Ãfl À fl à fl Õ ÀŒfl ÃflŒfl ŒÃà ÌÒÓ È

Transkriptio

1 Ãfl À fl à fl Õ ÀŒfl ÃflŒfl ŒÃà ÌÒÓ È

2 Sisältö HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 lokakuu 2007 Helsingin väestökehitys tammi-syyskuussa vuonna Työllisyys Helsingissä vuoden 2007 elokuun lopussa 3 Henkilöstön saatavuus 4 Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö 8 Rakentaminen vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä 9 Talousarvion toteutumisennuste 2007 Talousarvion mukainen tulos- ja rahoituslaskelma 10 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tulos- ja rahoituslaskelma 13 Verotulot 15 Maksuvalmius 17 Ottolainat 18 Antolainat 19 Talousarvion toteutumisennusteet toimialoittain 19 Kaupunginjohtajan toimiala 20 Rakennus- ja ympäristötoimi 25 Sosiaali- ja terveystoimi 31 Sivistys- ja henkilöstötoimi 37 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi 41 Investoinnit 41 Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden seuranta 43 Sitovat toiminnalliset tavoitteet (liite 1) 45 Muut toiminnalliset tavoitteet (liite 2) 52 Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien toimialojen virastot ja kunnalliset liikelaitokset (liite 3) 60 Toimittaja: Ari Hietamäki Kansi: Vuosaaren tietunneli. Valmistunut lokakuussa Kuva: Vesa Sauramo, Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus Jakelu Ari Hietamäki, puh ari.hietamaki@hel.fi Internet ISSN

3 2 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 Helsingin väestökehitys tammi-syyskuussa 2007 Vuodenvaihteessa 2006/2007 Helsingissä asui vakituisesti asukasta. Vuoden 2007 syyskuun loppuun mennessä on asukasmäärä ennakkotietojen mukaan lisääntynyt henkeä. Edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna kasvu on 185 henkeä suurempi. Helsinki sai alkuvuonna muuttovoittoa henkeä, edellisvuoden vastaavana ajankohtana henkeä. Kotimaan muutto oli 330 henkeä tappiolla, kun viime vuoden vastaavana aikana saatiin 270 hengen muuttovoitto. Sen sijaan ulkomailta muuttaneiden määrä lisääntyi lähes neljänneksen, ja ulkomaan muuttoliike kasvatti tammi-syyskuussa väkilukua 900 henkeä edellisvuotta enemmän eli hengellä. Syntyneiden määrä oli 100 henkeä edellisvuotta alempi ja kuolleiden määrä edellisvuotisella tasolla, ja siten syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden on nyt pienempi kuin viime vuoden vastaavana aikana. 0-6-vuotiaiden lasten määrä on pysynyt Helsingissä lähes samana kuin vuoden alussa, peruskouluikäisten eli 7-15-vuotiaiden määrä on laskenut 750 hengellä ja yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 500 hengellä. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi tammi-syyskuussa hengellä. Eniten kasvoi Viron kansalaisten määrä, lähes 500 hengellä. Venäjän, Kiinan, Intian ja Saksan kansalaisten määrä kasvoi hengellä. Espanjan, Ranskan, Nigerian, Nepalin ja Thaimaan kansalaisten määrä kasvoi hengellä. Siten yli puolet ulkomaan kansalaisten määrän kasvusta tuli näistä maista. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi noin hengellä. Eniten kasvoi venäjän-, viron-, somalin-, englannin-, kiinan-, espanjan-, saksan-, arabian- ja ranskankielisten määrä, kunkin hengellä. Kuva 1 Ennakkotiedot vuosien 2006 ja 2007 väestönmuutosten kertymästä Lkm Kuukausi Väestönmuutos 2006* Väestönmuutos 2007* Syntyneiden enemmyys 2007* Nettomuutto 2007*

4 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ Työllisyys Helsingissä vuoden 2007 elokuun lopussa Helsingin työttömyysaste elokuun lopussa 2007 oli työministeriön tietojen mukaan 6,9 %, vuotta aiemmin työttömyysaste oli 8,4 %. Elokuussa 2007 Uudenmaan TE-keskuksen alueen työttömyysaste oli 5,7 % ja koko maan 7,9 %. Työttömiä työnhakijoita oli Helsingissä , mikä on henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa 7 583, alle 25-vuotiaita Nuorten alle 25- vuotiaiden työttömien määrä väheni 27 % vuoden takaisesta. Ikääntyneiden työttömyys laski 14 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni 30 % ollen elokuun lopussa Vajaakuntoisia henkilöitä oli työttöminä 2 622, mikä oli 10 % vähemmän kuin vuosi sitten. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä aleni 12 %. Helsingissä oli työministeriön työnvälitystilaston mukaan elokuun lopussa avoimena työpaikkaa, mikä oli 33 % edellisvuotta enemmän. Taulukko 1 Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat (ml henkilökohtaisesti lomautetut) vuosi työttömyys- työttömiä yli vuoden alle 25-vuotiaat avoimet kuukausi aste, % yhteensä työttömänä työpaikat , , , , , , , , , , I 8, II 8, III 8, IV 8, V 8, VI 8, VII 9, VIII 8, IX 7, X 7, XI 7, XII 7, I 7, II 7, III 7, IV 6, V 6, VI 7, VII 7, VIII 6, Lähde:TM,työnvälitystilasto

5 4 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 Kuva 2 Avoimet työpaikat/työttömyysaste Helsingissä /95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/ työttömyysaste, % avoimet työpaikat, kpl Lähde:TM,työnvälitystilasto Kuva 3 Työttömien, yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kehitys Helsingissä yhteensä yli vuoden työttömänä alle 25-vuotiaat /95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/ Lähde:TM,työnvälitystilasto Henkilöstön saatavuus Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin henkilöstöstrategian Sen yksi keskeinen tavoitealue on henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Henkilöstöstrategiaa toteutetaan kaupunginhallituksen hyväksymän toimenpideohjelman mukaisesti. Ohjelma sisältää lukuisia henkilöstön saatavuuden varmistamista tukevia toimenpiteitä. Työikäinen väestö pääkaupunkiseudulla Työikäisen väestön (tässä vuotiaat) määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä pääkaupunkiseudulla hengellä. Kasvu hidastuu merkittävästi viime vuosien tasosta. Vuosina pääkaupunkiseudun työikäisten määrä kasvoi lähes hengellä

6 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ vuodessa, vuosina kasvun ennakoidaan olevan ja vuosina vain henkeä vuodessa. Ennusteen mukaan kantaväestön eli suomen- ja ruotsinkielisten määrä kääntyy laskuun pääkaupunkiseudulla jo 2010, joten kasvu saadaan ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Maahanmuuttajien määrän kasvusta huolimatta Helsingin kaupungissa työikäisten määrä kääntyy laskuun 2010-luvun alussa. Vuonna 2025 pääkaupunkiseudun työikäisistä vajaa 17 prosenttia on taustaltaan vieraskielisiä. Helsingissä osuus on suurin, mutta Kauniaisia lukuun ottamatta kuntien välillä ei ole kovin suuria eroja. Kuva 4 Työikäisen väestön eli vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla kunnittain ja kieliryhmittäin sekä ennuste vuoteen vuotiaat vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi Avoimet työpaikat sekä niiden täyttäminen pääkaupunkiseudulla Viime aikoina etenkin teollisten työpaikkojen määrä on kasvanut. Eniten työpaikkoja oli avoinna kaupallisessa työssä sekä terveydenhuollossa ja sosiaalityössä. Työvoimatoimistojen viime toukokuuta kuvaavien tietojen mukaan Helsingissä niiden työpaikkojen määrä, joita ei ole voitu täyttää normaalissa täyttöajassa tai jotka ovat jäänet täyttämättä, oli lähes yhtä suuri kuin kahtena edellisvuotenakin. Helsingissä työpaikkojen täyttäminen oli haasteellisinta lähihoitajien kohdalla, Espoossa liikenteen ja Vantaalla kaupallisella toimialalla. Helsingissä tilanne oli helpompi kuin kaksi vuotta sitten, mutta hieman heikompi viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Kehitys on ollut samankaltainen myös Espoossa ja Vantaalla. Helsingin kaupungin tehtävien täyttö Taulukossa 2 on esitetty kolmelta vuosineljännekseltä kaupungin kokonaan täyttämättä olevien tehtävien lukumäärä niissä ammattiryhmissä, joissa henkilöstön saatavuus koetaan haasteellisimmaksi. Taulukosta käy ilmi myös täyttämättömänä olevien tehtävien prosenttiosuus tehtävien kokonaismäärästä vuosineljänneksittäin. Tarkasteltaessa kolmea ensimmäistä vuosineljännestä, voidaan havaita, että vakanssien täyttötilanne on parantunut kaikissa muissa ammattiryhmissä paitsi lääkärien kohdalla. Hammaslääkärien vakansseja on saatu täytettyä selvästi aikaisempaa paremmin. Kolmannella vuosineljänneksellä hammaslääkärien vakansseja oli enää täyttämättä 10, kun niitä edellisellä vuosineljänneksellä oli täyttämättä 21.

