PALETTI-HANKKEEN ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 PALETTI Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois- PALETTI-HANKKEEN ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

2 PALETTI Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois- SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Paletti hankkeen kehittämisprosessi 2.1 Hankkeen rakenne ja kehittämistoiminnan organisointi 2.2 Hankkeen tavoitteet kehittämisprosessissa 3 Seuranta ja arviointi kehittämishankkeissa 3.1 ESR kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi 3.2 Kehittämisprosessin innovatiivisuus, oppimisen ja tulosten itsearviointi 4 Paletti hankkeen arviointiprosessi LIITTEET Liite 1. PALETTI -hankkeen tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet ja niiden arviointi Liite 2. Esimerkki arviointitilanteen kirjaamisesta Liite 3. Ohjausryhmän tehtävät Liite 4. Hankehenkilöstön tehtävät Karelia-ammattikorkeakoulu Liite 5. Hankehenkilöstön tehtävät Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Liite 6. Hankehenkilöstön tehtävät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuiskoulutus

3 PALETTI Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois- 1 Johdanto PALETTI Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke, jota hallinnoi Karelia ammattikorkeakoulu. Hanke toteutetaan yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) kanssa ajalla PALETTI hankkeen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea moniammatillista yhteistyötä ja osaamista sekä kehittää palliatiivisen- ja saattohoidon rakenteita Pohjois-Karjalan kunnissa. Potilaalla tulee olla oikeus hyvään oireita lievittävään palliatiiviseen- ja saattohoitoon asuinpaikastaan riippumatta (Sosiaali-ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6). Haasteena on eri erikoisalojen järjestämä hoito sairaalassa, terveyskeskuksessa, saattohoitoyksiköissä tai kotona. Väestörakenteen painottuessa ikääntyneisiin ja eri sairausryhmien kroonistuessa ja yleistyessä (esimerkiksi syöpä, keuhko- ja sydänsairaudet, dementoivat sairaudet, neurologiset sairaudet) perus- ja erityisosaamisen tarve kasvaa kaikissa terveydenhuollon palveluja tarjoavissa organisaatioissa. Palliatiivisen- ja saattohoidon kehittämisen tarve on todettu maakunnallisesti ja kaikissa hankkeen organisaatioissa erittäin perustelluksi ja ajankohtaiseksi. Hankkeelle on runsaasti kansainvälisiä ja valtakunnallisia selvityksiä, raportteja perustaksi toiminnalle. Kehittämisprosessissa keskeistä on turvata palliatiivisessa - ja saattohoidossa olevan potilaan turvallinen ja inhimillinen hoidon kokonaisuus hoidon porrastuksen rakenteita ja hoitojärjestelmiä kehittämällä sekä vahvistamalla hoitohenkilökunnan osaamisen rakenteita. Kehittämistyö etenee kiinteässä ja moniammatillista yhteistyössä potilaan hoitopolun kaikissa vaiheissa eri organisaatioiden välillä. Kehittämistavoitteet ovat kokonaisuutena laajoja, mutta verkostossa tiimeittäin täsmentyvinä realistisia. Hankkeen aikana palliatiivisen- ja saattohoidon rakenteet ja hoitokäytäntöjen prosessit kuvataan, analysoidaan, arvioidaan ja kehittämistoimenpiteet suunnitellaan tukemaan kotihoito- ja kuntakeskeistä alueellista toteutusta. Akuuttien ja vaikeasti hallittavien oireiden asiantuntija- ja konsultaatiokäytänteitä kehitetään (PKSSK) ja Palliatiivisen- ja saattohoidon perus- ja täydennyskoulutus suunnitellaan Sosiaali- ja Terveysministeriön suositusten mukaan vastaamaan alueen osaamistarpeisiin.

4 PALETTI Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois- 2 Paletti hankkeen kehittämisprosessi 2.1 Hankkeen rakenne ja kehittämistoiminnan organisointi Hankkeessa on organisoiduttu kahteen moniammatilliseen kehittämistiimiin, joille on vahvistettu vastuuhenkilöt ja toimijat. Tiimien yhteistyötä koordinoi asiantuntijoista koostuva moniammatillinen yhteistyöfoorumi (sparraajat). Kehittämisprosessi etenee tiimeissä osaamisyhteisötyöskentelyperiaatteella ( Hankkeen ohjausryhmän henkilöt ovat toteuttajaorganisaatioiden lisäksi maakunnan eri terveyskeskusten, hoitokotien ja potilasjärjestöjen edustajia. Kehittämistiimien toiminta pohjautuu hankkeen tavoitteiden pohjalta laadittuun toimintasuunnitelmaan. Hanketoiminta integroidaan kiinteästi opetukseen, tutkimus ja kehittämistoimintaan sekä moniammatilliseen opiskelijayhteistyöhön. Kuvio 1. Paletti , Organisoitumiskaavio 2.2 Hankkeen tavoitteet kehittämisprosessissa Hankkeen tulostavoitteet 1. Yhtenäiset palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistamisen rakenteet Karelia ammattikorkeakoulussa ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä vahvistavat maakunnan palliatiivisen- ja saattohoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä lisäävät koulutusorganisaatioiden ja hoito-organisaatioiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista työnjakoa.

