LUONNOS ETELÄ-SAVON SOTEALUEEN MUODOSTAMISSUUNITELMAKSI. Johdanto

Transkriptio

1 LUONNOS ETELÄ-SAVON SOTEALUEEN MUODOSTAMISSUUNITELMAKSI Johdanto Etelä-Savon kunnat ovat päättäneet muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen suuntaviivojen mukaisen sotealueen. Alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuutta koskeva epävarmuus poistuu kun Etelä-Savo rakentaa itse omaa tulevaisuuttaan. Kunnanjohtajat ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin virkamiesjohdon valmisteilla oleva malli vastaa juuri nyt pinnalla oleviin valtakunnallisesti esitettyihin ja ajankohtaisiin haasteisiin. Valmistelussa on lähdetty siitä, että tulevalla toimintamallilla voidaan toimia pitkään. Nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella suunnittelussa olevalla mallilla voitaisiin edetä vähintään luvun lopulle, tavoite on ainakin 10 vuotta. Uudistuksen ytimenä on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen ja siihen liittyen myös tulevaisuuden päivystyssairaalatoiminnan luominen Etelä-Savoon. Kunnanjohtajat ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin virkamiesjohto ovat käsitelleet asiaa tapaamisessaan , ja Luottamushenkilöille on järjestetty kuntakokous Kuntakokoukseen kutsuttiin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntien lisäksi Sulkavan ja Rantasalmen kuntien sekä Varkauden kaupungin kunnanvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot, em. kuntien kunnanjohtajat ja sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijat sekä sairaanhoitopiirin edustajat. Kuntakokouksen tavoitteena oli hyväksyä valmistelutyön käynnistäminen lähettämällä oheinen suunnitelma kuntiin hyväksyttäväksi. Tavoitetila Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman laaja sotealue, jossa päivystys keskittyy Etelä-Savon päivystyssairaalaan. Tärkeintä on turvata kansalaisten lähipalvelut koko toiminta-alueella ja keskeiset erityispalvelut koko Etelä-Savossa. Valmistelun painopisteenä on ennaltaehkäisevien palvelujen ja perusterveydenhuollon toimintaedellytysten turvaaminen ja vahvistaminen. Uudistuksen valmistelu tehdään olemassa olevan lainsäädännön pohjalta ja siinä huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (sote-järjestämislaki) loppuraportin linjaukset ja seurataan lainvalmistelun etenemistä tehden tarvittavat linjausmuutokset. Tämän mukaisesti rakenne Etelä-Savossa uudistetaan siten, että 1. Sotealueella on tehokas ja toimiva hallinto, ja sotealueeseen kuuluvat kunnat pääsevät kaikki aidosti mukaan päätöksentekoelimiin. 2. Sotealue toimii vapaaehtoisen kuntayhtymän mallilla, jossa äänivalta määräytyy asukaslukuperusteisesti. Vaikka kuntayhtymä perustetaan ns. puhtaalta pöydältä, niin toteutuksessa haetaan malleja, jossa muutosten läpivienti voidaan toteuttaa käytännössä joustavasti. 3. Päätöksentekomalli valmistellaan olemassa olevan lainsäädännön ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (sote-järjestämislaki) loppuraportin linjausten mukaan. Hallituksessa millään kunnalla ei ole enemmistöä. Valmistelussa määritellään tarkemmin se, mitkä päätökset tehdään määräenemmistöllä sekä määräenemmistön laajuus. Tällaisia asioita voivat olla esim. palveluverkkoon, rahoitukseen ja keskeiset hallintoon liittyvät kysymykset.