7 6 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 Taulukko 2 Tehtävien täyttötilanne eräissä ammattiryhmissä kolmannella vuosineljänneksellä 2007 Tehtävä: Vakanssien lukumäärä Täyttämättä/ lkm Täyttämättä/ % 3. vuosi neljännes Täyttämättä/ % 2. vuosi neljännes Täyttämättä/ % 1. vuosi neljännes lähi-/perushoitajat* ,4 3,3 4,4 sairaanhoitajat ,2 6,4 8,7 hammaslääkärit ,8 9,8 9,3 lääkärit ,0 4,9 4,2 terveydenhoitajat ,1 1,6 3,2 kodinhoitajat/kotiavustajat** ,7 3,3 3,1 *ammattinimikkeet: lähihoitajat, perushoitajat, hoitajat, kodinhoitajat ** terveyskeskuksen kotihoito-osaston vakanssit Virastot ja laitokset hankkivat Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ltä työntekijöitä lyhytkestoisiin sijaisuuksiin. Myös sijaisten saatavuus on haasteellista niissä ammattiryhmissä, joissa täyttämättä olevien tehtävien osuus on suurin. Eniten Seuren palveluksia kolmannen vuosineljänneksen aikana käytti terveyskeskus, noin 50 henkilötyövuotta (94 318,49 tuntia) ja toiseksi eniten sosiaalivirasto, noin 27 henkilötyövuotta (51 306,97 tuntia). Seuraavina tulevat Palmia, noin 13 henkilötyövuotta (23 814,02 tuntia) ja opetusvirasto, noin 9 henkilötyövuotta (17 242,05 tuntia). Tämän kolmen kuukauden jakson aikana Seure on lähettänyt henkilön hoitamaan perushoitajan tai hoitajan tehtäviä yhteensä 7836 kertaa, sairaanhoitajan 2668, lastenhoitajan 2020, mielisairaanhoitajan 590, toimitilahuoltajan 429 ja luokanopettajan 258 kertaa. Keskimäärin 16,20 prosenttia tilauksista on jäänyt täyttämättä. Taulukossa 3 on esitetty eräissä ammattiryhmissä vuoden kolmen neljänneksen aikana avoimessa haussa olleet tehtävät ja niiden hakijamäärät yhteissummina sekä kuinka monta hakijaa on ollut keskimäärin tehtävää kohden. Keskiarvohakijamäärät tehtävää kohden eivät aina kerro koko kuvaa hakutilanteesta. Hajontaa yhden nimikkeen tilastoluvuissa voi esiintyä laajastikin. Myös nolla hakijaa -tilanteita esiintyy. On otettava huomioon myös se, että sama hakija voi hakea useampia tehtäviä. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna tilanne on samankaltainen lukuun ottamatta terveydenhoitajia ja hammaslääkäreitä. Yhtä terveydenhoitajan avointa paikkaa kohti oli nyt 4,5 hakijaa, kun toisella vuosineljänneksellä hakijoita oli vain 1,5. Laskua hakijamäärissä oli viime tarkastelujaksoon verrattuna eniten hammaslääkäreiden kohdalla. Toisaalta avoimia työpaikkoja oli haettavana varsin vähän. Taulukon pohjana olevan perusaineiston perusteella voidaan todeta, että haasteellisimpia palveluja sairaanhoitajien saatavuuden näkökulmasta ovat sosiaaliviraston vanhustenhuolto ja terveyskeskuksen akuuttisairaanhoito, lähihoitajien ja perushoitajien osalta terveyskeskuksen kotihoito sekä lääkäreiden osalta psykiatrinen hoito.

8 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ Taulukko 3 Avoimessa haussa olleet vakinaiset ja määräaikaiset tehtävät/hakijat valituissa ammattiryhmissä kolmannella vuosineljänneksellä 2007 Tehtävä: Paikkoja Hakijoita Hakijoita/ paikka 3. vuosi neljännes Hakijoita/ paikka 2. vuosi neljännes Hakijoita/ paikka 1. vuosi neljännes lähi-/perushoitajat ,80 1,60 1,73 sairaanhoitajat ,90 1,00 0,90 sosiaalityöntekijät ,00 6,02 8,74 kodinhoitajat/kotiavustajat ,20 2,30 2,38 hammaslääkärit 6 3 0,50 3,50 0,78 lääkärit ,80 0,58 0,58 terveydenhoitajat ,50 1,50 1,82 Taulukossa 4 on esitetty opetusviraston suomenkielisessä perus- ja lukio-opetuksessa haussa alkukeväällä 2007 olleet virat, niiden hakijamäärät sekä hakijoiden kelpoisuus. Avoinna olleet virat saatiin pääosin täytettyä. Vaikeinta on erityisluokanopettajien ja erityisopettajien virkojen täyttäminen. Erityisluokanopettajien viroista saatiin täytettyä joka kolmas ja erityisopettajien viroista kaksi kolmesta. Erityisluokanopettajissa kelpoisia hakijoita oli keskimäärin 2,3 henkilöä virkaa kohti. Nämä 2,3 henkilöä virkaa kohti eivät jakaudu tasaisesti. Parhaimmillaan yhtä erityisluokanopettajanvirkaa kohden oli 9 kelpoista hakijaa, toisaalta taas 11:een virkaan ei ollut yhtä ainoatakaan kelpoista hakijaa ja seitsemään virkaan oli yksi kelpoinen hakija virkaa kohti. Opettajien avoimet vakinaiset virat ovat haussa aina alkuvuodesta. Mikäli virkoja ei saada täytettyä kelpoisuusehdot täyttävillä hakijoilla, jäljelle jäänet avoimet virat täytetään määräaikaisesti lukuvuodeksi kerrallaan. Tilastot tästä täyttöprosessista eivät ole vielä käytettävissä. Tilastot opettajien vakanssien täyttötilanteesta julkaistaan vuoden viimeisessä seurantaraportissa. Taulukko 4 Opetusviraston suomenkielisessä perus- ja lukio-opetuksessa avoinna olleiden virkojen hakutilanne lukuvuodelle LO PKL LL ERLO ERO PTUO YHTEENSÄ virkoja avoinna joista saatiin täytetyiksi täyttö % 93 % 100 % 100 % 29 % 67 % 100 % 65 % hakemuksia yhteensä kelpoisuusehdot täyttäviä hakemuksia virkaa kohti (LO= luokanopettaja, PKL= peruskoulun lehtori, LL= lukion lehtori, ERLO= erityisluokanopettaja, ERO= erityisopettaja, PTUO= päätoiminen tuntiopettaja)

