YHTEENVETO V PLATINATUTKIMUKSISTA TORNION - NARÄNKÄVAARAN Mittakaava 1:
|
|
- Urho Palo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHTEENVETO V PLATINATUTKIMUKSISTA TORNION - NARÄNKÄVAARAN KERROSINTRUUSIOJAKSOLLA Mittakaava 1:
2 YHTEENVETO v PLATINATUTKIMUKSISTA TORNION. NARANKXVAARAN KERROSINTRUUSIOJAKSOLLA SISALLYSLUETTELO 1 Johdanto Geofysikaaliset tutkimukset. yleistä Geokemialliset tutkimukset. yleistä Tutkimusaiheet 4.1 Suhanko. Pekkala -alue Roi mlk, Siika-Käma Roi mlk, Kuohunki Roi mlk, Kilvenlatvalammit Roi mlk, Lihalampi Roi mlk, Saunakivalo Ranua. Suhangon intruusio Ranua. Yli-Portimojärvi Ranua. Niittylampi Ranua, Vaaralampi Ranua. Suhanko Ranua, Konttijarvi Penikkain kerrosintruusio Ala-Penikan alue Ala-~enikka Paasivaara Keski-Penikan alue Sompujarven alue Kemin intruusio
3 YHTEENVETO V PLATINATUTKIMUKSISTA TORNION - NARANKAVAARAN KERROSINTRUUSIOJAKSOLLA 1 Johdanto Tornion - Narankavaaran kerrosintruusiojakson platinatutkimuksissa on v jatkettu Outokumpu Oy:ltä perittyjen aiheiden selvittamista. Koska kerrosintruusiovyöhykkeen lantisemmat osat (Suhangon alue, Penikat) olivat jo vuoden 1981 tutkimuksissa osoittautuneel itäisiä osia (Koillismaa) mielenkiintoisemmiksi, on työt keskitetty ensinmainitulle alueelle, eikä Koillismaan osalta ole kenttätutkimuksia tehty. Tutkimusmateriaalina ovat olleet kairausnäytteet ( m), geologikairanäytteet (295 kpl), paljastu- ma- ja lohkarenäytteet (n. 700 kpl) seka geokemian näytteet (1 979 kpl) ja geofysiikan mittaustulokset. Geologisen sektorin asioista mainittakoon, että FT Tuomo Alapieti Oulun yliopistosta on aloittanut ker. rosintruusioiden sisäisen stratigrafian selvitystyön Penikkain intruusion osalta. Tutkimukseen on Alapieti saanut Outokumpu Oy:n Säätiön juhlavuoden stipendin ja tutkimusta tehdään yhteistyössä Lapin Malmin kanssa Muita geologisen sektorin yleisiä ja yhteenvetoluonteisia asioita on käsitelty kunkin osa-alueen yhteydes. sa. Koska käsillä oleva raportti on yksityiskohtainen toimintakertomus, voi tämän raportin tiivistelmäna käytta, varsinaisen toimintakertomuksen (1982) platinatutkimuk. sia käsittelevää osaa. 2 Geofysikaaliset tutkimukset, yleistä (TPR) Geofysikaalisten mittausten osalta on Geologinen tutkimuslaitos suorittanut Kemin - Tornion -alueella
4 lapin Malmi km :n laajuisen matalalentomittauksen, jolla toivotaan voitavan paikantaa mm. mahdollisia uusia kerrosintruusioita alueelta. Maanpintamittauksia on tehty Suhangon ja Kemin välil- 1ä 14-mittaryhmän osalta koko vuoden. Mittauksissa on magnetometrauksella ollut keskeinen asema. Sitä on käytetty joka kohteella ja se on epäsuorasti auttanut PGE-horisonttien paikantamisessa. Painovoima-, IP-, VLF-R- ja slingram -mittauksia on tehty kokeiluluonteisesti eri kohteilla. Korkeajaksoslingram- ja varsinkin IP-mittauksilla on pystytty paikantamaan joitakin PGE-jaksoja, kun taas painovoima- ja VLF-R-mittausten tulokset ovat rajanneet koko kerrosintruusiot. c2, Oulun yliopiston geofysiikan laitoksen kanssa on tutkittu AMT- ja VLF-R-mittausten käyttömahdollisuuksia Suhangon suurimman kerrosintruusion rakenteen selvittämiseksi. 3 Geokemialliset tutkimukset, yleistä (EI) Geokemian naytteita on otettu kerrosintruusioaiheilta kaikkiaan kpl (Siika-Kämä, Kuohunki, Konttijarvi, Soqpujarvi). Koska tutkimuskohteena ovat olleet "uudet metallit (PGE, kulta), on näytteenotossa ollut myös voimakas menetelmatutkimuksellinen tavoite. Käytetty pisteväli on ollut tavallisimmin 5 m, joskus 10 m, joskus 2 m. Rajallisen analyysikapasiteetin vuoksi on jalometallier osalta analysoitavien näytteiden määrää jouduttu rajoittamaan valitsemalla analysoitavaksi vain sellaisia näytteitä, jotka ovat kuparin, nikkelin tai kromin suhteen anomaalisia. Tällä metodilla kuitenkin voidaar menettää merkittäviä jalornetalliviitteitä, mitä osoittaa Siika-Kaman esimerkkitapaus, jossa 18:sta jalometallien suhteen anomaalisesta pisteestä 12 on Cu:n, Ni:n ja Cr:n suhteen vain taustapitoisuuksien tasolla.
5 Suoritettujen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että geokemiallinen näytteenotto on käyttökelpoinen platinametallien etsintämenetelmä. Ohuehkojen maapeitteiden alueella (esim. Konttijärvi) saadaan yksityiskohtaistakin kuvaa, mutta myös paksujen maapeitteiden alueella (esim. Siika-Kama) ovat viitteet selvät. 4 Tutkimusaiheet 4.1 Suhanko - Pekkala -alue Suhanko- Pekkala -alueen kerrosintruusioissa tunnetaan neljään eri geologiseen miljööseen liittyviä PGE-mine-,a, ralisaatioita ja samalla neljä eri malmityyppia. Ne ovat kerrosjärjestyksessä alhaalta ylöspäin lukien seu- raavat : 1. Graniittigneissipohjan puolella esiintyvät kapeat sulfidijuonet ja sulfidipirotteet, joille on ominaista korkea kuparipitoisuus, suhteellisen alhainen Ni-pitoisuus sekä usein korkeat jalometallipitoisuudet. Tämä malmi- tyyppi ei voine muodostaa dimensioiltaan kovir mittavia malmeja, mutta korkeista arvometallipitoisuuksista johtuen metallisisällöt voivat nousta merkittäviksikin. Esimerkkeinä mainit- takoon Kilvenlatvalampien ja Lihalammen kupa- rikiisujuonet. Massiiviset magneettikiisumalmit, joita tavataan kerrosintruusion reunavyöhykkeessa useammilla eri nivoilla (tavallisimmin kuitenkin hyvin lähellä pohjakontaktia) seka myös graniittigneissipohjan puolella. Magneettikiisumalmeille on ominaista myös vähäinen kuparikiisupitoisuus. Arvometallien (PGE+Au+Ag mukaanlukien) pitoisuudet ovat yleensä alhaiset ja pitoisuudet sulfidifaasissa ovat niin
6 alhaiset, että hyvän rikasteen saaminen on ilmeisen vaikeata. Muihin esiintymiin nähden tekevät poikkeuksen Suhangon mineralisaatioon liittyvät magneettikiisumalmit, jotka ovat muita jalometallirikkaampia ja pitoisuudet sulfidifaasissa ovat useita grammoja tonnissa. Mikäli Suhangon malmi joskus tulisi louhinta- kelpoiseksi, olisivat jalometallit todennäköi- sesti hyvin merkittävä sivutuote, kuten on laita esim. Sudburyn Ni-malmeissa, joiden jalometallipitoisuudet (totaali ja sulfidi- faasin) ovat samaa luokkaa kuin Suhangossa. Massiiviset magneettikiisumalmit saattavat muodostaa dimensioiltaan varsin mittaviakin esiintymiä (Vaaralampi) ja on todennäköistä, että tätä malmityyppiä on löydettävissä edel- leen hyvin laajalti Suhangon intruusion pohja- kontaktin tuntumasta. Sulfidipirotteet reunavyöhykkeen peridotiiteissa, pyrokseniiteissa ja gabroissa sekä massiivisen magneettikiisumalmin puuttuessa myös intruusion alapuolella graniittigneissipohjassa. Tälle malmityypille on ominainen normaali magmaattinen sulfidiseurue kuparikiisu-magneettikiisu-pentlandiitti. Sulfidipirotteen vähäisyydestä johtuen Cu- ja Ni-pitoisuudet jäävät suhteellisen alhaisiksi, mutta jalometallipitoisuudet ovat joskus (esim. Konttijärvellä) suhteellisen korkeat. Useimmiten mineralisaatioiden parhaat osat liittyvät metapyrokseniittiin. Sulfidifaasin arvometallipitoisuudet (mukaanlukien jalometallit) ovat useimmiten siinämäärin korkeat, että pirotteista on oletettavasti saatavissa hyvälaatuiset rikasteet. Paras esimerkki tästä tyypistä on Konttijärvi. Lisäksi tätä pirotetyyppiä tavataan mm. Suhangon ja Vaaralammen
