EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA. Kaavaselostus Ehdotusvaihe KV XX.XX.xxxx. KHXX.XX.xxxx

Transkriptio

1 EURAJOEN KUNTA Kaavaselostus Ehdotusvaihe Hyväksymispäivämäärät ja pykälät KV XX.XX.xxxx KHXX.XX.xxxx

2

3 Päivämäärä Ehdotus 2 Laatija Jarmo Lukka ja Minna Lehtonen Kaavaselostus Kuvaus Osayleiskaavan laadinnasta on vastannut Pöyry Finland Oy asti. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi tehdyssä yrityskaupassa Rambollille, joka jatkaa Eurajoen kunnan Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan laatijana. EURAJOEN KUNTA 1

4 SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ 4 2. JOHDANTO Osayleiskaavan tausta, tarkoitus ja ohjausvaikutus Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 6 3. LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Lemlahden tuulipuiston kuvaus Maankäytön suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavat ja asemakaavat Rakennusjärjestys Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Voimasiirtolinjaa koskevat selvitykset Lähialueen muut tuulivoimahankkeet Maisema ja luonnonympäristö Kallioperä ja maaperä Pinta- ja pohjavedet Ilmasto ja ilmanlaatu Kasvillisuus Merkittävät luontokohteet Eläimet ja linnusto Muinaisjäännökset Rakennettu ympäristö Väestö ja työpaikat Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Liikenne ja tiestö Maanomistus Pohjakartta Osalliset ja vuorovaikutus SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelun yleistavoitteet Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö Kaavan tavoitteet OSAYLEISKAAVALUONNOS Luonnosvaiheen kuuleminen OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Ehdotusvaiheen kuuleminen OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Muut merkinnät Suojelu Kaavaehdotuksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavaehdotuksen suhde maakuntakaavaan KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleistä Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön YHTEISVAIKUTUKSET Maisemalliset yhteisvaikutukset Yhteisvaikutukset linnustoon 40 2 EURAJOEN KUNTA

5 10. SEURANTAOHJELMA Muuttolinnusto Pesimälinnusto Alueen muu eläimistö Melu Varjon vilkunta Maisema Asumisviihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö Mahdolliset signaalihäiriöt Seurannan toteuttaminen TOTEUTTAMINEN Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat Jatkosuunnittelu SUUNNITTELUVAIHEET 45 Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty Luonnonolojen esiarviointi / Enviro Oy Luvian Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys / Enviro Oy, Luvian Lemlahden tuulipuistoalue Lintujen syysmuuton tarkkailu 2011 / Enviro Oy, Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2011 / Bathouse, Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 / Ahlman Group Oy, raportteja 19/ Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Luontoselvitys / Pöyry Finland Oy Luvia Lemlahti, Tuulipuistoalueen ja voimajohtoreitin arkeologinen inventointi / Museovirasto - Lemlahden tuulipuisto, Luvia Asukaskysely, Raportti / wpd Finland Oy - Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava kaavaluonnoksen maisemaselvitys / Pöyry Finland Oy Luvia Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaluonnosvaiheen melumallinnus / wpd Finland Oy - Luvia Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen melumallinnus / wpd Finland Oy, Luvia Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen välkemallinnuksen raportti / wpd Finland Oy, Luvia Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen valokuvasovitteet / wpd Finland Oy, Lemlahden tuulipuisto kaavaehdotuksen maisemaselvitys / Ramboll, Yhteenvetoraportti luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja niihin laaditut vastineet Luvia Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen välkemallinnuksen raportti / wpd Finland Oy, Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava osayleiskaavan maisemaselvitys (kaavaehdotus 2) / Ramboll Finland Luvia Eurajoki Lemlahden Tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen valokuvasovitteet / wpd Finland Oy Yhteenvetoraportti ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista ja niihin laaditut vastineet Muu osayleiskaavan laadintaan liittyvä tausta-aineisto: - YVA-menettelyn soveltaminen Lemlahden tuulipuistohankkeessa / wpd Finland Oy, Päätös Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen / ELY-keskus, Varsinais-Suomi, EURAJOEN KUNTA 3

