Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2013 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta

Transkriptio

1 Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2013 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta

2 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan kokoonpano 2013 Jäsen Varajäsen kok Rosendal Anne, puheenjohtaja Renlund Tarja sdp Harkko Mia, varapuheenjohtaja Puhakka Reetta kok Eerola Seppo Puittinen Marko vas Huttunen Asmo Kärnä Olga vihr Komulainen Rita Moilanen Olavi sdp Koso Sonja Ylivarvi Merja sdp Nironen Kimmo Tuominen Sami ps Rautiainen Amon Suomalainen Vesa vas Silvala Suvi Väisänen Hannu kok Toikka Ami Aro Leena ps Voutilainen Emmi Pakkanen Katja rkp Wikman Leif Pimiä Tuomo /KOK LANULA on kokoontunut 10 krt vuonna 2013 Lanulan alainen jaosto Rosendal Anne, puheenjohtaja Harkko Mia, varapuheenjohtaja Nironen Kimmo Silvala Suvi LANUJA on kokoontunut 2 krt vuonna 2013

3 SISÄLLYSLUETTELO Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle Tuloslaskelma ja vertailu edelliseen vuoteen... 2 Opetustoimen vastuualue 5 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue.. 11 Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö Investoinnit.. 25

4 1 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työ hyvinvoinnin edelläkävijä Henkilöstömitoitukset suhteessa lakisääteisiin/ suosituksiin (varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola) Asiakaskuormitus/terveyden-hoitaja suositusten mukainen. Hyvinvointineuvolassa pientä vajausta suosituksin nähden (yhteensä n. ½ th) Varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstö Toteutunut Monipuoliset oppimisja koulutusmahdollisuudet sekä aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laajaalaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Oppimistulosten valtakunnallinen ja kansainvälinen taso (valtakunnalliset kokeet) Perusopetuksen suorittaminen ja jatkoopintoihin sijoittuminen (% ikäluokasta) Itä-Suomen koulu Nuorisotalojen palvelujen laatu, 44 kriteeriä (1-4) Päivähoidon ja esiopetuksen laatu (Asiakaspalaute laadunarviointi-mittarilla) Perusopetuksen hinta / opp. Lukiokoulutuksen hinta / opp. asetuksen mukainen Valtakunnallinen keskitaso 100 % oppilaista saa jatko-opiskelupaikan Valtakunnalliset kokeet terveystiedossa: tulos keskimääräistä parempi. Valtakunnalliset kokeet B- venäjässä: valtakunnallinen vertailuarvio kesken. 99,1% sai jatkoopiskelupaikan. Toiminta alkaa syyslukukaudella Toiminnan aloitus on 2013 siirtynyt 1-2 vuotta Auditoinnin tulos 2,5 2,8 Laadunarvioinnin tulos laatumittarilla vähintään 4,2/ Toteutunut 4,2/ Kotkan opiston hinta / tunti Päivähoitopalvelun hinta /lapsi Laajojen terveystarkastusten toteutuminen säädösten mukaisesti -äitiysneuvola -lastenneuvola -kouluterveydenhuolto 85 *)8 710 Tarkastukset toteutuvat 100 % 85 *)8 363 Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa laajat tarkastukset toteutuneet lähes 100 %. *) Päivähoitopalvelujen hintaan ja suoritemääriin sisältyvät myös kotihoidon kustannukset ja asiakkaat

5 Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kaupunkikulttuurin kehittäminen monipuoliseksi ja näkyväksi Lasten ja nuorisokulttuuritapahtumiin osallistumisten määrä, krt / alle 18-v. 2 1 Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa 2 Vuosittain lapsille ja nuorille suunnattu kysely Kysely laadittu ja toteutettu 1. kerran. Sisällöt ovat koulujen opetussuunnitelmissa ja Keke-toimintaohjelmissa. Sisällöt ovat koulujen opetussuunnitelmissa ja Keke-toimintaohjelmissa Keke toimintasuunnitelmat tehty ja käytössä päiväkodeissa Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Toteuma 2013 TA 2013 LTA 2013 Tot% Toimintatuotot Myyntituotot ,72% Maksutuotot ,34% Tuet ja avustukset ,02% Muut toimintatuotot ,78% Toimintatuotot ,46% Toimintakulut Henkilöstökulut ,53% Palvelujen ostot ,08% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,13% Avustukset ,78% Muut toimintakulut ,08% Toimintakulut ,39% ULKOINEN TOIMINTAKATE ,45% Sisäiset erät Sisäiset tuotot /0 Sisäiset kulut ,60% Sisäiset erät ,51% TOIMINTAKATE ,21% Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE ,21% Sisäinen korko /0 Poistot ja arvonalentumiset ,66% TULOS ,33% Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä ,95%

6 3 LANULA Toteuma EUR K Budjetti LTA EUR Tot% Muutos Muutos Myyntituotot ,72% 101,66% Maksutuotot ,34% 94,20% Tuet ja avustukset ,02% 521,33% Muut toimintatuotot ,78% 138,74% Valm omaan käytt /0 /0 Toimintatuotot ,46% 114,61% Henkilöstökulut ,53% 101,39% Palvelujen ostot ,08% 104,46% Aineet, tarvikkeet ,13% 110,68% Avustukset ,78% 99,92% Muut toimintakulut ,08% 71,65% Toimintakulut ,39% 101,78% ULK TOIMINTAKATE ,45% 100,79% Sisäiset tuotot /0 146,89% Sisäiset kulut ,60% 98,77% Sisäiset erät ,51% 98,44% TOIMINTAKATE ,21% 100,23% Jakauma toimintakatteen mukaan v Talous Tilinpäätöksessä lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakatteen ylitys alkuperäiseen talousarvioon on euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahaa ulkoisten toimintamenojen ylityksiin euroa ja tuloarviota alennettiin euroa. Aiemmin syksyllä oli tasapainotusohjelmaan perustuen tehty euron karsinta menoihin. Henkilöstökuluja maksettiin 48,9 milj. euroa, mikä on 2,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Palveluiden ostoihin käytettiin rahaa 10,9 milj. euroa, 2,3 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkoinen toimintakate pieneni kuitenkin 0,2 % vuodesta 2012 johtuen kotitalouksille maksettavien avustusten pienenemisestä, vuoden alusta poistui erillisen kuntalisän maksaminen kotihoidontukeen. Toimintatuottoja kertyi 0,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän opetustoimen saadun hankerahoituksen vuoksi.