5 PALETTI Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois- 2. Maakunnassa toimii palliatiivisen ha saattohoidon asiantuntijaverkosto. Kaikissa terveyskeskuksissa on nimetty ja toimii hoidon toteutuksesta ja edelleen kehittämisestä vastaava lääkärihoitajatyöpari. Palliatiivinen- ja saattohoito toteutuu kotihoito ja kuntakeskeisesti moniammatillista asiantuntijuutta hyödyntäen. Sovittu konsultaatiotuki mahdollistuu erikoissairaanhoidon tai oman kunnan saattohoitopainotteisesta yksiköstä. Konsultoinnissa ja neuvotteluissa hyödynnetään vuorovaikutteista sähköistä viestintää ja tietoteknisiä sovelluksia. 3. Palliatiivisen- ja saattohoidon alueellinen rakenne ja hoitojärjestelmät Pohjois-Karjalan alueella mahdollistavat asiantuntijayhteistyönä toteutuvan, laadukkaan, vaikuttavan sekä terveystaloustieteellisesti kestävän palliatiivisen hoidon porrastuksen ja hoitokokonaisuuden. Kunnissa ja työyhteisöissä toimitaan asiakaslähtöisesti, kehitettyjen toimintamallien mukaisesti, huomioiden omaisten ja läheisten tukeminen. Kun vaikean sairauden hoito on suunnitelmallista ja hyvin johdettua, se on sekä inhimillisesti hyvää että myös taloudellisesti tehokasta. Hankkeen tuloksena syntyy Maakunnallinen palliatiivisen ja saattohoidon toimintamallikokonaisuus Yhteinen perusopintojakso palliatiiviseen - ja saattohoitoon (Karelia-amk, PKKY) Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistamisen täydennyskoulutusmalli; PKKY, Karelia-amk, PKSSK Hyvän saattohoitoympäristön kuvaus ja visuaalinen mallinnus (PKSSK:n portaali, PKKY ja Karelia-amk) Maakunnallinen moniammatillinen palliatiivisen- ja saattohoidon verkostotoimintamalli Saattohoitopolku-portaali PKSSK:n tietojärjestelmään Selvitys ensihoidon toimintamahdollisuuksista kaupunkikeskusten ulkopuolisessa kotisaattohoidon toteutuksessa 3 Seuranta ja arviointi kehittämishankkeissa 3.1 ESR kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi Kaikki EAKR -rahoitukseen perustuva kehittämistyö edellyttää tarkkaa seurantaa ja tavoitteiden saavuttamisen sekä toiminnan tulosten osalta luotettavaa arviointia ja raportointia. Paletti- hankkeen hyväksytyssä projektihakemuksessa ( ) ja projektin rahoituspäätöksessä (Päätös, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja ) edellytetään hankkeen tuensaajalta systemaattista tavoitteiden mukaista toimenpiteiden seurantaa ja raportointia. Rakennerahasto-ohjelmiin liittyy rahoittajan velvoite tuen myöntämiseen ja maksamiseen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä, paikan päällä tapahtuvasta valvonnasta, takaisinperintätehtävistä ja muista jatkotoimenpiteistä sekä varainkäytön todentamisen tehtävistä (Hallintoviranomaisen ohje ). Rahoituksen saamiseksi maksatushakemukset selvityksineen tulee toimittaa säännöllisesti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen kolmannesvuoden jaksoilta. Hankkeen toteuttajan tulee toimittaa myös puolivuosittain ohjelma-asiakirjan mukaisten indikaattorien seurantatiedot rahoittajalle seurantaraporttina. Hanketoimintaa ja tuloksia tarkemmin kuvaava väliraportti toimitetaan maksatushakemuksen yhteydessä. Kyseiset seuranta- ja väliraportit kirjataan suoraan sähköiseen EURA -järjestelmään, mutta toimitetaan myös hallinnoijan vastuuhenkilöiden allekirjoittamana rahoittajalle. Kehittämishankkeen loppuraportista tulee hankkeen päättyessä käydä ilmi projektin toteuttamisessa saadut kokemukset, projektin tulokset suhteessa tavoitteisiin sekä yhteenveto toteutuneista kustannuksista ja rahoituksesta. Loppuraportin tulee sisältää kuvaus niistä tuloksista, toimenpiteistä ja toimintamalleista, joiden edellytetään näkyvän ja kehittyvän edelleen seuraavan 5-vuotiskauden ajan hankkeessa mukana olevissa työyhteisöissä. Loppu-