9 8 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö Kaupungin palveluksessa oli syyskuun 2007 lopussa päätoimista henkilöä (ilman työllistettyjä), joista vakinaisia oli (näistä tuntipalkkaisia 2 186) ja määräaikaisia (näistä tuntipalkkaisia 413). Työllistämistuella palkattuja henkilöitä oli syyskuun lopussa 970, mikä on 158 vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on henkilöstön määrä lisääntynyt 476 henkilöllä. Lisäys on kohdentunut suurelta osin sosiaali- ja terveystoimeen sekä rakennus- ja ympäristötoimeen. Vuoden 2007 syyskuun loppuun mennessä on virastojen ja liikelaitosten palkkoja (ilman työllistettyjen palkkoja) maksettu 852,2 milj. euroa, mikä on 3,5 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Taulukko 5 Kaupungin palveluksessa olevan päätoimisen henkilöstön määrän muutos Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Koko Vakinainen Määräaikainen Tuntipalkkainen Henkilöstö 9/2006 9/2007 9/2006 9/2007 9/2006 9/2007 9/2006 9/2007 Kaupunginjohtajan toimiala Rakennus- ja ympäristötoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistys- ja henkilöstötoimi Kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimi YHTEENSÄ Kuva 5 Kaupungin henkilöstömäärän kehitys, ilman työllistettyjä

10 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ Rakentaminen Helsingissä vuoden 2007 kolnmannella neljänneksellä Toimitilarakentaminen Helsingissä jatkui edelleen vilkkaana heinä-syyskuussa. Toimitilarakentamiseen myönnettyjen lupien sekä aloitettujen että keskeneräisten rakennustöiden määrä kasvoi merkittävästi verrattuna viimevuoden vastaavaan ajanjaksoon. Myös kolmannella neljänneksellä aloitettujen asuinrakennustöiden määrä on kasvanut, mutta asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien määrä vähentynyt viime vuoden heinä-syyskuun asuinrakentamiseen verrattuna. Toimitilarakentamiseen myönnettiin rakennuslupia k-m 2, josta Vuosaaren satamaan sijoittuvien varastorakennusten osuus on k-m 2. Yhteensä toimitilarakentamiseen myönnettiin lupia k-m 2 enemmän kuin vuosi sitten heinä-syyskuussa. Vuoden kolmannella neljänneksellä aloitettujen toimitilarakennusten kerrosala oli k-m 2, joka on k-m 2 viimevuotista suurempi. Toimitiloja oli rakenteilla syyskuun lopussa k-m 2 eli k-m 2 enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös aloitettujen asuinrakennustöiden määrä on kasvanut. Uusia asuntoja alettiin rakentaa 876 eli 349 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta toisaalta asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien määrä on laskusuunnassa: lupia myönnettiin 564 asunnon rakentamiseen eli 292 asuntoa vähemmän kuin vuonna 2006 kolmannella neljänneksellä. Uusia asuntoja valmistui 485, joista omistusasuntoja oli 239 ja vuokra-asuntoja 246. Kuva 6 Rakentamisluvan saaneiden ja aloitettujen rakennusten liukuva vuosisumma I/1992-III/ k-m Myönnetyt luvat Asuinrakennukset 1000 k-m2 Aloitetut rakennustyöt Asuinrakennukset Muut rakennukset Muut rakennukset

11 10 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 Talousarvion mukainen tulos- ja rahoituslaskelma Vuoden 2007 tuloslaskelman toimintakate, joka kuvaa käyttötalouden toteutumista, on toteutumassa 8,6 milj. euroa talousarviota heikompana, mutta 9,2 milj. euroa edellistä ennustetta parempana. Toimintamenojen arvioidaan ylittyvän 41,9 milj. euroa ja toimintatulojen 33,4 milj. euroa. Verrattuna edelliseen ennusteeseen toimintamenojen ennakoidaan toteutuvan 1,5 milj. euroa pienempinä ja toimintatulojen (ml. valmistus omaan käyttöön) 7,8 milj. euroa suurempina. Menojen ylitys selittyy pääosin sosiaali- ja terveystoimen ylityksestä, joka on yhteensä 59,1 milj. euroa. Ylitysennusteesta 37,9 milj. euroa on sosiaaliviraston osuutta, 3,7 milj. euroa HUSin osuutta, 12,1 milj. euroa terveyskeskuksen omassa toiminnassa ennustettua ylitystä ja 5,4 milj. euroa aiheutuu työmarkkinatuen kustannuksista. Työmarkkinatuen kuntaosuus on budjetoitu sosiaali- ja terveystoimessa oleviin kaupunginhallituksen käyttövaroihin. Rakennusviraston menojen arvioidaan olevan 12,5 milj. euroa talousarviota korkeammat, mutta myös viraston tulot ovat lähes yhtä paljon talousarviota korkeammat. Kyseiset luvut johtuvat volyymin kasvusta rakennusviraston nettobudjetoiduissa yksiköissä ja siten niistä ei seuraa viraston menomäärärahojen ylitystä. Ne kuitenkin vaikuttavat nostavasti tuloslaskelmaennusteen käyttötalouden yhteenlaskettuihin menoihin ja tuloihin. Kaupunginjohtajan toimialan menojen arvioidaan olevan 24,5 milj. euroa talousarviota pienemmät. Tähän on syynä kyseisen toimialan sisällä olevan kunta-alan palkkaratkaisuun varatun keskitetyn menovarauksen ennuste. Koska palkankorotukset ovat sisällytetty virastojen ennusteisiin, ei keskitetyn menovarauksen ole ennustettu toteutuvan. Vuosikatteen arvioidaan olevan 82,6 milj. euroa, mikä on 86,8 milj. euroa talousarviota parempi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan 79,5 milj. euroa talousarviota parempana, mikä on 12,0 milj. edellistä ennustetta enemmän. Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 35 milj. euroa, yhteisöveroja 30 milj. euroa ja kiinteistöveroja 14,5 milj. euroa talousarviota enemmän. Valtionosuuksia kertyy 184 milj. euroa eli 2 milj. euroa talousarviota enemmän. Talousarviota parempi vuosikate johtuu pääosin talousarviota korkeammasta vero- ja korkotuloennusteesta. Tilikauden tulos on ennusteen mukaan 31,8 milj. euroa alijäämäinen, joka kuitenkin on 89,5 milj. euroa talousarviota parempi. Satunnaisten tulojen arvioidaan toteutuvan 1,6 milj. euroa talousarviota parempina. Rahoituslaskelmaennusteen mukaan toimintapääoma pienenee 154,2 milj. eurolla, mikä on 114,7 milj. euroa talousarviota parempi. Tämä johtuu pääosin 150 milj. euron siirrosta Helsingin Energian edellisten tilikausien ylijäämästä kaupungin omaan pääomaan. Talousarvioon varattua 93,9 milj. euron lainaa ei tulla tämänhetkisen arvion mukaan nostamaan. Talousarvion mukainen tuloslaskelmaennuste (ilman liikelaitoksia ja rahastoja sisältäen sisäiset erät) on esitetty taulukossa 6 ja rahoituslaskelmaennuste taulukossa 7. Ennusteet on laadittu syyskuun 2007 tietojen perusteella.