7 4 LANULA Toteuma Budjetti LTA Tot% Muutos Muutos% Luot.henk. vuosipalk ,59% 0 0 / Kokouspalkkiot ,43% ,16% Vak.henk.kk-palkat ,97% ,48% Määräaikaiset työsuh ,32% ,25% Päätoim. tuntiopett ,68% ,65% Erilliskorvaukset ,04% ,14% Sairas-, äitiysl.sij ,53% ,38% Vuosilomansijaiset ,84% ,96% Luento, asiant.palkk ,74% 0 0 / Muun henkilök. palk ,53% ,25% Muu hlöstö/työllist ,93% ,96% Sairausvak.korv ,49% ,28% Tapaturmakorv ,65% 0 0 / Muut henkilöstöm tuo ,40% 0 0 /0 400 Palkat ja palkkiot ,88% ,91% LANULA Toteuma 2011 Toteuma 2012 Toteuma 2013 LTA 2014 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valm omaan käyttöön Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut ULK. TOIMINTAKATE Sisäiset tuotot Sisäiset kulut Sisäiset erät TOIMINTAKATE

8 5 OPETUSTOIMEN VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Lapsen ja nuoren terveen kasvun ja kehityksen turvaaminen Toteutunut Koulutuksen laadun seuranta Pätevä henkilöstö Laadukas johtaminen Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Oppilaan hyvinvoinnin turvaaminen ja varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksiin Joustavien pienryhmien määrä lähikouluissa Arviointikyselyt oppilaille ja huoltajille (asteikko 1-5) Kelpoisten opettajien määrä Rehtoreiden suorittamat esimies- ja johtajakoulutukset Jatkuva ammatillinen kehittyminen ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta Kolmiportainen tuki toteutuu joustavasti ja luontevasti varhaisen puuttumisen periaatteella jokaisessa koulussa 9 ryhmää Toteutunut Keskiarvo vähintään 3 Arviointikysely oppilaille, vastausten keskiarvo 3, % Toteutunut 80 % rehtoreista Toteutunut Kehityskeskustelut käydään ja kaikki osallistuvat täydennyskoulutuksiin Toteutunut Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Asianmukaiset ja toimivat oppimisympäristöt ja opetustilat Tilojen kunto ja käyttöaste Koulujen peruskorjauksia aikaistetaan ja tilojen käyttöä tehostetaan Peruskorjaukset ovat viivästyneet. Tilojen käyttöä on tehostettu.

9 6 OPETUSTOIMEN VA Toteuma EUR Budjetti LTA EUR Tot% Muutos Muutos Myyntituotot ,47% 99,04% Maksutuotot ,08% 80,09% Tuet ja avustukset ,16% 1199,00% Muut toimintatuotot ,92% 137,07% Valm. omaan käytt /0 /0 Toimintatuotot ,06% 125,37% Henkilöstökulut ,71% 101,51% Palvelujen ostot ,63% 99,35% Aineet, tarvikkeet ,75% 111,61% Avustukset ,11% 106,96% Muut toimintakulut ,79% 49,55% Toimintakulut ,72% 101,09% ULK. TOIMINTAKATE ,56% 99,88% Sisäiset tuotot /0 118,63% Sisäiset kulut ,32% 98,37% Sisäiset erät ,28% 98,18% TOIMINTAKATE ,86% 99,40% Rah.tuotot ja -kulut /0 /0 VUOSIKATE ,86% 99,40% Sisäinen korko /0 /0 Poistot ja arvonal ,00% 93,22% TULOS ,08% 99,38% Hall. vyörytykset /0 /0 Kotkan opisto Toteuma EUR Budjetti LTA EUR Tot% Muutos Muutos Myyntituotot ,00% 76,96% Maksutuotot ,76% 79,79% Tuet ja avustukset ,94% 81,52% Muut toimintatuotot ,88% 89,37% Toimintatuotot ,62% 80,35% Henkilöstökulut ,59% 93,60% Palvelujen ostot ,89% 83,12% Aineet, tarvikkeet ,91% 121,23% Muut toimintakulut ,53% 93,68% Toimintakulut ,89% 93,48% ULK. TOIMINTAKATE ,62% 101,94% Sisäiset tuotot /0 87,97% Sisäiset kulut ,49% 99,92% Sisäiset erät ,82% 100,64% TOIMINTAKATE ,73% 101,40% VUOSIKATE ,73% 101,40% Sisäinen korko /0 /0 Poistot ja arvonal ,57% 416,12% TULOS ,62% 101,90% Hall. vyörytykset /0 /0

10 Opetustoimen jakauma menojen mukaan 7 Opetustoimen hallinto 1 % Kotkan opisto 3 % Kotikuntakorvaukset 3 % Perusopetus 79 % Oppilashuolto 1 % Lukiokoulutus 13 % Opetustoimen vastuualueeseen kuuluvat Kotkan opisto, oppilashuolto, kotikuntakorvaukset, perusopetus ja lukiokoulutus sekä opetustoimen hallinto. Oppilashuollon palvelualueella ovat koulukuraattorit ja psykologit. Kotikuntakorvauksiin sisältyvät mm. Kotka Svenska Samskolanille maksettu Kotkan rahoitus, kotkalaisten oppilaiden korvaukset muille kunnille, sairaalaopetus ja korvaukset muille laitoksille sekä kotikuntakorvaustulot Kotkassa opiskelevista muiden kuntien oppilaista. Lisämäärärahaa toimintamenoihin valtuusto myönsi euroa ja tuloarviota pienennettiin eurolla. Lisämäärärahat kohdistuivat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstökuluihin ja kotikuntakorvausmenoihin, tuloarviota pienennettiin ammattilukiossa. Aiemmin syksyllä tasapainotusohjelman mukaisesti määrärahaa karsittiin oppilashuollosta , Kotkan opistosta ja perusopetuksesta

