PUUTARHA-ALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSTRATEGIA

Transkriptio

1 Hanna Tajakka PUUTARHA-ALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Raportit ja selvitykset 2014:3

2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2014:3 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy,

3 Sisältö Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 Sammandrag... 6 Summary Johdanto Strategian laadintaprosessi Hankkeen tavoitteet ja taustaorganisaatiot Hankkeen aikana järjestetyt tilaisuudet ja toimenpiteet Puutarha-alan toimintaympäristö Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden kehitysnäkymät ja -tarpeet Puutarha-alan työllisyys ja koulutustarpeet Puutarha-alan ammatilliset tutkinnot Puutarha-alan ammatilliset perustutkinnot Puutarha-alan ammattitutkinnot Puutarha-alan erikoisammattitutkinnot Puutarha-alan näyttötutkinnoista vastaavat tutkintotoimikunnat Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja tutkinnon suorittaneet Puutarha-alan ei-tutkintoon johtava lisäkoulutus Puutarha-alan ammatillisten oppilaitosten erityispiirteet ja profiloituminen Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen resurssitarpeet ja rahoitus Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyö Puutarha-alan koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kansainväliset yhteydet Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen työelämävastaavuus Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen laatu Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen tulevaisuus Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen visio Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen skenaario Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämistavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Työelämälähtöisyyden kehittäminen Ohjaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Koulutus- ja tutkintotarjonnan kehittäminen Tutkintojen kehittäminen Liitteet LIITE 1 Puutarha-alan toimintaympäristön muutostekijät ja niiden vaikutus alan elinkeinoihin, tutkintoihin ja koulutukseen LIITE 2 Puutarha-alan koulutuksen kehittämistavoitteet ja toimenpideehdotukset LIITE 3 Puutarha-alan työtehtävissä edellytettävät pätevyydet LIITE 4 Esimerkkejä puutarha-alan ammatillisen perustutkinnon opintopoluista... 78

4 Esipuhe Tämä strategiaraportti kuvaa puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeita ja ratkaisuja haasteisiin. Viimeisten vuosien aikana on ilmennyt tarve kehittää puutarhaalan ammatillista koulutusta siten, että se paremmin vastaa työelämän muuttuvia tarpeita. Tätä edistää koulutuksen järjestäjien aktiivinen yhteistyö työelämän ja ammattijärjestöjen kanssa. Tämä strategiaraportti on laadittu valtionavustushankkeessa, jossa tavoitteena oli selvittää puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeita. Hankkeen aikana järjestettiin useita tilaisuuksia, joissa työelämä, järjestöt ja koulutuksen järjestäjät verkostoituivat ja keskustelivat koulutuksen tulevaisuuden suunnasta. Hankkeen ohjausryhmä on työskennellyt aktiivisesti ja määrätietoisesti koko hankeajan. Ohjausryhmään kuuluivat allekirjoittaneiden lisäksi Kaisu Kukkonen Oulun seudun ammattiopistosta, Liisa Kääriäinen Savon ammatti- ja aikuisopistosta, Pirkko Mäenpää Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistosta, Tuomo Vainikainen Työtehoseurasta, Jouko Hannonen Viherympäristöliitosta, Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta, Katarina Lassheikki Puutarhaliitosta sekä Niina Minkkinen Suomen Kukkakauppiasliitosta. Opetushallituksen puolesta ohjausryhmässä toimi Anne Liimatainen. Tämän lisäksi haluamme erityisesti kiittää Hanna Tajakkaa, joka kirjoitti tämän strategiaraportin. Tämän raportin sisältöön on ollut vaikuttamassa suuri määrä puutarha-alan ammattilaisia, joita haluamme myös kiittää. Kiitämme myös Opetushallitusta hankkeen rahoituksesta. Toivomme, että valmistunut strategia puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämisestä vuosille vastaa niitä tavoitteita, mitä hankkeelle esitettiin. Tämän lisäksi toivomme, että strategia avaa keskustelun ja johtaa uusiin näkökulmiin puutarha-alan ammatillisessa koulutuksessa sekä vie koko alaa eteenpäin. Espoo Nina Sevelius Projektipäällikkö Ann-Marie Rosenqvist-Berg Paikanjohtaja Axxell, Överby 4

5 Tiivistelmä Tämä strategia on laadittu Opetushallituksen rahoittaman ja Axxell Utbildning Ab:n koordinoiman Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia -hankkeen tuloksena. Hankkeen tavoitteena oli laatia strategia, jossa kuvataan puutarha-alan koulutuksen nykytila, asetetaan kehittämistavoitteita ja suunnitellaan käytännön toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian aineisto perustuu vuosien 2012 ja 2013 aikana hankkeessa toteutettujen kyselyiden sekä järjestettyjen työpajojen ja seminaarien sekä lausuntokierroksen aikana koottuun tietoon. Lisäksi lähteinä on käytetty puutarha-alan koulutuksen tilastoja vuosilta sekä alaan liittyviä julkaisuja. Puutarha-alaan kuuluvat kukka- ja puutarhakaupan, puutarhatuotannon ja viheralan toimialat. Kullakin toimialalla on tarpeita erikoistua ja löytää yhteistyökumppaneita muilta koulutusaloilta. Verkostoitumalla kukin toimiala pystyy vahvistamaan ja monipuolistamaan omaa osaamistaan ja toimimaan paremmin tulevaisuuden haasteissa. Puutarha-alalla on rooli maamme ruoka- ja vesihuollon varmistajana. Alalla nähdään olevan osaamista, jota tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa sekä muissa ekologisissa haasteissa. Puutarha-alalla on vaikutusta ihmisten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäjänä. Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä elinympäristö ja monipuoliset puutarha-alan palvelut lisäävät hyvinvointia. Puutarha-alan ammatillista koulutusta järjestetään kattavasti koko maassa, yhteensä 27 oppilaitoksessa. Alan ammatillisia tutkintoja ovat puutarhatalouden perustutkinto, kuusi ammattitutkintoa ja kaksi erikoisammattitutkintoa. Vuosittain puutarha-alan ammatillisiin tutkintoihin johtavaan koulutukseen osallistuu noin opiskelijaa. Uusia opiskelijoita alalle otetaan perustutkintoon johtavaan koulutukseen opiskelijaa (ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus), ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen noin 200 opiskelijaa ja erikoisammattitukintoihin valmistavaan koulutukseen opiskelijaa. Vuosittain perustutkinnon suorittaa keskimäärin 530, ammattitutkinnon 130 ja erikoisammattitutkinnon viisi henkilöä. Tässä strategiassa on määritetty puutarha-alan ammatillisen koulutuksen visio ja skenaario vuoteen 2034 saakka. Niissä puutarha-ala nähdään yhtenäisenä, vetovoimaisena ja ympärivuotisesti työllistävänä alana. Alan laadukas ammatillinen koulutus tarjoaa selkeän opinto- ja urapolun työelämään yhteistyössä muiden koulutusalojen kanssa. Koulutus ja tutkinnot vastaavat työelämän tarpeita. Tämä edellyttää, että koulutuksen järjestämisessä kiinnitettään erityistä huomiota viiteen kehittämistavoitteeseen: työelämälähtöisyyden kehittämiseen, ohjaamisen kehittämiseen, osaamisen kehittämiseen, koulutus- ja tutkintotarjonnan kehittämiseen sekä tutkintojen kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritetty 28 toimenpide-ehdotusta. 5

6 Sammandrag Denna strategi är ett resultat av projektet Utvecklingsstrategi för trädgårdsbranschens yrkesinriktade utbildning. Projektet finansierades av Utbildningsstyrelsen och koordinerades av Axxell Utbildning Ab. Syftet med projektet var att utarbeta en strategi i vilken nuläget inom trädgårdsbranschens utbildning rapporteras, utvecklingsmål sätts upp och praktiska åtgärdsförslag för att uppnå målen planeras. Strategimaterialet baserar sig på data som man i projektet samlade in genom enkäter, workshops, seminarier och samråd under åren 2012 och Dessutom användes statistik från åren om utbildningen inom trädgårdsbranschen samt publikationer som behandlar branschen. Till trädgårdsbranschen hör blomster- och trädgårdshandeln, trädgårdsproduktionen och grönsektorn. Varje bransch har behov av att specialisera sig och hitta partner inom andra utbildningsområden. Genom nätverkande kan de alla stärka och bredda sin egen kompetens och bättre klara av de framtida utmaningarna. En av trädgårdsbranschens uppgifter i vårt land är att säkerställa mat- och vattenförsörjningen. Branschen anses ha kompetens som behövs i bekämpningen av och anpassningen till klimatförändringen samt i andra ekologiska utmaningar. Trädgårdsbranschen inverkar på människors fysiska och psykiska välbefinnande. En trygg, hälsofrämjande och trivsam boendemiljö och ett brett utbud av trädgårdstjänster ökar välbefinnandet. Yrkesutbildning inom trädgårdsbranschen ordnas över hela landet, i totalt 27 läroanstalter. Till examensutbudet inom branschen hör grundexamen i trädgårdsskötsel, sex yrkesexamina och två specialyrkesexamina. Varje år deltar cirka studerande i utbildning som leder till en yrkesexamen inom trädgårdsbranschen. Årligen antas studerande till utbildning som leder till grundexamen (grundläggande yrkesutbildning och utbildning som förbereder för en fristående examen), cirka 200 studerande till utbildning som förbereder för en yrkesexamen och studerande till utbildning som förbereder för en specialyrkesexamen. Varje år avläggs i medeltal 530 grundexamina, 130 yrkesexamina och fem specialyrkesexamina. Denna strategi innehåller en vision och ett scenario för yrkesutbildningen inom trädgårdsbranschen fram till I dessa ses trädgårdsbranschen som en enhetlig och attraktiv bransch som ger sysselsättning året runt. Den högklassiga yrkesutbildningen inom branschen erbjuder en tydlig studie- och karriärväg i samarbete med andra utbildningsområden. Utbildningen och examina svarar mot behoven i arbetslivet. Detta kräver att följande fem målområden utvecklas när det gäller anordnandet av utbildningen: arbetslivsorientering, handledning, kompetens, utbildnings- och examensutbud samt examina. För att uppnå målen har 28 förslag till åtgärder lagts fram. 6

7 Summary This strategy was the outcome of a project that sought to devise a strategy for the development of vocational education and training in horticulture, funded by the Finnish National Board of Education and coordinated by Axxell Utbildning Ab. It was intended that the resulting strategy would describe the current status of horticultural education and training, set development objectives and present proposals for the related practical action points. The data underpinning the strategy is based on surveys conducted during the project in 2012 and 2013, as well as information derived from workshops, seminars and consultations. Further sources of data include statistics on horticultural training in and the relevant publications. Horticulture is viewed as including floristry and the horticultural business, horticultural production and landscaping. Each of these fields is characterised by a need both to specialise and to find partners from other educational fields. Networking enables each field to strengthen and diversify its own expertise and better meet future challenges. Horticulture plays a role in ensuring food and water supply in Finland. Expertise in the sector is also required as part of the effort to curb and adapt to climate change and other ecological challenges. In addition, horticulture contributes to the promotion of people s physical and psychological wellbeing. A safe, healthy and pleasant environment and versatile horticultural services increase wellbeing. In Finland, vocational education and training in horticulture are provided across the country, by a total of 27 educational institutions. Vocational qualifications in horticulture include the vocational upper secondary qualification in horticulture, six further vocational qualifications and two specialist vocational qualifications. Each year, approximately 2,700 students participate in education and training leading to a vocational qualification in horticulture. On an annual basis, students are admitted to study programmes leading to a vocational upper secondary qualification (vocational upper secondary education and training and preparatory training for competence-based qualifications), 200 students are admitted to preparatory training for further vocational qualifications and students to preparatory training for specialist vocational qualifications. Each year, 530 students on average complete the vocational upper secondary qualification, 130 people complete the further vocational qualification and five complete the specialist vocational qualification. This strategy outlines the vision and scenario for vocational education and training in horticulture up to Among these, horticulture is viewed as a unitary, attractive sector offering employment year-round. High-quality vocational education and training in the sector will offer a clear study path to employment, in cooperation with other fields of vocational education and training. Such education, training and qualifications will meet the needs of working life. This will require that education and training pay specific attention to the following five targets for development: enhancing the match between training and employment, developing instruction, developing competences, developing the provision of training and qualifications, and developing the qualifications in question. To achieve these objectives, the strategy proposes 28 action points. 7

8 1 Johdanto Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategiatyön taustalla on tarve selventää ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeita puutarha-alan eri toimialoilla, kukka- ja puutarhakaupassa, puutarhatuotannossa ja viheralalla. Lisäksi taustalla on tarve kehittää koulutuksen työelämävastaavuutta ja tasalaatuisuutta. Koulutuksen sisällöllä ja laadulla on keskeinen merkitys uusien ammattilaisten osaamiselle ja työllistymiselle. Koulutuksen ajantasaisuus vaikuttaa puutarha-alan ammattien ja työpaikkojen kehitykseen ja menestymiseen. Laadukas, monipuolinen ja hyvät työelämätaidot antava koulutus houkuttelee uusia opiskelijoita ja tekee alaa tunnetuksi. Puutarha-alalla on tärkeä merkitys monen tulevaisuuden haasteen ratkaisussa. Se on osa maamme ruoka- ja vesihuoltoa, ja sillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoskysymyksiä ratkaistaessa. Puutarha-alalla on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille hyvän, viihtyisän, turvallisen ja terveellisen elinympäristön toteutuksessa sekä puutarhaharrastuksena. Puutarha-alan haasteet edellyttävät monialaista osaamista. Koulutuksen haasteena on verkostoituminen alan osaajien kanssa monipuolisesti. Kukka- ja puutarhakaupan osaamista vahvistaa yhteistyö kaupan alan kanssa. Puutarhatuotannon luontevat yhteistyökumppanit ovat maataloustuotanto ja elintarvikeala. Viherala on viherrakentamisen osalta yhä selkeämmin osa rakennusalaa. Viheralueiden ylläpidon yhteistyökumppaneita ovat kiinteistöhuoltoala, metsäala ja liikuntapaikka-ala. Koko puutarha-alan yhteistä osaamista ovat kasvillisuuden ja kasvillisuusyhdyskuntien tuntemus sekä ekologiaosaaminen. Koulutuksen ja työelämän vahva yhteistyö on perusedellytys uusien ammattilaisten ammattitaidon varmistamiselle ja alan elinvoimaisuuden säilyttämiselle. Monipuolinen, aito ja ajanmukainen oppimisympäristö taataan tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus opiskella ammattiin työelämälähtöisesti. Nopea tietotekniikan kehitys on tuonut puutarha-alan koulutukseen ja työelämään uusia työkaluja, kuten viljely- ja varastointiautomatiikka, verkko-, mobiili-, paikkatieto- ja järjestelmätyökalut. Näiden työkalujen hallinta tulee olemaan yhä keskeisempi osa puutarha-alan ammattiosaamista. Samalla verkko-opetuksen ja -ohjaamisen rooli vahvistuu uudenlaisten välineiden ja menetelmien käyttöönoton myötä. Puutarha-alan nopea kehitys ja ammatilliset haasteet edellyttävät koulutuksen ja tutkintojen ajantasaisuutta, ammattitaitoista opetushenkilökuntaa, hyviä oppimisympäristöjä ja työelämän sitoutumista yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuudet toteuttaa puutarha-alan koulutusta eri tavoin. Työelämälähtöisyyden vahvistuminen tullee lisäämään työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen määrää sekä työelämän ja oppilaitosten yhteisten hankkeiden ja oppimistilanteiden määrää. 8

9 2 Strategian laadintaprosessi 2.1 Hankkeen tavoitteet ja taustaorganisaatiot Opetushallituksen valtionavustushankehaussa oli keväällä 2012 haettavana rahoitusta puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategiahankkeelle. Axxell Utbildning Ab, Työtehoseura ry ja Viherympäristöliitto ry laativat hankesuunnitelman, johon pyydettiin yhteistyökumppaneiksi muita alan oppilaitoksia ja puutarha-alan toimijoita. Hankkeen rahoitus myönnettiin Axxell Utbildning Ab:lle. Hankekumppaneina ovat olleet Oulun seudun ammattiopisto (OSAO), Sastamalan koulutuskuntayhtymä (SASKY), Savon ammatti- ja aikuisopisto (SAKKY), Työtehoseura ry (TTS), Kauppapuutarhaliitto ry, Puutarhaliitto ry, Suomen Kukkakauppiasliitto ry ja Viherympäristöliitto ry. Projektipäällikkönä on toiminut Nina Sevelius Axxell Utbildning Ab:stä. Strategiaraportin laadinnasta on vastannut Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkista. Hankkeen painopisteiksi asetettiin 1. puutarha-alan ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten välisen työnjaon, erikoistumisen ja verkostoitumisen sekä tarvittavien osaamiskeskittymien määrittäminen 2. puutarha-alan ammatillisen koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittäminen, työelämässä tarvittavan osaamisen määrittäminen ja työvaltaisten opiskelumenetelmien käyttöön oton edistäminen 3. puutarha-alan ammatillisen koulutuksen tutkintojen kokonaisuuden arviointi ja mahdollisten muutostarpeiden määrittäminen 4. kestävän kehityksen edistäminen osana puutarha-alan ammatillisen koulutuksen ja osaamisen kehittämistä. Yleisenä tavoitteena hankkeessa oli selvittää puutarha-alan (kukka- ja puutarhakauppa, puutarhatuotanto ja viherala) elinkeinojen nykytila ja tulevaisuuden työelämätarpeet. Lisäksi tavoitteena oli edistää alan oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä, alojen välistä yhteistyötä sekä oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä ja verkostoitumista sekä kehittää koulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta ja määritellä erikoistumistarpeita. Konkreettisesti tavoitteeseen pyrittiin 1. kokoamalla yhteen puutarha-alan työelämän eri toimialojen näkemykset tulevaisuuden työtekijöiden ammattitaitovaatimuksista 2. selvittämällä puutarha-alan oppilaitosten näkemys oman koulutustarjontansa, toimintaympäristönsä ja yhteistyöverkostojensa vahvuuksista ja kehittämistarpeista 3. vertaamalla edellä kerättyä tietoa tutkintojen ammattitaitovaatimuksiin ja tutkintorakenteeseen ja selvittämällä, millaista täydennystä tai muutosta niihin olisi tarve tehdä 4. antamalla oppilaitoksille eväitä kehittää koulutustoimintaansa ja mahdollisesti erikoistua entistä paremmin omien vahvuuksiensa mukaan 5. laatimalla ehdotus erilaisista puutarha-alan koulutuksen järjestämismalleista ottamalla huomioon työelämän vaatimukset ja oppilaitosten erikoistumismahdollisuudet sekä opiskelijan mahdollisuudet rakentaa itselleen henkilökohtaisiin ja työelämän tarpeisiin paremmin vastaava joustava opintopolku 9

10 6. selvittämällä työelämän näkemyksiä ja kokemuksia kestävän kehityksen toteutumisesta puutarha-alan koulutuksessa 7. vahvistamalla puutarha-alan koulutusta tarjoavien oppilaitosten keskinäistä sekä oppilaitosten, työelämän ja puutarha-alan järjestöjen välistä verkostoa 8. lisäämällä puutarha-alan työelämän tietoisuutta alan oppilaitoksista ja koulutusmahdollisuuksista 9. laatimalla puutarha-alan ammatillisen koulutuksen visio, kehitysskenaario, kehittämistavoitteet ja toimenpide-ehdotukset tuleville vuosikymmenille. Hankkeelle valittiin ohjausryhmä, johon kuuluivat nnann-marie Rosenqvist-Berg, Axxell Utbildning Ab nnnina Sevelius, Axxell Utbildning Ab nnkaisu Kukkonen, Oulun seudun ammattiopisto nnpirkko Mäenpää, Sastamalan koulutuskuntayhtymä nnliisa Kääriäinen, Savon ammatti- ja aikuisopisto nntuomo Vainikainen, Työtehoseura ry nnjyrki Jalkanen, Kauppapuutarhaliitto ry nnkatarina Lassheikki, Puutarhaliitto ry nnniina Minkkinen, Suomen Kukkakauppiasliitto ry nnjouko Hannonen, Viherympäristöliitto ry nnanne Liimatainen, Opetushallitus nnhanna Tajakka, Konsulttipalvelu Viher-Arkki. Ohjausryhmään valitut vastuuoppilaitokset valittiin sijaintinsa perusteella niin, että ne ovat alueellisesti keskeisiä oppilaitoksia ja että niiden koulutustarjonta vastaa niille annettuja hanketehtäviä. Vastuuoppilaitosten tehtävänä oli verkostoitua alueellisesti muiden puutarha-alan oppilaitosten kanssa. Tämän lisäksi kullekin vastuuoppilaitokselle nimettiin tehtävänannot seuraavasti: nnosao: kukka- ja puutarhakaupan koulutuksen kehittäminen, työelämässä tarvittavan osaamisen määrittäminen ja synergiamahdollisuuksien selvittäminen muiden koulutusalojen kanssa nnsakky: viheralan koulutuksen kehittäminen, työelämässä tarvittavan osaamisen määrittäminen ja synergiamahdollisuuksien selvittäminen nnsasky: puutarhatuotannon koulutuksen kehittäminen, työelämässä tarvittavan osaamisen määrittäminen ja synergiamahdollisuuksien selvittäminen muiden koulutusalojen kanssa nntts: ammatillisen koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittäminen aikuiskoulutuksessa, ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa, työvaltaisten opiskelumenetelmien käyttöönoton edistäminen ja synergiamahdollisuuksien selvittäminen eri koulutustasojen sekä työelämän välillä nnaxxell: ammatillisen koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittäminen nuorisoasteen koulutuksessa ja ruotsinkielisessä koulutuksessa, puutarhatalouden kansallisen koulutuksen kokonaisarviointi ja kansainvälinen vertailu sekä projektin kokonaishallinta. Ohjausryhmään nimetyt järjestöt edustivat puutarha-alan toimialoja, ja niiden tehtävänä oli kerätä työelämätietoja toimialansa jäseniltä sekä välittää hankkeen tietoja jäsenilleen työelämässä. 10

11 2.2 Hankkeen aikana järjestetyt tilaisuudet ja toimenpiteet Hanke käynnistettiin ohjausryhmän kokouksella Kokouksessa sovittiin työnjako, hankkeen aikataulutus ja tiedotus. Ensimmäinen tiedotustilaisuus pidettiin seuraavana päivänä. Tämän jälkeen käynnistettiin työelämälle ja oppilaitoksiin tehtävien kyselyiden laatiminen. Samanaikaisesti vastuuoppilaitokset olivat yhteydessä muihin alueen oppilaitoksiin ja järjestöt omiin jäseniinsä kertoen hankkeen käynnistymisestä ja toimintatavoista. Sähköisellä kyselyllä selvitettiin oppilaitosten ja työelämän näkemyksiä puutarha-alan osaamistarpeista ja ammattitaitovaatimuksista, koulutuksen työelämävastaavuudesta ja tarjonnan kattavuudesta sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöverkostoista. Kyselyt tehtiin sähköisesti Webropol-palvelussa lokakuun 2012 alussa. Kyselyn kutsu ja vastauslinkki toimitettiin puutarha-alan oppilaitoksiin vastuuoppilaitosten kautta ja työpaikoille ohjausryhmän järjestöjen jäsenpostituksena. Vastaukset analysoitiin toimialoittain ja koko puutarha-alaa koskien lokakuun 2012 aikana. Kysely lähetettiin 28 oppilaitokseen ja noin puutarha-alan työnantajalle. Kaikkiaan vastauksia saatiin 18 oppilaitoksen edustajalta ja 128 työelämän edustajalta. Kuvissa 1 3 on esitetty työelämävastaajien työpaikat toimialoittain. Kukkakauppa 62 % Puutarhamyymälä 21 % Vihersisustaminen 4 % Muu 13 % Kuva 1. Kukka- ja puutarhakaupan toimialalta kyselyyn vastanneiden työtehtävien jakauma (n = 48). Avomaan vihannestuotanto 12 % Lasinalainen viljely 32 % Taimituotanto 20 % Hedelmä- ja marjanviljely 12 % Muu 24 % Kuva 2. Puutarhatuotannon toimialalta kyselyyn vastanneiden tuotantosektorien jakauma (n = 25). 11

12 Viheralueiden rakentaminen 22 % Viheralueiden suunnittelu 20 % Viheralueiden ylläpito 40 % Kaikki kolme 11 % Muu 7 % Kuva 3. Viheralan toimialalta kyselyyn vastanneiden työtehtävien jakauma (n = 55) Kyselyjen yhteenvedoista koottua tietoa käytettiin taustamateriaalina marraskuussa 2012 järjestetyissä kolmessa alueellisessa työpajassa. Työpajat pidettiin Kempeleessä (OSAO ), Kokemäellä (SASKY ) ja Siilinjärvellä (SAKKY ). Kyselyiden analyysit ja työpajojen yhteenvedot käsiteltiin ohjausryhmän toisessa kokouksessa Koska työelämäkyselyssä ja työpajatyöskentelyssä ei saatu kaikilta toimialoilta yhtä laajasti vastauksia, päätettiin puutarha-alan ammatillisilta järjestöiltä ja yhdistyksiltä (yhteensä 29 yhdistystä) pyytää kannanotot koulutuksen kehittämistarpeista tammikuussa Kannanotot saatiin 11 yhdistykseltä. Edellä kerätyn materiaalin tuloksia esiteltiin puutarha-alan työnantajille ja oppilaitoksille pidetyssä väliseminaarissa, johon osallistui noin 40 alan edustajaa. Väliseminaarin yhteydessä järjestettiin paneelikeskustelu, jossa haettiin näkemyksiä puutarha-alan koulutuksen kehittämistarpeisiin tulevaisuudessa. Väliseminaari järjestettiin Helsingin messukeskuksessa Kevätpuutarha messujen yhteydessä. Väliseminaarin jälkeen pidettiin kolmas ohjausryhmän kokous, jossa sovittiin strategialuonnoksen sisältörunko ja sovittiin järjestettäväksi keskustelutilaisuus oppilaitosten ja työelämän edustajille. Tilaisuudessa osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida ja muokata alustavia koulutuksen skenaariovaihtoehtoja ja koulutuksen kehittämissuuntia sekä strategialuonnoksen sisältöä. Tämä strategiatyöpaja pidettiin Lepaalla Osallistujia oli 40, joista 28 oli oppilaitosten edustajia ja loput työelämän edustajia. Strategialuonnoksen työstö käynnistyi Lepaalla pidetyn seminaarin jälkeen. Strategialuonnos toimitettiin lausuntokierrokselle Lausuntoaikaa oli saakka. Lausuntopyyntö esitettiin 43 taholle. Lisäksi strategialuonnos oli nähtävillä hankkeen verkkosivuilla, ja ohjausryhmän jäsenet välittivät tietoa lausuntopyynnöstä sidosryhmilleen ja jäsenilleen. Lausuntoja saatiin 12 työelämän edustajalta ja 16 koulutuksen järjestäjältä. Ohjausryhmä käsitteli saadut lausunnot kokouksessaan ja tiivisti strategian kehittämistavoitteet viiteen aiheeseen ja 28 toimenpide-ehdotukseen. Nämä esitettiin hankkeen loppuseminaarissa Espoossa. Seminaarissa hankkeen vastuuoppilaitokset OSAO, SAKKY ja SASKY toivat esille, miten tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 12