6 1. TIIVISTELMÄ Osayleiskaava-alue Lemlahden tuulipuiston suunniteltu sijoituspaikka on Eurajoen ja Luvian kuntien rajalla noin 11 kilometriä Eurajoen keskustaajamasta luoteeseen ja noin 6 km Luvian keskustaajamasta etelään. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 4,8 neliökilometriä, josta Eurajoen puolella sijaitsee noin 1,1 km 2 ja Luvian puolella noin 3,7 km 2. Suunnittelualuetta on laajennettu hiukan osayleiskaavan ehdotusvaiheen jälkeen Luvian puoleiselta alueelta. Lähtökohdat wpd Finland Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Eurajoen ja Luvian rajamaastossa sijaitsevalle Lemlahden alueelle. Tuulivoimalaitokset sijoittuisivat alueelle noin metrin etäisyydelle toisistaan kuitenkin siten, että tuulipuiston kaikki rakenteet sijoittuvat Luvian puolelle ja Eurajoen puolelle sijoittuu voimaloiden suojavyöhykealuetta. Tuulivoimapuistoa varten laadittavan osayleiskaava-alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Kuva 1. Lemlahden tuulipuiston sijainti ja osayleiskaava-alueen rajaus. Tavoitteet Kaavoitusprosessi käsittää sekä Eurajoen että Luvian kuntien alueelle kohdentuvan osayleiskaavan laadinnan kuitenkin siten, että kumpikin kunnista hoitaa kaavoituksen edellyttämät lakisääteiset toimenpiteet ja päätökset itsenäisesti oman kuntansa käsittävältä osayleiskaavaalueelta. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa kahdeksan tuulivoimalan laajuisen tuulipuiston sijoittaminen suunnittelun kohteena olevalle alueelle. 4 EURAJOEN KUNTA

7 Osayleiskaavan sisältö Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoima-rakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Kaavaratkaisu on kuvattu tämän selostuksen kohdassa JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös teknistaloudelliset tekijät sekä muu alueidenkäyttö. Tuulisuudeltaan parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttöja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osan sähkönsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella. Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö kuten asutus ja esimerkiksi lentoliikenteen ja puolustusvoimien alueet. (lähde: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Ympäristöministeriö, Helsinki 2012). Yleiskaavan tehtävänä on ensisijaisesti kuvastaa taajaman tai suunnittelun kohteena olevan alueen kehittämisen yleisiä suuntaviivoja sekä kytkeä toiminnallistaloudellinen suunnittelu maankäytön suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollisuuksien mukaan sopeutettava myös lähialueiden ja naapurikuntien maankäyttöön. Huomioon otettavia tekijöitä kaavan laadinnassa ovat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava sekä valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kysymykset ja kestävän kehityksen periaatteen toteutuminen. Lemlahden tuulivoimapuiston hankevastaava on wpd Finland Oy. Osayleiskaava on laadittu maankäytön suunnittelua ohjaavien Eurajoen kunnan keskeisten viranhaltijoiden, hankevastaavan ja kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Työn keskeiset vaiheet käsitellään Eurajoen kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Eurajoen kunnasta kaavan valmistelua on ohjannut kunnanjohtaja Harri Hiitiö. Hankevastaavan edustajana työhön on osallistunut wpd Finland Oy:stä projektipäällikkö Tero Elo. Osayleiskaavan laadinnasta on vastannut Pöyry Finland Oy asti. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi tehdyssä yrityskaupassa Rambollille, joka jatkaa Luvian kunnan Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan laatijana. Kaavasuunnittelun osalta työryhmä on yrityskaupassa säilynyt ennallaan ja suunnittelutyöstä on vastannut arkkitehti SAFA, EURAJOEN KUNTA 5