7 esiintymissä massiivisten magneettikiisu- malmien päällä (joskus valissakin) ja Vaara- lammen itäosassa ilman massiivista magneetti- kiisumalmia alla. Koska tämän malmityypin lavistykset ovat usein suhteellisen paksuja, on olemassa mahdolli- suuksia dimensioiltaan mittaviinkin minerali- saatioihin (kuten esim. Konttijarvi). Tois- taiseksi ei ole kuitenkaan esim. Suhangon intruusiosta löydetty edes Konttijarven luok- kaan yltävia pitoisuuksia, joita on pidettävä nykynäkymillä vähimmaisvaatimuksena taloudel- lisuutta ajatellen. Tämän hetkinen tulos perustuu kuitenkin vielä siinamäarin.,. vähäiseen materaaliin, ettei toiveita merkittävistakin tämän tyypin esiintymistä alueella ole syytä hylätä. Pirotteiset, usein rikkiköyhät sulfidipirotteet kerrossarjassa korkealla esiintyvän peridotiittikerroksen alaosassa ja alapuolisessa gabrossa n. 100 m:n matkalla. Erityisesti peridotiittiin liittyvälle mineralisaatiolle on ominaista alhaiset S-, Cu- ja Ni-pitoisuudet ja hyvin korkeat jalometallipitoisuudet sulfidifaasissa. Myös gabroihin liittyvissä pirotteissa sulfidifaasin jalometallipitoisuudet ovat korkeat. Tätä tyyppiä edustavat Siika-Kaman ja Kuohungin intruusioiden ylaosien mineralisaatiot ja sitä löydettaneen myös Kilvenlatvalammilta ja Kilvenjarven suurehkosta intruusiolohkosta. Siika-Khan ja Kuohungin intruusioiden kerrossarjan ylaosien mineralisaatioita voidaan verrata klassillisiin platinamalmeihin (Merensky Reef, Stillwater Johns-Manville Reef) siinä mielessä ne muodostavat pitkiä ja
8 kapeita seka usein lateraalisuunnassa jalometallipitoisuuksiltaan epahomogeenisia kerroksia. Malmiesiintymien muodosta johtuen on tämän tyypin pitoisuusvaatimuksia pidettava ilmeisen korkeina, koska esim. avolouhinta mittavassa määrin ei voine tulla kyseeseen Rovaniemen mlk, Siika-Kamä ( ) Platinakriittisen maqnetoituneen metaperidotiittivyöhykkeen rajaamiseksi tehtiin Siika-Kamassa systemaattinen magnetometraus. Lisäksi kohteella mitattiin joitakin painovoima- ja VLF-R-hajaprofiileja koko kerrosintruusion rajaamiseksi.,,. Kriittiseksi katsotusta vyöhykkeestä otettiin lisäksi muutamia geokemian profiileja. Paksuista maapeitteista huolimatta 119:sta jalometallien suhteen analysoidusta näytteestä 18 oli anomaalisia. Anomalioiden taso on alhainen (yleensä 0,02-0,04 ppm jotain tai joitakin jalometalleja Pd, Pt, Au), korkeimman anomalian ollessa 0,92 ppm Pd. Edellämainituista 18:sta jalometallianomaalisesta naytteesta 12 kpl ei ole anomaalisia muiden raskaiden metallien suhteen. Siika-Kamaan on kairattu keväällä 1982 (n. 2,3 km:n matkalle) yhteensä kahdeksan reikää seitsemään eri profiiliin harvalla profiilivälillä. Kairausten tuloksena voidaan todeta, että Siika-Kamän kerrosintruusiooon liittyy selvä platinametallikriittinen vyöhyke kerrossarjan yläosissa esiintyvän peridotiitin alaosaan ja allaolevaan qabroon n. 100 m:n matkalla peridotiitin alla.
9 Selvin yhtenäinen, joskin kapea, mineralisaatio liittyy juuri peridotiitin - gabron kontaktiin, joka kaatuu n. 35O: een kaateella pohjoiseen. Pitoisuudet tässä vyöhykkeessa vaihtelevat melkoisesti vain heikosti anomaalista luokkaa olevista pitoisuuksista aina malmiluokan pitoisuuksiin asti. Itä- ja koillisosissaan on vyöhyke katkeillut siirrosten vuoksi useiksi lohkoiksi. Eräs naista lohkoista on n. 600 m pitkä ja siihen on kairattu kaksi reikää (Cm-3 ja SKA-5), joissa on tavattu peridotiitti-gabrokontaktissa alueen parhaat lavistykset. Alla on taulukoitu em. reikien lavistyskeskiarvo j a: Sulf idi- Sulf idi- SKA-5 / 99,93-102,37 =... 2,44 m % 9/t Au 0,06 12,3 Pd 11, Pt 3,2 658 Kivilaji tbtaperidotiitti-meta- gabro-kontakti Em. lavistyksiin liittyy konventionaaliseen tapaan tehdyn geologisen malmiarvion mukaan (olettaen malmivyöhykkeen kaateeksi 35O) mahdollista malmia +180 tasolle arvioituna n. 1,2 milj. t ja +300 tasolle arvioituna n. 1,9 milj. t pitoisuuksin Cu 0,06 %, Ni 0,10 F S 0,26 %, Au 0,08 g/t, Pd 9,47 g/t'seka Pt 2,59 g/t,
10 joka viimeksimainittu pitoisuus perustuu reiän SKX-3 Pt-tuloksen puuttuessa samaan Pd/Pt-suhteeseen kuin reiässä SKX-5. Tällaisesta varsin epahomogeeni- sesta malmityypista tehty arvio ei kuitenkaan näin harvan kairaustiedon vuoksi voi olla kovinkaan tarkka. Vaikka peridotiitti-gabrokontaktissa tavataan muissakin rei'issa selvästi anomaalisia platinametallipitoisuuksia, eivat niissä tavatut pitoisuudet nouse malmiluokan tasolle. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö vyöhykkeeseen edelleen saattaisi liittyä joissakin osissa merkittäviäkin pitoisuuksia. Peridotiitti-gabro-kontaktin alapuoliseen gabroon seka siinä oleviin pyrokseniittisiin kerroksiin ja satunnaisiin pegmatoidisiin osueisiin liittyy n. 100 m: matkalla kerrossarjassa alaspäin merkittäviä platinametallipitoisuuksia, jotka eivat kuitenkaan yllä aivan aiemmin mainittujen SKA-3,-5:ssa tavattujen pitoisuuksien tasolle. Parhaat lavistykset ovat intruusion länsiosasta reiästä SKA-6, josta on allaoleva seka seuraavalla sivulla olevat lavistyskeskiarvot seka vastaavat metallipitoisuudet sulfidifaasissa: % g/t Sulf idifaasissa Cu S Au Kivilaji 0,40 0,31 0,68 0,95 Metagabro 47, ,9 112,6 656,7
11 lmrri 1 Pd/Pt Kivilaji 0,42 0,72 0,16 l,09 5,43 4,99 Metagabro Sulfidif. 21,5 8,l 55,4 276, SKX-6 /169,10-170,43 =... 1,33 m Sulfidif. 21,6 283,9 0,57 2,81 4,95 Metagabro + m a - 43,7 216,3 toidi 0/ 1.38 Sulfidif. 14,5 SK&i6-L-19QL18_z_ ~--11Q-m1... osa edell. lävistystl 37 0,23 6,2 1,4 37, ,6 4,41 Metagabro Eräästä platinametallirikkaasta gabroon liittyvästä sulfidiosueesta sekä eräästä sulfidirikkaasta pegmatoidista on tehty alustavia rikastuskokeita Outokumpu Oy:n metallurgisessa tutkimuslaitoksessa Porissa. Platinametallien saanti kertausrikasteeseen oli n. 70 % molemmissa näytteissä ja rikasteen pitoisuudet olivat gabrossa Pd g/t ja Pt 330 g/t sekä pegmatoidissa Pd 900 g/t ja Pt 250 g/t.