13 voidaan ottaa huomioon alan koulutuksessa. Hankkeen työelämäedustajat eli Suomen Kukkakauppiasliitto ry:n, Kauppapuutarhaliitto ry:n ja Viherympäristöliitto ry:n edustajat kertoivat, miten strategiaa voidaan toteuttaa työelämässä. Loppuseminaariin osallistui 27 koulutuksen järjestäjän ja 22 työelämän edustajaa. Loppuseminaarin jälkeen strategiaraportti viimeisteltiin seminaarissa käydyn keskustelun pohjalta. Taulukkoon 1 on koottu yhteenveto hankkeen aikana järjestetyistä tilaisuuksista ja toteutukseen osallistuneiden henkilöiden taustasta ja määrästä. Taulukko 1. Yhteenveto Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia -hankkeeseen osallistuneiden taustasta ja määrästä. Tilaisuus/ tapahtuma Oppilaitoskysely lokakuu 2012 Työelämäkysely lokakuu 2012 Työpaja Kempele Työpaja Kokemäki Työpaja Siilinjärvi Järjestökysely tammikuu 2013 Väliseminaari Työpaja Lepaa Lausunnot marraskuu 2013 Loppuseminaari Koulutuksen järjestäjien edustajat Opiskelijat Työelämän edustajat Kukka- ja puutarhakauppa Puutarhatuotanto Viherala

14 3 Puutarha-alan toimintaympäristö Muuttuva ympäristö ja yhteiskunta asettavat haasteita puutarha-alan toiminnalle, kehittämiselle ja koulutukselle. Toimintaympäristön muutostekijät tulee ottaa huomioon muun muassa koulutuksen järjestämistavoissa ja sisällöissä. Poliittiset muutostekijät vaikuttavat yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin. Ne määrittelevät kansallisten strategioiden sisältöjä, joita paikalliset strategiat ja yksittäisten organisaatioiden toimintasuunnitelmat noudattavat ja konkretisoivat. Politiikka määrittää yritystoiminnan, kaupan, väestön liikkumisen, koulutuksen ja tutkimuksen suuntaa. EU:n direktiivit ja tukipolitiikka vaikuttavat poliittisiin muutostekijöihin. Kansainvälistyminen edellyttää elinkeinojen ja koulutuksen hakeutumista maan rajojen ulkopuolelle ulottuvaan yhteistyöhön. Puutarha-alan työelämän ja koulutuksen on seurattava poliittista päätöksentekoa ja sopeutettava toimintansa sen mukaisesti. Taloudellisilla muutostekijöillä on suuri merkitys puutarha-alan elinkeinojen ja niitä harjoittavien yritysten kannattavuudelle. Verotuksella voidaan vaikuttaa kulutusta lisäävästi tai hillitsevästi. Sen avulla voidaan ohjata tuotantoa ja kauppaa esimerkiksi ympäristöystävällisempään tai kuluttajan kannalta terveellisempään suuntaan. Julkisen talouden tila vaikuttaa julkisiin hankintoihin ja palveluihin. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa julkisia hankintoja ulkoistetaan, mikä tuo lisätilauksia yrityksille. Energiakustannusten nousu vaikuttaa puutarha-alan elinkeinotoimintaan muun muassa nousevina materiaali-, tuotantoja logistiikkakustannuksina. Työmarkkinoilla ja asuntomarkkinoilla on merkittävä vaikutus puutarha-alan elinkeinoon. Toimivat työmarkkinat tarjoavat ammattitaitoista työvoimaa alan yrityksiin eri puolille maata. Vilkas asuntokauppa ja vanhojen kiinteistöjen kunnostaminen lisäävät pihasuunnittelu- ja urakointipalveluiden kysyntää sekä puutarhakauppaa. Taloudellisten muutostekijöiden hallinta edellyttää hyvää liiketoiminnan ja kustannusten tuntemusta. Suunnitelmallinen ja tehokas toiminta sekä tuotannon ja kustannusten seuranta ovat taloudellisen kestävyyden peruskiviä. Tätä osaamista pitää tarjota sekä alan perusopetuksessa että työelämälle suunnatussa lisäkoulutuksessa. Sosiaaliset muutostekijät vaikuttavat elinkeinon työvoimaan ja asiakkaisiin. Työelämän hyvinvointi ja työllisyyden kehittyminen vaikuttavat käytössä olevan työvoiman saantiin ja sen vaihtuvuuteen. Puutarha-alalla toimii hyvin eri-ikäisiä ihmisiä, ja alalle valmistuu jatkuvasti uusia ammattilaisia, joten eläköityminen ei lisää huomattavasti työvoimatarvetta. Tällä hetkellä vallalla olevat trendit, kuten puutarhaharrastus, kaupunkiviljely, kotoilu ja lähiruoka, tukevat hyvin puutarha-alan toimintaa. Erilaisille puutarha-alan palveluille ja tuotteille on kysyntää. Puutarha-alan imago tukee yhteiskunnassa vallitsevaa yhteisöllisyyden viriämistä. Säilyttääkseen kuluttajien kiinnostuksen ja kysynnän puutarha-alan pitää innovoida uusia asiakaslähtöisiä tuotteita ja palveluita. Koulutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakaspalveluun ja yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Teknologiset muutostekijät vaikuttavat keskeisesti kaikkien alojen kehitykseen. Tekninen kehitys on nopeaa, ja uusia teknisiä ratkaisuja tulee käyttöön jatkuvasti. Vaikka puutarhaala säilyttää asemansa käsityöalana automatisoituvassa yhteiskunnassa, alan uudet viljelytekniikat, infrarakentamisen ratkaisut sekä uusiutuvat koneet ja laitteet edellyttävät mo- 14

15 nipuolista teknistä osaamista. Samanaikaisesti erilaiset verkkotyökalut ja mobiiliratkaisut ovat tulleet mukaan kaupankäyntiin, asiakaspalveluun, tuotannon seurantaan ja tiedon hallintaan. Edelläkävijäyritykset resursoivat innovaatioihin ja erilaisiin teknisiin kokeiluihin. Pystyäkseen hyödyntämään teknistä kehitystä yritykset kehittävät henkilöstön teknistä osaamista. Koulutuksen järjestäjien on yhdessä työelämän kanssa varmistettava, että tutkinnon suorittaneilla on ajantasainen tekninen osaaminen. Uudet oppimisympäristöt virtuaalioppimisalustoineen edellyttävät koulutuksen järjestäjien aktiivista otetta teknisen kehityksen soveltamiseen. Ekologisten muutostekijöiden tuntemus ja kestävän kehityksen toteuttaminen pitävät puutarha-alan elinkeinot kilpailukykyisinä. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö, luonnonmukainen tuotanto ja ekologinen rakentaminen ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon puutarha-alan toiminnassa ja koulutuksessa. Hallitusohjelman (2011) tavoitteena on kasvattaa luomu- ja lähiruoan osuutta kulutuksessa. Hallituksen luomualan kehittämisohjelman (2013) linjausten mukaan luomutuotannon määrää ja tarjonnan monipuolisuutta lisätään ja tuotteiden saatavuutta parannetaan vuoteen 2020 mennessä. Puutarha-alalla on mahdollisuus nousta yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi kestävässä kehityksessä, mutta se edellyttää hyvää asiaan perehtymistä ja aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja valtakunnallisiin sekä kansainvälisiin hankkeisiin. Kestävän kehityksen periaatteet pitää integroida kaikkeen alan koulutukseen konkreettisesti. Ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden ja puutarha-alan yhteiskunnallisesta merkityksestä on vahvistettava. Lainsäädännölliset muutostekijät vaikuttavat kaikkeen puutarha-alan toimintaan. Lakimuutokset edellyttävät puutarha-alan työelämältä ja koulutukselta aktiivista toiminnan ja opetusmateriaalien päivittämistä. Arvot ja asenteet heijastelevat yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Hallitusohjelmassa (2011) on Suomen valtion viralliseksi arvoksi kirjattu: Suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle. Yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, hyvinvointi ja laadun merkitys tuovat omat haasteensa työelämän ja opetuksen kehittämiseen. Menestyvä elinkeinoelämä ottaa toiminnassaan huomioon vallalla olevat arvot ja asenteet. Koulutus muokkaa tulevien ammattilaisten asenteita ja ammatti-identiteettiä. Valmistuneen ammattilaisen on tunnettava alansa arvomaailma. Kilpailutekijät vahvistavat elinkeinon menestymistä yhteiskunnassa ja markkinoilla. Ihmisten kiinnostus puutarhaharrastukseen, terveelliseen ruokaan ja puutarhan antamiin elämyksiin on puutarha-alan tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Puutarha-alan on pyrittävä aktiivisesti ylläpitämään ja lisäämään kiinnostusta innovatiivisin tuottein ja palveluin. Tehokas alan toimijoiden välinen verkosto on vahvuus, jota pitää kehittää ja hyödyntää entistä enemmän. Työelämän ja koulutuksen on tunnistettava alan vahvuudet ja heikkoudet ja hyödynnettävä tätä tietämystä toiminnan kehittämisessä. Muutostekijöitä ja niiden vaikutusta puutarha-alan elinkeinoihin, tutkintoihin ja koulutukseen on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin liitteessä 1. 15

16 4 Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden kehitysnäkymät ja -tarpeet Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen nykytilannetta on tarkasteltu hyödyntämällä hankkeen aikana tehtyjä oppilaitos- ja työelämäkyselyitä sekä vastuuoppilaitosten kokoamia toimialakohtaisia yhteenvetoja. Lisäksi tietoja on haettu opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelusta ja Koulutusnetistä. Kehitysnäkymät ja -tarpeet perustuvat kyselyiden tuloksiin sekä työpajoissa ja väliseminaarissa käytyihin keskusteluihin ja niiden yhteenvetoanalyyseihin. 4.1 Puutarha-alan työllisyys ja koulutustarpeet Nykytilanne Kukka- ja puutarhakaupan työvoiman määrä on noin henkilötyövuotta. Työntekijöiden määrää on vaikea arvioida, sillä kaupan alalla käytetään paljon lyhytaikaista ja kausityövoimaa. Puutarhatuotannon työvoiman määrä oli vuoden 2010 tilastoinnin mukaan henkilötyövuotta, josta henkilötyövuotta muodostuu vakinaisen työvoiman ( henkilöä) panoksesta. Viherala työllistää noin henkilöä, josta on vakituisesti palkattua. (Puutarha-alan tilastoja 2011.) Kehitysnäkymät ja -tarpeet Koulutus ja työvoiman kysyntä selvityksessä on ennakoitu työvoiman tarpeen vähenevän puutarhatuotannossa ja kasvavan viherrakentamisessa, puutarhakaupassa ja kiinteistöpalveluissa (Hanhijoki ym. 2011). Tässä hankkeessa tehty kysely tukee tätä näkemystä. Kuvissa 4 6 on esitetty työelämäkyselyn tulokset työllisyyden kehittymisestä valtakunnallisesti vuosina Vuosina Vuosina Vuosina % Vähenee jyrkästi Vähenee Pysyy ennallaan Kasvaa Kasvaa huomattavasti Kuva 4. Kukka- ja puutarhakaupan työllisyyden oletettu kehitys vuosina työelämäkyselyn tulosten pohjalta (n = 48). 16

17 Vuosina Vuosina Vuosina % Vähenee jyrkästi Vähenee Pysyy ennallaan Kasvaa Kasvaa huomattavasti Kuva 5. Puutarhatuotannon työllisyyden oletettu kehitys vuosina työelämäkyselyn tulosten pohjalta (n = 25). Vuosina Vuosina Vuosina % Vähenee jyrkästi Vähenee Pysyy ennallaan Kasvaa Kasvaa huomattavasti Kuva 6. Viheralan työllisyyden oletettu kehitys vuosina työelämäkyselyn tulosten pohjalta (n = 69). Puutarhatalouden työpaikkoja arvioidaan avautuvan eniten seuraavissa ammattiryhmissä: puutarhayrittäjät ja -työntekijät (58 %), kauppiaat ja myyjät (19 %), isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät (10 %) sekä maatalousyrittäjät ja työntekijät (6 %). Puutarha-alan työvoima on selvästi nuorempaa kuin esimerkiksi maataloudessa, joten ikärakenne ei lisää koulutuksen tarvetta. (Hanhijoki ym ) Puutarhakaupan kasvua edistävät puutarhaharrastuksen kasvu ja erikoistuotteiden lisääntyvä verkkokauppa. Kukkakaupassa myyntiä on siirtynyt kukkakaupoista päivittäistavarakauppaan ja myymäläketjuihin. Toisaalta kasvava verkkokauppa, popup-myymälät ja itsepalvelumyymälät lisäävät myyntiä kukkakaupan alalla, mutta ne eivät välttämättä lisää samassa suhteessa kukkakaupan työvoimatarvetta. Tämänhetkisen näkymän mukaan puutarhakauppaan tarvitaan enemmän työntekijöitä kuin kukkakauppaan. Kukka- ja puutarhakaupan osuutta ei ole kuitenkaan tarve kasvattaa koulutuksessa, mieluummin hieman vähentää tai tarjota koulutusta erikoiskaupan, kuten sisustustuotteiden, puolelta. Tämä edistää kukka- ja puutarhakaupan ammattilaisen työllistymistä sesonkien ulkopuolella esimerkiksi muille kaupan osastoille tai kassatyöskentelyyn. Liiketalouden pe- 17

18 rustutkinnon tutkinnon osien sisällyttäminen tutkintoon valinnaisina tutkinnon osina ja kansainvälisyysosaaminen voivat parantaa työllistymistä. Vihersisustusalalla toimivat yrittäjät kokevat alalla olevan hyvät mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen. Kaupungistuminen lisää viihtyisien ja terveellisten sisätilojen tarvetta. Sisäilman laadulla on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Viherkasvien käytöllä voidaan parantaa sisäilman laatua ja lisätä ihmisten psyykkistä hyvinvointia. Vihersisustusalan osaajien kouluttamistarve voi lisääntyä nykyisestä, kun alan tunnettuus lisääntyy ja sisäilman laadun parantamiseen haetaan erilaisia ratkaisuja. Valtakunnallisesti työelämän edustajat uskovat työllisyyden puutarhatuotannossa pääasiallisesti säilyvän ennallaan ja alueellisesti jonkin verran heikkenevän. Yrittäjien kokonaismäärä laskee, ja yhä useammin työntekijät tulevat ulkomailta. Yritysten määrä vähenee lähivuosien aikana muun muassa eläköitymisen vuoksi samalla, kun jäljelle jääneiden ruokatuotantoon erikoistuneiden tilojen koot kasvavat. Lähiruoan ja erikoistuotteiden kasvava kysyntä voi lisätä pienten erikoistuneiden puutarhatilojen määrää. Koristekasvituotannossa suurten yksiköiden merkitys vähenee, mutta paikallisella tuotannolla on hyvä ennuste. Suurten tilojen myötä tarve työnjohto- ja esimiestehtäväkoulutukseen kasvaa jonkin verran. Yrittäjäkoulutus lisää pienten ja suurten toimijoiden ammattiosaamista ja valmiuksia toimia alalla. Avomaatuotannossa tarvitaan kausityövoiman lisäksi ympärivuotista työvoimaa. Kasvihuonetuotannossa työvoiman tarpeen arviointi on vaikeaa. Kaupunkiviljelyn suosion kasvu voi lisätä puutarhatuotannossa osuuskuntatyyppisiä järjestelyjä, joiden kautta viljellään sekä hankitaan ja myydään puutarhatuotteita. Erilaisten yhteistyömuotojen oletetaan lisääntyvän tuottajien ja asiakkaiden välillä. Viheralaa työllistävät kasvukeskusten uusien asuinalueiden rakentaminen ja puutarhaharrastuksen myötä syntynyt kiinnostus yksityisten pihojen suunnitteluttamiseen, rakennuttamiseen ja ylläpitoon. Julkisen sektorin ja taloyhtiöiden saneeraustarpeet lisäävät viherurakointia. Koveneva kilpailu pakottaa yrityksiä tarjoamaan yhä laajempia urakoita, kuten kiinteistöjen peruskorjaukseen liittyviä töitä. Julkisen sektorin muutokset, kuten tilaaja-tuottaja-järjestelmään siirtyminen, töiden ulkoistaminen ja henkilöstövähennykset, vähentävät julkisen sektorin viheralan työpaikkoja. Osa näistä työpaikoista siirtyy yksityiselle sektorille. Hautaustoimessa ammattitaitoisen työnjohdon merkitys on erityisen suuri, koska hautausmaiden hoitotyöt ovat määräaikaisia. Työnjohdon tarve lisääntyy, sillä jo nyt on puutetta ammatillisesti osaavasta työnjohdosta. Väestön ikääntyessä hautaaminen ja hautausmaiden ylläpito lisääntyy tilapäisesti merkittävästi. Viheralan uskotaan kokonaisuudessaan kasvavan, mutta se on herkkä suhdannevaihteluille. Muun rakennusalan suhdannevaihtelut vaikuttavat viheralaan yleensä viiveellä. Yksityisen sektorin työllistävä vaikutus lisää yrittäjyyden ja asiakaspalvelun osaamistarvetta. Väestön vanheneminen ja kotona asuminen pitkään lisäävät ylläpitotöiden osaajien tarvetta sekä erilaisten yhdistelmäpalveluiden, kuten puutarha- ja kotipalveluiden, osaamista. Tämä voi olla pohja osuuskuntayrittäjyyteen esimerkiksi lähihoitajien kanssa. Pohjois-Suomessa matkailukeskuksissa laadukkaan ympäristön merkitys korostuu tulevaisuudessa. Tämä lisännee luonnonmukaisen ja ennallistavan viherrakentamisen kysyntää. Lisääntyvä lumi- ja jäärakentaminen tarjoavat puutarha-alan ammattilaisille mahdollisuuden työllistyä varsinaisen puutarhasesongin ulkopuolella. 18

19 4.2 Puutarha-alan ammatilliset tutkinnot Puutarha-alan ammatillinen koulutus kuuluu valtioneuvoston asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) mukaan koulutusalaluokittelussa luonnonvara- ja ympäristöalaan. Ammatilliseen tutkintorakenteeseen kuuluvat ammatilliset perustutkinnot sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Kuvassa 7 on esitetty puutarha-alan tutkinnot kaaviona. Tohtorin/lisensiaatin tutkinnot Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti/tohtori Tekniikan lisensiaatti/tohtori Ylemmät korkeakoulututkinnot Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (puutarha-agronomi) Maisema-arkkitehti Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Hortonomi YAMK Alemmat korkeakoulututkinnot Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Tekniikan kandidaatin tutkinto Ammattikorkeakoulututkinnot Hortonomi AMK Erikoisammattitutkinnot Floristimestarin eat Puistomestarin eat Golfkenttämestarin eat Lukiotutkinnot Ylioppilastutkinto Mahdollisuus suorittaa kaksoistutkinto yhdessä ammatillisen perustutkinnon kanssa Ammatilliset perustutkinnot Puutarhatalouden pt (puutarhuri) kukka- ja puutarhakaupan ko/oa puutarhatuotannon ko/oa viheralan ko/oa Käsi- ja taideteollisuusalan pt ympäristön suunnittelun ja rakentamisen ko/oa (artesaani) Ammattitutkinnot Arboristin at Floristin at Puistopuutarhurin at Vihersisustajan at Viinintuotannon at Viljelypuutarhurin at Golfkentänhoitajan at Kivimiehen at Perusopetus Kuva 7. Puutarha-alan koulutus kaaviona. Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot sisältyvät ammatilliseen tutkintorakenteeseen. Ammatillinen perustutkinto antaa laaja-alaiset perusvalmiudet tietyn alan ammatillisiin tehtäviin. Lisäksi opiskelija perehtyy opinnoissaan tarkemmin yhteen alan osa-alueeseen. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Ammatillisena peruskoulutuksen suoritettuna tutkinto sisältää 20 opintoviikkoa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia eli yhteisiä opintoja, kuten kielten, matematiikan, fysiikan ja kemian aiheita. Perustutkinnon voi suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito, ja erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Usein erikoisammattitutkinnot sisältävät työnjohdollisia ja esimiestöiden osaamisvaatimuksia. Ammattija erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Opetusministeriön käynnistämässä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeessa (TUTKE1) selvitettiin koulutuksen ja työelämän tulevaisuuden kehitystar- 19

20 peita ja tutkintojärjestelmän joustavuutta. Selvityksessä puutarha-ala sijoitettiin luonnonvara ja ympäristö -klusteriin (Haltia ym. 2011). Tälle klusterille on ominaista luonnosta saatavien raaka-aineiden tuottaminen ja jalostaminen, ympäristön hoito ja huolto, alojen koneisiin liittyvä toiminta sekä palvelujen tuottaminen. Puutarha-alan eri toimialoilla, kukka- ja puutarhakaupalla, puutarhatuotannolla ja viheralalla, on yhteys mallissa esitettyihin muihin klustereihin. Kukka- ja puutarhakaupan näkökulmasta palveluklusteri ja kulttuuriklusteri etenkin ammattitutkintojen osalta ovat sitä hyvin lähellä. Palveluklusterille tyypillistä on, että palvelun tuottajan ja kuluttajan välillä on suora vaikutus. Laatu ja brändi ovat tärkeimpiä menestystekijöitä. Näillä perusteilla kukka- ja puutarhakauppa kuuluvat selkeästi palveluklusteriin. Puutarhatuotannolla on yhteys matkailun ja ravitsemisen klusteriin, varsinkin syötävien puutarhatuotteiden jatkojalostuksen ja puutarhamatkailun osalta. Viheralalla on selkeä yhteys rakennetun ympäristön klusteriin, joka käsittää rakennus- ja kiinteistöalan. Puutarha-alan tutkintorakenne arvioitiin TUTKE1-hankkeessa selkeäksi ja riittävän laajaksi. Tutkintojen määrää alalle ei sen mukaan ole tarve lisätä. Uudet osaamistarpeet kannattaa sisällyttää osaksi nykyisiä tutkintoja ja kehittää tutkintonimikkeitä. (Haltia ym ) Nykyistä käytäntöä puoltaa se, että puutarha-ala on pieni ammattiala, joten sen jakaminen kolmeen tai kahteen osaan ja eri klustereihin ei liene järkevää. Puutarha-alan koulutuksessa on varmistettava kunkin toimialan yhteys muihin klustereihin. TUTKE1-hankkeen jatkohankkeessa eli TUTKE2-hankkeessa korostetaan saman klusterin ja lähialojen tutkintojen rajapintojen tunnistamista. Eri alojen ja tutkintojen yhteiselle osaamisalueelle, kuten asiakaspalveluun, yrittäjyysosaamiseen tai projektiosaamiseen, kehitetään joko yhteisiä tutkinnon osia tai yhteisiä määrittelyjä tutkinnon perusteiden laadun varmistamiseksi. (Ahola ja Anttila 2013.) Kukka- ja puutarhakaupan tutkintojen sisältöihin nämä suunnitelmat sopivat hyvin, koska alalla on paljon yrittäjyys-, liiketoiminta- ja asiakaspalveluosaamista. TUTKE2-hankkeen tavoitteena on lisätä tutkintojen suorittamisen joustavuutta tutkinnon suorittajan lähtökohdista. Hän voisi valita yksilöllisesti tarpeensa mukaan osia toisesta tutkinnosta tai suorittaa tutkinnon vaiheittain tai päivittää aiempaa tutkintoa suorittamalla osia tutkinnosta näyttötutkintona (Ahola ja Anttila 2013). Puutarha-ala kokonaisuudessaan on melko suosittu ammatin vaihtajien keskuudessa, joten monella on jo aiempaa osaamista, joka voidaan ottaa huomioon tutkinnon suorittamisessa Puutarha-alan ammatilliset perustutkinnot Nykytilanne Puutarhatalouden ammatillisessa perustutkinnossa on kolme eri koulutusohjelmaa/osaamisalaa: kukka- ja puutarhakaupan, puutarhatuotannon ja viheralan koulutusohjelmat/ osaamisalat. Tutkintonimike on kaikille puutarhuri. Kukka- ja puutarhakaupan osaamisalalta valmistunut puutarhuri työskentelee yleensä myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. Kukkakauppaan sisältyy koristekasvien myyntiä, kukkien sidontaa sekä sommittelu- ja tilakoristelutehtäviä. Puutarhakauppa on puutarhatuotteiden ja -tarvikkeiden myyntiä. 20

21 Puutarhatuotannon osaamisalalta valmistunut puutarhuri viljelee puutarhatuotteita, kuten marjoja, taimia, vihanneksia, hedelmiä tai kukkia. Työhön sisältyy tuotteiden pakkaamista, markkinointia ja myyntiä. Viheralan osaamisalalla opiskellut puutarhuri rakentaa ja ylläpitää pihoja, puistoja ja hautausmaiden viheralueita. Hän voi rakentaa ja ylläpitää golfkenttiä ja urheilunurmikoita sekä peruskunnostaa viheralueita. Viheralalle valmistuu lisäksi käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelmasta/osaamisalalta viherartesaaneja. Alaa opiskellut artesaani suunnittelee, valmistaa ja entisöi sisustukseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä osia ja kokonaisuuksia. Koulutusohjelmassa voi erikoistua muun muassa kivialaan. Kehitysnäkymät ja -tarpeet Tulevaisuudessa puutarha-alalla tarvitaan yhä enemmän ekologiaosaamista. Ekologian tunteminen on edellytys käytännön osaajana toimimiseen ihmisten muuttuvaan elinympäristöön ja ruuantuotantoon liittyvissä tehtävissä. Puutarhatalouden perustutkinnon suorittaneen on erikoistumisalasta riippumatta tunnettava ja hallittava ekologisia muutostekijöitä. Lisäksi perustutkinnon ammattitaitovaatimuksissa on varmistettava hyvä kasvituntemus ja kasvillisuuden käyttöön liittyvät periaatteet. Puutarha-alan toimialat erilaistuvat, ja tarve perustutkinnon osaamisalojen tarkentamiseen lisääntyy. Kukka- ja puutarhakaupassa on tarpeita erikoistua entistä enemmän puutarhakaupan osaamistarpeisiin. Tällä hetkellä puutarhakaupan tarpeisiin on valinnaisten tutkinnon osien osalta tarjolla hyvin substanssiosaamista, mutta kaupan alan ketjutoiminta on usein vierasta. Vihersisustusalan vahvistuessa voi perustutkinnossa olla tarvetta lisätä vihersisustukseen liittyviä osaamisvaatimuksia nykyisestä. Puutarhatuotannossa on tarpeita kehittää perustutkintoa siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus syventyä alusta lähtien omaan tuotannon alaan nykyistä paremmin. Viheralalla viherrakentamisen ja viheralueiden ylläpidon työtehtävät erilaistuvat yhä enemmän toisistaan. Työelämässä työskennellään pääsääntöisesti joko rakentamis- tai ylläpitotehtävissä. Myös viheralan yritykset erikoistuvat joko viherrakentamisen tai viheralueiden ylläpitoon entistä useammin. Sama kehitys on nähtävillä julkisella sektorilla, eli viherrakentamisen ja viheralueiden ylläpidon tehtäviä hoitavat eri työryhmät. Kehityssuunnasta huolimatta on viheralalla toimivan ymmärrettävä ja hallittava viherrakentaminen ja ylläpito toistensa jatkumona. Tutkinnon osien sisältöjen päivitystarpeet muokkautuvat työelämän muutosten mukaan. Pakollisen tutkinnon osan Työskentely puutarha-alalla -tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia pidetään alalla osittain liian laajoina ja vaativina perustutkinnon tasoon nähden. Osa kukkakaupan työnantajista kokee niiden olevan kaukana kukkakaupan substanssiosaamisesta. Puutarhakaupan kannalta tutkinnon osa tukee substanssiosaamista hyvin. Toisaalta monipuolisia perusopintoja ja laaja-alaista tutustumista puutarha-alaan pidetään edellytyksenä varsinkin nuorten paremmille työnsaantimahdollisuuksille ja ympärivuotiselle työllistymiselle. 21

