omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset?

Transkriptio

1 Vesihuoltolaitosten l it t omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset? 95 % vedestä tuotetaan kuntien omistamissa laitoksissa Loput 5 % tuotetaan käyttäjien omistamissa vesiosuuskunnissa Vesihuoltolaitosten omistajapolitiikka on siis suurimmaksi osaksi kuntien politiikkaa Vastuutahoja kunnanvaltuusto ja -hallitus, laitokset 2 1

2 Mitä kunnan omistajapolitiikka on? Kunnanvaltuuston hyväksymät omistajapoliittiset jp linjaukset määrittelevät missä tehtävissä ja hankkeissa kunta on mukana omistajana ja sijoittajana omistukselle asetettavat tuotto- ja muut tavoitteet pääoman käytön ja palvelutuotannon tuotantovälineiden hankinnan periaatteet kk kuka omaisuuden käytöstä ävastaa ja miten seuranta ja raportointi on järjestetty. Lähde: Kuntaliitto, Kunnan omistajapoliittiset linjaukset 3 Vesihuoltolaitokseen liittyviä omistajapoliittisia valintoja Organisaatiomuoto Sijoitukset laitokseen Pääomasijoitus Antolainaus Tuottovaatimus Omaisuuden myynti Peruskorjaus- ja uusinvestointien ajoitus Toiminnan määrä- ja laatutavoitteet 4 2

3 Kunnallisten vesihuoltolaitosten organisaatiojakauma KUNTAOMISTEISET, ULKOPUOLISET YKSIKÖT KUNTAOMISTEISET, SISÄISET YKSIKÖT Yhtiö Kuntayhtymä Kirjanpidollisesti eriytetyt yksiköt Laskennallisesti eriytetyt yksiköt Kuntayhtymän liikelaitos Liikelaitoskuntayhtymä Kunnan liikelaitos Muu taseyksikkö 5 Kunnan sijoitukset ja tuottovaatimukset Pääomasijoitus Liikelaitos tai kuntayhtymä: sijoitus peruspääomaan, tuottona korvaus peruspääomalle (kuluerä) Osakeyhtiö: sijoitus osakkeisiin, tuottona osingot (voitonjakoerä) Laskennallinen yksikkö: ei erityistä sijoitusta, toiminnan ylijäämä suoraan kunnan kassaan Antolainaus Tuottoina lainalyhennykset ja -korot 6 3

4 Isoimpien vh-liikelaitosten maksamia tuottoja omistajakunnille v TILINPÄÄTÖS 2007 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Kuopio Pori Vaasa LPR Joensuu Porvoo Korvaus peruspääomalle + lainakorot ja lyhennykset, milj. e Korvaus peruspääomalle + lainakorot ja lyhennykset, % liikevaihdosta 35,8 38,7 10,5 22,4 10,5 29,1 10,9 32,2 6,2 20,2 5,5 27,5 22 2,2 15,9 1,7 12,6 1,8 16,2 1,8 16,9 0,9 9,0 0,2 2,5 7 Omistaa vai ei? Kunnalla oikeus myydä vh-omaisuutensa mutta millä hinnalla? Ei markkinahintaa, joten mahdollisuuksina: kirjanpitoarvo jälleenhankinta-arvo tekninen nykykäyttöarvo Vesihuolto on alueellinen monopoli, joten myynti vaatii aina erityisen huolellista harkintaa 8 4

5 Omaisuuden myynti: Case Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kolmivuotinen budjettiennuste v ennen vh-laitoksen myyntipäätöstä Budjetin alijäämä, milj. e (toteutunut) YHTEENSÄ Case Jyväskylä Jyväskylän Veden käyttöomaisuuden arvoja eri menetelmillä arvioituna Omaisuuden arvostusmenetelmä smenetelmä Laskettu arvo, milj. e Kirjanpitoarvo 37 Teknis-taloudellinen nykykäyttöarvo (Firma X) Teknis-taloudellinen nykykäyttöarvo (Firma Y) Diskontattu kassavirta-arvo (Firma X) Diskontattu kassavirta-arvo (Firma Y) Lopullinen myyntihinta, käypä arvo + goodwill

6 Case Jyväskylä KAUPUNKI Myyntihinta 150 milj. e ENERGIA- 15 v. bullet-laina150 milj. e, korko 5.9 % YHTIÖ VESILAITOS Järjestelyn seuraukset: - Budjetti tasapainoon - Kaupungille lisätuloja + 1,7 milj. e/vuosi - Verotuksen välttäminen, koska tuotot osinkojen sijasta lainakorkoina - Asiakashintojen vuotuinen nousu 2015 asti 11 Tulevaisuutta? Omaisuuden myynti infrastruktuurirahastolle Sijoittajina yleensä eläke- ja henkivakuutusyhtiöt Määrätynpituinen sijoitusaika, jonka jälkeen verkosto myydään tai kerätään uusi rahasto Suomessa sähköverkkoihin sijoittava rahasto perustettu 2007 Vesihuoltoverkostojen potentiaalia selvitellään Vaikka sijoitusperspektiivi teoriassa ikuinen, saattaa johtaa verkostojen päätymiseen ns. kovan rahan sijoittajalle 12 6

7 Peruskorjaus- ja uusinvestoinnit Verkostoissa kiinni valtavia rahamääriä Todellista kuntoa ja korjaustarvetta vaikea arvioida Usein asetetaan etusijalle verkostojen rakentaminen uusille alueille Suomen verkostoihin kertynyt valtava saneerausvelka saattaa johtua paitsi lamavuosista myös huonosta omistajapolitiikasta 13 Juomaveden laatu Vh-laitoksen toiminnalle asetettavia tavoitteita Jätevedenpuhdistuksen t taso Liittyjämäärä Verkostopituus Kuinka paljon rakennetaan haja-asutusalueille Toiminnan kustannukset Asiakasmaksujen kustannuskattavuus 14 7

8 Yhteenveto Vesihuoltolaitosten omistajapolitiikalla tärkeä rooli erityisesti nykyisessä y taloustilanteessa On haasteellista löytää tasapaino riittävän poliittisen ohjauksen ja laitosten itsenäisen päätöksenteon välillä Tulisiko julkisten vesihuoltolaitosten olla omistajilleen tuottavia sijoituskohteita o vai palveluntarjoajia? 15 Aiheesta tarkemmin Vinnari, E.M The economic regulation of publicly owned water utilities: the case of Finland. Utilities Policy 14 (3), Vinnari, E.M. & Näsi, S Creative accrual accounting in the public sector: milking water utilities to balance municipal budgets and accounts. Financial Accountability & Management 24(2), Vinnari, E. ja Näsi, S Vesihuolto on kunnille iso business. Kuntatekniikka 4-5/2006. Vinnari, E.M Public service or public investment? An assessment of the consequences of New Public Management in the water sector. Tampere University of Technology Publication

9 Kiitos mielenkiinnostanne! 17 9