12 Siika-Kaman malmimahdollisuuksia jatkossa arvioitaes- sa on otettava huomioon, että kairattu osa edustaa hyvin kapeaa vyöhykettä paksusta intruusiosta, jonka kattoa ja pohjaa ei tunneta. Edelleen on muis- tettava eräissä paljastumissa gabrovyöhykkeessa peri- dotiitin alla tavatut erittäin korkeat platinametalli- pitoisuudet (Pd 30 g/t, Pt 10 g/t), jotka vaikka mahdollisesti esiintyisivätkin pahkumaisina muodostu- mina, voivat suhteellisen pienikokoisinakin omata merkittäviä jalometallisisaltöja Rovaniemenmlk, Kuohunki ( , 05) Kuohungin alueen geofysikaalisten tutkimusten osalta on vanhaa magnetometrausta laajennettu pohjoiseen ja länteen. Elittauksella voitiin edelleen seurata PGE- kriittista magnetoitunutta metaperidotiittivyöhyketta. Lisäksi alueen länsiosassa tehtiin korkeajakso - slingrammittausta, jonka tuloksena saatuja johteita on jo aloitettu mm. moreeninaytteenotolla selvittämään. Myös IP-mittausta on suoritettu kokeiluluonteisesti muutamilla profiileilla. Peridotiittivyöhykkeen alaosan PGE-kriittisyyttä on selvitetty myös pienehkölla geokemian naytteenotolla. Jalometallianalyysiin menevät näytteet on valittu korkeimpien Cu-, Ni- ja Cr-pitoisuuksien perusteella ja 29:sta analysoidusta naytteesta yhdeksän oli anomaalisia eli paksuista maapeitteista huolimatta viitteitä platinametalleista saatiin. Korkein yksittäinen anomalia on 3,35 g/t Au ja korkein Pd-pitoisuus 0,68 g/t. Kuohungin intruusion tutkimukset geologisen sektorin osalta käsittävät geologikairanäytteenottoa, detaljikartoitusta, lohkare-etsintää ja kairausta seka intruusion reunavyöhykkeeseen 1970-luvulla kairattujen reikien uudelleen analysointia jalometallien osalta.
13 Lohkare-etsintäa ja detaljikartoitusta on suoritettu kesaapulaisryhrnan M. Iljina - A. Vitikka toimesta kerrosintruusion yläosissa koko sen tunnetulla pituu- della (n. 5,5 km). Paljastumista ei ole tavattu tähän mennessä tulleissa analyysituloksissa merkittäviä pla- tinametallipitoisuukcia. Sensijaan sekä intruusion itä- että lansipaasta on löydetty lohkareita, joissa on korkeita arvometallipitoisuuksia. Itäpaassa on useiden gabrolohkareiden tihentymat (näytteet LI - Lll-MJ1/82), jossa on tavattu seuraavia pitoisuuksia: Pd 4,5-13,9 g/t, Pt 1,O - 4,3 g/t, AU 0,17-0,41 g/t Rh 0,17-0,32 g/t, Cu 0,07-0,8 %, Ni 0,07-0,36 %, S 0,09-1,4 %. Arvometallipitoisuudet sulfidifaasissa ovat varsin korkeat.,>, Intruusion lansipaasta Nutturalammelta löydetty ilmei- sen paikallinen pyrokseniittilohkare (LI-AJV/82) sisal- taa Pd 8,24 g/t, Pt 2,2 g/t, Au 0,28 g/t, Rh 0,28 g/t, Cu 0,18 %, Ni 0,02 % seka S 0,16 % (Ag (1 g/t). Osit- tain em. lohkareen selvittämiseen liittyy Nutturalam- mella suoritettu qeologikairanaytteenotto (70 pistettä) joka oli suunnattu Siika-Kaman platinametallikriitti- sen peridotiitin kanssa todennäköisesti analogiseen periäotiitti-pyrokseniittimiljööseen. Analyysitulok- sia ei ole toistaiseksi saatu. Kesällä 1982 suoritettiin intruusion itapaassa neljän reiän kairaus (KUO-25-28). Lisäksi oli kaytettavissa yksi aiemmin kriittiseen vyöhykkeeseen kairattu reikä (KUO-12), joka analysoitiin uudelleen. Kairauksen lähtökohtana olivat Siika-Kaman kanssa analoginen geologinen miljöö, em. lohkarenaytteet sekä geokemian anomaliat. Analyysituloksia on tätä kirjoitettaessa käytettävissä reitistä KUO-25, -26, -28 ja-12.
14 Itaisimmissä rei'issa (KUO-25, -26, -12) platinametallipitoisuudet ovat alhaisia, joskin anomalioita esiintyy seka peridotiitin alaosissa, että sen alapuolisessa gabrossa. Paras lävistys on reiässä KUO-12, jonka lavistystietoa on seuraavassa taulukossa: Sulfidif. /Co63 I Cu 1 Ni 1 S 1 A9 1 AU 1 Pd 1 Pt 1 pd,~ I 1 I 1 I 0,08 0,l.C 0, , ,08.S& 7,AC -,297, 1,76 1 Kivilaji 0,3 5,33 Fyrokseniitti ja gabro peridotiitir sgt% Mk?] alla Edellisten lansipuolelle kairatuissa rei'issa (KUO-27, -28) tavattiin runsaammin sulfideja ja reiästä KUO-28 on seuraavan taulukon mukainen lavistystieto: % A 9/t Au Pd Pt Rh Pd/Pt Kivilaji Sulfidif. ~ m 2 3; 7 0,15 5,Ol 24,9 11, , , ,lO 14,O 3,. MPYR + MGB; mm:n alla Kuohunyin kerrosintruusion alaosiin ja osittain myös graniittigneissikompleksin puolelle on kairattu luvulla Outokumpu Oy:n toimesta runsaasti reikiä (rap. 001/ /JR, EI, ~pr/78). Naista on v jalometallien (Pd, Au) suhteen uudelleen analysoitu reiät KUO-3, -4, -5, -6, -8, -9, -10, -11, -15 ja -17 b Tulos oli platinametallien osalta heikohko. Paras 1avistys on reiässa KUO-11 välillä 16,OO - 30,22 m, jossi on samalla edustettuna tyypillisimmät kerrocintruusion reunavyöhykkeen kivilajit. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on laskettu lävistyskeskiarvot kivilajeittain kerrosjärjestyksessä ylhäältä alaspäin:
15 KUQ~~~-L-~~LQQ-:-~QLZ~~-E--~~L~~-%... Kivilaji Metaperidotiitti Metapyrokseniitti Metapyrokseniitti Yh;. 16,00-30,221 14,22, Pitoisuuskeskiarvot 0,51 0,13 2,13 3,86 0,06 0,90 8,9 2, ,04 15,6 Lisäksi on tehty jalometallianalyysit kahdesta kuparirikkaasta lohkareesta, joita tavataan kerrosintruusion kaakkoispuolella, ja jotka aikanaan aiheuttivat Kuohungin intruusion alaosien tutkimusten kaynnistymisen. Lohkareet edustavat todennäköisesti kerrosintruusion alla esiintyviä hajanaisia ja pienialaisia sulfidikonsentroitumia, joiden ainekset ovat ainakin osittain itse intruusiosta peräisin. Alla on taulukoituna analyysitulos tällaisesta lohkareesta.