11 Perusopetuksen toimintakatteen vertailu toiminnoittain v v Perusopetuksen henkilöstökulut nousivat 4,5 % edellisestä vuodesta, opetustoimen saamat hankerahoitukset oppilasryhmien pienentämiseen ja koulutukselliseen tasa-arvoon mahdollistivat lisäresurssien käyttämisen opetuksessa. Koulukuljetuksia hankittiin 0,94 milj. eurolla, nousua 2,8 %. Taksilla kuljetettavien määrä nousi 50 oppilaalla, vuorolinjakuljetukset olivat edellisen vuoden tasolla. Koivulan koulun toiminta lakkasi ja koulu yhdistyi Kyminkartanon kouluun. Kouluverkon tiivistyminen näkyi myös lukiossa, sillä Kotkan lyseon lukiosta valmistui ennätysmäärä ylioppilaita (179) Langinkosken lukion ja Kotkan lyseon lukion yhdistymisen myötä. Koulujen sisäilmatilanne oli osittain erittäin haasteellinen. Keskuskoulu jouduttiin siirtämään syyslukukaudella hajautettuihin väliaikaistiloihin. Karhuvuoren koulun väliaikaistiloissa esiintyi sisäilmaoireilua syyslukukaudella ja sisäilmaryhmä käynnisti toimenpiteet ratkaisujen löytämiseksi. Peruskorjaushankkeissa ei edetty, koska rahoituksen osalta ei päästy ratkaisuihin. Lukuvuoden alusta siirryttiin muiden kuin alkuopetuksen (1-2 luokat) osalta OKM:n vahvistamaan minimituntitasoon. Kolmiportaisen tuen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista tuettiin omarahoituksen lisäksi merkittävillä ulkopuolisilla hankkeilla. Hankerahoituksen turvin lukuvuoden 2013 alussa kouluissa aloitti kaksi koulunuorisotyöntekijää sekä kaksi koulupsyykkaria lisätukena oppilaille. Oppilaiden tuen tarve oli edelleen suuri, joten koulunkäynninohjaajien määrä ei ole pienentynyt. Kotkan opistossa toteutettiin uudistuksia syksyllä 2012 tehdyn selvitystyön suuntaamana. Kotkan opiston opettajien nimikkeet muutettiin virkaehtosopimuksen mukaisiksi. Tilaratkaisuja keskitettiin luopumalla Mariankadun tiloista. Vuonna 2013 opintomaksuja korotettiin keskimäärin 2,5%. Opiskelijamäärä kohosi 2,2%, mutta osallistujamäärä laski yhdellä prosentilla (1%). Opetustoimen hallinnossa aloitti syyslukukaudella yleisopetuksen suunnittelija, jonka tehtäviin kuuluu koulutuksellinen tasa-arvo. Erityisopetuksen suunnittelija palasi toimeensa.

12 9 PERUSOPETUS Tunnusluvut Suoritetavoitteet Opetustunnit yhteensä,(sis. er op) joista lähiopetustunteja erityisopetuksen tunnit (sis. ed) Koulujen lukumäärä Oppilasmäärä *)Tilasto erityisoppilaat (ei sis. integr.) integroituja oppilaita 69 tehostetun tuen oppilaita maahanmuuttajataustaiset opp valmistavalla luokalla olevat opp Kuljetettavat oppilaat, joista erilliskuljetuksessa Laatu Keskimääräinen ryhmäkoko (laskennallinen) **17,42 Tehokkuus/Taloudellisuus Opetus / oppilas (menot) josta hankerahoitus / oppilas 152 Kouluruokailu /oppilas/v Kate / oppilas Valtionosuuden yksikköhinta Kotikuntakorvauksen perusosa Voimavarat Opetushenkilöstö 342,5 341, ,5 Hallintohenkilöstö 9,7 9,7 8, Oppilashuollon henkilöstö Koulunkäynninohjaajat josta htv opetustyö - josta htv iltapäivätoiminta *) esiopetusoppilaat eivät sisälly lukuihin **) luvussa ei ole huomioitu hankerahoitusta oppilasryhmien pienentämiseksi

13 10 LUKIOKOULUTUS Tunnusluvut Suoritetavoitteet Opetustunnit yhteensä, (ei sis.am.lu) joista lähiopetustunteja Koulujen lukumäärä Opiskelijoita (ei sis.ammattilukiota), joista aikuislukion opiskelijoita, lukio peruskoulu 20 Aineopiskelija aik.lukiossa, lukio peruskoulu 26 Ammattilukion opiskelijat Laatu Lukion oppimäärän 3 v:ssa suoritt. % Tehokkuus/taloudellisuus Opetus /oppilas Kouluruokailu /oppilas Kate /oppilas Valtionosuuden yksikköhinta yli 18 vuotiaat Voimavarat Opetushenkilöstö 72,5 71,5 68,4 67,5 67 Hallintohenkilöstö 2,5 2,5 2,5 2,5 1,5 *) sisältää ammattilukion oppilaat KOTKAN OPISTO Tunnusluvut Suoritetavoitteet Opetustunnit yhteensä, josta myyntipalvelun tunnit Opintoryhmien määrä Opiskelijamäärä (hlö) Osallistujamäärä (yhteensä ryhmissä) Keskimääräinen kurssikoko 12,2 13,8 Tehokkuus/Taloudellisuus Nettomeno euroa / tunti 68,14 75,07 78,73 86,06 85,00 Voimavarat Henkilöstö, virat/toimet 17,2 15,4 15,5 13,1 12,1 Toimitilat, m

14 11 PÄIVÄHOIDON JA VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut Kriittiset Arviointikriteerit/ menestystekijät mittarit Riittävät ja monipuoliset päivähoito- ja vartarpeen ja lapsen hy- Kaikilla perheillä hoitohaiskasvatuspalveluvinvoinnin kannalta sopiva hoitojärjestely. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen mahdollistaminen Perhepäivähoidon säilyttäminen käytössä olevana hoitomuotona Yksityisen päiväkotihoidon tukeminen ja toteuttaminen palvelusetelin avulla Kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumo toteutuu varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Varhaiskasvatuksen erityisopettajien työpanos on käytössä Tavoitetaso 2013 Toteutuma Perheillä hoitotarpeen ja lapsen hyvinvoinnin kannalta sopiva hoitojärjestely. Kotitalouksille maksettavat avustukset rajoitetaan vain lakisääteisiin menoihin. Perhepäivähoidon säilyttäminen käytössä olevana hoitomuotona Päiväkotipaikoista 12 % tuotetaan palvelusetelillä Toteutetaan pedagogisten suunnitelmien sekä päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen ratkaisujen mukaisesti Kuusi erityisopettajan tehtävää käytössä Toteutunut osittain. Kaikki saaneet hoitopaikan mutta 20 % ensisijainen toive ei ole toteutunut Toteutunut vain osittain, Lapsimäärä laskenut entuudestaan Yksityisten päivähoitopaikkojen osuus kasvanut. Nyt 13 % Toteutunut. Alkuluokkakokeilu laajentunut syksystä 2013 Toteutunut Puhdas, turvallinen ja ekologinen toimintaympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Turvalliset, terveelliset ja toimivat päivähoito - ja esiopetustilat Tilat ovat turvallisia ja terveellisiä ja oikealla tavalla käyttöön mitoitettuja Investointisuunnitelmien mukaiset hankkeet toteutuvat. Sisäilmaongelmia ei ole. Toteutunut suurimmaksi osaksi. Joitakin toimenpiteitä seurataan.