22 Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osuus koko tutkinnosta on suuri alan toimijoiden mielestä. Niiden integrointi osin tai kokonaan ammattiaineiden opetukseen tehostaa näiden oppimista ja soveltamissa työtehtävissä. Yrittäminen puutarha-alalla pakollisena tutkinnon osana herättää keskustelua muun muassa viheralalla. Viheralalla nähdään, että perustutkintotasolla on tärkeä ymmärtää yrittäjyyden toimintaperiaatteet, mutta osaamista ei tarvitse olla markkina-, liiketoiminta- ja rahoitussuunnitelmatasolle saakka. Kukka- ja puutarhakaupan sekä puutarhatuotannon edustajat näkevät yritystoiminnan sen sijaan tärkeänä perustutkinnon pakollisena tutkinnon osana. Osa puutarhatuotannon edustajista arvioi, että yrittäjäksi aikovalle opiskelijalle yrittäjyys ja markkinointiosaaminen ovat jopa tärkeämpiä kuin viljelyaineet. Suomen Puutarhakauppiaat ry esitti seminaarissa , että yritystoiminnan opetus tulisi sijoittaa myöhempään opiskelun vaiheeseen, jolloin opiskelijalla on alasta parempi kokonaiskuva ja paremmat valmiudet soveltaa alan yritystoiminnan periaatteita. Asiakaspalvelua ja kaupallisia aineita, kuten markkinointia ja myyntityötä, esitetään vastaavasti sijoitettavaksi opintojen alkuvaiheeseen, jolloin valmiudet työssäoppimisjaksoilla ovat paremmat. Yritystoiminta on haasteellinen varsinkin nuorille opiskelijoille. Opetusmetodeja on tarve muokata teoriapainotteisista enemmän kohti käytännön harjoituksia ja todellista yritystoimintaa. Puutarhatalouden perustutkinnon valinnaisten tutkinnon osien vaatimustaso on melko korkea, joten niiden päivittäminen vastaamaan perustutkinnon tasoa on esitetty tarpeellisena. Työelämässä nähdään olevan tarvetta puutarhatalouden perustutkintoa lyhytkestoisemmalle koulutukselle. Puutarhatuotannossa voisi lyhyemmillä noin vuoden pituisilla opinnoilla työllistyä esimerkiksi sadonkorjuutöihin. Tutkinnon osien suorittaminen koko tutkinnon sijaan voisi sopia myös ulkomaalaisille työntekijöille. Puutarhatalouden perustutkinnon nimen osa alan toimijoita kokee pitkäksi ja epäkäytännölliseksi. Perustutkinnon tutkintonimike puutarhuri on yleisesti arvostettu ja vakiintunut nimi, mutta se ei kerro suuntautumisesta. Tutkintotodistukseen tuleva osaamisala sekä suoritetut tutkinnon osat kertovat suuntautumisen, mutta osa kokee, että jo tutkintonimikkeen olisi hyvä kertoa suuntautuminen. Tutkintonimikkeen perään osa toivoo lisättävän suuntautumisen huomioon ottavan lyhenteen tai puutarhurin tutkintonimikkeeseen etumääreet kauppa-, tuotanto- tai viherpuutarhuri. Puutarhatalouden perustutkinnon nimeä on ehdotettu muutettavaksi puutarha-alan perustutkinnoksi Puutarha-alan ammattitutkinnot Nykytilanne Puutarha-alan ammattitutkinnot ovat arboristin, floristin, puistopuutarhurin, vihersisustajan, viinintuotannon ja viljelypuutarhurin ammattitutkinnot. Lisäksi viheralan tutkintoja ovat golfkentänhoitajan ja kivimiehen ammattitutkinnot, vaikka ne sijoittuvat opintoalaluokituksessa toisille aloille. Golfkentänhoitajan ammattitutkinto kuuluu muuhun luonnonvara- ja ympäristöalan koulutukseen ja kivimiehen ammattitutkinto muuhun tekniikan ja liikenteen alan koulutukseen. 22

23 Arboristin ammattitutkinnon suorittanut työskentelee puunhoidon ammattilaisena kuntien ja seurakuntien palveluksessa, kiinteistöhuoltoyhtiöissä tai puunhoitoalan yrityksissä joko yrittäjinä tai toisen palveluksessa. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat puiden kuntoarvioinnit, hoitotarpeen määrittäminen sekä puiden hoidon suunnittelu ja toteutus. Tehtäväkuvaan voi kuulua myös taajamametsien ja virkistysalueiden puuston hoito sekä kuntien puuomaisuuden hallinta. Floristin ammattitutkinnon suorittanut on kukkakaupan ammattilainen. Floristi myy kukkia ja kukkien hoitoon liittyviä tarvikkeita, neuvoo asiakkaita ja tekee kukkasidontaa sekä tilakoristeluja arki- ja juhlakäyttöön. Floristit työllistyvät pääasiallisesti yksityiselle sektorille pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tai omaan yritykseen. Puistopuutarhurin ammattitutkinnon suorittanut toimii viheralan ammattilaisena. Työtehtäviin kuuluvat viherrakentamisen erikoisosaamista vaativat tehtävät, kuten maarakennustyöt, kuivatusjärjestelmien toteutus, kivi- ja puutyöt, kasvualustatyöt, kasvillisuustyöt, leikkialueiden rakentaminen ja viherurakoinnin kustannuslaskenta. Puistopuutarhuri voi toimia myös viheralueiden ylläpidon tehtävissä laatien ylläpitosuunnitelmia ja kustannuslaskelmia sekä toteuttaen monipuolisesti ylläpidon tehtäviä. Työpaikkoina voi olla kuntien puistotoimi, viherrakennusyritykset, seurakunnat, golfkentät tai oma yritys. Vihersisustajan ammattitutkinto on uusin puutarha-alan ammatillisista tutkinnoista. Tutkinnon perusteet valmistuivat vuonna Vihersisustaja tekee suunnitelmia julkisten ja yksityisten tilojen vihersisustuksesta, toteuttaa niitä ja huoltaa kasvi-istutuksia. Asiakaspalvelu ja palvelujen tuotteistaminen ovat osa vihersisustajan työnkuvaa. Vihersisustaja työllistyy yleensä omaan yritykseen tai alan pienyritykseen. Viinintuotannon ammattitutkinnosta valmistunut on hedelmäalkoholialaan erikoistunut osaaja, joka valmistaa ja myy tilaviinituotteita ja alan oheispalveluja. Oheispalvelut liittyvät useimmiten matkailualaan. Työpaikkoina ovat tilaviiniyritykset, maatilat, maatilamatkailutilat ja panimot. Viljelypuutarhurin ammattitutkinnon suorittanut toimii kasvihuoneviljelmällä, taimistolla tai avomaan vihannes-, marja- ja hedelmäviljelmällä viljelyn asiantuntijana. Työssään hän hyödyntää erilaisia viljelytekniikoita, koneita ja laitteita monipuolisesti, suunnittelee viljelyn toteutuksen, tekee kustannuslaskentaa, tuotteistaa ja kehittää uusia tuotteita sekä hoitaa markkinointia. Golfkentänhoitajan ammattitutkinnon suorittanut huolehtii golfkenttien kasvuston sekä puitteiden kestävästä kehityksestä ympäri vuoden. Hän hoitaa kenttien kasvillisuutta ja osaa valita ja käyttää sopivia hoitolaitteita ja -menetelmiä. Golfkentänhoitaja tuntee myös kenttien rakennustarvikkeet ja -materiaalit. Hän työskentelee golfseuran tai -yhtiön, yksityisen tai julkisen yhteisön palveluksessa. Kivimiehen ammattitutkinnon suorittanut työskentelee viher- ja kivirakentamisalalla työntekijänä tai yrittäjänä. Hänen työtehtäviinsä kuuluu luonnonkivi- ja betonikivirakentaminen kivien työstämisestä ja muotoilemisesta niiden asentamiseen. Kivimiehet työllistyvät rakennus- ja viherrakennusyrityksiin tai omaan yritykseen. 23

24 Kehitysnäkymät ja -tarpeet Ammattitutkintojen merkitys työelämässä toimivien lisäkoulutuksessa ja ammattiosaamisen todentamisessa kasvaa. Tämä edellyttää ammattitutkintojen valinnaisuuden lisäämistä ja tutkintojen jakamista tarvittaessa osaamisaloihin. Tutkinnon osien nähdään toimivan hyvin työelämän lisäkoulutustarjontana, vaikka koulutus ei tähtäisikään tutkintoon. Ammattitutkintojen tai erikoisammattitutkintojen valinnaisena tutkinnon osana voisi olla myös työpaikkaohjaajan koulutus. Henkilökohtaistamista tukisi, että kaikissa ammattitutkinnoissa olisi mahdollisuus valita osa tai osia muista tutkinnoista. Työelämä on nähnyt tarpeelliseksi sisällyttää alan ammattitutkintoihin valinnaisen työnjohto-osaamiseen keskittyvän tutkinnon osan. Tutkinnon osa sisältäisi ammattitaitovaatimukset puutarha-alan työnjohtotehtävistä ja töiden suunnittelusta, ohjeistamisesta sekä perehdyttämisestä. Vuonna 2013 voimaan tulleet floristin ammattitutkinnon perusteet palvelevat hyvin kukkakaupan tarpeita. Puutarhakaupan kasvu voi edellyttää ammattitutkinnon laajentamista kukka- ja puutarhakaupan tai puutarhakaupan ja -palvelujen ammattitutkinnoksi, jossa on osaamisalat erikseen kukkakaupalle ja puutarhakaupalle sekä mahdollisesti vihersisustamiselle. Nykyisissä viljelypuutarhurin ammattitutkinnon perusteissa valinnaisuus on otettu hyvin huomioon. Puutarhatuotannossa voi erikoistua avomaatuotantoon, kasvihuonetuotantoon tai taimitarhatuotantoon. Jatkossa voi pohtia, riittävätkö valinnaiset tutkinnon osat erikoistumiseen vai tarvitaanko tutkintoon osaamisalat. Viinintuotannon ammattitutkinnon nimeä on tarpeen tarkistaa tutkinnon päivityksen yhteydessä vastaamaan EU:n määritelmää viinituotannosta. Viinillä tarkoitetaan EU:ssa rypäleviinejä, joten tutkinnon nimi olisi luontevammin marjaviinituotannon ammattitutkinto. Nykyiset puistopuutarhurin ammattitutkinnon perusteet ovat vuodelta Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja tutkinnon muodostuminen eivät tue nykyisiä viheralan eri sektoreiden osaamisvaatimuksia. Viheralan eri sektoreiden toimintakokonaisuudet ja työelämässä vaadittavat osaamiset ovat eriytyneet. Tästä syystä puistopuutarhurin ammattitutkinnon vaatimukset eivät ole työelämälähtöisiä, sillä siinä kuvattavia työkokonaisuuksia ei ole käytännössä olemassa. Puistopuutarhurin ammattitutkintoa on tarve kehittää niin, että sen voi suorittaa vain ylläpitoon tai viherrakentamiseen suuntautuen. Valinnaisten tutkinnon osien sisällöt tulisi koota niin, että ne tukevat erilaisissa työtehtävissä toimivia. Tutkinnon nimi on vanhentunut ja viittaa liian yksipuolisesti kuntasektorin työntekijään. Työelämä esittää, että tutkinnon nimi muutetaan paremmin koulutuksen ja työn sisältöä kuvaavaksi, mikä lisäisi huomattavasti alan ja ammattitutkinnon suorittamisen houkuttelevuutta. Ehdotus päivitetyksi tutkinnon nimeksi on viheralan ammattitutkinto, jossa on kaksi osaamisalaa: viherrakentaminen ja viheralueiden ylläpito. Puunhoitoala kehittyy ja monipuolistuu nopeasti. Tarjolla olevat työtehtävät eriytyvät vähitellen. Osa ammattilaisista keskittyy jatkossa käytännön hoitotöihin ja osa kuntokartoitusten tekemiseen sekä puuomaisuuden hallintaan. Arboristin ammattitutkinnon päivityksen yhteydessä on syytä pohtia pakollisten ja valinnaisten tutkinnon osien suhdetta ja sisältöjä. Arboristin ammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset voivat tulevaisuudessa olla myös osaamisalana laajemmassa viheralan ammattitutkinnossa. 24

25 Golfkentänhoitajan ammattitutkintoa suorittavat golfkenttien työntekijät. Tutkinnon suorittaminen pysynee säännöllisenä, sillä kenttiä on tällä hetkellä 135. Haasteena on työtehtävien kausiluonteisuus. Yrittäjän ammattitutkinto voi tarjota luontevan opintopolun puutarha-alalla toimiville, joilla on oma yritys tai joilla on aikomuksena perustaa yritys. Ammattitutkintojen tunnettavuuden lisääminen edellyttää selkeitä ja työelämän tehtäviä vastaavia tutkinnon nimiä ja tutkintonimikkeitä. Työelämälähtöisyys voi merkitä etenkin laajemmissa tutkinnoissa sitä, että tutkintonimikkeen tulee kertoa tutkinnon suorittajan osaamisala. Tutkintonimikkeiden käyttöön ottoa on syytä tarkastella ammattitutkintojen päivityksen yhteydessä Puutarha-alan erikoisammattitutkinnot Nykytilanne Puutarha-alan erikoisammattitutkinnot ovat floristimestarin ja puistomestarin erikoisammattitutkinnot. Aiemmin tutkintorakenteeseen kuului myös taimistomestarin erikoisammattitutkinto. Viheralalla on golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto, joka kuuluu opintoalaluokittelussa muuhun luonnonvara- ja ympäristöalan koulutukseen. Floristimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut on kukkakaupan erikoisosaaja. Hän tekee, myy ja kehittää alan tuotteita ja palveluja sekä tuo esille alan erikoisosaamista, kuten vaativia sidontatöitä. Hän toimii esimiehenä ja työnohjaajana. Työllistäjinä ovat kukkakaupat, opetustehtävät tai oma yritys. Puistomestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii viherrakentamisen ja viheralueiden ylläpidon urakoissa esimiehenä, työnjohtotehtävissä tai yrittäjänä. Hänen työssään yhdistyvät kasvien monipuolinen tunteminen ja tekninen osaaminen sekä työmaan ja yrityksen toimintojen kehittäminen ja tehostaminen. Työpaikkoina ovat kunnat, seurakunnat, kiinteistöhuoltoyhtiöt, viherrakennusyritykset, golfkentät tai oma yritys. Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut vastaa golfkentän ylläpidosta sekä rakentamisesta ja peruskorjauksesta. Hän toimii esimiesasemassa työnjohtajana ja hänen alaisenaan on golfkentänhoidon henkilöstö. Golfkenttämestari työskentelee golfseuran tai -yhtiön, yksityisen tai julkisen yhteisön palveluksessa. Kehitysnäkymät ja -tarpeet Puutarha-alan työnjohtotehtävät ja yrittäjyys lisääntyvät. Työnjohtotehtävissä tai yrittäjinä toimivat tarvitsevat lisäkoulutusta ammattiosaamisen ylläpitämiseen. Erikoisammattitutkintojen hyödyntäminen työnjohdollisena ja esimiestehtäviä sekä yrittäjyyttä tukevana koulutuksena lisääntyy. Kukka- ja puutarhakaupan alalla laatutyö, alan innovatiivinen kehittäminen, palvelukonseptien kehittäminen ja tuotteiden brändäys ovat tärkeää osaamista. Tulevaisuudessa erikoisammattitutkintojen tulisi tähdätä entistä enemmän alan tuotteiden ja palveluiden innovointiin ja kehittämiseen, vahvaa substanssiosaamista unohtamatta. Liiketoimintaosaamisen tärkeyttä tulee painottaa osana yrityksen johtamista ja esimiestaitoja. Alan 25

26 kehityksen, näkyvyyden, arvostuksen, laadun ja kaupallisuuden edistäminen edellyttää yrityksen imagon, tuotteiden ja palveluiden brändäystä. Floristimestarin erikoisammattitutkintoa tulee kehittää sisällyttämällä nämä osa-alueet tutkintoon. Puutarhakaupan kasvu voi edellyttää erikoisammattitutkinnon laajentamista kukka- ja puutarhakaupan erikoisammattitutkinnoksi, jossa on osaamisalat erikseen kukkakaupalle ja puutarhakaupalle. Vihersisustusalan kehittyessä ja vakiintuessa voi alalla syntyä tarvetta erikoisammattitutkinnolle. Silloin kukka- ja puutarhakaupan erikoisammattitutkintoa voi laajentaa vihersisustamisen osaamisalalla ja muuttaa tutkinnon nimen esimerkiksi puutarhakaupan ja -palvelujen erikoisammattitutkinnoksi. Viheralan työtehtävissä edellytetään erilaisia pätevyyksiä entistä enemmän. Puistomestarin erikoisammattitutkintoa tulisi kehittää pätevöitymiskoulutukseksi. Esimerkiksi seuraavia ammattitaitovaatimuksia voisi sisällyttää tutkintoon: leikkivälineiden turvallisuustarkastukset, vihertöiden valvonta, rakennuttaminen, vihertyömaan vastaavana mestarina toimiminen, urakoitsijan yritystoiminta ja hautaustoimi. Alalla erillisenä toimivat pätevöittämistoimikunnat voitaisiin lakkauttaa ja hoitaa pätevöityminen erikoisammattitutkintojärjestelmän avulla. Pätevyyksien sisältyminen erikoisammattitutkintoon vaikuttaisi tutkinnon arvostukseen ja palkkaukseen. Se lisäisi myös erikoisammattitutkinnon houkuttelevuutta. Erikoisammattitutkinnon suorittajan tulisi pystyä erikoistumaan työkokemuksensa mukaiselle viheralan sektorille, joten nykyisten tutkinnon perusteiden mukainen tutkinnon rakenne ei ole enää toimiva. Jatkossa puistomestarin erikoisammattitutkintoon voisi sisällyttää myös puunhoidon ammattitaitovaatimuksia omana osaamisalanaan. Muita osaamisaloja voisivat olla viherrakentaminen ja viheralueiden ylläpito. Nykyinen tutkinnon nimi (puistomestarin erikoisammattitutkinto) ei ole työelämälähtöinen, ja sen voisi muuttaa viheralan erikoisammattitutkinnoksi. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaminen on yksi vaihtoehto vahvistaa puutarha-alan yritysten johdossa toimivien yritysjohtamisen osaamista. Erikoisammattitutkintojen tutkintonimikkeiden käyttöön ottoa tulee tarkastella työelämän tarpeiden mukaan tutkintojen perusteiden uusimisen yhteydessä Puutarha-alan näyttötutkinnoista vastaavat tutkintotoimikunnat Alla on kuvattu tämänhetkiset tutkintotoimikunnat (toimikausi ), jotka vastaavat puutarha-alan tutkinnoista. Floristisen alan tutkintotoimikunta: nnfloristin at nnvihersisustajan at nnfloristimestarin eat Puutarhatalouden tutkintotoimikunta: nnpuutarhatalouden pt nnpuistopuutarhurin at nnviljelypuutarhurin at nnpuistomestarin eat 26

27 Luontoalan tutkintotoimikunta: nnarboristin at Elintarvikealan tutkintotoimikunta: nnviinintuotannon at Käsi- ja taideteollisuusalan tutkintotoimikunta: nnkäsi- ja taideteollisuusalan pt, ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisala, viherartesaani Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta: nngolfkentänhoitajan at nngolfkenttämestarin eat Maarakennus- ja kivialan tutkintotoimikunta: nnkivimiehen at Mahdollinen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen yhdistäminen voi vaikuttaa tarpeisiin myös yhdistää joitakin tutkintotoimikuntia. Tutkintotoimikuntien kokoonpanossa on huolehdittava, että jäsenet ovat ammatillisesti laaja-alaisia ja asiantuntevia vastuututkintojen osalta. 4.3 Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja tutkinnon suorittaneet Nykytilanne Puutarha-alan ammatillista koulutusta järjestetään kattavasti koko maassa 27 oppilaitoksessa. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto oppilaitoksista, jotka järjestävät ammatillista peruskoulutusta, näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja/tai joilla on näyttötutkintojen järjestämissopimus. 27

28 Taulukko 2. Taulukkoon on koottu puutarha-alan ammatillista koulutusta tarjoavat koulutuksen järjestäjät, jotka järjestävät ammatillista peruskoulutusta, näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja/tai joilla on näyttötutkintojen järjestämissopimus (tilanne vuonna 2013). Tiedot on koottu Koulutusnetistä, Opetushallituksen tutkintotoimikuntien verkkosivuilta ja oppilaitosten verkkosivuilta. Koulutuksen järjestäjä Tutkinto Puutarhatalouden pt, k&p Puutarhatalouden pt, p Puutarhatalouden pt, v Pt, peruskoulutuksena Pt, näyttötutkintona Arboristin at Floristin at Puistopuutarhurin at Vihersisustajan at Viinintuotannon at Viljelypuutarhurin at Floristimestarin eat Puistomestarin eat Käsi- ja taideteollisuusalan pt, artesaani * Golfkentänhoitajan at ** Kivimiehen at *** Golfkenttämestarin eat ** Ahlman-instituutti x x x x Ahlmanin ammattiopisto x x x Ammattiopisto Livia x x x x x x x x x Yrkesinstitut Livia Ammattiopisto Luovi x x x x Axxell Utbildning Ab (x) x x (x) x x x Etelä-Savon ammattiopisto x (x) x x x Faktia Koulutus Oy (x) (x) (x) (x) x (x) (x) x Haapaveden ammattiopisto x x Harjun oppimiskeskus x (x) x x x Huittisten ammatti- ja x x x x x x (x) (x) yrittäjäopisto Hyria koulutus Oy x x x x x Hämeen ammatti-instituutti x x x x x x Jämsän ammattiopisto x x x x x x (x) Järviseudun ammattiinstituutti x x x x x x Kainuun ammattiopisto x x x x x x Keudan aikuisopisto x x x x x x x x (x) Keudan ammattiopisto x x x x Kiipulan ammattiopisto x x x x x Koulutuskeskus Salpaus x x Lapin ammattiopisto x x x x x Nivalan ammattiopisto x Omnian ammattiopisto x Oulun seudun x x x x (x) x (x) x ammattiopisto Pohjois-Karjalan x x x x x x x aikuisopisto Saimaan ammattiopisto x x x Sampo Savon ammatti- ja aikuisopisto x x x x x x x Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla. 28

29 Koulutuksen järjestäjä Tutkinto Puutarhatalouden pt, k&p Puutarhatalouden pt, p Puutarhatalouden pt, v Pt, peruskoulutuksena Pt, näyttötutkintona Arboristin at Floristin at Puistopuutarhurin at Vihersisustajan at Viinintuotannon at Viljelypuutarhurin at Floristimestarin eat Puistomestarin eat Suupohjan ammattiinstituutti x x Tampereen seudun x ammattiopisto Tredu Turun Aikuis koulutuskeskus Työtehoseura ry TTS x (x) x x x x (x) (x) x Vierumäki Suomen Urheiluopisto Yrkesakademin i x x x (x) x x x Österbotten YHTEENSÄ (2) (4) (1) (2) (2) (4) (1) (3) (1) Käsi- ja taideteollisuusalan pt, artesaani * Golfkentänhoitajan at ** x Kivimiehen at *** Golfkenttämestarin eat ** x x Lyhenteiden selitykset: pt = perustutkinto at = ammattitutkinto eat = erikoisammattitutkinto k&p = kukka- ja puutarhakaupan osaamisala p = puutarhatuotannon osaamisala v = viheralan osaamisala * Opintoalaluokituksessa käsi- ja taideteollisuusalan tutkinto ** Opintoalaluokituksessa muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus *** Opintoalaluokituksessa muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus () = Oppilaitoksella on koulutuksen järjestämislupa ja/tai näyttötutkinnon järjestämissopimus, mutta koulutusta ei tarjolla vuonna Puutarhatalouden perustutkintokoulutusta tarjoavat lähes kaikki puutarha-alan koulutusta järjestäjät. Perustutkintokoulutusta järjestetään hieman useammin näyttötutkintoon valmistavana kuin ammatillisena peruskoulutuksena. Kukka- ja puutarhakaupan koulutusohjelmaan/osaamisalaan valmistavaa koulutusta järjestää 20 koulutuksen järjestäjää, puutarhatuotannon koulutusohjelmaan/osaamisalaan 16 koulutuksen järjestäjää ja viheralan koulutusohjelmaan/osaamisalaan 23 koulutuksen järjestäjää. Floristin ammattitutkinnon voi suorittaa 12 paikassa. Puistopuutarhurin ammattitutkinnon voi suorittaa seitsemässä oppilaitoksessa. Vihersisustajan ja viljelypuutarhurin ammattitutkinnot ja floristimestarin erikoisammattitutkinnon voi suorittaa kolmessa oppilaitoksessa. Arboristin ja viinintuotannon ammattitutkintoja tarjoaa kaksi koulutuksen järjestäjää. Puistomestarin erikoisammattitutkinnon voi suorittaa yhdessä oppilaitoksessa. Muutamilla oppilaitoksilla on voimassa oleva näyttötutkintojen järjestämissopimus puistopuutarhurin 29

30 ja viljelypuutarhurin ammattitutkintoon sekä puistomestarin erikoisammattitutkintoon, mutta ne eivät tarjoa näihin joka vuosi valmistavaa koulutusta. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelmaa voi opiskella kahdessa oppilaitoksessa. Golfkentänhoitajan ammattitutkinnon voi suorittaa kolmessa ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon kahdessa oppilaitoksessa. Kivimiehen ammattitutkinnon tutkinnon voi suorittaa neljässä eri oppilaitoksessa. Vuonna 2010 puutarha-alan ammatillisia tutkintoja suoritettiin yhteensä 635, vuonna 2011 hieman vähemmän eli 621 ja vuonna 2012 yhteensä 742 tutkintoa (Ammatillisen tutkinnon suorittaneet, koulutusrakenneraportti 2010, 2011 ja 2012, Vipunen). Lisäksi golfalan tutkintoja suoritettiin 39 vuonna 2010 ja seuraavana kahtena vuotena huomattavasti vähemmän eli 14 (2011) ja 16 (2012). Syynä vaihteluun voi olla, että osa koulutuksen järjestäjistä tarjoaa koulutusta vain joka toinen tai kolmas vuosi. Kivimiehen ammattitutkinnon suoritti vuonna 2010 yhteensä 50, seuraavana vuonna 73 ja 23 vuonna Tutkintokohtaiset suoritusmäärät on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Puutarha-alan ammatillisten tutkintojen suoritusmäärät vuosina (Lähde: Opetushallinnon Vipunen-raportointipalvelu.) Tutkinto Määrä 2010 Määrä 2011 Määrä 2012 Perustutkinnot (pt) Puutarhatalouden pt, puutarhuri Ammattitutkinnot (at) Arboristin at Floristin at Puistopuutarhurin at Vihersisustajan at - * - * - * Viinintuotannon at Viljelypuutarhurin at Golfkentänhoitajan at ** Kivimiehen at *** Erikoisammattitutkinnot (eat) Floristimestarin eat Puistomestarin eat Golfkenttämestarin eat ** Lyhenteiden selitykset: * Vihersisustajan ammattitutkinnon perusteet tulivat voimaan vuonna ** Opintoalaluokituksessa muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus *** Opintoalaluokituksessa muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 30

