KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211
Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUVELVOLLISET... 1 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET... 2 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄDSTÖTARKKAILU... 4 4.1 Tarkkailun toteutus... 4 4.2 Tarkkailun tulokset... 5 4.3 Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella... 7 5 VESISTÖTARKKAILU... 8 5.1 Tarkkailun toteutus... 8 5.2 Veden laatu v. 211... 9 5.3 Veden laadun kehitys... 1 6 YHTEENVETO... 11 7 VIITTEET... 12 Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupisteiden sijainti Kiiminkijoen vesistöalueella Liite 2 Isosuon (Utajärvi) päästötarkkailutulokset v. 211 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 211 Liite 4 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen veden laatu v. 1998 211 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi
1 JOHDANTO Kiiminkijoella on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 211 218 (Pöyry Finland Oy 211a). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 9.3.211 muutamin tarkennuksin (POPELY/245/7./21). Vuonna 211 Kiiminkijoella oli päästötarkkailua ainoastaan Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi), jossa tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Tässä raportissa on esitetty lyhyesti Isosuon tarkkailutulokset sekä Kiiminkijoen turvesoille lasketut vuosipäästöt Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 212) mukaisena. Turvetuottajien yhteistarkkailu Kiiminkijoella sisälsi vuonna 211 lisäksi vuosittain toistuvan Nuorittajoen ja Kiiminkijoen pääuomien vesistötarkkailun. Ohjelmajakson laajoina tarkkailuvuosina 214 ja 217 toteutetaan lisäksi laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu kaikkien turvetuotantoalueiden valuma-alueilla, sähkökoekalastuksia sekä pohjaeläintarkkailu. Aikaisemmalla ohjelmakaudella (24 21) vuosittain toteutettu vuosittainen kalastuskirjanpito on uudessa ohjelmassa korvattu vuosien 212 ja 216 tiedoista tehtävin kalastustiedusteluin. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden uusimmat lupapäätökset on esitetty taulukossa 1. Usean suon lupaehtojen tarkistushakemus on parhaillaan vireillä. Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. Turvetuotantoalue Tuottaja Lupapäätös Luvan voimassaolo Alalamminsuo Vapo Oy PSY 7/4/1, 23.1.24 31.12.215 Erkansuo Vapo Oy PSY 1/9/2, 12.1.29 31.3.219 PSY 6/3/2, 19.2.23 31.12.21 Hakasuo Vapo Oy PSAVI 49/12/1, 1.6.212 (1 31.3.222 Hangassuo Vapo Oy PSY 79/3/2, 19.2.23 31.12.21 PSAVI 46/12/1, 31.5.212 (1 31.12.219 Isonivansuo Vapo Oy PSAVI 115/11/1, 25.11.211 31.12.219 Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy PSY 47/6/2, 1.5.26 31.12.215 Kallasuo Vapo Oy PSAVI 115/8/2, 9.11.21 (1 31.1.22 Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy PSAVI 81/1/1, 17.9.21 Vittasuo Vapo Oy PSAVI 114/11/1, 29.11.211 31.12.221 Sapilassuo Vapo Oy PSY 115/8/2, 15.1.28 31.3.218 Vainionsuo Turveruukki Oy PSAVI 52/2/2, 29.11.211 (1 31.12.218 Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy PSY 8/3/2, 19.2.23 31.12.21 (2 Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy PSY 22//2, 31.3.2 PSY 24/8/2, 15.2.28 31.12.21 (2 Varpasuo Turveruukki Oy PSAVI 5/12/1, 23.1.212 31.12.221 Kuusisuo Veljekset Valkola Ay PSY 12/7/2, 23.1.27 31.12.215 (1 Lupa ei lainvoimainen (2 Uusi lupa vireillä
Taulukossa 2 on esitetty turvetuotantoalueiden sijainti ja purkureitit. Turvetuotantoalueet sijaitsevat Jolosjoen valuma-alueella (6.13), Ylikiimingin alueella (6.2), Kiiminkijoen keskiosan alueella (6.3), Särkijoen valuma-alueella (6.46) sekä Nuorittajoen alaosan (6.6) alueella. Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1. Taulukko 2 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja valumavesien purkureitit. Turvetuotantoalue Tuottaja Laskureitti Vesistöalue Kunta Alalamminsuo Vapo Oy Suojanoja-Alalampi-Alaoja- Nuorittajoki 6.64 Pudasjärvi Erkansuo Vapo Oy Suojärvi - Iso-oja-Hamarinjärvi- Torven/Putaanjoki-Kiiminkijoki 6.32 Utajärvi Hakasuo Vapo Oy Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki- Kiiminkijoki 6.26 Oulu (Ylikiiminki) Hangassuo Vapo Oy Juopulinoja-Kiiminkijoki 6.25 Oulu (Ylikiiminki) Isonivansuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy Laskuoja-Leppilampi-Säynäjäjoki- Särkijoki 6.46 Utajärvi Kallasuo Vapo Oy Juurikkaoja.