15 12 Talouden tasapaino ja henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Talouden seuranta. Henkilöstömenojen oikea kohdentaminen. Osaamisen ja työhyvinvoinnin riittävä taso Päivähoitolain ja -asetuksen kriteerit. Suhteellinen käyttöaste keskiarvo 85% Päivähoitopalvelun hinta/ /lapsi Työhyvinvointiarvio, sairauspoissaolojen määrä Siirrytään seuraamaan täyttöastetta, jossa tavoitetaso 100 % määritellyin kriteerein. Sairauspoissaolojen määrä alenee 5 % Täyttöasteen keskiarvo vuoden lopussa 96 % Käyttöaste 83 % Päästy lähelle tavoitetta - 1päivä/hlö. Toteutuma on - 0,8 päivää/ päivää Ammatillisten resurssien riittävyys Kelpoisten lastentarhanopettajien määrä Toteutuneet koulutusja osaamistavoitteet Kaikissa tehtävissä päivähoitoa koskevien kelpoisuusehtojen mukainen henkilökunta. On toteutunut vakituisen henkilöstön osalta. Pitemmissä sijaisuuksissa vajausta ollut vuoden aikana -3 LTO. Koulutussuunnitelma toteutettu aikataulun mukaisesti PÄIVÄHOIDON JA VARHAISKASV. VA Toteuma EUR K Budjetti LTA EUR Tot% Muutos Muutos Myyntituotot ,21% 100,83% Maksutuotot ,14% 97,38% Tuet ja avustukset /0 /0 Muut toimintatuotot ,95% 234,66% Toimintatuotot ,34% 98,63% Henkilöstökulut ,63% 101,68% Palvelujen ostot ,34% 107,86% Aineet, tarvikkeet ,54% 96,10% Avustukset ,25% 99,63% Muut toimintakulut ,59% 456,20% Toimintakulut ,99% 102,52% ULK. TOIMINTAKATE ,95% 103,01% Sisäiset tuotot /0 411,40% Sisäiset kulut ,05% 101,06% Sisäiset erät ,05% 100,98% TOIMINTAKATE ,72% 102,71% Rah.tuotot ja -kulut /0 /0 VUOSIKATE ,71% 102,71% Sisäinen korko /0 /0 Poistot ja arvonal ,78% 102,43% TULOS ,69% 102,72% Hall. vyörytykset /0 /0

16 13 Valtuuston hyväksymästä tuloarvion pienennyksestä euroa kohdistui päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueelle. Aiemmin syksyllä tasapainotusohjelman mukaisesti määrärahaa karsittiin ; palveluiden ostoista , aineista ja tarvikkeista sekä avustuksista Ulkoiset toimintatulot ja -menot toteutuivat lisätalousarvion mukaisesti, sisäiset menot ylittyivät johtuen lähinnä sisäisten kiinteistömenojen ylittymisestä. Henkilöstömenot kasvoivat 0,5 % edelliseen vuoteen verrattuna, palveluiden ostot nousivat 2 %, tavaroita ja aineita ostettiin lähes 20 % vähemmän. Avustuksia maksettiin 0,9 milj. euroa vähemmän Kotka-lisä lakkaamisen vuoksi. Palvelujen tarpeen määrässä ei alkuvuonna tapahtunut olennaisia muutoksia, vaikka kotihoidontuen kuntalisä poistettiin käytöstä lukien. Toimintakauden alkaessa ja syksyn aikana kysyntä kuitenkin kasvoi ja vuoden vaihtuessa päivähoitosijoituksia oli 90 enemmän kuin vastaavana aikana Alle 3-vuotiaiden määrä päivähoidossa lisääntyi muutamalla kymmenellä. Lapsimäärän lisäyksessä olennaisin muutos oli puolipäiväisten sijoitusten kasvu. Palvelusetelin käyttöä laajennettiin koskemaan yksityistä perhepäivähoitoa, mikä myös lisäsi lasten määrää. Osin lisäys johtuu suuremmasta esioppilaiden ikäluokasta kuluvana lukuvuonna sekä esioppilaiden täydentävän päivähoidon käytöstä. Palvelujen tuottavuuden parantamiseksi lasten päivähoitosijoituksissa siirryttiin vuoden alusta tuotekertoimiin pohjautuvaan täyttöasteen määrittelyyn. Täyttöasteen keskiarvo vuoden lopussa on 96 %. Päivittäisen käyttöasteen keskiarvo oli 83 %. Kaikissa päivähoitoyksiköissä käynnistyi talouden seuranta suoriteperusteisen budjetointimallin avulla ja vuoden 2013 osalta saatiin toteutuneiden päivähoitokustannusten tiedot yksiköittäin. Päiväkotien tukipalveluja arvioitiin (laitosapulaiset) tarkalla työajan ja erillisten tehtävien seurannalla syys - lokakuussa 2013 ja tähän perustuva toimintamallin laatiminen käynnistyi yhteistyössä tilapalvelun ja Kymijoen ravintopalveluiden kanssa.. Esiopetuksessa laajennettiin yhteistoimintaa alkuluokkayhteistyönä perusopetuksen kanssa. Uuden lukukauden käynnistyessä alkuluokkakokeilua jatkettiin tai sitä aloitettiin jo kuudella eri koululla Hyvinvointineuvolan kanssa yhteistoimintaa on rakennettu varhaisen tuen palvelukeskuksen käynnistämiseen liittyen sekä toteuttamalla lasten 4-vuotis tarkastuksiin liittyvää yhteistyötä. Esiopetuksessa on myös yhteisesti hyvinvointineuvolan kanssa otettu käyttöön vahvuudet ja vaikeudet yhteinen arviointi. Kasvatuskumppanuuden toteutumista vahvistettiin kirjoittamalla auki arjen varhaiskasvatuksen prosesseja ns. kasvattajan käsikirjan muotoon. Vakituisen henkilöstön osalta pysyttiin laaditussa henkilöstösuunnitelmassa. Vakituisten vakanssien määrä ei noussut. Pitkin vuotta tapahtunut lapsimäärän kasvu ja hoitoaikojen vaihtelu edellytti kuitenkin määräaikaista kasvatushenkilöstön lisäystä. Vuoden lopussa lisähenkilöitä, ylimääräisiä lastenhoitajia oli 9. Kuitenkin mm. päivähoitoyksiköiden laajenemisesta johtuen aleni päiväkodinjohtajien ja myös osin tukipalveluhenkilöstön määrä. Karhulan alueella muodostettiin Helilän ja Alahovin päiväkodeista sekä Kyminkartanon esiopetuksesta yhteinen päivähoitoyksikkö. Varhaisen puuttumisen malli oli aktiivisesti käytössä koko vastuualueella. Koko henkilöstön sairauspoissaolojen alenema oli - 0,8 päivää/työntekijä. Karhulan uusi päiväkoti Hovinpuisto otettiin käyttöön Karhulan alueella Kolmikulman päiväkoti paloi käyttökelvottomaksi heinäkuussa Päivähoito kuitenkin järjestyi Käpylän päiväkodissa, joka muutoin olisii poistunut käytöstä. Loppuvuodesta valmisteltiin tarveselvitys, jossa, Käpylän päiväkoti suunniteltiin jäämään toistaiseksi nykyisiin tiloihin. Vuoden lopulla valmistui Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelma. Tarveselvitykset koskien mm. esiopetuksen tiloja Mussalon ja Pihkoon kouluilla aloitettiin.

