Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POKELY/484/ /2012 Käsittelijä Sirpa Catalano Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn (2) VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ala: STM:n hallinnonala 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Paletti - Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä EURA JÄRJESTELMÄ 1/17

2 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Karelia Ammattikorkeakoulu Oy Organisaatiotyyppi Ammattikorkeakoulu Y-tunnus Lähiosoite Tikkarinne 9 Puhelinnumero Postinumero Postitoimipaikka Joensuu Faksinumero IBAN FI BIC OKOYFIHH Pankkiyhteys Joensuun Seudun Osuuspankki Tilinumero Web-osoite Projektin vastuuhenkilön nimi Anne Ilvonen Asema organisaatiossa Tutkimus - ja kehittämispäällikkö Sähköpostiosoite anne.ilvonen@karelia.fi Puhelinnumero Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Eero Elsinen Asema organisaatiossa Hallinto- ja talousjohtaja Sähköpostiosoite eero.elsinen@karelia.fi Puhelinnumero Projektipäällikön nimi ei vielä tiedossa Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Eero Elsinen Sähköpostiosoite eero.elsinen@karelia.fi Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Tuomas Lappalainen Sähköpostiosoite tuomas.lappalainen@karelia.fi Puhelinnumero HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja EURA JÄRJESTELMÄ 2/17

3 4.1.1 Osatoteuttajien määrittely, nimeäminen, Y-tunnukset ja toteutusosuudet (kumppanuus- tai aiesopimukset) Osatoteuttajan nimi Pohjois-Karjalan sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Y-tunnus Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito-ja sosiaalipalveluejn kuntayhtymä toteuttaa osan hankkeesta, mikä tarkennetaan yhteistyösopimuksella hankkeen rahoituksen varmistuttua. Pohjois-Karjalan sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä toteuttaa hankkeen muiden osatoteuttajien kanssa hankesuunnitelman mukaisesti. Pohjois-Karjalan sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä hankkeeseen osallistuu (24kk) sairaanhoitajakehittäjä ja 12kk asiantuntijalääkärien työpanosta. Kehittäjän tehtävänä on yhteistyössä lääkäriasiantuntijoiden kanssa suunnitella ja toteuttaa PKSSK:n hankkeelle asettamia tavoitteita ja toimenpiteitä:1. Kehittää palliatiivisen hoidon alueellista rakennetta ja hoitojärjestelmää kuvaamalla alueellinen saattohoitopolku, toimeenpanemalla saattohoitosuunnitelmat ja yhtenäiset ohjeistukset sekä kehittämällä sähköisiä monikanavaisia konsultaatiokäytänteitä perusterveydehuollon palliatiivisen hoidon laadun parantamiseksi. 2. Moniammatillisen palliatiivisen ja saattohoidon verkostotoimintamallin kehittäminen luomalla kuntiin lääkäri-hoitajatyöpari ja hyödyntämällä konsultaatio - ja hoitokäytänteissä moniammatillista asiantuntijuutta 3. Palliatiivisen ja saattohoidon osaaamisen rakenteiden kehittäminen antamalla asiantuntijatukea koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Osa toimenpiteistä tehdään yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan kuntayhytmän kanssa. Osatoteuttajan nimi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Y-tunnus Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä toteuttaa osan hankkeesta, mikä tarkennetaan yhteistyösopimuksella hankkeen rahoituksen varmistuttua. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä toteuttaa hankkeen muiden osatoteuttajien kanssa hankesuunnitelman mukaisesti. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä hankkeeseen osallistuu projektiasiantuntija (12kk) ja suunnittelija (5kk). Projektiasiantuntijan tehtävänä on yhteistyössä suunnittelijan kanssa suunnitella ja toteuttaa hankkeelle asetetttuja tavoitteita ja toimenpiteitä: 1. Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen rakenteiden kehittäminen selvittämällä kunta-ja yritystoimijoiden palliatiivisen ja saattohoidon osaamistarvetta, osallistumalla suunnitteluun ja pilotointiin nuoriso-ja aikuiskoulutuksen perusopetuksen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon opintojaksokokonaisuudessa. 2. Kehittää palliatiivisen hoidon ja saattohoidon alueellista rakennetta kuvaamalla ja visualisoimalla hyvä saattohoitoympäristö. 3.Moniammatillisen palliatiivisen- ja saattohoiton verkostotoimintamallin kehittäminen osallistumalla osaamisyhteisötyöskentelyyn. Osa toimenpiteistä tehdään yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa. 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Ohjausryhmään kutsutaan edustajat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä sekä perusterveydenhuollon kehittämisyksiköstä. Ohjausryhmään tulee Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän, Karelia ammattikorkeakoulun sekä rahoittajan edustajat. Ohjausryhmän kokoonpanoa täydennetään tarvittaessa. Muut ohjausryhmän jäsenet {esim. P-K:n tietotekniikkakeskus, kuntien edustajia, potilasjärjestön edustaja (esim.p-k:n syöpäyhdistyksen edustaja) yksityisen hoitokodin edustaja} 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit * ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönototn innovaatiot perusterveydenhuollossa.( ) (ESR) EURA JÄRJESTELMÄ 3/17