2 4. Järjestäminen ja pääosa tuotantoa kootaan samaan organisaatioon. Kunnille ei jää siirtymävaiheen jälkeen omaa tuotantoa. Järjestäminen siirretään heti toiminnan käynnistyessä, mutta tuotannon osalta voidaan edetä vaiheittain siten kuin valmistelun aikana sovitaan. Tilaaja-tuottajamallia ei tavoitella. 5. Tavoitteena on sellainen ohjausjärjestelmä, jossa kukin kunta voi osallistua palvelutasomäärittelyyn, jossa huomioidaan kuntien talouden kantokyky. 6. Sotealueen johtajalla on johdettavanaan koko henkilöstö. 7. Tukipalveluiden osalta sotealueella on yhteisiä, omia tai ulkoa hankittuja palveluita. 8. Koska tavoitellaan alueellisesti yhtenäistä, selkeää, yhteisvastuullista, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista koko alueen yhtenäiseen suunnitteluun ja kehittämiseen perustuvaa kokonaisuutta, tulee sote-alueen rahoitus ensisijaisesti toteuttaa väestön ikärakenteella ja sairastavuudella painotetulla kapitaatiomallilla. 9. Alueellisella ehyellä kokonaisuudella, jossa kaikki kunnat ovat mukana koko palveluvalikoimalla, saavutetaan tuottava ja kustannustehokas toiminta (ei mahdollisuuksia osaoptimointiin) 10. Päätöksentekojärjestelmä, perussopimus ja kustannuslaskenta suunnitellaan siten, että se mahdollistaa ns. perustason alueen kuulumisen Etelä-Savon sotealueeseen. Valmistelun aikana tullaan määrittelemään palvelujen toimintamalli, jolla tavoitellaan kattavaa palveluverkkoa ja toisaalta sellaista toimintamallia, jossa alueen sotepalveluiden kustannuskehityksessä päästään alle valtakunnan keskimääräisen kustannuskehityksen. Toimintamalli valmistellaan päätöksentekoon samassa yhteydessä ja se hyväksytään kuntayhtymän perustamisen yhteydessä. Tavoitteena on se, että mukaan tulevat kunnat vastaavat siirtymävaiheessa omista keskitasoa kalliimmista palvelurakenteista, ellei valmistelussa löydetä välittömiä ratkaisuja kustannusrakenteen yhdenmukaistamiseen. Päätöksenteko valmistelutyön käynnistämiseksi ja valmistelutyön aikana Luottamushenkilöille järjestetyssä kuntakokouksessa sovittiin valmistelutyön periaatteista ja mm. seuraavista työryhmistä: - Valmistelutyön ylin ohjaus on asetettavalla luottamushenkilöryhmällä - Kunnanjohtajaryhmä tekee esitykset luottamushenkilöryhmälle eli kaikki esitykset menevät kunnanjohtajaryhmän kautta. Kuntia pyydetään tekemään päätös valmisteluun mukaan lähtemisestä mahdollisimman nopealla aikataululla.

3 Valmistelun käynnistäminen Valmistelua varten asetetaan ryhmiä ja rekrytoidaan henkilöstöä esimerkiksi seuraavasti: Virkamiesvalmistelua johtamaan valitaan kokoaikainen projektijohtaja, jonka tehtävänä on johtaa valmistelutyötä aina siihen asti, että sotealueen toiminta käynnistyy. Tavoitteena on sotealueen perustaminen alkaen. Projektijohtaja palkataan ensi tilassa ainakin kevääseen 2016 asti. Kaikki muut valmisteluryhmät toimivat hänen alaisuudessaan. Mikkelin seutu käynnistää rekrytoinnin helmikuussa Uusi projektijohtaja esittelee asiat kuntajohtajaryhmälle. Hänen vastuullaan on