Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Matti Kaivosoja LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke
Leikki ikäiset yksilöitymis eriytymiskehitys kesken pääpaino yhteistyössä vahemman kanssa lapsen sensorinen ja motorinen kehitys vielä vahvasti muovautuvia valmennuksen kannalta keskeistä ei ole taitojen opettaminen vaan niiden alla olevien valmiuksien kehittyminen
Kehityshaasteita taidot liikunnan perustaitoja vuorovaikutus osata ottaa uusi auktoriteetti vastaan ja toimia hetkellisesti irrallaan vanhemmasta asenteet liikunnan ilo, toisen arvostus, liittyminen ryhmään, siisteys
Ala asteen ikäiset ei vielä isoja, mutta ei enää pieniäkään yhteisenä haasteena kasvun tukeminen voimakas asenteiden omaksumisen aika valmennuksellisesti opitaan oppimaan kehitysvaihe suosii joukkulajeja ja sääntöjä sisältäviä leikkejä
Kehitykselliset tehtävät sosiaalistuminen ryhmän jäsenenä yhteisössä toimiminen normien sisäistäminen sääntömaailma tiedot ja oppiminen roolien ja mallien kautta oppiminen vahvistuu ja valmistuu murrosikään
Ala asteen ikäisen suhteesta vanhempiin voi toimia etäällä vanhemmista toimii silti vanhempien normien varassa ihailee vanhempia vertailee vanhempia
Ala asteen ikäisen suhteesta vanhempiin ei kovin kriittisiä vanhempia kohtaan mutta sopimukset täytyy pitää haluavat ja tarvitsevat vastuuta ja kokemuksia onnistumisista lapselta voi odottaa työpanosta kotiasioissa
Suhteesta ikätovereihin tarvitaan vanhemmista irrallaan olemisen opetteluun roolileikeissä ja peleissä peilataan aikuisten maailmaa pojat ryhmässä toiminnallisuus tytöt pareittain tytöt tarkkailevat sosiaalisia suhteita
Harrastuksista lapsi voi kasvaa ilman harrastuksia harrastukset eivät suojaa pahalta, mutta voivat antaa hyviä kokemuksia harrastukset eivät ole lapsen työ ja lasta tulee myös suojata harrastuksen pakkotyöltä ohjaajat tärkeitä idoleja ja auktoriteetteja ohjaajat eivät silti hoida vanhemmuutta
Vanhemmat ja muut auktoriteetit opettajat, valmentajat, ohjaajat vertailukohtana vanhemmalle auttaa lasta näkemään erilaista vanhemmuutta auttaa oman normiston kehityksessä
Kehityksen karikot koulun aloitukseen liittyvä eroahdistus vaikeus päästä ikätoveriryhmään vaikeus ottaa ohjeita ryhmässä koulukypsyys ylisiisteys, sairauden pelot, rituaalit liian aikainen irrallisuus
Miten urheiluharrastus tukee voi vähentää koulun aloitukseen liittyvää eroahdistusta, kun ryhmässä oleminen tuttua helpottaa pääsyä ikätoveriryhmään oppii ottamaan ohjeita ryhmässä parantaa koulukypsyyttä vahvistaa itsetuntoa ja luottamusta omaan kyvykkyyteen vähentää esim. pelkoja sopivassa määrin itsenäisyyttä tukeva antaa mahdollisuuden lujitaa vanhemman ja lapsen suhdetta ennen murrosikää
Varovaisuutta kouluikäisen valmennustoimintaan liian aikainen irrallisuus harrastus voi antaa väärän kuvan itsenäisyydestä vanhemmilla tärkeä rooli tukena liiallinen suorituspainotteisuus lapsen halu ottaa sääntöjä vastaan voi antaa väärän kuvan halusta omistautua urheilulle kapea lajikeskeisyys voi jarruttaa lapsen tunneelämän ja sensorismotorista kehitystä
Esinuoruusikä alkamisikä alenee sukupuolisuus haavoittuvuus yläasteelle menon paineet ala astelaisten bileet
Ylä asteen aloituksen haasteet ei omaa opettajaa kasvusuhdetta ei suoraa opettaja vanhempi suhdetta ei omaa luokkaa huonetta ei omaa pulpettia tilaa ja paikkaa ei omaa ryhmää roolia ryhmässä ei vuosilukujärjestystä vaan periodit ulkoiset muutokset juuri kun sisältä sekaisin!!!