4 * HIMA-hanke - virtuaalinen ideaalikoti ( ) (ESR) * Ympärivuorokautisen kotihoidon kehittäminen seudullisena verkostoyhteistyönä (EAKR) * IMMO-hanke - Ikäosaamisen kehittäminen monialaisena yhteistyönä (EAKR) * eterveyskeskus, Lieksan kaupunki ja Nurmes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä * Sosiaali -ja terveydenhuollon kansallinen kehhittämisohjelma, Kaste, * eosmo - hanke - Osaamisen hallinnan uudet innovaatiot kehittyvien sosiaali-ja terveyspalveluiden tukena ( , ESR) 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Potilaalla tulee olla oikeus hyvään oireita lievittävään palliatiiviseen- ja saattohoitoon asuinpaikastaan riippumatta. Suomessa on n saattohoitoa ja n palliat.hoitoa tarvitsevaa pot./v. Hoitopolut rakentuvat epäyhtenäisesti ja epäoikeidenmukaisesti eri alueilla. Palliatiivisen- ja saattohoidon organisointi on puutteellista ja hoidon taso kirjavaa. Osaavia saattohoitoon painottuneita osastoja tai hoitoyksiköitä ei juurikaan ole P-K:n maakunnassa. Alueellista saattohoidon järjestämistä ei ole koordinoitu. Haasteena eri erikoisalojen järjestämä hoito sairaalassa, terveyskeskuksessa, saattohoitoyksiköissä tai kotona. Väestörakenteen painottuessa ikääntyneisiin, eri sairausryhmien kroonistuessa ja yleistyessä (syöpä,keuhkosair,vaikeat sydänsair, dementoivat sair., neurol,sair) perus-ja erityisosaamisen tarve kasvaa kaikissa terveydenhuollon palveluja tarjoavissa organisaatioissa. Hankkeen tarkoituksena on moniammatillisen yhteistyön ja osaamisen vahvistaminen sekä rakenteiden kehittäminen PKSSK:n alueen kunnissa. Palliatiivisen- ja saattohoidon rakenteet ja hoitokäytäntöjen prosessit kuvataan, analysoidaan, arvioidaan ja kehittämistoimenpiteet suunnitellaan tukemaan kotihoito-ja kuntakeskeistä alueellista toteutusta. Akuuttien ja vaikeasti hallittavien oireiden asiantuntija- ja konsultaatiokäytänteitä kehitetään (PKSSK). STM:n (2012:7, 2010:6) suositusten mukaan kehitetään palliat-ja saattohoidon perus-ja täydennyskoulutusta vastaamaan alueen osaamistarpeisiin. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? STM:ltä on tullut useita suosituksia: Hyvä saattohoito Suomessa,STM:n julkaisuja 2010:6 Syövän hoidon kehittäminen vuosina STM:n selvityksiä 2010:6 STM:n tiedote 75/2009 Potilaan hoitopolku sujuvammaksi saattohoidossa. Duodecim &Palliatiivisen lääketieteen yhdistys 2008:Käypähoitosuositukset;Kuolevan potilaan oireiden hoito STM Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta 2004:Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa,etene-julkaisuja 4. Sosiaali-ja terveystoimen strategiat kunnissa,mm. Joensuu, Lieksa Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin.stm 2012:7 P-K:n hyvinvointiohjelma P-K:n maakuntaliitto 2009 EURA JÄRJESTELMÄ 4/17