8 johtava asiantuntija Jarmo Lukka. Kaavan laadinnassa ovat olleet mukana FM, suunnittelija Minna Lehtonen, maisema-arkkitehti MARK Kaisa Rantee ja arkk. yo Mikko Peltonen. Pöyry Finland Oy:stä projektiin ovat osallistuneet myös FM, Ismo Yli-Tuomi, FM biologi William Velmala ja FM FM biologi Soile Turkulainen. Linnuston kevätmuuttoselvityksen laadinnasta on alikonsulttina vastannut Ahlman Group Oy. Osayleiskaavatyöstä on raportoitu vaiheittain työn edetessä sekä hankevastaavalle että Eurajoen kunnalle. Tuulipuiston osayleiskaavojen laadinnassa on hyödynnetty wpd Finland Oy:n laatimia hankekuvausta ja sen tueksi laadittuja alustavia asiantuntija-selvityksiä alueen luonnosta ja maisemasta. Kaavoituksen yhteydessä selvityksiä on täydennetty tarvittavilta osin. Kaikki selvitykset ovat mukana kaavan liiteaineistoina. Kaavan valmistelussa on huomioitu myös tuulivoimatuotantoa koskeva vaihemaakuntakaavaaineisto. 2.1 Osayleiskaavan tausta, tarkoitus ja ohjausvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaan: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Lemlahden tuulivoimapuiston osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vuorovaikutuksesta kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä seuraavaa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoitusprosessi käynnistyi loppuvuodesta 2012 wpd Finland Oy:n aloitteesta. Eurajoen kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan huhtikuussa 2013 tuulivoimapuistoa koskevan osallistumisja arviointisuunnitelman ja kuulutti kaavahankkeen vireille. Luvialla kunnanhallitus teki vastaavan päätöksen toukokuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoille ja kuntien www-sivuille. OAS on nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus antaa kirjallista tai suullista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja vaikuttaa kaavan valmisteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä molemmissa kunnissa välisen ajan, jolloin osallisilla oli mahdollisuus jättää palautetta kaavan valmistelusta. Viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kaavan luonnosvaiheessa järjestettiin myös avoin yleisötilaisuus, jossa hankkeesta kiinnostuneilla oli mahdollisuus keskustella tuulipuiston suunnittelusta ja kaavoituksesta sekä tutustua laadittuihin taustaselvityksiin. Tilaisuus järjestettiin Luvian kunnantalolla EURAJOEN KUNTA

9 Kaavaehdotuksen valmistelu käynnistettiin luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella ja ehdotus oli julkisesti nähtävillä molemmissa kunnissa Kaavaehdotusta koskevasta maankäyttöratkaisusta järjestettiin nähtävillä olon aikana avoin yleisötilaisuus Luvian kunnantalolla. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen sekä käydyn ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun pohjalta kaavaan on päätetty tehdä vielä muutoksia ja asettaa ehdotus uudelleen nähtäville keväällä Tehdyistä muutoksista merkittävin on suunnittelualueen laajennus Luvian kunnan puolelta kohti Lemlahden kylää. Laajennuksen tarkoituksena on saada muodostettua puustoinen suojavyöhyke tuulivoimaloiden ja Lemlahden kylän väliin jäävälle alueelle. Kumpikin kunta hyväksyy osayleiskaavan oman alueensa osalta kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä. Osayleiskaavan on tarkoitus valmistua loppukesästä LÄHTÖTIEDOT 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Lemlahden tuulipuiston suunnittelualue sijoittuu Eurajoen ja Luvian kuntien rajamaastoon Lemlahden kylän kaakkoispuolelle. Eurajoen puolelta Kuivalahti sijoittuu tuulipuistoon nähden etelälounaaseen. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 4,8 neliökilometriä, josta Eurajoen puolella sijaitsee noin 1,1 km 2 ja Luvian puolella noin 3,7 km 2. Osayleiskaava-alueen rajausperusteena on voimaloiden 1,5 kertainen kaatumavaraetäisyys mutta useamman voimalan kohdalla etäisyys kaava-alueen rajaan on huomattavasti suurempi eli noin metriä. Tuulipuisto sijoittuu lännestä tarkasteltuna Kuivalahdentien itäpuolelle ja pohjoisreunalta alue rajautuu Kuivalahdentiestä itään suuntautuvan Alinentien eteläpuolelle. Tuulipuiston läpi kulkee Alinentiestä erkaantuva kapea metsätie. Idässä alueen rajana on Meiskantie ja eteläraja puolestaan kulkee noin kuntarajasta etelään Eurajoen puolella. 3.2 Lemlahden tuulipuiston kuvaus wpd Finland Oy suunnittelee enintään kahdeksasta tuulivoimalasta muodostuvaa tuulipuistoa Lemlahdelle Eurajoen ja Luvian kuntien välisen rajan välittömään läheisyyteen kuitenkin siten, että tuulipuiston kaikki rakenteet sijoittuvat Luvian puolelle. Eurajoen puolelle sijoittuu voimaloiden suojavyöhykealuetta. Suunnittelualue sijoittuu yksityisille ja kunnan omistamille maaalueille, joihin wpd Finland Oy:llä on hallintaoikeudet pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Vuokrasopimukset kattavat tuulipuiston varsinaiset rakentamisalueet täysimääräisesti. Lisäksi wpd Finland Oy on neuvotellut ns. suojavyöhykesopimuksia lähimpien rajanaapureiden kanssa. Hankealueelle olisi pelkästään teknisistä lähtökohdista mahdollista sijoitta voimalaa, mikä on ollut lähtötietona hanketta koskeneissa esiselvityksissä vuonna Tarkemman layoutsuunnittelun sekä melu- ja varjostusmallinnusten perusteella on kuitenkin päädytty enintään 8 voimalan suunnitelmaan, jolloin etäisyydet lähimpiin asuin- ja loma-asuinrakennuksiin on ollut mahdollista pitää jokaisessa suunnassa riittävänä ohje- ja suositusarvojen alittamiseksi. Yksi tuulivoimalaitos muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Torni olisi korkeudeltaan noin metriä ja lavan pituus olisi noin metriä. Kokonaiskorkeus (torni + lapa) olisi yhteensä enintään 210 metriä. Tuulivoimalaitokset varusteltaisiin ns. lentoestevaloin, joita koskevat tarkemmat vaatimukset määritellään ilmailuhallinnolta haettavassa lentoesteluvassa. EURAJOEN KUNTA 7