6 PALETTI Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois- raportti toimitetaan rakennerahastokauden ohjeiden ja ESR -projektien loppuraporttimallin muodossa kuukauden kuluessa projektin päättymisestä. Kehittämishankkeen seuranta ja arviointi palvelee erityisesti johtamisen ja hallinnon tarpeita. Raportoinneista vastaa hankehenkilöstö hallinnoijan edustajana yhdessä omien esimiesten ja taloushallinnon henkilöstön kanssa. Hankehenkilöstö vastaa myös toiminnan ohjaamisesta ja ohjeistamisesta kehittämistyössä mukana oleville toimijoille niin, että EU-säädöksiä ja ohjeita noudatetaan kehittämisprosessin kaikissa vaiheissa. 3.2 Kehittämisprosessin innovatiivisuus, oppimisen ja tulosten itsearviointi Uutta luova, uudistuva kehittämistoiminta on keskeistä tulostavoitteiden saavuttamiselle ja näkymälle tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksista. Uudistuvat organisaatioiden toiminnat ja rakenteelliset muutokset edellyttävät ideoista innovaatioiksi prosessiajattelua ja sen soveltamista niin käytännön toiminnassa kuin kehittämistyön johtamisessa. Innovatiivisen toiminnan ominaisuutena nähdään myös organisaation joustava hallinto, yrittäjämäinen ominaisuus sekä avoimuus uusille ideoille. Uusia toimintamalleja voidaan kuvata ja arvioida kehittämisprosesseina, joissa uutta tietoa ja uusia toimintamalleja liitetään aikaisempiin hyviin käytäntöihin, näin luodaan jalostunutta uutta. Oppimisen näkökulmasta innovaatioprosessissa on kyse taidoista, luovuudesta ja halusta hyödyntää aiempia kokemuksia ja tietoja. Kysymys voi olla myös uudenlaisten näkökulmien löytämisestä ja yhdistelemisestä tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointia tarvitaan, että voidaan tehdä päätelmiä ja johtopäätöksiä kehittämisprosessin etenemisestä, tulosten vaikuttavuudesta, merkityksestä ja pysyvyydestä. Kehittämisprosessien ja tulosten arviointi on haasteellista niin tulosten vaikuttavuuden kuin pysyvyyden osalta. Yksilön, ryhmän tai tiimin sisäinen itsearviointi tuloksineen voidaan kokea merkittävänä kehittämistyötä ohjaavana tekijänä ja kehittämishankkeiden sisäiseen itsearviointiin velvoitettaan myös EU-hankeohjeistuksissa. Kehittämisprosessia tuloksia on tärkeä seurata ja arvioida erityisesti tietoisuuden lisäämiseksi asioiden tilasta, tulosten hyödyntämiseksi suunnittelun ja päätöksenteon perusteluiksi sekä jatkuvan oppimisen ja kehittymisen tueksi niin yksilö kuin yhteisötasolla. 4 Paletti hankkeen arviointiprosessi Paletti -hankkeessa arviointi ohjaa hankesuunnitelman mukaisesti tavoitteiden tarkentamista ja toiminnan tarkempaa suuntaamista laajassa kehittämisprosessissa. Kehittämishankkeen arviointiprosessi perustuu projektisuunnitelmaan ja hankkeen toimintasuunnitelmaan. Arviointiprosessi ja arviointi etenee seuraavasti: Vuosi 2013: Ideointivaihe ja lähtöselvitys; hankesuunnitelma, projektipäätös, ESR -ohjeet, kuntakysely ja työyhteisöjen kehittämishaasteiden tunnistaminen syksy 2013 ja kevät 2014 Vuosi 2014: arviointisuunnitelman ja mittareiden laatiminen tavoitteiden ja vastuutehtävien mukaan, kevät 2014 Väliarvioinnin aineistonkeruu hanketoimijoilta ja ohjausryhmältä touko-kesäkuu 2014 Analyysi ja raportointi, tiedottaminen, hankeohjaus, vahvistaminen ja / tai toiminnan uudelleen suuntaaminen tulosten mukaan, väliarvioinnin raportti valmis elokuu 2014