5 Hankkeiden tulokset:ympärivuorokautisen kotihoidon kehittäminen ,Palliatiivisen hoidon kehittäminen ja eosmo -hanke Kaikissa edellä mainituissa selvityksissä, suosituksissa, strategioissa ja hankkeiden tuloksissa tulee esille palliatiivisen ja saattohoidon kehittämisen ja osaamisen vahvistamisen tarve yli organisaatio-, kunta- ja sektorirajojen. Suosituksissa ja toimenpideehdotuksissa painotetaan saattohoidon kriteeristön- ja hoitosuunnitelman laatimista (potilaan, omaisten kuuleminen ja tuen järjestäminen, hoitotahto, hoitolinjaus, moniammatillinen asiantuntijuus, vapaaehtoiset), työnjaon organisointia sekä moniammatillisen osaamisen vahvistamista, niin, että potilaan sujuva, laadullisesti hyvä hoito ja saattohoitopolku varmistetaan asiantuntijayhteistyönä. 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Projektin valmistelussa ovat olleet mukana projektin kohderyhmään kuuluvien organisaatioiden edustajat, jotka ovat: Pohjois-Karjalan sairaanhoito - ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän johdon ja henkilöstön edustajat, Joensuun kaupungin sosiaali-ja terveystoimen johdon ja henkilöstön edustajat, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän/aikuiskoulutus edustajat. Karelia- ammattikorkeakoulu on työstänyt yhdessä toimijoiden kanssa hankesuunnitelmaa ja kunkin omaa osiota hankkeesta. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Projektiin sitoutuneet toimijat ovat: * Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (SHP:n johtorymänmuistio , 148) (osatoteuttajasopimus liitteenä) (kattaa maakunnan kaikki kunnat) * Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (osatoteuttajasopimus liitteenä) 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Projektin toteutuksessa ei ole tehty varsinaista sukupuolivaikutusten arviointia. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomiotu nais-ja miesnäkökulmat mahdollisen syrjinnän estämiseksi ja tasaarvonäkökulmat huomioiden. Hankkeen suunnittelussa on ollut edustajia molemmista sukupuolista. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan, että edustettuina ovat molemmat sukupuolet (mm. hanketoiminta kunnissa, opintojakso kokonaisuuden pilotointi) 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Projektissa mallinnetaan maakunnallinen palliatiivisen- ja saattohoidon toimintamalli. Tätä mallia ja sen tekemiseen liittyviä kokemuksia voivat hyödyntää kaikki asiasta kiinnostuneet sosiaali-ja terveydenhuollon organisaatiot. Malli tullaan viemään THL:n, Suomen kuntaliiton ja Sosiaali-ja terveys ry vastaamaan Innokylä portaaliin hyödynnettäksi myös valtakunnallisesti. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemminkin sosiaali-ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa, myös monikanavaisten vuorovaikutteisten viestimien käyttöönotossa. Hankkeessa tuotetaan alan perusopetukseen opintojaksokokonaisuus sekä tutkinnon jälkeinen täydennyskoulutusmalli. Näin edistetään alueen EURA JÄRJESTELMÄ 5/17

6 ammatillisen koulutuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta, lisätään koulutusorganisaatioiden yhteistyötä, työnjakoa ja voimavarojen hyödyntämistä. Kaikkia hankkeen tuloksia voivat hyödyntää eri koulutususorganisaatiot opetussuunnitelmissa ja täydennyskoulutuksissa. Hankkeessa tuotettuja materiaalia, tuotoksia ja julkaisuja voidaan hyödyntää perusopetuksessa, ylemmän ammattikorkeakoulun opetuksessa, sekä täydennyskoulutuksessa. Tuloksena syntyvää moniammatillista verkostotoimintamallia ja siinä toimivia asiantuntijoita voivat hyödyntää työelämän eri toimijat osaamisensa ja saattohoitokäytänteiden kehittämisessä. Verkosto jakaa myös hankkeessa esiintullutta tietoa osaamisvaatimuksista. Hankkeessa tuotettua tietoa ja tuloksia voidaan hyödyntää saattohoitoympäristöjen suunnittelu-ja rakentamistyössä. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Pohjois-Karjala Seutukunnat Joensuun Pielisen Karjalan Kunnat Ilomantsi Juuka Kitee Outokumpu Liperi Polvijärvi Tohmajärvi Keski-Karjalan Joensuu Kesälahti Kontiolahti Lieksa Nurmes Rääkkylä Valtimo 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? - Erikoisairaanhoidon ja perusterveydenhuollon henkilöstö vuodeosastoilla, kotihoidossa (myös tehostetun palveluasumisen yksiköt) ja konsultaatioyksiköissä. - Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sosiaali-ja terveysalan opiskelijat ja opettajat. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? - Hoitokotien ja muiden yksityisyritysten hoitohenkilöstö (saattohoidon osaaminen, verkostotoiminta, saattohoitoympäristö) - Potilasjärjestöjen ja - yhdistysten henkilökunta ja vapaaehtoistyöntekijät (saattohoito-osaaminen, verkostotoiminta) - Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tekniikan-, viestinnän-, muotoilun-, musiikin ja ravitsemusalan opiskelijat ja opettajat. (mm. moniammatillinen yhteistyö, uudenlaiset saattohoidon auttamismenetelmät, saattohoitoympäristö, monikanavainen viestintä) - Kehittämishaasteiden mukaisesti kehittämistoimintaan kutsutaan informaatio-ja hoitoteknologia yritysten, EURA JÄRJESTELMÄ 6/17