-Kallaoja-Nuorittajoki 6.63 Pudasjärvi Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy Laskuoja-Kirkko-oja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Vittasuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Sapilassuo Vapo Oy Laskuoja-Peuraoja-Kiiminkijoki 6.37 Utajärvi Vainionsuo Turveruukki Oy Sorsuanoja-Nuorittajoki / Kusioja- Nuorittajoki 6.68 Oulu (Ylikiiminki) Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy Sorosenoja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy Kivioja-Pasko-oja-Haarajärvi- Haaraoja-Jolosjoki 6.13 Oulu (Ylikiiminki) Varpasuo Kuusisuo Turveruukki Oy Veljekset Valkola Ay Laskuoja-Varpaoja-Oravioja- Jolosjärvi / Syväoja-Nuorittajoki 6.13/ 6.61 Oulu (Ylikiiminki) Laskuoja-Nuorittajoki 6.61 Oulu (Ylikiiminki) 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 211 keskilämpötila (3,1 C) oli Pudasjärvellä noin kaksi astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan (1971 2) keskiarvo (1,2 C). Tavallista kylmempää oli ainoastaan helmikuussa, jolloin lämpötila oli keskimäärin jopa -7 C ajankohdan keskiarvoa alhaisempi (kuva 1). Muutoin kuukausittaiset lämpötilakeskiarvot olivat vertailuarvojen yläpuolella. Huhti-lokakuussa sää oli noin 1 3 C keskimääräistä lämpimämpi. Loppuvuosi oli lauha, marraskuun keskilämpötila oli noin +5 C ja joulukuun jopa +8 C ajankohdan keskiarvoja lämpimämpi. Vuoden sadesumma oli Pudasjärvellä 63 mm, joka on 7 % suurempi kuin pitkäaikainen keskiarvo (589 mm). Tammikuun ja maaliskuun sademäärät olivat lähellä ajankohdan keskimääristä tasoa. Tavallista selvästi vähäsateisempaa oli helmikuun pakkasjaksolla, huhtikuussa ja marraskuussa, jolloin kuukausittaiset sademäärät olivat 4 6 % pienempiä kuin vertailuarvot. Myös elo-syyskuussa satoi hieman keskimääräistä vähemmän. Tavallista sateisempaa oli etenkin heinäkuussa, jolloin satoi lähes kaksinkertainen määrä vettä verrattuna pitkän ajan keskiarvoihin. Myös toukokuu, kesäkuu, lokakuu ja joulukuu olivat tavallista sateisempia.
C Lämpötila 211 2 15 1971-2 1 5-5 -1-15 -2 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm 14 12 1 8 6 4 2 Sademäärä 211 1971-2 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat sekä sademäärät Pudasjärvellä vuonna 211 sekä v. 1971 2 keskimäärin. (Lähde: Ilmatieteen laitos) Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala jokisuulla on 3 814 km 2 (Ekholm 1993). Joen suurin sivujoki, Nuorittajoki, yhtyy Kiiminkijoen pääuomaan Ylikiimingissä. Nuorittajoen valuma-alueen pinta-ala on 1 136 km 2. Virtaaman keski- ja ääriarvoja Kiiminkijoen suulla ja Nuorittajoessa Perttusen virtaamahavaintopaikalla (F = 1 45 km 2 ) vuonna 211 sekä vuosijaksolla 1991 21 keskimäärin on esitetty taulukossa 3. Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen jokien virtaamavaihtelut ovat suuria. Kiiminkijoen ja Nuorittajoen vuoden 211 keskivirtaamat olivat hieman suurempia kuin pitkän ajan keskiarvo. Jaksolla kesäkuusta syyskuuhun keskivirtaama oli Nuorittajoessa jopa 7 % ja Kiiminkijoessa noin 3 % vertailuarvoa suurempi. Taulukko 3 Virtaama Nuorittajoen ja Kiiminkijoen suulla v. 211 sekä v. 1991 21 keskimäärin. MQ = keskivirtaama, HQ = ylivirtaama, NQ =alivirtaama. Virtaama Nuorittajoki Kiiminkijoki m 3 /s 211 1991-21 211 1991-21 MQ 14 12 44 43 MQ kesä-syyskuu 14 8, 43 33 HQ kesä-syyskuu 53 16 NQ kesä-syyskuu 3,5 18 Alkuvuoden virtaamat olivat tavanomaisia hieman pienempiä (kuva 2). Lämpimän kevään johdosta lumet sulivat nopeasti ja kevättulva muodostui hieman tavanomaista aikaisemmin. Virtaamat alkoivat kasvaa huhtikuun toisella viikolla ja suurimmat virtaamat ajoittuivat sekä Kiiminkijoella että Nuorittajoella huhtikuun puolivälin jälkeen. Kesällä virtaamat olivat pitkän ajan keskiarvoja suurempia. Erityisesti heinäkuun runsaat sateet kasvattivat virtaamia voimakkaasti ja Kiiminkijoen keskivirtaama oli heinäkuussa noin kaksinkertainen ja Nuorittajoen yli kolminkertainen vertailuarvoihin nähden. Myös lokakuun sateet aiheuttivat kuun puolivälin tienoilla syystulvan, joka jäi kuitenkin kevättä selvästi pienemmäksi. Joulukuun lauha sää ja sateet kasvattivat loppuvuoden virtaamia.
Q m 3 /s 25 2 Kiiminkijoki 211 kk-keskiarvot 211 kk-keskiarvot 1991-21 15 1 5 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Q m 3 /s 15 12 Nuorittajoki 211 kk-keskiarvot 211 kk-keskiarvot 1991-21 9 6 3 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 2 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen virtaama vuonna 211 sekä v. 1991 21 keskimäärin. (Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄDSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Kiiminkijoella turvetuotantoalueiden päästötarkkailua oli vuonna 211 vain Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi), jossa tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Tässä raportissa on tarkemmin käsitelty Isosuon kesäaikaiset tarkkailutulokset ja Isosuon päästötarkkailutulokset on esitetty tämän raportin liitteenä 2. Ympärivuotiset tarkkailutulokset sekä turvesoiden vuosipäästöt on esitetty myös erillisessä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212a). Isosuolla (Utajärvi) virtaamia mitattiin ympärivuotisesti jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Vesinäytteitä otettiin loka-huhtikuussa kerran kuukaudessa, tulvan aikaan huhtikuussa kuitenkin kerran viikossa ja touko-syyskuussa kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l, typpi 5 µg/l). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt.