7 PALETTI Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois- Toiminnan pilotointi syksy 2014 Loppuarvioinnin aineistonkeruu marras-joulukuu 2014 Vuosi 2015 Loppuarvioinnin analysointi ja raportointi, hankeohjaus, tulosten ja hyvien käytänteiden juurruttaminen ja jalkauttaminen, jatkokehittämissuunnitelmat ja tulosten pysyvyyden varmistaminen 5-vuotiskaudeksi, kevät 2015 Loppuarvioinnin raportti valmis helmikuu 2015 Muu hanketyössä hyödynnettävä palaute on luonteeltaan spontaania ja tulee esille toimijoiden välisessä dialogissa tiimikokouksissa, kuntakierroksilla, teemaseminaareissa, innosessioissa ja henkilökohtaisissa yhteydenotoissa hankehenkilöstöön. Keskustelujen ja yhteydenottojen sanoman odotetaan tulevan esille mielipiteinä ja ajatuksina Asiakas-, potilas- ja omaisnäkökulmaa saadaan kehittämistyön tueksi opiskelijoiden harjoittelu- ja opinnäytetöistä sekä kansalaistapahtumissa (esim. Seurakuntien yhteisvastuu keräysten, Saattohoito, keskustelutilaisuuksissa). Hanketyön väliarviointi toteutuu sisäisenä, kaikkien toimijoiden, ohjausryhmän ja hankehenkilöstön itsearviointina kehittämisprosessin etenemisestä ja keskeisistä tuloksista. Väliarvioinnin keskeinen tarkoitus on saada kuvailevaa tietoa kehittämisprosessin etenemisestä ja alustavista tuloksista hankeohjausta varten. Loppuarvioinnin tarkoitus on saada kuvailevaa tietoa kehittämistulosten juurruttamisesta, jalkauttamisesta ja uusien toimintamallinen vakiinnuttamisesta pysyviksi käytännöiksi työyhteisöihin, koulutusorganisaatioihin ja seudulliseen yhteistyöhön. (ks. Liite 1.)

8 PALETTI -hankkeen tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet ja niiden arviointi Liite1. HANKKEEN TAVOITTEET ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKY- SY-MYKSET TOTEUTUS: Kohderyhmä TOTEUTUS: Aineisto/menetelmät/aikataulu DOKUMENTOINTI MAAKUNNALLINEN PAL- LIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TOI- MINTAMALLI Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan ohjaus, tulosten kehittäminen, levittäminen ja juurruttamien, rahoitussuunnitelman mukainen varojen käyttö Mitä tehtiin? Mitä opittiin? Mitä kehitettävää? Ohjausryhmä Kysely 6/2014 ja 2/2015 Muistio, 1. Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen rakenteiden kehittäminen Sosiaali-ja terveysalan henkilöstön perusosaamisen kehittäminen ja vahvistaminen Yhteinen perusopintokokonaisuus: suunnitteluprosessi, sisältö ja toteutus (pilotointi) Mitä tehtiin? Mitä opittiin? Mitä kehitettävää? Sparraajat, opiskelijat, opettajat, opintojaksoa opettava opettaja Kysely tiimi/sparraajat , pilotoinnin havainnointi ja siihen liittyvä palaute, opintojaksopalaute 11 12/2014 Muistio,

9 Uudenlaisen vuorovaikutteisen monikanavaisen täydennyskoulutusmallin luominen Täydennyskoulutusmalli, suunnitteluprosessi, toteutuksen vastuut Mitä tehtiin? Mitä opittiin? Mitä kehitettävää? Työelämä/verkosto, sparraaja, opiskelijat, opettajat, hankehenkilöstö, johdon edustajat Työelämä/verkostopalaute 3-4/2014, kysely tiimi/sparraajat 5/2014, loppukysely 11 12/2014 Muistio, kuvaus täydennyskoulutusmallis-ta 2. Maakunnallisen moniammatillisen palliatiivisen- ja saattohoidon verkostotoimintamallin luominen Verkoston luomisprosessi (mkl. moniammatillinen yhteistyö, lääkärihoitajapari -malli) Mitä tehtiin? Mitä opittiin? Mitä kehitettävää? Verkoston jäsenet, hankehenkilöstö Verkostotapaamiset / verkostopäivä ja palaute 11 12/ 2014 Kuvaus verkostosta ja sen toiminnasta sekä portaalissa ja täydennyskoulutusmallis-sa 3. Maakunnallisen palliatiivisen - ja saattohoidon rakenteen kehittäminen Alueellisen saattohoitosuunnitel-man toimeenpano Ympärivuorokautisen konsultaatiokäytänteiden kehittäminen Saattohoitosuunnitelman laatiminen ja toimeenpano Konsultaatiokäytänteet kivunhoidon osalta Mitä tehtiin? Mitä opittiin? Mitä kehitettävää? Mitä tehtiin? Mitä opittiin? Mitä kehitettävää? Kuntien toimijat, lääkärit, hankehenkilöstö, tiimit, sparraajat Hoitajat, lääkärit, fysioterapeutti, omaiset, potilas, pilotointikunnan edustajat Kuntaselvitykset 1 ja 2, tulosten jalkautustilaisuudet Reaaliaikainen palaute pilotoinnin onnistumisesta Raportit kyselyn tuloksista, muistiot, saattohoitoportaali Kyselyn tulokset, ohjeet portaalissa,