31 Tutkinnon suorittaneiden määrä kattaa työelämän mielestä määrällisen tarpeen ja kysynnän vähintään tyydyttävästi. Lähinnä kivimiehen ammattitutkintojen suorittaneita valmistuu tällä hetkellä työelämän tarpeeseen nähden vähän. Floristimestarin erikoisammattitutkinnon haasteena on ollut tutkinnon suorittaneiden vähäinen määrä verrattuna valmistavassa koulutuksessa oleviin nähden (oppilaitosten edustajien mukaan tutkinnon suorittaneiden osuus on % valmistavassa koulutuksessa olevista). Kehitysnäkymät ja -tarpeet Opetushallituksen ennakoima ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkatarve puutarha-alalla vuosille on 450 (Hanhijoki ym. 2011). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) on esitetty aloituspaikkatarpeeksi 500 vuonna 2016 (557 aloituspaikkaa vuonna 2009). KESUn mukaisen vähennyksen tavoitteena on puutarhaalan perustutkinnon suorittaneiden määrän asettuminen tasolle 360/vuosi. (Koulutus ja tutkimus vuosina , 2012.) Edellä mainitut luvut eivät sisällä näyttötutkintona suoritettuja perustutkintoja. KESUssa esitetty valmistumistavoite on enemmän kuin vuosina ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneiden määrä. Vuonna 2010 valmistui 345, vuonna 2011 valmistui 296 ja vuonna 2012 valmistui 354 henkilöä. Näyttötutkintoina suoritettiin lisäksi 185 (2010), 153 (2011) ja 268 (2012) perustutkintoa (Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutusraportit 2010, 2011 ja 2012, Vipunen). Opetushallitus ennakoi vuosille puutarha-alan peruskoulutuksen kokonaisaloituspaikkatarpeeksi Aikuiskoulutuksen osuus on tästä (Hanhijoki ym. 2011). Taulukossa 4 on yhteenveto perustutkinnon suorittaneiden määrästä ja tavoitemääristä. Taulukko 4. Yhteenveto ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden määristä vuosina sekä tavoitemäärät. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto Yhteensä Aikuiskoulutuksen osuus Vuonna % Vuonna % Vuonna % Tutkintotavoite 2016 * 360 Aloituspaikkatavoite 2018 mennessä ** % Lyhenteiden selitykset: * Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelmaan kirjattu tavoite ** Koulutus ja työvoiman kysyntä raporttiin kirjattu tavoite Ennakoitu aloituspaikkojen väheneminen ei välttämättä vähennä koulutuksen järjestäjien määrää. Osa oppilaitoksista ja työelämän edustajista arvioi, että koulutuksen tarjoajia on liikaa hakijamääriin ja työvoimatarpeeseen nähden. Muun muassa perustutkinnon järjestäjien osalta koetaan olevan ylitarjontaa, mikä näkyy myös tutkinnon suorittaneiden työllistymisessä. Puutarhatalouden perustutkinnon suorittaneista on vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta työllistynyt %. Työttöminä on %. (Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen -raportti 2010 ja 2011, Vi- 31

32 punen.) Ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työllistyminen on yleensä parempi. Runsas koulutuksen tarjoajien määrä voi hankaloittaa puutarha-alan järjestöjen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, kun resurssit eivät riitä kaikkien oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tiiviin yhteistyön rakentaminen on helpompaa parin erikoistuneen oppilaitoksen kanssa. Puutarhatuotannon edustajat arvioivat, että avomaavihannestuotannon nykyinen koulutustarjonta on riittävä. Kasvihuonetuotantoon erikoistuvia oppilaitoksia Suomeen riittää 2 3. Taimitarhatuotantoon erikoistuvia oppilaitoksia toivottaisiin olevan 1 2. Tällä hetkellä taimitarhatuotannon koulutusta on vähän tarjolla. Oppilaitosten edustajien mukaan syynä on ollut koulutuksen vähäinen kysyntä. Puunhoidon ammattilaiset arvioivat nykyisten arboristin ammattitutkinnon koulutuksen järjestäjien ja tutkinnon suorittaneiden määrät riittäviksi varmistamaan tulevaisuuden osaajien tarpeen. Puutarha-alan oppilaitosten sijainti koetaan toisinaan haasteelliseksi. Kukka- ja puutarhakaupan sekä viheralan kannalta koulutuspaikkojen sijainti etäällä kaupungeista ja kasvukeskuksista hankaloittaa opiskelijoiden hakeutumista alalle ja työssäoppimispaikkojen löytymistä oppilaitosten läheisyydestä. Molemmat alat ovat riippuvaisia rakennetusta ympäristöstä ja erikoiskaupasta, sillä ne eivät ole maaseutuelinkeinoja. Maakunnallisella puutarha-alan peruskoulutuksella on merkitystä nuorten hakeutumiselle alalle. Nuoret hakeutuvat opiskelemaan helpommin kotipaikkakunnalle tai sen lähialueelle. Koulutuksen järjestäjien määrää ja koulutustarjontaa arvioitaessa on otettava huomioon alueelliset erot. Puutarhatuotannon ja viheralan osalta haasteena ovat Suomen vaihtelevat ilmasto-olosuhteet ja niiden ottaminen huomioon opetuksessa. Pohjoinen ulottuvuus on otettava huomioon alan koulutuksen alueellisessa tarjonnassa. Myös ruotsinkieliseen koulutukseen tulisi jatkossakin olla mahdollisuus. Yhteistyö puutarha-alan pohjoismaisten toimijoiden kanssa tullee lisääntymään ja suuri osa kasvihuonetuotannosta on sijoittunut ruotsinkieliselle rannikkoseudulle. 4.4 Puutarha-alan ei-tutkintoon johtava lisäkoulutus Nykytilanne Koulutuksen järjestäjät tarjoavat työelämälle monipuolisesti ei-tutkintoon johtavaa lisäkoulutusta. Kukka- ja puutarhakaupan alalla lisäkoulutusta järjestetään muun muassa myyntityöstä, luonnonkoristemateriaalien käytöstä ja tietotekniikasta. Puutarhakaupan sesonkimyyjille järjestetään lyhytkestoista koulutusta, joka voidaan suunnata yrityksen tarpeiden mukaan. Puutarhatuottajille tarjotaan lisäkoulutusta muun muassa liköörin valmistamisesta, marjojen, vihannesten ja hedelmien jatkojalostuksesta, yrttien viljelystä ja poiminnasta, kasvihuonetuotannosta ja luomuviljelystä. 32

33 Viheralalla lisäkoulutustarjonta liittyy muun muassa kivitöihin, tieturva-, työturva- ja tulityökorttikoulutuksiin, pihasuunnitteluun, koneiden käyttöön, maarakennukseen, lumirakentamiseen, hirsirakentamiseen ja leikkipaikkatarkastuksiin. Työnjohdollista lisäkoulutusta on tarjolla jonkin verran, muun muassa viheralan valvojakoulutusta ja työnjohtokoulutusta. Myös kasvihuoneviljelijöille on räätälöity työnjohtokoulutusta. Koulutusten järjestäjien lisäksi puutarha-alan järjestöt ja yhdistykset tarjoavat jäsenilleen runsaasti erilaista lyhytkestoista lisäkoulutusta. Kehitysnäkymät ja -tarpeet Lisäkoulutuksen tarve tulee lisääntymään, jos ala kehittyy ennusteiden mukaan. Varsinkin erillispätevyyksiä ja niiden päivityksiä varten tarvitaan jatkossa yhä enemmän lisäkoulutusta. Puutarha-alaa koskettavien EU:n ja kansallisten päätösten ja määräysten muutokset edellyttävät säännöllistä lisäkoulutusta. Kukka- ja puutarhakaupan alalla tarve asiakaspalvelu- ja myyntityöosaamiseen sekä verkkokaupan, talouden ja markkinoinnin hallintaan lisääntyy. Kukkasidonnan trendien muutokset edellyttävät uusien tekniikoiden opettelua. Puutarhakauppaan tulevat uutuustuotteet ja palvelukonseptit lisäävät lisäkoulutuksen tarvetta. Kasvinsuojeluainelainsäädännön muutokset ja integroidun kasvinsuojelun periaatteet tuovat puutarhatuotannon ja viheralan yrityksille uusia velvollisuuksia ja osaamisen päivitystarpeita. Viheralalla tuote- ja tekninen kehitys ovat nopeaa. Infrarakentamisen uudet ratkaisut, lainsäädännön muutokset ja ekologian merkityksen lisääntyminen rakennetussa ympäristössä lisäävät ammattiosaamisen päivitystarvetta. Viherrakentamisessa ja ylläpidossa tarvittavien pätevyyksien ylläpitäminen edellyttävät säännöllistä kouluttamista. Lisäosaamista tarvitaan myös viheralan palveluiden tuotteistamiseen ja asiakkaiden kokonaisvaltaiseen palveluun. Yrittäjyyden ja työnjohdollisen osaamisen vahvistaminen on edellytys puutarha-alan kehittymiselle ja menestykselle. 4.5 Puutarha-alan ammatillisten oppilaitosten erityispiirteet ja profiloituminen Nykytilanne Puutarha-alan ammatillisista oppilaitoksista useat eivät ole profiloituneet tai erikoistuneet vain yhteen toimialaan. Useimmat koulutuksen järjestäjät tarjoavat koulutusta kahdelta tai kolmelta puutarha-alan toimialalta. Yleisimmin koulutusta järjestetään kukka- ja puutarhakaupan ja viheralan koulutusohjelmista/osaamisaloilta. Puutarhatuotannon koulutusohjelmasta/osaamisalalta on tarjolla jonkin verran luomutuotantoon ja tuotteiden jatkojalostukseen erikoistunutta koulutusta. Puutarha-alan erityisopetusta tarjoavat Kiipulan ammattiopisto ja Ammattiopisto Luovi sekä osa muista puutarha-alan koulutusta tarjoavista oppilaitoksista. 33

34 Maahanmuuttajille suunnattua puutarha-alan koulutusta tarjotaan vähän. Kokeiluja on ollut Axxell Utbildning Ab:n järjestämässä puutarhatalouden perustutkintoon johtavassa koulutuksessa, Koulutuskeskus Salpauksen järjestämässä viherrakentajien ja kivityöntekijöiden koulutuksessa sekä Yrkesakademin i Österbottenin järjestämässä viljelypuutarhurin ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Kehitysnäkymät ja -tarpeet Puutarha-alan työelämän erikoistuminen toimialoittain jatkuu, mikä edellyttää tarjottavan koulutuksen erikoistumista. Puutarha-alan osaamistarveselvityksessä todettiin, että yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa tulee tiivistää, ja niiden välille olisi saatava selkeä työnjako eri osaamisalueisiin erikoistumisessa, sillä liian pienet ryhmäkoot vähentävät opiskelijoille tarjottavien kurssien määrää (Rahtola 2007). Oppilaitosten profiloituessa toimialoittain on mahdollisuus kohdentaa resursseja ajantasaisiin laite-, kone- ja tekniikkahankintoihin sekä toimialaa tukevien oppimisympäristöjen toteutukseen. Erikoistunut oppilaitos pystyy paremmin syventymään valitsemaansa toimialaan ja kehittämään koulutusta työelämän tarpeita vastaavaksi. Osa oppilaitoksista voi profiloitua myös puutarha-alan monialaisuuteen, silloin kun se palvelee parhaiten alueellisen työelämän tarpeita. Oppilaitosten selkeä profiloituminen voi auttaa puutarha-alan ja koulutuksen markkinoinnissa. Erityisopetuksen ja maahanmuuttajakoulutuksen tarve kasvaa puutarha-alalla. Osa koulutuksen järjestäjistä voisi profiloitua näihin. 4.6 Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus Nykytilanne Puutarha-ala ei ole houkutteleva etenkään nuorten keskuudessa, vaikka ala kasvaa ja kehittyy aktiivisesti. Sen sijaan puutarha-ala houkuttelee aikuisopiskelijoita, jotka haluavat elämänmuutosta ja ammatinvaihtoa. Vuosien tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden määrä puutarhatalouden ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa (ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus) aloittaneista opiskelijoista oli noin 55 %. Vain reilu viidennes oli alle 20-vuotiaita. (Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat, ikäraportti , Vipunen) Tarkemmat uusien opiskelijoiden määrät puutarhaalalla ikäryhmittäin on esitetty kuvassa 8. Kaikkiaan uusia ammatillisen perustutkinnon opiskelijoita aloitti vuosina noin opiskelijaa vuodessa. 34

35 2012 Vuosi Eri-ikäisten osuus uusista opiskelijoista (%) vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat Kuva 8. Puutarhatalouden perustutkintokoulutuksen uusien opiskelijoiden määrä ikäryhmittäin vuosina Mukana ovat ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus. (Lähde: Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat, ikäraportti , Vipunen.) Joillakin koulutuksen järjestäjillä on ollut haasteena puutarhatalouden perustutkinnossa suuri keskeyttäneiden määrä. Tilannetta on kohennettu hyödyntämällä hakuvaiheessa haastatteluja tai pääsykokeita, joilla pyritään selvittämään hakijan opiskelumotivaatiota ja kiinnostusta alaan. Puutarha-ala kiinnostaa enemmän naisia kuin miehiä. Vuosien tilastojen mukaan miesten osuus puutarhatalouden perustutkinnon uusista opiskelijoista on noin reilu viidennes (Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat, koulutusrakenneraportti , Vipunen). Suuntaus on ollut vastaava jo pidemmän aikaa. Kuvassa 9 on esitetty naisten ja miesten osuudet puutarhatalouden perustutkinnon aloittaneista vuosina Vuosi Miesten ja naisten osuus uusista opiskelijoista (%) Miehet Naiset Kuva 9. Puutarhatalouden perustutkintokoulutuksen uusien opiskelijoiden naisten ja miesten osuus vuosina Mukana ovat ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus. (Lähde: Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat, koulutusrakenneraportit , Vipunen.) 35

36 Kaikki tutkintojen nimet ja niiden sisällöt eivät ole tuttuja työelämälle tai koulutukseen hakeutuville. Alalle sopivimmat hakijat eivät välttämättä löydä puutarha-alan mahdollisuuksia, kun peruskoulujen ja lukioiden opinto-ohjaajat eivät tunne alan tutkintoja. Tutkintojen nimet eivät myöskään kaikilta osin kuvaa riittävästi toimialaa tai alan työtehtäviä. Alan tunnettuutta nuorten keskuudessa pyrittiin parantamaan Puutarhaliitto ry:n Kasva puutarhuriksi -imagokampanjalla vuonna Kampanjan tavoitteena oli tehdä alan elinkeinoja, ammatteja ja koulutusta tutuksi yläkouluikäisille ja heidän opinto-ohjaajilleen. Hankkeen vaikutuksia ei erikseen mitattu, mutta suurta lisäystä nuorten hakijamäärissä puutarha-alalle ei havaittu. Syynä voi olla, että yksittäisellä lyhytkestoisella kampanjalla ei saada riittävää vaikutusta ja näkyvyyttä. Alan ammatilliset järjestöt ja oppilaitokset ovat esitelleet puutarha-alan koulutustarjontaa ja työpaikkoja erilaisilla messuilla, kuten Next Step -messuilla ja puutarha-alan näyttelyissä eri puolilla Suomea. Jonkin verran esittelyjä on tehty yläkoulujen 9-luokille. Vuonna 2012 selvitettiin viheralan imagoa Suomessa opinnäytetyössä (Mähönen-Mendoza, 2012). Selvityksen mukaan viheralaa pidetään kiinnostavana ja kasvavana, mutta sitä ei pidetä houkuttelevana heikon palkkauksen ja kausiluontoisuuden vuoksi. Viheralalta toivotaan muun muassa aktiivisempaa osallistumista yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, parempaa näkyvyyttä mediassa sekä parempaa saatavuutta. (Mähönen-Mendoza, 2012.) Hakijamäärissä on vaihtelua alueittain. Eniten hakijoita on riittänyt kasvukeskusten, kuten Oulun, Tampereen, Turun ja pääkaupunkiseudun, lähellä oleviin oppilaitoksiin. Näissä oppilaitoksissa puutarhatalouden ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaluku on ollut yli yksi, eli jokaista aloituspaikkaa kohden on ollut vähintään yksi hakija. (KOULUTAtilastot, 2012 ja 2013.) Taulukossa 5 on esitetty puutarhatalouden ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat ja ensisijaiset hakijat maakunnittain vuonna

37 Taulukko 5. Puutarhatalouden ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat ja hakijamäärät 2013 maakunnittain. (Lähde: KOULUTA-tilasto ) Maakunta Aloituspaikat 2013 Ensisijaiset hakijat Hakijoita/paikka 2013 Uusimaa ,08 Varsinais-Suomi ,92 Satakunta ,50 Kanta-Häme ,88 Pirkanmaa ,75 Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä Savo ,81 Pohjois-Savo ,11 Pohjois-Karjala Keski-Suomi ,44 Etelä-Pohjanmaa ,46 Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa ,20 Kainuu ,81 Lappi ,52 Ahvenanmaa Yhteensä ,96 Kehitysnäkymät ja -tarpeet Puutarha-alan vetovoimaisuuden lisääminen nähdään tärkeänä sekä oppilaitoksissa että työelämässä. Koulutuksen järjestäjien välillä on kilpailua opiskelijoista. Myönteisesti ajatellen kilpailun pitäisi nostaa koulutuksen tasoa, mutta se koetaan usein haitaksi, koska hakijamäärät ovat kaikilla pienet verrattuna moniin muihin ammattialoihin. Koulutuksen kannalta suuri haaste on, mistä saadaan nuoria alan koulutukseen. Puutarha-alan ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaluku jää usein alle yhden. Vetovoimaisuuden parantamiseksi tarvitaan valtakunnallista yhteistyötä, johon osallistuvat sekä oppilaitokset että työelämä. Tutkintojen nimien päivittämisellä ja ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintonimikkeiden käyttöön otolla voitaisiin lisätä alan tunnettuutta ja hyödyntää näitä alan imagon rakentamisessa. 37

38 4.7 Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen resurssitarpeet ja rahoitus Nykytilanne Ammatillisen koulutuksen rahoitus perustuu alakohtaisiin linjauksiin. Rahoitusperiaatteet ovat samat lähes koko luonnonvara- ja ympäristöalalla. Luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintona puutarha-alan koulutuksen opiskelijakohtainen yksikköhinta on yksi korkeimpia. Korkea yksikköhinta takaa laadukkaan ja turvallisen käytännön opetuksen jaetuissa pienemmissä opiskelijaryhmissä. Riittävä opiskelijamäärä varmistaa myös rahoituksen riittävyyden. Yksittäisten tutkinnon osien suorittaminen muulta koulutusalalta tai toisen koulutuksen järjestäjän tarjonnasta ei rahoituksellisesti ole kannustavaa. Tutkinnon osan tarjoaja ei saa rahoitusta, jos tutkinnon osan suorittaja on toisen koulutuksen järjestäjän tai koulutusalan opiskelija. Tämä voi heikentää tutkinnon osien tarjontaa muiden oppilaitosten tai koulutusalojen opiskelijoille. Työelämän kannalta tutkinnon osien suorittaminen eri aloilta on hyvä keino täydentää ja laajentaa ammattiosaamista. Koulutuksen tarkoitus on tuottaa alan ammattilaisia elinkeinoelämälle. Puutarha-ala koetaan toisinaan terapeuttisena alana ja alan ammatteja helppoina. Heikommat opiskelijat tarvitsevat tuki- ja ohjaustoimia opintojen saattamiseksi päätökseen, mikä edellyttää riittäviä ohjausresursseja. Koulutuksen järjestäjien isot kiinteistökustannukset ja oppilaitosten ja työssäoppimispaikkojen väliset pitkät matkat lisäävät resurssitarpeita. Osa toimitiloista on vanhentuneita, tai niitä ei pystytä hyödyntämään täysimääräisesti opetuksessa. Opetuksessa käytettävien kone- ja laitekannan ylläpito ajantasaisena on haaste, jos resurssit eivät riitä uusiin hankintoihin tai olemassa olevien huoltoon. Kehitysnäkymät ja -tarpeet Valtion tiukkeneva taloustilanne ei mahdollista lisärahoitusta koulutuksen järjestämiseen. Oppimisen siirtyminen oletettavasti entistä enemmän työelämään edellyttää rahoituksen suuntaamista uudella tavalla. Käytössä olevat aikaresurssit sekä taloudellisen korvauksen pienuus ovat haasteita työelämälle. Pienet yritykset eivät välttämättä halua tai niillä ei ole taloudellista mahdollisuutta osallistua opiskelijoiden ohjaamiseen tai tutkintosuoritusten arviointityöhön. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on tarve kehittää nykyistä joustavammaksi siten, että joustavien opintopolkujen toteuttaminen yli koulutusalojen on mahdollista. Rahoituksen pitäisi mahdollistaa tutkinnon suorittaminen osittain. Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen pitäisi tulevaisuudessa mahdollistaa oppisopimus useamman työpaikan kanssa ja tutkinnon suorittaminen pätkissä. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on vahvistaa ja tukea opiskelijoiden kasvua valitsemansa alan ammattilaisiksi. Oppilaitoksissa, työssäoppimispaikoissa ja oppisopimuspaikoissa on varattava riittävät resurssit turvallisen oppimisympäristön luomiseen, opiskelijan itsetunnon vahvistamiseen, opiskelumotivaation lisäämiseen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja nuorten mahdollisuuteen kasvaa tasapainoisiksi aikuisiksi. Tulevaisuudessa yksityinen rahoitus koulutuksen osarahoittajana voi olla lisävaihtoehto. 38

39 4.8 Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyö Nykytilanne Puutarha-alan koulutuksella on perinteisesti ollut tiiviit suhteet paikalliseen työelämään, sillä alan koulutukseen on aina kuulunut työelämäjaksoja. Työelämän kanssa tehdään eniten yhteistyötä työssäoppimisen järjestämisessä, harjoitustöiden laatimisessa ja yritys- ja työmaakäyntien merkeissä. Vähiten yhteistyötä tehdään verkkokurssien, koneiden lainauksen, koulutusmateriaalin tuottamisen ja oppisopimustoiminnan kehittämisen osalta. Työelämän yhteistyökumppaneina ovat yleensä puutarha-alan yritykset ja kuntaorganisaatiot. Tutkimuslaitosten tai kansalaisjärjestöjen kanssa tehdään vain vähän yhteistyötä. Työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen haasteena on työpaikkaohjaajien osaamisen vaihtelevuus eri työpaikoissa. Kaikki työpaikkaohjaajat eivät tunne tutkintojen perusteita tai ammattitaitovaatimuksia. Monelta työpaikkaohjaajalta puuttuu osaaminen opiskelijoiden ohjaamiseen ja opettamiseen. Oppilaitosten osoittamat resurssit työssäoppimisen ja oppisopimusopiskelun ohjaamiseen eivät aina ole riittävät, jotta opettajat voisivat auttaa työpaikkoja työelämässä tapahtuvan opiskelun ohjaamisessa. Tehokkaamman ohjaamisen haasteena on, että ohjaamiseen käytettävät sähköiset virtuaalioppimisympäristöt eivät ole tuttuja kaikille työelämän edustajille. Siksi niiden tehokas käyttö työssäoppimisen tai oppisopimuksen aikaisen opiskelun ohjaamisessa ei toteudu. Työpaikoilla ei välttämättä ole tarjota riittävän monipuolisia ja laaja-alaisia työtehtäviä, jotta esimerkiksi perustutkinnon voisi suorittaa oppisopimuksella yhdessä työpaikassa tai ammattiosaamisen näytöt ja näyttötutkinnot olisi mahdollista suorittaa työpaikalla. Varsinkin viheralalla kausiluontoisuus on lisähaaste oppisopimuksen syntymiselle. Vain harva viheralan yritys pystyy työllistämään työntekijöitä ympärivuotisesti. Koulutuksessa käytettävät termit eivät ole aina tunnettuja työelämässä, mikä voi aiheuttaa sekaannusta ja epäselvyyttä asioista keskusteltaessa. Muun muassa kaikille työelämän edustajille ei ole vielä selvää, miten työssäoppiminen ja harjoittelu eroavat toisistaan. Aina ei ymmärretä, että työssäoppija on tullut työpaikalle oppimaan hänelle uusia työtehtäviä eikä harjoittelemaan jo oppilaitoksessa opittuja asioita. Kehitysnäkymät ja -tarpeet Työelämäyhteistyö tiivistyy, kun oppiminen ja tutkintojen suorittaminen siirtyvät yhä enemmän oikeisiin työympäristöihin. Työssäoppimisen ja oppisopimuksen kehittäminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä paikallisen työelämän ja valtakunnallisten alan kattojärjestöjen kanssa. Muun muassa työpaikkaohjaajien ja arvioijien koulutus, opettajien lisääntyvät työelämäjaksot ja yhteiset hankkeet lisäävät työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Huomiota on erityisesti kiinnitettävä työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkojen osaamiseen, niiden ohjaamiseen ja tukemiseen. Puutarha-alan toimialojen erilaistumisen myötä työelämäyhteistyö lisääntyy puutarha-alan lähialojen kanssa. Kukka- ja puutarhakaupan koulutuksen uudet yhteistyökumppanit ovat kaupan ja liiketalouden alalla. Puutarhatuotannon koulutuksessa yhteistyötä pitää tehdä elintarvikealan, kaupan alan ja maatalousalan kanssa. Viheralan koulutuksen yhteistyökumppaneita ovat maarakennusalan, kiinteistöhoitoalan, ympäristöalan ja infra-alan työpaikat. 39