16 Yhteenvetona Kuohungista voidaan sanoa, että tutkimukset Ovat viela paljolti aiussaan. Kerrossarjan yläosien peridotiitin alaosiin ja alle tuntuisi liittyvan parhaat malmimahdollisuudet. Pohjan puolella mahdollisesti esiintyvistä Cu- ja PGE-rikkaista juonista ei ole viela paljon tietoa. Oletettavasti yksittäisten juonten koko voi olla pieni, mutta mahdollisesti runsas lukumäärä ja runsas metallisisältö voivat kompensoida pienuutta. Kuohunqin massiivisiin magneettikiisumalmeihin ei voida tällä hetkellä nähdä liittyvan juurikaan ekonomisia mahdollisuuksia Rovaniemen mlk, Kilvenlatvalammit ( ) Kilvenlatvalammille on vuosina kairattu Outokumpu Oy:n toimesta seitsemän reikää (KVT-1-7; rap. 001/ /JR,EJ,TPR/82) eräiden sinkkirikkaider lohkareiden selvittämiseksi. Kahdessa reiassä (KVT-3, -6) on tavattu kuparirikkaita juonia, jotka on jalometallien (Pd, Au) suhteen v uudelleen analysoiti Pt- ja Rh-pitoisuuksia ei ole toistaiseksi käytettävissä. Kuten allaolevista sekä seuraavilla sivulla olevasta lävistyspitoisuustaulukoista ilmenee, ovat kyseiset graniittigneissimiljöössä esiintyvät juonet myös jalometallirikkaita. ~ ~ Sulfidif. 16,5
17 Sulfidif. Cu 14,59 28,7 % Ni 0,326 0,64 S 18,8 37 -% g/t Au 1,18 2,32 W 5,84 11,5 Lävistystietoihin voi tulla uusinta-analyysien myötä vähäisiä muutoksia. Reiän KVT-3 lavistys sekä reiän KVT-6 alempi (45,36-46,03) lävistys liittyvät juoneen, joka on aiemmin arvioitu (em. raportti) dimensioiltaan n t:n suuruiseksi ja arvometallipitoisuukciltaan seuraaviksi: Cu 10,O %, Ni 0,72 % sekä Ag 93 g/t. Kilvenlatvalampien jatkokairaus em. tyyppisten juonten löytämiseksi, eraiden Zn-lohkareiden selvittamiseksi sekä itse kerrosintruusion PGE-aiheiden selvittamiseksj on parhaillaan meneillään Rovaniemenmlk, Lihalampi ( , , 02) Lihalammen alueelle on Outokumpu Oy:n toimesta kairattu kahteen otteeseen yhteensä 12 reikää (SK-7-18) eraiden kuparirikkaiden lohkareiden selvittamiseksi. Kairauslavistysten jalometallipitoisuuksien selvittamiseksi on eräitä reikiä (SK-11, -12, -13, -1 4, -18) tänä vuonna uudelleen analysoitu. Reiät SK-12 ja -13 on kairattu kerrosintruusioon ja osin sen alapuoliseen pohjan kvartsidioriittiin. Platinametallipitoisuudet ovat erittäin heikot; paras 1ävistys on kerrosintruusion metapyrokseniitissa (SK-13/ 29,90-32,20 = 2,3 m) seuraavin pitoisuuksin: Cu 0,74 %, Ni 0,05 %, S 22,2 %, Ag 4 g/t, Au <0,05 g/t ja Pd 0,94 g/t.
18 Muut reiät on kairattu pohjan puolelle ja niissä on tavattu hajanaisia kuparirikkaita juonia ja pirotteita. Jalometallipitoisuudet ovat kuitenkin enimmäkseen suh- teellisen alhaisia eräitä kapeita lavistyksia lukuunottamatta. Paras lavistys on reiästä SK-18 / 38,18-39,13 = 0,95 m, jossa Cu 0,22 %, Ni 0,07 %, S 0,52 %, Ag 3 g/t, Au 0,54 g/t ja Pd 7,69 g/t. Kuparirikkaim- missa osissa, joissa Cu-pitoisuus voi nousta useisiin prosentteihin, ei näin korkeita Au- ja Pd-pitoisuuksia tavata. Aihe ei vaikuta erityisen herkulliselta, mutta eräät tarkistukset, mm. kerrossarjan ylempiä osia koskien, voivat olla paikallaan.,,, Rovaniemen mlk, Saunakivalo ( ) Saunakivalon alueelle, missa kerrosintruusio on nykyi- sessä maanpintaleikkauksessa hyvin ohut, on Outokmpu Oy:n toimesta kairattu v kuusi reikää (SK-1-6). Näistä reitistä on neljä (SK-1, -2, -3, -6) analy- soitu uudelleen jalometallipitoisuuksien selvittämisek- si. Rei'issä tavataan ainoastaan anomaalisia jalo- metallipitoisuuksia ja paras lävistys on kerrosintruu- sion ja graniittigneissipohjan kontaktissa olevasta kapeasta magneettikiisumalmista (SK-2 / 19,OO - 19,30 = 0,30 m), jossa on seuraavat pitoisuudet: Cu 0,054 %, Ni 1,93 %, S 34,7 %, Ag 2 g/t, Au <0,05 g/t ja Pd 2,73 g/t. Korkeasta rikkipitoisuudesta johtuen sulfidifaasin pitoisuudet ovat likimain samat kuin em. pitoisuudet. Saunakivalon aiheen osalta ei tällä hetkellä ole näh- tavissä jatkotutki!iistarvetta.
19 Ranua, Suhangon intruusio ( , ) Suhanqon suureen kerrosintruusioon liittyy neljä erillistä sulfidimalmiaihetta, jotka ovat Yli-Portimojärvi, Niittylampi, Vaaralampi ja Suhanko. Niittylammelle kairattiin vuodenvaihteessa ( ) kaksi reikaa, muutoin selvitykset perustuvat Outokumpu Oy:n vanhan kairausmateriaalin revidointiin Ranua, Yli-Portimojarvi ( ) Yli-Portimojarven aihe käsittää Suhanqon suurehkon kerrosintruusion pohjoisimmat osat. Alueelle on kai- rattu Outokumpu Oy:n toimesta vuosina $7. yhteensä 19 reikaa (YP-1-19), joilla kaikilla on lavistetty kerrosintruusion ja graniittigneissipohjan kontakti. Jalometallipitoisuuksien selvittämiseksi on em. kairarei'istauudelleen raportoitu ja analysoitu YP-4, -15 ja -19. Seuraavassaon taulukoita reikien lävistyskeskiarvoista. XI'' (Suhangon intruusion pohjoisin reikä) Iävist.vali it., m Cu % Ni S %l q/t Au Pd Kivilaji 114,52-118,99 0,066 0,127 0,22 0,99 0,03 0,58 Metaperidotiitti , ,O 97,5 134, ,72 12,93 0,136 0,084 0,34 0,41 0,05 1,23 Metapyrokseniitt: 14,4 8, ,3 130,O
20 18 13,O 7,O ,14 0,13 1,07 0, , Kivilaji Metapyrokseniitti+ metagabro - Metagabro + hartsi, dioriitti (pohja) 0,14 0,09 0,64 0,34 8,l 5, , ; : 5,6 5,6 I *sisältyy seuraavaan 311,70-326, ,94 0,11 0,09 /&16tl 326,64-340,35 13,71 0,lO 0,08 : 1 1,3 1,O 340,35-340,58 1 0,23 Sulf idifaasissa 1 340,58-358,09 17,51 I 0,20 0,2 0,09 1,3 0,57 0,6 0,09 1,3.jka 311,70-358,04 46,39 0,lO 0,09 1 ' Sulf idifaasissa 11~7 II,!? Kivilaji L%tapyrok- seniitti Metapyrok- Kvartsidioriitti _pohja Magneettikiisumalmi (pohjan pu lella) Kvartsidioriitti Whjai 1 I 18,5 ( 7,8 [ 90-77t10!:r 77,lO-78,lO 1,OO 0,32 0,37 Sulf idifaasi sa 32,201;;:8 Yht./ka 28,19-78,lO 49,91 0,20 0,12 1 3,3 2,O - seniitti ridotiit Metapyrokseniitti 0,39 Magneetti- 1,0 kiismalmi