10 Saattohoitopolku- portaali Portaalin kehittämisprosessi Mitä tehtiin? Mitä opittiin? Mitä kehitettävää? Käyttäjäasiakkaat, ohjausryhmä, sparraajat, tiimit, hankehenkilöstö, opiskelijat, opettajat InnoSessiot kevät 2014 ja LivingLab viikko 10 11/2014 Portaali PKSSK:n kotisivuilla, Hyvän saattohoitoympäristön mallintaminen Toimintaympäristön mallinnusprosessi Mitä tehtiin? Mitä opittiin? Mitä kehitettävää? Käyttäjäasiakkaat, hankehenkilöstö, opiskelijat LivingLab viikko, 10 11/2014 Portaali, Siilaisen os 1B:n saattohoito-ympäristö, PKKY Sote G luokka luokkaympäristö, Karelia-amk:n simulaatioympäristö

11 Esimerkki arviointitilanteen kirjaamisesta Liite 2 HANKKEEN TAVOIT- TEET MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN HOI- DON JA SAATTOHOI- DON TOIMINTAMALLI ARVIOINNIN KOHDE Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen TOTEUTUS/ Kohderyhmä Ohjausryhmä ARVIOINTIKYSYMYKSET Mitä tehtiin? Mitä opittiin? Mitä kehitettävää? Hankkeen toiminnan ohjaus

12 Hankkeen tulosten kehittäminen Tulosten levittäminen ja juurruttamien, Rahoitussuunnitelman mukainen varojen käyttö

13 Tiedottaminen ja viestintä

14 OHJE OHJAUSRYHMISTÄ / HALLINTOVIRANOMAISEN OHJE 2/2010/ote kohta Tehtävät Ohjausryhmän keskeisenä tehtävänä on hankesuunnitelman toteutumisen seuranta sekä toiminnan ohjaus hankepäätöksen mukaisesti mukaan lukien mahdollisten hankesuunnitelman muutosesitysten käsitteleminen. Ohjausryhmä tukee hankkeen toteutusta sekä seuraa ja ohjaa hankkeen sisällöllisten tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamista. Tuloksia seurataan suhteessa suunnitelmassa esitettyihin laadullisiin ja määrällisiin indikaattoreihin. Ohjausryhmällä ei ole valtaa tehdä rahoittajaviranomaiselle kuuluvia päätöksiä. Ohjausryhmän on tarvittaessa kyettävä esittämään hankkeen uudelleen suuntaamista, hankesuunnitelman muutoksia tai jopa hankkeen lopettamista. Jos hanke ei etene hankesuunnitelman edellyttämällä tavalla ja suunnitelman muuttamiselle tulee tarve, muutostarpeet käsitellään pääsääntöisesti ohjausryhmässä ennen kuin hankkeen tuensaaja tekee muutosesityksen välittävälle toimielimelle. 1 Hankesuunnitelman muutos on kuitenkin aina viime kädessä hankkeen tuensaajan ja välittävän toimielimen välinen asia. Liite 3. ja edesauttaa hankkeen tulosten valtavirtaistamista laajempaan käyttöön. Rakennerahastotoiminnan tavoitteena on täydentää ja tuottaa lisäarvoa kansallisesti rahoitetulle politiikalle ja toiminnalle. Tavoitteena on hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen osaksi ns. normaalia toimintaa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa ohjausryhmällä on tärkeä rooli. Mikäli maksatushakemusta käsitellään ohjausryhmässä, se ei tarkoita esim. yksittäisten tositteiden läpikäymistä ja kustannusten tukikelpoisuuden arviointia. Lähinnä ohjausryhmä toteaa, onko hankkeelle myönnettyjä varoja käytetty hanke- ja rahoitussuunnitelman mukaan talousarvion rajoissa, ja että maksatushakemus on tehty asianmukaisesti välittävän toimielimen päätöksissä edellytetyllä tavalla. Tukikelpoisuuden arvioi aina välittävä toimielin. Ohjausryhmässä käsitellään erilaista palautetta hankkeen toiminnasta (esim. työvoimakoulutuksen OPAL). Lisäksi käsitellään hankkeen väli- ja loppuraportit ennen niiden toimittamista välittävälle toimielimelle. Ohjausryhmän tehtävänä on myös hankkeen itsearvioinnin tukeminen. Hankkeella ja sen ohjausryhmällä tulisi olla käytössään itsearviointimenetelmä, jonka avulla hankkeen toteutusta arvioidaan, ja jonka pohjalta toimintaa suunnataan tarvittaessa uudelleen. Ohjausryhmään kuuluvilla on keskeinen tehtävä tiedottaa hankkeesta ja sen tuloksista muun muassa omissa taustaorganisaatioissaan Ohjausryhmän työssä painottuvat toisaalta hallinnolliset, toisaalta hankkeen sisällöllistä asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Joissakin laajoissa hankkeissa on päädytty kahden eri toimielimen asettamiseen siten, että varsinainen ohjausryhmä huolehtii hankkeen (ml. talous) etenemisen seurannasta ja operatiivisesta ohjauksesta. Kehittämisryhmä/hankeryhmä keskittyy hankkeen sisällölliseen kehittämiseen ja tulosten levittämiseen. Tällaisten järjestelyjen tulee olla välittävän toimielimen hyväksymiä.