4.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 21 Kiiminkijoen vesistöalueella oli 14 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista yksi oli poistunut kokonaan tuotannosta ja lopuilla oli tuotantoa. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 948 ha, kunnostusvaiheessa oli 3 ha ja tuotannosta oli poistunut 199 ha. Tuotantoala väheni hieman vuoteen 21 (13 ha) verrattuna. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 75 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Kiiminkijoella päästötarkkailua toteutettiin kesällä 211 ainoastaan Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi), joka kuului Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuun. Taulukossa 4 on esitetty Isosuon keskimääräinen valuma kesällä 211 sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot. Talvella Isosuon virtaamamittauksessa oli ongelmia mittapadon jäätymisen ym. takia ja keväällä padotuksen takia (liite 2). Isosuon keskivaluma oli hieman kaikkien tarkkailusoiden keskiarvoa suurempi ja valumien vaihtelu oli keskimääräistä äärevämpää. Isossuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden sekä pintavalutuskentällisten soiden valumakeskiarvoissa. Taulukko 4 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 211 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. vesien- Mq Nq Hq Suo käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Isosuo pvk2-3 16,,7 138 kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot 6 12,5 1,8 16 pintavalutuskentät (n=43) 11,6 1,9 89 laskeutusaltaat (n=9) 15,7 2,8 143 Taulukossa 5 on esitetty veden keskimääräinen laatu kesällä 211 Utajärven Isosuon pintavalutuskentän 2 3 alapuolella sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot. Isosuolta lähteneen veden laatu oli kaikilta osin selvästi parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Isossuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden sekä pintavalutuskentällisten soiden vedenlaatukeskiarvoissa. Taulukko 5 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesällä 211 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritetty kesän aikana 3 kertaa. vesien- n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Isosuo pvk2-3 9 7,1 2 11 2,3 6 2,5 21 79 1,6 kaikkien soiden keskiarvo (n=73) 6,1 38 64 32 1348 63 33 415 9,2 pintavalutuskentät (n=52) 6,2 41 63 31 1251 34 259 3585 6,7 laskeutusaltaat n=13) 6,1 32 66 38 1693 13 68 5653 18 Taulukossa 6 on esitetty Utajärven Isusuon ominaispäästöt tuotantokaudella 211. Isosuon ominaispäästöt olivat kaikkien tarkasteltujen suureiden osalta selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa.
Taulukko 6 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden ominaispäästöt kesällä 211. Brutto Netto vesien- COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Isosuo pvk2-3 297,2, 8,6,,1 4,8 24, 1,7, kaikkien soiden keskiarvo (n=55) 45,5,2 14,3 3,2 34 16,3 9,3 87 pintavalutuskentät (n=41) 411,5,2 13,2 2,4 35 68,3 7,9 49 laskeutusaltaat (n=7) 481,7,2 27,6 9,1 41 373,4 2 345 Taulukossa 7 on esitetty kaikkien Kiiminkijoen tarkkailuvelvollisten turvesoiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 211 (touko-syyskuu). Isosuon (Utajärvi) päästöt on arvioitu suon omien tarkkailutulosten perusteella. Muille Kiiminkijoen soille päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella vesienkäsittelymenetelmittäin. Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vesistöön olivat yhteensä noin 487 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ),,6 kg/d fosforia, 18 kg/d typpeä ja 148 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin,3 kg/d fosforia, 11 kg/d typpeä ja 123 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat COD Mn :n ja typen osalta hieman suurempia, kiintoaineen osalta selvästi suurempia ja fosforin osalta hieman pienempiä kuin vuonna 21. Taulukko 7 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 211. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Isonivansuo Vapo Oy 6.62 2 22 42 E 18,2,6 4,7,1,4 3,9 Vittasuo Vapo Oy 6.62 45 9 54 E 24,3,7 3,6,2,5 2,6 Alalamminsuo Vapo Oy 62.64 12 12 E 42,5 1,3 7,1,3,8 5,1 Erkansuo Vapo Oy 6.32 116 38 154 E 63,7 2, 11,4 1,2 7,8 Hakasuo Vapo Oy 6.26 19 15 25 E 84,1 2,6 14,6 1,6 1 Hangassuo Vapo Oy 6.25 19 15 34 E 16,2,9 13,1,7 12 Marttilansuo Vapo Oy 6.22 15 15 E 7,2,1,4 5,6,1,3 5,2 Isosuo Vapo Oy 6.46 113 16 129 K 38,2 1,1 3,1,,2, Sapilassuo Vapo Oy 6.37 57 57 E 23,3,7 4,,2,5 2,9 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.68 111 47 158 E 76,11 4,2 59,6 3,1 54 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.69 42 12 54 E 23,3,9 7,4,2,6 6,3 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 6.22 3 26 24 3 56 E 24,3,7 3,9,2,4 2,8 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy 6.13 28 1 29 E 12,1,4 2,,1,2 1,5 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy 6.61 28 3 31 E 14,2,6 6,8,1,4 6,1 Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy 6.13 21 21 E 8,5,1,3 1,4,1,2 1, Kuusisuo Velj. Valkola 6.61 3 4 34 E 14,2,4 2,4,1,3 1,7 Tuotantosuot yhteensä 948 24 199 1 171 485,58 18 148,33 11 123 Kuntoonpanosuot yhteensä 3 3 2,1,1,2,1,3,1 Vesistöalue yhteensä 3 948 24 199 1 174 487,58 18 148,34 11 123 21 3 13 27 37 1 34 427,63 15 72,42 9,1 52 Vuositasolla Kiiminkijoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 14 t/a happea kuluttavaa ainesta, 273 kg/a fosforia, 7 255 kg/a typpeä ja 36 8 kg/a kiintoainetta (taulukko 8). Nettopäästöt olivat noin 183 kg/a fosforia, 4 8 kg/a typpeä ja 27 75 kg/a kiintoainetta. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuoden 211 bruttovuosipäästöistä laskettu keskimääräinen vuorokausikuormitus oli noin,8 kg/d fosforia, 2 kg/d typpeä ja 1 kg/d kiintoainetta. Nettovuosipäästöistä lasketut vuorokausikuormitukset olivat vastaavasti,5 kg/d fosforia, 13 kg/d typpeä ja 76 kg/d kiintoainetta. Vuosipäästöt olivat COD Mn :n ja kiintoaineen osalta suurempia, typen osalta samaa luokkaa ja fosforin osalta hieman pienempiä kuin vuonna 21.