7 sekä tutkimus-ja kehittämisen asiantuntijoita. (monikanavainen viestintä, portaali, tutkimus) - Seurakuntien ja hengellisten järjestöjen toimijat (asiantuntijatuki, verkostotoiminta) 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 0 Yhteensä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Hanke toteutuu maakunnallisena hankkeena. Hankkeeseen osallistuu osatoteuttajana Pohjois-Karjalan sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, jonka kautta maakunnan eri seutukunnat ja niiden sisällä olevat perusterveydenhuollon organisaatiot ovat mukana hankkeessa. Koulutusorganisaatioista ovat mukana osatoteuttajina Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuiskoulutus ja Karelia-ammattikorkeakoulu, joka toimii hankkeen hallinnoijana, koordinoi ja antaa tukea ja ohjausta alueen osatoteuttajille. Lisäksi hanketyöhön voidaan kutsua kehittämistavoitteiden ja tarpeen mukaan hoitokotiyrityksiä, informaatio-ja hoitoteknologiayrityksiä sekä potilasjärjestöjen edustajia. 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Tulostavoitteet: 1. Yhtenäiset palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistamisen rakenteet ja toimintamallit Karelia ammattikorkeakoulussa ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä vahvistavat maakunnan palliatiivisenja saattohoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä lisäävät koulutusorganisaatioiden ja hoito-organisaatioiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista työnjakoa. 2.Maakunnassa toimii palliatiivisen ja saattohoidon asiantuntijaverkosto. Kaikissa terveyskeskuksissa on nimetty ja toimii hoidon toteutuksesta ja edelleen kehittämisestä vastaava lääkäri-hoitajatyöpari. Palliatiivinen- ja saattohoito toteutuuu kotihoito ja -kunta keskeisesti moniammatillista asiantuntijuuutta hyödyntäen. Sovittu konsultaatiotuki mahdollistuu erikoissairaanhoidon tai oman kunnan EURA JÄRJESTELMÄ 7/17

8 saattohoitopainotteisesta yksiköstä. Konsultoinnissa ja neuvotteluissa hyödynnetään vuorovaikutteista sähköistä viestintää ja tietoteknisia sovelluksia. 3. Palliatiivisen-ja saattohoidon alueellinen rakenne ja hoitojärjestelmät Pohjois-Karjalan alueella mahdollistavat asiantuntijayhteistyönä toteutuvan, laadukkaan, vaikuttavan sekä terveystaloustieteellisesti kestävän palliatiivisen hoidon porrastuksen ja hoitokokonaisuuden. Kunnissa ja työyhteisöissä toimitaan asiakaslähtöisesti, kehitettyjen toimintamallien mukaan, huomioiden omaisten ja läheisten tukeminen. Kun vaikean sairauden hoito on suunnitelmallista ja hyvin johdettua, se on sekä inhimillisesti hyvää että myös taloudellisesti tehokasta. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Palliatiivisen hoidon alueellinen rakenne ja hoitojärjestelmät vahvistavat maakunnan imagoa palliatiivisenja saattohoidon ikäosaajana ja edistävät työvoiman saatavuutta sekä lisäävät vetovoimaisuutta väljästi asutuille alueille. Laadullista merkitystä on myös maakunnan väestön kokemukselle turvallisesta elämästä sekä myös palliatiivisen - ja saattohoidon asiantuntijaosaamiseen perustuvan hoidon järjestymisestä tutussa ympäristössä. Asiantuntijalääkärit ja moniammatilliset asiantuntijahoitajat osaavat toimia vastuullisesti palliatiivisen hoidon verkosto-ja konsultointiyhteistyössä omassa organisaatiossaan ja koko maakunnan alueella. Vastuuhenkilöt sitoutuvat vahvistamaan omaa osaamistaan, kehittämään edelleen ja levittämään hyviä käytänteitä kehityn toimintamallin mukaisesti. Kehittämistoiminnan laadullisia vaikutuksia arvioidaan itsearviointina (hankkeen aikana) ja pitkän välin vaikuttavuuden arviointina (hoitohenkilökunta, erityisasiantuntijat, asiakkaat, potilaat, omaiset ja opiskelijat). Seuranta- ja arviointiaineisto on sekä laadullista, että määrällistä. Aineistoa kerätään monitieteellisinä opinnäytetöinä ja kehittämistehtävinä. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Palliatiivisen hoidon- ja saattohoidon rakenteen, hoitokäytäntöjen mallintaminen ja käyttöönotto hyödyntäen sähköisiä tietojärjestelmäsovelluksia ja uudenlaisia monikanavaisia viestintämahdollisuuksia väljästi asutulla alueella edistää ekologista, taloudellista sekä sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Maakunnan eri alueille voidaan taata tasa-arvoiset palvelut, se vähentää matkustamista ja tuo yhteiskunnallista säästöä. Uudenlaiset sähköiset konsultaatiokäytänteet palliatiivisessa- ja saattohoidossa edistävät potilaan hyvää, tasa-arvoista hoitoa ja vahvistavat tuottavuutta ja taloudellista kestävyyttä. Osaamisen vahvistamisen uudet menetelmät, virtuaaliympäristö ja eri tieto-ja viestintäjärjestelmät vähentävät matkustamista, vapauttavat resursseja ja edistävät taloudellista kestävyyttä. EURA JÄRJESTELMÄ 8/17