15 Hankehenkilöstön tehtäväkuvaukset: Liite 4. Karelia-ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö, kokoaikainen Projektipäällikkö vastaa Paletti-hankkeen projektin toteuttamisesta rahoituspäätöksen, säännösten ja ohjeitten mukaisesti. Alueena koko P-K:n maakunta. toteuttaa projektia projektisuunnitelman mukaisesti huomioiden kaikkia osatoteuttaja koskevat tavoitteet ja tulokset so. vastaa projektin sisällöllisestä kehittämisestä (ml. sopimustenhallinta) toimii projektin yhteyshenkilönä suunnittelee ja osallistuu benchmarking-matkoille on mukana moniammatillisissa ja organisaatioiden yhteisissä kehittämistyöryhmässä vastaa opetuksen integroinnista huolehtii muun projektihenkilöstön perehdyttämisestä projektiin sekä muun projektihenkilöstön työn organisoinnista ja kokonaisuuden koordinoinnista raportoi työn tuloksista, osatoteuttajille, esimiehelle, tutkimus- ja kehittämispäällikölle ja ammattikorkeakoulun johdolle kokoaa ohjausryhmän, valmistelee ohjausryhmän kokoukset ja toimii esittelijänä tiedottaa projektista sisäisesti ja ulkoisesti (viestintäsuunnitelman laadinta, tulosten hyödyntämis- ja jalkauttamissuunnitelmat), vastaa markkinoinnista laatii projektin väli- ja loppuraportit sekä seurantatietojen kokoamisesta rahoittajalle vastaa projektin taloushallinnosta ja huolehtii, että projektin dokumentointi ja arkistointi tapahtuu ohjeiden mukaisesti ylläpitää projektin tietoja PROHA-järjestelmässä (Karelia-amk:n järjestelmä) Projektisuunnittelija, osa-aikainen toimii yhdessä projektipäällikön kanssa PKSSK:n ja PKKY:n perustettavassa moniammatillisessa kehittämistyöryhmässä. kokoaa jo olemassa olevat verkostot (palliatiivinen, käskynkkä) yhteen ja osallistuu yhteistyössä PKSSK:n ja PKKY:n moniammatillisten toimijoiden kanssa osaamisyhteisöperiaatteella toimivan uudenlaisen moniammatillisen palliatiivisen verkostotoimintamallin suunnitteluun ja kehittämiseen o osaamistarpeiden kartoitus, - johtaminen-, ennakointi-, sekä aktivointi toimintaan osallistuu uudenlaisen täydennyskoulutusmallin luomiseen yhteistyössä Karelia-amk:n opettajien, PKKY:n ja PKSSK:n toimijoiden kanssa (lähtökohtana työelämän tarpeet, koulutuksen prosessinomaisuus, virtuaali-ja simulaatiopedagogiikan ja muun sähköisen monikanavaisen tekniikan hyödyntäminen, huomioiden 3- portainen osaamisen laatukriteerit. osallistuu opetussuunnitelmalliseen (Palliatiivinen ja saattohoidon perusosaamisen) työhön ja pilotointiin yhteistyössä PKKY:n ja Ka-

