Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari , Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

3 VeryNais - Työhyvinvoinnilla tulokseen! VeryNais-hankkeessa kokonaisvaltaista tukea naisyrittäjyydelle 1) Naisyrittäjien työhyvinvoinnin sekä työkykyä ja työterveyttä tukevien palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittäminen 2) Naisyrittäjien liiketoiminta- ja työnantajaosaamisen vahvistaminen 3) Yrittäjien sijaispalvelujärjestelmän kehittäminen Hanke perustui Työterveyslaitoksen, TEMin ja Yrittäjänaisten Keskusliiton toteuttamaan Naisyrittäjien työhyvinvointi, liiketoimintakäytännöt ja tuloksellisuus tutkimukseen (Palmgren ym a, b)

4 Miten työhyvinvointi liittyy naisyritysten tuloksellisuuteen? Naisyritysten tuloksellisuutta selittävät tekijät* Kilpailutilanne markkinoilla ei ole yrityksen toiminnan menestymistä estävä tekijä Yrityksen tekemät investoinnit koneisiin ja laitteisiin viimeisen 12 kuuuden aina Yrityksen toiminnan kilpailijoita parempi laatu Vähäinen työhön liittyvä epävarmuus Työlle omistautuminen Vastaajien ikä oli käänteisessä yhteydessä yritysten tuloksellisuuteen taustalla koettu työkyky Työkyvyn ja iän välillä on selkeä (käänteinen) yhteys Yrityksen toimiala ja yrittäjäasema eivät olleet yhteydessä tuloksellisuuteen Toimialojen väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä *Selitysosuus 28 % (R²=0,28, F=11,14**)

5 Työhyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamisen kehittämisstrategia Hankkeeseen osallistuvien naisyrittäjien työhyvinvoinnin, liiketoimintaosaamisen ja verkottumisen edistäminen Työhyvinvointi- ja osaamispalvelut Yrittäjien ja pienten yritysten työkykyä ja työterveyttä tukevan palvelujärjestelmän, palvelusisältöjen sekä palvelujen tarjonnan ja toimivuuden kehittäminen Alueellisen, työkykyä ja työhyvinvointia tukevan yhteistyön kehittäminen (naisyrittäjien ohjaus palveluihin ja verkostoihin, verkostotilaisuudet, yritysneuvojien työhyvinvointikoulutukset, tiedottaminen alueilla)

6 Työhyvinvointiosion sisältö 1. Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi- ja liiketoimintakysely, johon perustua perustuva henkilökohtainen, kirjallinen palaute ja ohjaus työhyvinvoinnista huolehtimiseen Metal Age- työhyvinvointikurssit Tuura - työuran hallinnan ja työkyvyn kehittämisryhmät Työnohjausryhmät Voimavarariihi-palvelut 2. Työterveyshuoltopalvelun kehittäminen ja työterveyshuoltojen kouluttaminen vastaamaan (nais)yrittäjien tarpeisiin ja palvelukokeilut 3. Naisyrittäjien ammatillisesti syvennetyt, lääkinnälliset kuntoutuskurssit (ASLAK) 4. Työkykyä ja terveyttä tukeva tiedottaminen ja asiantuntijamateriaalin tuottaminen naisyrittäjille ja sidosryhmille 5. Naisyrittäjien ja naisyrittäjyyttä tukevien toimijoiden verkostortoitus, -analyysi ja verkostoitumisen tukeminen

7 Naisyrittäjien Metal Age-työhyvinvointikurssit Ryhmämuotoinen työhyvinvoinnin edistäminen työhyvinvoinnin kehittämiskohteiden analyysin ja priorisoinnin niihin perustuvan työhyvinvointisuunnitelman avulla vuorovaikutteista Metal Agemenetelmää hyödyntäen Suunnitelman toteutumista seurataan puolen vuoden kuluttua tapahtuvan seurantatapaamisen yhteydessä Kesto: 3 päivää kestävä työhyvinvointikurssi + puolen vuoden kuluttua 2- päiväinen seurantatapaaminen Toteutuminen: 4 kurssia seurantatapaamisineen Kasnäsissa ja yksi Lapissa

8 Kyselyihin vastanneet Hankkeeseen ilmoittautui 203 naisyrittäjää 80 % Keski-Suomesta 20 % Lapista Alkukyselyyn vastasi 167 naisyrittäjää 82 % ilmoittautuneista Kaikki saivat henkilökohtaisen palautteen vastauksistaan ja neuvoja työhyvinvoinnin tukemiseksi sekä ohjausta palveluihin Loppukyselyyn vastasi 92 naisyrittäjää 55 % alkukyselyyn vastanneista

9 Millaisia tuloksia saatiin?

10 Työhyvinvointi (1= ei lainan, 2 = melko vähän, 3 = jonkin verran,4 = melko paljon, 5 = erittäin paljon Stressi Stressin kokeminen nykyään Keski- Suomi, alkukysely (n=124) Lappi, alkukysely (n=37) Alkukysely yhteensä (n=161) Keski- Suomi, loppukysely (n=68) Lappi, loppukysely (n=19) Loppukysely yhteensä (n=87) 3,0 3,3 3,0 2,9 2,8 2,9

11 Työhyvinvointi (asteikko 0 = täysin työkyvytön, = paras mahdollinen työkyky) Työkyky verrattuna elinaiiseen parhaimpaan Keski- Suomi, alkukysely (n=129) Lappi, alkukysely (n=37) Alkukysely yhteensä (n=166) Keski- Suomi, loppukysely (n=71) Lappi, loppukysely (n=19) Loppukysely yhteensä (n=90) Työkyky 7,0 6,6 6,9 7,3 6,9 7,2