17 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen jakauma menojen mukaan 14 Esiopetus 6 % Päiväkotihoito 62 % Perhepäivähoito 4 % Hallinto+erit. ph+kehitt. 9 % Avustukset 11 % Asiakaspalv. ostot 8 % Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vertailu menojen mukaan v v. 2013

18 15 Tunnusluvut Kohderyhmä: 1-6 -vuotiaat * Lapsia päivähoidossa ja esiopetuksessa yhteensä Päiväkodit, omat Kokopäivähoidossa 0-5 v heistä alle 3 v. 285 Osapäivähoidossa 0-5 v heistä alle 3 v. 51 Esiopetus Esioppilaan iltapäivähoito Erityistä tukea tarvitsevat lapset Päiväkodit, yksityiset Kokopäivähoidossa 0-5 v heistä alle 3 v Osapäivähoidossa 0-5 v vuotiaita Kunnallinen perhepäivähoito Kokopäivähoito 0-5 v Osapäivähoito 0-5 v. 26 Alle 3 v. 50 Monikulttuuriset lapset Vuorohoitoa tarvitsevat lapset Lakisääteiset, kotihoidon tuki Kotkalisä, lapsia (31.12.) Avoin varhaiskasvatus Lapsia toiminnan piirissä yhteensä Vakanssit / henkilöstö ,5 412* 412 *vakanssien määrä HTV * lapsimäärä tarkistetaan väestötietojen mukaiseksi maaliskuussa 2014

19 16 HYVINVOINTINEUVOLAN VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Oikea-aikaiset, laadukkaat palvelut Hyvinvoinnin turvaaminen Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Asetuksen mukainen toiminta neuvolatyössä, koulu- ja opiskeluth:ssa Perheneuvolan jonotilanne Voimavaralähtöinen työote Toimivat peruspalvelut Varhaisen tuen palvelut Perheneuvolan kriisiajat Koulutukset kohdennettuja ja vastaavat alueen tarpeita Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta Terveystarkastukset toteutuvat ajallaan ja sisällöltään asetuksen mukaisesti 100 %. Perheneuvolan jonot <2 kk Vahvistetaan voimavaralähtöistä työotetta yhteistyössä Kastehankkeen kanssa Lapset, nuoret ja perheet saavat tuen varhain ja oikeaaikaisesti. Kriisiaika toteutuu viikon sisällä Koulutussuunnitelmat laadittu 1-2 x /v Toteutuneet lähes 100% Perheneuvolan jonot < 2kk Koulutuksella vahvistettu osaamista. Tukikäynnit toteutuu. Vatupassin toiminta: - koti-, päiväkoti- ja koulukäyntejä lisätty. - ryhmätoimintaa lisätty. - monitoimijainen yhteistyö käynnistynyt - puhe- ja toimintaterapiapalvelut osaksi varhaisen tuen palveluita. Kriisiajat toteutuu. Toteutuu Toteutuu Puhdas, turvallinen ja ekologinen toimintaympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Turvalliset, terveelliset ja toimitilat Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan toiminnassa. Tilat ovat turvallisia ja terveellisiä ja oikealla tavalla käyttöön mitoitettuja. Ekotuki-henkilöt yksiköissä. Työpisteissä ei ole sisäilmaongelmia Tukihenkilöt nimetty Perheneuvolassa ja varhaisen tuen palveluissa suuria ongelmia. Toteutunut