40 Koulutuksen kansainvälisyyden lisääntyessä työelämäyhteistyö laajenee koskemaan yhä enemmän ulkomaisia alan työpaikkoja sekä järjestöjä. 4.9 Puutarha-alan koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö Nykytilanne Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä muun muassa hankkeiden, laatutyön, luentojen ja työpaikkaohjaajakoulutuksen merkeissä. Jonkin verran on hyödynnetty asiantuntijavaihtoa ja oppimisympäristöjen vaihtoa. Tutkintojen arviointiyhteistyötä on tehty hyödyntämällä toisen koulutuksen järjestäjän arvioijia tutkintotilaisuuksien arvioijana. Puutarha-alan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen välistä yhteistyötä on käynnissä jonkin verran oppilaitoksissa, joissa ammatillinen oppilaitos ja ammattikorkeakoulu ovat fyysisesti lähekkäin. Kehitysnäkymät ja -tarpeet Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten välinen yhteistyö lisääntyy, kun opiskelijat suorittavat entistä enemmän henkilökohtaisesti räätälöityjä tutkintoja. Toisten koulutuksen järjestäjien ja koulutusalojen tarjoamat valinnaiset tutkinnon osat täydentävät oman oppilaitoksen tarjontaa ja mahdollistavat monipuolisemman valinnan mahdollisuuden. Tiukkenevat taloudelliset resurssit voivat ohjata koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan yhteisiä verkkokursseja ja laatimaan yhteisiä koulutusmateriaaleja. Työpaikkaohjaaja- ja arvioijakoulutukset voidaan tarjota valtakunnallisina, jolloin niiden järjestäminen edellyttää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien välistä yhteistyötä. Tutkintojen järjestämisessä voidaan hyödyntää yhteisesti laadittuja tutkintojen työtehtävien kuvauksia ja valtakunnallista koottua arvioijapankkia. Koulutuksen järjestäjien yhteinen tiedottaminen ja koulutustarjonnan markkinointi tehostavat resurssien hyödyntämistä ja mahdollistavat laajemman näkyvyyden. Työelämälle tarjottavan lisäkoulutuksen järjestämisessä voidaan jatkossa tehdä enemmän yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Yliopistoissa suunnitellaan laajoja kandidaatintutkintoja, mikä tuo uudentyyppisiä haasteita opintopolkujen suunnitteluun ammatillisesta peruskoulutuksesta yliopistotutkintoon asti. Puutarha-alan opinnot tulevat olemaan osa laajaa maataloustieteiden kandidaatintutkintoa. Vaadittavia siltaopintoja eri koulutustasojen välille tulisi kehittää yhteistyössä alan oppilaitosten ja esimerkiksi avoimen yliopiston kanssa Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kansainväliset yhteydet Nykytilanne Puutarha-ala on kansainvälinen ala. Kukka- ja puutarhakauppa sekä puutarhatuotanto ovat tiiviissä yhteistyössä ulkomaisten yritysten ja toimijoiden kanssa muun muassa ma- 40

41 teriaalihankinnoissa. Puutarhatuotanto työllistää ulkomaista työvoimaa varsinkin kausitöihin. Kansainvälinen alan tutkimus täydentää kotimaista tutkimustietoa. Koulutuksen järjestäjillä on käynnissä erilaisia kansainvälistymishankkeita. Monella on ystävyysoppilaitoksia eri puolilla maailmaa. Puutarha-alan koulutuksen kansainvälisiä kontakteja hoidetaan pääosin opiskelijavaihdoin ja opintoretkin. Jonkin verran suoritetaan työssäoppimisjaksoja ulkomailla. Kansainväliset Skills-taitokisat ovat edistäneet puutarhaalan oppilaitosten kansainvälistä verkostoitumista. Alan järjestöillä on vahvat kansainväliset yhteydet ulkomaisiin sisarjärjestöihin. Koulutuksen järjestäjät eivät vielä ole hyödyntäneet niitä laajasti. Kehitysnäkymät ja -tarpeet Puutarha-alan kansainvälistyminen lisääntyy globaalin talouden ja maahanmuuton vaikutuksesta. Monikulttuuriset koulutus- ja työyhteisöt lisääntyvät. Kansainvälinen kaupankäynti lisääntyy kaikilla puutarha-alan toimialoilla. Tuonnin lisäksi suomalaisten puutarhatuotteiden vienti kasvaa. Varsinkin lähimarkkinat esimerkiksi Venäjälle lisäävät puutarhatuotannon kansainvälistymistä. Kansainvälisten yritysten tulo infrarakentamisen markkinoille lisää viherurakoiden ulkomaisia ali- ja pääurakoitsijoiden määrää. Puutarha-alan koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota kielten opetukseen ja vieraiden kulttuurien tuntemiseen. Englanninkielinen opetus helpottaa maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen ja koulutuksen tarjoamista ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille. Kansainväliset opintoretket, opiskelija- ja opettajavaihdot, kansainväliset yhteishankkeet sekä opetuksen vieraskielinen kirjallisuus ja muut tietolähteet tukevat koulutuksen kansainvälistymistä. Puutarha-alan kansainvälinen alan tutkimus kasvattaa merkitystään. Kansainvälisen tietotaidon saavutettavuus ja hyödynnettävyys edellyttää kansainvälisen tutkimustoiminnan valpasta seuraamista ja vahvojen kansainvälisten verkostojen hyödyntämistä. Vahvan kielitaidon merkitys korostuu kansainvälistymisen myötä. Opintopolkuja suunniteltaessa on otettava huomioon, että yliopistossa lähes kaikki maisteritasoinen opetus puutarhatieteen alalla annetaan englannin kielellä Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen työelämävastaavuus Nykytilanne Puutarhatalouden perustutkinnon suorittaneiden osaamista pidetään kohtuullisena. Tyytymättömyyttä aiheuttaa käytännön töiden heikko osaaminen. Teoriaosaamista ei välttämättä osata soveltaa käytäntöön. Kukka- ja puutarhakaupan osaamisalalla lisäosaamista toivotaan perussidontatyön hallintaan, arjen työrutiinien suunnitteluun ja ripeään työskentelytahtiin. Jonkin verran nähdään olevan puutteita asiakaspalvelussa. Puutarhatuotannon osaamisalalle tarvitaan lisäosaamista itsenäiseen viljelytyöskentelyyn kasvihuone- ja avomaaviljelyksillä. Kasvihuonetekniikan tuntemusta ei pidetä riittävän monipuolisena. Taimitarhatuotantoon erikoistunutta tasokasta opetusta tarvitaan lisää. Viheralalla nähdään puutteita koneiden hallinnassa, kasvituntemuksessa ja ylläpitotöiden hallinnassa. 41

42 Osa työelämän edustajista kokee, että kaikilla perustutkinnon suorittaneilla ei ole riittävää motivaatiota työntekoon. Varsinkaan nuorten työelämätaidot eivät aina vastaa työnantajien odotuksia. Suurimpia puutteita nähdään olevan kokonaisuuksien hallinnassa, ongelmien ratkaisutaidoissa, organisointikyvyssä ja yrittäjämäisessä työotteessa. Haasteena varsinkin nuorisokoulutuksessa on heterogeeninen opiskelija-aines. Toisilla opiskelijoilla on hyvät valmiudet vaativiin tehtäviin, kun taas toiset saavuttavat tuskin perusteiden hallitsemisen. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden osaaminen onkin eritasoista. Työelämän toimijat ovat myös esittäneet kysymyksen ammatillisen perustutkinnon tasosta: onko tarkoitus ohjata nuoria työelämään ja tarjota perusvalmiuksia vai onko toisaalta perustutkinnon taso liiankin vaativa. Tutke1-hankkeen loppuraportissa todettiin, että palvelujen tuottamiseen sekä teknologiaan ja informaatioteknologiaan liittyvä osaamistarve ei näy tällä hetkellä riittävällä tavalla tutkinnoissa tai niiden ammattitaitovaatimuksissa (Haltia 2011). Vastikään tutkinnon suorittaneella ei ole aina hyviä valmiuksia tietoteknisten työvälineiden käyttöön, koska oppilaitoksissa ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia tutustuttaa opiskelijoita viimeisimpiin tietoteknisiin ratkaisuihin. Myöskään kaikilla opettajilla ei ole ajantasaista osaamista tietotekniikan, sosiaalisen median ja mobiilityökalujen käyttöön. Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen suorittaneiden osaamiseen ollaan työelämässä pääosin tyytyväisiä. Floristin ammattitutkinto ja floristimestarin erikoisammattitutkinto ovat vakiinnuttaneet paikkansa työelämässä. Näiden tutkinnon suorittaneiden ammattiosaamiseen luotetaan ja osaamista arvostetaan. Arboristin, viljelypuutarhurin ja puistopuutarhurin ammattitutkinnon suorittaneiden osaamista pidetään enimmäkseen hyvänä. Toisaalta tutkinnot eivät ole välttämättä tuttuja kaikille puutarha-alan ammattilaisille. Puistomestarin erikoisammattitutkinnon työnjohtoon ja yrittäjyyteen liittyvää sisältöä arvostetaan. Toisaalta puistomestarin erikoisammattitutkinto ei ole vielä kovin tunnettu viheralan työnjohdollista osaamista sisältävänä tutkintona. Kehitysnäkymät ja -tarpeet Koulutuksen työelämävastaavuus lisääntyy, kun työssäoppiminen ja oppisopimuskoulutus lisääntyvät. Työelämän ja koulutuksen järjestäjien välinen yhteystyö tiivistyy ja työelämän näkemykset otetaan huomioon entistä paremmin. Monipuolisten käytännön taitojen varmistamiseksi työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkojen valintaan ja niiden ohjaamiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkojen valinnan yhteydessä on varmistettava opiskelijan mahdollisuus oppia erilaisia työtehtäviä ja -vaiheita sekä saada riittävästi ohjausta työtehtävien tekoon. Lisäksi oppilaitoksissa tulisi teoriapohjaista opetusta integroida nykyistä enemmän käytäntöön. Valinnaisten tutkinnon osien tehokkaampi hyödyntäminen ammattiosaamisen syventämisessä ja monipuolistamisessa edellyttää oppilaitoksilta monipuolisempaa tarjontaa joko lisäämällä oman organisaation tarjolla olevia valinnaisia tutkinnon osia tai tekemällä aktiivista yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Valinnaisten tutkinnon osien tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää hyvää opinto-ohjausta ja selkeitä opintopolkumalleja erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa. Hyvällä ohjauksella ja erilaisten opetusmenetelmien käytöllä edistetään sitä, että oppilaitosten väliset välimatkat eivät ole esteenä tutkinnon osien suorittamiseen toisessa oppilaitoksessa. 42

43 Tietotekniikka lisääntyy kaikilla toimialoilla, ja sen kehitys on nopeaa. Vaikka puutarha-ala on käsityövaltainen ala, ovat tietotekniset ratkaisut mukana arjen työskentelyssä. Kukka- ja puutarhakaupassa ostotilanteet siirtyvät yhä enemmän verkkokauppaan ja mobiilisovellusten käyttöön. Puutarhatuotannossa viljelyprosessi on pääosin automatisoitu. Viheralalla paikkatietojärjestelmät ylläpitotöiden suunnittelussa ja mobiilisovellukset työmaiden seurannassa ovat arkipäivää. 3D-mallinnus ja robottitekniikka tekevät tuloaan myös puutarha-alalle. Puutarha-alan öljyriippuvuutta ei voida enää kasvattaa. Alalla on varauduttava ajoissa muuttuvaan ruoantuotantoon, materiaalivalikoimiin sekä monikäyttöisiin ja vähän ylläpitoa vaativiin rakenteisiin ja viheralueisiin Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen laatu Nykytilanne Koulutuksen laadun arviointia tehdään koulutuksen järjestäjäkohtaisesti ja valtakunnallisesti. Ammatillisen koulutuksen laatua mitataan muun muassa valtakunnallisilla tulosmittareilla. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden kannalta keskeisimpinä tekijöinä on pidetty sitä, kuinka hyvin valmistuneet työllistyvät tutkinnon suorittamisen jälkeen, mikä on jatko-opintoihin siirtymisen aste, saadaanko koulutus suoritettua määräajassa, keskeytetäänkö opinnot sekä kuinka pätevää opetushenkilöstö on ja kuinka paljon henkilöstön kehittämiseen panostetaan (Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus 2013). Tuloksellisuutta mitataan koulutuksen järjestäjätasolla. Koulutusalakohtaisia tietoja ei ole saatavissa. Koulutuksen laatuun liittyen oppilaitosten pyrkimykset kohti erinomaisuutta eivät Suomessa ole vielä kovin selkeitä tai läpinäkyviä, jotta ulkopuoliset voisivat arvioida asetettuja tavoitteita tai mitattua laatua. Erinomaisuuteen pyrkiminen on mainittu yhtenä ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan keskeisenä periaatteena (Ammatillisen koulutuksen laatustrategia , 2011). Koulutuksen järjestäjien laadunhallinnassa on keskimäärin eniten kehitettävää prosessien hallinnassa ja jatkuvassa oppimisessa ja innovoinnissa. Erilaisten arviointimenetelmien systemaattista käyttöä ja arviointitiedon hyödyntämistä tulisi parantaa. Johdon, opettajien, kouluttajien ja muun henkilöstön laadunhallintaosaamista tulisi parantaa. (Ammatillisen koulutuksen laatustrategia , 2011.) Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen (2008) mukaan erinomaisuuden piirteet ovat nntoimintojen tarkastelu kokonaisuutena nnasiakassuuntautuneisuus nnjohtajuus nntuloshakuisuus nnjatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen nnhenkilöstö voimavarana nntoimivat prosessit nntyöelämälähtöisyys ja kumppanuudet nnyhteiskunnallinen vastuu. 43

44 Puutarha-alan työelämä arvioi koulutuksen laadun heikommaksi kohdaksi käytännön töiden opetuksen. Opetuksen taso nähdään vaihtelevana riippuen koulutuksen järjestäjästä. Työelämän näkemyksen mukaan opettajien pätevyydessä suurempi painoarvo pitää olla teoreettisen pätevyyden sijasta käytännön asioiden hallinnassa ja tiedon ajantasaisuudessa. Kehitysnäkymät ja -tarpeet Koulutuksen laadun merkitys lisääntyy alan kilpailukyvyn varmistamisessa ja koulutuksen järjestäjän imagon rakentamisessa. Valmisteilla olevat kansalliset ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerit tekevät laadun koulutuksen mittaamisen yhtenäisemmäksi ja järjestelmälliseksi. Laadunhallintajärjestelmään tulee sisältymään koulutuksen järjestäjien säännöllinen arviointi, jolloin koulutuksen järjestäjien välisiä laatueroja ja laadun kehittymistä on helpompi seurata. Työelämää kiinnostaa vertailla koulutusten järjestäjien laatua puutarha-alan koulutuksen osalta, joka olisi hyvä ottaa huomioon laadunhallintajärjestelmän kriteerien laadinnassa. Puutarha-alalla toivotaan, että koulutuksen laatua mitattaessa painotetaan opettajien, tutkintojen arvioijien, työpaikkaohjaajien ja tutkinnon suorittaneiden osaamista, tiedon ajantasaisuutta ja sosiaalisten, ekologisten ja teknologisten muutostekijöiden huomioon ottamista koulutuksessa. Työelämän näkemyksen mukaan koulutuksen laatu paranee vähentämällä samoista opiskelija- ja opettajaresursseista kilpailevia oppilaitoksia. Opettajien täydennyskoulutus parantaa opetuksen sisältöjä ja laatua. 44

45 5 Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen tulevaisuus Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen visio ja skenaario perustuvat hankkeen tuotoksiin ja erityisesti Lepaalla pidetyssä työpajassa tehtyihin ryhmätöihin, joissa osallistujat pohtivat alan koulutuksen tulevaisuutta ja tavoitetilaa. Ohjausryhmä työsti työpajan tuloksia tiivistämällä ne tässä raportissa esitettyyn muotoon. 5.1 Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen visio Puutarha-ala on yhtenäinen, vetovoimainen ja ympärivuotisesti työllistävä ala. Alan laadukas ammatillinen koulutus tarjoaa selkeän opinto- ja urapolun työelämään yhteistyössä muiden koulutusalojen kanssa. Koulutus ja tutkinnot vastaavat työelämän tarpeita. Vision toteutuminen edellyttää, että 1. koulutus järjestetään työelämälähtöisesti ottamalla huomioon muuttuvat osaamistarpeet 2. ohjaamista kehitetään monipuolisesti ottamalla huomioon ohjaustarpeet hakeutumisvaiheessa, opintojen aikana, tutkinnon suorittamisessa, työssäoppimis- ja oppisopimuspaikoilla 3. opettajien, arvioijien, työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkojen sekä opiskelijoiden osaamista kehitetään siten, että se vastaa ajantasaisia työelämän ja yhteiskunnan vaatimuksia 4. koulutus- ja tutkintotarjonta vastaa työelämän tarpeisiin alueellisesti ja valtakunnallisesti 5. tutkintoja kehitetään ottamalla huomioon puutarha-alan eri toimialojen työelämätarpeet 6. rahoitus tukee alan koulutuksen kehittämistä ja toteuttamista joustavasti siten, että myös alojen ylittävä koulutus ja tutkinnon osien suorittaminen koko tutkinnon sijaan on kannattavaa opiskelijan, työelämän ja koulutuksen järjestäjän kannalta. 45

46 Koulutuksen ja tutkintojen järjestäminen Työelämälähtöisyyden kehittäminen Ohjaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Koulutus- ja tutkintotarjonnan kehittäminen Tutkintojen kehittäminen Laadukas toiminta, joustava rahoitus Osaava ammattilainen ja kehittyvä työelämä Kuva 10. Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen järjestämisessä otetaan huomioon työelämälähtöisyyden, ohjaamisen, osaamisen, koulutus- ja tutkintotarjonnan sekä tutkintojen kehittäminen. Koulutuksen kehittämis- ja toteutustyötä tukee joustava rahoitus, ja tavoitteena on laadun parantaminen. Tuloksena on osaava puutarha-alan ammattilainen ja työelämän kehittyminen. 5.2 Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen skenaario Puutarha-alan ammatillinen koulutus tuottaa ja valmentaa ammattilaisia, joilla on keskeinen rooli hyvän, turvallisen ja viihtyisän ympäristön sekä hyvän, terveellisen ja turvallisen ruoan tuottajana. Alan koulutus vastaa maailmanlaajuisiin kestävän tuotannon ja palvelutarjonnan, ilmastonmuutoksen sekä muuttuvan teknologian haasteisiin. Se mahdollistaa puutarha-alan toimimisen biotalouden ajurina osana koko luonnonvara-alaa. Puutarha-alan ammatillinen koulutus ja alan tutkinnot tunnetaan hyvin työelämän keskuudessa ja tutkinnon suorittaneiden ammattiosaamista arvostetaan. Koulutuksen järjestäjät tekevät työelämän kanssa aktiivista työtä alan tunnettavuuden ja arvostuksen lisäämiseksi. Monipuolinen, mielenkiintoinen ja innovatiivinen puutarha-alan koulutus houkuttelee motivoituneita opiskelijoita ja tutkinnon suorittajia sekä ammatilliseen peruskoulutukseen että näyttötutkintoihin. Monikulttuurisuus on osa puutarha-alaa. Oppilaitosmuotoisen opetuksen määrä vähenee, kun entistä isompi osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla. Koulutuksen järjestäjän rooli muuttuu ohjaavaksi ja oppimista tukevaksi. Työpaikan ja opiskelijan tarpeisiin räätälöidyt joustavat oppisopimukset, koulutusalojen välinen yhteistyö sekä verkko-opetus ja -ohjaus edistävät joustavuutta. 46

47 Näyttötutkintoja hyödynnetään aktiivisesti työelämässä toimivien ammattilaisten ammatillisen osaamisen vahvistajana, lisäkoulutuksessa ja ammattipätevyyden varmistamisessa. Ammattitutkintoja käytetään työpaikoilla tarvittavan erityisosaamisen syventämiseen, ja erikoisammattitutkintoja hyödynnetään muun muassa työnjohtokoulutuksessa. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sisältöjä päivitetään joustavasti työelämän tarpeisiin. Kokonaisten tutkintojen rinnalla suoritetaan tutkinnon osia ammattitaidon täydentämisessä. 47

48 6 Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämistavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Kehittämistavoitteet ja toimenpide-ehdotukset on laadittu työelämältä ja oppilaitoksista saadun palautteen, kyselytulosten ja järjestettyjen tilaisuuksien yhteydessä käytyjen keskustelujen sekä lausunnoissa esitettyjen ehdotusten pohjalta. Lausuntokierroksen jälkeen ohjausryhmä tiivisti kehittämistavoitteet viideksi keskeiseksi tavoitteeksi ja tarkensi toimenpide-ehdotuksia. Liitteessä 2 on kuvattu tarkemmin toimenpide-ehdotusten vastuu- ja toimijatahot sekä aikataulutus. Toimenpiteiden toteutumista on mahdollista seurata esimerkiksi kyselytutkimuksella muutaman vuoden kuluttua, jolloin voi selvittää eri vastuutahoilta tiedot toimenpide-ehdotusten toteutumisesta. 6.1 Työelämälähtöisyyden kehittäminen Tavoite: Opiskelijoiden vahva käytännön osaaminen rakennetaan yhteistyössä työelämän kanssa toteuttamalla opintopolkuja yli koulutusalojen ja viemällä käytännön töiden opetusta ja tutkintojen suoritusta nykyistä enemmän työelämään. Kokonaisvastuu oppimisesta säilyy koulutuksen järjestäjällä. Koulutuksen järjestäjät ovat aktiivisia alueen työelämän yhteistyökumppaneita ja kehittäjiä. Puutarha-alan ammatillinen koulutus osallistuu aktiivisesti pohjoisten elinkeinojen kehittämiseen, tukemiseen ja innovointiin. Toimenpide-ehdotukset: 1. Lisätään työelämän ja koulutuksen järjestäjien yhteisiä hankkeita, joilla kehitetään opetuksen sisältöjä ja opetusmenetelmiä innovatiivisesti ja pedagogisia menetelmiä monipuolisesti yhdistellen. Työssäoppimisen lisäksi työpaikoilla järjestetään oppimistilaisuuksia, joissa opetusta opiskelijaryhmille antavat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. 2. Työssäoppimisjaksojen määrää ja pituutta lisätään siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada opittavasta asiasta vahva käytännön osaaminen ja perusrutiini työntekoon. Työssäoppimisjaksojen ajoittaminen suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa. Työssäoppimista kehitetään yritysten välisessä yhteistyössä muun muassa työtehtäviä ketjuttamalla. 3. Oppisopimuksen solmimismahdollisuutta useamman työnantajan kanssa selvitetään. Arvioidaan puutarhatalouden perustutkinnon perusteiden kehittämistarve siten, että se mahdollistaisi paremmin oppisopimuskoulutuksen (alusta lähtien suuntautuminen omaan toimialaan). 4. Työelämäyhteistyötä lisätään tutkintojen suorittamiseksi työpaikoilla. Lähtökohtaisesti ammattiosaamisen näytöt ja tutkintotilaisuudet järjestetään aidoissa työelämätilanteissa. 5. Järjestetään työelämän rekrytointitilaisuuksia, joissa valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat ja työpaikat linkittyvät. 48

49 6.2 Ohjaamisen kehittäminen Tavoite: Aktiivinen ja asiantunteva opinto-ohjaus peruskouluissa ja lukioissa lisää nuorten opiskelijoiden hakeutumista puutarha-alalle. Puutarha-alan opintojen aikana opiskelijoita ohjataan aktiivisesti ja säännöllisesti henkilökohtaisen opintopolun rakentamisessa ja jatko-opintojen suunnittelussa. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen toteutuu kaikissa vaiheissa. Työssäoppimista ja oppisopimusopiskelua ohjaavat opettajat ja koulutetut työpaikkaohjaajat yhdessä. Koulutuksen järjestäjät toimivat työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkojen tukena ohjaus- ja opetustyössä. Toimenpide-ehdotukset: 6. Puutarha-alan tutkintoja, opinto- ja urapolkuja sekä oppisopimuskoulutusta tehdään tunnetuksi peruskoulujen ja lukioiden opinto-ohjaajille sekä työvoimahallinnon työvoimaneuvojille tehostamalla alan koulutuksen markkinointia. 7. Koulutuksen järjestäjät kehittävät opintojen, työssäoppimisen ja työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkojen ohjaamisen tehokkuutta. Erityisesti kiinnitetään huomiota opintojen alussa opiskelijoiden ohjaamiseen itsenäiseen oppimiseen. 8. Opinto-ohjaajat perehtyvät puutarha-alaa tukevien muiden koulutusalojen tutkinnon osien sisältöön ja tarjontaan. Opinto-ohjausta kehitetään siten, että opiskelijoilla on käsitys erilaisista vaihtoehdoista opintopolun rakentamiseen ja ympärivuotiseen työllistymiseen. Opintopolkuvaihtoehtoja suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa. Liitteessä 5 on esitetty opintopolkumalleja puutarhatalouden perustutkinnossa. Opintopolun suunnittelu aloitetaan koulutuksen käynnistyessä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnan yhteydessä ottamalla huomioon opintopolku opintojen päättymiseen saakka. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Opiskelijoille kerrotaan opintopolun suunnittelun ja päivityksen yhteydessä alan urapolku- ja jatko-opintomahdollisuuksista. Näyttötutkinnon suorittamisessa henkilökohtaistamisen toteutumista kehitetään tutkintoon hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheissa. 9. Tutkintotilaisuuksien suunnittelussa otetaan huomioon tutkinnon suorittajan ja tutkintotilaisuuspaikan erityispiirteet. Tutkintotilaisuuspaikkojen valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset voidaan osoittaa. 10. Puutarha-alan työpaikkaohjaajien koulutusta kehitetään yhteistyössä Puutarhaliiton, Opetushallituksen ja koulutuksen järjestäjien kesken. Koulutuksia järjestetään säännöllisesti esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa eri puolilla maata. Koulutus järjestetään kiertoperiaatteella siten, että koulutusta tarjotaan eri vuosina eri puolilla maata sijaitsevissa oppilaitoksissa. Järjestämisvuorossa oleva alueellinen koulutuksen järjestäjä vastaa koulutuksen järjestämisestä ja markkinoinnista. Markkinointiin osallistuvat ammatilliset puutarha-alan järjestöt ja yhdistykset kannustamalla jäseniään osallistumaan työpaikkaohjaajakoulutukseen. Työpaikkaohjaajien koulutus toteutetaan Työpaikkaohjaajien koulutus -ohjeen (3 ov) mukaisesti. Kehitetään mahdollisuutta suorittaa koulutus verkko-opintoina. 11. Opettajat tukevat työpaikkaohjaajien työtä opastamalla ja neuvomalla sekä tekemällä tutkintojen sisältöjä ja perusteita tunnetuksi työpaikoilla. Opastuksen tueksi kootaan puutarha-alan yhteinen työssäoppimisen opas työpaikoille jaettavaksi. 12. Virtuaalisia oppimisympäristöjä ja verkkotyökaluja hyödynnetään opetuksessa työssäoppimisjaksojen ja oppisopimuskoulutuksen ohjaamiseen ja dokumentoimiseen. Työelämälle järjestetään ohjausta virtuaalioppimisympäristöjen ja verkkotyökalujen käyttöön. 49

