Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus, lausunto luonnoksesta 628/ /2015 Kunnanhallitus Päijät-Hämeen sote-valmistelun ohjausryhmä pyytää PHSOTEY:n kuntien kaupungin- ja kunnanhallitusten lausuntoa Päijät-Hämeen sosiali- ja terveysyhtymän uudistetusta perussopimusluonnoksesta mennessä. Tavoitteena on, että perussopimus astuisi voimaan ja järjestämisvastuu siirtyisi uudistetulle yhtymälle alkaen. Uudistuksen periaatteet Lähtökohtana ja tavoitteena päijäthämäläiselle uudistukselle on, että yhteisellä maakunnallisella organisoitumisella pyritään maakunnan vahvempaan asemaan kansallisessa sote-uudistuksessa sekä varmistamaan/ että Päijät-Häme muodostaa yhden valtakunnallisen SOTE-alueen ja palvelujen saatavuus sekä työpaikat lähellä turvataan. Tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta hyötymällä järjestäjien integraatiosta sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Uudistuksessa eteneminen ei edellytä maakunnan yksimielisyyttä. Esityksessä nojataan tulevaan valtakunnalliseen sote-malliin sekä soveltuen valtakunnallisesti yleistä tunnustusta saaneeseen Eksote-kuntayhtymän toimintamalliin. Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle Uusi hyvinvointiyhtymä perustuu alueella toimivaan horisontaaliseen ja vertikaaliseen integraatioon. Palvelut tuotetaan monituottajamalliin pohjautuen tasalaatuisina keskitetysti ohjatussa palveluverkossa. Palveluverkko perustuu lähipalveluihin ja yhteisiin palveluihin. Strategiset tavoitteet : 1. Tehdään taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta pitkäjänteinen toiminta kyetään takaamaan 2. Tehdään oikeita asioita, joilla on näkyviä vaikutuksia koko väestöön ja toimintaympäristöön

2 3. Tehdään asiakaslähtöisesti Valmistellut muutokset perussopimukseen Sairaanhoitopiirin kunnat kokoavat kuntien ja nykyisen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän palvelujen järjestämisvastuun hyvinvointikuntayhtymälle. Uudistettu kuntayhtymä vastaa siten kuntien, PHSOTEY:n, Oivan ja Aavan palvelujen järjestämisestä. Uudistusta varten ei perusteta uutta kuntayhtymää, vaan muutetaan PHSOTEY:n perussopimusta. Yhtymän toiminta, talous ja hallinto uudistetaan merkittävällä tavalla. Uudistuksen läpivientiin valitaan määräaikainen vetäjä. Uuden toimintamallin lähtökohtana on Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin (Kuntalaki l ) ja itsenäisen toimintakyvyn tukeminen sekä hoivan turvaaminen tarvitseville käytettävissä olevilla resursseilla. Uudistuksen tavoitteena on lisätä ihmisten kokemaa hyvinvointia sekä tehostaa ja optimoida-palvelutuotantoa, jotta käytettävissä olevilla verovaroilla ja asiakasmaksuilla saadaan rahoitettua laadukas hoiva, välttämättömät kalliit hoidot sekä muut lakisääteiset peruspalvelut. Uudistetun kuntayhtymän ylin päättävä elin on yhtymäkokous. Kunnanhallitukset valitsevat edustajansa kuhunkin htymäkokoukseen erikseen siten, että kunnan äänimäärä voidaan asukaslukuun perustuen jakaa mahdollisesti useammalle henkilölle. Yhtymäkokoukselle päätökset valmistelee yhtymähallitus, joka on palvelujen järjestämisvastuussa. Päätösvalta yhtymäkokouksessa perustuu kuntien peruspääoman pääomaosuuksiin. Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan pakkokuntayhtymissä yksi kunta ei voi käyttää enemmistöä äänivallasta, vaan kaikkien kuntien vaikutusmahdollisuudet tulee turvata. Koska uuden hyvinvointikuntayhtymän toimintamalli edellyttää vahvaa erikoissairaanhoidon ja muun sosiaali-ja terveyspalvelujen integrointia, ei päätöksenteossa ole erotettavissa erillisiä paatösmenettelyjä erikoissairaanhoidon ja toisaalta muun yhtymän toiminnan ja talouden välillä, joissa erikoissairaanhoidon osalta käytettäisiin lain vaatimaa äänileikkuria, mutta muun päätöksenteon osalta ei. Koska ei ole perusteltua, että yhdenkään kunnan äänivalta olisi pienempi kuin peruspääoman pääomaosuus ja laskennallinen osuus yhtymän toiminnan kuluista, äänileikkurin sijaan edellytetään riittävää enemmistöä päätöksenteon tueksi. Yhtymäkokouksessa päätöksen syntyminen edellyttää, että yli puolet väestömäärään eli peruspääoman pääomaosuuksiin perustuvasta saatavilla olevasta äänivallasta kannattaa esitystä, ja vähintään kolmasosan kunnista kannattaa päätöstä. 12 jäsenkunnan yhtymässä tämä tarkoittaa neljän kunnan tukea. Kunnan kanta on kunnan edustajien enemmistön kanta.

3 Rahoitusmalli Kunnat rahoittavat yhtymän toimintaa pääsääntöisesti palvelujen käytön perusteella, mutta niiltä osin kuin käytön mukaiseen kohdentamiseen ei ole perusteita, käytetään asukasmääräpohjaista kustannustenjakoa, kuten hallinto. Yhtymäkokous päättää hinnoittelun periaatteista. Henkilöstö Ohjausryhmän kokouksen jälkeen on tarkentunut sovellettava tapa. Henkilöstö siirtyy työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutusmääräysten mukaisesti eikä kuntaliitoksessa sovelletun kuntarakennelain mukaisesti. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy säilyttäen työsopimuksensa tai viranhoitomääräyksensa mukaiset palvelussuhteen ehdot. Henkilöstöllä ei ole oikeutta kieltäytyä siirtymästä. Kiinteistöt Uudistukseen ei liity kiinteistönomistusmuutoksia. Yhtymä tekee käytöstä vuokrasopimuksen kiinteistönomistajan kanssa. Kun kansallisen sote-uudistuksen linjauksen selviävät, omaksutaan ne osaksi Päijät-Hämeen valmistelua. Maan hallitus on luvannut kertoa kiinteistöjä koskevista linjauksistaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Valmistelu Kunnat ovat aloittaneet yhteisen valmistelun marraskuussa Kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä päätti kokouksessaan lähettää perussopimusluonnoksen kunnanhallituksille lausuttavaksi. Päätösvalta uudistuksessa sekä PHSOTE-yhtymän perussopimuksen muutoksissa on kunnilla. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään mennessä. Kunnanhallituksia pyydetään erityisesti toteamaan edellytyksensä hyväksyä laadittu perussopimusluonnos tai tuomaan esiin välttämättömiä muutosehdotuksiaan. Lausuntopyynnön liitteenä oleva perussopimusluonnos on esityslistan oheismateriaalina. Hallinto- ja talousjohtaja: Lausuntopyynnön lähetekirjeen periaatteet ja tavoitteet näkyvät