10 Kuva 2. Havainnekuva tuulivoimalasta (malli Nordex). Tuulipuisto on tarkoitus liittää alueelliseen sähköverkkoon lähimmässä mahdollisessa liittymispisteessä, joka on Fortum Sähkönsiirto Oy:n omistama Luvian sähköasema. Luvian sähköasema sijaitsee noin 6 km tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Liittymisvaihtoehdoista on keskusteltu Caruna Oy:n kanssa ja mahdollisia liittymisjännitteitä on kaksi: 20 kv ja 110 kv. Mikäli liittymisjännite olisi 20 kv, toteutetaan liittymisjohto maakaapelina. 110 kv liittymisjännitteen vaihtoehto on puolestaan toteutukseltaan ilmajohto. Suunnittelun lähtökohtana on nykytilanteessa 20 kv:n vaihtoehto. Alustavan suunnitelman mukaan kaapeli sijoitettaisiin teiden yhteyteen. Pääosa kaapelireitistä seuraisi tällöin valtatietä 8 Luvian sähköasemalle asti. Kaapelireitin kokonaispituus olisi 7 8 km, josta noin 6 km valtatien 8 yhteydessä. 3.3 Maankäytön suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta a yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 8 EURAJOEN KUNTA

11 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan laadinnassa huomioidaan yllämainituista alueidenkäyttötavoitekokonaisuuksista erityisesti kohdat 2, 3 ja Maakuntakaava Eurajoella ja Luvialla on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu aluevarauksia Lemlahden tuulipuistoalueelle - alue on ns. valkoista aluetta, jonka maankäytöstä päättäminen tapahtuu kuntatasolla. Osalle tuulipuistoaluetta sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa osa EO2-merkinnällä osoitetusta kallionottoalueesta. Kallionottotoiminnan käynnistämisestä ei ole tiedossa suunnitelmia. Lisäksi maakuntakaavassa kulkee tuulipuistoalueen halki mv3 merkinnällä viiva, jolla rajataan Satakunnan koko rannikkoseutua osoittaen matkailun kehittämisvyöhyke. Numero 3 viittaa luontomatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeisiin. Lemlahden kylä, joka on maakuntakaavassa osoitettu kh-1 merkinnällä, sijoittuu tuulipuiston luoteispuolelle. Kuva 3. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Lemlahden tuulipuistoalueen osayleiskaavan rajaus on lisätty kuvaan sinisellä katkoviivalla. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoima-alueita, mutta tuulivoimantuotantoalueet sisältyvät Satakunnan vaihemaakuntakaavaan 1. Vaihemaakuntakaava 1:n lähtökohtana toimii vuonna 2011 julkaistu Mannertuulialueet Satakunnassa raportti. Vaihemaakuntakaava 1:n ehdotus oli julkisesti nähtävillä välisenä aikana. Palautteesta johtuvien muutosten määrän jälkeen maakuntaliitto valmisteli ehdotuksen 2 ja siihen liittyvät lisäselvitykset ja aineisto asetettiin maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja -asetuksen 12 :n mukaisesti julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Lemlahden tuulipuisto on mukana Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssä kohteena 19, Eurajoki Luvia, Meiska. EURAJOEN KUNTA 9