20 Talouden tasapaino ja palveluiden oikea kohdentaminen Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Asetuksen vaatimat resurssit. Varhaisen tuen palvelukeskus Työntekijät/asiakasmäärät suositusten mukaiset. Varhaisen tuen palveluiden ja hanketoiminnan keskittäminen poikkihallinnolliseksi kokonaisuudeksi. 17 Terveystarkastukset pystytään toteuttamaan myös lomaaikoina. Yhteisen työn ja varhaisen tuen palveluiden: - koordinointi - rakenteiden työstäminen - työprosessien kuvaukset Pientä vajausta suosituksiin nähden. Toiminta pystytty toteuttamaan ajallaan. Vatupassin toiminta käynnistyi 1.9. alkaen Toimintamalleja työstetty monitoimijaiseen yhteistyöhön. Uusia työntekijöitä saatu Vatupassi-työhön (koulupsyykkari ja lääkäri) Hyvinvointineuvola Toteuma EUR K Budjetti LTA EUR Tot% Muutos Muutos Myyntituotot ,07% 155,08% Maksutuotot /0 /0 Tuet ja avustukset /0 /0 Muut toimintatuotot ,35% 103,91% Toimintatuotot ,10% 159,49% Henkilöstökulut ,24% 95,44% Palvelujen ostot ,66% 135,32% Aineet, tarvikkeet ,09% 111,72% Avustukset ,92% /0 Muut toimintakulut ,74% 1,26% Toimintakulut ,88% 98,05% ULK. TOIMINTAKATE ,86% 97,29% Sisäiset tuotot /0 /0 Sisäiset kulut ,22% 99,88% isäiset erät ,58% 94,42% TOIMINTAKATE ,60% 96,73% Rah.tuotot ja -kulut /0 /0 VUOSIKATE ,61% 96,73% Sisäinen korko /0 /0 Poistot ja arvonal ,67% 102,75% TULOS ,60% 96,76% Hall. vyörytykset /0 /0

21 18 Hyvinvointineuvola Vuoden 2013 keskeisin haaste hyvinvointineuvolassa on ollut Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskuksen, Vatupassin, käynnistäminen. Syksyn 2013 aikana on hyvinvointineuvolan palveluita tarkasteltu kokonaisuutena ja yksiköittäin sekä selkiytetty vastuunjakoa. Lisäksi on työstetty hoitopolkuja ja monitoimijaisen yhteistyön rakenteita muiden peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa, tavoitteena mahdollisimman varhainen ja oikea-aikainen tuki sekä päällekkäisyyksien poistaminen. Hyvinvointineuvolan johtaja on syksystä 2013 Kasva Kotkassa työryhmän puheenjohtaja ja Vatupassin palvelupäällikkö on sihteeri. Nuorisotakuuseen liittyvien asioiden hoito ja koordinointi kuuluu Kasva Kotkassa työryhmälle, joka hoitaa nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät. Syksyn aikana työryhmä työsti sosiaalijohtajan aloittaman nuorisotakuun toteutumista seuraavan matriisin ja vastasi nuorisotakuun toteutumisesta tehtyyn valtuustoaloitteeseen. Varsinainen laaja ohjaus- ja palveluverkoston kokous oli lokakuussa. Neuvolatoiminta Äitiysneuvoloiden piirissä synnytyksiä oli 467. Laajat terveystarkastukset toteutuivat suunnitelmien mukaisesti sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Terveydenhoitajien suorittamia jälkitarkastuksia (tehtävien siirtoa lääkäriltä terveydenhoitajille) tehtiin 214. Tällä työllä on pystytty vähentämään lääkäriresurssin tarvetta merkittävästi äitiysneuvolassa. Neuvolassa käymättä jättäneiden perheiden tilanne selvitettiin. Terveydenhoitajat suorittivat lääkehoidon koulutuksen vuoden 2013 aikana ja päivittivät imetysosaamistaan koulutuksella. Perhevalmennukseen liittyvä koulutus keskittyi isän osallisuuden vahvistamiseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollossa laajat terveystarkastukset toteutuivat hyvin. Vain n. 4 % (1 lk, 5.lk ja 8.lk) lapsista kävi lääkärintarkastuksessa yksin, ilman vanhempaansa. Lapsen ääni hankkeen kanssa aloitettu luokkayhteenveto- toimintamalli laajoista terveystarkastuksista otettiin käyttöön syksyllä 2013 kaikissa alakouluissa ja sitä arvioidaan keväällä Toimintamallia on kehitetty Etelä- Kymenlaaksossa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ja sitä oltiin esittelemässä valtakunnallisilla kouluterveyspäivillä syksyllä Terveydenhoitajat suorittivat lääkehoidon koulutuksen vuoden 2013 aikana. Lääkärintarkastukset saatiin käynnistymään syksyllä 2013 myös opiskeluterveydenhuollossa, tosin viiveellä. Suurin osa opiskelijoista pääsi lääkärinvastaanotolle. Poikien lääkärintarkastus toteutuu kutsuntatarkastuksessa. Nimettyä lääkäriä opiskeluterveydenhuollolla ei ole. Varhaisen tuen palvelut Kotkan hyvinvointineuvolan alaisuuteen perustettiin varhaisen tuen palvelut Varhaisen tuen palveluissa työskentelee palvelupäällikkö, perheneuvolan työntekijät (8), neuvolan perheohjaajat (2) ja työtekijä (1), puhe-(4) ja toimintaterapeutit (2), psykologi (1) lääkäri (0,5), koulupsyykkari (0,5) sekä toimistosihteeri. Varhaisen tuen palveluiden tehtävänä on tukea lasta, nuorta ja perhettä siten, että he saavat tukea varhain ja mahdollisimman pitkälti omassa kehitysympäristössään. Lisäksi työskentelyssä huomioidaan perheen kokonaistilanne. Tuki tuotetaan monitoimijaisesti, erilaista osaamista ja osaamisen jakamista hyödyntäen. Syksyn 2013 tavoitteena on ollut käynnistää varhaisen tuen palveluiden kokonaisuus. Työ on sisältänyt yhteisten toimintamallien suunnittelua ja kehittämistä työtekijöiden kanssa sekä tehtäväalueen tuloskortin rakentamista ja toiminnan seurannan ja arvioinnin suunnittelua, siten että varsinainen työskentely asiakkaiden kanssa on voitu käynnistää vuoden vaihteessa Vatupassin omien tilojen odotetaan valmistuvan Mariankadulle. Tilojen remontointi siirtyi Keskuskoulun sisäilmaongelmien vuoksi ja Mariankatu on Keskuskoulun väistötilana. Sisäilmaongelmat jatkuvat edelleen perheneuvolassa ja työtekijät hajotettu eri työpisteisiin. Tilaongelmat ovat vaikuttaneet negatiivisesti palvelutuotannon määrään sekä uusien toimintamallien kehittämiseen.

22 19 Hyvinvointineuvolan jakauma menojen mukaan Hallinto 10 % Äitiys- perhesuun.- lastenneuvola 46 % Kouluterveydenhuolto 16 % Opiskeluterveydenhuolto 10 % Perheneuvola 18 % Hyvinvointineuvolan vertailu menojen mukaan v v Hallintomenoja on kasvattanut varhaisen tuen keskuksen perustaminen, vuonna 2013 menot kirjautuivat hallintoon, jatkossa VATUPASSilla omat kustannuspaikat vastuualueella.