Taulukko 8 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 211. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy 6.62 2 22 42 E 5 228 14 36 1 487 11 218 Vittasuo Vapo Oy 6.62 45 9 54 E 7 323 1 39 1 44 5,7 22 Alalamminsuo Vapo Oy 62.64 12 12 E 12 941 35 724 2 982 27 516 Erkansuo Vapo Oy 6.32 116 38 154 E 2 368 24 856 2 959 12 549 Hakasuo Vapo Oy 6.26 19 15 25 E 27 113 32 1 14 3 94 16 731 Hangassuo Vapo Oy 6.25 19 15 34 E 3 743 12 285 2 46 8,9 25 Marttilansuo Vapo Oy 6.22 15 15 E 1 651 5,2 126 1 86 3,9 9 Isosuo Vapo Oy 6.46 113 16 129 K 7 964 6,8 316 1 89,3 75 Sapilassuo Vapo Oy 6.37 57 57 E 7 539 8,9 317 1 95 4,5 23 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.68 111 47 158 E 17 372 55 1 322 11 42 41 95 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.69 42 12 54 E 6 675 19 4 2 12 14 286 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 6.22 3 26 24 3 56 E 7 287 2 39 1 597 15 277 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy 6.13 28 1 29 E 3 86 4,5 16 553 2,3 13 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy 6.61 28 3 31 E 3 764 7,8 216 1 412 5,3 148 Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy 6.13 21 21 E 2 636 7,1 148 67 5,5 15 Kuusisuo Velj. Valkola 6.61 3 4 34 E 4 314 12 241 994 9, 172 Tuotantosuot yhteensä 948 24 199 1 171 139 8 271 7 236 36 759 181 4 819 Kuntoonpanosuot yhteensä 3 3 645 2 19 67 2 12 Vesistöalue yhteensä 3 948 24 199 1 174 139 725 273 7 255 36 825 183 4 831 21 3 13 27 37 1 34 134 435 297 7 26 33 555 198 4 652 4.3 Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella Kiiminkijoen vesistöalueella sijaitsee yksi taajamakuormittaja, Puolangan jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli vuonna 211 noin,7 kg/d fosforia, 1 kg/d typpeä ja 8,4 kg/d kiintoainetta (Lapin Vesitutkimus Oy 212). Fosforin ja kiintoaineen kuormitus oli suurempaa ja typen kuormitus pienempää kuin vuonna 21. Pitkällä aikavälillä puhdistamon kuormitus on ollut laskussa. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa (29) esitetyn kuormituslaskelman perusteella suurin ravinnekuormittaja Kiiminkijoella on maatalous, jonka osuus vuotuisesta kokonaisaine-virtaamasta on fosforin osalta noin 26 % ja typen osalta noin 16 % (kuva 3). Metsäojitukset aiheuttavat noin 18 % fosforihuuhtoumasta ja noin 7 % typpihuuhtoumasta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on noin 1 2 %. Luonnonhuuhtouman osuus on fosforin osalta noin 36 % ja typen osalta noin 68 %. Sitä ei lasketa kuormitukseksi, sillä se on osa luontaista aineiden kiertokulkua. Arviot perustuvat jokisuulle v. 21 26 laskettuihin ja HELCOMille raportoituihin ainemääriin (Antti Räike), joihin on lisätty varovainen järviprosenttiin perustuva arvio sedimentoituneesta kuormituksesta. Ainemäärästä on erotettu laskeuma ja luonnonhuuhtouma ympäristöhallinnon vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestelmän (VEPS) tietojen perusteella. Pistekuormitustiedot perustuvat ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) v. 21 26 tietoihin. Jäljelle jäävä osa on arvioitu hajakuormitukseksi, joka on jaettu eri lähteisiin samassa suhteessa kuin VEPS:issä.