12 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ Taulukko 6 Tuloslaskelmaennuste Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus TA/ennuste milj. milj. milj. milj. Toimintatulot Myyntitulot 200,7 199,8 204,3 4,5 Maksutulot 141,1 136,2 145,9 9,7 Tuet ja avustukset 72,7 62,4 65,0 2,6 Vuokratulot 506,5 511,9 516,2 4,3 Muut toimintatulot 45,1 32,8 41,8 9,1 Toimintatulot yhteensä 966,1 943,0 973,2 30,1 Valmistus omaan käyttöön 82,2 81,3 84,5 3,2 Yhteensä 1 048, , ,7 33,4 Toimintamenot Palkat -962, , ,8-5,9 Henkilöstösivumenot -348,8-366,1-371,8-5,7 Palvelujen ostot , , ,2-57,3 Aineet ja tarvikkeet -135,8-138,5-141,1-2,6 Avustukset -354,1-367,4-371,5-4,1 Vuokrat -377,7-392,0-389,4 2,5 Muut menot -13,9-59,2-28,2 31,1 Toimintamenot yhteensä , , ,9-41,9 Toimintakate , , ,2-8,6 Verot ja valtionosuudet Verotulot 2 093, , ,8 79,5 Valtionosuudet 174,0 182,0 184,0 2,0 Yhteensä 2 267, , ,8 81,5 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 83,5 72,4 91,0 18,6 Muut rahoitustulot 80,7 80,4 83,0 2,6 Korkomenot -31,4-34,1-41,4-7,3 Muut rahoitusmenot -0,6-1,5-1,5 0,0 Yhteensä 132,3 117,2 131,1 13,9 Vuosikate 129,6-4,2 82,6 86,8 Poistot ja satunnaiset erät Poistot -186,3-195,1-194,0 1,1 Satunnaiset tulot 106,6 77,9 79,5 1,6 Satunnaiset menot -1,6 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 48,3-121,3-31,8 89,5 Poistoeron muutos 0,8 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lisäys -2,7-28,5-28,5 0,0 Rahastojen vähennys 10,3 22,2 14,7-7,5 Yhteensä 8,5-6,3-13,8-7,5 Tilikauden yli-/alijäämä 56,7-127,7-45,6 82,1

13 12 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 Taulukko 7 Rahoituslaskelmaennuste Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus TA/ennuste milj. milj. milj. milj. Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 129,6-4,2 82,6 86,8 Satunnaiset erät 105,0 77,6 79,1 1,5 Tulorahoituksen korjauserät -138,7-40,0-40,0 0,0 Investointien rahavirta Investointimenot -237,9-317,9-357,7-39,8 Rahoitusosuudet investointimen 3,1 0,3 0,4 0,0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 115,2 0,0 0,1 0,1 Toiminnan ja investointien rahavirta -23,6-284,2-235,5 48,6 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys -10,0-6,6-12,2-5,7 Antolainojen lyhennys 44,9 43,1 43,9 0,8 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 93,9 0,0-93,9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -58,9-93,9-93,9 0,0 Rahoituksen rahavirta -24,0 36,5-62,2-98,7 Peruspääoman korotus -8,0-21,2-6,4 14,8 Pääoman siirto Helsingin Energian 100,0 0,0 150,0 150,0 pääomasta Toimintapääoman muutos 44,4-268,9-154,2 114,7 1) Kun myönnetyt ylitysoikeudet (142,2 milj. euroa) huomioidaan, on määrärahaa käytettävissä 460,1 milj. euroa

14 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tulos- ja rahoituslaskelmaennuste Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetyn tuloslaskelmaennusteen mukaan vuosikate on 444,1 milj. euroa, joka on 143,5 milj. euroa talousarviota parempi. Talouarviota parempi vuosikate johtuu talousarviota korkeammasta verotulo- ja korkotuloennusteesta sekä liikelaitosten talousarviota paremmista tulosennusteista. Vuosikate kattaa poistot, mutta ei investointeja (662,1 milj. euroa). Tilikauden tulos on ennusteen mukaan 225,6 milj. euroa ylijäämäinen, mikä on 145,4 milj. euroa talousarviota parempi. Satunnaisten erien ennustetaan toteutuvan 1,6 milj. euroa talousarviota parempana. Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetyn rahoituslaskelmaennusteen mukaan toimintapääoma pienenee 149,6 milj. eurolla, mikä on 35,3 milj. euroa talousarviota parempi. Vuosaaren sataman investointien aikaistumisesta ja ohjelmamuutoksista johtuen investointien rahoittamiseen nostetaan lainaa 38 milj. euroa talousarviossa ennakoitua enemmän eli 130,0 milj. euroa. Lainan hoitokuluista vastaa Helsingin Satama. Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelmaennuste (ilman sisäisiä eriä ja rahastoja) on esitetty taulukossa 8 ja rahoituslaskelmaennuste taulukossa 9. Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvien liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmaennusteet on esitetty taulukoissa ja rakennus- ja ympäristötoimeen kuuluvien liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmaennusteet taulukoissa Ennusteet on laadittu syyskuun 2007 tietojen perusteella.

15 14 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 Taulukko 8 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelmaennuste (ilman itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja) Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Toimintatulot Myyntitulot 975,3 906,8 932,3 25,5 Maksutulot 139,9 135,4 145,5 10,1 Tuet ja avustukset 72,6 61,0 64,7 3,7 Vuokratulot 226,7 227,7 232,6 4,8 Muut toimintatulot 62,5 56,0 76,3 20,3 Toimintatulot yhteensä 1 476, , ,4 64,4 Valmistus omaan käyttöön 94,2 90,6 93,5 2,9 Yhteensä 1 571, , ,8 67,3 Toimintamenot Palkat , , ,4-7,1 Henkilöstösivumenot -396,1-415,4-420,7-5,3 Palvelujen ostot , , ,4-55,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -396,0-404,4-381,5 22,9 Avustukset -256,6-261,3-265,4-4,1 Vuokrat -102,8-114,9-113,0 1,8 Muut menot -54,8-58,4-43,2 15,3 Toimintamenot yhteensä , , ,7-32,1 Toimintakate , , ,8 35,2 Verotulot 2 093, , ,8 79,5 Valtionosuudet 174,0 182,0 184,0 2,0 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 43,0 37,3 53,0 15,7 Muut rahoitustulot 15,4 8,6 18,6 10,0 Korkomenot -26,4-36,0-34,9 1,1 Muut rahoitusmenot -0,6-1,5-1,5 0,0 Vuosikate 467,4 300,7 444,1 143,5 Poistot -296,3-298,5-298,1 0,3 Satunnaiset erät 241,0 77,9 79,5 1,6 Tilikauden tulos 412,0 80,1 225,6 145,4 Poistoeron muutos 2,3 3,3 3,3 0,0 Varausten muutos -134,2-23,8-32,4-8,6 Rahastojen lisäys -2,7-28,5-28,5 0,0 Rahastojen vähennys 10,3 22,2 14,7-7,5 Tilikauden yli-/alijäämä 287,7 53,3 182,6 129,3