50 6.3 Osaamisen kehittäminen Tavoite: Opettajien, arvioijien, työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkojen sekä tutkinnon suorittaneiden osaaminen on ajantasaista ja monipuolista. Opettajilla on vahvan ammatillisen osaamisen ja hyvien pedagogisten taitojen lisäksi laaja yhteistyöverkosto, jota hyödyntämällä he vahvistavat osaamistaan. Tutkintojen arvioijat tuntevat tutkintojen perusteet ja sisällöt hyvin, ja heillä on vahva alan ammattiosaaminen, millä varmistetaan tutkintosuoritusten tasalaatuinen valtakunnallinen arviointi. Työssäoppimis- ja oppisopimuspaikat tarjoavat alan laatuvaatimukset täyttävän ja parhaiden käytäntöjen mukaisen oppimisympäristön sekä koulutetun ja osaavan henkilökunnan oppimisen tukemiseen. Tutkinnon suorittaneiden osaaminen vastaa työelämän vaatimuksia. Osaamisen mittaaminen otetaan huomioon laadunhallinnassa. Toimenpide-ehdotukset: 13. Selvitetään mentorointijärjestelmän toteuttamismahdollisuus opettajien ammattiosaamisen ylläpidon tueksi täydennyskoulutuksen rinnalle. Järjestelmä toimisi opettajan työkaluna verkostojen rakentamisessa, täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja työn kehittämisessä. 14. Järjestetään kerran vuodessa seminaari tai työpajapäivä, jossa puutarha-alan koulutuksen järjestäjät, opettajat, opetushallinto ja työelämä voivat jakaa näkemyksiä, kokemuksia ja kehittämisideoita. Lisäksi oppilaitokset pitävät yhteyttä alan tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin sekä hyödyntävät sieltä saatavaa tietoa opetuksessa. 15. Kehitetään arvioijakoulutusta samoilla periaatteilla kuin työpaikkaohjaajakoulutusta eli toimenpide-ehdotuksen 10 mukaisesti. Selvitetään mahdollisuus valtakunnallisen arvioijapankin perustamiseen. 16. Koulutuksen järjestäjät tarjoavat työelämälle ajankohtaista lisäkoulutusta. Selkiytetään ja tehdään tunnetuksi koulutuksen termejä työelämälle, jotta vuoropuhelu on ymmärrettävää ja selkeää. 17. Laaditaan puutarha-alan valtakunnalliset kriteerit, jotka työpaikan tulee täyttää, jotta se voidaan hyväksyä työssäoppimis- tai oppisopimuspaikaksi. Kriteerien täyttyminen tarkistetaan ennen työssäoppimissopimuksen tai oppisopimuksen tekoa. Kriteerien laadinnassa hyödynnetään muissa hankkeissa ja eri aloilla laadittuja kriteereitä. 18. Varmistetaan, että tutkinnon suorittaneella on tutkinnon perusteiden edellyttämä ammattitaito muun muassa ekologia-, kasvi-, maaperä-, tietotekniikka- ja koneasioista sekä vahva käytännön osaaminen. Opetuksessa kiinnitetään huomiota innovatiivisuuteen ja kannustetaan opiskelijoita löytämään keinoja kehittää työntekoa. Kehitetään palautteen antoa siten, että opiskelija ymmärtää omat vahvuutensa ja osaamisensa kehittämistarpeet. 19. Koulutuksen järjestäjät kehittävät puutarha-alan opetuksen laatua kohti erinomaisuutta ja edistynyttä toimintaa. Kehittämistyössä hyödynnetään valmisteilla olevia ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kriteeristöä. Erityisesti kiinnitetään huomiota osaamisen arviointiin osana laadun arviointia. Laadunarvioinnista tehdään läpinäkyvää ja helposti vertailtavaa. 6.4 Koulutus- ja tutkintotarjonnan kehittäminen Tavoite: Puutarha-alan koulutus- ja tutkintotarjonta kattaa alueellisen ja valtakunnallisen työelämän tarpeen. Varmistetaan ruotsinkielinen alan koulutus- ja tutkintotarjonta sekä maahanmuuttajien mahdollisuudet osallistua alan koulutukseen. 50

51 Toimenpide-ehdotukset: 20. Koulutuksen järjestäjät erikoistuvat tarvittavissa määrin puutarha-alan toimialoihin ja tekevät keskenään työnjakoa ottamalla huomioon työelämän tarpeet. Erikoistumisessa hyödynnetään alueellisesti eri koulutusalojen tarjontaa rakentamalla kiinteä verkosto eri koulutusalojen kesken. Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat muodostetaan alueellisten työelämän tarpeiden mukaan. Työelämä tukee erikoistumista osallistumalla tutkintojen kehittämiseen ja oppilaitosyhteistyöhön aktiivisesti. 21. Tarjotaan alueellisen työelämän tarpeiden mukaan koulutusta ja tutkintoja suomeksi, ruotsiksi tai kaksikielisesti. Osa vieraiden kielten opetuksesta integroidaan ammattiaineiden opetukseen, jolloin voidaan tarjota opetusta kansainvälisille vaihto-opiskelijoille ja helpotetaan maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen. 22. Lisätään ulkomailla toteutettavien työssäoppimisjaksojen määrää ja osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin. Selvitetään mahdollisuutta kehittää näyttötutkintojen suorittamista ulkomailla siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa paikallisella kielellä. 23. Ammattitaitoa täydentävät opinnot integroidaan ammatillisten tutkinnon osien opiskeluun tavoitteena vähentää teoriaopintojen määrää ja parantaa opiskelijoiden opiskelumotivaatiota. Samalla teoria-asioita opitaan soveltamaan käytännössä. 24. Koulutuksen järjestäjät päivittävät koulutustarjontatietonsa aktiivisesti ja säännöllisesti verkossa oleviin hakupalveluihin, kuten Opintopolku-sivustolle ( 6.5 Tutkintojen kehittäminen Tavoite: Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne ja tutkintojen sisällöt vastaavat puutarha-alan eri toimialojen ja työelämän muuttuvia tarpeita. Perustutkinnon valinnaisuutta toteuttamalla ja ammatti- ja erikoisammattitutkintojen valinnaisuutta lisäämällä parannetaan ympärivuotista työllistymistä ja erikoisosaamisen vahvistumista. Kestävän kehityksen ja alan teknologiaosaaminen on kiinteä osa tutkintojen sisältöä. Tutkintojen nimet ja tutkintonimikkeet tukevat työelämätarpeita, ammatti-identiteettiä ja alan imagoa. Tutkintojen järjestämisen laatu on erinomaista ja tasalaatuista riippumatta koulutuksen järjestäjästä. Toimenpide-ehdotukset: 25. Perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon välisiä eroja ja ammattitaitovaatimusten tasoa tarkennetaan tutkinnon perusteiden uudistamisen yhteydessä. Tutkintoja kehitetään työelämälähtöisesti ottamalla huomioon pohjoismaisten ja EUalueen vastaavien tutkintojen sisällöt. 26. Tutkintojen perusteiden päivityksen yhteydessä varmistetaan teknologiaan, ekologiaan ja kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen sisällyttäminen ammattitaitovaatimuksiin kunkin tutkinnon työelämävaatimusten mukaisesti. 27. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin lisätään valinnaisuutta ja osaamisalat, jos se tukee eri toimialojen erikoistumistarpeita. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sisältöjä kehitetään vastaamaan työelämätarpeita ottamalla huomioon työnjohdolliset, esimiestehtävien ja yrittäjyyden osaamistarpeet. Liitteeseen 4 on koottu erilaisissa työtehtävissä vaadittavia pätevyyksiä. 28. Tutkintojen nimet päivitetään tarvittaessa vastaamaan paremmin kunkin toimialan ja työelämän tarpeita. Selvitetään tutkintonimikkeiden käyttöönottotarvetta puutarhaalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa sekä tarvittaessa tutkintojen osaamisaloissa. Koulutuksen järjestäjät ja työelämä yhdessä tekevät tarvittaessa esityksiä Opetushallitukseen tutkintojen kehittämistarpeista. 51

52 Lähteet Ahola, S. ja Anttila A Ammatillisen koulutuksen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen. Tilannekatsaus Maaliskuu Opetushallitus. Muistiot 2013:2. 52 s. Verkkojulkaisu osoitteessa download/148243_ammatillisen_koulutuksen_ja_tutkintojarjestelman_kehittaminen.pdf. Aloituspaikat, hakijat, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet. Opetushallituksen KOULUTA-tilastoraportit. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakurekisteri Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus. Opetushallitus s. Verkkojulkaisu osoitteessa Ammatillisen koulutuksen laatustrategia Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:9. 31 s. Verkkojulkaisu osoitteessa Julkaisut/2011/liitteet/tr09.pdf?lang=fi. Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet Organisaatioraportit. Opetushallinnon Vipunentilastopalvelu. Raportti haettu ammatillisen-koulutuksen-tutkinnon-suorittaneet-organisaatioraportti.aspx. Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen Opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelu. Raportti haettu ammatillinenkoulutus/sijoittuminen/pages/ammatillisen-tutkinnon-suorittaneiden-ty%c3%b6llistyminen-ja-jatkoopintoihin-sijoittuminen.aspx. Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat Ikäraportti. Opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelu. Raportti haettu Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat Koulutusrakenneraportit. Opetushallinnon Vipunentilastopalvelu. Raportti haettu ammatillisen-koulutuksen-uudet-opiskelijat-koulutusrakenneraportti.aspx. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus. Tulosmittariseloste vuodelle Opetushallitus. 28 s. Verkkojulkaisu osoitteessa tulosrahoituksen_mittariseloste_2013_valm.pdf. Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010: s. Verkkojulkaisu osoitteessa sites/default/opm/julkaisut/2010/liitteet/okmtr15.pdf?lang=fi. Elintarvikeala ja biotekniikka Elintarvikealan tutkintotoimikunnan verkkosivu. Opetushallitus. Viitattu biotekniikka. Haltia, P.-M., Ilola, H., Nyyssölä, N., Roisko, H. ja Sallinen, S Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen. Koordinoiva hanke ja klusteritutkimukset. Loppuraportti. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011: s. Verkkojulkaisu osoitteessa tutkintojarjestelman_kehittaminen.pdf. Hanhijoki, I., Katajisto, J., Kimari, M. ja Savioja, H Koulutus ja työvoiman kysyntä Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011: s. Verkkojulkaisu osoitteessa kysynta_2025_ennakointituloksia_tulevaisuuden_tyopaikoista_ja_koulutustarpeista.pdf. Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1. 72 s. Verkkojulkaisu osoitteessa Julkaisut/2012/liitteet/okm01.pdf?lang=fi. Lisää luomua! Hallituksen luomualan kehittämisohjelma ja luomualan kehittämisen tavoitteet vuoteen Valtioneuvoston periaatepäätös s. Verkkojulkaisu osoitteessa attachments/luomu/6gez5bzpa/luomualan_kehittamisohjelmafi.pdf. Luonto- ja ympäristöala Luontoalan tutkintotoimikunnan verkkosivu. Opetushallitus. Viitattu ymparistoala. Mähönen-Mendoza, E Viheralan imago Suomessa. Opinnäytetyö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. 96 s. 52

53 Nieminen, T Viheralan toimintaympäristö. 10 s. ei julkaistu. Opintojen ja työelämän vastaavuus - Keskustelu puutarha-alan koulutuksen ja työelämän haasteiden vastaavuudesta. Suomen Puutarhakauppiaat ry:n syysseminaari Muistio. - ei julkaistu. Puutarha-alan tilastoja. Puutarhaliitto ry:n verkkosivut. Viitattu php?section=60. Puutarhatalous Floristisen ja puutarhatalouden tutkintotoimikuntien verkkosivu. Opetushallitus. Viitattu Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Valtioneuvoston kanslia. 90 s. Verkkojulkaisu osoitteessa Rahtola, M Puutarha-alan osaamistarveselvitys. Opetushallinnon moniste 13/2007. Edita Prima Oy, Helsinki. 70 s. Verkkojulkaisu osoitteessa Valtioneuvoston asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (811/1998). Viitattu fi/laki/ajantasa/1998/ Virtanen, K Neuvonnan tulevaisuusraportti. 27 s. ei julkaistu. 53

54 Liitteet LIITE 1 Puutarha-alan toimintaympäristön muutostekijät ja niiden vaikutus alan elinkeinoihin, tutkintoihin ja koulutukseen LIITE 2 Puutarha-alan koulutuksen kehittämistavoitteet ja toimenpide-ehdotukset LIITE 3 Puutarha-alan työtehtävissä edellytettävät pätevyydet LIITE 4 Esimerkkejä puutarha-alan ammatillisen perustutkinnon opintopoluista 54

55 Liite 1. Puutarha-alan toimintaympäristön muutostekijät ja niiden vaikutus alan elinkeinoihin, tutkintoihin ja koulutukseen Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Poliittiset muutostekijät EU:n direktiivit (CE-merkintä, turvallisuus-, energia-, luontoyms. direktiivit) Tuotanto ja palvelut yhtenäistyvät Euroopassa. Kilpailu tiukkenee. Edellyttää muutoksia toimintatapoihin yleensä tiukentaen reunaehtoja. Edellyttää asioihin perehtymistä ja ajan tasalla pysymistä. Neuvontapalveluja tarvitaan. EU:n tukipolitiikka Tällä hetkellä EU-tukipolitiikka ja kansalliset puutarhatuotannon tuotantoja investointituet koskevat erityisesti puutarhakasvien viljelyä. Tulevaisuudessa EU:n tukipolitiikka kohdentuu nykyistä enemmän kohti julkihyödykkeitä (maisema, biodiversiteetti, asuinympäristöjen kehittäminen), ympäristöpoliittisia ja maatalouspoliittisia päämääriä kohti. Mahdollisuus kehittää puutarha-alaa. Kehitettäviä palveluja/tuotteita: maisema- ja ekosysteemipalvelut, viherinfra, puhdas ruoka ja vesi. Koulutuksen tasapuolisuuden varmistaminen Alan koulutettuja ammattilaisia saatavilla eri puolilla maata. Kaikilla tutkinnon suorittaneilla yhtä hyvät lähtötiedot ja perusosaaminen. Nuorisotakuu tuo työelämään enemmän nuoria ja nuoria aikuisia. Työtä ja koulutusta yhdistelemällä voidaan hankkia yrityksen tarvitsemaa lisäosaamista, esimerkiksi oppisopimuksella. Kansainvälisyyden lisääntyminen Ulkomaisen tuotannon vaikutus varsinkin kukka- ja puutarhakauppaan on jo arkipäivää. Huomattava osa syötävien puutarhatuotteiden määrästä on tuontitavaraa. Direktiivien sisällön avaaminen käytännön osaamisen kannalta. Oppimateriaalit ja opetus pidetään ajantasaisena. Tutkinnoissa otetaan huomioon paremmin maisema- ja ekosysteemipalvelut sekä viherinfra. Kuntien tiukkeneva talous tehostaa koulutuksen järjestäjien toimintaa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa suurten koulutusyksiköiden syntymistä harvemmalle alueelle ja koulutustarjonnan keskittymistä aloihin, joille riittää hakijoita ja joista saa parhaiten rahoitusta. Puutarha-alan kannalta tämä voi tarkoittaa koulutuspaikkojen vähenemistä ja keskittymistä sekä erikoisosaamisen tarjonnan vähenemistä. Jos erikoisosaamisen hankinta kotimaisessa koulutuksessa ei onnistu, opiskelijat voivat hakeutua puutarha-alan koulutukseen ulkomaille. Toimialakohtainen erikoisosaamisen tarve lisääntyy työelämässä, joten tutkintojen ja koulutuksen sisältöjä muokataan tukemaan tätä. Kielitaidon kehittäminen. Kulttuurituntemuksen lisääminen. Verkostotaitojen lisääminen. 55

56 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Kansainvälisten yritysten tulo infrarakentamisen markkinoille voi vaikuttaa viherrakentamistöiden siirtymiseen kansainvälisille urakoitsijoille. Ulkomaisten pääurakoitsijoiden määrä voi lisääntyä. Kotimaisen tuotannon kehittäminen kilpailukykyiseksi. Tuoteimagon kehittäminen kotimaista asiakasta kiinnostavaksi. Ulkomaisten, kuten Venäjän, markkinoiden hyödyntäminen ja valtaaminen. Kansainvälisen tieto-taidon kerääminen ja sen hyödyntäminen. Suomalaisen osaamisen tuotteistaminen ja vienti. Työvoiman liikkuvuuden hyödyntäminen. Maahanmuuttajatyöntekijöiden palkkaaminen. Kansainvälinen yhteistyö hyvä mahdollisuus yritysten verkostoitumiseen. Yritystoiminnan korostuminen Puutarhatuotannossa yritysten määrä on laskussa, vaikka tuotanto ja kysyntä kasvaa. Tuotantotehokkuus kasvaa ja tuotanto keskittyy isoihin yrityksiin. Kukkakaupan yritysten määrä säilynee vakiona, puutarhakaupan hieman kasvaa. Julkiselta sektorilta urakoitsijoille siirtyvät työt ja yksityisasiakkaiden määrän kasvu lisää viherurakoitsijoiden määrää. P&K-yritysten tuet ja kehittämishankkeet hyödynnettävissä puutarha-alalla. Yrittäjämäisen ilmapiirin vahvistaminen. Uusien yritysten tukeminen ja opastaminen. Esimerkiksi oppilaitokset, neuvontajärjestöt ja työelämän kummit voivat muodostaa tukiverkoston. Yritysten omistajavaihdosten ennakoiminen sukupolven vaihdoksen tai yrityksen myynnin suunnittelulla hyvissä ajoin etukäteen. Aluepolitiikka/ maaseutupolitiikka Ammattitaitoisten työntekijöiden löytyminen maaseudulla (tuotanto) ja kasvukeskuksissa (viherrakentaminen ja kukka- ja puutarhakauppa) voi olla haaste. Kuljetusmatkojen etäisyydet ja logistiikan järjestäminen tuotantopaikoilta kuluttajille. Kansainvälisen yhteistyön lisääminen (esimerkiksi yhteiset hankkeet, opintojaksot, tutustumiskäynnit, opiskelija- ja opettajavaihdot). Koulutussisältöjen yhdenmukaistaminen (ainakin osittain) kansainvälisesti. Yhteiset kansainväliset oppimateriaalit. Yrittäjäja liiketoimintaosaamisen lisääminen ja konkretisoiminen sekä motivointi yrittämiseen. Hyvien yrittäjämallien esittely ja tutustuttaminen toimivaan ja innovoivaan yritystoimintaan. Yrityshautomoiden hyödyntäminen opetuksessa. Koulutuspaikkojen sijoittaminen paikkakunnille, joiden ympäristöstä löytyvät työssäoppimispaikat ja opiskelijat. Maaseudun kulttuuriympäristöjen ylläpidon osaamista lisätään tutkinnoissa. 56

57 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Maaseudun elävänä säilyminen ja nuorten työllisyyden turvaaminen edellyttävät suunnitelmallista elinkeinon kehittämistä. Maaseudun kulttuurimaisemien säilyttäminen voi tuoda uusia työtehtäviä puutarha-alalle. Vapaa-ajan asukkaiden vaikutus maaseutukuntien ja niiden elinkeinojen kehitykseen ja säilymiseen. Tuotteiden ja palveluiden kehittely ja tarjoaminen tälle asiakasryhmälle. Tutkimustoiminta Etsitään ja hyödynnetään alan tutkimustietoutta sekä kotimaasta että kansainvälisesti. Osallistutaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Toimitaan edelläkävijöinä, ei vain tulosten hyödyntäjinä. Etsitään rahoitus valtakunnallisen tutkimustoiminnan jatkamiseen ja kehittämiseen julkisen rahoituksen vähentyessä. Taloudelliset muutostekijät Verotus (alv, pääoma-, ympäristö-, ilmasto- ja energiavero) Valtion ja kuntien velkaantuminen Verotuksen muutokset vaikuttavat kuluttajahintoihin ja siten myös kysyntään, materiaalien saatavuuteen ja tuotteiden liikkuvuuteen. Verotuksella voidaan vaikuttaa paikallisten tuotteiden kysyntään ja vahvistaa paikallisia markkinoita (kotimainen ruoka, koristekasvituotanto, kivituotanto jne.). Julkisten työtehtävien ja hankintojen ulkoistaminen. Tarjous- ja hankintaosaamisen tarve lisääntyy. Osa kuntapuolen työpaikoista siirtyy yksityissektorille. Viheralalla kuntasektori on ollut perinteisesti hyvä työllistäjä. Taloudellinen laskukausi Vähentää yleisesti kysyntää. Toisaalta laman aikana ihmiset yleensä haluavat kuluttaa mieluummin kotimaisia tuotteita kuin ulkomaisia, joten puutarhaalan tuotteiden ja palveluiden kysyntä ei välttämättä vähene niin dramaattisesti kuin muiden tuotteiden kysyntä. Koulutus seuraa alan tutkimusta ja osallistuu siihen. Opiskelijat ohjataan tutkimuksen lähteille ja hyödynnetään tutkimusten tuloksia koulutuksessa. Koulutuksessa konkretisoidaan eri verotusten vaikutus käytännön työskentelyssä, tuotteistamisessa, yritystoiminnassa jne. Yrittäjä- ja hankintaosaamista lisätään. Julkisten varojen vähentyminen vaikuttaa tarjottavaan koulutuksen määrän, sijoittumiseen ja laatuun. Yksityinen sektori entistä vahvemmin mukaan koulutuksen tuottajaksi. Talouden laskukauden aikana opiskelijamäärät yleensä kasvavat oppilaitoksissa. Ammatissa toimivilla voi olla tarvetta erikoistua tai hakea lisäosaamista. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä muuta lisäkoulutusta kehitetään näihin tarpeisiin. 57

58 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Rakentamisen vähenemisen vaikutukset viheralaan tulevat 1 2 vuotta myöhemmin kuin muilla rakennusaloilla. Julkisten hankintojen ja investointien määrän supistumisen myötä varsinkin viherala voi kärsiä. Puutarhakauppaan lamalla ei perinteisesti ole ollut kovin suurta vaikutusta. Energiakustannukset Keskeinen merkitys kaikkelle toiminnalle puutarha-alalla: materiaalituotanto, logistiikka, lämmitys jne. Otetaan huomioon tuotteiden ja palveluiden hinnoittelussa. Tehostetaan ja/tai vähennetään energiankäyttöä. Etsitään edullisempia vaihtoehtoja. Kehitetään vaihtoehtoisia ja innovatiivisia tapoja tuottaa energiaa. Kustannustehokkuus Vahva liiketoimintaosaaminen avainasemassa. Uudet liiketoimintamallit voivat parantaa tuottavuutta ja tehostaa toimintaa. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi tärkeää hallita kustannustehokas tuotanto (mm. ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, raaka-aineiden saatavuus, logistiikan toimivuus). Varmistetaan, että julkinen hankinta mahdollistaa pienten toimijoiden palvelujen tai tuotteiden hankinnan. Kokonaisurakoiden rinnalla/tilalla oltava mahdollisuus hankkia pienempiä kokonaisuuksia ja erikoisosaamista. Varmistetaan, ettei kustannustehokkuuden lisääminen syö tuotannon tai palvelun laatua. Kehitetään tuotteiden jatkojalostusta ja tuottavuutta. Tuotteistamisen ja brändäyksen vaikutus tuottavuuteen. Hankintatoiminta Tilaajan osaaminen yhtä tärkeää kuin tuottajan. Tuottajan tai palveluntarjoajan seurattava julkista hankintaa ja aktiivisesti osallistuttava tarjoamalla omia tuotteita tai palveluita. Yrityksen tunnettava hyvin tuotteidensa ja palveluidensa kustannusrakenne ja laatu. Pystyttävä osoittamaan laadukkuus tilaajalle selkeästi. Paremman työllistymisen tarjoamiseksi ohjataan opiskelijoita kokoamaan itselle osaamista mahdollisimman monipuolisesti ja eri osaamista/aloja yhdistäen. Otetaan huomioon ympärivuotinen työllistyminen. Koulutuksessa otetaan huomioon energiatehokkuus käytännössä muun muassa koneiden käytössä, kustannuslaskennassa jne. Energiatehokkuus on osa kestävän kehityksen osaamista, joka konkretisoidaan alan tutkintoihin työelämä- ja ympäristövaatimusten mukaisesti. Opetetaan käytännössä tehokasta työskentelyä ja ymmärtämään oman työn vaikutusta kokonaiskustannuksiin. Kokonaisvaltainen ajattelutapa omassa työskentelyssä tärkeää osaamista. Kustannustehokkuus sisällytetään työelämälle tarjottaviin lisäkoulutuksiin. Perusasiat hankintatoiminnasta sisällytetään yritystoiminnan ammattitaitovaatimuksiin. Hankintatoiminnasta tarjotaan alakohtaista lisäkoulutusta tilaajille ja tuottajille. 58

59 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Tilaajalla oltava hyvä asiantuntemus hankintojensa kokonaisuudesta ja sisällöistä, muun muassa viherurakoiden tilaamisessa osaamista viheralasta. Työmarkkinat Kotimaisen ammattitaitoisen työvoiman löytäminen ei ole itsestään selvyys. Usein yritykset kouluttavat itselleen työntekijät. Puutarhatuotannossa ja jonkin verran viheralalla hankitaan edullista työvoimaa ulkomailta paikkaamaan työvoimapulaa. Ulkomainen työvoima voi olla yrityksen kilpailukeino. Ulkomainen työvoima voi tuoda mukanaan harmaan talouden ongelmat. Tuotetaan tietoa nuorille alan mahdollisuuksista. Asuntomarkkinat Vilkkaat asuntomarkkinat ja kiinteistöjen kunnostus lisää pihasuunnittelun ja -rakentamisen kysyntää sekä puutarhakauppaa. Yhteistyö kiinteistöalan kanssa voi tuoda lisämarkkinoita viheralalle. Sisustusalaa hyödynnetään stailaamisessa kiinteistökauppojen aikaansaamiseksi. Samaa konseptia voi kehittää piha-alueille. Vihersisustajilla mahdollisuus profiloitua ja tarjota kiinteistöalalle osaamistaan. Sosiaaliset muutostekijät Sosiaali- ja terveysalan muutokset Greencaren merkitys kasvaa, mikä tuo uusia työmahdollisuuksia puutarhaalalle. Helpottaa muun muassa ympärivuotista työllistymistä. Vihersisutuksen keinoin voidaan parantaa rakennusten sisäilmaa ja se voi olla yksi keino sisäilmaongelmien ratkaisussa. Viherkasveilla on merkitystä sisätilojen viihtyisyyden lisääjänä muun muassa julkisissa tiloissa ja toimistorakennuksissa. Edellyttää lisäosaamisen hankkimista muun muassa puutarhaterapiasta, ruoan funktionaalisesta vaikutuksesta jne. Tutkintojen sisältöjä muokataan työelämän tarpeita vastaavaksi. Oppilaitokset ja työpaikat tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta tutkinnon suorittaneiden osaaminen vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitokset tarjoavat aktiivisesti lisäkoulutusta työpaikoille ja työpaikoilla kannustetaan tutkintojen tai tutkinnon osien suorittamiseen tai muun lisäkoulutuksen osallistumiseen. Opiskelijoita kannustetaan ja opastetaan työnhakuun ja ammatti-identiteetin kehittämiseen. Aloittavien opiskelijoiden sitoutetaan opintoihin ja ammatin hankintaan. Vähennetään keskeyttäneiden määrää. Kulutuksessa otetaan huomioon verkostojen rakentaminen kiinteistöalalle, esimerkiksi yhteishankkeet kiinteistöpihojen kunnostamisessa tms. Tutkinnoissa otetaan huomioon greencare ja ruoan terveysvaikutukset. Opiskelijoita ohjataan löytämään mahdollisuuksia täydentää ammattiosaamistaan valitsemalla tutkinnon osia, joissa käsitellään hyvinvointia. Aiheet sisällytetään työelämälle tarjottaviin lisäkoulutuksiin. 59