21 Yhteenvetona voidaan todeta, että varsinaiset magneet- tikiisumalmit, joiden selvittämiseksi kairaukset on alunperin tehty, ovat heikkolaatuisia malmeja ja arvo- metallipitoisuudet sulfidifaasissa alhaiset (ts. mah- dollinen sulfidiyhteisrikaste tulisi olemaan heikkolaatuinen). Magneettikiisumalmien päällä erityisesti pyrokseniiteissa ja peridotiiteissa tavattava sulfidipirote on siinä mielessä parempilaatuista, että sulfidifaasin pitoisuudet ovat suhteellisen korkeat ja mahdollisuudet hyvälaatuisen rikasteen saamiseksi ovat olemassa. Kupari- ja nikkelipitoisuudet ovat alhaisemmat kuin magneettikiisumalmeissa, mutta sulfidifaasin pitoisuudet niidenkin osalta ratkaisevasti paremmat. Parhaissa osissa pirotteista "malmia" jalometallien (PGE + Au) summa on g/t. Mahdolliset jatkotutkimukset tulisi suunnata vieläkin havaittuja jalometallirikkaampien pirotteisten sulfi- dien löytämiseksi Ranua, Niittylampi ( ) Niittylammella on suoritettu Outokumpu Oy:n toimesta kairauksia useassa eri vaiheessa. Varsinaisen Niittylammen kuparipitoisen magneettikiisumalmin inventoimiseksi on alueelle kairattu seitsemän reikää (YP-117, -125, -126, -127, -131, -136, -137) kolmeen eri profiiliin. Niittylammen Cu-Ni-esiintymästä on tehty seuraavalla sivulla olevan taulukon mukainen malmiarvio, johon saattaa eräiden tarkistusten myötä tulla vähän (mutta tuskin olennaisesti) muutoksia. Lisäksi on mahdollista, että esiintymä ei ole yhtenäinen, vaan mm. siirrokset ovat voineet katkoa sitä. Myös maqneettikiisumalmin tyypillinen tapa esiintyä useampien eri isäntäkivit
22 yhteydessä lisää epävarmuutta. Suunniteltua potentiaalimittausta esiintymän yhtenäisyyden ja mahdollisten jatkeiden selvittämiseksi ei voitu tehdä reikien rikkonaisuuden vuoksi Niittylammen maqneettikiisumalmin n t. alustava malmiarvio Cu % Ni S Ag I PPm Au Pd ~t ~d/~t Sulfidif. 0,49 1,57 0,67 2,15 11, ,23 13,57 0,Ol 0,03 0,68 2,18 0,27 0,87 2,52 Pt-pitoisuuden osalta arvioon on syytä suhtautua hie- noisella varauksella, sillä tulos perustuu varsin va- hiin analyyseihin. Koska arvometallipitoisuudet sulfidifaasissa ovat al- haiset, ei tyypistä ole saatavissa kovinkaan hyvälaa- tuista rikastetta. Rei'istä YP-136 ja -137 on em. malmiarvioon liittyvien osien lisäksi analysoitu varsin mittavia lävistyksiä systemaattisesti. Allaolevista taulukoistailrnenee naiden reikien lavistyskeskiarvoja. Lavist.väli it., m ,48-189, ,65-205,33 15,68 205,33-210,64 5,31 210, ,ll Yht./ka 176,48-215,75 139,27 d-
23 Lävist. iävist.väli.- pit.,m 103,95-106,94 3,OO ,25-197,91 25,66 197,91-201,OO 3,09 Yht./ka 172,25-201,OO 28, Cu 0,08 % 10,l 21,s 0,07 12,l 0,58 l,5 0,12 2,7 Ni 0,17 0,07 11,9 0,63 1,7 0,13 2,8 Kivilaji Metaperidotiitt: niitti 1.laqneettikiisu- Magneettikiisurnalmin yläpuolisten pyrokseniitteihin "' ja peridotiitteihin liittyvien pirotteisten sulfidimineralisaatioiden osalta voidaan taas todeta niistä saatavan rikasteen olevan todennäköisesti hyvälaatuisen Arvometallipitoisuudet Niittylammen tutkituissa 'pirote malmeissa' ovat kuitenkin alhaisemmat kuin esim. Yli- Portimojärvellä. Jalometallien (PGE+Au) yhteissumma on parhaimmillaan n. 1-1,5 g/t. Jatkotutkimusten osalta tulisi näillä näkymillä keskit- tyä rikkaampien pirotteisten malmityyppien etsintään Ranua, Vaaralampi ( ) Suhangon intruusioon liittyvistä tunnetuista Cu-Ni- esiintymistä suurin on Vaaralammen mineralisaatio, jossa on aiemmin suoritetun malmiarvion mukaan (raport- ti 001/ /JR,EI,TPR/~~) 6 milj. t magneettikiisu- malmia pitoisuuksin Ni 0,31 %, Cu 0,20 % ja S 11,8 %. Lisäksi liittyy malmiin paikoin merkittäviä Zn-pitoi- suuksia.
24 Jalometallipitoisuuksien selvittämiseksi on Vaaralam- men esiintymästä uudelleen analysoitu reiät YP-24, -100, -102, -104, -107 ja Isäntakivi ja malmityyppi vaihtelevat esiintymän eri osissa. Itäpaassa vallitsevat pirotteiset malmit, joiden isän- täkivenä on enimmäkseen metapyrokseniitti. Paras 1a- vistys on reiästä YP-102 oheisen taulukon pitoisuuksin. metapyrokseniitti Esiintymän keskiosissa tavataan pirotteista mineralisoitumista pyrokseniiteissa ja pyrokseniittien sulkeumina olevissa pohjan kvartsidioriiteissa seka niiden alla, kvartsidioriittisessa miljöössä useita massiivisia Cu-pitoisia "magneettikiisumalmikerroksia". Parhaat tiedot on reiästä YP-104 oheisessa taulukossa.
25 Malmin lansipaalle ovat ominaisia kerrosintruusion alla ja pohjan kvartsidioriiteissa esiintyvat magneettikiisukonsentroitumat, joiden ylapuolisen metapyrokseniitin osalta ei analyyttista tietoa ole toistaiseksi olemassa. Oheisessa taulukossa on lavistystietoja länsiosan reiän YP-110 magneettikiisumalmilavistyksista. iävist.vali YP-110/159,24-165,20 Sulf idif aasi ssa --- /175,35-176, /183,00-184,87 -- Yhteenvetona edella olevista taulukoista voidaan todeta, että Vaaralammella esiintyy kahta eri malmityyppia, joista hiukan ylempänä oleva pirotteinen ja rikkiköyhempi malmi on laadultaan parempaa, ts. sulfidifaasin metallipitoisuudet ja saatava sulfidiyhteisrikaste on arvometallipitoisuuksiltaan parempi kuin alempana oleva massiivinen magneettikiisumalmi. Magneettikiisumalmin osuus malmin kokonaismassasta on ilmeisesti selvästi suurempi kuin pirotteisen tyypin. Jatkotoimet tulisi taallakin suunnata jalometallirik- kaampien pirotteisten tyyppien etsintään Ranua, Suhanko ( ) Suhangon malmiin on Outokumpu Oy:n toimesta kairattu luvun taitteessa runsaasti reikiä ja sieltä on inventoitu n. 1 milj. t:n suuruinen malmi pitoisuuksilla; Cu 0,31 % ja Ni 0,27 % (raportti 001/ PR/71).