23 20 Tunnusluvut Asukkaat Lastenneuvolaikäiset 0-6 vuotiaat Koululaiset/opiskelijat - perusasteikäiset, 1-9 lk keskiasteen opiskelijat korkea-asteen opiskelijat Asiakkaat Perhesuunnittelu Äitiysneuvola synnytykset Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Perheneuvola - asiakkaat perheet Palvelut/käynnit Perhesuunnittelu/th Äitiysneuvola/th Lastenneuvola/th Kouluterveydenhuolto/th th-käynnit sh-käynnit Opiskeluterveydenhuolto/th th-käynnit sh-käynnit Neuvolan perhetyö perhetyön perheet Perheneuvola Lääkäreiden käynnit - äitiysneuvola lastenneuvola kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto perhesuunnittelu 210 *) Henkilöstö

24 21 NUORISOTYÖN YKSIKKÖ Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Leirialueiden käyttö käyttöaste/kesä (%) käyttövuorokaudet/v (lkm) Loma-aikojen toiminta (Laku-leirit, nuorisotalojen toiminnot, yhdistysten tukipalvelut) Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laajaalaisesti ja kustannusvaikuttavasti Lasten ja nuorten osallisuus Työhyvinvointi Kaupungin tarjoamien palvelujen käyttöaste (%) Ohjauspalvelujen tarjonta yhdistyksille (pv) Sähköisten ja manuaalisten kyselyjen määrä/lkm Osallistumisaktiivisuus: - lasten parlamentin täysistunto (%) - nuorisovaltuuston kokoukset (%) - ltk-edustukset (%) Työnohjausmahdollisuus 80 % 20 pv % 80 % 80 % Järjestetään 88 % 23 pv 78 % 59 % 43 % Järjestetty Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Terveyttä edistävä toiminta Toiminnallinen teematapahtuma/krt 8 tapahtumaa 7 tapahtumaa Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Arjen turvallisuuden edistäminen 3 leirillä laatukriteeristön käyttö, 2 leirillä itsearviointi (tulos 2,4), ei auditointeja Toimintojen ekologisuus ja eettiset arvot/leiritoiminnan laatukriteereitä x (arviointi 1-4) Liikennekasvatustoiminta/toiminnallinen teematapahtuma/krt Kaikilla leireillä laatukriteeristö käytössä 1 leiri auditoitu tulos 2,5 8 tapahtumaa 6 tapahtumaa Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Ulkoisen rahoituksen hyödyntäminen Arviointikriteerit/ mittarit Ulkoisten tulojen osuus ulkoisista menoista (%) Tavoitetaso 2013 Toteutuma % 31 %

25 22 Nuorisotyön yksikkö Toteuma EUR K Budjetti LTA EUR Tot% Muutos Muutos Myyntituotot ,31% 837,15% Maksutuotot ,01% 145,79% Tuet ja avustukset ,87% 154,03% Muut toimintatuotot ,04% 119,48% Toimintatuotot ,42% 147,94% Henkilöstökulut ,11% 97,94% Palvelujen ostot ,69% 154,99% Aineet, tarvikkeet ,91% 102,68% Avustukset ,82% 100,01% Muut toimintakulut ,41% 59,25% Toimintakulut ,93% 105,24% ULK. TOIMINTAKATE ,45% 92,56% Sisäiset tuotot /0 /0 Sisäiset kulut ,38% 99,20% Sisäiset erät ,60% 98,59% TOIMINTAKATE ,62% 95,05% Rah.tuotot ja -kulut /0 /0 VUOSIKATE ,62% 95,05% isäinen korko /0 /0 Poistot ja arvonal /0 100,00% TULOS ,62% 95,11% Hall. vyörytykset /0 /0 Talous ja toiminta toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Koska nuorisotalo Vessun vuokrasopimusta jatkettiin , sitä aiheutui ylimääräistä menoa Timmitilanvarausohjelman uusiminen merkitsi myös ylimääräisiä menoja talousarvion ulkopuolelta nuorisotyölle, mutta uuden ohjelman on tarkoitus palvella asiakkaita entistä paremmin ja helpottaa laskutusprosessia. Ylimääräiset menoerät katettiin nuorisotyön muilla säästöillä. Nuorisotilojen sijoittuminen Karhulassa ei yrityksistä huolimatta selkiytynyt vielä vuoden aikana. Nuorisotalotoiminnan 60-vuotisjuhlavuotta vietettiin monella tapaa iloisella tekemisen meiningillä sekä Vessussa että Greipissä. Kulunut vuosi oli nuorisovaltuuston toinen toimintavuosi. Syksyllä valittiin uusi nuorisovaltuusto Vaaleja ei tosin pidetty, sillä ehdokkaita ilmoittautui määräaikaan mennessä 19. Sen jälkeen saatiin viisi ehdokasta lisää, jolloin heidän joukostaan arvottiin kaksi varsinaista jäsentä. Uuden nuvan starttipäivä pidettiin joulukuussa. Helmikuussa pidettiin Greipissä nuorten ja päättäjien tapaaminen. Tapaamisessa käsiteltiin kolmea nuorten valitsemaa aihetta: liikuntapalvelut, nuorisotalot ja joukkoliikenne. Nuorten itsenäisyyspäivän Gaalassa oli ennätysmäärä osanottajia. Syksyllä valittiin uusi lasten parlamentti , yhteensä 38 jäsentä 19 koulusta. Ensimmäisen kerran valittiin edustaja myös Tiutisen koulusta. Ennen vaaleja lasten parlamentin jäsenet kävivät esittelemässä toimintaa 12 koulussa yhteensä 670 oppilaalle. Uuden parlamentin starttipäivät pidettiin joulukuussa. Lasten parlamentti teki vuoden aikana useita esityksiä ja aloitteita, mm. esitys koulukiusaamisen lopettamiseksi. Syksyn täysistunnossa valmentajille esitetty vetoomus levisi laajasti julkisuuteen ja seuroille Kymenlaakson Liikunta ry:n kautta. Tulot toteutuivat jälleen yli odotusten hyvien projektien ja onnistuneiden yhteistyösopimusten tuloksena.