12 Työterveyshuoltopalvelujen käyttö Työterveyshuolto järjestetty yrittäjälle: Alkukysely: 25 % vs. loppukysely 47 % Alkukyselyssä 33 % ei tuntenut palveluita Työterveyshuolto järjestetty työntekijöille: Alkukysely 52 % vs. loppukysely 49 %

13 Työhyvinvointipalvelujen hyödyllisyys Taulukko.Työhyvinvointipalvelujen hyödyllisyys loppukyselyssä vuonna 2012 Keski-Suomessa ja Lapissa. Keskiarvot (asteikko 1 = täysin hyödytön...5 = erittäin hyödyllinen). Työhyvinvointipalvelut Keski- Suomi, loppukysely Lappi, loppukysely Loppukysely vuonna 2012 Metal Age -kurssit Kasnäsissa (n = 23) 4,1-4,1 Työterveyshuoltopalvelu - konsultaatiokäynti (n = 19) 3,2 2,5 3,1 Metal Age -kurssi Ylläksellä (n = 14) 3,8 3,6 3,6 ASLAK-kuntoutuskurssi (n = 12) 4,8 4,0 4,7 Työnohjausryhmä (n = 11) 3,6 3,7 Voimavarariihi-konsultaatiopalvelu (n = 10) 2,8 2,7 2,8 Tuura-ryhmä työuran hallinnan tukemiseksi (n = 4) 3,5-3,5

14

15 Mitä hyötyä hankkeesta oli muna olleille naisyrittäjille? Hankkeesta oli ollut selvästi eniten hyötyä omalle hyvinvoinnille ja verkottumiselle Jo toinen keskisuomalainen naisyrittäjä arvioi hankkeen olleen hyödyllinen hyvinvoinnille Jo kolmas keskisuomalainen yrittäjä arvioi hankkeen ollen hyödyllinen omalle osaamiselle sekä yrityksen liiketoiminnalle Myös osaaminen parani, samoin yrityspalvelujen tunnettuus ja hyödyntäminen

16 Osallistumisen esteitä Ylivoimaisesti yleisin este keskisuomalaisille naisyrittäjille oli palvelujen ajankohdat (78 %) lappilaisille taas etäisyydet (100 %) Seuraavaksi yleisin este molemmille ryhmille oli vaikeus järjestää vapaata työstä Keski-Suomessa 42 % Lapissa 45 %. Selvästi vähemmän osallistumiseen vaikuttivat palveluiden hinnat (jotkut palvelut olivat ilmaisia, toisissa omavastuuosuus) tai palveluihin osallistumisesta johtuvat kustannukset (esim. matkulut)

17 Palvelujen ja palvelujärjestelmien kehittäminen Hankkeessa kehitettiin: Hankkeessa kokeiltuja työhyvinvointipalveluita Naisyrittäjien ja yritysneuvonnan asiantuntijoiden tietoisuutta ja tietoja työkyvyn tukemisen merkityksestä ja keinoista (myös palveluista) Yrittäjyyttä ja työkykyä tukevien palvelujärjestelmien yhteistyötä käytännössä (Nais)yrittäjien ASLAK-kuntoutusta Yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltoa Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuoltomalli

18 Johtopäätökset Kokonaisvaltainen yrittäjyyden tukeminen nnattaa! Työhyvinvointi, osaaminen ja yritysten menestyminen ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa Verkostot tukevat työhyvinvointia, osaamista ja liiketoimintaa Yrittäjän ja yrityksen työntekijöiden terveys, työkyky ja työhyvinvointi ovat edellytyksiä pienten yritysten tuloksellisuudelle Työkyvyn tukeminen on yrittäjyyden ja pienten yritysten toiminnan tukemista

19 Kokonaisvaltaista tukea yrittäjille myös jatkossa! Parannettava yrittäjien mahdollisuuksia päästä työkykyä tukevan palvelujärjestelmän piiriin Varmistettava tuen saannin jatkuvuus työterveyshuolto! Sijaisten saamisen mahdollisuus Varmistettava, että palvelut vastaavat naisyrittäjien tarpeita Palvelujen sisältöä on kehitettävä edelleen ja osin jo kehitettykin Työkykyä ja yritystoimintaa tukevien palvelujärjestelmien yhteistyötä vahvistettava Tietoisuus toisen järjestelmän yrittäjyyttä tukevista palveluista ja niiden hyödyntäminen tukee myös asiantuntijoiden työn hallintaa

20 JATKOSSA Yrittäjien ja pienten yritysten tarpeisiin räätälöity työterveyshuoltopalvelu ikkien yrittäjien ja pienten yritysten käyttöön! Tietoa työkyvyn tukemisesta ja työterveyshuollosta yrittäjille ja pienille yrityksille sekä yritysneuvonnan asiantuntijoille ja yrittäjäjärjestöihin Mallikoulutus työterveyshuolloille Eri palvelujärjestelmien välisen yhteistyön konkreettinen kehittäminen (ohjaus tarvittaessa toisen järjestelmän piiriin)

21 JATKOSSA VeryNais-hankkeen toimintakonseptia kokonaisvaltaisesta yrittäjyyden edistämisestä hyödynnetään jatkossa Pailliset ja alueelliset hankkeet tärkeitä yrittäjyyden tukemiseksi Aktivoivat yrittäjiä ja yrittäjyyden tukitahoja Luovat mahdollisuuksia pysähtyä, arvioida ja hakea uutta suuntaa elämälle ja/tai yritystoiminnalle Tarjoavat foorumeita verkostojen kehittymiselle ja yhteiselle oppimiselle, jon tulokset säilyvät vaik hanke päättyy

22 Kiitos! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö; TkT, KM TYÖTERVEYSLAITOS Topeliuksentu 41 a A, Helsinki puhelin , sähköposti etunimi.sukunimi@ttl.fi