Fosfori Typpi % 16 % 1 % 26 % % 2 % 2 % 16 % 5 % 7 % 36 % 3 % 18 % 68 % Maatalous Laskeuma Hulevesi Pistekuormitus Metsätalous Luonnonhuuhtouma Haja-asutus Kuva 3 Arvio fosforin ja typen kokonaishuuhtouman jakautumisesta eri lähteisiin Kiiminkijoen vesistöalueella Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman (29) mukaan. 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 211 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta, jonka havaintopisteitä on kolme: kaksi Nuorittajoen ja yksi Kiiminkijoen pääuomassa. Nuorittajoen ylempi piste (N47) sijaitsee kaikkien turvetuotantoalueiden yläpuolella. Taulukossa 9 on esitetty havaintopisteet ja niiden koordinaatit. Havaintopisteet on merkitty kartalle liitteeseen 1. Näytteet otettiin tarkkailuohjelmien mukaisesti vuosittaisen tarkkailun havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa. Taulukko 9 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 211. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Vuosittainen vesistötarkkailu Nuorittajokisuu N 7225-346352 6.6 Nuorittajoki, Määtänperä N47 722857-34922 6.6 Kiiminkijoki, 834-tien silta K55 721536-346 6.2 Vuonna 211 vesistötarkkailun näytteitä otettiin toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Näytteenottokierrokset ajoittuivat toukokuussa kevättulvan laskuvaiheeseen ja heinä-syyskuussa alivirtaamien aikaan (kuva 4). Heinäkuun ja elokuun näytteenottoja edelsi ylivirtaamatilanne, mikä vaikutti todennäköisesti näytteenottohetkellä vielä veden laatuun.
Q m 3 /s 25 2 Kiiminkijoki Nuorittajoki näytteenotto 15 1 5 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 4 Kiiminki- ja Nuorittajoen virtaamat ja vesistötarkkailun näytteenoton ajankohdat v. 211. 5.2 Veden laatu v. 211 Taulukossa 1 on esitetty veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisilla veden laadun havaintopisteillä vuonna 211. Veden laadun kehitystä on havainnollistettu kuvassa 5. Kiiminki- ja Nuorittajoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä veden happitilanne vaihteli tyydyttävästä hyvään happipitoisuuksien ollessa välillä 6 11 mg/l ja kyllästysasteiden välillä 7 87 %. Vesi oli ph-tasoltaan lievästi hapanta. Alimmat ph-arvot olivat kuuden tuntumassa ja ne mitattiin elokuussa. Vesi oli tyypilliseen tapaan humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Kiiminkijoen alaosalla väriarvot, rautapitoisuudet ja humuspitoisuutta kuvaavat COD Mn -arvot olivat keskimäärin pienempiä kuin Nuorittajoessa. Nuorittajoen alaosalla rautapitoisuudet kasvoivat kaikilla havaintokerroilla yläosan tasosta. Myös väriarvot ja humuspitoisuus pääosin kasvoivat Nuorittajoen matkalla, vaikka elo-syyskuussa veden laadun erot olivat Nuorittajoen havaintopaikoilla vähäisiä. Kiintoainepitoisuudet olivat toukokuussa melko pieniä ja tasaisia kaikilla kolmella havaintopaikalla. Kesällä suurimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin kesällä pääsääntöisesti Nuorittajoen yläosalta. Kiiminkijoen alaosalla kiintoainetta oli kesäaikana selvästi vähemmän kuin Nuorittajoessa. Ravinnepitoisuudet olivat Nuorittajoen Määtänperällä (N47) sekä jokisuulla (N) keskimäärin suurempia kuin Kiiminkijoessa Ylikiimingin kohdalla (K55). Nuorittajoen ravinnepitoisuudet olivat yläosalla keskimäärin hieman suurempia kuin jokisuulla. Toukokuussa kokonaisravinteiden pitoisuustaso oli kuitenkin sama Nuorittajoen yläosalla ja Kiiminkijoen alaosalla. Suurimmat pitoisuudet mitattiin kaikilla kolmella havaintopaikalla heinä-elokuussa. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen kesä-syyskuun keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat rehevien vesidtöjen tasolla (taulukko 1). Nuorittajoen yläosalla myös a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Nuorittajokisuulla ja Kiiminkijoessa klorofyllipitoisuudet olivat hieman pienempiä ja lievästi reheville vesille tyypillisiä. Määritettyjen epäorgaanisten ravinnejakeiden pitoisuudet olivat kesäaikana jokseenkin pieniä. Etenkin nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuus oli kesällä ajoittain alle määritysrajan. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotantoa rajoittavaksi laskennalliseksi minimiravinteeksi muodostuikin typpi. Kuitenkin myös mm. virtaus ja veden väri todennäköisesti rajoittavat perustuotantoa jokialueella.