16 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ Taulukko 9 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty rahoituslaskelmaennuste Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Tulorahoitus Vuosikate 467,4 300,7 444,1 143,5 Satunnaiset erät 241,0 77,6 79,1 1,5 Tulorahoituksen korjauserät -252,2-40,0-40,0 0,0 Investointien rahavirta Investointimenot -566,4-624,4-662,1-37,7 Rahoitusosuudet investointimen 5,7 3,0 5,7 2,7 Pysyvien vastaavien luovutustulot 507,7 0,0 3,2 3,2 Toiminnan ja investointien rahavirta 403,2-283,1-170,0 113,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -241,3-6,6-12,2-5,7 Antolainasaamisten vähennykset 14,5 12,6 13,4 0,8 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys -35,0 185,9 130,0-55,9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -59,0-93,9-93,9 0,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 34,9 0,0 0,0 0,0 Liittymismaksujen muutos 0,0 4,5 3,5-1,0 Oman pääoman muutokset 8,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta -277,9 102,5 40,8-61,7 Muut maksuvalmiuden muutokset 18,7-4,3-20,4-16,2 Toimintapääoman muutos 144,0-184,9-149,6 35,3 Verotulot Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 2 218,8 milj. euroa eli 79,5 milj. euroa talousarviota enemmän. Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän milj. euroa eli 35 milj. euroa talousarviota enemmän. Kunnallisverojen ennakoiden tilitykset kasvoivat alkuvuodesta selvästi edellisvuotta ripeämmin, mutta viime kuukausina ennakoiden tilitysten kasvu on kuitenkin jonkin verran tasaantunut verrattuna edelliseen vuoteen. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 245 milj. euroa eli 30 milj. euroa talousarviota enemmän. Talousarviota suuremman kasvun arvioidaan johtuvan erityisesti parantuneesta taloustilanteesta. Verovuoden 2006 verotus valmistuu marraskuussa ja tuolloin vahvistetaan lopulliset verovuoden 2006 jako-osuudet. Verovuosien 2007 ja 2008 jako-osuudet arvioidaan joulukuussa. Näistä seuraavat oikaisut vähennetään marraskuun ja joulukuun verotilityksistä ja tämä on otettu huomioon verotuloennusteesssa. Kiinteistöveroa kertyy 138 milj. euroa eli 14,5 milj. euroa talousarviota enemmän. Tuottoarviota

17 16 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 on korotettu verohallinnolta saatujen maksuunpanoennakkotietojen pohjalta. Korotus perustuu verohallinnon toteuttamiin tonttien verotusarvojen tarkistuksiin. Koiraveroa arvioidaan kertyvän 0,8 milj. euroa eli talousarvion mukaisesti. Taulukossa 10 esitetään kumulatiivinen vuoden 2007 kunnallisveroennakoiden ja yhteisöveroennakoiden kertymä edelliseen vuoteen verrattuna. Tammi-elokuun kunnallisveron ennakoiden tilitykset ovat kasvaneet 5,8 % ja yhteisöveron ennakot 11,6 % vuoden 2006 vastaaviin tilityksiin verrattuna. Tämä ei kuvaa suoraan vuodelle 2007 kirjattavien verotulojen määrää, koska verotulot kirjataan tilitysten mukaisesti. Vuoden verotulojen kokonaismäärään vaikuttavat myös edellisiltä ja tulevilta vuosilta kertyvät ja palautettavat verot. Taulukossa 11 esitetään vuoden 2007 talousarviotuloksi kirjatut verotulot vuosilta Joulukuun 2006 ja tammi-elokuun 2007 tilitykset ovat yhteensä 1723,9 milj. euroa. Taulukko 10 Kumulatiiviset kunnallisverot ja yhteisöverot vuosina 2006 ja 2007 kunnallisverot yhteisövero yhteensä muutos muutos muutos Tilityskausi milj. milj. % milj. milj. % milj. milj. % Tammikuu 124,5 137,6 10,5 15,5 16,6 7,5 140,0 154,2 10,2 Helmikuu 264,1 287,9 9,0 30,8 33,9 10,1 294,9 321,8 9,1 Maaliskuu 411,5 447,1 8,7 46,2 51,1 10,6 457,7 498,3 8,9 Huhtikuu 556,6 607,1 9,1 60,8 67,1 10,3 617,4 674,2 9,2 Toukokuu 702,8 755,2 7,5 76,1 82,3 8,2 778,9 837,5 7,5 Kesäkuu 874,5 922,8 5,5 91,4 97,9 7,1 965, ,7 5,7 Heinäkuu 1 030, ,4 5,6 106,1 116,4 9, , ,8 5,9 Elokuu 1 175, ,6 5,8 122,5 136,7 11, , ,3 6,3 Syyskuu 1 318,0 139, ,5 Lokakuu 1 464,8 158, ,3 Marraskuu 1 590,0 176, ,7 Joulukuu 1 751,6 193, ,3 Taulukko 11 Vuonna 2007 elokuun tilityksiin saakka kertyneet verot vuosilta kunnallisverot yhteisövero kiinteistövero yhteensä Vuodelta milj. milj. milj. milj ,3 0,4 0,0 0, ,2 0,8 0,0 1, ,4 0,1-0,1 0, ,7 0,4-0,1 1, ,4-0,3 0,0 1, ,3-12,4 0,5 46, ,0 46,6 0,8 278, ,2 138,0 6, , ,0 7,2 0,0 7,2 Yhteensä 1 535,5 180,7 7, ,9

18 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ Maksuvalmius Kuvassa 7 on esitetty maksuvalmiuden toteutunut kehitys syyskuun 2007 loppuun, sekä kehitysennuste asti. Vuosina uusia pitkäaikaisia lainoja on nostettu yhteensä 900 milj. euroa. Mainittuun summaan sisältyy Helsingin Sataman investointeihin tarkoitettuja lainoja yhteensä 90 milj. euroa. Vuoden 2006 lokakuussa maksuvalmiutta paransi lisäksi sähköverkon yhtiöittämiseen liittyvä 179 milj. euron lainajärjestely. Ennusteen lukuihin sisältyy Helsingin Sataman investointeihin loka-marraskuun vaihteessa nostettava 40 milj. euron laina. Marraskuussa maksuvalmiutta heikentää verovuoden 2006 verojen oikaisujen vaikutus valtiolta saataviin verotilityksiin. Kaupungin ottolainojen vuosittaisista lyhennyksistä pääosa ajoittuu joulukuulle. Kuva 7 Maksuvalmiuden kehitys maksuvalmiuspäivinä Toteuma Ennuste Kuva 8 Sijoitusten keskisaldot kuukausittain , ,0 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 Kaupungin sijoitukset ja kassatalletukset poislukien ATT ja henkilöstökassa 289,8 690,9 499,3 671,6 468,7 Sijoitukset ja kassatalletukset poislukien ATT, henkilöstökassa ja liikelaitokset 1 014,3 989,6 935,4 724,5 555,7 663,8 579,3

19 18 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 Kuva 9 Sijoitusten jakauma sijoitusinstrumenteittain SIJOITUSINSTRUMENTTIEN JAKAUMA Vaihtuvakork. jvk-laina 30% Sijoitustodistukset 70% Ottolainat Vuoden 2007 talousarviossa ottolainojen lyhennyksiin on varattu 93,9 milj. euroa. Taulukossa 12 on esitetty ottolainojen kehitys vuodesta 2004 lähtien. Nykyisestä lainakannasta aiheutuvat korot ja lyhennykset vuosittain on esitetty kuvassa 10 Taulukko 12 Ottolainojen määrä vuosina Lainapääoma ilman Helsingin Sataman lainapääomaa, milj.euroa 796,3 739,4 680,4 622,9 586,5 Helsingin Sataman lainapääoma, milj.euroa 90,0 130,0 Lainapääoma yhteensä, milj.euroa 796,3 739,4 680,4 712,9 716,5 Euroa/asukas 1 424, , , , ,1 Kuva 10 Ottolainojen korot 1) ja lyhennykset , ,0 100,0 93,9 80,0 78,6 60,0 59,9 58,7 58,7 58,6 40,0 20,0 29,4 26,6 23,9 21,3 18,3 15,3 0, ) korot laskettu nykyisen korkokannan mukaisesti lyhennys korko