12 Kuva 4. Ote Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:stä. Lemlahden tuulipuistoalueen osayleiskaava-alueen rajaus on lisätty kuvaan punaisella viivarajauksella. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja tämän jälkeen se saatettiin vahvistettavaksi ympäristöministeriöön alkuvuodesta Hyväksymispäätöksestä /30 jätettiin ympäristöministeriölle määräaikaan mennessä viisi valitusta. Ympäristöministeriö pyysi valituksiin Satakuntaliiton vastineet, jotka maakuntahallitus oli hyväksynyt pidetyssä kokouksessa. Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö hylkäsi kaavasta tehdyt viisi valitusta Yleiskaavat ja asemakaavat Lemlahden tuulipuistoalueella ei Eurajoen ja Luvian kunnan puolella ole voimassa olevia yleiseikä asemakaavoja. Lähimmät kaavoitetut alueet ovat sekä Eurajoella että Luvialla rantayleiskaavojen alueet (Luvialla rantaosayleiskaava). Tuulipuistosta koilliseen sijaitsevien kylien alueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1985 hyväksymä Peränkylän Mikolan oikeusvaikutukseton osayleiskaava. 10 EURAJOEN KUNTA

13 Kuva 5. Eurajoen ja Luvian rantayleiskaavakaavatilanne Lemlahden tuulipuiston lähialueilla Rakennusjärjestys Eurajoen kunnan alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset wpd Finland Oy on laatinut Lemlahden tuulipuistohankkeesta hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin. Aineisto on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle tiedusteluna ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Lemlahden hankkeessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antamassaan päätöksessä todennut, että Lemlahden hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Suunniteltu hanke kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. wpd Finland Oy on laatinut hankkeesta omaa käyttöään palvelevan hanke-esiarvion, johon yhtiön omien asiantuntijoiden laatimien selvitysten ja teknisen suunnittelun ohella sisältyy ulkopuolisilla asiantuntijoilla (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja BatHouse) teetettyjä luontoselvityksiä seuraavasti: Lemlahden tuulipuistoalue luonnonolojen esiarviointi; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Lemlahden tuulipuistoalue, Lintujen syysmuuton tarkkailu 2011; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Lemlahden tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2011, BatHouse wpd Finland Oy:n itse laatimia selvityksiä ovat: maisematarkastelu, mukaan lukien havainnekuvat ja näkemäalueanalyysi melumallinnus EURAJOEN KUNTA 11