9 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? 1. Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen rakenteiden kehittäminen 1.1 Sos.-ja terveysalan henkilöstön perusosaamisen kehittäminen ja vahvistaminen (yht. opintojaksot,harjoittelu,virtuaali -ja simulaatiopedagogiikan hyödyntäminen =>pilotointi) 1.2 Uudenlaisen vuorovaikutteisen monikanavaisen täydennyskoulutusmallin luominen (lähtökoht.työelämän tarpeet,koulutuksen prosessinomaisuus,simulaatiopedagogiikan hyödyntäminen,huomioiden STM:n suositukset palliatiivisen ja saattohoidon 3-portaisen osaamisen laatukriteerien toteutumisesta). 2. Maakunnallisen moniammatillisen palliat.- ja saattohoidon verkostotoimintamallin luominen perustana Pall.-ja Käskynkkäverkostot(osaamisyhteisöperiaate,lääkäri-hoitaja työpari,moniammatillisen asiantuntijuuden hyödyntäminen,osaamistarpeiden hallinta, -johtaminen, -ennakointi ja aktivointi verkostotoimintaan) 3. Maakunnallisen palliatiivisen - ja saattohoidon rakenteen kehittäminen 3.1 Alueellisen saattohoitosuunnitelman toimeenpano (organisointi,vastuut,lääkäri-hoitaja yhteistyö) 3.2 Potilaan alueellisen saattohoitopolun kuvaaminen (rakenne/portaali) 3.3 Ympärivuorokautisen konsultaatiokäytänteiden kehittäminen (kivunhoito) osana perusterveydenhuollon kehittämistä {yhteispäivystys,sähköiset tietojärjestelmät (mm. Mediatri) ja monikanavainen vuorovaikutteinen viestintä}(pilotointi) 3.4 Ajantasaiset yhtenäiset pall.- ja saattohoidon ohjeistukset PKSSK:n tietojärjestelmään ja niiden ylläpito. 3.5 Hyvän saattohoitoympäristön mallintaminen 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma 1. Yhteinen perusopintojaksokokonaisuus palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon (Karelia-amk, PKKY) 2. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen vahvistamisen täydennyskoulutusmalli huomioiden PKSSK:n, PKKY:n ja Karelia-amk:n vastuut sekä STM:n suositukset 3-portaisen osaamisen laatukriterien toteumisesta (perusterv.huolto, erikoissairaanhoito, yliopistosairaala) 3. Hyvän saattohoitoympäristön kuvaus ja visuaalinen mallinnus PKSSK:n portaaliin hyödynnettäväksi saattohoitoympäristöjen ja koulutusorganisaatioiden oppimisympäristöjen (esim. simulaatio) suunnittelussa ja toteutuksessa. 4. Maakunnallisen moniammatillisen palliatiivisen- ja saattohoidon verkostotoimintamalli 5. Saattohoitopolku - portaali (PKSSK:n tietojärjestelmään (intranet/extranet) maakunnan kuntien toimijoiden hyödynnettäväksi) 6. Selvitys Ensihoidon toimintamahdollisuuksista kaupunkikeskusten ulkopuolisessa kotisaattohoidon toteutuksessa 7. Maakunnallinen palliatiivisen ja saattohoidon toimintamallikokonaisuus (sisältää mm. perusopintojakson ja täydennyskoulutusmallin, saattohoitopolku-portaalin, moniammatillisen verkostotoimintamallin) EURA JÄRJESTELMÄ 9/17