20 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ Antolainat Kaupungin antolainauskanta ilman valtion välitettyjä lainoja on yhteensä 1 104,4 milj. euroa. Antolainauskannan jakauma on esitetty kuvassa 11. Kaupungin liikelaitoksille myönnetyistä 500,4 milj. euron lainoista on perustamislainojen osuus 425,5 milj. euroa. Antolainojen erääntyneet lainasaamiset on esitetty taulukossa 13. Kuva 11 Antolainauskannan jakauma , yht ,8 milj. euroa (ilman valtion välitettyjä lainoja) Urheilu- ja ulkoilulaitosrahasto 21,8 Asuntolainarahasto 30,8 Asuntotuotantorahasto 49,3 Velkajärjestelylainat 2,3 Oma asuntotuotanto 259,5 Muu asuntotuotanto 61,3 Koulut 112,0 Sosiaalisiin tarkoituksiin myönnetyt 11,2 Liikelaitokset 500,4 Muut 55,8 Taulukko 13 Antolainojen erääntyneet, yli 12 kk maksamattomat lainasaamiset (sisältää erääntyneet korot ja lyhennykset sekä rästissä olevien lainojen pääomat) Hoitamattomat Lainapääomat Hoitamattomat milj. Kpl milj. Kpl % pääomasta % kpl Valtion lainat 0, , ,02% 0,69% Rahastolainat 0, , ,26% 0,53% Talousarviolainat 0, , ,13% 9,55% Yhteensä 0, , ,10% 5,98% Talousarvion toteutumisennusteet toimialoittain Talousarvion mukainen toimintamenoennuste toimialoittain (ilman liikelaitoksia) on esitetty taulukossa 14. Toimintamenojen arvioidaan ylittyvän 41,9 milj. euroa. Virastot ja laitokset ovat sisällyttäneet henkilöstömenojen ennusteisiinsa kunta-alan uuden palkkaratkaisun mukaisen vuodelle sijoittuvat palkankorotukset sekä kertaluonteisesti maksettavan ns. joulurahan. Kyseisiä palkankorotuksista aiheutuvia menoja varten talousarviossa kaupunginjohtajan toimialan kohtaan Menovaraus, Khn käytettäväksi on budjetoitu erillinen varaus, josta virastoille ja laitoksille myönnetään kaupunginhallituksen päätöksellä palkankorotuksiin tarvittavat määrärahat. Koska palkankorotukset on sisällytetty virastojen ja laitosten ennusteisiin, ei keskitetyn menovarauksen ole ennustettu toteutuvan. Yksityiskohtaisemmat toimialoja koskevat tuloslaskelmaennusteet ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmaennusteet on esitetty taulukoissa

21 20 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 Taulukko 14 Talousarvion toimintamenoennuste Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. Kaupunginjohtajan toimiala 149,1 124,6 24,5 Rakennus- ja ympäristötoimi 345,4 358,8-13,4 Sosiaali- ja terveystoimi 1 914, ,1-59,1 Sivistys- ja henkilöstötoimi 781,4 774,5 7,0 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi 170,8 171,7-0,9 Käyttötalousosan menot yhteensä 3 360, ,6-41,9 Tuet eräille hallintokunnille 106,3 106,3 0,0 Toimintamenot yhteensä 3 467, ,9-41,9 Kaupunginjohtajan toimiala Kaupunginjohtajan toimialan tuloslaskelmaennuste on esitetty taulukossa 15 ja sitovat sekä muut toiminnalliset tavoitteet liitteissä 1-2. Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat kunnalliset liikelaitokset ovat Helsingin Energia, Helsingin Vesi ja Helsingin Satama. Liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmaennusteet sekä sitovat tavoitteet on esitetty taulukoissa Taulukko 15 Kaupunginjohtajan toimialan tuloslaskelmaennuste Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. Tulot Myyntitulot 23,0 23,3 0,3 Maksutulot 1,5 1,5 0,0 Tuet ja avustukset 4,6 4,1-0,5 Vuokratulot 0,2 0,1 0,0 Muut toimintatulot 0,9 0,9 0,0 Yhteensä 30,1 29,9-0,3 Menot Palkat -52,6-39,7 13,0 Henkilösivumenot -19,9-15,9 4,0 Palvelujen ostot -40,4-42,1-1,6 Aineet ja tarvikkeet -1,2-1,6-0,4 Avustukset -5,3-6,3-1,1 Vuokrat -7,4-7,9-0,4 Muut menot -22,3-11,2 11,1 Yhteensä -149,1-124,6 24,5 Toimintakate -119,0-94,7 24,3 Poistot -2,8-2,3 0,5 Tilikauden tulos -121,8-97,1 24,7

22 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ Pääluokan menojen ennustetaan alittuvan 24,5 milj. euroa. Tulojen ennakoidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisina. Menojen alitus johtuu erityisesti siitä, että talousarvion kohdan Menovaraus, Khn käytettäväksi ei ole ennustettu toteutuvan, sillä kyseistä menovarausta vastaavat kunta-alan palkkaratkaisusta aiheutuvat menot ovat sisällytetty virastojen ja laitosten ennusteisiin. Sitovien tavoitteiden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Kunnalliset liikelaitokset Helsingin Energia Helsingin Energian liikevaihto tulee ennusteen mukaan olemaan suunnilleen talousarvion mukainen. Tuloskehityksen ennakoidaan olevan selvästi talousarviota parempi lähinnä polttoainekuluissa syntyvien säästöjen ansiosta. Ennustettu liikeylijäämä on 257,1 milj. euroa (edellisessä ennusteessa 265,0 milj. euroa) eli 24,6 milj. euroa talousarviota suurempi. Polttoainekuluihin vaikuttaa käytetyn hiilen ja maakaasun hintataso sekä voimalaitosten käyttöaste. Tilikauden ylijäämä tulee ennusteen mukaan olemaan 207,8 milj. euroa (edellisessä ennusteessa 213,2 milj. euroa), mikä on 34,0 milj. euroa yli talousarvion. Investointien toteumaennuste on 50 milj. euroa, mikä on 30,8 milj. euroa alle talousarvion. Talousarviossa investointeihin sisältyvä Oy Mankala Ab:n osakepääoman korotus 22 milj. euroa siirtyy vuodelle Suurimpia investointikohteita ovat Hanasaaren ja Patolan lämpökeskukset sekä tunneliverkoston ja kaukojäähdytysverkoston laajentaminen. Hanasaaren A-voimalaitoksen purku aloitettiin keväällä ja etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Kassavarojen muutosennusteessa on mukana kaupunginvaltuuston vuoden 2006 tilinpäätöksen yhteydessä päättämä 150 milj. euron siirto Helsingin Energian kertyneistä ylijäämistä kaupungin omaan pääomaan. Sähkön kokonaismyyntimäärän arvioidaan toteutuvan talousarvion tasolla. Lämmönmyyntimäärän ennakoidaan jäävän lämpimän alkuvuoden vuoksi noin 6 % talousarviota pienemmäksi. Talousarvion sitovat tavoitteet toteutuvat. Taulukko 16 Helsingin Energian tulos- ja rahoituslaskelmaennuste Tuloskehitys Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Liikevaihto 674,3 611,5 610,3-1,2 Liikeylijäämä 235,4 232,5 257,1 24,6 Ylijäämä ennen varauksia 360,5 218,7 252,7 34,0 Tilikauden yli-/alijäämä 220,3 173,7 207,8 34,0 Rahoituskehitys Kassavarojen muutos 221,1 107,8 3,9-103,9 Sitovat tavoitteet: Sijoitetun pääoman tuotto vähintään 16 % Yleisillä alueilla suoritettavien kaivutöiden toteuttaminen lupaehdoissa edellytettyjen tavoiteaikojen puitteissa.