aikatauluttaa koko prosessi sekä koordinoida yhteen kaikkien valmisteluryhmien ja mahdollisten alaryhmien työ. Tarvittaessa hän pyytää ryhmien vetäjiä mukaan kuntajohtajaryhmään ja ohjausryhmään esittelemään valmistelussa olevia asioita. Kuntajohtajaryhmä vastaa toimintamallin hallinto- ja ohjausjärjestelmän suunnittelusta. Esperhankkeessa valmistellaan psykiatrisen hoidon uutta toimintamallia sekä Mikkelin pääterveysaseman ja keskussairaalan toiminnallista ja rakenteellista yhdistymistä sairaanhoitopiirin linjaamalla tavalla. Esperhankkeessa valmistellaan hyväksytyn tarveselvityksen pohjalta hankesuunnitelma, joka sisältää Mikkelin pääterveysaseman sijoittamisen keskussairaalan yhteyteen, psykiatrian avohoidon toimintojen ja laitospaikkojen sijoittamista keskussairaalan yhteyteen koskevat hankesuunnitelman tarkistukset, keskussairaalan toiminnalliset ja tiloja koskevat järjestelyt sekä pysäköintitalon toteuttamismallin. Hankesuunnittelun tarkoituksena on valmistella sairaanhoitopiirin ja omistajakuntien yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen tehtävien toiminnallisen integraation toteuttava malli, jonka valmisteluun on haettu myös Kaste-ohjelmarahaa. (ESSO-hanke) Tilajärjestelyillä on tarkoitus tukea uuden toimintamallin toteuttamista sairaanhoitopiirin linjaamalla tavalla. Esper-hanke ja sotealuehanke sovitetaan yhteen. Tammikuussa 2014 Esperhankkeen hankejohtajaksi on valittu Pirjo Syväoja, hankekoordinaattoriksi Veera Suhonen ja projektijohtajaksi Jukka Rasilo. Peruspalveluryhmässä valmistellaan sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluiden ja lähipalveluiden toiminnallista yhdistämistä kaikissa tulevan sotealueen kunnissa yhdeksi kokonaisuudeksi. Sotealueella tulee olla yhtenäiset palveluun pääsyn kriteerit ja yhtenäiset asiakasmaksut ja etuudet. Peruspalveluryhmälle valitaan vetäjä olemassa olevan henkilöstön keskuudesta ja peruspalveluryhmän vetäjä organisoi työn haluamallaan tavalla kuitenkin niin, että valmisteluryhmässä on edustajia seutusotesta ja kaikista muista mukaan lähtevistä kunnista sekä sairaanhoitopiiristä. Henkilöstöryhmässä valmistellaan sotealueen henkilöstön yhdistymistä yhdeksi henkilöstöksi yhden työnantajan alaisuuteen. Henkilöstöryhmälle valitaan vetäjä kuntien tai sairaanhoitopiirin hallinnosta. Työryhmän vetäjä toimii valmistelun aikaisena henkilöstöjohtajana ja pitää huolta siitä, että valmistelun aikaiset rekrytoinnit kaikissa kunnissa ja sairaanhoitopiirissä tukevat uutta sotealuetta. Henkilöstöryhmä kokoaa yhteen tiedon koko henkilöstöstä ja valmistelee tulevan sotealueen henkilöstörakenteen ja määrittelee yhteiset toimintaohjeet henkilöstölle. Henkilöstöryhmä valmistelee myös aikataulutuksen miten ja millä aikataululla eri organisaatioiden henkilöstö siirtyy sotealueen henkilöstöksi. Henkilöstöryhmä auttaa jokaista mukana olevaa kuntaa ja sairaanhoitopiiriä viemään läpi YT-prosessit samantyyppisesti. Henkilöstön luottamusmiehet otetaan mukaan työhön alusta asti.