26 Alueelta on vuoden 1982 aikana uudelleen raportoitu ja analysoitu kaksi reikää (YP-53 ja -60) itse malmista ja lisäksi malmin länsipuolelta yksi reika (YP-45), joka on Suhangon intruusion läntisin reika. Seuraavissa taulukoissa on esitetty lavistystietoja ern. rei'istä: YP (Suhangon intruusion läntisin reikä) 57,54-61,76 Yht./ka 83,87-113,18 29,31 F'd 1, ,9 0,85 35,5 0,39 40,9 0,56 37,4 Kivilaji Metaperidotiitti Metagabro Metagabro 11,oo-16,ll Lävist. 16,ll-27, ,94 27,05-41,66 ( 14,61 Pd 1,35 45,9 0,81 32,3 0,84 12,9 1,24 5,3 0,95 14,4 Kivilaji Metapyrokseniit Metapyrokceniit Metagabro + metapyrokseniit Magneettikiisumalmi + kvartsidioriitti (ph:
27 iävist. 4,60-13,30 1 8,70 13,30-29, ,27 29,57-31,25 1 1,68 Sulfi,difaasissa, 31,25-35,19 1 3,94 L-, 35,19-35,41 1 0,22 35,41-50, ,79-50,20-51,77 1 1,57 51,77-66,83 / 15,06 66,83-71,20 1 4,37 Kivila 'i 0,54 Metaperidotiitt 0,92 Metapyrokseniit 38,l ti + meta abro 2,21 Magneettikiisu- 0,46 Metapyrokseniit 2,7 Magneettikiisu- 5,6 rnalmi 1 1 1,96 0,01 1,48 Maqneettikiisu- 5,7 0,02 4,3 Imam 1,20 <0,02 0,60 Metapyrokseniit <0,2 1 5,8 / ti Mineralisaatio koostuu ylaosassaan peridotiitteihin ja pyrokseniitteihin liittyvista sulfidipirotteista seka keski- ja alaosissaan vuorottelevista pirottei- sista (pääasiassa pyrokseniitteihin liittyvistä) ja massiivisista sulfideista. Pirotteisten osien arvo- metallipitoisuudet (erityisesti jalometallit) ovat samaa luokkaa tai jopa hieman alemmat kuin useissa muissa Suhangon intruusion mineralisaatioissa. Esim. Pd-pitoisuus pirotteissa jaa useimmiten alle 1 g/t. Myös sulfidifaasin jalometallipitoisuudet ovat ehkä hiukan Suhangon intruusion muihin pirotemineralisaati. oihin verrattuna keskimäarin alhaisemmat. Sensijaan massiivisten magneettikiisumalmien jalonetallipitoi- suudet ja myös pitoisuudet sulfidifaasissa ovat
28 selvästi paremmat kuin mitä muualla Suhanko - Pekkalan alueella on tavattu. Mm. Pd-pitoisuus on 1,2-2,7 g/t ja sulfidifaasissa 3,8-5,8 g/t Ranua, Konttijarvi ( ) Konttijarven geofysikaaliset mittaukset käsittivät magnetometrauksen tihentamista seka menetelmatutkimusmielessä suoritettua IP-mittausta. Magneettinen mittaus paikantaa PGE-mineralisaation kattopuolella olevan peridotiitin. IP-mittauksen voitiin todeta antavan selvän indikaation Pd-Pt-pitoisesta sulfidimineralisaatiosta. Konttijarvella paljolti menetelmatutkimusmielessa tehty geokemian työ antaa ilmeisen yksityiskohtaisen kuvan malmin esiintymisestä ja tulos on hyvin sopusoinnussa kairauksesta saadun kuvan kanssa. Intruusion länsipäässä maapeitteet ovat erittäin paksut ja geokemian tuloksissa ei ole mitään indikaatioita mahdollisista jalometallipitoisuuksista. Kerrosintruusioon kairattiin Outokumpu Oy:n toimesta v viisi reikää kolmeen profiiliin. Viimeiset analyysitulokset saatiin talvella 1962, jolloin aiheesta tehtiin geologinen malmiarvio (raportti 030/ B JJL/ ). Cut off:lla 2,4 q/t Pd+Pd tehty arvio antoi tulokseksi 10 milj. t todennäköistä malmia, jossa Pd 2,8 g/t, Pt 0,83 g/t, Au 0,26 g/t, Ag 2,5 g/t, Cu 0,23 %, Ni 0,08 % seka S 0,40 %. Todennäköistä malmia + mahdollista malmia tasolle arvioituna on n. 12 milj. t seuraavalla sivulla näkyvin pitoisuuksii Myöhemmin on tehty arviot käyttäen cut off:na 4 g/t ja 5,5 g/t Pd+Pt, jolloin malmin määrä näyttäisi olennaisesti vähenevän (korkein tonnimaara cut off 4,O g/t Pd+Pt todennäköinen + mahdollinen malmi tasolle 2,s milj. t) pitoisuuksien platinametallien osalta vastaavasti noin kaksinkertaistuessa (ks. taulukot).
29 ~ ~ - ~ ~. ~almiarvio %t off 2,L g/t Pd+Ft TODENNÄKOINEN MALMI 10 milj. t, Pd 2,81 g/t, Pt 0.83 g/t, Au 0,26 g/t, L~I 0,23 % TODENNÄKEINEN + MAHDOLLINEN MALMI tasolle arvioituna 12 rnilj. t, W 2,98 g/t. Pt 0,87 g/t, Au 0.27 g/t. Cu 3.2&?6 a/ t b retkx liivistysv3ll n IXvistyspituus m valk.rn;ltka m pintg-ala m kuri Lot m lavistyks-n keskitiheys malmitonnit Pd Dt Au Aq Cu :i 1 S 53,850 RN/KOJ ) ) ,99 1) 1648W ' , ) ) ) l HfI/KOJ-1 RN/KOJ-2 RN/KOJ-5 26, ,> ,665 0, W 0, , ,401 2, ,230 0, ,054 O.CO' PN/KOJ , ' il '4 1 r yht todenn3kfiin5n malml todennïkylnon + mnhdollinen mirlml bl00 -tasolle nrvioitunn TODENNXKUICEN MAL.IIN 11 0 milj. t) METALLISISXLTU: Pd 28,l t, Pt 8.3 t,?u 2.6 t ja Cu t keakf~itolsuudet 1) 2, xq7u 1) 0.8~ , ) 0.~ ) OjZ ) 0,my
30 J Lahtinen/RLV/ RANUA, KONTTIJÄRVI Malmiarvio Cdt oee 4.0 g/t Pd+Pt TODENNÄK~INEN MALMI 1 K e s k i p i t o i s u u d e t 1- Lävictysväli Gvistyspit.Vaik.mat- Pintai Yu '1 tiot Keski'yh. Malmi- q/t 1 4,.- f profiili Riikä m m ka m ala m rn q/cm -- tonnit Pd ~t AU Aq Cu Ni S 1 Yht. ka , ,41( Yht. ka , j 0.26 O,1O 0.44
31 Keskipito~~!drt RANUR, KONTTIJÄRVI Malmin icut oee 4,O g/t PdcPtI pax1lä olevan platinametallipitoisen raakun arvio TgDENNÄKOISEN MALMIN PÄÄLLÄ OLEVAN RAAKUN ARVIO 7 -- ~p i 7-pro- L3vistysvili Wvisb/s-Virk. ~-~b---~iiiiiiot Ä%ioitu 1 q/t i? 1 1 I~rlr ReikS n:o - m P ~- ~ ~ -?l&?l!!-,. ~ m t T o n n i t L P t - 1 Ca Ni Ni_ i TODENNAK. + i4ailn. MALMIN (+II30 -tasolle) PÄÄI.LÄ OLEVAN RAAKIJN ARVIO 6,lR MI1.J. 'P '(I.1.Ä OI.RVIN PITOISUIJKSIN + Prruituu hramimctanol iliuotuk?,c:,:n ** Pzzrustuu n. 1 m:n vnlcin otnïtuihin m3nritysnsyttoisirn
32 J Lahtinen/RIV/ L RANUA, KONTTIJARVI Malmiarvio cut Oft 5,5 g/t Pd+Pt TODENNAK~INEN MALMI - l i Lävistysvali Lävistyspit. Vaik.mt- Piny- Kuutjiot Keskqih. Malmi- / y-profiili -Reikä m rn!a m ala m_m s/un tonnit Pd Pt 'I'ODENNAK~INEN MALMI + MAHDOLLINEN MAI.MI tasolle Yht. ka ; 6, ,43 3, Of42i TQ[)ENNAK%IIIEN MALMI t MAIIDOI.i,iNEN MALMI t.,sollo 2.2 milj. t Prl 5.22,l/t, Pt 1,74 q/t, Au 0.43 q/t, Aq 3,OL q/t, Cu , N i 0.11 %, 5 D.42 7
33 Kyseisissa malmiarvioissa on kairausprofiilien (3 pro- fiilia) väli erittäin harva (250 m ja 300 m), jolloin keskimmäinen profiili tulee arviossa hyvin painavaksi. Cut off:lla 2,4 g/t Pd+Pt tehdyssä arviossa keskipro- fiili on pitoisuuksiltaan selvästi heikoin ja cut off- arvoilla 4,O ja 5,5 g/t Pd-Pt siihen liittyvän malmin tonnimäarat taas jäävät hyvin vähäisiksi. Mikäli kes- kiprofiilin sisältamän malmilaadun todellinen vaikutus- matka olisikin 275 m:n sijasta esim. vain n. 100 m, olisi Konttijärvellä mahdollista olla tasolle - - arvioituna malmia n. 3,3 milj. t, jossa Pd 5,5 g/t ja Pt 1,5 g/t. Malmin todellisen määrän ja laadun selvittäminen vaa-,,. tii vielä runsaasti lisäkairausta. Näyttää kuitenkin silta, ettei pintaan tulevan malmin määrää ole kovin olennaisesti mahdollista lisätä, koska Konttijärven intruusiolohkon pituus on todennäköisesti enintään 1 km Konttijärven malmin kairasydänlävistyksistä on otettu kolme näytettä rikastuskokeisiin, jotka on tehty Outokumpu Oy:n Metallurgisessa tutkimuslaitoksessa Porissa. Näytteista tehdyn syötteen pitoisuus vastaa cut offarvolla 2,4 g/t Pd+Pt tehdyn malmiarvion pitoisuuksin. Vaahdotuskokeiden tuloksena voitiin todeta platinametallien saannin laadultaan hyvään toiseen kertausrikasteeseen olevan luokkaa %. Tällöin saatavan rikasteen määrä olisi näytteestä riippuen 0,7-2 % malmin määrästä. Rikasteen arvo eri näytteiden kohdalla Harjavaltaan kuljetettuna olisi marraskuun 1982 hintojen mukaan mk/malmitonni (ts. mainitulla markkamäärällä malmitonnia kohti tulisi kattaa malmin louhinta, rikastus, kuljetus Harjavaltaan ja investoinnit).