10 8.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan projektin päättymisen jälkeen? Hankkeelle laaditaan tulosten hyödyntämis-ja jalkauttamissuunnitelma. Kuntien lääkäri-hoitaja työpari ja moniammatillinen verkosto: Ovat mukana alusta alkaen ja jalkauttavat kehittämistyötä sen edetessä ja tuloksista, vastaavat jatkossa kuntien palliatiivisen/ saattohoidon osaamistarpeiden kartoituksesta ja pitävät ajan tasalla organisaationsa henkilökuntaa uusista käytänteistä. PKSSK:n sairaanhoitaja ja lääkäri: Koordinoivat maakunnallista toimintaa, ylläpitävät portaalia, tiedottavat uusista käytänteistä PKSSK:n maakunnallisessa intra-/extranetissä, ottavat käyttöön maakuntiin uutta tekniikka tiedottamisessa, viestinnässä ja konsultaatiokäytäneissä. PKKY:n ja Karelia-amk:n opiskelijat:vievät kehittämistyötä organisaatioihin harjoitteluissa ja valmistuttuaan ja myöhemmin perus-ja täydennyskoulut.osallistujat omiin organisaatioihin PKKY:n ja Karelia-amk:n opettajat:tiedottavat maakunnallisesti,valtakunnallisesti uusista koulutustuotteista, keräävät osaamistarpeita verkostotoimijoilta, vastaavat perus-ja täydennyskoulutuksen toteuttamisesta ja jatkokehittämisestä Hankehenkilöstö:Vievät hankkeen etenemistä ja tuloksia asiantuntijakeskusteluihin, organisaatioiden johtajille ja kuntapäättäjille, tiedottavat organisaatioiden sisällä ja ulkoisesti, tuottavat artikkeleita ammattilehtiin ja julkaisun hyvistä käytänteistä, esittävät hankkeen tuloksia valtakunnallisissa ja mahdollisesti kansainvälisissä koulutustilaisuuksissa, messuilla ja konferensseissa, bencmarking-matkoilla 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta Käynnistetään hankeyhteistyö valitsemalla projektihenkilöstö ja luomalla verkostomainen projektiorganisaatio. -Ohjeistetaan osatoteuttajat ja laaditaan yhteistyösopimukset, nimetään ohjausryhmän jäsenet sekä toteutetaan muut hallinnolliset toimet rahoittajan ohjeiden mukaisesti. - Laaditaan viestintäsuunnitelma ja aloitetaan sen mukaisesti hankkeesta tiedottaminen. - Laaditaan itsearviointi-, ja raportointi suunnitelmat. -Perustetaan moniammatilliset kehittämistyöryhmät (PKSSK, PKKY, Karelia amk) ja valitaan organisaatioille kehittäjät sekä suunnitellaan osatoteuttajien kehittämistyö konkreettisesti ja luodaan verkostomainen työskentely ja vertaistuen käytäntö. Asiantuntijoista ja päättäjistä koostuva kehittämistyöryhmä vastaa pall. rakenteiden ja osaamisen vahvistamisen uudistamisesta ja päätöksenteosta. - Suunnitellaan ja aloitetaan hankkeen kehittämistyön ja opetuksen integraatio. - Osallistutaan tavotteiden mukaisiin osaamista ja kehittämistyötä vahvistaviin alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin ja asiantuntijatapaamisiin. -Toteutetaan bencmarkingmatka kotimaassa ja perehdytään palliatiivisen- ja saattohoidon rakenteiden ja osaamisen kehittämisen hyviin käytänteisiin. -Tunnistetaan ja kuvataan alueellisen palliatiivisen hoidon ja palvelujen rakenteet, osaaminen sekä osaamisen tarve. Aloitetaan palliatiivisen potilaan hoitoon liittyvien prosessien aukaiseminen (tutkimus, hoito, seuranta, palaute ja arviointi) Kehittämistyössä otetaan huomioon asiakaslähtöisyys, hoidon laatu, vaikuttavuus ja terveystaloudellisuus. EURA JÄRJESTELMÄ 10/17

11 2014 -Toteutetaan hallinnolliset toimet rahoittajan ohjeiden mukaisesti. -Järjestetään tilaisuuksia, jossa kehittämistyötä edelleen ideoidaan, innovoidaan jo olemassa olevien kokemusten pohjalta(osallistujina: kehittäjät,koulutusorganisaatioiden edustajat,opiskelijat,eri asiantuntijatahojen edustajat). -Jatketaan palliatiivisen potilaan hoitoon liittyvien prosessien(tutkimus,hoito,ohjaus,seuranta,palaute ja arviointi) analysointia, palautteen keräämistä ja arviointia organisaatioissa ja asiantuntijayhteistyössä hyödyntäen tutkimus-ja asiantuntijatietoa. -Jatketaan asiantuntijaverkostossa osaamisen vahvistamisen perus-ja täydennyskoulutuksen suunnittelua,pilotoidaan ja arvioidaan perusopetukseen suunniteltu koulutusorganisaatioiden yhteinen palliatiivisen- ja saattohoidon opintojakso. -Pilotoidaan konsultaatiokäytänteitä ja hyödynnetään sähköisiä tietojärjestelmien sovelluksia ja vuorovaikutteista monikanavaista viestintää. -Palaute-ja arviointitietoa kerätään arviointisuunnitelman mukaisesti koko prosessin ajan kehittämistyöhön osallistuvilta,myös opiskelijoilta,potilailta ja heidän läheisiltään. Osallistutaan tavotteiden mukaisiin osaamista ja kehittämistyötä vahvistaviin valtakunnallisiin koulutuksiin ja asiantuntijatapaamisiin. -Tehdään yhteistyötä kansainvälisten palliatiivisen hoidon organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan bencmarkingmatka perehtyen kohdemaan palliatiivisenhoidon hyviin käytänteisiin. -Laaditaan tulosten hyödyntämis-ja jalkauttamissuunnitelma Hankkeen hallinnollisten toimenpiteiden toteuttaminen rahoittajan ohjeiden mukaisesti (arviointiraportti, loppuraportti, hankkeen päättämiseen liittyvät asiat) -Asiantuntijaverkoston jäsenet toteuttavat palliatiivisen ja saattohoidon toimintamallia, keräävät palautetietoa myös osaamistarpeista ja juurruttavat ja jalkauttavat toimia ja konsultaatiokäytänteitä, sekä edelleen kehittävät toimintoja verkostotoimintamallin mukaisesti. -Hyvät toimivat käytännöt raportoidaan, julkaistaan (myös sähköisesti) ja levitetään alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Tulostavoitteet: 1.Yhtenäiset palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistamisen rakenteet ja toimintamallit Karelia ammattikorkeakoulussa ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä vahvistavat maakunnan palliatiivisenja saattohoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä lisäävät koulutusorganisaatioiden ja hoito-organisaatioiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista työnjakoa. 2.Maakunnassa toimii palliatiivisen ja saattohoidon asiantuntijaverkosto. Kaikissa terveyskeskuksissa on nimetty ja toimii hoidon toteutuksesta ja edelleen kehittämisestä vastaava lääkäri-hoitajatyöpari. Palliatiivinen- ja saattohoito toteutuuu kotihoito ja -kunta keskeisesti moniammatillista asiantuntijuuutta hyödyntäen. Sovittu konsultaatiotuki mahdollistuu erikoissairaanhoidon tai oman kunnan saattohoitopainotteisesta yksiköstä. Konsultoinnissa ja neuvotteluissa hyödynnetään vuorovaikutteista sähköistä viestintää ja tietoteknisia sovelluksia. 3.Palliatiivisen-ja saattohoidon alueellinen rakenne ja hoitojärjestelmät Pohjois-Karjalan alueella mahdollistavat asiantuntijayhteistyönä toteutuvan,laadukkaan, vaikuttavan sekä terveystaloustieteellisesti kestävän palliatiivisen hoidon porrastuksen ja hoitokokonaisuuden. Kunnissa ja työyhteisöissä toimitaan asiakaslähtöisesti, kehitettyjen toimintamallien mukaan, huomioiden omaisten ja läheisten tukeminen.kun vaikean sairauden hoito on suunnitelmallista ja hyvin johdettua, se on sekä inhimillisesti hyvää että myös taloudellisesti tehokasta. EURA JÄRJESTELMÄ 11/17