4 Talous-, hallinto ja tukipalveluryhmässä valmistellaan sotealueen hallintomalli eli luottamushenkilöorganisaatio, palvelutuotannon organisaatio sekä siihen liittyvät perussopimukset, johtosäännöt ja tarvittavat muut säännöt. Ryhmässä valmistellaan myös ehdotus kuntalaskutuksesta ja laaditaan ensimmäisen toimintavuoden talousarvioehdotus. Talous- hallinto ja tukipalveluryhmälle valitaan kokoaikainen vetäjä kuntien tai sairaanhoitopiirin hallinnosta. Kuntajohtajaryhmä ottaa erityisen ohjausvastuun tämän ryhmän toiminnasta ja mallin hallinto- ja ohjausjärjestelmän suunnitteluun liittyvä työ tehdään kuntajohtajaryhmän tekemien linjausten mukaisesti. Työryhmään tulee jäseniksi talouden ja hallinnon osaajia niin, että muodostuu toimiva talous- ja hallintotiimi, jossa tämä laaja kokonaisuus voidaan valmistella. Tämän lisäksi tukipalveluryhmässä valmistellaan ehdotus miten kuntien ja uuden sotealueen tukipalvelut voidaan tehokkaasti ja taloudellisesti hoitaa. Tukipalveluita ovat mm. tietohallinto, ruoka- ja puhtauspalvelut, kiinteistöjen hoito ja talouspalvelut (kirjanpito ja palkanlaskenta). Tukipalveluryhmälle valitaan vetäjä kuntien tai sairaanhoitopiirin hallinnosta. Tietotekniikka saattaa valmistelussa olla tarpeen irrottaa omaksi kokonaisuudeksi. Viestintä Projektijohtajalle osoitetaan olemassa olevasta henkilöstöstä kokoaikainen projektisihteeri, jonka tehtävänä on avustaa projektijohtajaa sekä ennen kaikkea varmistaa, että kaikki valmistelussa syntynyt aineisto tulee käsiteltyä ja tarvittavat päätökset tehtyä. Projektisihteeri toimii kunnanjohtajaryhmän kokousten sihteerinä. Projektisihteeri toimii myös viestintävastaavana. Koko valmistelutyön ajan noudatetaan avoimuuden periaatetta ja projektisihteerin tehtävänä on varmistaa, että kaikki julkinen materiaali on kuntalaisten nähtävänä. Projektisihteerin tehtävänä on myös järjestää aktiivista vuoropuhelua kuntalaisten kanssa mm kuntalaisfoorumien ja erilaisten kuntalaistilaisuuksien kautta. Valmisteluprojektin kustannukset Mukaan lähtevät kunnat rahoittavat projektia asukasluvun mukaisella maksuosuudella. Muodostetaan sotealueprojekti Mikkelin kaupungin alaisuuteen eli Mikkelin kaupungin organisaatioon. Valmistelutyöhön palkattavat henkilöt ja henkilöt, jotka siirtyvät valmistelutyöhön kokoaikaisesti (ainakin projektijohtaja, talous-, hallinto ja tukipalveluryhmän vetäjä ja projektisihteeri eli 3 henkilöä) ovat valmistelun ajan Mikkelin kaupungin palveluksessa. Muut valmistelutyöhön osallistuvat henkilöt tekevät työn osana omaa perustyötään ja heidän oma työnantaja vastaa kaikista heidän työhönsä liittyvistä kustannuksista. Yhteisesti rahoitettavia kustannuksia asukasluvun mukaisella maksuosuudella tulee siis vähintään kolmen kokoaikaisen henkilön palkkaamisesta ja lisäksi muodostuu valmisteluun liittyviä kokouskustannuksia ja vastaavaa.

5 Aikataulua Projektissa pyritään tekemään tiivis valmistelutyö seuraavasti: Joulukuu 2013: - Virkamiesvalmistelua : Kuntajohtajaryhmä, projektisuunnitelman alustava hyväksyminen Tammikuu 2014: - Kuntajohtajaryhmä 23.1., pohjapaperin valmistelu luottamushenkilökokoukseen - Luottamushenkilökokous 28.1., päätetään lähettää pyynnöt kuntiin Helmikuu 2014: - Projektijohtajan rekrytoinnin käynnistäminen - Talous- hallinto ja tukipalvelutyöryhmän vetäjän valinta - Ohjausryhmän kokoaminen Maaliskuu 2014: - Projektijohtajan valinta, projektisihteerin valinta Helmikuu 2014 Elokuu 2014: - Työryhmätyöskentelyä, kunnanjohtajaryhmä seuraa työn edistymistä kuukausittain ja ohjausryhmä noin kahden kuukauden välein. Elokuu 2014: - Työryhmien valmistelema ehdotus sotealueen perustamiseksi valmistuu ja käsitellään kunnanjohtajaryhmässä ja ohjausryhmässä Syyskuu 2014: - Ehdotus sotealueen perustamiseksi käsitellään kunnissa (lausunnot)