60 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Työelämän laatu Otetaan huomioon tuottavuuden tehostamisen vaikutus työssä jaksamiseen ja työelämän laatuun, muun muassa sairauspoissaoloihin. Tuetaan elinikäistä oppimista. Eläköityminen ja ikääntyminen Työurien pidentäminen on valtakunnallinen tavoite. Mietitään, miten tämä toteutuu puutarha-alalla. Varmistetaan eläköityvien tilalle uusien ammattilaisten löytyminen. Eläköityvillä olevan hiljaisen tiedon kokoaminen yrityksen käyttöön. Iäkkäiden määrän suhteellinen kasvu luo tarvetta uusille palveluille, kuten pihan hoitoon, puutarhaterapiaan, greencareen, ruoan tuontiin kotiin. Uusien innovatiivisten palvelujen tuotanto iäkkäille ihmisille. Työllisyyden kehittyminen Kaikilla toimialoilla on tarvetta esimiehistä, työnjohtajista, tuotekehittelijöistä, markkinoijista ja laatuosaajista. Puutarhatuotannossa kaivataan viljelytekniikan osaajia. Kukkaja puutarhakaupassa tarvitaan tehokkaita ja ammattitaitoisia myyjiä. Viheralalla tarvitaan infrarakentamis- ja ylläpito-osaamista. Työelämässä jatkuvuus perustuu yhä erikoistuneempiin työtaitoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Työpaikkojen jakautuminen alueittain vaikuttaa työhön hakeutumiseen. Ulkomaiset työmarkkinat houkuttelevat puutarha-alan ammattilaisia, jos kotimaassa on vaikea työllistyä ympärivuotisesti tai haasteellisia ja hyvin palkattuja töitä ei löydy. Tuotetaan tietoa nuorille alan mahdollisuuksista. Väestön muutto / maahanmuutto Väestön muutto kasvukeskuksiin voi vaikeuttaa ammattitaitoisen työvoiman löytymistä maaseudulla oleviin tuotantoyrityksiin. Maahanmuuttajien määrä kasvaa, mikä edellyttää työelämältä kykyä ottaa huomioon eri kulttuuritaustat ja mahdollistaa maahanmuuttajien integrointi ja kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Ohjataan opiskelijoita huomaamaan tekijöitä, joilla voivat parantaa oman työelämänsä laatua ja kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Koulutuksen järjestäjät ottavat huomioon alueelliset työvoimatarpeet koulutustarjonnassaan. Yrittäjyyskoulutuksessa otetaan huomioon innovatiivisten palvelujen tuottaminen ja markkinointi, jotka voivat olla osa työelämälle tarjottavaa lisäkoulutusta. Tunnistetaan eri työtehtävien ja ammattien tarve sekä koulutuksen ylitarjonta. Suunnitellaan koulutus joustavasti ja alueellisen tarpeen mukaan. Elinikäinen oppiminen edellyttää työntekijöiltä, työnantajilta ja koulutuksen toteuttajilta yhteistyötä ja suunnittelua, joiden avulla tähän tarpeeseen löydetään toimivia ratkaisuja. Kehitetään ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sisältöjä vastaamaan elinikäisen oppimisen tarpeeseen. Kehitetään ammatillista perustutkintoa siten, että se mahdollistaa ympärivuotisen työllistymisen. Annetaan valmiudet kansainväliseen työskentelyyn. Selvitetään, missä puutarha-alan koulutusta kannattaa tarjota. Otetaan huomioon maahanmuuttajat koulutukseen ohjaamisessa ja tutkinnon suorittamisen kehittämisessä, esimerkiksi räätälöimällä heille omia puutarhaalan oppimispolkuja. Opetuksessa otetaan huomioon monikulttuuriset ryhmät ja hyödynnetään monipuolisesti opetusmenetelmiä ja jokaisen opiskelijan omaa taustaa. 60

61 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Monikulttuurisuus edellyttää osaavaa johtamista ja työpaikan yhteisöllisyyden kehittämistä. Monikulttuurisuus voi olla työpaikan vahvuus ja imagotekijä. Sosiaalinen työllistäminen Sosiaalinen työllistäminen on osa työpaikkojen yhteiskuntavastuuta. Voi olla yritykselle imagotekijä ja osa kestävän kehityksen toteuttamista. Erityisesti kuntasektorin rooli sosiaalisena työllistäjänä muuttuu, kun perinteiset viheralueiden ylläpitotyöt ulkoistetaan ja kilpailutetaan yksityisillä markkinoilla. Yrityksille voi tulla velvoite sosiaaliseen työllistämiseen julkisissa urakoissa. Yhteisöllisyys Työpaikan yhteisöllisyys voi olla tärkeä tekijä työntekijöiden viihtyvyyteen ja sitoutumiseen. Uusien työntekijöiden houkuttelu positiiviseen työyhteisöön on helpompaa. Yhteisöllisyyden toteutuminen edellyttää työelämässä johtajuuden muutosta. Sosiaalinen media on lisännyt erilaisten yhteisöjen muodostumista ja toimimista. Ajan tasalla olevat yritykset ovat mukana sosiaalisessa mediassa osallistumassa yhteisöjen toimintaan tai tarjoamassa tietoa yhteisön käyttöön. Yhteisöllisyyttä voi hyödyntää tuotekehittelyssä, innovoinnissa, markkinoinnissa ja tiedotuksessa. Yhteisöllisyys on elämysten hankkimista yhdessä muiden kanssa, mikä kannattaa ottaa huomioon yrityksen toiminnassa ja palvelutarjonnassa. Yhteistyö eri toimijoiden ja sidosryhmien (työelämä, oppilaitokset, neuvonta, tutkimus, viranhaltijat) välillä muodostaa hyvän verkoston alan kehittämiselle. Verkosto-osaamiseen panostetaan ja verkostoidutaan kansainvälisesti. Yhteisöllisyys lisää kolmannen sektorin merkitystä liiketoiminnassa. Kehitetään kielitaitoa. Tuetaan kansainvälisyyttä. Erityisryhmien kouluttaminen yritysten tarpeiden mukaisesti. Opetuksessa kiinnitetään huomiota yhteisöllisyyden kehittämiseen ja lisäämiseen muun muassa ryhmäytymistä vahvistamalla. Opiskelijoita ohjataan mukaan erilaisiin ammatillisiin verkostoihin ja yhteisöihin. 61

62 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Trendit Tämän hetken trendit, kuten puutarhaharrastus, sisustus, kotoilu, lähiruoka, kaupunkiviljely jne. tuovat puutarha-alan yrityksille useita mahdollisuuksia tuotteiden ja palvelujen markkinointiin ja myyntiin. Trendejä seurataan ja niitä tukevia tuotteita ja palveluja innovoidaan markkinoille. Puutarha-ala voi toimia trendien käynnistäjänä, jos niin halutaan. Tuotetaan tietoa nuorille alan mahdollisuuksista. Metataitojen hallinta (metataidot = elämänhallintataidot, osaamisenhallintataidot, tiedonhallintataidot, verkostoitumis-, kommunikaatioja ryhmätyötaidot sekä ongelmanratkaisutaidot) Teknologiset muutostekijät Henkilöstön hyvät metataidot parantavat yrityksen toimintaa, kilpailukykyä ja menestystä. Metataidot ovat oleellinen osa yrityksen johdon, esimiesten ja työnjohtajien osaamista. Tekninen osaaminen Työnteko teknistyy edelleen, mikä otetaan huomioon yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä tuotantovälineiden valinnassa. Osaamisen ajan tasalla pitäminen edellyttää jatkuvaa alan kehityksen seurantaa ja kouluttautumista. Erikoisosaamisen tarve lisääntyy. Edellyttää uusia innovaatioita. Mobiiliratkaisut Mobiiliratkaisut ovat muun muassa osa kaupankäynnin, materiaalin ja tuotteiden kulun, paikkatietoseurannan ja energiaseurannan työkaluja. Mobiiliratkaisujen avulla yritys voi tehostaa toimintaa ja parantaa tuottavuutta sekä helpottaa työntekoa. Edellyttää työpaikoilla asiaan perehtynyttä henkilöstöä. Ajankohtaisista teemoista etsitään yhtäläisyyksiä koulutettavaan alaan ja tuodaan niitä esille opetuksessa. Trendejä voi hyödyntää innovatiivisuuden opettamisessa. Metataidot otetaan mukaan kaikkeen opetukseen. Koulutuksessa seurataan alan työmenetelmien ja toimintatapojen kehitystä. Oppilaitosten ja opettajien teknistä osaamista lisätään, jotta voidaan tukea työelämää teknisessä kehittämisessä. Opiskelijoille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet perehtyä ja syventyä alan tekniseen osaamiseen (mm. viljelytekniikka, infrarakentaminen, koneet ja laitteet). Selvitetään, onko teknisen osaamisen opettaminen mahdollista tehdä koulutiloilla vai toteutetaanko se yhteistyössä työelämän kanssa työpaikoilla, joilla on ajantasaiset koneet ja laitteet. Otetaan mobiiliratkaisut osaksi oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä. Edellyttää oppimisen tehokasta ohjaamista. 62

63 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Verkkotyökalut Verkkotyökalut tehostavat ja helpottavat yritysten toimintaa oikein käytettynä. Verkkotyökaluilla voidaan esimerkiksi palvella ja tiedottaa asiakkaita, hoitaa etäyhteyksiä eri toimipisteisiin tai työmaille, osallistaa asiakkaita tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, pitää yhteyksiä ammatillisiin verkostoihin, kouluttaa henkilökuntaa jne. Edellyttää työpaikoilla asiaan perehtynyttä henkilöstöä. Työpaikat oppimisympäristöinä Ovat haaste työelämän ja työssäoppimisen kehittämiseen. Työpaikkojen työympäristöjä kehitetään, jotta ne tukevat työelämässä tarvittavan osaamisen oppimista. Työelämän, alan järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyön lisääntyminen. Etätyöskentely Puutarha-alan työtehtävät tehdään pääsääntöisesti työpaikoilla, ei etätyönä. Joidenkin työtehtävien tekeminen mahdollista etätyönä, kuten osa työnjohdon, markkinoinnin ja yrityksen johdon työtehtävistä. Etsitään sopivimmat työkalut etätyöskentelyyn. Innovaatiot Innovaatiot vievät alaa eteenpäin ja kehittävät toimialaa ja sen yrityksiä. Varataan resursseja ja kannustetaan innovatiiviseen ajatteluun ja toimintaan. Osallistetaan asiakkaita tuotekehittelyyn. Hyödynnetään verkostoitumista innovaatioiden kehittelyssä ja niiden markkinoinnissa. Verkkotyökalut otetaan käyttöön aktiivisesti puutarha-alan koulutuksessa sekä työssäoppimisen ohjaamiseen ja seurantaan. Helpottavat yhteistyötä ja yhteydenpitoa työelämän ja oppilaitosten välillä kun käyttäjillä on hyvät taidot käyttää verkkotyökaluja. Hyviä esimerkkejä ovat virtuaaliset oppimisympäristöt, pelien avulla oppiminen, sähköiset koe- ja tenttijärjestelmät, eportfoliot, pilvipalvelut, sosiaalinen media jne. Edellyttää oppimisen tehokasta ohjaamista. Kehitetään työpaikoilla tehtävää koulutusta, kuten työssäoppimista ja työelämän ja koulutuksen järjestäjien yhteisiä oppimistilaisuuksia. Etsitään tehokkaimmat välineet ja menetelmät oppimisen toteutumiseen työpaikoilla. Koulutetaan työelämän edustajat oppimisen ohjaamiseen, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Aktiivista yhteistyötä työelämän ja alan järjestöjen kanssa. Otetaan huomioon opiskelijoiden tarpeet ja näkemykset. Otetaan huomioon kansainvälisyys. Edellyttää oppimisen tehokasta ohjaamista. Opiskelijat ohjataan itsenäiseen ja vastuunalaiseen työskentelyyn. Alan innovaatioiden kehittäminen otetaan osaksi ammatillista koulutusta. Ohjataan opiskelijoita itsenäiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Hyödynnetään opetuksessa ongelmaperusteista opetusta, hanketyöskentelyä, kansainvälistä työskentelyä jne. 63

64 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Ekologiset muutostekijät Biotalous, vihreä talous UNEPin Green Jobs -raportin mukaan vihreät työtehtävät määritetään siten, että niillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän ja muiden ympäristötavoitteiden kanssa. Näitä tehtäviä ovat sellaiset maa- ja metsätalouteen, teolliseen valmistukseen, rakentamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä hallintoon ja palveluihin liittyvät tehtävät, jotka vaikuttavat ympäristön laadun säilyttämiseen tai parantamiseen. Kaikilla puutarha-alan toimialoilla on mahdollista osallistua vihreän talouden toteuttamiseen. Otetaan aktiivisempi, näkyvämpi ja rohkeampi rooli tässä tehtävässä. Alan tuottamat ekosysteemipalvelut merkittävä osa vihreää taloutta. Ympäristöyrittäjyys on monipuolista alan yrittäjyyttä maaseutu- ja kaupunkiympäristöissä. Ilmastonmuutos Edellyttää yrityksiltä parempaa kestävän kehityksen tuntemusta ja toiminnan kehittämistä ilmastoystävällisempään suuntaan. Selvitetään, mikä vaikutus on ilmastollisten ääriolosuhteiden merkityksellä tuotantoon ja ympäristörakentamiseen Selvitetään ilmastonmuutoksen hillintäkeinojen, kuten energiankäyttömuotojen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen, merkitystä puutarha-alalla Tehostetaan hulevesien käsittelyosaamista. Esimerkiksi kosteikot, viherkatot, viherseinät. Tehostetaan kaupungistumisesta aiheutuvien haittojen hallitsemista esimerkiksi viherrakentamisen keinoin. Mahdollisuus innovointiin ja imagon rakentamiseen. Alueelliset erot Puutarhatuotannossa ja ympäristörakentamisessa on oleellisia eroja eri puolella maata. Kunkin toiminta-alueen mahdollisuuksiin ja haasteisiin on perehdyttävä hyvin. Ohjataan opiskelijat näkemään alan mahdollisuudet biotalouden / vihreän talouden kehittäjänä ja vaikuttajana. Rakennetaan opiskelijoille vahva ammatti-identiteetti jo opiskeluaikana. Ohjataan etsimään faktat, joilla tuodaan omaa alaa esille ja perustellaan sen vaikutusta ekologiselta, taloudelliselta ja yhteiskunnalliselta kannalta. Ilmastonmuutosasiat sisällytetään kaikkiin alan tutkintoihin ja konkretisoidaan ne käytännön osaamiseksi. Tutkintoihin ammattitaitovaatimuksia muun muassa kasvivalinnasta (tuotanto ja ympäristörakentaminen) ja hulevesien käsittelystä, viherkatoista, vertikaalisesta viljelystä jne. Pohjoista ja alueellista kulttuurista osaamista vahvistetaan koulutuksessa. Erikoistumista lisätään. Tarjotaan ammatillista lisäkoulutusta pohjoisesta osaamisesta. 64

65 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Materiaalien käyttö ja energiatehokkuus Kehitetään suomalaista pohjoista puutarha-alan osaamista ja hyödynnetään kansainvälistä tieto-taitoa. Mahdollisuus erikoistua pohjoiseksi toimijaksi ja tehdä siitä myyntivaltti kansainvälisesti. Materiaalitehokkuusvaatimukset vaikuttavat yritysten toimintaan, kuten materiaalien uudelleen käyttöön, kierrätykseen ja jätehuoltoon. Mahdollisuus tehdä innovaatioita ja uutta bisnestä sekä tehostaa toimintaa. Mahdollisuus valistaa omia asiakkaita valitsemaan ekologisesti kestävämpiä ratkaisuja. Kannetaan vastuu niukkenevien luonnonvarojen (esimerkiksi öljy-, kivi-, betoni- ja sademetsien puutuotteet) käytöstä. Etsitään niille toimivia ja ekologisia vaihtoehtoja. Tavoitteena on resurssitehokkuus, mikä edellyttää kulutusyhteiskunnasta siirtymistä kierrätysyhteiskuntaan. Varmistetaan puutarha-alan aktiivinen rooli tässä muutoksessa. Viljelyssä käytössä esimerkiksi suljettu kierto. Omavaraisuus energiatuotannossa tuotantotiloilla. Kasvikarkulaiset Toimitaan vastuullisesti alkuperäiseen luontoon kuulumattomien kasvien käsittelyssä. Muokataan toimintoja niin, ettei pahenneta tilannetta. Valistetaan asiakkaita asiasta ja ohjataan ympäristön kannalta parempiin vaihtoehtoihin. Luomutuotanto, luonnonmukainen viherrakentaminen ja kulttuurimaisemien hoito Osallistutaan alan kehittämiseen ympäristöystävällisemmäksi ja kulttuuriarvoja huomioivaksi. Sitoudutaan pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen. Viljelyhygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota. Varmistetaan puhtaan pohjaveden säilyminen ja huolehditaan vesien suojelusta. Edistetään luonnon monimuotoisuutta. Kiinnitetään opetuksessa paremmin huomiota materiaalien valintaan, käytön monimuotoisuuteen, kierrättämiseen, lajitteluun ja uusiokäyttöön. Materiaalituntemusta ja energiatehokkuusosaamista parannetaan ja monipuolistetaan. Tutkintoihin sisällytetään ekosysteemin toimintaan ja alkuperäisen luonnon merkitykseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia. Tutkintojen ammattitaitovaatimuksissa huomioidaan vieraskasvien käyttö ja vastuu kasvivalinnoissa. Tutkintoihin sisällytetään vaihtoehtoisten ja luonnonmukaisten toimintatapojen käyttö ottamalla huomioon tehokkuus ja tuottavuus. Tutkintoihin sisällytetään kulttuurimaisemaosaaminen. 65

66 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Lainsäädännölliset muutostekijät Ympäristölain muutokset Vaikuttaa tuotantoon ja ympäristörakentamiseen. Otetaan käyttöön ekologisesti kestäviä toimintatapoja, jotka parhaimmillaan parantavat tehokkuutta ja tuottavuutta. Seurataan aktiivisesti lakimuutoksia. Tunnistetaan laista tulevat velvollisuudet alan toiminnassa. Vesihuoltolain muutokset Vaikuttaa muun muassa hulevesien käsittelyyn viheralueilla. Riittävää osaamista ja kokemusta hulevesirakentamisesta ei ole viheralalla. Tarvitaan lisäkoulutusta. Mahdollisuus erikoistua ja tarjota osaamistaan isoihin infrarakentamishankkeisiin. Kasvinsuojelulain muutokset Vaikuttaa tuotantoon ja viheralueiden ylläpitoon. Tavoite vähentää kemikaalien käyttöä ja parantaa käytön turvallisuutta. Edellyttää osaamisen lisäämistä kaikilla, jotka käyttävät kasvinsuojeluaineita. Otetaan käyttöön ekologisesti kestävämpiä vaihtoehtoja kasvinsuojelutoimiin. Viljelyhygienian merkitys korostuu entisestään. Mahdollisuus innovointiin ja erikoistumiseen. Kilpailu- ja hankintalainsäädännön muutokset Tuottajavastuuasetusten (jätelaki) muutokset Ohjaa julkista hankintaa. Kaikkien julkisilla markkinoilla toimijoiden on tunnettava lain rajoitukset ja tulkinta. Edellyttää asiaan perehtymistä ja asiantuntemusta. Perehdytään asianmukaisten hankinta- ja tarjousasiakirjojen laadintaan. Opetetaan opiskelijat tulkitsemaan ja ymmärtämään lain sisältö käytännössä. Tarjotaan lisäkoulutusta työelämälle. Pidetään oppimateriaalit ja opetus ajantasaisena. Opetetaan opiskelijat tulkitsemaan ja ymmärtämään lain sisältö käytännössä. Tarjotaan lisäkoulutusta työelämälle. Pidetään oppimateriaalit ja opetus ajantasaisena. Opetetaan opiskelijat tulkitsemaan ja ymmärtämään lain sisältö käytännössä. Tarjotaan lisäkoulutusta työelämälle. Pidetään oppimateriaalit ja opetus ajantasaisena. Opetetaan opiskelijat tulkitsemaan ja ymmärtämään lain sisältö käytännössä. Tarjotaan lisäkoulutusta työelämälle. Pidetään oppimateriaalit ja opetus ajantasaisena. Vaikuttaa muun muassa kaupan ja rakennuttajan vastuisiin. Opetetaan opiskelijat tulkitsemaan ja ymmärtämään lain sisältö käytännössä. Tarjotaan lisäkoulutusta työelämälle. Pidetään oppimateriaalit ja opetus ajantasaisena. 66

67 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Rakennus- ja maankäyttölain muutokset Vaikuttaa viherrakentamiseen, maisemaja ympäristösuunnitteluun. Opetetaan opiskelijat tulkitsemaan ja ymmärtämään lain sisältö käytännössä. Tarjotaan lisäkoulutusta työelämälle. Pidetään oppimateriaalit ja opetus ajantasaisena. Työturvallisuuslain muutokset Koskee kaikkia toimialoja. Tunnettava työnantajan ja työntekijän vastuut. Seurataan aktiivisesti lakimuutoksia. Kehitetään työympäristöä lain edellyttämällä tavalla. Varmistetaan työn turvallisuus. Arvot ja asenteet Puutarha-alan arvostus Puutarhaharrastuksen myötä alan arvostus kasvaa kuluttajien keskuudessa. Oman ammattikunnan keskuudessa osittain epävarma ammatti-identiteetti. Rakennetaan imagoa ammattimaiseksi, jotta ei enää puhuta puuhastelusta, piipertämisestä ja terapoinnista puutarha-alan yhteydessä. Rakennetaan imago toimivasta, aktiivisesta, trendikkäästä ja houkuttelevasta ajan hermolla olevasta asiantuntija-alasta. Kehitetään alan tuotteita ja palveluita asiakaslähtöisesti. Ammatillisen koulutuksen arvostus Kehitetään toimintaa, niin että ollaan haluttuja ja kiinnostavia työnantajia ja työpaikkoja. Esimerkillinen yrityksen toimintakulttuuri ja menestyvä toiminta kiinnostavat asiakkaita ja alasta kiinnostuneita ihmisiä. Toimialoilla profiloidutaan ja rakennetaan vahva ja mielenkiintoinen imago, jotta ala houkuttelee uusia opiskelijoita. Ammattiosaaminen ja tutkintojen suorittaminen huomioidaan palkkauksen perusteena, jolloin koulutusta arvostetaan enemmän. Perehdytään oman toimialan koulutuksen sisältöihin ja tutkintoihin, jotta tiedetään, mistä puhutaan. Opetetaan opiskelijat tulkitsemaan ja ymmärtämään lain sisältö käytännössä. Varmistetaan, että opiskelijat toimivat työturvallisuuden kannalta oikein. Tarjotaan lisäkoulutusta työelämälle. Pidetään oppimateriaalit ja opetus ajantasaisena Rakennetaan opiskelijoille vahva ja ammattiylpeä ammatti-identiteetti. Osallistutaan yhdessä työelämän kanssa alan näkyvillä pitämiseen erilaisissa yhteyksissä. Otetaan aktiivinen yhteiskuntavaikuttajan rooli alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kehitetään opetusta monimuotoiseksi ja tutkintoja säännöllisesti työelämää vastaavaksi, jolloin ala on kiinnostava. Pidetään tutkintojen sisällöt ajan tasalla, toteutetaan koulutus ajantasaisten tutkinnon perusteiden mukaisesti ja käytetään resursseja innovointiin ja alan kehittämiseen. Kehitetään, mitataan ja seurataan koulutuksen laatua erilaisilla mittareilla. Hyödynnetään laadukkuutta markkinoinnissa. Rakennetaan aktiiviset ja monipuoliset verkostot muihin oppilaitoksiin, työelämään, järjestöihin ja lasten opetuksesta vastaaviin tahoihin. Pidetään alaa ja ammatillista koulutusta esillä ja näkyvissä eri keinoin. 67

68 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Aktiivinen osallistuminen koulutuksen kehittämiseen ja tunnetuksi tekemiseen parantaa alan näkyvyyttä ja koulutuksen kehittymistä työelämää vastaavaksi. Osallistutaan uusien ammattilaisten ammatti-identiteetin rakentamiseen Kestävän kehityksen merkitys Kestävän kehityksen edistäminen on mukana kaikissa kansainvälisissä, valtakunnallisissa ja alueellisissa strategioissa. Jokaisella työpaikalla ja sen henkilöstöllä pitäisi olla selkeä näkemys, mitä kestävä kehitys tarkoittaa omassa työpaikassa konkreettisesti. Puutarha-alalla mahdollisuus profiloitua kestävän kehityksen asiantuntijana ja edistäjänä. Edellyttää asiaan perehtymistä ja imagon rakentamista. Voi olla markkinoinnin ja imagonrakentamisen työkalu. Laadun arvostus Kehitetään tuotannon ja palvelun tarjonta laadukkaaksi kaikilla mittareilla mitattuna. Kehitetään toiminta järjestelmälliseksi ja suunnitelluksi alusta loppuun saakka. Perehdytetään koko työyhteisön tavoiteltavaan laatuun ja siihen tähtääviin toimenpiteisiin sekä laatumittareihin. Mitattavissa ja osoitettavissa oleva laatu on yksi tärkeä kilpailu- ja imagotekijä. Tuotteiden ja raaka-aineiden alkuperän jäljitettävyys on osa laatua. Ohjataan opiskelijat ymmärtämään, mistä on konkreettisesti kyse ja miten oma työskentely vaikuttaa tähän. Tarjotaan kokonaisvaltainen näkemys asiasta. Aihe integroidaan opetuksessa ammattiaineiden sisältöihin. Laaditaan kestävän kehityksen toimintajärjestelmä osana opetusta. Ohjataan opiskelijat laadukkaaseen työntekoon ja opetetaan tunnistamaan, mikä on laatua ja mitkä tekijät vaikuttavat laadukkaaseen lopputulokseen. Lisätään kokonaisvaltaista työprosessien hallinnan opettamista. Tehdään yhteistyötä laadukkaiden työpaikkojen kanssa ja tuodaan mukaan opetukseen hyviä esimerkkejä oman alan laadukkaasta toiminnasta. Tehdään koulutuksen laatu läpinäkyväksi ja mitattavaksi useilla eri mittareilla. Varmistetaan, että laatu on havaittavissa henkilöstön, opiskelijoiden, sidosryhmien ja työelämän näkökulmasta katsoen. Vertaillaan koulutuksen laatua sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti ja hyödynnetään vertailutietoa aktiivisesti koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen. Varmistetaan, että opettajilla on ajantasaiset tiedot ja opetusmenetelmät sekä oppimisympäristöt mahdollistavat laadukkaan opetuksen. Tavoitellaan erinomaisuutta. 68