23 22 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 Helsingin Vesi Helsingin Veden tulos- ja rahoituslaskelma sekä sitovat tavoitteet ja toimintatiedot on esitetty taulukossa 17. Helsingin Veden talouden kehitys on talousarviota parempi ja jokseenkin edellisen ennusteen mukainen. Ennusteen mukainen liikeylijäämä on 3,7 milj. euroa (edellisessä ennusteessa 3,5 milj. euroa) talousarviota parempi. Tuloksen paraneminen aiheutuu pääosin liikevaihdon kasvusta, mutta myös kuluissa ennakoidaan syntyvän säästöä. Liikevaihdon lisäys aiheutuu pääosin veden myyntimäärän kasvusta talousarvioon verrattuna. Bruttoinvestointien toteumaennuste on 33,9 milj. euroa eli 4,6 milj. euroa yli talousarvion. Muiden kuntien rahoitusosuudet yhteisiin investointeihin ovat 2,8 milj. euroa eli nettoinvestointimenot ovat 31,1 milj. euroa. Verkostojen saneerauksiin investoidaan 12,4 milj. euroa eli 3,9 milj. euroa talousarviota enemmän. Tämä kohdentuu lähinnä edellisvuonna toteutumatta jääneisiin kohteisiin. Talousarvion sitovat toiminnalliset tavoitteet Vesi ennakoi saavuttavansa. Helsingin Satama Helsingin Sataman tulos- ja rahoituslaskelma sekä sitovat tavoitteet ja toimintatiedot on esitetty taulukossa 18. Helsingin Sataman liikennemäärien ja talouden kehitys on huomattavasti talousarviota parempi. Ylijäämä ennen varauksia ylittää talousarvion 10,4 milj. eurolla (edellisessä ennusteessa 9,9 milj. eurolla). Tavara- ja alusliikenteen kehitys on selvästi talousarviossa ennakoitua parempi. Matkustajamäärän arvioidaan sen sijaan jäävän hieman alle talousarvion. Liikevaihtoa kertyy ennusteen mukaan 93,9 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 13,6 milj. eurolla. Liikevaihtoa kasvattaa tavara- ja alusliikenteen kasvu. Vuosaaren yritysalueesta saatavat maa-aluevuokrat lisäävät myös tuloja. Liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu johtuu Vuosaaren yritysalueelle sijoittuvilta yrityksiltä saatavien infrastruktuurikorvausten aikaistumisesta. Varsinaisten kulujen arvioidaan kasvavan 1,4 milj. euroa talousarviosta. Henkilöstömenoja vähentää autokentän toimintojen ja meriliikenteen seuranta- ja ohjaustoimintojen siirto yhteistyökumppaneiden hoidettavaksi toukokuun alusta alkaen. Palvelujen ostot kasvavat sivu-toiminnan laskutusta vastaavasti. Poistoja lisäävät Vuosaaren yritysalueen infrakorvausten suuruiset kertapoistot. Liikeylijäämä tulee ennusteen mukaan olemaan 38,9 milj. euroa eli 11,4 milj. euroa talousarviota parempi. Korkokulut kasvavat talousarviosta 1,6 milj. euroa lainamäärän ja korkokannan kasvusta johtuen. Talousarviota korkeamman investointitason vuoksi lainaa joudutaan ottamaan 38 milj. euroa talousarviossa ennakoitua enemmän eli 130 milj. euroa. Investointien toteumaennuste on 171,8 milj. euroa eli 35,8 milj. euroa talousarviota korkeampi. Kasvu johtuu Vuosaaren sataman investointien aikaistumisesta ja ohjelmamuutoksista sekä Katajanokan terminaalin talousarviossa ennakoitua suuremmista muutostöistä. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Helsingin Satama ennakoi saavuttavansa asiakastyytyväisyystavoitetta lukuun ottamatta. Huhtikuussa tehdyn ensimmäisen asiakastyytyväisyysmittauksen tulos oli 8,47, minkä perusteella talousarvion tavoite 8,55 näyttäisi jäävän saavuttamatta. Toinen mittaus tehdään lokakuussa. Asiakastyytyväisyyden taso viime vuonna oli 8,21.

24 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ Taulukko 17 Helsingin Veden tulos- ja rahoituslaskelmaennuste Tuloslaskelma Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Liikevaihto 100,2 96,3 98,4 2,1 Valmistus omaan käyttöön 1,3 1,4 1,5 0,1 Liiketoiminnan muut tuotot 0,2 0,1 0,2 0,0 Varsinaiset kulut -40,8-43,5-42,3 1,2 Poistot -18,7-19,2-19,0 0,2 Liikeylijäämä 42,1 35,1 38,8 3,7 Rahoitustuotot 1,0 0,6 1,3 0,6 Rahoituskulut -29,1-28,5-28,5 0,0 Ylijäämä ennen varauksia 14,0 7,2 11,5 4,3 Poistoeron muutos 0,5 0,5 0,5 0,0 Varausten muutos -10,0-4,8-3,0 1,8 Tilikauden yli-/alijäämä 4,5 2,9 9,1 6,1 Rahoituslaskelma Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä 42,1 35,1 38,8 3,7 Poistot 18,7 19,2 19,0-0,2 Rahoitustuotot ja -kulut -28,1-27,9-27,3 0,6 Investoinnit -20,3-27,2-31,1-4,0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 12,5-0,7-0,6 0,1 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen -7,3-7,3-7,3 0,0 vähennys Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos 3,1 4,5 3,5-1,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -0,5 0,0 0,0 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -4,7-2,8-3,8-1,0 Kassavarojen muutos 7,8-3,5-4,4-0,9 Toimintatiedot: TA Ennuste Ero Ero-% Veden myynti Helsinkiin, milj.m 3 42,3 43,4 1,1 2,6% Veden myynti muille kunnille, milj.m 3 29,0 28,0-1,0-3,4% Käsiteltävä jätevesimäärä Helsingistä, milj.m 3 74,0 73,0-1,0-1,4% Käsiteltävä jätevesimäärä muilta kunnilta, milj.m 3 23,0 22,0-1,0-4,3% Sitovat tavoitteet: TA Ennuste Ero Ero-% Orgaaninen kokonaishiili TOC < 1,8 1,6-0,2 11,1 % Vedenjakelukatkos keskim. min/as/a < ,9 % Kokonaisfosfori P kok < ,3 % Kokonaistyppi N kok < ,0 % Yleisillä alueilla suoritettavien kaivutöiden toteuttaminen lupaehdoissa edellytettyjen tavoiteaikojen puitteissa.

25 24 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 Taulukko 18 Helsingin Sataman tulos- ja rahoituslakelmaennuste Tuloslaskelma Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Liikevaihto 81,8 80,2 93,9 13,6 Valmistus omaan käyttöön 1,5 1,5 1,5 0,0 Liiketoiminnan muut tuotot 0,0 0,7 2,4 1,7 Varsinaiset kulut -40,4-42,3-43,7-1,4 Poistot -11,9-12,6-15,1-2,6 Liikeylijäämä 31,1 27,5 38,9 11,4 Rahoitustuotot 1,7 0,1 0,8 0,7 Rahoituskulut -7,2-8,8-10,5-1,6 Ylijäämä ennen varauksia 25,6 18,8 29,3 10,4 Poistoeron muutos 0,0 0,0 0,0 Varausten muutos -25,6-18,8-29,3-10,4 Tilikauden yli-/alijäämä 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituslaskelma Tilinpäätös Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. milj. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä 31,1 27,5 38,9 11,4 Poistot 11,9 12,6 15,1 2,6 Rahoitustuotot ja -kulut -5,5-8,7-9,7-1,0 Investoinnit -126,3-136,0-171,8-35,8 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -88,8-104,6-127,4-22,8 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen lainojen lisäys 0,0 92,0 130,0 38,0 Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen -1,9-1,9-1,9 0,0 vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -2,0 3,0 5,6 2,6 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -3,9 93,1 133,7 40,6 Kassavarojen muutos -92,6-11,5 6,3 17,8 Toimintatiedot: TA Ennuste Ero Ero-% Kokonaistavaraliikenne, tonnia ,5 % Yksiköity tavaraliikenne, tonnia ,9 % Bulkkitavaraliikenne, tonnia ,0 % Rannikkoliikenne, tonnia ,0 % Matkustajaliikenne, matkustajaa ,6 % Saapuneet alukset, nt ,5 % Sitovat tavoitteet: TA Ennuste Ero Ero-% - Asiakastyytyväisyyden taso, joka perustuu asiakastyytyväisyyden mittaamisen seurantajärjestelmään (TUTKA-järjestelmä) > 8,55 8,47-0,08-0,9 % - Sijoitetun pääoman tuottoprosentti > 7,7 10,3 2,6 33,8 % - Liikevaihto/henkilö vähintään, euroa > ,8 %