12 Toimenpiteet: 1. Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen rakenteiden kehittäminen 1.1 Sos.-ja terveysalan henkilöstön perusosaamisen kehittäminen ja vahvistaminen (yht. opintojaksot,harjoittelu,virtuaali -ja simulaatiopedagogiikan hyödyntäminen =>pilotointi) 1.2 Uudenlaisen vuorovaikutteisen monikanavaisen täydennyskoulutusmallin luominen (lähtökoht.työelämän tarpeet,koulutuksen prosessinomaisuus,simulaatiopedagog. hyödyntäminen,huomioiden STM:n suositukset palliatiivisen ja saattohoidon 3-portaisen osaamisen laatukriteerien toteutumisesta). 2. Maakunnallisen moniammatillisen palliat.- ja saattohoidon verkostotoimintamallin luominen perustana Pall.-ja Käskynkkäverkostot(osaamisyhteisöperiaate,lääkäri-hoitaja työpari,moniammatillisen asiantuntijuuden hyödyntäminen,osaamistarpeiden hallinta,-johtaminen,-ennakointi ja aktivointi verkostotoimintaan) 3. Maakunnallisen palliatiivisen -ja saattohoidon rakenteen kehittäminen 3.1 Alueellisen saattohoitosuunnitelman toimeenpano (organisointi,vastuut,lääkäri-hoitaja yhteistyö) 3.2 Potilaan alueellisen saattohoitopolun kuvaaminen (rakenne/portaali) 3.3 Ympärivuorokautisen konsultaatiokäytänteiden kehittäminen (kivunhoito) osana perusterveydenhuollon kehittämistä {yhteispäivystys,sähköiset tietojärjestelmät (mm.mediatri) ja monikanavainen vuorovaikutteinen viestintä}(pilotointi) 3.4 Ajantasaiset yhtenäiset pall.- ja saattohoidon ohjeistukset PKSSK:n tietojärjestelmään ja niiden ylläpito. 3.5 Hyvän saattohoitoympäristön mallintaminen 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Tietojen keruussa ja toimittamisessa noudatetaan rahoittajan antamia ohjeita ja aikatuluja. Seurantatietojen koonnissa hyödynnetään ammattikorkeakoulussa kehitettyä excel-koontitaulukkoa. Seurantatietojen keräämisestä vastaa projektipäällikkö Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektin väli-ja loppuraportointi hoidetaan rahoittajan antamien ohjeiden mukaisesti ja siitä vastaa projektipäällikkö yhdessä osatoteuttajien kanssa. Ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy väliraportit ja loppuraportin, ennenkuin ne toimitetaan rahoittajalle Miten projektin toimintaa arvioidaan? Arviointi toteutetaan itsearviointina. Projektin alussa laaditaan itsearviointisuunnitelma, joka ohjaa tiedonkeruuta, analysointia ja arviointitiedon hyödyntämistä projektin kehittämistyössä. EURA JÄRJESTELMÄ 12/17