69 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Työn arvostus Työn merkitys nuorten elämässä ei välttämättä ole yhtä keskeinen kuin vanhemmilla ikäpolvilla. Työstä haetaan ansainnan lisäksi haasteita, mielenkiintoisia tehtäviä ja mukavaa työyhteisöä. Tarjotaan monipuolisia ja haasteellisia työtehtäviä, jotta uusi sukupolvi haluaa hakeutua alalle. Kehitetään palkkausta kilpailukykyiseksi. Hyvinvoinnin arvostus Työhyvinvointi, terveys ja positiiviset elämykset ovat yhä tärkeämpiä ihmisten elämässä. Työpaikat, jotka pystyvät tarjoamaan viihtyisän työympäristön, hyvän työterveyshuollon ja onnistumisen tunteita työtehtävissä, pärjäävät parhaiten työntekijöiden hankinnassa. Terveellisten elintapojen lisääntyminen ja visuaalisesti kauniin kodin ja elinympäristön arvostus kasvattavat puutarha-alan palvelujen ja tuotteiden kysyntää. Greencare-palvelut, ruokaturvallisuus sekä tuotteiden ja viherympäristön terveysvaikutukset ovat keskeinen osa hyvinvointia. Puutarha-alalla mahdollisuus profiloitumiseen ja imagon rakentamiseen näissä teemoissa. Kulttuuriarvojen arvostus Kulttuuriset arvot ovat ihmisille yhä tärkeämpiä. Puutarha-alalla on mahdollisuus toimia vaikuttajana muun muassa kulttuuriympäristöjen puolestapuhujina ja toimijoina. Paikalliskulttuurin esiintuominen (kulttuurimaisemat, puutarhakulttuuri, ruokakulttuuri) Edellyttää hyvää perehtyneisyyttä aihepiiriin. Opetetaan opiskelijoille hyvät työelämän perusteet ja harjaannutetaan työntekoon koko opiskelun ajan. Pyritään järjestämään opetus oikeissa työtehtävissä ja työympäristöissä. Ohjataan opiskelijoita terveellisten elämäntapojen pariin ja opetetaan, miten puutarha-alan ammattilaiset voivat tukea ihmisten hyvinvointia. Ohjataan opiskelijoita kulttuuriympäristössä toimimiseen, toteuttamalla esimerkiksi opetus osallistumalla jonkin kohteen kunnostukseen tai hoitoon. Tehdään tunnetuksi suomalaista puutarhakulttuuria. Tehdään yhteistyötä ja verkostoidutaan erilaisten kulttuurilaitosten, kuten museoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. 69

70 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Kilpailutekijät Luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen tuntemus ja ymmärtäminen Mahdollistaa asiantuntijana toimimisen monissa erilaisissa hankkeissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Mahdollisuus profiloitua ja hyödyntää imagon rakentamisessa. Mahdollistaa elinkeinon kehittämisen kestävämpään suuntaan. Alan positiivinen imago Kuluttajat pitävät puutarha-alaa positiivisena ja mielenkiintoisena alana ja varsinkin sen tuottamia tuotteita ja palveluita arvostetaan. Positiivinen imago hyödynnetään paremmin alan kysynnän ja tuottavuuden lisäämisessä. Edellyttää suunnitelmallista markkinointia ja esillä oloa. Innovoitava uusia tuotteita ja palveluja, jotta kiinnostus säilyy. Yhteistyökykyinen työelämä Alalla on suhteellisen vähän toimijoita, ja toimijat ovat keskenään verkostoituneet melko hyvin. Toisilta oppiminen ja yhdessä tekeminen on mahdollista. Alan keskinäistä tuntemusta ja verkostoa hyödynnetään yhteisen imagon rakentamiseen, tiedottamiseen, markkinointiin ja innovointiin. Lisätään yhteiskunnallista aktiivisuutta. Uusien toimijoiden lisääntyessä huolehditaan, että alan yhteisöllisyys ja verkostot säilyvät ja kehittyvät, jotta uudetkin tulijat pääsevät osallistumaan alan verkostoihin. Työelämän kansainväliset yhteydet Puutarha-alan työelämällä on hyvät yhteydet kansainvälisiin toimijoihin. Hyödynnetään näitä yhteyksiä ja verkostoja paremmin alan työelämän ja koulutuksen kehittämisessä. Perehdytetään opiskelijat alan taustalla vaikuttaviin luonnonilmiöihin ja kestävän kehityksen näkökulmiin sekä sovelletaan tietämystä konkreettiseen tekemiseen. Opetetaan opiskelijoita tunnistamaan asiaan liittyvät faktat ja opetetaan hyödyntämään niitä erilaisissa keskusteluissa. Nämä teemat integroitava kaikkeen opetukseen ja toimintaan. - Mahdollisuus hyödyntää koulutuksen markkinoinnissa ja imagorakentamisessa. Ohjataan opiskelijoita osallistumaan alan verkostoihin ja alalla käytävään keskusteluun. Oppilaitokset ja työelämä rakentavat yhdessä kansainvälisiä verkostoja, joita voidaan hyödyntää opetuksessa ja opiskelijoiden verkostoitumisessa kansainvälisesti. 70

71 Muutostekijä Vaikutus puutarha-alan elinkeinoihin Vaikutus puutarha-alan tutkintoihin ja koulutukseen Koulutuksen laatu Työelämä saa ammattitaitoista henkilöstöä erikoistehtäviin. Räätälöidyn lisäkoulutuksen saaminen kunkin yrityksen tarpeisiin. Läpinäkyvä laadun vertailu helpottaa taitajien tunnistamista. Taustamateriaalina on käytetty Tanja Niemisen (2013) ja Katja Virtasen (2013) selvityksiä. Tehdään laatu läpinäkyväksi, jotta se on mitattavissa ja vertailtavissa eri oppilaitosten välillä. Laadun mittauksessa huomioidaan muun muassa opetuksen sisältö, opettajien osaaminen, opiskelijoiden osaaminen, työelämä yhteydet, kansainvälinen aktiivisuus, koulutusorganisaation johtaminen ja sen tukitoimet. Laadukas opetus kiinnostaa työelämää sekä opiskelijoita ja keskeyttäminen vähenee. 71

72 Liite 2. Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämistavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Kehittämistavoite Toimenpide-ehdotukset Vastuutahot Aikataulu Koulutuksen järjestäjät ja työpaikat Työelämälähtöisyyden kehittäminen 1. Lisätään työelämän ja koulutuksen yhteisiä hankkeita, joilla kehitetään opetuksen sisältöjä ja opetusmenetelmiä innovatiivisesti ja pedagogisia menetelmiä monipuolisesti yhdistellen. Työssäoppimisen lisäksi työpaikoilla järjestetään oppimistilaisuuksia, joissa opetusta opiskelijaryhmille antavat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. 2. Työssäoppimisjaksojen määrää ja pituutta lisätään siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada opittavasta asiasta vahva käytännön osaaminen ja perusrutiini työntekoon. Työssäoppimisjaksojen ajoittaminen suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa. Työssäoppimista kehitetään yritysten välisenä yhteistyönä muun muassa työtehtäviä ketjuttamalla. 3. Oppisopimuksen solmimismahdollisuutta useamman työnantajan kanssa selvitetään. Arvioidaan puutarhatalouden perustutkinnon perusteiden kehittämistarve siten, että se mahdollistaisi paremmin oppisopimuskoulutuksen (alusta lähtien suuntautuminen omaan toimialaan). 4. Työelämäyhteistyötä lisätään tutkintojen suorittamiseksi työpaikoilla. Lähtökohtaisesti ammattiosaamisen näytöt ja näyttötutkintotilaisuudet järjestetään aidoissa työelämätilanteissa. 5. Järjestetään työelämän rekrytointitilaisuuksia, joissa valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat ja työpaikat linkittyvät. Ohjaamisen kehittäminen 6. Puutarha-alan tutkintoja, opinto- ja urapolkuja sekä oppisopimuskoulutusta tehdään tunnetuksi peruskoulujen ja lukioiden opinto-ohjaajille sekä työvoimahallinnon työvoimaneuvojille tehostamalla alan koulutuksen markkinointia. 7. Koulutuksen järjestäjät kehittävät opintojen, työssäoppimisen ja työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkojen ohjaamisen tehokkuutta. Erityisesti kiinnitetään huomiota opintojen alussa opiskelijoiden ohjaamiseen itsenäiseen oppimiseen. Koulutuksen järjestäjät ja työpaikat Koulutuksen järjestäjät ja työpaikat, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus Koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ja työpaikat Koulutuksen järjestäjät, alan ammatilliset kattojärjestöt ja työpaikat Koulutuksen järjestäjät, alan ammatilliset kattojärjestöt ja työpaikat Koulutuksen järjestäjät ja opettajat

73 Kehittämistavoite Toimenpide-ehdotukset Vastuutahot Aikataulu Opinto-ohjaajat perehtyvät puutarha-alaa tukevien muiden koulutusalojen tutkinnon osien sisältöön ja tarjontaan. Opinto-ohjausta kehitetään siten, että opiskelijoilla on käsitys erilaisista vaihtoehdoista opintopolun rakentamiseen ja ympärivuotiseen työllistymiseen. Opintopolkuvaihtoehtoja suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa. Opintopolun suunnittelu aloitetaan koulutuksen käynnistyessä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnan yhteydessä huomioiden opintopolku opintojen päättymiseen saakka. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Opiskelijoille kerrotaan opintopolun suunnittelun ja päivityksen yhteydessä alan urapolku- ja jatko-opintomahdollisuuksista. Näyttötutkinnon suorittamisessa henkilökohtaistamisen toteutumista kehitetään tutkintoon hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheissa. 9. Tutkintotilaisuuksien suunnittelussa otetaan huomioon tutkinnon suorittajan ja tutkintotilaisuuspaikan erityispiirteet. Tutkintotilaisuuspaikkojen valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset voidaan osoittaa. 10. Puutarha-alan työpaikkaohjaajien koulutusta kehitetään yhteistyössä Puutarhaliiton, Opetushallituksen ja koulutuksen järjestäjien kesken. Koulutuksia järjestetään säännöllisesti esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa eri puolilla maata. Koulutus järjestetään kiertoperiaatteella siten, että koulutusta tarjotaan eri vuosina eri puolilla maata sijaitsevissa oppilaitoksissa. Järjestämisvuorossa oleva alueellinen koulutuksen järjestäjä vastaa koulutuksen järjestämisestä ja markkinoinnista. Markkinointiin osallistuvat ammatilliset puutarha-alan järjestöt ja yhdistykset kannustamalla jäseniään osallistumaan työpaikkaohjaajakoulutukseen. Työpaikkaohjaajien koulutus toteutetaan Työpaikkaohjaajien koulutus -ohjeen (3 ov) mukaisesti. Kehitetään mahdollisuutta suorittaa koulutus verkko-opintoina. 11. Opettajat tukevat työpaikkaohjaajien työtä opastamalla ja neuvomalla sekä tekemällä tutkintojen sisältöjä ja perusteita tunnetuksi työpaikoilla. Opastuksen tueksi kootaan puutarha-alan yhteinen työssäoppimisen opas työpaikoille jaettavaksi. 12. Virtuaalisia oppimisympäristöjä ja verkkotyökaluja hyödynnetään opetuksessa työssäoppimisjaksojen ja oppisopimuskoulutuksen ohjaamiseen ja dokumentoimiseen. Työelämälle järjestetään ohjausta virtuaalioppimisympäristöjen ja verkkotyökalujen käyttöön. Koulutuksen järjestäjät, opinto-ohjaajat, opettajat, tutkintovastaavat ja opiskelijat Koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, tutkintovastaavat ja tutkinnon suorittajat Koulutuksen järjestäjät, Opetushallitus ja Puutarhaliitto ry Koulutuksen järjestäjät, opettajat ja Puutarhaliitto ry (opas) Koulutuksen järjestäjät, opettajat ja työpaikat

74 Kehittämistavoite Toimenpide-ehdotukset Vastuutahot Aikataulu Osaamisen kehittäminen 13. Selvitetään mentorointijärjestelmän toteuttamismahdollisuus opettajien ammattiosaamisen ylläpidon tueksi täydennyskoulutuksen rinnalle. Järjestelmä toimisi opettajan työkaluna verkostojen rakentamisessa, täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja työn kehittämisessä. 14. Järjestetään kerran vuodessa seminaari tai työpajapäivä, jossa puutarha-alan koulutuksen järjestäjät, opettajat, opetushallinto ja työelämä voivat vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia. Lisäksi oppilaitokset pitävät aktiivisesti yhteyttä alan tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin sekä hyödyntävät sieltä saatavaa tietoa opetuksessa. 15. Kehitetään arvioijakoulutusta samoilla periaatteilla kuin työpaikkaohjaajakoulutusta eli toimenpideehdotuksen 10 mukaisesti. Selvitetään mahdollisuus valtakunnallisen arvioijapankin perustamiseen. 16. Koulutuksen järjestäjät tarjoavat työelämälle ajankohtaista lisäkoulutusta. Selkiytetään ja tehdään tunnetuksi koulutuksen termejä työelämälle, jotta vuoropuhelu on ymmärrettävää ja selkeää. 17. Laaditaan puutarha-alan valtakunnalliset kriteerit, jotka työpaikan tulee täyttää, jotta se voidaan hyväksyä työssäoppimis- tai oppisopimuspaikaksi. Kriteerien täyttyminen tarkistetaan ennen työssäoppimissopimuksen tai oppisopimuksen tekoa. Kriteerien laadinnassa hyödynnetään muissa hankkeissa ja eri aloilla tehtyjä kriteereitä. 18. Varmistetaan, että tutkinnon suorittaneella on tutkinnon perusteiden edellyttämä ammattitaito muun muassa ekologia-, kasvi-, maaperä-, tietotekniikka- ja koneopinnoista sekä vahva käytännön osaaminen. Opetuksessa kiinnitetään huomiota innovatiivisuuteen ja kannustetaan opiskelijoita löytämään keinoja kehittää työntekoa. Kehitetään palautteen antoa siten, että opiskelija ymmärtää omat vahvuutensa ja osaamisensa kehittämistarpeet. 19. Koulutuksen järjestäjät kehittävät aktiivisesti puutarha-alan opetuksen laatua kohti erinomaisuutta ja edistynyttä toimintaa. Kehittämistyössä hyödynnetään valmisteilla olevia ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kriteeristöä. Erityisesti kiinnitetään huomiota osaamisen arviointiin osana laadunarviointia. Laadunarvioinnista tehdään läpinäkyvää ja helposti vertailtavaa. Koulutuksen järjestäjät, opettajat, Puutarhaliitto ry ja työpaikat Koulutuksen järjestäjät, opettajat, Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistys VIPU ry ja työpaikat Koulutuksen järjestäjät, Opetushallitus, alan tutkintotoimikunnat ja Puutarhaliitto ry Koulutuksen järjestäjät, opettajat ja työpaikat Koulutuksen järjestäjät, alan ammatilliset kattojärjestöt, työpaikat Koulutuksen järjestäjät, opettajat, arvioijat ja työpaikat Koulutuksen järjestäjät

75 Kehittämistavoite Toimenpide-ehdotukset Vastuutahot Aikataulu Koulutuksen järjestäjät ja työpaikat Koulutus- ja tutkintotarjonnan kehittäminen 20. Koulutuksen järjestäjät erikoistuvat tarvittavissa määrin puutarha-alan toimialoihin ja tekevät keskenään työnjakoa työelämän tarpeet huomioiden. Erikoistumisessa hyödynnetään alueellisesti eri koulutusalojen tarjontaa rakentamalla kiinteä verkosto eri koulutusalojen kesken. Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat muodostetaan alueellisen työelämän tarpeiden mukaan. Työelämä tukee erikoistumista osallistumalla tutkintojen kehittämiseen ja oppilaitosyhteistyöhön aktiivisesti. 21. Tarjotaan alueellisen työelämän tarpeiden mukaan koulutusta ja tutkintoja suomeksi, ruotsiksi tai kaksikielisesti. Osa vieraiden kielten opetuksesta integroidaan ammattiaineiden opetukseen, jolloin voidaan tarjota opetusta kansainvälisille vaihto-opiskelijoille ja helpotetaan maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen. 22. Lisätään ulkomailla toteutettavien työssäoppimisjaksojen määrää ja osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin. Selvitetään mahdollisuutta kehittää näyttötutkintojen suorittamista ulkomailla siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa paikallisella kielellä. 23. Ammattitaitoa täydentävät opinnot integroidaan ammatillisten aineiden opiskeluun tavoitteena vähentää teoriaopintojen määrää ja parantaa opiskelijoiden opiskelumotivaatiota. Samalla teoriaasioita opitaan soveltamaan käytännössä. 24. Koulutuksen järjestäjät päivittävät koulutustarjontatietonsa aktiivisesti ja säännöllisesti verkossa oleviin hakupalveluihin, kuten Opintopolku-sivustolle ( Tutkintojen kehittäminen 25. Perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon välisiä eroja ja ammattitaitovaatimusten tasoa tarkennetaan tutkinnon perusteiden uudistamisen yhteydessä. Tutkintoja kehitetään työelämälähtöisesti huomioiden pohjoismaisten ja EU-alueen vastaavien tutkintojen sisällöt. 26. Tutkintojen perusteiden päivityksen yhteydessä varmistetaan teknologiaan, ekologiaan ja kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen sisällyttäminen ammattitaitovaatimuksiin. 27. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin lisätään valinnaisuutta ja osaamisalat, jos se tukee eri toimialojen erikoistumistarpeita. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sisältöjä kehitetään vastaamaan työelämätarpeita ottamalla huomioon työnjohdolliset, esimiestehtävien ja yrittäjyyden osaamistarpeet. Koulutuksen järjestäjät Koulutuksen järjestäjät, opintoohjaajat ja Opetushallitus Koulutuksen järjestäjät, opettajat ja työelämä Koulutuksen järjestäjät Opetushallitus, koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ja työelämä Opetushallitus, koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ja työelämä Opetushallitus, koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ja työelämä

76 Kehittämistavoite Toimenpide-ehdotukset Vastuutahot Aikataulu Tutkintojen nimet päivitetään tarvittaessa vastaamaan paremmin kunkin toimialan ja työelämän tarpeita. Selvitetään tutkintonimikkeiden käyttöönottotarvetta puutarha-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa sekä tarvittaessa osaamisaloissa. Koulutuksen järjestäjät ja työelämä yhdessä tekevät tarvittaessa esityksiä Opetushallitukseen tutkintojen kehittämistarpeista. Opetushallitus, koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ja työelämä 76

77 Liite 3. Puutarha-alan työtehtävissä tarvittavat pätevyydet Työtehtävä Viheralan työtehtävät Tulityöt, kuten hitsaus ja koneiden terien teroitus Työskentely liikennealueilla (viherrakentaminen ja ylläpito) Liikenteen ohjaus työmailla (viherrakentaminen ja ylläpito) Pätevyysvaatimus Työturvallisuuskortti Tulityökortti Tieturva 1 Tieturva 2 Viherrakennustyömaiden työnjohto Ensiapu 1 ja Ensiapu 2 Periaatteessa kaikilla puutarha-alan työntekijöillä Hätäensiapu / Ensiapu 1 Ulkoleikkipaikkojen tarkastustyöt Ulkoleikkipaikkojen turvatarkastaja Vihertyömaiden valvontatehtävät/työnjohtotehtävät Vihervalvoja Puutarhatuotteiden jatkojalostus ja puutarhakasvien Hygieniapassi tuottaminen ja kauppa Puutarhatuotannon työtehtävät Ympäristötukiehtojen mukainen koulutus Kasvinsuojelutyöt Kasvinsuojeluainetutkinto Puutarhakaupan ja puutarhatuotannon työtehtävät Trukinkuljettajan trukkikortti / trukinkuljettajan turvallisuuskoulutus Puunhoitotyöt Henkilönostimen kuljettajalupa ja käyttäjäkoulutus Avomaatuotannon viljelytehtävät Traktori- tai ajokortti Tavarankuljetustehtävät Henkilö-/tavaraliikennekuljettajan ammattipätevyys 77

78 Liite 4. Esimerkkejä puutarha-alan ammatillisen perustutkinnon opintopoluista Taulukkoon on koottu lista tutkinnon osista, jotka syventävät ja monipuolistavat työtehtävissä vaadittavaa ammattiosaamista. Työtehtävät Valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osat muista tutkinnoista Kukka- ja puutarhakaupan koulutusohjelma/osaamisala Kukkakaupan myyntitehtävät kukkasidontatyökokonaisuuksien tekeminen kukkasidontatöiden tekeminen somistaminen, tekstaaminen ja piirtäminen Myynnin at: myyntiin valmistautuminen myynnin toteuttaminen Floristin at: markkinointi floristisella alalla Käsi- ja taideteollisuusalan pt: sisustustyö stailaus Liiketalouden pt: sähköinen kaupankäynti tuoteneuvonta Luonnontuotealan at: käsityö- ja koristetuotteiden valmistaminen luonnon raaka-aineista Puutarhakaupan myyntitehtävät asiakkaiden palveleminen ja myymälätyöskentely kukka- tai puutarhamyymälässä viherrakentamisen kasvien käyttäminen pihasuunnittelussa vihersisustuskasvien istutus- ja huoltotyöt taimitarhakasvien tuottaminen Vihersisustamisen työtehtävät vihersisustuskasvien istutus- ja huoltotyöt somistaminen, tekstaaminen ja piirtäminen tilojen ja tapahtumien koristelu ja näyttelytoiminta Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala Kasvihuonetuotannon työtehtävät Avomaatuotannon työtehtävät kasvihuonevihannesten tuottaminen yrttien tuottaminen viljelyteknologian hyödyntäminen ryhmäkasvien tuottaminen ruukkukasvien tuottaminen kasvihuoneessa viljelyteknologian hyödyntäminen hedelmien tuottaminen marjojen tuottaminen vihannesten tuottaminen avomaalla yrttien tuottaminen Myynnin at: myyntiin valmistautuminen myynnin toteuttaminen Liiketalouden pt: sähköinen kaupankäynti tuoteneuvonta Vihersisustajan at: viherkasvien huolto Käsi- ja taideteollisuusalan pt: sisustustyö stailaus Viljelypuutarhurin at: kasvihuonetuotanto sadonkorjuu ja jatkokäsittely Viljelypuutarhurin at: avomaan kasvituotanto sadonkorjuu ja jatkokäsittely luonnonmukainen tuotanto 78

79 Työtehtävät Valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osat muista tutkinnoista Mehiläistarhaajan at: mehiläistarhaus Maatalousalan pt: luomutuotteiden tuottaminen Viljelijän at: luonnonmukainen kasvituotanto Luonnontuotealan at: luonnontuoteraaka-aineiden tuottaminen Taimitarhatuotannon työtehtävät Puutarhatuotteiden jatkojalostus Viheralan koulutusohjelma/osaamisala Hautausmaatyöntekijän työtehtävät Viherrakentamisen työtehtävät taimitarhakasvien tuottaminen perennojen tuottaminen puuvartisten koristekasvien tuottaminen viljelyteknologian hyödyntäminen hedelmien tuottaminen marjojen tuottaminen vihannesten tuottaminen avomaalla yrttien tuottaminen hautausmaiden viheralueista huolehtiminen puuvartisten kasvien hoitaminen viheralan koneiden ja laitteiden käyttäminen viheralan puutöiden tekeminen viheralan kivitöiden tekeminen viheralan koneiden ja laitteiden käyttäminen viherrakentamisen kasvien käyttäminen pihasuunnittelussa Viljelypuutarhurin at: avomaan kasvituotanto sadonkorjuu ja jatkokäsittely Viljelypuutarhurin at: tuotekehitys ja markkinointi Maatalousalan pt: maataloustuotteiden jatkojalostus Elintarvikealan pt: erikoistuotteiden valmistus pientuotannossa pakkaustoiminnot Tuotekehittäjän eat: oman tuotekehitystyön toteutus Arboristin at: varttuneiden puiden hoito puiden poisto Puistopuutarhurin at: kasvillisuusalueiden rakentaminen Suntion at: hautauksien toimittaminen ja viheralueiden hoito Puistopuutarhurin at: kasvillisuusalueiden rakentaminen ympäristörakentaminen Käsi- ja taideteollisuusalan pt: ympäristön suunnittelun ja rakentamisen ko/oa Rakennusalan pt: maarakennuksen ko/oa maarakennuskoneenkuljetuksen ko/oa ympäristökiviasennus mittaus 79

80 Työtehtävät Valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osat muista tutkinnoista Maarakennusalan at: käsin tehtävät maarakennustyöt viheralueiden rakennustyöt ympäristökiveykset piharakentaminen Kivimiehen at: ympäristökiven asennus Viheralueiden ylläpitotyöt puuvartisten kasvien hoitaminen viheralan koneiden ja laitteiden käyttäminen golfkenttien ylläpitäminen urheilualueiden ylläpitäminen taajamametsien ylläpitäminen maisemapeltojen ylläpitäminen virkistysalueiden ylläpitäminen Kiinteistöpalvelujen pt: ulkoalueiden hoito Rakennusalan pt: liikennealueiden hoitokoneiden käyttö Luontoja ympäristöalan pt: luontoselvitysten laatiminen ulkoilureittien rakentaminen ja hoitaminen kulttuuriympäristöjen kunnostaminen ja hoitaminen Puistopuutarhurin at: viheralueiden ylläpito Golfkentänhoitajan at: golfkentän pelikuntoon saattaminen nurmipintojen hoito Arboristin at: nuorten puiden kasvatus ja hoito varttuneiden puiden hoito puistoja maisemametsien hoito puiden poisto Kotityöpalvelujen at pihan- ja puutarhanhoitopalvelujen tuottaminen Maanrakennusalan at: liikennealueiden koneilla tehtävät ylläpitotyöt Kiinteistöpalvelujen at: ympäristön hoitokoneiden käyttö ja huolto ulkoalueiden hoito ja ylläpito Liikuntapaikkojenhoitajan at: kesäliikuntapaikkojen hoitaminen talviliikuntapaikkojen hoitaminen laskettelurinteiden ja hyppyrimäkien hoitaminen nurmipintojen hoitaminen venesatamien hoitaminen 80

81 Verkkojulkaisu ISBN ISSN Puutarha-alalla on tärkeä tehtävä viihtyisän, turvallisen ja terveellisen elinympäristön tuottajana ja ruokahuollon varmistajana. Viherinfrastruktuurilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kukka- ja puutarhakauppa edistää ihmisten hyvinvointia monin tavoin. Puutarhatuotanto osaltaan varmistaa puhtaan ja lähellä tuotetun ruoan tuottamista. Puutarha-alan toimintaympäristön muutokset asettavat kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia myös puutarha-alan ammatilliselle koulutukselle. Tämä raportti sisältää vision ja skenaarion puutarha-alan ammatilliselle koulutukselle sekä käytännön toimenpide-ehdotukset. Visiona on, että puutarha-ala on vetovoimainen ja työllistävä ala, jonka ammatillinen koulutus tarjoaa selkeän polun työelämään ja alan tutkinnot vastaavat työelämätarpeita. Konkreettisia kehittämisehdotuksia raportissa esitetään puutarha-alan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden, ohjaamisen, osaamisen, koulutus- ja tutkintotarjonnan sekä tutkintojen kehittämiseen. Yhteistyössä: Opetushallitus