26 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/ Rakennus- ja ympäristötoimi Rakennus- ja ympäristötoimen tuloslaskelmaennuste on esitetty taulukossa 19 ja sitovat sekä muut toiminnalliset tavoitteet liitteissä 1-2. Rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat kunnaliset liikelaitokset ovat Liikennelaitos, Helsingin kaupungin palvelukeskus ja Helsingin tekstiilipalvelu. Liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmaennusteet sekä sitovat tavoitteet on esitetty taulukoissa Taulukko 19 Rakennus- ja ympäristötoimen tuloslaskelmaennuste Talousarvio Ennuste Erotus milj. milj. milj. Tulot Myyntitulot 97,3 107,0 9,8 Maksutulot 13,2 12,3-0,9 Tuet ja avustukset 2,2 2,2-0,1 Vuokratulot 24,4 26,0 1,6 Muut toimintatulot 9,4 9,4 0,0 Valmistus omaan käyttöön 81,3 83,6 2,3 Yhteensä 227,8 240,5 12,7 Menot Palkat -91,7-91,7-0,1 Henkilösivumenot -33,7-32,3 1,3 Palvelujen ostot -149,0-159,1-10,0 Aineet ja tarvikkeet -33,1-36,8-3,7 Avustukset -0,3-0,3 0,0 Vuokrat -36,1-37,2-1,0 Muut menot -1,4-1,4 0,1 Yhteensä -345,4-358,8-13,4 Toimintakate -117,6-118,3-0,7 Poistot -53,1-54,6-1,5 Tilikauden tulos -170,6-172,9-2,2 Pääluokan menojen ennustetaan ylittyvän 13,4 milj. euroa ja tulojen 12,7 milj. euroa. Ennusteeseen sisältyy kuluvan vuoden palkkaratkaisun vaikutus, johon on varauduttu kaupunginjohtajan toimialan keskitetyssä palkkavarauksessa. Kaupunginhallitus tulee osoittamaan erillispäätöksellä virastoille palkankorotuksiin tarvittavat määrärahat. Rakennusvirasto Rakennusviraston kokonaistulojen ennuste ylittää talousarvion 12,4 milj. eurolla ja kokonaismenojen ennuste 12,5 milj. eurolla. Tulo- ja menoennusteista laskettu toimintakate on 0,1 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Katu- ja puisto-osaston menot ja tulot toteutuvat lähes budjetoidun mukaisina. Hallinto-osaston menoennuste on 0,3 milj. euroa talousarviota matalampi. Tulot jäävät 0,9 milj. euroa talousarviota alhaisemmiksi. HKR-Ympäristötuotanto ennustaa, että toimintatuotoilla arvioidaan voitavan kattaa toiminnan menot ja poistot. Toiminnan volyymin ennustetaan nousevan 8,9 milj. euroa talousarviossa esitettyä suuremmaksi. HKR-Tekniikan ennuste vastaa sitovaa toimintakatetavoitetta ja tuottovaatimusta. Toiminnan volyymin arvioidaan kasvavan 5 milj. euroa

27 26 HELSINGIN TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI 3/2007 budjetoidusta. HKR-Rakennuttajan ennusteessa arvioidaan toimintatuottoja kertyvän 0,5 milj. euroa budjetoitua vähemmän ja toimintakuluja 0,8 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Toimintakatteen arvioidaan siis totetuvan 0,3 milj. euroa talousarviota parempana. Muut virastot Ympäristökeskuksen menojen ennakoidaan ylittyvän noin 0,5 milj. eurolla. Ylitykset aiheutuvat ympäristökeskukselle joko lakisääteisesti tai muutoin velvoittavana annetuista hankkeista, joihin ei ole talousarviossa voitu varautua. Näitä hankkeita ovat mm. meluselvitys, ilmansuojelun varautumissuunnitelma ja toimintaohjelma, maakaasubussiselvitys ja hulevesiselvitys. Muissa hallintokunnissa ei ole merkittäviä poikkeamia suunniteltuun toimintaan ja talouteen verrattuna. Toimialan sitovat tavoitteet toteutuvat pääosin suunnitellusti. Pelastuslaitoksen palotarkastusmäärissä tavoitteita ei ennusteta saavutettavan. Kohteita on pyritty vuoden 2006 alusta alkaen käsittelemään kokonaisvaltaisesti ja entistä enemmän laadullisesta näkökulmasta. Tarkastuskäynneillä huomioidaan kohteen tekninen turvallisuustaso ja kunto sekä entistä oleellisempana osana henkilöstön valmiudet ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä toiminta onnettomuustilanteessa. Kunnalliset liikelaitokset Liikennelaitos Liikennelaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma sekä sitovat tavoitteet ja toimintatiedot on esitetty taulukossa 18. Liikennelaitoksen talouden kehitys kokonaisuutena on merkittävästi talousarviota parempi. Tilikauden tulos tulee ennusteen mukaan olemaan 8,1 milj. euroa (edellisessä ennusteessa 5,6 milj. euroa) ylijäämäinen. Talousarviossa tavoitteeksi on asetettu vähintään nollatulos. Lipputulojen kehitys on ollut alkuvuonna odotettua parempi. Alkuvuoden lipputulokertymä on 4,2 % edellisvuotta suurempi. Vuoden 2007 alussa lipunhintoja korotettiin keskimäärin 1,3 %. Koko vuonna lipputuottoja ennakoidaan kertyvän 2,8 milj. euroa talousarviota enemmän. Myös muita tuottoja ennakoidaan kertyvän selvästi talousarviossa arvioitua enemmän mm. tarkastusmaksuista. Varsinaiset kulut toteutuvat suunnilleen talousarvion mukaisina. Liikennelaitoksen liikeylijäämä tulee ennusteen mukaan olemaan 7,5 milj. euroa talousarviota parempi, mistä 1,5 milj. euroa syntyy poistojen jäämisestä alle talousarvion. Investointien toteutumisennuste on 40,4 milj. euroa eli 17,1 milj. euroa talousarviota vähemmän. Toteuma jää huomattavasti alle talousarvion, koska metron kulunvalvonta- ja käytönohjausinvestointi ei etene talousarviossa arvioidulla tavalla vuonna Kulunvalvontainvestoinnin viivästymisen vuoksi joukkoliikenteen perusinvestointien rahoittamiseen tarkoitettua peruspääoma B:tä arvioidaan korotettavan vain 6,4 milj. euroa eli 14,8 milj. euroa talousarviota vähemmän. Helsingin sisäisen liikenteen matkustajamääräennuste on 190,1 milj. matkaa. Talousarviossa matkustajamääräksi ennakoitiin 192,9 milj. matkaa. Viime vuoden toteuma oli 189,5 milj. matkaa. Talousarviossa on liikennelaitokselle asetettu viisi sitovaa tavoitetta. Tilikauden tulostavoitteen liikennelaitos ennakoi saavuttavansa. Matkustajakilometrien suhde tarjottuihin paikkakilometreihin jäänee hieman alle vuoden 2006 tason. Ensimmäisten asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan tuotannon ja järjestelmän arvosanat ovat jäämässä hieman tavoitteesta eli vuoden 2005 tasosta. Arvosanat ovat kuitenkin hieman parempia kuin vuonna Joukkoliikenteen kuljetusosuuksien kehityksestä ei ole vielä saatu arvioita vuoden 2007 osalta. Tässä vaiheessa tavoitteisiin ennakoidaan päästävän.