14 välkemallinnus Ympäristöhallinnon Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelusta selvitettiin kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet sekä luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet tuulipuistoalueen läheisyydessä (Valtion ympäristöhallinto 2011). Tuulipuiston osayleiskaavojen laadinnassa on hyödynnetty wpd Finland Oy:n laatimia selvityksiä ja hankekuvausta. Kesän 2013 aikana Pöyry Finland Oy laati osayleiskaavoituksen ja vaikutusten arvioinnin kannalta oleelliset, luontoa, maisemaa ja kulttuuriympäristöä koskevat täydentävät selvitykset. Näitä selvityksiä ovat linnuston kevätmuuton tarkkailu, kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys sekä liito-oravakartoitus. wpd Finland Oy täydensi selvityksiä asukaskyselyllä ja luonnosvaiheen kaavaratkaisua vastaavalla melumallinnuksella. Museovirasto teki arkeologisen selvityksen osayleiskaavan ja suunnitellun johtokäytävän alueilta. Kaavan ehdotusvaiheeseen tehtyjä selvitysten tarkistuksia on tehty mm. havainnekuviin ja maisemaselvitykseen. Melumallinnus on päivitetty vastaamaan Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamisen yhteydessä talvella 2015 on välkemallinnukseen tehty uusi päivitysraportti. Myös havainnekuvia on täydennetty hämäränajan valokuvasovitteella Pinkjärven alueelle ja kuvasovitteiden indeksikartan numerointia on tarkistettu. Kaikki selvitykset ovat kaavaselostuksen liiteaineistoina Voimasiirtolinjaa koskevat selvitykset Tuulipuisto on tarkoitus liittää alueelliseen sähköverkkoon lähimmässä mahdollisessa liittymispisteessä, joka on Fortum Sähkönsiirto Oy:n omistama Luvian sähköasema. Luvian sähköasema sijaitsee noin 6 km tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Mahdollisia liittymisjännitteitä on kaksi: 20 kv ja 110 kv. Mikäli liittymisjännite olisi 20 kv, toteutetaan liittymisjohto maakaapelina. 110 kv liittymisjännitteen vaihtoehto on puolestaan toteutukseltaan ilmajohto. Suunnittelun lähtökohtana on nykytilanteessa 20 kv:n vaihtoehto. Alustavan suunnitelman mukaan kaapeli sijoitettaisiin teiden yhteyteen. Pääosa kaapelireitistä seuraisi tällöin valtatietä 8 Luvian sähköasemalle asti. Kaapelireitin kokonaispituus olisi 7 8 km, josta noin 6 km valtatien 8:n yhteydessä Lähialueen muut tuulivoimahankkeet Luvian kunnan alueella on wpd Finland Oy:n Lemlahden tuulipuistohankkeen lisäksi suunnitteilla TuuliWatti Oy:n ja Porin Energia Oy:n Oosinselän 31 voimalan tuulipuisto, joka sijaitsee Luvian kuntakeskuksen pohjoispuolella. Oosinselälle suunnitellut voimalat sijaitsevat kilometrin etäisyydellä lähimmästä Lemlahdelle suunnitellusta voimalasta. Oosinselän ja Lemlahden tuulipuistohankkeet saatetaan mahdollisesti liittää samaan Luvian sähköasemaan. Muita liittymäkohtia hankkeilla ei toisiinsa nähden ole. Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi Oosinselän osayleiskaavan Porin kaupungin aluetta koskevalta osalta ja kaava on siltä osin lainvoimainen Luvian kunta hyväksyi osayleiskaavan Luvian kunnan aluetta koskevalta osalta Luvian puoleisesta osayleiskaavasta on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Porin kaupungin keskusta-alueen eteläpuolelle on suunnitteilla Jakkuvärkin tuulivoimapuisto, jonne sijoittuu yhdeksän tuulivoimalaa. Kaavan ehdotusvaiheen aineisto on ollut julkisesti nähtävillä loppuvuodesta Porin kaupungin keskustan luoteis- ja pohjoispuolelle on suunnitteilla kahden tuulivoimapuiston toteuttaminen. Ahlaisten Lammin tuulivoimapuisto käsittää eninitään 18 tuulivoimalaa ja kaava on edennyt luonnosvaiheeseen keväällä Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi Tahkoluodon merituulipuiston osayleiskaavan helmikuussa Merialueelle on tarkoitus rakentaa 10 uutta tuulivoimalaa. 12 EURAJOEN KUNTA

15 Kuva 6. Lemlahden tuulipuiston sijainti suhteessa Oosinselän tuulipuistohankkeeseen. Eurajoen kunnan puolelle ei kunnasta saatujen tietojen mukaan ole suunnitteilla tuulipuistohankkeita 15 kilometrin vyöhykkeellä Lemlahden hankkeesta. 3.4 Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue vaikutusalueineen sijoittuu Satakunnan rannikkoseudun ja Ala-Satakunnan viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeelle. Lemlahden tuulipuiston alue on maastoltaan tasaista ja korkeuserot pieniä. Tuulipuistoalueen korkeus merenpinnasta vaihtelee pääsääntöisesti välillä metriä merenpinnan yläpuolella ja sen etäisyys rantaviivasta (Kurkkarinsalmesta) on välillä 1,5-4 km. Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan tavanomaista varsin tasaista metsätalouskäytössä olevaa metsämaata. Kivennäismaiden väleihin sijoittuu suopainanteita, joista muutamat ovat säilyneet melko hyvin luonnontilaisena, kun taas osa on luonnontilansa menettäneitä painanteita. Talousmetsien lisäksi alueella sijaitsee Kolinummen pienipiirteinen kallioalue, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Kallioalue sisältyy maakuntakaavassa osoitettuun kallionoton alueeseen (EO2). 3.5 Kallioperä ja maaperä Suunnittelualueen kallioperän pääkivilajeja ovat oliviinidiabaasi, kiilleliuske sekä granodioriitti. Pinnanmuodoiltaan alue on varsin tasaista ja avokallioita alueella on varsin vähän. Alueen päämaalaji on moreeni. Paikoitellen alueella esiintyy pienialaisia ojitettuja turvemaita. EURAJOEN KUNTA 13