4 perussopimusluonnoksessa heikosti. Yhtymävaltuuston korvaisi yhtymäkokous. Yhtymäkokouksesta koskevat säännökset näyttäisi olevan ristiriidassa kuntalain kanssa kunnan edustuksen jakautuessa useammalle henkilölle ja laskettaessa kunnan kantaa päätöksentekotilanteessa. Äänivalta pykälän 2 momentti on ongelmainen. Päätöksen syntymiseen tarvitaan aina, että Lahden kaupunki kannattaa sitä. Olisiko syytä pohtia äänileikkuria? Yhtymähallituksen jäsenmäärä pysyisi ennallaan. Yhtymähallituksen jäsenmäärän voisi sovittaa sellaiseksi, että jokaisella jäsenkunnalla olisi edustaja yhtymähallituksessa. Uutena on 3. luku Organisaatio, palvelujen järjestäminen ja ohjausjärjestelmä. Tässä luvussa uudistuksen periaatteet ja tavoitteet pitäisi näkyä; nykyisessa perussopimuksessa on toimialat määritelty. Luonnoksessa yhtymäkokous päättää vastuualuejaosta, mikä on joustavampi kuin nykyinen mutta peruskunnan näkökulmasta yhtymän organisaatiorakenteesta voisi olla enemmän perussopimuksessa. Kunnanjohtajaista koostuva työvaliokunta on uutta mutta tarvitaanko tällaista säännöstä ollenkaan. Tärkeämpää olisi kuvata koko yhtymän johtamis- ja ohjausjärjestelmä. Palvelujen järjestämisestä on vain säännös palvelusopimuksista. Tämä säännös kaipaa uudelleen kirjoittamista. Yhtymällä on järjestestämisvelvollisuus ja palvelut järjestetään yhdenmukaisin perustein niissä kunnissa, jotka ovat ko. antaneet yhtymälle. Suunnittelu ja talous -luku on ennallaan. Yhtymän toiminnan rahoitus -luvussa palvelusopimusten mukaiset on vaikea selkoinen ja osin ristiriitainen. Säännöksen kirjoittamista helpottaisi jossa siinä määritetltäisiin palvelusopimus; "tilaus" = kunnan asukkaiden ennakoitu palvelujen käyttö; kunnan maksuosuuden muodostuminen = palvelusopimuksen mukaiset maksut, eritysimaksuosuus; sisäiset palvelut ja niiden muodostuminen tuote- tai yksikköhintaan. Nämä on nostettu esille vain esimerkinomaisesti. Selkeämpää olisi pyrkiä järjestelmään, jossa kuntakohtaiset maksuosuuden määräytyisivät laskennallisten perusteiden mukaan, esim. väestömäärä ja -rakenne, sairastavuus. Ns. ostopalvelujen (läpilaskutuserien) käytöstä omana laskutuseränä tulisi luopua. Ne ovat kasvaneet viime vuosina ja eikä niistä näyttäsi kukaan

5 ottavan vastuuta. Peruskunta ei tee niitä hankintoja. Niitä ei voi erottaa pois varsinaisesta toiminnasta. Investointien pääomarahoitukseen on lisätty rahoittaminen investointiauksella. Tämä lisäys ei ole tarkoituksenmukainen. Selkeämpää on, että investoinnit rahoitetaan joko peruspääoman korotuksella tai vieraalla pääomalla. Henkilöstön eläkevastuutsäännökseen on varmaan jäänyt ylimääräistä "... sovittavalla tavalla." Eläkevastuiden osalta on syytä menetellä samoin kuin on menetelty vuoden 2007 siirroissa. Voimaantulosäännökset Ennen perussopimuksen muuttamista jäsenkuntien tulisi tehdä päätökset siirtävätkö luonnoksen 2 2 kohdassa tarkoitetut palvelut. Perussopimuksen uudistamisen valmistelua on syytä jatkaa. Lisätietoja: va. kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh hallinto- ja talousjohtaja Heikki Kantola, puh Ehdotus va. kunnanjohtaja: Iitin kunnanhallitus pitää lausuntopyynnössä esitettyjä uudistuksen periaatteita sekä hyvinvointikuntayhtymälle asetettuja strategisia tavoitteita sinällään hyvinä ja tavoittelemisenarvoisina. Samalla Iitin kunnanhallitus kuitenkin toteaa, että perussopimukseen ehdotetuilla muutoksilla ei ole periaatteiden ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta oleellista ohjaavaa vaikutusta. Huomiota tulisi kiinnittää hallinnollisten rakenteiden sijasta käytännön toiminnan kehittämiseen. Ehdotetun uudistetun perussopimuksen osalta Iitin kunnanhallitus haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin: 2. Luku Toimielimet Iitin kunnanhallitus katsoo, että yhtymäkokouksen sijasta pitäisi edelleen jatkaa mallilla, jossa ylintä päätösvaltaa yhtymässä käyttäisi yhtymävaltuusto. Ottaen huomioon sote-palveluiden merkityksen kuntalaisille tarjottavana palveluna sekä sen miten suurta osaa kuntien käyttötaloudesta sote-palvelut edustavat, on perusteltua säilyttää järjestelmä, jossa kulloisetkin poliittiset voimasuhteet tulevat huomioitua. Äänivaltaa koskevan 8 :n osalta Iitin kunnanhallitus katsoo, että mallia, jossa yhdellä kunnalla on käytössään äänienemmistö, ei ole yhtymän muiden

6 omistajakuntien kannalta oikeudenmukainen eikä perusteltu. Vaikka esitetyssä mallissa Lahti ei voikaan tehdä päätöksiä ilman kolmen muun kunnan tukea, on sillä kuitenkin veto-oikeus kaikkiin päätöksiin. Tältä osin tulisi harkita äänileikkurin tai muun mekanismin jolla veto-oikeus poistettaisiin ottamista perussopimukseen. Yhtymähallituksen osalta Iitin kunnanhallitus katsoo, että sen jäsenmäärä olisi määriteltävä sellaiseksi ja siten, että kaikki yhtymän omistajakunnat saisivat hallitukseen vähintään yhden edustajan. Yhtymähallitus tosiasiassa tekee yhtymän toiminnan osalta merkittävät käytännön toimintaan liittyvät päätökset. Näillä päätöksillä on suoria vaikutuksia omistajakuntien toimintaan sekä niiden asukkaiden palveluihin. Toisaalta tiedonkulun ja toisaalta vaikuttamisen kannalta olisi tärkeää, että jokaisella kunnalla olisi edustuksensa elimessä, jossa käytännön päätöksenteko tapahtuu ja jossa yhtymän toimintaa säännöllisesti seurataan. Henkilöstön siirtojen eläkevaikutusten osalta Iitin kunnanhallitus katsoo, että siirroissa tulisi toimia kuten vuonna 2007 toteutetuissa siirroissa. Erityisesti tämä koskee varhe-maksuja, joiden osalta ei ole perusteltua siirtää vastuita henkilöstön siirtäviltä kunnilta yhtymälle, koska näin ei toimittu aikaisemmissakaan siirroissa. Mikäli nyt toimittaisiin niin, kohdeltaisiin eri aikana toimintojaan ja henkilöstöään yhtymään siirtäneitä kuntia perusteettomasti eri tavoin. Lisäksi Iitin kunnanhallitus katsoo, että uuden perussopimuksen voimaantulon sekä sitä koskevan päätöksenteon tulisi olla sidoksissa henkilöstön ja toimintojen siirtoa koskevaan päätöksentekoon. Nyt esitetyllä aikataululla kunnat joutuisivat sitoutumaan uuteen perussopimukseen ennen kuin on tiedossa ovatko ne kunnat jotka nykyään hoitavat sote-palveluita omana toimintanaan siirtämässä toimintojaan kuntayhtymälle. Lopuksi Iitin kunnanhallitus toteaa, että perussopimuksen uudistamisen valmistelua on syytä jatkaa. Ehdotus: va. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa lausuntonaan Päijät-Hämeen sote-valmistelun ohjausryhmälle Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän uudistetusta perussopimusluonnoksesta yllä tämän pykälän esittelytekstistä ilmenevän lausunnon. Päätös kunnanhallitus: Kunnanhallitus hyväksyi va. kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti.

7