16 relia amk:n toimijoiden kanssa. (yhteiset opintojaksot, harjoittelu, simulaatio-ja virtuaalipedagogiikka) koordinoi yhteistyössä projektipäällikön kanssa muita opettajia (asiantuntijaosaajia) monialaisesti hankkeeseen tavoitteiden saavuttamiseksi integroi opetusta ja hanketyötä yhteistyössä hankkeen asiantuntijoiden kanssa raportoi työn tuloksista projektipäällikölle ja kehittämistyöryhmässä On mukana benchmarking-matkoilla ja hyödyntää kokemaansa ja näkemäänsä hankeyhteistyössä Opetushenkilöstö/projektiasiantuntijat, osa-aikainen (fysioterapian- ja hoitotyön opettajat, simulaatiopedagogit, virtuaalipedagogiikka, musiikin opettajat, muotoilun opettajat, esteettömyysasiantuntija, kansainvälisen toiminnan asiantuntija, viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijat) Osallistuu opetussuunnitelmalliseen (Palliatiivinen ja saattohoidon perusosaamisen) työhön ja pilotointiin osallistuu osaamisyhteisöperiaatteella toimivan uudenlaisen moniammatillisen palliatiivisen verkostotoimintamallin suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuu asiantuntijana projektin eri vaiheissa tavoitteiden saavuttamiseksi myös muiden osatoteuttajien alueilla tehtävään kehittämistyöhön (esim. virtuaalinen palliatiivinen hoito, saattohoitoympäristö, täydennyskoulutustoimintamalli) koordinoi opiskelijoiden ohjaustyötä koskien projektin antamia toimeksiantoja opetuksen integraatiossa (harjoittelut, opinnäytetyöt, selvitykset) on tarvittaessa mukana benchmarking-matkoilla ja hyödyntää kokemaansa ja näkemäänsä hankeyhteistyössä raportoi työn tuloksista kehittämistyöryhmälle ja projektipäällikölle Projektisihteerin tehtävät, osa-aikainen: ohjausryhmän sihteeri, ja kokousvalmistelut matkajärjestelyt laskujen käsittely ja laskutuksesta huolehtiminen projektin sopimusasiat hankintaprosessi seurannan ylläpito ja seurantaraportoinnin toteuttaminen yhdessä projektipäällikön kanssa muut tehtävät, esim. vierailuiden järjestäminen, viestintä & tiedotus asiakirjahallinta raportointi projektipäällikölle taloushallinnon seuranta, dokumentointi ja arkistointi ESS-järjestelmän valmistelutehtävät projektihenkilöstön osalta

17 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) Osa-aikaisen lääkäriasiantuntijan tehtävät tarkennettu: Anu Niemi / Juha Mustonen / Juha Mustonen Tavoitteena on, että työhön voidaan palkata asiantuntijaksi /asiantuntijoiksi määräajaksi alueen terveyskeskuslääkäri sekä tarvittaessa myös sairaalalääkäritaustainen lääkäri tukemaan jalkauttamista (mikäli tarvitaan koulutusta, voisi tämä sairaalataustainen lääkäri vastata täsmäkoulutuksesta) perehtyy kohdepotilasryhmän hoitoon ja erityispiirteisiin esh:ssa kartoittaa palliatiivisen hoidon koordinointia eri klinikkaryhmissä suunnittelee yhdessä koordinoivan sairaanhoitajan kanssa toimintamallin saattohoidon käytännön toteutusta varten sairaalassa eri erikoisaloilla, terveyskeskuksessa vuodeosastoilla ja kotihoidossa olevien saattohoitopotilaiden osalta toimii lääketieteellisenä asiantuntijana, joka tuntee perusterveydenhuollon toimintatavat ja yhteistyökuviot kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja myös yksityisen palvelutuotannon kanssa tuottaa tarvittavaa hoidon käytännön toteutusta tukevaa alueellista ohjeistoa alueelliseen potilastietojärjestelmän sisälle kartoittaa terveyskeskusten valmiudet saattohoitojärjestelyihin on apuna kehitettävän toimintamallin/saattohoitosuunnitelman jalkauttamisessa Liite 5. Suunnittelun tuloksena syntyvä yhtenäinen toimintamalli tukee hoidollista tasavertaisuutta ja laatua kotikunnasta ja hoitopaikasta riippumatta Koordinoivan sairaanhoitajan alustava tehtävänkuva tarkennettu: ylih. Heli Karvinen Tavoitteena on: 1. Välttää päällekkäisyyksiä potilaan hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden välillä. 2. Vastaavasti varmistaa turvallinen / sujuva potilaan hoitopolku eri ammattiryhmien yhteistyössä ja osaamista hyödyntämällä. Koordinoiva sairaanhoitaja ja yhteistyöverkosto Koordinoivan sairaanhoitajan tehtävän peruslähtökohta on tieto potilaan hoitopolkua tukevasta verkostosta ja yhteistyöstä eri yksiköiden kesken saattohoitopoluista alueellisesta palliatiivisen ja saattohoidon osaamisesta resursseista toimintaohjeista Hoitotyön näkökulmasta tavoitteena on palliatiivisen ja saattohoidon koordinointi, tukiverkon rakentaminen ja ylläpitäminen moniammatillisessa