Taulukko 1 Veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisen vesistötarkkailun havaintokerroilla ja kesä-elokuun keskiarvot v. 211. Havainto- O 2 ph S-joht. Väri COD Mn Kiinto- Fe Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kloropvm aine fylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Nuorittajoki Määtänperä N47 5.5.211 11,1 87 6,4 1,8 13 18 5,2 24 27 11 47 11 18 11.7.211 6,3 71 6,6 2,7 2 25 14 38 57 15 76 5 41 11,2 1.8.211 7,1 72 6,1 2,6 27 28 16 39 56 19 8 < 5 17 18,3 8.9.211 7,5 72 6,7 3,1 225 23 14 35 55 21 73 12 6 1,4 keskiarvo VI-X 7, 72 6,5 2,8 232 26 14,7 3733 56 18 763 7 21 13,3 Nuorittajokisuu N 5.5.211 1,2 81 6,4 2,2 175 2 6,1 23 37 13 56 16 25 11.7.211 6,9 79 6,6 2,7 216 28 1 33 5 12 71 < 5 15 6,1 1.8.211 7,6 78 6,2 2,7 27 27 14 48 58 23 8 15 25 4,2 8.9.211 7,2 7 6,9 3,2 25 23 9,5 36 5 23 63 2 5 4,2 keskiarvo VI-X 7,2 76 6,6 2,9 245 28 11,2 39 53 19 713 13 15 4,8 Kiiminkijoki 834-tien silta K55 5.5.211 1,9 87 6,6 2,7 15 17 5,8 16 27 8 47 19 23 11.7.211 6,9 79 6,8 2,9 132 22 5,5 18 34 4 6 < 5 7 9, 1.8.211 7,6 8 6,2 2,9 21 25 6,5 28 33 1 64 16 19 3,8 8.9.211 8,4 83 7, 3,2 175 2 1,7 25 28 12 48 1 6 5,7 keskiarvo VI-X 7,6 81 6,7 3, 172 22 4,6 2367 32 9 573 1 1 6,2 5.3 Veden laadun kehitys Kuvassa 5 on esitetty kesäajan keskimääräinen veden laatu muutamien vedenlaatumuuttujien osalta vuosina 1998 211 Kiiminkijoen turvetuottajien vuosittaisilla tarkkailupisteillä. Liitteessä 4 on esitetty vedenlaatutiedot vuosittaisen tarkkailun havaintopisteillä vuosittain jaksolla 1998 211. Pitoisuudet ovat yleensä olleet Nuorittajoessa jonkin verran suurempia kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Selvin ero on ollut fosforipitoisuuksissa; Nuorittajoessa pitoisuustaso on ollut 4 5 µg/l, kun se Kiiminkijoessa on ollut suunnilleen 3 µg/l. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole tarkastelujaksolla 1998 211 juurikaan havaittavissa selkeää muutossuuntaa. Nuorittajoessa veden laatu on ollut viime vuosina humuksen (COD Mn ), kiintoaineen ja ravinteiden suhteen heikompaa, mikä kääntää pitoisuustrendejä osittain lievästi nouseviksi. Nuorittajoen kesän 211 pitoisuuskeskiarvot olivatkin tarkastelujakson keskimääräistä tasoa korkeampia. Myös Kiiminkijoen alaosalla veden laatu oli hieman tarkastelujakson keskimääräistä tasoa heikompi. Nuorittajoen ylä- ja alaosan välillä veden laadun kehityksessä ei ole havaittavissa selkeitä eroja. Esim. vuonna 211 ravinne ja humuspitoisuudet olivat korkeimmat Nuorittajoen yläosalla, jonne ei kohdistu turvetuotannon kuormitusta. Veden laadun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa voimakkaasti valuntatilanne. Klorofyllipitoisuuksissa on esiintynyt melko paljon vaihtelua etenkin Nuorittajoen yläosalla, mutta viime vuosina pitoisuudet ovat olleet alhaisempia ja trendi on laskeva. Selvimmin klorofyllipitoisuudet ovat laskeneet Nuorittaokisuulla.
COD Mn mg/l 35 Väri mg/l Pt 3 3 25 2 15 1 5 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kok.P µg/l 7 6 5 4 3 2 1 Kok.N µg/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Klorofylli-a µg/l 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kiintoaine mg/l 16 14 12 1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 N47 N K55 Kuva 5 Veden laatu keskimääräinen kesäaikainen laatu Nuorittajoen Määtänperällä (N47), Nuorittajokisuulla (N) sekä Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) kesä-lokakuussa keskimäärin v. 1998 211. 6 YHTEENVETO Kiiminkijoen vesistöalueella toteutettiin vuonna 211 turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailua uuden, vuosille 211 218 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoteen 211 kuului ohjelman mukaan vain vuosittainen veden laadun tarkkailu Kiiminkijoen ja Nuorittajoen pääuomissa. Lisäksi suoritettiin päästötarkkailua yhdellä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuun kuuluvalla ympärivuotisella kohteella. Kiiminkijoella oli vuonna 211turvetuotantopintaalaa yhteensä 948 ha, tuotannosta poistunutta alaa 199 ha ja kuntoonpanoalaa 3 ha. Vuosi 211 oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Myös tuotantoaikana toukosyyskuussa valumat ja virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Päästötarkkailussa olleelta Isosuolta (Utajärvi) lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaan turvesoiden valumaveden laatu keskimäärin. Vuonna 211 Kiiminkijoen turvesoilta vesistöön aiheutuvat fosforipäästöt olivat pienempiä, typpipäästöt samaa luokkaa ja humus sekä kiintoainepäästöt suurempia kuin edeltävänä vuonna 21. Turvetuotanto on merkittävä pistekuormittaja Kiiminkijoen vesistöalueella, mutta kokonaisuutena eniten ravinnekuormitusta valuma-alueella aiheutuu maa- ja metsätaloudesta.