Murrosikä käsite viittaa fyysiseen kypsymiseen tarkoitetaan usein kuohuntavaihetta nuoruusikä viittaa vastaavaan psyykkisen kehityksen vaiheeseen lapsuudesta aikuisuuteen
Nuoruusikä vaiheittain esinuoruusikä varhainen nuoruusikä keskinuoruusikä jälkinuoruusvaihe
Nuoruusiän merkitys mielenterveydelle vaikea lapsuus voidaan korjata nuoruudessa hyvä nuoruus vahvistaa, vaikea altistaa jos nuorella on mielenterveyden ongelmia, ne on kahdella kolmesta tulleet vasta tässä iässä vain 1/3 todettu jo lapsena nuoruusiässä sairastumisella suuret sosiaaliset seuraukset ja taloudellinenkin merkitys
Nuoruusiän kehitystehtävät oman ruumiin haltuunotto seksuaalisuuden haltuunotto irrottautuminen lapsuuden perheestä riippuvuudesta luopuminen suhteen luominen ikätovereihin suhteen luominen vastakkaiseen sukupuoleen oman identiteetin löytäminen omalta tuntuvan ideologian löytäminen
Samanaikaiset muutokset ruumiin muutos (murrosikä) ruumiinkuvan muutos seksuaalisuuden muutos sosiaalisen roolin hakeminen lähimpien ihmissuhteiden muutos irtautuminen, jengi ja seurustelut
Epävakaisuus nuori ei tiedä mitä hän tahtoo on helpompi ensin tietää mitä ei tahdo kun tietää mitä tahtoo voi tehdä sopimuksia ei silti aina kykene pitämään sopimuksia
Epätasaisuus nuori järkeilee kuin aikuinen pitää sopimuksia kuin lapsi (Veikko Aalberg, nuorisopsykiatri)
Kehityksen karikot terveys ei ole ongelmien puuttumista noin puolella on murrosikä eli havaittavissa selvä kuohuntavaihe kuohunnan ja häiriön erottamisen vaikeus aika auttaa tarkentamaan kummasta kyse oireiden määrä ei ole ratkaiseva vaan kehityksen suunta (eteen vai taaksepäin)
Varhainen nuoruusikä 13 15 vuotiaiden kehitystä voi verrata 13 15 kuukautta vanhojen lasten seikkailuihin aluksi täytyy saada vauhtia ja etäisyyttä ajatus hukkaan joutumisesta aluksi vieras seikkailuretkellä saattaa iskeä ahdistus hakeutuminen uudelleen vanhemman lähelle lähelle tulo ei ole paluuta entiseen
Nuoruusikäisen kasvun tukeminen ja liikunta ruumiinkuvan muutos liikunta tukee roolien kokeilu seura antaa rooleja etäisyyden kokeilu vanhemmista seura luo turvallisen areenan tehdä matkoja seksuaalisuuten liittyvä hämmennys tuetaan poikien ja tyttöjen identiteettiä mutta myös luodaan kohtaamispaikkoja
Riskipaikkoja nuoruusikäiset hakevat vastakkain asetteluja saako seurassa uhmata itsetunnon herkkkyys ja ruumiin haavoittuvuus miten pojille ja tytöille puhutaan ja miten ohjaaja/valmentaja suhtautuu ruumiillisuuteen perheestä erillään oleminen onko seura oikeasti hyvä kasvatusympäristö vai uskotellaanko vain että ollaan sitä
Jälkinuoruusiän tehtävät identiteetin vakiintuminen yhteisössä toimimisen vakiintuminen persoonallisuuden vakiintuminen kriittisen aikuisuuden kasvu suremisen oppiminen psyykkisen sietokyvyn ja työstämisen oppiminen
Nuoruusikäisen kysymykset mistä minä olen tullut kuka minä olen kenelle minä kelpaan mikä on minun paikkani
Missä on normaalin rajat ei ratkea oireiden määrästä oireet kertovat sopeutumiskeinoista mikä on kehityksen suunta viehättääkö lapsen rooli tai kasvusta luopuminen enemmän kuin kasvu
Kehittyvän nuoren piirteitä kykenee osallistumaan kykenee suremiseen kykenee itsen tarkkailuun luovuus muutos
Nuoruuden tukeminen vaikeampaa kuin lasten, koska nuoret ovat keskenään erilaisempia nuorelle ei enää anneta arvoja, vaan tuetaan hänen omien arvostustensa kehittymistä riskinä pitää nuoria lapsina ajetaan nuoret alakulttuuriin, jota sitten paheksutaan perheiden tukemisessa yhteiset normit ja lisävanhemmuus keskeiset keinot