18 (lääkärit, hoitaja, sosiaalityöntekijät, erityistyöntekijät, ) yhteistyössä potilaalle, omaiselle ja henkilökunnalle. Koordinoiva sairaanhoitaja vie omassa tehtävässään edistää tietoisuutta Palliatiivisen ja saattohoidon erityispiirteitä: järjestelyissä ollaan tekemisissä hyvin erilaisten tilanteiden kanssa, joissa yksilöllisten näkökulmien ja hoitotahdon huomioiminen on tärkeää. Selkeä hoitosuunnitelma ja tieto saatavilla olevasta tuesta ongelmatilanteissa ovat potilaalle luottamuksellisen hoitosuhteen perusta. Samoin hän korostaa työssään vaihetta, jossa toteutuu potilaan siirtyminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon: tämä on tiedon kulun ja tukiverkon luomiseksi merkittävä vaihe: lääkärin, sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän asiantuntijuutta tarvitaan. Erityistyöntekijöiden ja kolmannen sektorin mukana olo on osa potilaan ja omaisen tukitoimintaa ja tiedon jakamista. Koordinoivan sairaanhoitajan tehtävänä on yhteistyössä lääkärin kanssa edistää toimintamallia, jossa nähdään tärkeänä saattohoitovaiheen alkuvaihe ja sen toteaminen: hoitoon osallistuvan henkilökunnan ja potilaan / omaisen välinen keskustelu, tiedon antaminen, saattohoito/ kotisaattohoitovaihtoehtojen esille ottaminen (tasapuolisuus potilaiden saamassa tiedossa ja mahdollisuudessa) ja hoitopäätöksen kirjaaminen. Saattohoitopäätöksen jälkeen potilaan ja omaisen tuen tarve on toistuvaa, kotisaattohoidossa omaiset ovat kiinteästi mukana. Lääketieteen, hoitotyön ja erityistyöntekijöiden on valmistauduttava vastaamaan tuen tarpeeseen (ohjeet eri tilanteissa toimintaan, kivunhoito, käynnit, puhelinkontakti, ). Tarvitaan myös valmiutta eri-ikäisten ja erilaisissa perhetilanteissa olevien ihmisten kohtaamiseen ja mahdollisuus kokonaisvaltaiseen huomiointiin: miten ihminen selviää kotona, minkä ammattiryhmien palveluja on saatavissa. Koordinoivan sairaanhoitajan tehtävän sisältö, jota hankkeen edetessä tarvittaessa tarkennetaan perehtyminen kotisaattohoitoon yhteistyö koordinoivan lääkärin ja sosiaalityöntekijän lisäksi kotiutushoitajan, 2K kotiutushoitajan, sairaalan / kuntien yhteyshenkilöiden ja tehostetun kotihoidon kanssa varmistaa tehtävässään ja toimintamallin jalkautuksessa turvallista, sujuvaa potilaan hoitoa ja tiedonkulkua, omaisten osuus huomioituna tukiverkon hahmottaminen potilaalle / läheisille / työntekijöille o huomio yksilöllisyyteen o potilaan / läheisten / henkilökunnan jaksamisen ja tukemisen keinoihin aktiivinen moniammatillinen yhteistyö lääkärin ja sosiaalityöntekijän kanssa koordinoida ajantasaisten ohjeiden tarvetta ja niistä tiedottamista päällekkäisten tehtävien välttäminen o tehtävistä ja tiedotuksesta sopiminen yhteistyökumppaneiden kanssa pitää yllä palliatiivisen ja saattohoidon kehittämistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa esh-pth o kehitetään saattohoitopotilaan prosessia kaikissa vaiheissaan / toimintaohjeiden laatiminen, potilaan ja omaisten kokemusten huomioon ottaminen tutkimustiedosta ja käytännöstä hankkeen aikana o eri erikoisalojen yhteyshenkilöiden kokoaminen ja tiedotus o yhteistyökumppanina palliatiivisen hoitotyön verkosto kunnissa o eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntäminen

19 o suunnitelmallisen koulutuksen käynnistäminen yhteistyössä koulutussuunnittelija- / oppilaitosyhteistyössä o uuden tekniikan hyödyntäminen yhteydenpidossa ja tiedon välityksessä o nostaa kehittämisalueet esille, esimerkkeinä kivunhoito potilaan ja omaisen ohjaus toisto jatkuvuus esh pth - tai muu oma hoitoyksikkö koti

20 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY) Liite 6. Projektiasiantuntija, (n. 50 % osuus) Projektissa tehtävä työ: Hankkeen johtaminen, seuranta ja raportointi ja toimintojen koordinointi aikuisopistossa hankkeen käynnistäminen Verkostoyhteistyö Hankepalaverit Ohjausryhmät Benchmarking-matkat Koulutustuotteiden suunnittelu Teemaseminaarivalmistelut, teemaseminaarit Saattohoito-opetusympäristön investointien hahmottelu Saattohoitoympäristöjen valokuvaaminen ja nykytilankuvaus ja ideaalimallin kuvaus sekä visualisointi Tulosten levittäminen ja tiedottaminen Hankkeen lopettamistoimet Projektisuunnittelija (n. 20 %) Projektissa tehtävä työ: Verkostotapaamiset Toteutussuunnitelmatyö Täydennyskoulutusmallin suunnittelu Koulutustuotteiden suunnittelu Hankkeen tulosten hyödyntämisen suunnittelu omassa organisaatiossa Saattohoito-opetusympäristön investointien hahmottelu Benchmarking-matka (flat raten mahdollistaessa)