7 VIITTEET Vuonna 211 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui yhden Kiiminkijoen pääuomassa ja kahden Nuorittajoessa sijaitsevan vuosittaisen havaintopisteen vedenlaadun seurannasta. Kiiminkijoen sekä sen sivujokien vesi oli yleisesti humuspitoista, tummaa ja ravinteikasta. Veden happitilanne oli vähintään tyydyttävä. Nuorittajoen vesi oli etenkin kesäaikana heikkolaatuisempaa kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia viimeisten vuosien aikana. Nuorittajoessa humus-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet lähes säännönmukaisesti Kiiminkijokea suurempia. Nuorittajoen veden laadussa on pidemmällä aikavälillä nähtävissä lievää humuksen, kiintoaineen ja kokonaisravinteiden pitoisuuskasvua johtuen viime vuosien keskimääräistä korkeammista pitoisuuksista. Nuorittajoen alaosan, ja turvetuotannon yläpuolisen havaintopaikan veden laadun kehityksessä ei ole tarkkailuaineiston perusteella selkeitä eroja. Vuoden 211 tarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset Nuoritta- ja Kiiminkijoen veden laatuun olivat vähäisiä. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti. Vesistöalueen haja-asutuksen ja maa- ja metsätalouden kuormituksella sekä suovaltaisen valuma-alueen luonnonhuuhtoumalla on selvästi suurempi vaikutus Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun kuin turvetuotantoalueilla. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteikkuutta ja veden tummuutta. Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A 126. Helsinki. Lapin Vesitutkimus Oy. 212. Puolangan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 211. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue. 29. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. Pöyry Finland Oy. 211a. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuosille 211 218. Pöyry Finland Oy. 211b. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 21. Pöyry Finland Oy. 212. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v. 211.
14 5 9 N47 16 12 11 13 N 1 K55 4 8 2 3 15 KIIMINKIJOEN VESISTÖALUE Turveruukki Oy Isosuo 11 Vainionsuo 1 Varpa-Hoikkasuo 12 2 km Vapo Oy Isonivansuo Vittasuo Erkansuo Hakasuo Hangassuo Isosuo Marttilansuo Alalamminsuo Sapilassuo Kallasuo 5 9 2 3 4 6 8 14 15 16 Velj. Valkola Kuusisuo 13 Vuosittainen veden laadun tarkkailu Liite 1 6
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Jakelu: Kohde: Isosuo Liite 2, 1/2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16WWE928/Pma Koordinaatit: 721871 357584 Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 167 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP Telog Q q Q q NO 2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pv k2-3 15.11.1 6,7 8,6 9, 46 < 1 1.11.-14.11. 17 1458 1 1136 7,9 59,1 3,1 3,4 2 pv k2-3 13.12.1 6,3 15 2 11 5, 15.11.-12.12. 2 6,9, 35 2,1 27, 2, 9,2 3 pv k2-3 13.1.11 13.12.-12.1. 4 pv k2-3 1.2.11 13.1.-31.3. 5 pv k2-3 1.3.11 1.4.-6.4. 253 1,8 15, 1,2 13 6 pv k2-3 14.4.11 6,5 9,8 22 82 8,8 7.4.-13.4.? 61,7 2449 17 144,3 12 129 7 pv k2-3 18.4.11 6,6 11 28 8 8,4 14.4.-17.4. 45 45, 16619 115 12456 87 822 2,1 6 628 8 pv k2-3 26.4.11 6,9 11 2 45 2,6 18.4.-2.5. 21 21, 2472 17 4 28 264,5 11 62 9 pv k2-3 17.5.11 7, 16 48 2,4 3.5.-16.5. 19 18, 1925 13 877 6,1 84, 2,5 13 1 pv k2-3 3.5.11 7,1 16 6, 43 < 1 17.5.-29.5. 22 21,9 2777 19 189 13 181,1 4,9 5,7 11 pv k2-3 14.6.11 7, 2 12 < 2 63 < 5 21 6 < 1 3.5.-13.6. 8 8,1 221 1,5 127 7,1 123,1, 3,9,,1 3,7 3,1 12 pv k2-3 28.6.11 7,2 22 11 61 < 1 14.6.-27.6. 28 19,9 575 35 6244 43 825,4 23 19 13 pv k2-3 11.7.11 7,2 27 15 5 825 < 5 22 1 2,4 28.6.-12.7. 1, 9,4 387 2,7 865 6, 14,1, 4,3,,1 5,2 12 14 pv k2-3 25.7.11 7,1 24 16 7 3,1 13.7.-26.7. 47, 48,5 18528 129 7453 52 174,7 31 139 15 pv k2-3 11.8.11 7,1 21 12 < 2 59 < 5 2 77 2,2 27.7.-1.8. 17,5 17,7 1567 11 1177 8,2 148,1, 4,2,,1 5,4 16 16 pv k2-3 23.8.11 7, 19 11 6 1,6 11.8.-22.8. 12,5 12,4 675,9 4,7 129 7,1 117,1 3,7 9,9 17 pv k2-3 13.9.11 7,1 17 7, 533 1,2 23.8.-15.9. 