26 23 Lastenkulttuurissa palasimme juhlavuoden jälkeen normaaliin toimintaan. Päätapahtumat olivat jälleen Kymenlaakson Lasten Kulttuuriviikot keväällä ja Lasten Meripäivät kesällä. Valtakunnallisen Taikalamppu-verkoston Taikalamput syttyy -tapahtuma järjestettiin Lapsen oikeuksien päivänä nuorisotalo Greipissä Greippi open house -tapahtuman yhteydessä. Kotkalainen lastenkulttuuri on voimissaan. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteinen hanke Osaava Kaakonkulma päättyi kesällä. Samalla alkoi uusi yhteinen hanke Kaakonkulman nuorisopalvelujen kehittäminen - Junareissu , jota ryhtyi hallinnoimaan Kotkan nuorisotyön yksikkö. Merkittävä avustus saatiin jälleen Uudenmaan ELY-keskukselta, mutta 14 osallistujakuntaa ovat myös omarahoitusosuudella mukana. Päättyneen hankkeen suurin merkitys oli nuorisoraporttien päivityksellä ja henkilöstön koulutuksella. Uusi hanke keskittyy kolmeen toiminta-alueeseen: koulunuorisotyö (vetäjänä Kouvola), nuorisotyön laatu (Kotka) ja kansainväliseen toimintaan (Lappeenranta). Nuorisotyön yksikön Toimintaohjelma 2016 toteuttamista jatkettiin järjestelmällisesti Tekemisen meininkii teemalla. Jatkoimme ulkoisen ilmeemme yhtenäistämistä ja panostimme markkinointiin. Karhulan nuorisotilojen tarveselvitys jouduttiin aloittamaan alusta, koska kohteena ollut Puukoulu osoittautui mahdottomaksi korjata uuteen käyttöön. Uusi selvitys valmistui vuoden loppuun mennessä, mutta ratkaisut jäivät v puolelle. Korjaustyöhön saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta Eko-Kotka työssämme erityiskohteena olivat edelleen Lasten Meripäivät ja jätekuormaa pienennettiin entisestään ja asiakkaille tiedottamista lisättiin. Koulunuorisotyössä edettiin uuteen vaiheeseen, kun opetustoimen hankerahoituksella palkattiin kaksi koulunuorisotyöntekijää, joilla kummallakin on toimintakenttänään kaksi yläkoulua. Yhteistyö opetustoimen kanssa tiivistyi entisestään. Nuorisotyön yksikkö on mukana Kasva Kotkassa -lasten ja nuorten palveluverkostossa ja omalta osaltaan varmistaa mm. lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman sekä nuorisotakuun toteuttamista Kotkassa. Kesäajan toiminnat olivat perinteiset LAKU-leirit, nuorten selviytysmisleiri Kuutsalossa ja työleiri Luovissa. Yhteistyössä kirjaston kanssa liikkuva KesäDösä-toiminta jatkui toista kesää. Elokuussa järjestettiin jälleen kaikille avoin Leijat Katariinan yllä -tapahtuma Katariinan meripuistossa. Kotkan kaupungin yhteistyösopimuksen mukaisesti Suomen Purjelaivasäätiön kanssa pääsi jälleen 27 nuorta purjehduksille Tallinnaan ja saaristomerelle. Koulujen päättymisen ja alkamisen merkeissä olimme mukana katupartioinnissa muiden yhteistyökumppanien kanssa. Nuorisotalo avoinna juhlailtana - kokeilu ei vetänyt nuorisoa paikalle. Nuorisoyhdistyksille jaettiin avustuksia : toiminta-, erityis-, ohjaajien koulutus- ja leiriavustus sekä uutena avustusmuotona tilavuokra-avustus. Vuoden vapaaehtoistoiminnasta palkittiin kotkalainen vapaapalokuntatoiminta, jota tekevät Kotkassa Kotkan, Karhulan ja Tiutisen osastojen nuorisojaostot. Markkinointia jatkettiin kokoamalla uusituote- ja palvelupaketti esitteeksi. Kesäesitettä jaettiin päiväkodeissa, ala- ja yläkouluissa sekä kaikissa lasten ja nuorten toimintapaikoissa. Maahanmuuttajien kotoutumistyössä olimme mukana tarjoamalla harjoittelupaikan kahdelle maahanmuuttajalle. Kesän Laku-leireillä oli myös runsaasti Kotkaan muuttaneita maahanmuuttajalapsia mukana. infosessiot lukion mamuluokissa ja valmistavissa luokissa, jonka jälkeen luokat kävivät tutustumassa Greipissä ja Welhossa. Asiakaspalautteita kerättiin eniten leirialueiden käyttäjiltä. Koko nuorisotyön yksikön asiakaskysely tehtiin verkossa marraskuussa. Vastaajia saatiin erittäin vähän eli 108, mutta vastaajat edustivat monia eri tahoja, joten tulokset ovat hyödynnettävissä.

27 24 Kansainvälisessä työssä tapahtumia oli seuraavasti: Kesällä esiintyi lasten tanssi- ja lauluryhmä Kronstadtista Lasten Meripäivillä. Keväällä osallistui kaksi nuvalaista Ruotsin Gävlessä ja neljä nuorta Maarianhaminassa syksyllä yhdessä nuorisotoimenjohtajan kanssa UBC:n (Union of Baltic Cities) nuorisokomission seminaareihin. Viron Sillamäen nuorisotyöntekijät ja nuoret tutustuivat kaksi kertaa Kotkan nuorisotyöhön. Ensimmäistä kertaa meillä oli EVS-toimintaa eli European Voluntary Service -rahoituksen kautta vapaaehtoistyöntekijä koko vuoden mukana Kotkan nuorisotyössä. Rahoitus oli haettu CIMOsta yhdessä Pyhtään nuorisotoimen kanssa ja niinpä meillä oli puoli vuotta espanjalainen ja loppuvuoden ranskalainen vapaaehtoistyöntekijä. He vaihtoivat paikkaa loppuvuodeksi. Kokemukset olivat erittäin myönteisiä. Kanuuna-verkoston työssä olimme mukana edelleen täysipainoisesti osallistuen vuosiseminaariin ja teemaseminaareihin. Nuorisotyön yksikön jakauma menojen mukaan Hallinto 12% Nuorisotalot 40 % Lastenkulttuuri 22 % Muut 26 %