34 Edellämainittujen tutkimusten lisäksi on Konttijärven Pd-Pt-esiintymästä tehty perusteellinen malmiminera- loginen tutkimus (raportti 070/ B/E. Hänninen/82) jonka tuloksia on käytetty mm. rikastuskokeissa hyväksi 4.2 Penikkain kerrosintruusio Penikkain kerrosintruusion alueella on tehty laajamit- tainen kartoitus- ja lohkare-etsintätyö kesaapulais- ryhmien P. Tuukki - T. Halkoaho, J. Schmidt - J. Vuollo ja M. Iljina - A. Vitikka toimesta. Intruusion etelä- osissa (Ala-Penikalla ja Paasivaarassa) on suoritettu geologikairanäytteenottoa (225 näytettä) sekä neljän reiän (SI/KI-18-21) syväkairausohjelma. Sompujärven alueelta on uudelleen raportoitu vanha kairausprofiili (KI-2, -4, -5, -6, -7). FT Tuomo Alapietin (Oulun yliopisto) toimesta on aioitettu kerrosintruusion stratigrafiatutkimus, jonka materiaalina on käytetty kesäapulaisten naytteita ja Sompujärven kairausprofiilin naytteita. Alustavaa tutkimustulosta on jo nyt käytettävissä, joskaan tuloksia ei ole vielä raportoitu. Tutkimusten tuloksena on voitu saada yksityiskohtaisempaa kuvaa jo aiemmin löydetyistä (1981) Paasivaaran ja Ala-Penikan PGE-aiheista sekä on löydetty yksi merkittävä PGE-lavistys Sompujärven vanhoista kairarei'istä. Kaikki edellämainitut PGE-aiheet liittyvät intruusion kerrokselliseen osaan eikä reunavyöhykkeeseen tai pohjan puolelle liittyviä mineralisaatioita tunneta. Mahdollisuudet näihin Suhanko - Pekkala -alueella hyvin yleisiin mineralisaatioihin ovatkin ilmeisen vähäiset.
35 Ala-Penikan alue ( ) Ala-Penikka Ala-Penikalla on kesaapulaistyönä pystytty seuraamaan PGE-kriittista anortosiitin alapuoliseen gabroon liit- tyvää jaksoa n. 2,2 km. Aivan pohjoisimmassa osassaan on jakso siirtynyt n. 0,5 km länteen. Itse minerali- soituminen on epätasaista ja epäjatkuvaa. Suurin tun- nettu yhtenäinen mineralisaatio on pintapuhkeaman alaltaan n. 130 m 2 ]a, geologikairanäytteenoton perusteella keskipitoisuus on seuraava: Cu 0,50 %, Ni 0,24 %, S 1,2 %, Pd 12,9 g/t, Pt 3,7 g/t, Au 0,8 g/t ja Rh 0,25 g/t. Parhaissa paljastumanaytteissä jalometal-,'. lien (PGE+Au) yhteissumma (Pd/Pt-suhteen pysyessä jota- kuinkin vakiosti 3,5) on n. 10 g/t - 48 g/t, huippu- pitoisuuksien löytyessa jakson etelaosista. Jakson mahdolliset jatkeet tunnetun osan pohjoispuo- lelle ovat toistaiseksi selvittämättä Paasivaara Paasivaarassa, kerrossarjassa n. 0,5 km Ala-Penikkajakson yläpuolella, on ultramafisen kerroksen alapuoliseen anortosiittiin liittyvää PGE-kriittista jaksoa seurattu kesäapulaistyönä n. 2,5 km:n matkalla. Mineralisoitumisen suhteen jakso on yhtenäisempi kuin Ala- Penikkajakso, joskin epahomogeenisuutta esiintyy niin, että sekä hyvin rikkaita että lähes tyhjia osia tavataan. Jakson eteläisimmissä ja parhaiten paljastuneissa osissa on tehty suhteellisen laaja geologikairanäytteenotto, jonka keskiarvotulos n. 1-2 m:n paksuisessa mineralisaatiossa on; Cu 0,4 %, S 1,05 %, Au 1,O g/t, Pd 3,5 g/t, Pt 4,6 g/t ja Rh 0,l g/t.
36 Paras geologikairanaytteenottoon perustuva lavistystieto on 1,2 m pitoisuuksilla; Cu 0,66 %, S 1,24 %, Pd 7,O g/t, Pt 9,2 g/t, Au 2,6 g/t ja Rh 0,2 g/t. Suoritetuissa syväkairauksissa on tavattu seuraavat lavistykset: SI/KI-18/1,77 m, jossa Cu 0,06 %, Ni 0,09 %, S 0,15 %, Pd 2,2 g/t, Pt 2,6 g/t ja Au 0,5 g/t; SI/KI-20/ 0,94 m, jossa Cu 0,34 %, S 1,2 % Pd 2,l g/t, Pt 2,5 g/t ja Au 0,43 g/t. Edellisten va- liin kairattu SI/KI-19 oli tyhjä. SI/KI-20 -reiän alle kairatusta reiästä SI/KI-21 ei ole vielä analyysitulok- sia. Kesäapulaisten - paljastumanaytteista tavatut parhaat pitoisuudet ( 16 g/t PGE+Au, Pt > Pd) ovat em. kairaus- ja geologikairanaytteenottoalueen pohjoispuolelta Keski-Penikan ja Sompujarven alueelta tavatut sulfideja sisältävät horisontit voivat olla Paasivaaran jatkeita Keski-Penikan alue ( , ) Keski-Penikan - Yli-Penikan alueelta on kesaapulais- työnä löydetty sulfidipitoisuuksia sisältäviä jaksoja (mahdollisesti Paasivaara -jakson jatkeita); naytteista ei ole kuitenkaan analyysituloksia käytettävissä Sompujarven alue ( , 04, 05) Sompujärven alueen (Penikkain pohjoisin osa) vanhan kairausprofiilin läpikäyminen tuotti yhden merkittävän PGE-pitoisen lävistyksen reiassä SI/KI-2 (0,68 m) ylimmän peridotiitin alaosassa; Pd 22,02 g/t, Pt 10,O g/t, Rh 1,2 g/t, Au 0,27 g/t, Cu 0,012 %, Ni (XRF) 0,104 %, S 0,002 %. Jatkeista ei ole toistáiseksi tietoa, mutta PGE-kriittisen miljöön huomioiden ovat toiveet jatkeistakin olemassa.
37 Lisäksi on Sompujärvellä kartoitustyössä tavattu sulfideja sisältäviä jaksoja (mahdollisesti Paasivaara -jak- so), joiden naytteista ei kuitenkaan ole analyysituloksia toistaiseksi saatu. 4.3 Kemin intruusio ( , 12) Kemin intruusion ylaosiin on kairattu viisi reikää aikaisemman profiilin jatkeeksi tarkoituksena lavistaa yhdellä leikkauksella koko intruusio ja nimenomaan ultramafisen osan ylapuolinen oletettavasti PGE-kriittinen gabroidinen osa. Edellämainitun kairauksen li- säksi on leikkauksen alaosan vanhat reiat uudelleen analysoitu ja raportoitu mahdollisten kromitiitteihin liittyvien platinametallipitoisuuksien selvittämiseksi seka sisäisen stratigrafian tutkimiseksi (T. Alapieti). Uusia kairareikiä ei ole toistaiseksi raportoitu. Vanhojen reikien PGE-analyyseista on pääosa saatu ja alustavasti näyttää silta, ettei kromitiitteihin, var- sinkaan paakromimalmiin, liity merkittäviä PGE-pitoisuuksia. Vähäisiä anomaalisia pitoisuuksia kuitenkin tavataan ja korkein pitoisuus on paakromimalmin ylapuolisesta kapeammasta kromitiittiraidasta 0,5 g/t Pt ja 0,12 g/t Pd Cr on alhainen, 6.7 %. Kemin intruusion PGE-kriittisyyden arvioiminen voidaan suorittaa, kun kaikki uudet reiat on käsitelty ja kaikki analyysitulokset saatu.