13 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Asiakaspalaute kerätään laaditun projektin itsearviointisuunnitelman mukaisesti. Palaute kerätään mahdollisuuksien mukaisesti sähköisesti. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Hankkeessa laaditaan viestintäsuunnitelma ja hankkeen tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomioita. Hankkeesta tiedotetaan sisäisesti, että ulkoisesti. Sisäisen tiedottamisena huolehditaan kohderyhmien ja hanketoimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta, joka on erityisen merkityksellistä tavoitteellisen kehittämistyön etenemisessä. Ulkoisen tiedottamisen avulla huolehditaan tulosten näkyvyydestä ja levittämisestä. Hankkeen hyvistä käytänteistä tuotetaan julkaisu sekä artikkeleita ammattilehtiin. Tulokset esitetään Innokylä verkkopalvelussa (THL:n, Suomen kuntaliiton ja Sosiaali ja terveys ry:n vastaama portaali) Tiedottamisessa noudatetaan ESR-viestintään laadittuja ohjeita. Kaikissa materiaaleissa käytetään Eurooppatunnusta ja Vipuvarsi-logoa Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Viestintäsuunnitelma 2013 Kehittämistyön etenemistä ja hankkeen tuloksia esitellään hanketoimijoille ja maakunnallisesti Kehittämistyötä ja hankkeen tuloksia esitellään valtakunnallisesti ja mahdollisesti kansainvälisesti alan eri koulutustilaisuuksissa, messuilla ja konferensseissa Kehittämistyöstä ja tuloksista kirjoitetaan artikkeleita alan ammattilehtiin ja julkaisuihin sekä tuotetaan oma julkaisu ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa Tulokset laitetaan Innokylä verkkopalveluun (THL:n, Suomen kuntaliiton ja Sosiaali ja terveys ry:n vastaama portaali) HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Arkistoitavat asiakirjat arkistoidaan hallinnoijan Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n paloturvallisessa arkistossa osoitteessa Tikkarinne 9, Joensuu EURA JÄRJESTELMÄ 13/17

14 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat rate 17 %) yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2. Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset 5. Muut kustannukset 0 6. Välilliset kustannukset Yhteensä Arvonlisävero 13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori Yksityinen sektori 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 14/17

15 14. B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä 0 RAHOITUS YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Osatoteuttaja sopimukset on allekirjoitettu Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntaytymän ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Muuta rahoitusta ei ole haettu De minimis -sääntöselvitys Ei ole tarvetta tehdä. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä ei koske hakijaa sisältyy edellä mainittuun rekisteriottee seen Kauppa- yhdistys- tai säätiörekisteriote Verovelkatodistus Selvitys nimenkirjoitusoikeuksista EURA JÄRJESTELMÄ 15/17

16 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Osatoteuttajien allekirjoitukset Hankkeen tavoitteet ja tarkennetut toimenpiteet Hankekaavio HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. EURA JÄRJESTELMÄ 16/17

17 Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus Petri Raivo Toimitusjohtaja, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy EURA JÄRJESTELMÄ 17/17

18 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat rate 17 %). 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kustannus Yhteensä 13.A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 24 Karelia Projektipäällikkö osa-aikainen 12 Karelia Suunnittelija osa-aikainen 4 Karelia Projektisihteeri osa-aikainen 6 Karelia Projektiasiantuntijat osa-aikainen 12 PKSSK Lääkäriasiantuntijat kokoaikainen 24 PKSSK Sairaanhoitaja osa-aikainen 12 PKKY Projektiasiantuntija osa-aikainen 5 PKKY Suunnittelija Yhteensä A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus Yhteensä Karelia Asiantuntijapalvelut & selvitykset Karelia Tiedotus- ja markkinointipalvelut Karelia kohderyhmälle suunnatut tilaisuudet PKKY Asiantuntijapalvelut Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 1/5

19 13.A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus Yhteensä 13.A. 5 Muut kustannukset Kustannus Yhteensä 13.A. 6 Välilliset kustannukset Kustannus Yhteensä Prosenttimääräiset välilliset kustannukset Yhteensä Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Yhteensä Yhteensä A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero Yhteensä Yhteensä 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset EURA JÄRJESTELMÄ 2/5

20 13.B. 9 Muu julkinen sektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B. 10 Yksityinen sektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset Yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä Yhteensä 13. A B Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Haettava ESR- ja valtion rahoitus Yhteensä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 3/5

21 14.A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut Muu kuntien rahoitus Yhteensä A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut Muu yksityinen rahoitus A. 5 Projektin tulot Projektin tulot Yhteensä 14. A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Yhteensä Yhteensä B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT MUIDEN TAHOJEN RAHOITUSOSUUDET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR:N TAI VALTION RAHOITUSTA 14.B. 6 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset EURA JÄRJESTELMÄ 4/5

22 14.B. 7 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B. 8 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat rahoituserät Yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä Yhteensä 14. A B Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 5/5