16, 17,5 1253 8,7 1125 7,8 115, 3,6 8,1 18 pv k2-3 26.9.11 7,7 13 7, 386 < 1 16.9.-25.9. 18, 18,4 1682 12 1936 13 151,1 4,5 5,8 19 pv k2-3 18.1.11 6,9 12 11 78 < 1 26.9.-17.1. 21, 22,2 2472 17 3789 26 273,3 18 11 TALVI keskiarv o 6,5 12 15 78 2,8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d,9 165 1,1 11,,7 2,4 keskihajonta,3 4,5 7,8 453 3,2 Nettokuormitus g/ha d,,2,5 KEVÄT keskiarv o 6,7 11 23 69 6,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 28 4883 34 318,7 19 167 keskihajonta,2,7 4,2 28 3,5 Nettokuormitus g/ha d,1 4, 19 KESÄ keskiarv o 7,1 2 11 2,3 6 2,5 21 79 1,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 3 239 16 297,2, 8,6,,1 4,8 24 keskihajonta,1 3,7 3,5 2,3 117, 1, 21 1, Nettokuormitus g/ha d, 1,7, SYKSY keskiarv o 7,3 13 9, 583,5 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 16 3387 24 246,2 15 1 keskihajonta,6,7 2,8 279, Nettokuormitus g/ha d, 4,7, VUOSI 7, 16 14 2,3 637 2,5 15 79 2,5 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 15 176 12 169,1 6,7 23 Nettokuormitus g/ha d, 1,6 8, Lisätiedot: 15.11.21 Väri 5 mg Pt/l 13.1.211 padottaa. Mp:n alapuolinen rumpu ilmeisesti jäässä. Ei v irtausta, ei näy tettä. 14.4. Padottaa, mp:n tietoja ei saanut 28.6. Alav esi -35 cm 13.12. Telog ei toimi, täy ty y v aihtaa 1.2. Purkuputki jäässä, v esi seisoo kaiv ossa, ei näy tettä 18.4. Alapuolinen oja padottaa 25.7. y liv irtaamanäy te 13.12.-31.3. nollav irtaamajakso 1.3. Mp-kaiv o jäässä, ei näy tettä. 1.3. kuormitus laskettu 14.4. otetun näy tteen v edenlaadulla 13.9. Alav esi -2 cm, Jaksojen 1.11.-18.4., 15.6.-27.6. ja 24.8.-13.9. virtamaat arvioitu vesistömallijärjestelmästä 17.5. Fosf orikuormitus laskettu 3.5. otetulla v edenlaadulla pintojen ero 18 cm, padottaa
Isosuo Liite 2, 2/2 Valuma, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, 16, 18, 1.11.1 22.11.1 13.12.1 3.1.11 24.1.11 14.2.11 7.3.11 28.3.11 18.4.11 9.5.11 3.5.11 2.6.11 11.7.11 1.8.11 22.8.11 12.9.11 3.1.11 24.1.11 l/s km 2 keskiarv o näyte Kokonaistyppi 2 4 6 8 1 12 15.11.1 13.12.1 13.1.11 1.2.11 1.3.11 14.4.11 18.4.11 26.4.11 17.5.11 3.5.11 14.6.11 28.6.11 11.7.11 25.7.11 11.8.11 23.8.11 13.9.11 26.9.11 18.1.11 µg/l 1 2 3 4 5 6 g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kokonaisfosfori 5 1 15 2 25 3 15.11.1 13.12.1 13.1.11 1.2.11 1.3.11 14.4.11 18.4.11 26.4.11 17.5.11 3.5.11 14.6.11 28.6.11 11.7.11 25.7.11 11.8.11 23.8.11 13.9.11 26.9.11 18.1.11 µg/l,,5 1, 1,5 2, 2,5 g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kiintoaine, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, 15.11.1 13.12.1 13.1.11 1.2.11 1.3.11 14.4.11 18.4.11 26.4.11 17.5.11 3.5.11 14.6.11 28.6.11 11.7.11 25.7.11 11.8.11 23.8.11 13.9.11 26.9.11 18.1.11 mg/l 4 8 12 16 2 g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 628
Liite 3 Näytteenotto ja analyysit: Nab Labs Oy Veden laatu Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteillä vuonna 211 Otto- Otto- t O2 ph S-joht Kiinto Väri CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO3-N Fe Klorofylli Näkö- Kok. pvm syv. aine NO2-N syvyys syvyys * * * * * * * * m C mg/l Kyll% ms/m mg/l mg/lpt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m N47 5.5.211 1, 5,2 11,1 87 6,4 1,8 5,2 13 18 27 11 47 18 11 2 4,8 1,5 N 5.5.211,3 5,6 1,2 81 6,4 2,2 6,1 175 2 37 13 56 25 16 2 3,6,6 K55 5.5.211 1, 5,8 1,9 87 6,6 2,7 5,8 15 17 27 8 47 23 19 1 6 1, N47 11.7.211 1, 21, 6,3 71 6,6 2,74 14 2 25 57 15 76 41 5 3 8 11,2,4 2, N 11.7.211 1, 22,5 6,9 79 6,6 2,66 1 216 28 5 12 71 15 < 5 3 3 6,1,7 1,5 K55 11.7.211,4 22,1 6,9 79 6,8 2,91 5,5 132 22 34 4 6 7 < 5 1 8 9,,7,7 N47 1.8.211 1, 15,7 7,1 72 6,1 2,56 16, 27 28 56 19 8 17 < 5 3 9 18,3 1, 2,3 N 1.8.211,3 17,1 7,6 78 6,2 2,7 14 27 27 58 23 8 25 15 4 8 4,2,5,5 K55 1.8.211,3 17,9 7,6 8 6,2 2,87 6,5 21 25 33 1 64 19 16 2 8 3,8,5,5 N47 8.9.211 1, 13,8 7,5 72 6,7 3,9 14 225 23 55 21 73 6 12 3 5 1,4,5 2, N 8.9.211,5 14,2 7,2 7 6,9 3,21 9,5 25 23 5 23 63 5 2 3 6 4,2,4 1, K55 8.9.211,3 15, 8,4 83 7, 3,19 1,7 175 2 28 12 48 6 1 2 5 5,7,6,6