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotHyv. Jakelu. Rovanie. LÄÄNIssÄ SIMON, KEMI- JA TERVOLAN KUNNISSA. Sijainti 1 : 400 000. Avainsanat: kerrosintruusio, PGE, Penikat
Lapin Malmi/Jarmo Lahtinen Jakelu Hyv. OKME. -VI Rovanie KAiVOSLAiN 19 S:n MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS VALTAUSALUEISTA ERAUS- PENIKKA, kaiv.rek.nro 4687/1, YLIPENIKANOJA, kaiv.rek.nro 4687/2, POOKIJ&~KÄ
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotOutokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia
RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotNiinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus
31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotKUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen 15.10.1990 KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1989 1990 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA ~ilaaja Tekijä Lapin. Malmi Esko Hanninen O U T O K U M P U
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotM 06/3741/-79/1 Malmiosasto
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS M 06/3741/-79/1 Malmiosasto 18.12.1979 SODANKYLÄN KUNNAN VALTAUSALUEILLA BONANZA 1 KAIV. REK. N : O 2513, KAITASELKÄ 1-6 ja 8-9 KAIV. REK. N:O 2553 JA KARINKISELKÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3234/-91/1/10 JOROINEN Viholanniemi Hannu Makkonen 13.11.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
Lisätiedot.. ; Lapin rvlalmi. . kts. liiteluettelo. i l/ ~--- 1 / -:,..;...,?)./. ~ -':.; '';. / '. - \
Lapin rvlalmi SJ-MINERALISAATION KAIRAUS PENIKKAIN KERROSINTRUUSION N:o KILKAN LOHKOLLA 1984 030/2544/EK/85/14 T utkionuu lue laatija PENIKKAIN KERROSINTRUUSIO KILKAN LOHKO Kunta Keminmaa Ka,.ttalenti
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotU~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä
0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3.
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotN:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET ou 1/83. 'Tutkilnuulue laatija Jakelu
N:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET 1981-1982 ou 1/83 'Tutkilnuulue laatija Jakelu ~UPARI-RAUTUVAARA E. Korvuo/A. Hattula OU mal 2 kpl Kunb leat. 'pvm. HY V. KOL~RI 26.1.1 983 'KerttaJehti liitekertat ja
LisätiedotOUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4244/-90/1/10 ILOMANTSI Kuittila l-3 Martti Damsten 27.7.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA
LisätiedotKairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja. 0 - l,8o m
Q OUTOK-UMPU 0)' 0 K MALMINETSINTA KAIRAUKSET MARTTILASSA KESALLA 1977 Yleistä Fil.lis. A Huhman alunperin kansannäytteen perusteella alulle panemat scheeliittitutkirnukset Martti1an.kunnan alueella edistyiv3.t
Lisätiedot0outd<umpu ... RAPORTT I 062/ A/MK/96 Martti Kokkola. Jakelu. Kisko, Iilijarvi Karttalehti A GEOKEMIALLINEN MOREENITUTKIMUS
-- 0outd
LisätiedotOUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3)
Q OUTOKUMPU OY 001/2434, 0 K ~ ~ I ~ / J J v / ~ I VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL 10.12.1981 1(3) TUTKIMUSWPORTTI RANTSILA, '~äsäl3n~erä Jatkotbtklmukset v. 1981 sekä tutkimusohjelma mineralisaation inventoimiseksi
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö Malminetsiritä/Vammäla
o outokumpu mining _ FlNNMINES Leo Grundström/amal 30.7.1992 RAPORTTI 080/2121 01/LG/1992 1 JAKELU Kauppa- ja teollisuusministeriö Malminetsiritä/Vammäla KAIVOSLAIN 19 S:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
Lisätiedot7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet
Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ
TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen numero Valtausalueen
Lisätiedot;* 2. Paltamo. Haapaselka
2 L* + GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS ;* 2 'I Paltamo Haapaselka Timo Heino TUTKIMUSTY USELOSTUS PALTAMON KUNNASSA VALTAUSALUEILLA HAAPASELKA 1 ja 2 SEK# HORKANLAMPI 1, KAIV. REK. N:O 3130 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotKUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V
M19/2131/1998/10/1 Hyrvälä-Ilveskallio Hattula N. Kärkkäinen, K. Karttunen, B Lindmark 15.12.1998 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4487 KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V. 1997-1998.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06 3334/-81/1/10 NILSIÄ Aholansaari Esko Sipilä 4.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
LisätiedotMurtovaaran luovuttavat valtaukset. Tutkimustyöselostus 080/4514,4523/JJV/03. Jarmo Vesanto Julkinen. Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
1 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Näränkävaaran kerrosintruusion alueella valtauksilla Murtovaara 1 5, 7, 20, 30,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PORKKAUSOJA 1 3 KAIV. REK. N:O 3148 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3741/-86/1/10 Sodankylä Porkkausoja Tapani Mutanen 4.12.1986 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PORKKAUSOJA 1 3 KAIV. REK. N:O 3148 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotLapin Malmi J Lahtinen/RIV
J Lahtinen/RIV RAPORTTI 035/2544/JJL/90 20.3.1990 1 (10) Jakelu OKME 2 kpl LM 1 kpl HYV.~ SJ-PLATINAMETALLIMINERALISAATION MINERAALIVARA-ARVIO II PENIKKAIN INTRUUSION SOMPUJÄRVEN LOHKOLTA Kunta Karttalehti
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotKAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:
m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
Lisätiedot--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI
TALLENNETTU 0625/3613 02/MK/76 1 R 11 1010 Tutkimuskohteen sijainti Rovani e mi mlk, Kuohunki Kartan mittakaava 1:400 000 GTK "'':.I.-."$'>,... ',..I l Hirv ss8lk I ' Saun;? \ ukkc: """'\ V\IOsUmojt,....
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotLapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS. Valtaus KUSKOIVA 6; kaiv.rek.nro 3278/1, KTM nro 484/460/81
Lapin Malmi KAVOSLAN 19 :N MUKANEN TUTKMUSTYOSELOSTUS Valtaaja Rautaruukki Oy Valtaus KUSKOVA 6; kaiv.rek.nro 3278/1, KTM nro 484/460/81 Lääni Lapin lääni - Kunta Salla a Johdanto Suoritetut tutkimukset
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotBIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI
OUTOKUMPU Oy Malminetsinta BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI Johdanto Tulosten tarkastelua Suomussalmen Aittojärven Mo-aiheella suoritettiin tammi-helmikuussa 1974
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Niilo Kärkkäinen Koukunkangas (Ristikallio, Kopsanneva, Vanhahaudankangas Toholampi M19/2342/1999/10/1,
ARKISTO KAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Niilo Kärkkäinen 30.5.1997 Koukunkangas (Ristikallio, Kopsanneva, Vanhahaudankangas Toholampi M19/2342/1999/10/1, ILMENIITIN ETSINTÄÄ TOHOLAMMILLA v. 1994-1997
LisätiedotM 06/3343/-78-80/1_/_10
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3343/-78-80/1_/_10 Rautavaara Pappilanmäki Esko Sipilä 1.10.1084 TUTKIMUSSELOSTUS RAUTAVAARAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAPPILANMÄKI 1, KAIV:REK. N:0 3044/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotSuomussalmi, Housuvaara 1 ja Pahkalampi 1 Kultaesiintymien mineraalivarantoarvio
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Väli-Suomen aluetoimisto M19/4513/-97/1/1 0 Suomussalm i Housuvaara 1, Pahkalampi 1 Timo Heino Esko Koistinen 31.10.1997 Suomussalmi, Housuvaara 1 ja Pahkalampi 1 Kultaesiintymien
LisätiedotRAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA
ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotLapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS
Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS Valtaa ja Valtaus Lääni Kunta Rautaruukki Oy Outokumpu Oy ja Rautaruukki Oy Värriöjoki l/kaivrekno 2866/1 Värriöjoki S/kaivrekno 3395/1 Lapin lääni
LisätiedotLapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi
Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedot