VUODEN 2010 TOINEN SEURANTARAPORTTI

Transkriptio

1 Hallinto- ja kehittämiskeskus, Talous- ja strategiapalvelu Kuopion kaupunki, Seurantajulkaisut SE 2010:3 ISSN VUODEN 2010 TOINEN SEURANTARAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU Toimintaympäristö 1 Talousarvion seuranta ja ennuste Kaupunginhallituksen kehittämistoimiin varatun määrärahan ja lisäsopeutuksen 23 seuranta Strategian tavoitteiden toteutuminen Hankekokonaisuuksien tilannekatsaukset 50 Käyttötalouden seuranta Tarkastustoimi 54 Hallinto- ja kehittämiskeskus 56 Hankintatoimi 62 Työllistäminen 65 Painatuskeskus 68 Ympäristökeskus 70 Koulutuspalvelut 74 Päivähoito/varhaiskasvatus 82 Lasten kotihoidon tuki 87 Kansalaisopisto 89 Sosiaali- ja terveyspalvelut 94 Lähikuntien sosiaali- ja perusterveydenhuolto 105 Erikoissairaanhoito 108 Toimeentuloturva 112 Kulttuuripalvelukeskus 114 Vapaa-ajanpalvelut 122 Tekninen virasto 128 Rakennusvalvonta 136 Käyttötalous yhteensä 139 Konserniyhtiöiden strategisten tavoitteiden toteutuminen Liitteet 150 Ydinkaupungin tuloslaskelma 151 Ydinkaupungin rahoituslaskelma 152 Liikelaitosten tilannekatsaukset 153 Kuopion Energia liikelaitos 154 Kuopion Vesi liikelaitos 159 Kuopion Ateria liikelaitos 170 Kallaveden Työterveys liikelaitos 176 Taseyksiköiden tilannekatsaukset 181 Pohjois-Savon pelastuslaitos 182 Tilakeskus 188 Konserniyhtiöiden tilannekatsaukset 194 Kevama Oy 195 Kiinteistö-Kys Oy 203 Kuhilas Oy 209 Kuopion Energia Oy 213 Kuopio Innovation Oy 217 Kuopion Matkailupalvelu Oy 230 Kuopion Opiskelija-asunnot Oy 236 Niiralan Kulma Oy 241 Kuopion Pysäköinti Oy 247 Kiinteistö Oy Kuopion Luukas 252 Kiinteistö Oy Kuopion koulutilat 258

3 VUODEN 2010 TOINEN SEURANTARAPORTTI Vuoden 2010 toisen seurantaraportin tiedot on kerätty pääasiassa Seurantaraporttiin on yhdistetty elokuun kuukausiraportin tiedot. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kuopion väestömäärä vuoden 2010 elokuun lopulla oli henkilöä ja kasvoi tammi-elokuun aikana 369 henkilöllä. Elokuun loppuun mennessä syntyi 695 lasta ja kuoli 533 henkilöä. Luonnollisen väestönlisäyksen määrä oli 162 henkilöä ja muuttovoiton määrä oli 102 henkilöä. Nettosiirtolaisuus ulkomailta on edelleen hieman kasvanut ja oli tammi-elokuun ajalta 105 henkilöä. Kuopion väestökehitys on jatkunut jo kolmatta vuotta hyvin positiivisena, mutta ei kuitenkaan yhtä vahvana kuin vuonna Tavallisesti syksyyn keskittyvä väestölisäys on vielä osin edessäpäin ja koko vuoden väestölisäys yltää arviolta henkilöön. Kuopion seudun väkiluku lisääntyi tammi-elokuussa 317 henkilöä, joka on viime vuosiin verrattuna aika tavanomainen. Kuopion seudun kunnista Siilinjärven väestönmuutos, - 23 henkilöä, jää aika huomattavasti edellisvuotisesta. Seudun ennakkoväkiluku elokuun lopulla on henkilöä. Kuopiossa on valmistunut tammi-heinäkuun aikana yhteensä 250 rakennusta ja noin 300 asuntoa. Kuopion asuntorakentaminen keskittyi tammi-heinäkuulla edelleen Saaristokaupungin alueelle: Lehtoniemi- Keilankannan alueelle ja Rautaniemeen on valmistunut noin 100 asuntoa omakotitaloihin ja muutamaan rivitaloon. Lisäksi alueelle on valmistunut kerrostaloja, joissa on noin 80 asuntoa. Maaseutualueelle on valmistunut noin 30 pientaloa ja kesämökkejä ja muita rakennuksia. Asuntorakentamisen arvioidaan yltävän 500 asuntoon. Kaiken kaikkiaan rakentamisen kerrosalaneliöitä valmistui reilut ja kuutiometriä. Tammielokuussa valmistuneista neliöistä yli puolet oli liike- ja toimistorakentamista ja noin 40 prosenttia pientalovoittoista asuntorakentamista. Kerrosalana ja kuutiotilavuutena mitattuna rakentamisen määrä on jo vuoden tässä vaiheessa ohittanut normaalia heikomman edellisvuoden. Työttömiä Kuopiossa on vähemmän kuin vuosi sitten, ja syksyn edetessä työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt myös kausiluonteisesti. Elokuun 2010 lopulla työttömänä oli 5096 henkilöä, joka on 11,4 prosenttia työvoimasta. Työttömänä oli noin 800 henkilöä vähemmän kuin heinäkuussa ja noin 200 henkilöä enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Edelliseen elokuuhun verrattuna työttömyys aleni 0,6 prosenttiyksikköä ja jonkin verran koko maan tilannetta nopeammin. Kokonaistyöttömyyden vähenemisestä huolimatta yli vuoden työttömänä olleiden määrä lisääntyi vajaalla 300 työttömällä. Kuopion seudun työttömyysaste oli 10,5 prosenttia ja työttömänä oli noin 6100 henkilöä. 1

4 Talousarvion seuranta ja ennuste 2010 Ydinkaupungin toteuma 1-8 / 2010 Olennaiset muutokset palvelutoiminnan tuotoissa Palvelutoiminnan vertailukelpoiset toimintatuotot ovat alkuvuoden aikana kasvaneet edellisvuodesta 11,0 % (5,4 M ). Maksutuotot kasvoivat 9,1 % (1,6 M ) ja myyntituotot 7,0 % (0,7 M ) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Maksutuottojen kasvu tulee pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyssektorilta ja myyntituottojen koulutuspalveluista aiheutuen pääosin muilta kunnilta laskutetuista kotikuntakorvauksista. Avustukset kasvoivat 22,3 % (1,5 M ). Vuokratuotot ovat kasvaneet 13,3 % (1,5 M ). Vuokratuottojen kasvusta pääosa tulee maa- ja vesialueiden vuokratuottojen kasvusta, joka aiheutuu pääasiassa sisäisen vuokrajärjestelmän uudistuksen yhteydessä tehdystä muutoksesta, jossa vuokranmääräytymisperusteeseen otettiin mukaan maanvuokra. Verotulot ovat kasvaneet alkuvuonna noin 5,5 milj. eurolla (2,8 %) edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Valtionosuudet puolestaan ovat kasvaneet 5,3 milj. eurolla (7,1 %) edellisvuoteen nähden. Verorahoitus yhteensä on siten kasvanut 10,8 M (3,9 %). Tuottoerät ilman myyntivoittoja ovat kasvaneet edellisvuoden tasosta 5,0 % (16,2 M ). Olennaiset muutokset palvelutoiminnan kuluissa Palvelutoiminnan vertailukelpoiset toimintakulut ovat alkuvuonna kasvaneet 4,7 % (15,5 M ). o Palkkamenot ovat kasvaneet kirjanpidon mukaan 4,7 % (4,6 M ). Kasvun suuruutta selittää osaltaan vuonna 2009 toteutunut lomautusten vaikutus ja lomarahan vapaaksi vaihtaminen, joiden yhteisvaikutuksesta palkkasumma oli 2,7 M normaalia pienempi. Vertailukelpoinen lomautusten vaikutuksella korjattu henkilötyövuosien määrä on pudonnut noin 38 henkilötyövuotta kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, mikä enteilee noin 57 henkilötyövuoden pudotusta koko vuonna. Tämä on noin puolet vuonna 2009 kuluvalle vuodelle asetetusta tavoitteesta. o Ostopalvelut ovat kasvaneet 7,4 % (9,4 M ). Suurin kasvu oli sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalveluiden ostossa 6,3 M (6,2 %). Kasvusta 2,7 M (22,7 %) kohdentuu koti- ja laitoshoitoon, 2,8 M (4,4 %) erikoissairaanhoitoon ja 0,7 M (10,3 %) sosiaalipalveluiden vammaispalveluihin. Koulutuspalveluiden asiakaspalveluiden ostoissa oli kasvua 2,0 M, joka aiheutuu pääasiassa menettelytavan muutoksesta esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten maksatuksessa. Aiemmin korvaus maksettiin valtionosuuden yhteydessä ylläpitäjälle, mutta nyt korvaus maksetaan kotikunnalle ja koulutuksen antaja laskuttaa oppilaan kotikuntaa. o Aine- ja tavarahankinnat ovat kasvaneet 0,2 M, mutta avustusmenot alentuneet 0,7 M. Vuokrakulut puolestaan ovat kasvaneet 1,5 M. Rahoitustoiminnan nettotuotot ovat negatiiviset ollen -0,8 M, joka on 0,6 M edellisvuoden tasoa parempi. Tämä johtuu 0,5 M alhaisemmasta korkokulukertymästä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Palvelutoiminnan vuosikate on 8,0 M, mikä on 2,9 M parempi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Investointimenot ovat 10,6 M, joka on 7,1 M edellisvuotta alempi. Rahoitusosuuksia on kirjattu vain 0,3 M ja käyttöomaisuuden myyntejä 0,9 M. Nettoinvestointien ollessa 9,5 M oli palvelujen ja investointitoiminnan rahavirta tammi- elokuussa 1,2 M alijäämäinen. Ydinkaupungin ennuste Toimialojen laatiman ennusteen mukaan palvelutoiminnan tuottojen kasvuksi ennakoidaan 4,3 M (5,4 %). Toimialojen laatima koko vuoden tuloennuste ei saa tukea alkuvuoden tulokehityksestä. Palkkojen ennakoidaan kasvavan 5,9 M (4,0 %) edellisestä vuodesta. Kun huomioidaan lomautusten ja lomarahavapaiden vaikutus viime ja kuluvan vuoden palkkamenoihin, muodostuu palkkamenojen kasvuennusteeksi 3,4 M (2,3 %). Palvelujen ostojen puolestaan ennakoidaan kasvavan 10,9 M (5,4 %) ja ylittävän talousarvion 4,9 M. Merkittävimmin ennusteessa kasvavat koti- ja laitoshoidon (4,6 M ), erikoissairaanhoidon (2,3 M ) ja koulutuspalveluiden (2,6 M ) palveluiden ostot. Kokonaisuudessaan toimintakulujen ennustetaan kasvavan 19,3 M (3,8 %). Ennusteen mukaan palvelutoiminnan toimintakate heikkenee siten 15,0 M edellisestä vuodesta. Verotulojen ennustetaan toteutuvan 10,0 M talousarviota suurempina. Valtionosuuksien odotetaan puolestaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Korkomenojen ennustetaan toteutuvan 4,0 M talousarviota pienempänä johtuen alhaisesta korkotasosta ja lainannostoajankohdan siirtymisestä ennakoitua myöhäisempään ajankohtaan. Investointien ennustetaan toteutuvan 1,0 M ja rahoitusosuuksien 0,2 M talousarviota suurempana ja käyttöomaisuusmyyntien 1,7 M talousarviota pienempänä. Tilikauden tuloksen odotetaan muodostuvan ydinkaupungissa 2,4 M ylijäämäiseksi. Taseyksiköiden yhteenlasketun tulosennusteen ollessa 5,6 M ylijäämäinen ja liikelaitosten yhteenlasketun tulosennusteen 2,7 M alijäämäinen, muodostuu koko kaupungin ylijäämäksi ennusteen mukaan 5,3 M. 2

5 YDINKAUPUNGIN PALVELU- JA INVESTOINTITOIMINNAN RAHAVIRTA TP TA TPE Ero Muutos-% TP Tot. Muutos-% TP-09/ TPE Palvelujen rahavirta Toimintatuotot ,4 % ,0 % Toimintakulut ,8 % ,7 % Toimintakate ,5 % ,6 % Verotulot ,6 % ,8 % Valtionosuudet ,2 % ,1 % Verorahoitus yhteensä ,3 % ,9 % Rahoitustuotot ja -kulut ,3 % ,3 % Vuosikate ,8 % ,5 % Satunnaiset tuotot ja kulut Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit ,8 % ,3 % Rah.os. investointimenoihin ,1 % ,8 % Käyttöomaisuuden myynnit ,6 % ,5 % Investointien rahavirta ,0 % ,0 % Palvelujen ja investointien rahavirta ,3 % ,3 % Rahoitustoiminta Antolainojen nettomuutos ,3 % ,0 % Velkojen nettomuutos ,5 % ,5 % Oman pääoman muutokset ,2 % ,0 % Muut maksuvalm. muutokset **) ,5 % Rahoitustoiminta ,0 % ,5 % Rahavarojen muutos ,1 % ,5 % **) Tulorahoituksen oikaisueriin sisältyvä eläkevastuuvaraus vähennetty muista maksuvalmiuden muutoksista. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot näkyvät laskelmassa ainoastaan kohdassa: investointien rahavirta/ käyttöomaisuuden myynnit Tikauden tuloksen tarkastelu Vuosikate **) ,0 % ,7 % Tilikauden poistot ,5 % ,5 % Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos ,3 % ,5 % Tilinpäätöksen tunnuslukuja Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,5 % 17,8 % 17,4 % 15,7 % 15,9 % Vuosikate/Poistot % -6,0 % 52,4 % 94,0 % 87,4 % 86,0 % Investointien tulorahoitus % 17,6 % 10,2 % -32,7 % -30,1 % -77,9 % Lainat /asukas ,6 % ,2 % **) Sisältää käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot. Vuoden 2009 tilinpäätös: - Vuoden 2009 tilinpäätös on tehty vertailukelpoiseksi atk-keskuksen ja tilakeskuksen osalta - Ydinkaupungin toimintakuluihin on lisätty sisäisen vuokrauudistuksen vaikutus yhteensä 13,4 milj. euroa. - Tilakeskukselle on siirretty talonrakennuksen myyntivoitot ja- tappio sekä Kuopion Pysäköinti Oy:n myyntivoitto joka on kirjattu satunnaisiin tuottoihin - Tilakeskuksen peruspääoman tuotto 14,0 milj. euroa on lisätty vuodelle

6 KÄYTTÖTALOUSOSA NETTO Toteutuminen tulosalueittain TA+TAMU TPE Toteuma Tot- Toteuma Muut.% ed.vuod % SOS. -JA TERV.PALVELUT , ,0 ERIKOISSAIRAANHOITO , ,4 TOIMEENTULOTURVA , ,1 LÄHIKUNTIEN SOS. -JA TERVEYSPALVELUT SOS. -JA TERV. YHTEENSÄ , ,6 KOULUTUSPALVELUT , ,4 PÄIVÄHOITO , ,9 LASTEN KOTIHOIDOTUKI , ,8 KULTTUURIPALVELUT , ,5 VAPAA-AJAN PALVELUT , ,0 TEKNINEN VIRASTO JA RAKENNUSVALVONTA , ,5 MUU KAUPUNKI , ,1 KAUPUNKI YHTEENSÄ , ,5 - Vuoden 2009 tilinpäätös on tehty vertailukelpoiseksi atk-keskuksen ja tilakeskuksen osalta - Toimintakuluihin on lisätty vuodelle 2009 sisäisen vuokrauudistuksen vaikutus yhteensä 13,4 milj. euroa. Muu kaupunki: Vaalit, tarkastustoimi, hake, yleishallinto, painatuskesku,hankintatoimi, työllistäminen,ympäristökeskus ja kansalaisopisto. TOTEUMAENNUSTE 2010 NETTO TA+TAMU TPE TPE ERO Ylitys TA/ TPE-ELOK SOS. -JA TERV.PALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMEENTULOTURVA LÄHIKUNTIEN SOS. -JA TERVEYSPALVELUT SOS. -JA TERV. YHTEENSÄ KOULUTUSPALVELUT PÄIVÄHOITO LASTEN KOTIHOIDOTUKI KULTTUURIPALVELUT VAPAA-AJAN PALVELUT TEKNINEN VIRASTO JA RAKENNUSVALVONTA MUU KAUPUNKI KAUPUNKI YHTEENSÄ Muu kaupunki: Vaalit, tarkastustoimi, hake, yleishallinto, hankintatoimi, työllistäminen, painatuskeskus, ympäristökeskus ja kansalaisopisto. 4

7 Ylitysraportointi, ta-sitovuuden mukaan TA+TAMU TPE ALITUS TA 2010 Bruttosidonnaiset Toimintatuottojen alitukset Yleishallinto Hankintatoimi Työllistäminen Sos- ja terveyspalvelut Toimeentuloturva Vapaa-ajan palvelut Tekninen virasto Yhteensä Toimintakulujen ylitykset TA+TAMU TPE YLITYS TA 2010 Sos. - ja terveyspalvelut Erikoissairaanhoito **)Kulttuuripalvelukeskus Tekninen virasto Yhteensä **) Ilman teatteri- ja musiikkitoimea * Sellaisia bruttosidonnaisten yksiköiden määrärahanylityksiä ei ole ilmoitettu, jota vastaan saadaan vastaava tulo. Esim. erillisrahoitettavat hankkeet * Sellaisia bruttosidonnaisten yksiköiden tuloarvioiden alituksia ei ole ilmoitettu, joita vastaan saadaan aikaan vastaavan suuruinen säästö toimintamenoissa. * Ylityksistä tulee olla toimialan kommenteissa tilivelvollisen selvitys ja toimenpiteet. 5

8 YDINKAUPUNGIN INVESTOINTIOSA MENOT TULOT TA TPE Toteuma Tot- TA TPE Toteuma Tot % % ATK-OHJELMAT JA PROJEKTIT , ,0 MAA- JA VESIALUEET , ,1 TALONRAKENNUS , ,0 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN , ,6 KONEET JA KALUSTO , MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET ,9 OSAKKEET JA OSUUDET , YDINKAUPUNGIN INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ , ,7 INVESTOINTIOSA YHT. TA, NETTO INVESTOINTIOSA YHT. TPE, NETTO INVESTOINTIOSA YHT. TOT. NETTO TILAKESKUKSEN INVESTOINTIOSA MENOT TULOT TA +TAMU TPE Toteuma Tot- TA TPE Toteuma Tot % % KIINTEISTÖJEN OSTO JA MYYNTI ,0 UUDISRAKENTAMINEN 417 0,0 PERUSKORJAUSKOHTEET , ,0 TALONRAKENNUS YHTEENSÄ , ,0 INVESTOINTIOSA YHT. TA, NETTO INVESTOINTIOSA YHT. TPE, NETTO INVESTOINTIOSA YHT. TOT. NETTO

9 Kuopion kaupunki / tekninen virasto Tekninen virasto INVESTOINNIT MAA- JA VESIALUEET 2010 Hanke, TA-rahoitus Kuvaus Toteutumistilanne MAA- JA VESIALUEET Menot Tulot Menot ,69 Tulot ,00 Maanhankintatoiminnalla luodaan edellytykset kaupungin suunnitelmalliselle rakentamiselle ja tonttien luovutukselle. Hankinnat suunnataan yleiskaavan osoittamille kasvualueille sekä suojelu- ja virkistysalueille. Maan hankinta on painottunut Hiltulanlahden alueelle. Valituksen alaisena olleeseen Sorsasalon etuostokauppaan tuli KHO:sta kaupungille myönteinen päätös ja 1,8 milj. euron kauppahinta on maksettu. 7

10 Kuopion kaupunki / tekninen virasto YHDYSKUNTARAKENTAMINEN 2010 Hanke, TA-rahoitus Kuvaus Toteutumistilanne URHEILUALUEET Menot Tulot Menot ,15 Tulot 0,00 menot Suunnittelu, luvat, tutkimukset menot 526,52 menot Uimarannat ja paikat - Särkiniemen uimarannan rakentaminen - Iso-Valkeisen uimarannan kunnostaminen - uimarantojen kunnostaminen turvallisuusvaatimuksia vastaavaksi menot Reitistöt menot ,59 - uimarantojen peruskunnostukset on tehty menot ,20 menot Neulamäen reitistön peruskunnostuksen jatkaminen - Viinaniemi Tervaruukki - Vuorilampi Pilppa Heinjoen ampuma-ja moottoriratakeskuksen toteutus - suunnitelmien mukaiset työt on tehty Neulamäessä menot ,99 menot sprinttiradan rakentaminen - pysäköintialueen osa-alue - varikon osa-alue Puijon ja Antikkalan liikuntapaikkojen kehittäminen - liikuntapaikkojen ja laitteiden korjaus- ja muutostyöt menot Kentästöt ja pienkohteet - kenttien ja muiden liikuntapaikkojen peruskunnostukset turvallisuusvaatimusten mukaisesti menot Väinölänniemen tenniskeskus - kenttien peruskorjaus, 2 kenttää - radan rakentamistyöt ovat käynnissä menot ,33 - HS 127 mäen lisälavat on tehty - lähtölavojen puomien teko on aloitettu menot 1 025,29 - kunnostustyöt ovat meneillään menot ,36 - kenttien peruskorjaukset on tehty menot Lippumäen liikuntakeskus menot ,87 - pienpallokenttä: asfaltointi, valaistus ja vihertyöt - liikenneväylät: tulotien ja p-alueen asfaltointi, valaistus ym. -puistoalue: nurmikentät ym. - kenttä- ja liikenneväylätyöt ovat käynnissä - väylien sadevesiviemäröinti on rakennettu ja p-alueen työt ovat käynnissä - puistoalueen nurmikenttätyöt ovat käynnissä Hanke, TA-rahoitus Kuvaus Toteutumistilanne LÄHILIIKUNTAPAIKAT Menot Tulot (valtionavustus) - Hapelähteenpuiston lähiliikuntapaikan loppuun rakentaminen - Lippumäen lähiliikuntapaikan/ perhepuiston aloittaminen -lähiliikuntapaikkojen viimeistelytyöt Menot ,21 Tulot 0,00 - Hapelähteenpuiston rakentaminen on viimeistelyä vaille valmis - Lippumäessä maansiirto- ja kuivatustyöt ovat käynnissä 8

11 Kuopion kaupunki / tekninen virasto Hanke, TA-rahoitus Kuvaus Toteutumistilanne YLEISET ALUEET Menot Tulot menot Puistot ja leikkipaikat Menot ,40 Tulot ,76 menot ,05 Keskustan alue: - Hapelähteenpuisto - Väinölänniemi - Neulamäen Keskuspuisto - Saaristokaupunki ja asuntomessualue - Hapelähteenpuiston jatkotöistä on puolet tehty - Neulamäessä rakentamisohjelman mukaiset työt alkavat syksyllä - messualueen kalusteasennus- ja viimeistelytyöt on tehty menot tulot Keskeiset katualueet, Y-tontit ja projektit -Keilankannan keskustan tori (Saga-hanke) menot ,58 tulot - keskustan tori on tehty menot Tulossa ta-muutos: (Vehmersalmen tori ja yl.alueet, erillisen tuki- ja liittymisavustuksen menot ja tulot ,82 e) Erilliskohteet (Vehmersalmen kohteet ovat suunnitteilla) menot 4 890,77 - Kauppatorin muutostyöt - torin muutostöitä on tehty, torikauppa- ja ajojärjestelyt vaiheittain on sovittu - Siskotyttö- ja Veljmies-patsaat - luontopolut kauppiaiden kanssa (*Kaikki Alatori-hankkeesta aih. kustannukset kirjattu yhteen paikkaan ktrakentamisen saneeraukseen) - patsaat ja puut on siirretty pois torilta - luontopolku Kolmisopen p-alue Vuorilampi on kunnostettu, opaskylttejä hankittu Hanke, TA-rahoitus Kuvaus Toteutumistilanne SATAMAT Menot Menot ,97 Satamat ja venepaikat - Saaristokaupungin laituripaikkojen rakentaminen (palvelee asuntomessuja) - puistovenepaikkojen saneeraus - messualueen laiturijärjestelyt hoidettu - Keinänlahden talvisäilytysalueen valaistusta on parannettu 9

12 Kuopion kaupunki / tekninen virasto Hanke, TA-rahoitus Kuvaus Toteutumistilanne KUNNALLISTEKNIIKKA Menot Tulot TA-rahoitus e (kh ) Menot ,66 Tulot ,03 menot Uudisrakentaminen menot ta-muut tulot Saaristokaupungin alueen katujen rakentaminen - katuvalaistuksen rakentaminen - ennakoimattomat ja ed.vuodelta siirtyvät kohteet - SAGA-kohteet Elinkeinotoiminta -Pienen Neulamäen alueen rakentaminen -Kylmämäen alueen rakentaminen -Kisällinkujan alue, katu ja tonttien tasaus menot ,11 tulot ,73 - Saaristokaupungin katujen rakentaminen ja viimeistelytyöt jatkuvat - katuvalaistuksen rakentaminen jatkuu - SAGA-kohteiden työt on tehty (siltavahtitalon tukimuuri, Kanavankallion ja Keilankannan kiertoliittymät) menot ,57 tulot ,30 - Pienen Neulamäen ja Kylmämäen alueiden rakentaminen jatkuu - Kisällinkujan työt on tehty menot tulot menot (ely-keskuksen energiatehokkuussop.liittyvä säästöinvestointituki Ta-muut ) menot menot Matkuksen yritysalue (kunnallistekniikka ja tonttien tasaus) -Matkuksen yritysalueen katujen rakentamisen jatkaminen - Matkuksen tonttien tasaus Saneeraus -Vehmersalmen katusaneeraus -alatoriin liittyvä liikennejärjestelyt - ulkovalolamppujen vaihto energiaa säästäviin lamppuihin ja ulkovalaistuksen kehittäminen - joukkoliikenteen kehittäminen Muut kohteet - katusuunnittelu - vihersuunnittelu ja -rakentaminen - maaperätutkimukset, asiantuntijapalvelut Asuntomessualue - asuntomessualueen kadut ja kentästöt menot ,17 tulot 0,00 -Matkuksen alueen katujen rakentaminen jatkuu menot ,98 -Vehmersalmen viimeistelytyöt on tehty -alatorijärjestelyjä on tehty suunnitellun mukaisesti - lamppujen vaihto on käynnissä - pysäkkikatokset on asennettu menot ,06 - katu- ja vihersuunnittelukustannuksia menot ,77 - viimeistelyjä vielä tehdään KONEET JA KALUSTO 2010 Hanke, TA-rahoitus Kuvaus Toteutumistilanne KONEET JA KALUSTO Menot Menot ,12 Määrärahat kohdistuvat teknisen viraston koneiden ja kaluston hankintaan, su urimpana kuorma-auto varusteineen - hankittu kaksi h-autoa ja 4-veto p-auto sekä erilaisia lisävarusteita - tilattu taajamatraktori, raskas k-auto ja avolava p-auto 10

13 YMPÄRISTÖKESKUS INVESTOINTIEN SEURANTA / 2010 Hanke, TA-rahoitus YMPÄRISTÖKESKUS Menot Tulot Kuvaus KONEET JA KALUSTO Kaluston uusiminen sisältää v hankitun käyttöikänsä lopulla olevan otsonin mittauslaitteen uusimisen sekä ympäristöterveystoimiston mittauskaluston uusimista. Toteutumistilanne Menot 0 Tulot 0 11

14 IRTAIMEN OMAISUUDEN MÄÄRÄRAHA KOULUTUSPALVELUKESKUS INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ Kohde Hankinta Tot. kust /alv 0% Määräraha Käyttö-% Päiväkodit: Täydennyshankintoja uudiskohteeseen ja peruskorjattuun ,50 % Lehtoniemen päiväkoti päiväkotiin. Maljapuron päiväkoti Tuuliviirin päiväkoti Työturvallisuutta parantavat koneet, laitteet/välineet. Päivähoidon kalustonkunnostaja Koulut: Haapaniemi Henkilökohtaiset apuvälineet, työturvallisuutta parantavat ,94 % Hiltulanlahden koulu laitteet/välineet, kalusteiden uusiminen/työergonomian Maria Jotunin koulu parantaminen, irtaimen omaisuuden uusiminen, Neulamäen koulu monitoimilaitteet ja kalusteet. Länsi-Puijon koulu Niiralan koulu Pirtin koulu Pyörön koulu Snellmanin koulu Varaus ,26 % Särkiniemi Kallaveden koulu Jynkänlahden koulu Minna Canthin koulu Alavan koulu Kalustonhoitajat Leveänauhasantaaja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Kouluvirasto: Kalusteiden uusiminen/työergonomian parantaminen ja ,35 % lainattavan kaluston täydentäminen. Kalustonhoitajat Työturvallisuutta parantavat koneet, laitteet/välineet. YHTEENSÄ ,40 % 000 euron investointimäärärahasta karsittiin euroa YHTEENSÄ ,12 % 12

15 Palkat Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Palkat ,0 % ,2 % Oikaisut ,7 % ,4 % Nettopalkat ,7 % ,0 % Ydinkaupungin palvelutoiminnan palkkamenot kuukausittain Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Ydinkaupungin palkkamenojen kumulatiivinen kehitys Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 13

16 Kokonaistyöaika Kokonaistyöaika on se virka- ja työehtosopimuksen mukainen säännöllinen vuosityöaika, josta on vähennetty palkattomat poissaolot. Kokonaistyöaika lasketaan henkilötyövuosina. Henkilötyövuosi vastaa sitä työmäärää, jonka yksi täyttä työaikaa tekevä henkilö tekee vuoden aikana. Kokonaistyöaikakertymä toimialoittain huomioiden lomautukset, henkilötyövuotta htv Muutos Vuosi htv % 2009 Sos. ja terv.palvelut 1124,3 1080,8-43,5-3,9 % 1634,6 - Lomautus 8,9 0,0-8,9 15,1 Koulutuspalvelut 689,5 680,9-8,6-1,2 % 1025,9 - Lomautus 15,1 4,3-10,8 18,8 Päivähoito 572,6 578,1 5,5 1,0 % 855,9 - Lomautus 6,4 0,0-6,4 6,9 Kulttuuritoimi 180,6 178,4-2,2-1,2 % 266,9 - Lomautus 0,7 0,0-0,7 0,9 Vapaa-ajan palvelut 83,5 82,6-0,9-1,1 % 123,2 - Lomautus 0,1 0,0-0,1 0,2 Tek.virasto ja rak.valv. 241,9 245,1 3,2 1,3 % 358,5 - Lomautus 0,0 0,0 0,0 0,0 Muu kaupunki 185,7 193,8 8,1 4,4 % 297,8 - Lomautus 0,3 0,0-0,3 0,7 Yhteensä (sis. lomautukset) 3078,1 3039,7-38,4-1,2 % 4562,1 - Lomautus yhteensä 31,5 4,3-27,2-86,3 % 42,6 Yhteensä (ilman lomautuksia) 3046,6 3035,4-11,2-0,4 % 4604,7 - Vuoden 2009 kokonaityömääräkertymään on lisätty lomautusten vaikutus, jotta kokonaistyöaikakertymä on vertailukelpoinen vuoteen Vuoden 2009 tiedoista on vähennetty atk-keskuksen henkilötyövuodet (28,4 htv) ja tilakeskuksen henkilötyövuodet (191,7 htv). Ydinkaupungin kokonaistyöaikakertymä palvelusuhteittain, henkilötyövuotta htv Muutos Vuosi htv % 2009 Vakinaiset 2258,3 2214,5-43,8-1,9 % 3334,1 Vak.sijaiset 83,1 96,9 13,8 16,6 % 126,9 Väliaikaiset 650,4 643,7-6,7-1,0 % 976,8 Yhteensä 2991,8 2955,1-36,7-1,2 % 4437,8 Työllistetyt 86,4 84,9-1,5-1,7 % 125,0 Ydinkaupunki yhteensä 3078,1 3039,7-38,4-1,2 % 4562,8 - Vuoden 2009 lomautukset, yhteensä 31,7 htv, on kohdennettu vakinaisiin. - Vuoden 2009 tiedoista on vähennetty atk-keskuksen henkilötyövuodet (28,4 htv) ja tilakeskuksen henkilötyövuodet (191,7 htv). 14

17 Kokonaistyöaikakertymä toimialoittain huomioiden lomautukset, henkilötyövuosina 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo PÄIVÄHOITO MUU KAUPUNKI TEK.VIRASTO JA RAK.VALV. VAPAA-AJAN PALVELUT KULTTUURITOIMI KOULUTUSPALVELUT SOS. -JA TERV. YHTEENSÄ 15

18 Palvelujen ostot Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Palvelujen ostot yhteensä ,4 % ,4 % Palvelujen ostot Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Palvelujen ostot, kumulatiivinen kehitys Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 16

19 Verotulot Vuoden 2010 talousarvion lähtökohtana oli, että Kuopion kaupungille tilitetään veroja ja veroennakoita 294 milj. euroa. Verotulokohdan toteutumiseksi verotuloja pitäisi kertyä 6,1 milj. euroa ja 2,1 prosenttia viime vuotta enemmän. Kasvuodotus perustui tuloveroprosentin korotukseen sekä kansantalouden supistumiskehityksen kääntymiseen pieneen kasvuun. Kunnallisveroa on elokuun loppuun mennessä tilitetty 193,5 milj. euroa, mikä on noin 4,8 milj. euroa ja 2,5 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Kunnallisveron kuukausitilitykset ovat olleet huhtikuusta alkaen olennaisesti korkeammat kuin vuoden alussa. Yhteisöveroa on tilitetty 9 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa ja 3,4 % viime vuotta enemmän. Kiinteistöveron oikaisuja edellisiltä vuosilta on tilitetty 0,7 milj. euroa. Tämä on 0,4 milj. euroa viime vuotta enemmän. Kasvu aiheutuu aravakiinteistöjen oikaisuverotuksesta vuodelta Verotilitysten tuotto on kaikki verolajit huomioiden elokuun lopussa 203,2 milj. euroa. Tämä on 5,5 milj. euroa ja 2,8 % suurempi kuin vuoden 2009 vastaavana ajankohtana. Kesäkuukausien runsaat tilitykset ovat nostaneet verotulojen kasvuvauhdin talousarviossa ennakoitua hieman suuremmaksi. Verotuloarvion olennaiseen tarkistamiseen tulee aihetta kahdesta syystä: 1) Kansantalouden suhdanteet ovat elpyneet odotettua nopeammin ja voimakkaammin ja työttömyysluvut ovat jääneet viime syksynä arvioitua ja pelättyä olennaisesti pienemmiksi. 2) Kuopion asema tulokehityksessä on kohentunut rajusti vuodelta 2009 pian valmistuvan verotuksen mukaan. Syyskuun puolivälin ennakkotiedon mukaan kuopiolaisten verotettavan tulon kehitys on ollut 1,1 prosenttia. Vastaava tunnusluku on kuntien keskimääräisenä -0,6 %. Verohallinnon mukaan Kuopio saa marraskuussa 9,4 milj. euron tilitysoikaisun muilta kunnilta ja valtiolta, kun myös kuntaryhmän jako-osuus on ollut ennakkotilityksissä selkeästi liian pieni. Tähän tilanteeseen on vaikuttanut valtion hyväksi verotettavien pääomatulojen romahdus (noin 30 %) yhden vuoden aikana. Verotustulos vuodelta 2009 merkitsee myös sitä, että joulukuussa Kuopio saa takautuvana lisäyksenä v ennakoihin ja ennakonpidätyksiin muilta kunnilta liki 4 milj. euroa. Suurin kysymysmerkki loppuvuoden veroennusteessa liittyy siihen, mitä valtiovarainministeriö joulukuussa päättää kuntaryhmän osuudesta vuoden 2010 tuloveron ennakkojen suhteen. Vuoden 2009 verotustietojen perusteella olisi aihetta kuntaryhmän osuuden kasvattamiseen. Toisaalta myönteinen käänne kansantaloudessa on yleensä merkinnyt sitä, että valtion osuus tuloveron tuotosta kasvaa ja kuntien kapenee. Vuoden 2010 verotuloarviota korotetaan vuodelta 2009 valmistuvan verotuksen ennakkotietojen ja kuukausi kuukaudelta kasvaneiden tilitysten perusteella 304 milj. euroon. Tämä merkitsee yli 16 milj. euron ja liki 6 %:n lisäystä viime vuoden verokertymään. Mikäli ministeriö nostaa joulukuussa kuntaryhmän osuutta kuluvan vuoden tuloveron ennakoista, voi tilityskertymä nousta edellä esitettyä suuremmaksi. Myös mahdolliset tarkistukset yritysten veroennakoihin, joita verohallinto tekee syksyn osavuosikatsausten perusteella, voivat vielä nostaa yhteisöveron loppuvuoden verokertymää nyt arvioidusta. Vuoden 2010 verotilitysten kertymä nostaa pitkästä aikaa esiin kysymyksen tilitysjärjestelmän toimivuudesta suhdannetilanteessa, jossa erot sekä eri tulolajien että kuntien tulokehityksen välillä ovat suuria. Näyttää ilmeiseltä, että Kuopiossa on syntymässä vuoteen 2002 viittaava rytmihäiriö tilitysten ja maksettavan veron välillä. Rytmihäiriön seurauksena vuoden 2002 verotulot olivat Kuopiossa suuremmat kuin vuosina 2003 ja Verotulot Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Kunnallisveron tilitykset - kuluva vuosi ,8 % ,3 % - edellinen vuosi ,5 % ,3 % - maksuunpanotilitykset ,0 % - vanhat vuodet ,9 % ,4 % Kunnallisvero yhteensä ,5 % ,4 % Yhteisövero ,4 % ,6 % Kiinteistövero ,9 % ,6 % Verotulot yhteensä ,8 % ,6 % 17

20 Valtionosuudet Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Valtionosuudet yhteensä ,1 % ,2 % Valtionosuuksien kumulatiivinen kehitys Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 18

21 Rahoitustuotot ja -kulut Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Korkotuotot ,6 % ,4 % Muut rahoitustuotot ,1 % ,6 % Korkokulut ,1 % ,7 % Muut rahoituskulut ,1 % ,3 % L-laitosten & KE:n po:n tuotto ,8 % ,7 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,3 % ,3 % - Tilakeskuksen peruspääoman tuotto 14,0 milj. euroa on lisätty vuoden 2009 tietoihin Pitkäaikaisten lainojen muutos Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Lainamäärä ,0 % ,6 % / asukas ,2 % ,6 % Lainamäärän kehitys / , 160, 140, 120, 100, Milj. 80, 60, 40, 20,, Tam 05 Huh 05 Hei 05 Lok 05 Tam 06 Huh 06 Hei 06 Lok 06 Tam 07 Huh 07 Hei 07 Lok 07 Tam 08 Huh 08 Hei 08 Lok 08 Tam 09 Huh 09 Hei 09 Lok 09 Tam 10 Huh 10 Hei 10 19

22 TULOSENNUSTE 2010 Ydinkaupunki Kuopion Kuopion Kuopion Kallaveden Pohjois-Savon Tilakeskus TOT.ENN. TP Muutos % Energia Vesi Ateria työterveys pelastuslaitos TPE 10/ Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) TP 09 TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,6 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,2 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,0 Muut rahoitustuotot ,5 Korkokulut ,6 Muut rahoituskulut ,3 Liikelaitosten ja KE Oy:n pääomatuotot ,8 VUOSIKATE ,1 Poistot ,7 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,4 Satunnaiset kulut 0 TILIKAUDEN TULOS ,3 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,6 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,5 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,4 Vuoden 2009 tilinpäätös: - Vuoden 2009 tilinpäätös on tehty vertailukelpoiseksi atk-keskuksen ja tilakeskuksen osalta - Ydinkaupungin toimintakuluihin on lisätty sisäisen vuokrauudistuksen vaikutus yhteensä 13.4 milj. euroa. - Tilakeskukselle on siirretty talonrakennuksen myyntivoitot ja- tappio sekä Kuopion Pysäköinti Oy:n myyntivoitto joka on kirjattu satunnaisiin tuottoihin - Tilakeskuksen peruspääoman tuotto 14,0 milj. euroa on lisätty vuodelle

23 RAHOITUSLASKELMAENNUSTE 2010 Ydinkaupunki Kuopion Kuopion Kuopion Kallaveden Pohjois-Savon Tilakeskus TOT.ENN. TP Muutos % Energia Vesi Ateria työterveys pelastuslaitos TPE 10/ Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos Toiminnan rahavirta (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) TP 09 Vuosikate ,1 Satunnaiset erät ,4 Tulorahoituksen korjauserät ,6 TOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ ,8 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit ,6 Rahoitusosuudet ,8 Käyttöomaisuusmyynnit ,2 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ ,7 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHA- VIRTA ,8 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lis ,7 Antolainasaamisten väh ,9 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis ,5 Pitkäaikaisten lainojen väh ,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,0 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset ,5 P-S Pelastuslaitoksen lisäveloitus/-hyvitys ,0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset ,0 Vaihto-omaisuuden muutos ,0 Lyhytaikaisten saamisten muutos ,8 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos ,2 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ,8 RAHAVAROJEN MUUTOS ,5 Vuoden 2009 tilinpäätös: - Tilakeskukselle on siirretty talonrakennuksen myyntivoitot ja- tappio sekä Kuopion Pysäköinti Oy:n myyntivoitto joka on kirjattu satunnaisiin tuottoihin 21

24 HENKILÖSTÖ Kokonaistyöaikakertymä on vähentynyt seurantajaksolla vuodesta 2009 vuoteen 2010 ydinkaupungin osalta 39,7 henkilötyövuotta ja koko kaupunkitasolla yhteensä 54,8 henkilötyövuotta. Vuoden 2009 kokonaistyöaikakertymää vähentää lomautukset yhteensä 31,5 henkilötyövuotta. Olennaisimmat muutokset organisaatiossa: - Vuoden 2010 alussa atk-keskus ja Tekplus yhdistyivät Istekki Oy:ksi (vaikutus -28,4 htv). - Sosiaali- ja terveyskeskuksessa Harjulan sairaalan osasto 3:n toiminta loppui omana toimintana , Kevättömän sairaalan toiminta loppui kokonaan ja Alavan palvelutalon toiminta loppui omana toimintana vuoden 2010 alussa. Etuuskäsittelyyn on lisätty henkilöitä käsittelyaikojen lyhentämiseksi. - Seurantajaksolla päivähoidossa on noussut alle kouluikäisten lasten päivähoitoon osallistumisprosentti. Lisäksi aloitti toimintansa Lehtoniemen päiväkoti ja Maljapuron päiväkoti Muutos Henkilötyövuodet (kumulatiivinen) /10 Tarkastustoimi 1,6 1,6 0,0 Hallinto- ja kehittämiskeskus 54,1 54,4 0,3 Yleishallinto 10,3 10,8 0,5 Hankintatoimi 9,6 9,4-0,2 Työllistäminen 1,9 2,4 0,5 Atk-keskus 28,4-28,4 Painatuskeskus 4,8 4,7-0,1 Ympäristökeskus 35,5 34,1-1,4 Koulutuspalvelut 674,4 676,5 2,1 Päivähoito 566,2 578,1 11,9 Kansalaisopisto 67,6 76,4 8,8 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 085, ,2-33,4 Isäntäkuntapalvelut 29,2 28,6-0,6 Toimeentuloturva 0,6-0,6 Kulttuuripalvelut 179,9 178,4-1,5 Vapaa-ajanpalvelut 83,4 82,6-0,8 Tekninen virasto 234,6 236,7 2,1 Rakennusvalvonta 7,3 8,4 1,1 YDINKAUPUNKI YHTEENSÄ 3 075, ,3-39,7 Pohjois-Savon pelastuslaitos 166,4 166,0-0,4 Tilakeskus 191,6 183,1-8,5 Kuopion Vesi 48,1 47,4-0,7 Kuopion Ateria 169,0 166,0-3,0 Kallaveden työterveys 22,9 20,4-2,5 LIIKELAITOKSET JA TASEYKSIKÖT YHT. 598,0 582,9-15,1 KAIKKI YHTEENSÄ 3 673, ,2-54,8 22

25 Kaupunginhallituksen kehittämistoimiin varatun määrärahan ja lisäsopeutuksen seuranta

26 KAUPUNGINHALLITUKSEN KEHITTÄMISTOIMIIN VARATUN MÄÄRÄRAHAN SEURANTA Toimiala /Toteuttaja Hankkeen nimi 1. Sosiaali- ja Ammatillisen terveyspalvelut / perhehoidon Sosiaalipalvelujen kehittäminen vastuualue Toimenpide Keskeinen sisältö ja tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on perhehoidon osuuden lisääminen lastensuojelun sijaishuollossa aloittamalla uutena sijaishuollon muotona ammatillinen perhehoito. Tavoitteena on lisätä pysyvästi perhehoidon osuutta ja samalla vähentää ostopalveluja kodin ulkopuolisissa sijoituksissa. Toimenpiteen tilanne TAMU TOT. KUSTANNUKSET KUS. TOT. ENNUSTE TOT.SÄÄSTÖ SÄÄSTÖTAV. (käynnistyminen, mahdolliset vaikutukset) Ammatilliseen perhehoitoon on sijoitettuina kuusi lasta, jotka muutoin olisi pitänyt sijoittaa perhekotiin (ostopalveluihin) erityishoitoisuuden perusteella. Kustannukset ammatillisessa perhehoidossa mennessä yht , kun ostopalvelusijoitukset olisivat tulleet maksamaan yht > säästö mennessä Sosiaali- ja terveyspalvelut/ Koti- ja laitoshoidon vastuualue Omaishoidon tuen kehittäminen Omaishoidon tuen kriteereiden ja määrärahan uudistaminen vuodelle Asiakasmäärää lisätään nykyisestä noin uutta asiakasta. Tavoitteena on rakentaa omaishoidon tuesta vaihtoehtoinen palvelu, jonka avulla viivästytetään ikääntyvien kuopiolaisten siirtyminen koti- ja laitoshoidon vastuualueen raskaampien palveluiden piiriin. Kehittämismääräraha on ollut käytössä alkaen. Omaishoidon tuessa on otettu kehittämismäärärahan myötä 2 uutta maksuluokkaa käyttöön (ennaltaehkäisevä350 eur/kk ja laitoshoitoa ehkäisevä 1500eur/kk). Käytöönotossa on laadittu kehittämiseen kehittämissuunnitelma asti, koska keskeiset sidosryhmät (Kys, sairaalahoito) eivät ole tienneet omaishoidosta vaihtoehtona. Ensimmäisen neljän kuukauden aikana tuen piiriin on tullut lisää 20 asiakasta. Hakemuksia on tämän lisäksi käsittelemättä 20 kpl. Kustannukset eivät siten toteudu kokovuotisena vuonna Tiedottaminen omaishoidosta on käynnissä ja uusien asiakkaiden ohjaaminen konkretisoituu vähitellen sidosryhmien asiakasohjauksen kautta. Omaishoidon tuen säästö 3kk:n ajalta on ollut 84480euroa eli ennakoi euron säästöä vuodessa. Lisäksi kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota jo omaishoidon piirissä olevine perheiden jaksamisen tukemiseen mm. päiväryhmätoimintoja vahvistamalla

27 Toimiala /Toteuttaja 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut/ Koti- ja laitoshoidon vastuualue HANKKEET YHTEENSÄ Hankkeen nimi Palvelusetelin käytön kehittäminen Toimenpide Keskeinen sisältö ja tavoitteet Omaishoidon tuen asiakaskunta kartoitetaan ja ohjataan palvelutarpeen mukaisesti palveluihin. Käynnistetään avoin haku yksityisten palveluntuottajien hankkimiseksi. Laaditaan vuorohoidon kriteerit. Tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palveluiden saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Toimenpiteen tilanne TAMU TOT. KUSTANNUKSET KUS. TOT. ENNUSTE TOT.SÄÄSTÖ SÄÄSTÖTAV. (käynnistyminen, mahdolliset vaikutukset) Kehittämismääräraha on ollut käytössä alkaen. Palvelusetelin arvo on nostettu 110 euroon tuotteistuksen perustella ja siten on saatu huomattavasti yrittäjiä vuorohoidon tuottamiseen. Palvelusetelin palveluntuottajien haku oli menestys ja yrittäjiä on nyt kaupungin rekisterissä 55 kpl. Palvelusetelin avulla on ohjattu sairaalahoidon asiakkaista n. 40 asiakasta käyttämään yksityisiä palveluita ja tämä on vapauttanut 3,9 sairaansijaa lyhytaikaishoidon käyttöön ja siten vaikuttanut positiivisesti potilasohjaukseen Kysistä jatkohoitoon odottavien osalta. Laskennallisesti vuorohoidon tuottaminen palvelusetelin avulla on n euroa edullisempaa vuositasolla kuin omana tuotantona. Kolmen ensimmäisen kuukauden säästö on ollut siten euroa, jonka lisäksi sairaansijoja on vapautunut 3,9 lyhytaikaishoitoon. Palvelusetelin käyttö ei ole tunnettua eli tiedottamiseen on kehittämisessä erityisesti panostettu. Lisäksi sähköisen palvelusetelijärjestelmän käyttöön otto konkretisoituu vuodelle Kustannusarviossa vuodelle 2010 on tämä ennakoitu, mutta kehitätmismääräraha saatiin vasta toiselle vuosikolmannekselle käyttöön, joten kustannukset tältä osin siirtyvät ensi vuodelle Koulutuspalvelut/p Päiväkotien ja koulun äivähoito yhteinen S2 - opettaja 6. Koulutuspalvelut/p Avoimien äivähoito HANKKEET YHTEENSÄ varhaiskasvatuspalvelu iden kehittäminen ja vakiinnuttaminen osana kuopiolaista varhaiskasvatuspalvelu a Petosen alueen päivähoitoon lisätään erityislastentarhanopettaja, joka aloittaa systemaattisen suomen kielen opetuksen maahanmuuttaja-lapsille. Erityislastentarhanopettaja on nivelvaiheessa alkuopetuksen käytettävissä. Maahanmuuttajalapset sijoitetaan pääosin Pyörön kouluun Kalevalan koulun sijaan. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden vakiinnuttaminen vaihtoehdoksi nykyisille päivähoitopalveluille. Kotona oleville vanhemmille tarjotaan päivähoitopalveluna osapäivähoidon korvaavaa kerhotoimintaa. Poikkihallinnollisella yhteistyöllä rikastetaan avoimien varhaiskasvatuspalveluiden sisältöä. Avointen palveluiden kysyntään rohkaistaan antamalla hoitotakuu. Toiminnan suunnittelu tehtiin kevätkaudella, toiminta käynnistyi syyslukukauden alussa. Seuranta- ja ohjausryhmä raportoi kokeilun tavoitteiden toteutumisesta, kun kokemuksia on saatu. Elokuussa alkaneen kerhotoiminnan piirissä on 203 lasta. Avoimen päiväkodin palveluja on voitu lisätä, uutena palveluna on kehittäistoimen resursseilla käynnistetty myös ohjattua leikkikenttä-toimintaa kahdella leikkikentällä. Yhteistyökumppaneina palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat olleet mm. kulttuuri- ja vapaa-ajantoimi sekä terveyspalvelut, myös oppilaitosyhteistyötä on ollut. Hoitotakuu on otettu käyttöön elokuun alusta lukien. Hankkeen suunnittelu tehty kevät- ja kesäkaudella, toiminta käynnistynyt elokuun 15. päivänä. Ei vielä raportoitavia tuloksia /lapsi

28 Toimiala /Toteuttaja 7. Hallinto- ja kehittämiskeskus / Tuetun työllistämisen yksikkö HANKKEET YHTEENSÄ Hankkeen nimi Kaupunkilisä -pilotti Toimenpide Keskeinen sisältö ja tavoitteet Pilotin avulla edistetään vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä sekä haetaan säästöjä kaupungin passiivisen työmarkkinatuen ja toimeentulotuen menoihin. Pilotissa myös mallinnetaan ja testataan käytännössä uutta työllistämisen kaupunkilisä-järjestelmää. Pilotin aikana on tarkoitus työllistää noin 15 kohderyhmään kuuluvaa sosiaalitoimen asiakasta palkkatuettuun työsuhteeseen Kuopiossa toimivaan järjestöön, Tukevatyövalmennussäätiöön tai Kevamalle. Toimenpiteen tilanne TAMU TOT. KUSTANNUKSET KUS. TOT. ENNUSTE TOT.SÄÄSTÖ SÄÄSTÖTAV. (käynnistyminen, mahdolliset vaikutukset) Kaupunkilisä -pilotin käynnistyminen on viivästynyt, mennessä on päässyt aloittamaan yksi henkilö. Syys-lokakuulle on lisäksi sovittu 4 henkilön aloittaminen. Hankittuja työpaikkoja oli elokuun lopussa valmiina 16, joihin etsitään sopivia henkilöitä. Käynnistymisen ongelmaksi on muodostunut kolmannen sektorin palkkatukityöllistämistä koskevan lainsäädännön muutos 5/2010, jonka johdosta palkkatukipäätöksien saaminen kesän aikana on ollut vaikeaa. Lisäksi vaikeasti työllistyvien henkilöiden motivointi työhön lähtemiseen on ollut haasteellista ja vienyt suunniteltua enemmän aikaa KAIKKI YHT

29 VUODEN 2010 TALOUSARVIOON SISÄLTYVÄN 3 MILJ.EURON LISÄSOPEUTUKSEN SEURANTA AJ Toimiala Hallinto- ja kehittämiskeskus Yksikkö/vastuualue HALLINTO- JA HENKILÖSTÖPALVELU TIETOHALLINTOPALVELU TALOUS- JA STRATEGIAPALVELU Sopeutustoimenpide Seuranta aj KS Suositellaan henkilöstölle viikon palkatonta vapaata - Ostopalvelujen vähennys - Vähennetään henkilöstölle suunniteltua koulutusta (koulutus, IT-seminaarit) - Suunnittelijan eläköityminen 10/2010 (4.200 ) - Kanslistin eläköityminen 9/2009, palkkavaraus 2 kk:lle ( ) Palkattomia vapaita on pidetty ja lomarahoja vaihdettu vapaaksi. Koulutuksiin ja seminaareihin osallistumista on vähennetty siten, että säästötavoite saavutetaan. Suunnittelija eläköityy 10/2010 Kanslisti eläköityy 9/10, eläkkeelle jäänti ei toteutunut sopeutussuunnitelman mukaisesti. Lisäsopeutus toteutuu, koska palkattomia vapaita on pidetty ja lomarahoja vaihdettu vapaaksi. TOT TOT. ENNUSTE 2010 HTV./VAI- KUTUS , , ,8 VIESTINTÄPALVELU - Ostopalvelujen vähennys ,0 YRITYSPALVELU - Ostopalvelujen vähennys Lisäsopeutus v ,8 Toimiala Ympäristötoimi Ympäristönsuojelutoimisto - ympäristötarkastajan osa-aikaisuus (2700 e) - henkilöstölle suositellaan palkatonta vapaata (4900 e) Tilapäinen osa-aikaisuus, lomarahat, muut henkilöstömenosäästöt Luonnontieteellinen museo - konservaattorin osa-aikaeläke (11000 e) - henkilöstölle suositellaan palkatonta vapaata (4000 e) Osa-aikaeläke ja lomarahat puoli htv Ympäristöterveystoimisto - henkilöstölle suositellaan palkatonta vapaata Lomarahavapaat ja tilapäiset osa-aikaisuudet Eläinlääkintähuolto - - Talous- ja velkaneuvonta

30 Yksikkö/vastuualue Sopeutustoimenpide Seuranta aj KS 2010 TOT TOT. ENNUSTE 2010 HTV./VAI- KUTUS Lisäsopeutus v % Toimiala Koulutuspalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Henkilöstön lomarahavapaasäästöt ( ) Lomarahavapaasäästöjä ei kertynyt odotettua määrää. Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluiden määrärahojen vähennetty hallinto- ja vähentäminen ( ) tukipalveluiden määrärahoista. Perusopetus Sijaisten käytön vähentäminen ( ) Kouluille lähetetyssä sijaisten ottamisohjeessa otettu huomioon sopeuttamistoimenpide. Perusopetus Eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia Eläkkeelle jäännit eivät ole toteutuneet työntekijöitä ( ) sopeuttamissuunnitelman mukaisesti. Perusopetus Perusopetuksen opetusryhmien vähentäminen Tuntikehyspäätösten mukaan op.ryhmien kahdeksalla ( ) vähenemiset tulevat toteutumaan, mutta lv ensimmäiset palkkatiedot päivittyvät vasta palkka-ajossa. Perusopetus Perusopetus Koulunkäyntiavustajien määrän vähentäminen kolmella ( ) Perusopetuksen tarvike- ja palvelumäärärahojen vähentäminen 5 %:lla ( ) Lv toteutunut tässä vaiheessa yhden kk-avustajan vähentäminen edelliseen lukuvuoteen verrattuna, keväällä vähennys oli kolme. Ko. määrärahakarsinta toteutettu koulukohtaisten määrärahojen jaossa ? ? , ? , , Perusopetus Oppilasruokailua valvovan henkilöstön määrää Valvojan henkilöstön vähentäminen ei ole supistetaan lukien ( ) toteutunut käytännössä. Perusopetus Pirtin koulun viipalerakennuksen käytöstä Viipale on edelleen käytössä luovutaan lukien ( ) Perusopetus Koulusihteereiden työjärjestelyjä muutetaan 1.8. Yksi vakanssi jätetty täyttämättä 1.8. lukien ,5 lukien siten, että yksi vakanssi jätetään täyttämättä ( ) Lukiokoulutus Lukioissa 25 kurssin vähennys ( Kurssit vähennetty ? ,3 ) Lukiokoulutus Sijaisten käytön vähentäminen ( ) Lukiot noudattavat annettua ohjetta sijaisten ? käyttöön liittyen. Lukiokoulutus 30 lukion aloituspaikkaa vähennetään Aloituspaikkoja vähennetty 30:llä ? ,8 lukien ( ) Lukiokoulutus Lukion 26 kurssin vähentäminen ( :n lisäsopetus tullaan toteuttamaan ? ,3 ) 28

31 Yksikkö/vastuualue Koulutuspalvelut Sopeutustoimenpide Seuranta aj KS 2010 Karsitaan investointiosan irtaimen omaisuuden määrärahaa ( ). Karsinta on otettu huomioon investointimäärärahan käytön suunnittelussa. TOT TOT. ENNUSTE ? HTV./VAI- KUTUS Lisäsopeutus v ,4 86 % Toimiala Päivähoito Päivähoito Puustosmäen ryhmäperhepäiväkodin toiminnan Toiminta on lopetettu lopettaminen lukien ( ) Päivähoito Lastenhoitajien suojavaateyhteistyön Sopimus päättyy lopettaminen Sakupe Oy:n kanssa lukien (6 000 ) Päivähoito Palkattomien virkavapauksien ja työlomien Suosimista rajoittaa lain velvoite järjestää suosiminen, lomarahojen vapaaksi vaihtaminen ( ) palvelua. Päivähoito Henkilöstön täydennyskoulutusmäärärahan Määrärahaa on vähennetty vähentäminen ( ) Lisäsopeutus v % Toimiala Kulttuuripalvelukeskus Kulttuuripalvelut kulttuuriavustusten määrä pieneneen Kulttuuriavustusten taso pienennetty käyttösuunnitelman yhteydessä. Kirjasto aineistomäärärahan vähennys Kirjastoaineistomäärärahaa supistettu ja henkilstöä vähennetty. Kultt.hist.museon pääsymaksuja korotettiin tulojen lisäys maksuja, taksoja ja myyntituottoja Kulttuurihistoriallinen museo 1.6. ja palveluhinnastoja korotettiin 1.3. korottamalla Taidemuseo tulojen lisäys maksuja korottamalla Taidemuseon pääsymaksuja korotettiin 1.6. alkaen. Tulojen toteutuminen ennakoidusti epävarmaa.henkilöstömenoissa toteutunee säästöjä eläköitymiseen liittyvissä työjärjestelyissä. Lomarahavapaita toteutuu vähän Kaupunginteatteri taksojen ja pääsylippujen hintojen korotus toimintojen supistaminen Teatterin pääsylippujen ja taksojen korotukset toteuttu

32 Yksikkö/vastuualue Musiikkikeskus Sopeutustoimenpide Seuranta aj KS 2010 tulojen lisäys hintoja korottamalla, lisää tapahtumia KKO:n pääsylippujen ja palvelupuhelinmaksun korotus tehty alkaen Vähennys henkilöstökuluista: kontrabasson, sellon- ja lyömäsoittajan tehtävät avoinna koko vuoden, huilun äänenjohtajan, käyrätorven varaäänenjohtajan ja trumpetin äänenjohtajan toimet täytetty määräaikaisesti vain osan vuotta. Ohjelmiston kaventuminen; järjestetty konsertteja ilman solistia, konsertteja joissa soittamassa vain joko jouset tai puhaltajat, ohjelmistoa valittu myös sen perusteella, millaista omaa nuottimateriaalia on. TOT TOT. ENNUSTE HTV./VAI- KUTUS Lisäsopeutus v % Toimiala VAPAA-AJANKESKUS Liikuntahallit/Niiralan Henkilöstömenojen vähentäminen 1 vakanssin vähentäminen uimahallilta uimahalli alkaen Vapaa-ajankeskus / Kuopiohalli Maksutuottojen lisäys Selviää tilinpäätöksessä Vapaa-ajankeskus / Maksutuottojen lisäys Selviää Lippumäki tilinpäätöksessä Lisäsopeutus v % Toimiala Maan hallinta / Kiinteistö- ja mittaustoimi Tekninen virasto Maanvuokratuottojen lisäys (Henkilöstövoimavarojen suuntaaminen näihin tehtäviin) pysäköinninvalvonnan Katetaan maanvuokratuotoilla tuottovaje Pysäköinninvalvonta / Hallinto 7. pysäköinnintarkastajan virka 7. pysäköinnintarkastaja on palkattu

33 Yksikkö/vastuualue Pysäköinninvalvonta / Hallinto Sopeutustoimenpide Seuranta aj KS 2010 Pysäköintivirhemaksutuottojen lisäys Tuotto ei vielä ole toteutunut maksimissaan, koska keskusta-alueella ei Alatorihankkeen myötä ole esiintynyt niin paljon virhepysäköintiä kuin aiemmin. Lisäksi pysäköinninvalvonnassa on ollut sairauslomista johtuen henkilöstövajetta. TOT TOT. ENNUSTE HTV./VAI- KUTUS Lisäsopeutus v % 31

34 VUODEN 2010 TALOUSARVIOON SISÄLTYVÄN 3 MILJ.EURON LISÄSOPEUTUKSEN SEURANTA AJ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT / Koti- ja laitoshoidon vastuualue Toimintamuutokset Vaikutus ja muutosten toteutus Tuoteryhmä / tehtävä / palvelu Muutoksen sisältö talouteen konkreettiset toimenpiteet aikataulutus/ per toimenpide vastuuhenkilöt seuranta toimeenpanon tilanne arvio vaikutuksesta talouteen arvio toteumis pvm. muut huomiot Strategisia valintoja tukevat toimet, pitkäkestoinen kehittäminen Varahenkilöjärjestelmän laajentaminen Sijaisten käyttöä vähennetään tulosyksiköitten laatiman suunnitelman mukaisesti Henkilöstösuunnitelmassa Tulosyksikön päällikkö, vastuualuejohtaja, hallinto, lähiesimiehet Kuukausiraportoinnin yhteydessä, lisäksi erillinen seuranta tulosyksiköissä Sairaalahoidon tulosyksikön varahenkilöt on osittain rekrytoitu (ainoastaan 3 sairaanhoitajan tehtävää jouduttiin jättämään täyttämättä hakijamäärän vähäisyyden vuoksi). Haku on uusittu. Kotihoidon varahenkilöiden tehtävät on täytetty.tulosyksiköissä on erillinen sijaisten käytön seuranta kuukaisittain. Henkilöstölle on tiedotettu sijiasten käytön tiukentumisesta TPD-kokouksissa ja Kokonaispalkat vastuualueen ennusteen mukaan pysyvät raamissa. Tilapäisen työvoiman käytön ennakoitavuus on vaikeaa. Ennakoitavuutta parantaa aktiivinen seuranta ja raportointi. Henkilösivukulut ovat heti alkuvuodesta ylittyneet, koska erilliskorvaukset ovat olleet alkuvuonna maksussa. Vakituiset tehtävät on täytetty vasta 1.5. lähtien, joten alukuvuonna työntekijöiden palkat ovat kirjautuneet sijaismäärärahoihin ja vääristävät määrärahatilannetta. Palkkamenot on siten tarkasteltava kokonaisuutena. Henkilöstömenoje n karsimiseksi etsitään edelleen toimenpiteitä. Esimerkiksi 1 htv on siirtynyt siivouspalveluiden hankintaan Kevamalta. Sijaismääräraha on lähtökohtaisesti mitoitettu tiukaksi. Kesä 2010 on ollut kuitenkin poikkeuksellinen. Kotihoidossa on tullut huomattavasti poissaoloja ja yllättäviä sairaslomia (mm. kesätapaturmien yms. johdosta), mutta sijaisten saaminen on osoittautunut erittääin vaikeaksi eli menojen ylitystä on poissaolojen johdosta syntynyt jonkin verran, mutta henkilöstöä tämä on kuormittanut huomattavasti kotihoidon henkilöstön lomautuksen johdosta pitkiä vuosilomia siirtyi pidettäväksi keväällä ja lisäsi sijaistarvetta. Asumispalvelut Yhden kotihoidon alueen kilpailutuksen (pilotti) myötä arvioitu nettohyöty Hankinta on toteutettu. Ostopalvelusopimus käynnistynyt alkaen Tulosyksikön päällikkö, vastuualuejohtaja, hallinto, lähiesimiehet Henkilöstösuunnitelman toteutuminen, erillinen arviointi ja vertailuasetelma kunnallisen tuotannon kanssa. Vuodelle 2010 on Alavan palvelutalon määräaikaisesta henklöstöstä vähennetty 3,5 htv. Lisäksi henkilöstövuokraus Medonen ja Esperin kautta on lakkautettu Säästötavoite saavutetaan täysimääräisenä. 3,5 htv vaikuttaa talouteen e ja ostopalvelun lakkauttaminen arviolta e. Alkuvuoden perusteella Haapaniemen alueen kotihoidon kustannukset ovat olleet e/kk ja Alavan palvelutalon e/kk eli säästöön tavoitteiden lisäksi euroa Alavan ja Haapaniemen alueen ulkoistaminen Esperi Care Oy:lle on laskutuksen osalta kuukausiseurannassa ja tavoitteet ovat toteutuneet ennakon mukaan täysimääräisenä. 32

35 Toimintamuutokset Vaikutus ja muutosten toteutus Tuoteryhmä / tehtävä / palvelu Muutoksen sisältö talouteen konkreettiset toimenpiteet aikataulutus/ per toimenpide vastuuhenkilöt seuranta toimeenpanon tilanne arvio vaikutuksesta talouteen arvio toteumis pvm. muut huomiot Pitkäaikaisosaston lakkauttaminen Palvelurakennemuutos käynnistetään lakkauttamalla 25-paikkainen pitkäaikaishoidon osasto (Kevätön) Potilassiirrot Harjulaan, Karttulan vuodeosastolle, kiintiöpaikoille ja palvelukeskuksiin mennessä. Vakituisen henkilöstön sijoittaminen vastuualueen avoimiin tehtäviin mennessä Tulosyksikön päällikkö, vastuualuejohtaja, hallinto, lähiesimiehet Kuukausiraportointi ja osavuosikatsaus Kevättämän lakkautuksesta siirtyneitä kustannuksia ovat enää ainostaan ne potilaspaikat, joista (4) hoidetaan yksityisessä hoitokodissa, joiden kustannukset on huomioitu asumispalveuiden menoylitysennusteessa. Karttulan potilaat ovat poisnukkuneet. Kevättömän sähkölaskut olivat kaksinkertaiset budjetoituun verrattuna. Kevättömän kokonaiskustannukset olivat e (116,8%). Määräaikaisen henkilöstön työsopimuksen lakkasivat ja vakituinen henkilöstö on sijoitettu vastuualueen avoimiin tehtäviin. Kevättömän vuokrasopimus lakkasi Kuopion Aterian sopimus päättyi Potilassijoitusten kustannukset 4 hoitokotiasiakasta rasittavat asumispalvelun tulosyksikön taloutta 1.5. alkaen. Talousarvioon suunnitellusta euron säästötavoitetta ei saavuteta täysimääräisenä, koska ostopalvelut maksavat noin euroa. Hoitokotiasiakkaiden kustanukset on huomioitu asumispalveluiden ylitysennusteessa Kevättömästä hoitokotiin siirtyneen asiakkaan ostopalvelut asumispalvelun tulosyksikköön 1.4. alkaen. Siirtoviivemaksut Osasto 3 muutoksen myötä on tavoitteeksi asetettu ettei siirtoviivemaksuja synny.talousarviossa 2010 ei ole varattu määrärahaa ko. tarkoitukseen OS3 toiminta on alkanut alkaen. v Tulosyksikön päällikkö, v vastuualuejohtaja, hallinto, lähiesimiehet Ostopalvelun kuukausiseuranta ja sopimuksen arviointi säännöllisesti. Attendo Medone ulkoistetun osaston 3 kanssa on linjattu, että osasto keskittyy ulkolähetejonoon ja ottamaan siirtoviivepotilaat jatkohoitoon. Talousarvioon ei ole varattu v eikä vuonna 2010 määrärahaa siirtoviivemaksuille, kuitenkin kustannuksia syntyy. Siirtoviivepotilaita on ollut vuoden aikana keskimäärin 4-8 päivässä toukokuussa, joten menoylitys noin euroa. Kys on ilmoittanut palauttavansa siirtoviivemaksuja n euroa. jatkuva seuranta Kaupungin kehittämisraha 1.5. alkaen vapautti lyhytaikaishoitoon 3,9 sairaansijaa. (36 asiakasta siirtynyt ohjatusti muualle), jolla toimenpiteellä vähennetään siirtoviivemaksujen syntyä, jonka lisäksi yksityinen vuorohoito on noin euroa edullisempaa vuositasolla. Kotona asumista tukevat palvelut Kotoa asumispalveluita jonottavien ohjaus kotihoidon palveluihin (vaikutus maksutuloihin) Kotihoidon yli 75 v. asiakkaiden lisäys vuoden 2010 alusta Tulosyksikön päällikkö ja toimintayksiköiden esimiehet, vastuualuejohtaja Kuukausiraportointi ja osavuosikatsaus Kotihoidon kriteerit on tarkisttetu Mikäli asiakkaita kyetään ja vähän palvelua hoitamaan kotihoidossa, tarvitsevia asiakkaita ohjattu vaikutukset näkyvät yksityisille saadaksemme tilaa uusille hoitokotiostopalvelutarpeen asiakkaille. Lisäksi kotihoito on vähenemisenä ja käynnistänyt ennakoivat kotikäynnit erikoissairaanhoidon 77-vuotiaille, joiden palvelutarpeen tulosalueen maksujen arvioinnin kautta asiakkaita ohjataan monoylityksen välttämisenä. kotihoitoon Kotihoidon asiakkaat ovat tällä hetkellä raskashoitoisempia kuin aiemmin. Uusia asiakkaita on tullut vuoden aikana 50 resursseja lisäämättä eli toimintaa on tehostettu sisäisin järjestelyin. 33

36 Toimintamuutokset Vaikutus ja muutosten toteutus Tuoteryhmä / tehtävä / palvelu Muutoksen sisältö talouteen konkreettiset toimenpiteet aikataulutus/ per toimenpide vastuuhenkilöt seuranta toimeenpanon tilanne arvio vaikutuksesta talouteen arvio toteumis pvm. muut huomiot Strategian tarkistamista edellyttävät toimet, pääsääntöisesti lyhytkestoiset säästöt Kotona asumista tukevat palvelut 1 kodinhoitaja 1 lähihoitaja Tehtävien täyttämättä jättäminen Tulosyksikön päällikkö, vastuualuejohtaja, hallinto, lähiesimiehet Henkilöstösuunnitelman toteutuminen, seuranta ja raportointi 1 kotisairaanhoitajan tehtävä jäänyt pois ja 1 kodinhoitajan tehtävä jää pois kesällä 2010 Toteutunut ennakoidusti Asumispalvelut 1 sairaanhoitaja Tehtävä jätetään täyttämättä Tulosyksikön päällikkö, vastuualuejohtaja, hallinto, lähiesimiehet Henkilöstösuunnitelman toteutuminen, seuranta ja raportointi 1 sairaanhoitajan tehtävä jää pois alkaen Toteutunut ennakoidusti Sairaalahoidon palvelut Harjula osasto 3 erikoissairaanhoidon määrärahansiirrosta suunniteltuja lisäresursseja ei toteuteta heikentyneen taloustilanteen johdosta Kotiutustiimin (3 htv) a kotihoidon (8htv) vahvistamatta jättäminen Tulosyksikön päällikkö, vastuualuejohtaja, hallinto, lähiesimiehet Henkilöstösuunnitelman toteutuminen, seuranta ja raportointi ja Vaikutusten arviointi 1. osavuosikatsaus Vuodelle 2010 ei ole lisätty kotiutustiimiin eikä kotihoitoon henkilöstöä. Toteutuntu ennakoidusti Kotiutustiimin asiakasmäärän lisääntyessä huomattavasti nykyisestään tulee henkilöstöresurssit tarkastella uudelleen. Kustannussäästöjen ja / tai tulojen lisäykset Lisäsopeuttaminen (kj ) / 1,311 M Sopeuttamistoimet (Sote-tasolla n. 2,3 M ) / vastuualueen laskennallinen osuus 38,6 htv Neuronin ostopalvelujen vähentäminen 0,4M, muiden ostopalveluiden ja oman tuotannon vertailu 0,4M Kertaluonteinen säästö 2010 Tulosyksikön päällikkö, vastuualuejohtaja Talousraportoinnin Neuronin ostopalvelut ovat osittain yhteydessä siirtyneet Kysille alkaen, mutta alkuvuonna on maksettu vuoden 2009 maksusitoumuksia. Oman radiologin hankinta ei toteutunut, koska palkkavaatimuksesta ei päästy yksimielisyyteen, joten kok. ostipalvelua ei ole voitu toistaiseksi lakkauttaa. Säästötavoitetta ei tavoiteta, joten säästö toteutuu 50 % pienempänä. Koko vuoden seuranta Kysin ja kaupungin yhteisvirka on edennyt SoTelatk:n ja KH:n kautta sairaanhoitopiirin hallituksen käsittelyyn. Yksityinen lääkärivuokraus on ilmoittanut, että radiologia ei ole saatavilla. Lomarahavapaa tai palkaton virkavapaa Henkilöstön vapaan valinnan mahdollistaminen Tulosyksikön päällikkö, vastuualuejohtaja, hallinto, lähiesimiehet Talousraportoinnin Jäänee pääosin toteutumatta, koska Selviää myöhemmin syksyllä. yhteydessä ammattijärjestöt ovat evänneet lomarahojen vaihtamisen (paitsi JHL, JUKO ja järjestäytymättömät). Toiminnallisten muutosten vaikutus /

37 Toimintamuutokset Vaikutus ja muutosten toteutus Tuoteryhmä / tehtävä / palvelu Muutoksen sisältö talouteen konkreettiset toimenpiteet aikataulutus/ per toimenpide vastuuhenkilöt seuranta toimeenpanon tilanne arvio vaikutuksesta talouteen arvio toteumis pvm. muut huomiot Palvelurakennemuutos palvelukeskuksissa Asiakkaiden sijoittaminen tarkoituksenmukaisiin kodinomaisiin asumisratkaisuihin Asumispalveluiden eri vaihtoehtojen vertailu oma/ostopalvelut on käynnissä. Suunnitelma palvelukeskusten toiminnallisista muutostarpeista tehdään vuoden 2010 loppuun mennessä. Palvelukeskusten asukasprofilointi tehdään mennessä. Laaditaan selvitys sosiaalipalveluilta vapautuvien tilojen osalta ja yhteisten asiakkaiden osalta mennessä Tulosyksikön päällikkö, vastuualuejohtaja, hallinto, lähiesimiehet Talousraportoinnin Asukasprofilointi ja raportti on yhteydessä valmisteilla. Arvioidaan vuoden 2010 aikana. Asumispalveluiden kilapilutuksen ratkettua tulee arvioida, onko Leväsen 18- paikkaisen hoitokodin osalta taloudellisempaa ostaa mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille palvelua ja vapauttaa siten 18 hoitokotipaikkaa vanhuksille. Vuorohoidon toiminnallinen muutos Vuorohoidon asiakkaat ohjataan palvelusetelin piiriin Omien vuorohoitopaikkojen lukumäärän tarkistaminen ja vaihtoehtojen lisääminen. v Tulosyksikön päällikkö, vastuualuejohtaja, hallinto, lähiesimiehet Talousraportoinnin Asiakasprofilointi on tehty, jolla yhteydessä perusteella 52 asiakasta ei hyödy sairaalahoidon vuorohoidosta ja 36 asiakasta on tähän mennessä ohjattu muualle. Lisämääräraha on saatu euroa. Palvelusetelikriteerit on hyväksytty lautakunnassa ja palveluntuottajista on tehty valinta ja lisää palveluntuottajia on hyväksytty Lisäsopeuttaminen v.2011 (kj ) / 0,684 M Sopeuttamistoimet (Sote-tasolla n. 1,2 M ) / vastuualueen laskennallinen osuus 20,1 htv Pitkäaikaishoidon osaston muuntaminen tehostetuksi palveluasumiseksi v.2011 Tulosyksikön päällikkö, vastuualuejohtaja, hallinto, lähiesimiehet Talousraportoinnin Palvelurakennemuutoksen yhteydessä aloituskokous on Tarkentuu vuoden 2010 aikana. vuoden 2010 lopussa Toiminnallisten muutosten vaikutus / Strategisia valintoja tukevat toimet, pitkäkestoinen kehittäminen Strategian tarkistamista edellyttävät toimet, pääsääntöisesti lyhytkestoiset säästöt Kustannussäästöjen ja /tai tulojen lisäykset Yhteensä Mari Antikainen Koti-ja laitoshoidon vastuualuejohtaja 35

38 Toimintamuutokset Vaikutus ja muutosten toteutus Tuoteryhmä / tehtävä / palvelu Muutoksen sisältö talouteen konkreettiset toimenpiteet aikataulutus/ per toimenpide vastuuhenkilöt seuranta toimeenpanon tilanne arvio vaikutuksesta talouteen arvio toteumis pvm. muut huomiot SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT / Sosiaalipalvelujen vastuualue Tuoteryhmä / tehtävä / palvelu Toimintamuutokset Muutoksen sisältö talouteen Vaikutus ja muutosten toteutus konkreettiset toimenpiteet aikataulutus/ per toimenpide vastuuhenkilöt seuranta toimeenpanon tilanne arvio vaikutuksesta talouteen arvio toteumis pvm. muut huomiot Strategisia valintoja tukevat toimet, pitkäkestoinen kehittäminen Lapsiperhepalvelut Perhetukikeskuksissa siirrytään yhden johtajan järjestelmään Osittain jo toteutettu v Lapsiperhepalvelut Vastaanotto-osaston perustaminen. 0 Käytetään Toukolan ptk:n ja Alarinteen asuinyksikön henkilöstö- ja tilaresursseja. Suunnitelma valmistunut. v v tulosyksikön päällikkö Suunnitelma valmistunut. Muutos voimaan tulosyksikön päällikkö Suunnitelma valmistunut. Muutos voimaan Lapsiperhepalvelut Ostopalvelujen osuuden vähentäminen lastensuojelun sijaishuollossa Hyödynnetään vastaanotto-osastoa sijoitusten suunnittelussa, tehostetaan sijaishuollon vaikuttavuuden arviointia, vahvistetaan perhehoidon osuutta sijaishuollossa, kehitetään ennaltaehkäiseviä palveluja, mm.intensiivinen perhetyö, hyvinvointineuvola v v tulosyksikön päällikkö Perhetukikeskusuudistusesitys on valmistunut. Kehittämismääräraha ammitillisen perhehoidon kehittämiseksi on saatu. Todennäköisyys Heinäkuun täysimääräisen loppuun kustannusvaikutuksen mennessä toteutumiselle jo tänä vuonna päättyneitä on matalahko. sijoituksia ostopalvelulaitoksissa 23 ja uusia 13. Säästöä verrattuna viime vuoteen n euroa. Lapsiperhepalvelut Aikuissosiaalityön palvelut Sosiaalipäivystyksen suppea malli otetaan käyttöön. Asumispalveluiden rakenteen keventäminen. Kokovuosivaikutus 0,400 M Toteutetaan sosiaalipäivystys työaikajärjestelyin aktiivityönä/osittaisena varallaolona erityisryhmien asumispalveluissa olevaa asukasta siirtyy itsenäisempään asumiseen (ostopalveluista). v vastuualuejohtaja Valmistunut suunnitelma Lisäkustannus seudullisesta ympärivuorokautisesta euroa. sosiaalipäivystyksestä. Vuoden 2010 loppuun mennessä v v Toteutuu mikäli päätöksentekijä hyväksyy. tulosyksikön päällikkö ATTE- projekti käynnissä. Erapin menojen kasvu on taittunut. Niiralan Kulman häätöjen määrä on puoliintunut (N=48). Erityisryhmien asumispalvelut Asumispalveluiden kilpailuttaminen. 0 Valmistelu käynnissä, kilpailutus keväällä 2010 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten asumispalveluihin Lain mukaan voidaan ylläpitomaksu. periä 50 /kk palvelumaksua. Kuopiossa ei tällä hetkellä peritä palvelumaksua (ltk:n päätös). vastuualuejohtaja Suoritettu. Yksikkökustannust aso ei noussut. v tulosyksikön päällikkö Otettu käyttöön. Vammaispalvelut Kehitysvammaisten perhehoidon vahvistaminen Tilapäisen perhehoidon hoitopalkkioiden ja kulukorvausten korottaminen yhteensä 100 euroon vuorokaudelta. Näin vältetään Vaalijalan laitospaikkojen käyttäminen tilapäishoidossa (250 /vrk). v tulosyksikön päällikkö Kesken. Vaatinee lautakunnan päätöksen ja lainvoimaisen päätöksen 36

39 Toimintamuutokset Vaikutus ja muutosten toteutus Tuoteryhmä / tehtävä / palvelu Muutoksen sisältö talouteen konkreettiset toimenpiteet aikataulutus/ per toimenpide vastuuhenkilöt seuranta toimeenpanon tilanne arvio vaikutuksesta talouteen arvio toteumis pvm. muut huomiot Strategian tarkistamista edellyttävät toimet, pääsääntöisesti lyhytkestoiset säästöt Vastuualueen yhteinen Sijaisten käyttöä vähennetään tulosyksiköitten laatiman suunnitelman mukaisesti Kohdentaminen toteutetaan lakisääteisten palvelujen turvaamista vaarantamatta. v vastuualuejohtaja Etuuskäsittelyssä ja lastensuojelussa ei voida toteuttaa suunnitellusti. Lapsiperhepalvelut Lastensuojelun avohuollon järjestämistä ostopalveluina vähennetään. Kustannussäästöjen ja / tai tulojen lisäykset Lapsiperhepalvelut Alavanmäen perhetukikeskuksen ateriakuljetuksen puolittuminen. Lapsiperhepalvelut Huostassa olevien lasten elatustukien maksu Kelalta kunnalle. Vammaispalvelut Vammaispalvelut Matkojenyhdistelykeskuksen tilojen tiivistäminen. Matkojenyhdistelykeskuksen laajentaminen Pohjois-Karjalan maankuntaan Vähentämisen kriteereinä mm. palvelun toteuttaminen omana palveluna (mm. Alvariperhetyö), tukitoimien vaikuttavuus, ja supistamisen kohdentaminen sellaiseen toimintaa, jonka vähentämisestä on vähiten haittaa. v tulosyksikön päällikkö Alvari-sopimus irtisanottu, ostopalveluita valvotaan kustannustehokkuuden näkökulmasta v tulosyksikön päällikkö Toteutettu Lisätuloja kunnalle vuodessa lukien MYK:n siirtyminen Syrjälästä uusiin tiloihin Tietotekniaan puolittaa vuokramenot Pohjois-Karjalan mukaantulo toimintaan pienentää Kuopion maksuosuutta. Vammaispalvelut Kuljetuspalvelujen kilpailuttaminen Kilpailutuksen vuoksi syntyy kuljetuskustannuksiin vuosittainen säästö. Valtiolle siirtyvät tehtävät Vammaispalvelut Tulkkipalvelujen siirtyminen Kelalle Menot 0,489 M Tulot 0,169 M Netto 0,319 M Valtiollistettava tehtävä v tulosyksikön päällikkö Toteutuu v tulosyksikön päällikkö Toteutunut. Vuokrakustannukset puolittuivat. v tulosyksikön päällikkö Toteutunut. v tulosyksikön päällikkö v Toteutuu suunnitellusti Lakimuutos alkaen. tulosyksikön päällikkö Irtisanomisprosessit toteutettu. Lisäsopeuttaminen (kj ) / 0,346 M Sopeuttamistoimet (Sote-tasolla n. 2,3 M ) / vastuualueen laskennallinen osuus 10,2 htv. Ei konkreettisia toimenpide-ehdotuksia tulosyksikön päälliköt / vastuualuejohtaja. Ei voida toteuttaa, koska lakivelvoitteiden takia on jouduttu lisäämään henkilökuntaa. Toiminnallisten muutosten vaikutus /

40 Toimintamuutokset Vaikutus ja muutosten toteutus Tuoteryhmä / tehtävä / palvelu Muutoksen sisältö talouteen konkreettiset toimenpiteet aikataulutus/ per toimenpide vastuuhenkilöt seuranta toimeenpanon tilanne arvio vaikutuksesta talouteen arvio toteumis pvm. muut huomiot Lisäsopeuttaminen v.2011 (kj ) /0,180 M Vammaispalvelut Sopeuttamistoimet (Sote-tasolla n. 1,2 M ) / vastuualueen laskennallinen osuus 5,3 htv Kotona asuvien kehytysvammaisten päivätoiminta omaksi toiminnaksi Luovutaan kotona asuvien kehitysvammaisten päivätoiminnan ostopalveluista (0,300 M ) Savon vammaisasuntosäätiön kanssa ja toteutetaan päivätoiminta omana työnä Maljapuron palvelukodin tiloissa. Tehtävää varten on palkattava kolme määräaikaista ohjaajaa. Vuoden irtisanomisajan vuoksi säästö voi toteutua vasta vuonna tulosyksikön päällikkö Valmistelu etenee suunnittellusti. Vammaispalvelut Kehitysvammaisten asumispalvelujen rakenteen keventäminen. Kokovuosivaikutus 0,160 M Lakkautetaan Itkonniemen ja Luistelijantien asumisyksiköt ja vuokrataan asukkaille uudet asunnot (30 kpl) Kuopaksen puusepänkadun kerrostalosta. Lisäksi talon asuntoihin (15 kpl) siirretään asukkaita ostopalvelupaikoista ja kotonaan paikkaa jonottavista henkilökunnan määrän pysyessä samana. Muutos asumispalvelujen rakenteeseen on pysyvä. Toteutus loppuvuodesta tulosyksikön päällikkö Toiminnallisten muutosten vaikutus / Strategisia valintoja tukevat toimet, pitkäkestoinen kehittäminen Strategian tarkistamista edellyttävät toimet, pääsääntöisesti lyhytkestoiset säästöt Kustannussäästöjen ja /tai tulojen lisäykset Valtiolle siirtyvät tehtävät Yhteensä

41 Toimintamuutokset Vaikutus ja muutosten toteutus Tuoteryhmä / tehtävä / palvelu Muutoksen sisältö talouteen konkreettiset toimenpiteet aikataulutus/ per toimenpide vastuuhenkilöt seuranta toimeenpanon tilanne arvio vaikutuksesta talouteen arvio toteumis pvm. muut huomiot SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT / Terveyspalvelujen vastuualue Tuoteryhmä / tehtävä / palvelu Toimintamuutokset Muutoksen sisältö talouteen Vaikutus ja muutosten toteutus konkreettiset toimenpiteet aikataulutus/ per toimenpide vastuuhenkilöt seuranta toimeenpanon tilanne arvio vaikutuksesta talouteen arvio toteumis pvm. muut huomiot Strategisia valintoja tukevat toimet, pitkäkestoinen kehittäminen Lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut Toimintaorganisaation uudelleen järjestelyjen takia avoimet virat ja tehtävät jäädytetään toistaiseksi (pysyvä säästö: 1 osastonhoitaja, toistaiseksi: 1 lääkäri, 1 psykologi, 1 puheterapeutti). Tehtävien määräraha yhteensä 0,186 M. Strategian tarkistamista edellyttävät toimet, pääsääntöisesti lyhytkestoiset säästöt Terveyspalvelut Vuonna 2010 noudatetaan vuoden 2009 sijaistenkäytön tiukkaa linjaa v. 08 tilinpäätöstoteuma 2,9 M v. 09 toteutumaennuste 2,5 M säästö 0,4 M Kj:n asettama työryhmä, jolla määräaika mennessä Laaditaan tulosyksikkökohtainen suunnitelman edellisten vuosien tapaan. Kts. erillinen palkkaliite v tulosyksikön päällikkö työryhmä joutunee pyytämään jatkoaikaa ja tehtävät saadaan täyttöön vasta syksyllä säästyy henkilöstömenoja lääkäri, psykologi. Puheterapeutti siirretty kuntoutukseen v tiukka linja jatkuu ja säästövelvoite henkilöstömenoja säästyy toteutetaan (4 lääkärin työpanos ja 7 lääkäreistä, hoitajan työpanos säätetään) kuntoutus ja terveydenhoito ovat valinneet varahenkilöt, joka vähentää sijaistarvetta. hoitohenkilöstöstä vähemmän, lääkäripulaa 7 täyttämättä 1.3 säästövelvoite toteutuu suunnitellusti Suuniteltu yhteityö shp:n kanssa edellyttää, että säästössä olleet virat ja tehtävät täytetään ensi vuonna. Lääkärien varahenkilöt palautetaan, koska niiden poisto aiheutti mm.selvän omalääkärivajeen. Yksi psykologialoittaa 20.9 Henkilöstösäästöt toteutuvat etenkin omalääkärivajeen kautta. Terveydenhoidon palvelut Ei kohdenneta resursseja vähentäviä toimenpiteitä uuden voimaan astuneen nla/kth/oth-asetuksen vuoksi. Asetuksen noudattaminen edellyttää tuntuvaa lisäresurssointitarvetta(th:t ja lääkärityö) viimeistään mennessä. Mikäli saamme asetuksen edellyttämiä lisäresursseja(hankerahoituksen avulla) neuvolatyöhön v. 2010, aloitamme kahdella neuvola-alueella hyvinvointineuvolamallin pilotoinnin. 0 Eläköityvien terveydenhoitajien vakanssit ja erilaisten virkavapauksien sijaisuudet täytettävä täysimääräisenä alkaen tulosyksikön päällikkö Eläköityvien vakanssit ja virkavapaudet täytetty. Palkkavaraukset olemassa täytettyihin vakansseihin Toiminta kyetty säilyttämään sijaismäärärahan nykytasolla. (4031 tili)käytön ylittyminen on tasoittunut vakituisen henkilöstön palkkatilin (4030) käytön erotuksella. Suun terveydenhuollonpalvelut Ostopalvelumäärärahan väheneminen, hoidon saatavuus heikkenee Ostopalveluista pois 0,150 M, ½ osa-aikaeläkkeellä olevan vakanssista n. 0,030 M. Ostopalvelut riittävät vain osan vuotta. v tulosyksikön päällikkö Ostopalvelumäärärahasta vähennetty vuoden alusta. Osa-aikaeläkkeestä saatava säästö realisoituu syksyllä. Hoitotakuu toteutuu, marrasjoulukuussa on odotettavissa vaikeuksia. Ostopalvelut on lopetettu heinäkuun lopussa, mistä osaltaan johtuu, että kiireetöntä hammaslääkäriaikaa on vaikea saada kuluvana vuonna. Hammaslääkärivaje 7,9. Kuopion psykiatrian keskuksen palvelut Kuopion psykiatrian keskuksen palvelut Terveydenhoidon palvelut Jätetään täyttämättä ½ sairaanhoitaja (4411) ja ½ kuntoutusohjaaja (4412). Avotyötoiminnan siirto TTY:n yksikköön: ½ kuntoutusohjaaja (4412) Työosuusrahat ( ) Palkkasäästöt lastenlääkäreiden vuosityömäärittelyn kautta (pidempi kesäsulku) Käyntejä vähennetään /vuosi ½ kuntoutusohjaaja tekee palveluohjausta kuntoutujien siirron osalta TTY:n yksikköön Lastenlääkäripalveluissa pidempi kesäsulku. v alusta tulosyksikön päällikkö Molemmat ½ vakanssit täyttämättä v tulosyksikön päällikkö Työtoiminta loppunut 2 kuntoutujan osaalta kesä 2010 ja 2011 tulosyksikön päällikkö alkaen yhden osa-aikaisen lastenlääkärin työaika nostettu täyteen. Toteutuu Tavoite käyntiä jää vajaaksi Toteutuu % lisäystä th-yksikön palkkamenoihin. Vastaava siirto LNY:n palkoista(käyttämättä oleva erik.lääkärin palkkavaraus) Lasten mielenterveyspalv elujen jono purettu. 39

42 Toimintamuutokset Vaikutus ja muutosten toteutus Tuoteryhmä / tehtävä / palvelu Muutoksen sisältö talouteen konkreettiset toimenpiteet aikataulutus/ per toimenpide vastuuhenkilöt seuranta toimeenpanon tilanne arvio vaikutuksesta talouteen arvio toteumis pvm. muut huomiot Kustannussäästöjen ja / tai tulojen lisäykset Lisäsopeuttaminen (kj ) / 0,575 M Sopeuttamistoimet (Sote-tasolla n. 2,3 M ) / vastuualueen laskennallinen osuus 16,9 htv : Vega Kuntoutuspalvelut Sijaismäärärahan vähentäminen Sijaisrahaa vähennetty talousarviossa. Kuntoutuspalvelujen ostoissa 77,25% määrähaoista jo sidottu maksusitoumuksilla Toiminnallisten muutosten vaikutus / Palvelujen ostoissa määräraha ylittyy, mutta ylitystä tasataan palkattomista virkavapaista säästyvistä palkkamenoista. sijaismäärärahan (4031 tili)käytön ylittyminen on tasoittunut vakituisen henkilöstön palkkatilin (4030) käytön erotuksella. Palvelujen ostoisssa mahdollinen määrärahaylitys kompensoituu palkkamenojen alittumisella (osaaikasijaisia jätetään palkkaamatta) Ostopalveluilla turvataan ulkopaikkakunnissa asuvien kuopiolaisten ja sijoitettujen lasten kuntoutuspalvelut ja maaseutualueen kuntalaisten kunt.palvelut sekä tasataan palvelujen ruuhkahuippuja hoitotakuun toteutumiseksi. Lisäsopeuttaminen v.2011 (kj ) / 0,300 M Terveydenhoidon palvelut Sopeuttamistoimet (Sote-tasolla n. 1,2 M ) / vastuualueen laskennallinen osuus 8,8 htv Uuden nla/kth/oth-asetuksen lisävelvoitteet. Toiminnallisten muutosten vaikutus / Eläköityvien terveydenhoitajien vakanssit ja virkavapauksien sijaisuudet täytetään. tulosyksikön päällikkö Kommentit KPK Tyks 4412 muut kulut ½ kunt ohjaaja, 2 x ½ vakanssia täyttämättä tyks 4411 ja 4412; yhteensä Terveydenhoidon palvelut 2,4 htv + tarv.1 htv=3,4 htv (sisältää 0,5+0,25+0,25+0,20 lääkäri htv ja tarv. 1 rav.suunn. htv) Strategisia valintoja tukevat toimet, pitkäkestoinen kehittäminen Strategian tarkistamista edellyttävät toimet, pääsääntöisesti lyhytkestoiset säästöt Kustannussäästöjen ja /tai tulojen lisäykset Yhteensä Matti Pietikäinen Terveyspalvelujen vastuualuejohtaja 40

43 STRATEGIAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

44 1. Elinkeinoelämän vahvistaminen ja kansainvälistäminen Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2010 Seuranta Osaavan työvoiman saatavuus Varaudutaan koulutuksella tulevaan noususuhdanteeseen. Tiivistetään yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön vahvistaminen - Ammattikoulutettujen nuorten työllistymisvalmiuksia ylläpidetään mm. työelämävalmennuksen, työharjoittelun ja tuetun työllistämisen keinoin. Lisäksi tulottomien nuorten koulutusmyönteisyyttä ja opiskeluvalmiuksia parannetaan starttipajatoiminnan, kuntouttavan työtoiminnan sekä työhön ja ammatilliseen koulutukseen suuntaavan valmennuksen avulla. - Tehostetaan työttömiin kohdistuvaa alueellista toimintaa - Kuopion kaupunki on käynyt vuotuiset keskustelut koulutusorganisaatioiden (yliopisto, amk, sakky) kanssa koulutuksesta, jolla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus Kuopiossa. Valmisteilla olevassa Kuopion strategiassa on keskeisiksi tavoitteiksi nostettu, että Kuopio on vetovoimainen opiskelukaupunki, jossa on kansainvälisesti tunnustettu yliopisto ja laaja-alainen muu koulutus. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa. Strategiakeskusteluja jatketaan syksyn 2010 aikana. - Seurantajakson aikana kaupunki on työllistänyt palkkatuella toimialoille 28 nuorta ja työharjoittelussa on ollut 187 nuorta - Kesän aikana asiakasmäärät tuetun työllistämisen ostopalveluissa laskivat hieman. Elokuun 2010 lopussa tuetun työllistymisen ostopalveluissa oli yhteensä 78 nuorta, joista starttipajalla tai tilannetta kartoittavassa palvelussa oli 29 nuorta, kuntouttavassa työtoiminnassa 38 nuorta sekä työhön ja koulutukseen suuntaavassa valmennuksessa 11 nuorta. - Koko:n seudullinen työllisyystyöryhmä on kokoontunut seurantajakson aikana kaksi kertaa. Työryhmän työskentelyssä on paneuduttu tarkentamaan toiminnalle asetettavia tavoitteita ja aloitettu toimintasuunnitelmien laatiminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Matkailun toimintaympäristö - Kuopio hyödyntää asuntomessut matkailullisesti ja markkinoinnin näkökulmasta, jotta Kuopion vetovoimaisuus kasvaa. - Kaikille Suomen kunnille lähetettiin kolme kuntakirjettä asuntomessuista - Asuntomessujen yhteydessä järjestettiin kolme lehdistöpäivää, joissa kävi yhteensä pari sataa toimittajaa - Kuopion kaupungin ja Kuopion Matkailupalvelun yhdessä rahoittama ja suunnittelema televisiokampanja toteutettiin Asuntomessuosuuskunnan kampanjan yhteydessä. - Kuopion Matkailupalvelu Oy:llä ja Kuopion matkailuyrittäjillä oli laaja yhteinen printtimainoskampanja Kuopion palveluista. 42

45 Yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön vahvistaminen (jatko) Matkailun toimintaympäristö (jatko) Kaupungin panostukset yrityksiä palvelevan t&k ympäristön kehittämiseen Työpaikkakehitys - Kuopion asema Itä-Suomen merkittävänä kaupunkiseutuna vahvistuu ja Kuopio asemoituu nykyistä vahvemmin suurten kaupunkiseutujen joukkoon. - Tehokasta elinkeinopolitiikkaa jatketaan työpaikkojen turvaamiseksi ja uusien synnyttämiseksi. - Elinkeinojen kehittämistoimet pidetään vuoden 2009 tasolla - Kaupungilla oli noin 400 m2 kokoinen oma messuosasto alueen keskeisellä paikalla. Osastolla vieraili noin 300 vierasta päivittäin, joille esiteltiin kaupungin palveluita sekä neuvottiin eri mahdollisuuksiin tutustua kaupunkiin messupäivän jälkeen. - Kaupunki on rahoittanut mm. Yliopiston, Savonia - ammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymän tuotekehitys- ja oppimisympäristöhankkeita - Kaupungin panostukset elinkeinopolitiikkaan ovat osaltaan edistäneet Kuopion elinkeinorakenteen vahvistumista ja alueen selviytymistä taloudellisesta taantumasta vertailukaupunkeja paremmin. Yritystonttien kaavoituksella ja kunnallistekniikan rakentamisella saadaan uusia yritysalueita käyttöön tänä vuonna mm. Lumipuiston ja Pienen Neulamäen alueilla. Aktiivista yrityshankintaa jatketaan. 2. Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2010 Seuranta Palvelujen saatavuus Laatujärjestelmän ja vaikuttavuus käyttöönotto Asiakaspalvelukysely, asiakaspalaute ja reklamaatioiden käsittely - Laatujärjestelmä (=hyvän toiminnan käsikirja) ajetaan sisään palvelualueuudistuksen mukaiseen organisaatioon. - Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä - Hyvän toiminnan käsikirjaa käsitellään seuraavan kerran vasta sitten, kun palvelualueorganisaation henkilöstöjärjestelyt on toteutettu - Toiminnan kehittämisen tuki organisoidaan palvelualueuudistuksen myötä uudelleen ja sitä kautta tavoitteena on saada myös palvelualuejohtajien esikuntaan toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt. Toiminnan kehittäminen saa järjestelyn myötä tarvitsemansa verkoston. Palvelujen kustannustehokkuus - Kalliiden korjaavien palvelujen käyttöä vähennetään rakenteellisilla uudistuksilla ja ennaltaehkäiseviä - Asiakaspalauteasioiden koordinointi tullaan hoitamaan asiakaspalvelussa. Palveluiden sisältöön liittyvät palautteet vastuutetaan uudistuksen myötä hyväksytyn organisaatiomallin mukaisesti. - Vuodelle 2010 on kaupunginhallitus myöntänyt erillisen kehittämisrahan, jota voidaan käyttää mm. kalliiden korjaavien palvelujen käyttöä vähentäviin toimenpiteisiin. 43

46 Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus (jatko) Palvelujen kustannustehokkuus (jatko) toimia kehittämällä. Painopisteenä ovat: Vanhusten kotona asumista tukevat ja erikoissairaanhoidon käyttöä vähentävät palvelut - Kaupunginhallitus on kohdentanut kehittämisrahaa 7 hankkeelle (kust. v yhteensä 1,6 M ) - Vanhusten palvelurakennemuutokseen liittyvät toimet ovat meneillään Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman mukaisesti. Esh:n ja pth:n väliseen palveluketjuun on haettu toimintamalleja yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Shp:n kuntakierroksella 05/2010 on esitelty kuntien omistajaohjauksen tehostamiseen liittyvä alustava toimintamalli. Omistajaohjauslinjauksia jatketaan syksyn 2011 ta-kierroksen yhteydessä. Lasten ja nuorten pahoinvointia ehkäisevät palvelut - LapsiKuopio -hanke sai jatkoa STM:n KASTErahoituksesta, toimintamallien vakiinnuttaminen käytäntöön jatkuu. Hyvinvointineuvolamallia ei toistaiseksi lähdetä viemään Kuopiossa eteenpäin. Sen sijaan kh myönsi valtuudet 5 terveydenhoitajan ja 0,5 lääkärin lisäpanostukseen alkuna neuvola-asetuksen velvoitteiden täyttämiseksi. Lastensuojelun suunnitelman mukaiset toimenpide-ehdotukset hyväksyttiin kv:ssa Kasvua tukeva maankäyttö Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2010 Seuranta Tonttien saatavuus Käytettävissä oleva yritystonttireservi - Yritysalueiden täydennysrakentamisen mahdollisuudet selvitetään - Selvitys käynnissä - Pienen Neulamäen yritysaluetta esirakennetaan - Tonttien esirakentaminen on käynnissä ja katusuunnitelmat on vahvistettu. Kysyntää vastaava asuntotonttitarjonta (ao, ar, ak) - Kerros- ja rivitalotonttien käyttöönottoa tehostetaan - Omakotitalotonttien tarjonta pidetään - Kerrostalotontteja on tarjolla riittävästi Saaristokaupungissa, Maljalahdessa ja Pihlajalaaksossa - Kaavallinen varanto on riittävä, mutta kunnallistekniikan Onnistunut maankäyttöpolitiikka Kaavoitusohjelman toteutuminen riittävällä tasolla - Huolehditaan elinkeinopoliittisesti tärkeiden alueiden kaavoituksesta - Savilahden kampusaluetta kehitetään rahoitusta on lisättävä. - Matkuksen, Pienen Neulamäen ja Leväsen yritysalueiden kaavoitus on edennyt aikataulun mukaisesti. Sorsasalon yritysalueen kaavoitus on käynnissä. - Kampuksen aikataulua on hakijoista johtuen siirretty eteenpäin 44

47 Onnistunut maankäyttöpolitiikka (jatko) Muut vetovoimatekijät Kaupunkiympäristön vetovoimaisuus - Toteutetaan lähiuudistushanketta ja tehostetaan lähiöiden täydennysrakentamista - Toteutetaan aktiivista maanhankintaa asunto- ja elinkeinorakentamisen sekä turvetuotannon tarpeisiin. Maata myös aktiivisesti jalostetaan ja myydään. - Alatori hanketta ja kävelykeskustaa toteutetaan - Paikallisliikenteen toimintaedellytyksiä selkeytetään ja paikallisliikenteen toimintaedellytyksiä pyritään vahvistamaan - Koillisen alueen edistämistyö on käynnissä. Vanhojen kaupunginosien kokonaisvaltaisen kehittämisen malli on kehitystyön alla. - Maanhankintaneuvotteluja käydään Hiltulanlahden alueella ja maankäyttösopimuksia on saatu neuvoteltua entistä paremmin kaavojen tahdissa - Alatorin rakentaminen on käynnissä ja tarvittavat liikennejärjestelyt on tehty. Torin käyttösuunnitelma on valmistumassa. - EU-palvelusopimusasetuksen edellyttämien toimenpiteiden selvitys on aloitettu 4. Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2010 Seuranta Peruspalveluprosessien toimivuus Palveluprosessien kuvaaminen ja kehittäminen - Palvelutuotannon organisointiin liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat valmiit ja keskeiset mittarit on määritelty - Esitys kaupungin tuotanto-organisaatioksi on valmistunut ja hyväksytty kaupunginhallituksessa toukokuussa. Kaupunginhallitus päätöksessään linjasi, että johtosääntötyöryhmän työskentelyn pohjana toimii kyseinen organisoitumistapa. - Mittareiden määrittely vuodelle 2011 tapahtuu yleisellä - Kaupungin omistamien kiinteistöjen kehittäminen ja jalostus on organisoitu tasolla osana talousarviotyötä. - Selvitystyö käynnissä. Kiinteistö- ja mittaustoimi sekä tilakeskus ovat yhdessä käynnistäneet kiinteistöjen kehittämisen ja jalostuksen toimintamallin selvityksen. Kehitystyötä jatketaan edelleen vuoden 2011 aikana. - Poikkihallinnollista ilmastostrategiaa toteutetaan - Energiatehokkuussopimukseen liittyviä toimia toteutetaan, vuoden 2009 raportti on valmistunut - Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuodelta 2009 on tehty - Päätösten ilmastovaikutuksia on yleisellä tasolla arvioitu - Kaupunki osallistuu Kuntaliiton hankkeeseen 45

48 Peruspalveluprosessien toimivuus (jatko) Palvelujen ohjausjärjestelmän toimivuus Palvelujen tuotteistaminen Kokonaisuuden hallinta ja ilmastomuutos kunnan päätöksenteossa - Tuotebudjetti on otettu käyttöön - Vuoden 2011 tuotebudjetit valmistellaan käyttösuunnitelmavaiheeseen keväälle 2011, josta ne ovat pohjana vuoden 2012 talousarviolle. - Tuotteistusta hyödynnetään oman toiminnan ja vaihtoehtoisten tuottamistapojen tuottavuus- ja kustannustehokkuustarkasteluissa - Tuotteistamistyötä ja sen tämän hetkistä mittaristoa on hyödynnetty toimialoilla toimialan oman tarpeen mukaan Palvelurakenteen muutos Palvelustrategian toteutuminen Palvelujen arviointi ennakoivan vaikuttavuuden kannalta - Aktiivisesti etsitään uusia palvelujen tuottamistapoja ja toteutetaan pilottihankkeita - Seurataan toteutettujen tuottamistaparatkaisujen kustannusvaikuttavuutta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista - Palvelustrategia sisällytetään uusittavaan kaupunkistrategiaan ja uudelleen arvioidaan palvelualueuudistuksen näkökulmasta - Palvelujen vaikuttavuusindikaattoreita on otettu käyttöön. Kaupungin palvelutarjonta ja resurssointi on hahmotettu ennakoivan vaikuttavuuden näkökulmasta. Kaupunki osallistuu valtakunnan tason kehitystyöhön. - Kuopion kaupunginvaltuusto on päättänyt perustaa hankintapalveluita tuottavan osakeyhtiön yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa - toiminta uudessa TUKE yhteisorganisaatiossa alkaa seuraavasti: a) ruokapalvelut, keskitetyn laitoshuollon palvelut, kiinteistötekniikan ja kiinteistöjen ylläpidon palvelut, logistiikan palvelut b) hajautetun laitoshuollon palvelut, välinehuollon palvelut, - Kunnossapidon kehittämistyössä on vertailtu kunnossapidon toimintamalleja ja etsitty Kuopion kaupungille sopivaa mallia - Uusille tuottamistaparatkaisuille asetetaan palveluprosesseja koskevat kustannusvaikuttavuusmittarit. - Kaupunginhallituksen myöntämän kehittämisrahan toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan kuukausi- ja osavuosiraportointien yhteydessä - Erillisiä palvelustrategioita ei laadita, vaan jatkossa toimintaa tullaan ohjaamaan yhdellä kaupunkitasoisella strategialla, joka jalkautetaan ja jonka toteutumista seurataan toteuttamisohjelmien kautta palvelualueilla. - Kaupungin strategia vuoteen 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Palvelujen vaikuttavuusindikaattoreiden valmistelu on vielä kesken. - Kaupungin palvelutarjonnan ennakoivaa vaikuttavuutta koskeva palveluryhmittely on tehty ja sen mittarointityö aloitetaan Kuopion on mukana Terve kunta verkostotyössä. 46

49 5. Hyvin johdettu kaupunki Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2010 Seuranta Toimiva johtamisjärjestelmä - Jatketaan palvelualueuudistuksen toteuttamista siten, että uudistus on käyttöönotettavissa vuoden 2011 alussa Toteutetaan uudistettu johdon raportointijärjestelmä (toimintatalous-henkilöstö) Toteutetaan uuden johtamismallin mukainen perehdytys - Kaupungin ylimmän johdon johtajasopimukset on otettu käyttöön - Selkeytetään rajanveto operatiivisen ohjauksen ja poliittisen / strategisen ohjauksen välillä. Toteutetaan ohjaus tämän linjauksen mukaisesti. Johtamisjärjestelmän toimivuus a) Poliittinen johtaminen b) Operatiivinen johtaminen Konserniohjauksen toimivuus Valmistellaan kaupungille yhtenäinen johtosääntö (mm. uusi organisointi, johtajavirat) - Palvelualueuudistusta toteutetaan usean eri hankkeen kautta - Luonnokset uusista johtosäännöistä (hallintosääntö, kaupunginhallituksen johtosääntö ja palvelualueiden johtosääntö) ovat valmistuneet ja niitä on käsitelty kh:ssa Kaupunginhallitus päätti lähettää johtosääntöluonnokset laajalle lausuntokierrokselle. Lisäksi on valmisteltu konsernipalvelujen toimintasääntöä. - On käynnistetty ja toteutetaan uuden palvelualueorganisaation johdon raportointijärjestelmä - Perehdytys toteutetaan, kun palvelualuejohto on nimetty - Toteutetaan, kun palvelualuejohto on nimetty - Kaupunginhallituksen konsernityöryhmä on aloittanut toimintansa. Työryhmä valmistelee konsernia koskevia asioita kaupunginhallituksen päätettäväksi. Toimintamallin kehittämistyö jatkuu edelleen. 6. Palvelutuotannon, henkilöstön ja talouden tasapainottaminen Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2010 Seuranta Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Tulorahoituksen riittävyys investointeihin - Hankerahoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti investoinneissa ja palvelutuotannon kehittämisessä - Hallintokuntia on aktivoitu ja koulutettu hyödyntämään hankerahoitusmahdollisuudet palvelutuotannon kehittämisessä ja investoinneissa. Kaupungilla on meneillään useita palvelutuotannon kehittämishankkeita ja kuluvan vuoden aikana on selvitetty mahdollisuuksia - Kaupungin asukkailtaan perimät palvelumaksut pyritään pitämään reaalisesti vähintään vuoden 2009 tasolla, kuitenkin arvioiden palvelujen 47 käynnistää uusia hankkeita. - Palvelumaksujen tarkastelu toimialoilla on jatkuvaa toimintaa.

50 Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus (jatko) Toimintamenojen muutos Käyttökelpoinen tarvetta vastaava omaisuus käytön laajuuden muutosten aiheuttamat muutokset tulovirroissa - Toiminnan tehostamista, supistamista ja uudelleen järjestelyjä jatketaan, jotta vuoteen 2011 mennessä saadaan aikaan noin 4-5 prosentin toiminnan tehostuminen verrattuna vuoden 2008 tilinpäätökseen. Toimintakatteen kasvu vuonna 2010 jää 2 prosenttiin. - Henkilöstön rekrytointi perustuu palvelutarpeiden kriittiseen tarkasteluun ja henkilöstösuunnitelmiin - Uusittua hankintaohjetta ja tiukkaa hankintakuria noudatetaan kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Hankintakäytäntöjä seurataan. - Hyödynnetään vaihtoehtoisia investointien toteuttamistapoja. Elinkaarimallia toteutetaan. - Investoinnit painottuvat korjausrakentamiseen - Tilojen käytön tehostamista jatketaan Koulu- ja päiväkotiverkostosuunnitelma tarkistetaan - Talousarviomuutosten ja tiedossa olevien talousarviomuutostarpeiden jälkeen toimintakate kasvanee 2,6%. Verotulojen odotettua suurempi taso mahdollistaa kuitenkin likimäärin taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen. - Kaupunginhallitus on suunnannut toimialoille palvelualueuudistusta tukevan toiminnan kehittämiseen 1,6 meur. Toimenpiteiltä edellytetään pysyvien säästöjen aikaansaamista toiminnassa ja niiden edellytetään olevan ennakoivia, terveyttä ja kuopiolaisten hyvinvointia edistäviä. - Toteutuu tavoitteen mukaisesti - Hankintakäytäntöjen seuranta on toimialojen omalla vastuulla - Elinkaarimallin kohteista Martti Ahtisaaren koulun ja Puijonsarven koulun rakennustyöt käynnissä. - Tilakeskuksen investoinneista 100 % peruskorjausta, korjausvelka lähes ennallaan - Koulu- ja päiväkotiverkostosuunnitelman tarkistaminen on meneillään. Samoin sosiaali- ja terveystoimi tarkistaa verkostosuunnitelmansa. Konserniyhtiöiden tavoitteet - Kiinteistö- ja muun omaisuuden osalta jatketaan aktiivisesti toimia (mm. verkostojen tiivistäminen ja kiinteistöjen jalostaminen), joilla tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan - Konserniyhtiöiden tuottotavoitteet pidetään vuoden 2009 tasolla - Tilasalkun jalostuskohteissa myynnin valmistelu- ja kaavatöitä käynnissä, alkuvuodesta ei realisointeja - Tarpeettomia osakkeita myydään kaupunginhallituksen erillispäätösten mukaan. - Asetetut tuottotavoitteet ovat vuoden 2009 tasolla. 48

51 7. Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2010 Seuranta Henkilöstöstrategian toteutuminen Rekrytoinnin toimivuus - Toteutetaan Kunta-Rekry mallia ja ostetaan rekrytointipalvelut Kuhilas - Osallistutaan kuntarekry -hankkeeseen ja valmistelu on käynnissä Oy:ltä - Perustetaan keskitetty sijaisvälitys ja - Kaupunginhallituksen linjapäätöksen mukaan valmistelut Henkilöstön tila Osaamisen hallinta Työtyytyväisyys sijaispankki Kuhilaaseen - Varaudutaan tulevaan noususuhdanteeseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen tiivistämällä oppilaitosyhteistyötä työharjoittelun ja rekrytoinnin osalta - Toteutetaan aktiivisen aikaisen puuttumisen mallia ja uudelleensijoitusmallia - Osallistutaan Kuntien eläkevakuutuksen henkilöstöseuranta hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään kunta-alalle yhtenäisiä seurantatapoja ja vaikuttavuusmittareita. - Henkilöstösuunnittelua kehitetään (mm. tietojärjestelmät, ennakoiva henkilöstösuunnittelu) - Palvelualueuudistusta hyödynnetään henkilöstön osaamisen kohdentamisessa ja kehittämisessä - Henkilöstö pidetään ajan tasalla sitä koskevista muutoksista. Keskeinen muutosviestintää vaativa hanke on palvelualueuudistus. Mahdollistetaan työntekijän osallistuminen oman työn ja työympäristön suunnitteluun ja arviointiin. - Toteutetaan henkilöstökyselyn tulosten pohjalta nousevia toimenpiteitä työtyytyväisyyden parantamiseksi ovat käynnissä. Sijaisvälityksen pilotointi on käynnissä. - Asiaa edistää osaltaan koko työllisyystyöryhmä - Toimintamallit ovat käytössä ja lisäkoulutusta on tarjolla - Osallistuttu Kuntaliiton Haku -hankkeeseen (henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut) ja sen tuottamaa tietopohjaa hyödynnetään johdon tietojärjestelmässä. Hanke jatkuu. - Henkilöstösuunnittelua kehitetään resurssien puitteissa - Palvelualueuudistuksesta johtuvat henkilöstöjärjestelyt on käynnistetty kaupunginhallituksen päätöksellä - Toteutettiin työntekijäorganisaatiomallin osallistamiskierros - Koko henkilöstölle kohdennettuja Paalu -henkilöstöinfoja on pidetty ja järjestetty mahdollisuus seurata tilaisuutta internetin kautta - Palvelualuemuutosviestintäsuunnitelmaa on jatkuvasti täydennetty ja toteutettu - Kaupungin kehittämistoimikunnan päätöksen mukaan työhyvinvointikysely toteutetaan vuonna

52 HANKEKOKONAISUUKSIEN TILANNEKATSAUKSET TERVE KUOPIO OHJELMA Terve Kuopion tehtävä on terveyttä edistävien hyvien käytäntöjen levittäminen sekä kaupungin tunnettuuden lisääminen hyvinvointiosaamisen keskuksena. Terve Kuopio toiminnalla tuetaan kaupungin strategisia tavoitteita. Toiminta on osa hallinto- ja henkilöstöpalveluita ja sitä ohjataan kaupungin Hyvinvointiryhmän sekä poikkihallinnollisen Terve Kuopio työryhmän avulla. Kuopio on mukana Terve Kuopio toiminnalla Maailman terveysjärjestön WHO:n Healthy Cities- sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Kunta - verkostoissa. Kuopio sai tunnustuksena työstään Vuoden Terve Kunta 2009 palkinnon. Kuopio valittiin edustamaan Suomea uudelle WHO:n Healthy Cities -ohjelmakaudelle Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan linjannut Kuopion painopisteet ja pääteemat, jotka ovat terveellinen kaupunkiympäristö, terve yhteisö sekä terveet elämäntavat. Terve Kuopio osallistui Maailman tervein kansa kampanjan tapahtumaan Kuopion torilla Terve Kuopio toimintaa esiteltiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve kunta kokouksessa Helsingissä ja 3.6. sekä Pohjois-Karjalan kansanterveyden edistämiskeskuksessa Joensuussa. Terve Kuopio oli mukana OLE aktiivinen läpi elämän hankkeen kanssa järjestämässä yhteistä työikäisten terveyden edistämistä käsittelevää asiantuntijaseminaaria Kuopion valtuusto-virastotalolla 9.6. Terve Kuopio ohjelmapäällikkö on valmistellut hallinto ja henkilöstöjohtajan toimeksiannosta esityksen kaupungin Henkilöstöohjelman laatimiseksi. Esitys käsiteltiin kaupungin kehittämistoimikunnassa Terve Kuopio ohjelman toimintamalli esiteltiin Maailman terveysjärjestön WHO:n Healthy Cities verkoston vuosittaisessa konferenssissa eurooppalaisena hyvänä käytäntönä. Kuopiolaisina hyvinä käytäntöinä esiteltiin myös lähiliikuntamalli sekä ikääntyneiden Liikettä kuvaan hanke. Terve Kuopio käynnisti kesäkuussa Koe Kuopio pyöräillen kampanjan, jonka esitettä on jaettu kuopiolaisille sekä matkailuinfon kautta matkailijoille. Terve Kuopio tiedottaja osallistui valtakunnallisten asuntomessujen Kuopion osaston toimintaan ja vastasi osaltaan pidetyn hyvinvointi teemaviikon ohjelman suunnittelusta. Terve Kuopio oli mukana järjestämässä Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien hyvinvointiseminaaria Kuopiossa Seminaarin teemoina oli terveyden edistäminen ja terveellinen asuminen. Seminaarissa esiteltiin myös Terve Kuopio toimintamallia. Terve Kuopio toimintaa esiteltiin myös farmasialiiton pohjoismaisessa kokouksessa. Terve Kuopio päivä järjestettiin neljättä kertaa Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Elonkorjuujuhlien ja Taiteiden juhlan kanssa yhteismarkkinointikampanjalla Kuopio juhlii. Terve Kuopio päivän Kuopio Hallin tapahtumaan osallistui 4000 kuopiolaista koululaista ja päiväkotilasta. Hallissa esiteltiin kaupungin ja järjestöjen harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Terve Kuopio päivän muita tapahtumia järjestettiin Puijolla, Valkeisen lammen puistossa, Pilpan majalla sekä Elonkorjuujuhlien yhteydessä torilla. Kaikkiin Terve Kuopio päivän tapahtumiin osallistui yhteensä yli 6000 kävijää. Terve Kuopio koordinoi Savuton Kuopio toimintaa. Savuton Kuopio tarrat on asennettu kesäkuussa kaupungin keskeisten julkisten tilojen ulko-oviin. Yleisradion Kantti -mediatuotantoyhtiön ja kaupungin yhteistyötä koordinoidaan Terve Kuopion kautta. KUOPION ALUEELLINEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA (KOKO) Valtakunnallinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) käynnistyi virallisesti (kustannusten tukikelpoisuus alkoi alustavan TTS luonnoksen perusteella). Alueet toimittivat vuoden 2010 toiminta- ja taloussuunnitelman mennessä maakunnan liittoon ja tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriöön. Valtioneuvoston päätös rahoituksesta maakunnittain saatiin helmikuussa Maakunnan liittojen vastuulla oli jakaa rahat KOKO-alueille. Pohjois-Savon maakuntaliitosta saadun tiedon mukaan Kuopion alueen KOKOn kohdistui 41 % tukileikkaus (tuki leikkauksen jälkeen ). Kuopion kaupunginhallitus hyväksyi tämän jälkeen tarkennetun toiminta- ja taloussuunnitelman huhtikuun kokouksessaan. Samalla hyväksyttiin Kuopion-, Koillis-Savon ja Sisä-Savon seutujen kesken laadittu yhteistyösopimus sekä ehdotus KOKOn ohjausryhmäksi. 50

53 1. Kaupunkipoliittiset toimet Toimintaa kaupunkipoliittisten näkemysten eristämiseksi sekä yhteistyön lisäämiseksi pääkaupunkiseudun sekä suurten kaupunkien (Turku, Tampere, Kuopio, Lahti, Jyväskylä ja Oulu) kesken on jatkettu. Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kehityskäytävä -selvitys on tehty ja työn jatkotoimia on suunniteltu. Kuopion ja Joensuun kaupunkien yhteistyöselvitys valmistui maaliskuun lopussa ja se on käsitelty kaupunginhallituksessa, jossa päätettiin sen jatkoetenemisestä. Työvoiman saatavuuteen liittyen on käynnistetty toimenpide-esitysten valmistelu Kuopion alueen työllisyystyöryhmän toimesta. PARAShankkeen toteutumista on seurattu aikaisemmin hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti (kuukaudet 1-4 ja koko vuosi). PARAS-hankkeeseen liittyvien MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne), alueen palvelut, lasten ja nuorten palvelut sekä vanhusten palvelut -työryhmien toimintasuunnitelmat on laadittu ja niiden toteutumista tullaan seuraamaan vuosittain. 2. Kaupungin- ja maaseudun vuorovaikutus Maaseutuasumisen kehittäminen ja vetovoima Kuopion alueen KOKO oli mukana Kuopion asuntomessuilla maakunnan yhteisellä Koti Kuopion naapurissa -osastolla. Osastolla teetettiin mm. mielikuvakysely Pohjois-Savosta ja maaseutuasumisesta, jonka pohjalta teemme Maalaisjärki seutujen kärki- hankkeen kanssa kehittämissuunnitelman maakunnan maaseutuasumisen kehittämiseksi. Messuilla lanseerattiin myös Savonmaalla.fi-portaali, jonka kautta esittelimme maakuntamme kuntia ja erityisesti niiden tontti- ja asuntotarjontaa sekä vakinaista asuntoa etsiville että kesäasukkaille. Portaalin kehittäminen jatkuu syksyllä. Elintarvikekehittäminen On käynnistetty elintarvikkeiden logistiikkaselvitys, jossa selvitetään KOKO-alueellamme elintarvikekuljetusyrittäjien kanssa tehokkaampaa tapaa kuljettaa tuotteita toimijoilta toiselle siten, että autot kulkisivat mahdollisimman vähän tyhjinä. Selvityksestä on pidetty suunnittelupalavereita ja varsinainen toteutus alkaa syyskuun lopussa. Toteutetaan lampaanlihan markkinointiselvitys, jossa kartoitetaan lampaanlihan aluetaloudellista hyödynnettävyyttä. Selvityksestä on pidetty suunnittelupalavereita KOKO-alueemme toimijoiden kanssa ja varsinainen toteutus alkaa syyskuun lopussa. On valmisteltu myöhemmin syksyllä aloitettavaa terminaaliselvitystä yhteistyössä Kuopion HALOorganisaation kanssa. Sen tavoitteena on edesauttaa pienten ja paikallisten elintarvikeyrittäjien pääsyä markkinoille. Matkailun kehittäminen Matkailuosion keskeinen tavoite on Matkailun kehityskäytävän (Sisä-Savo, Kuopio, Koillis-Savo) vahvistaminen tukien koko maakunnan ympärivuotisen matkailun kehittämistä. Toimenpiteillä tuetaan matkailun tuotelinjojen, tuotteiden ja palveluiden konseptointia. Vuoden 2010 toimenpiteet käynnistyivät maaliskuun rahoitusneuvottelujen ja huhtikuussa rekrytoidun seutukehittäjän valinnan jälkeen. Heinä-elokuussa KOKO:n puitteissa on toteutettu asuntomessujen käytännön järjestelyt osastolla Koti Kuopion naapurissa ja rekrytoitu uusi seutukehittäjä. Sisä-Savon ja Kuopion alueelle kohdistuvan matkailuselvitys on käynnistetty yhteistyössä Savonia AMK:n kanssa. Selvityksen toteutuksen aikataulu sovitaan syksyllä 2010 ja siihen osallistuvat Savoniaammattikorkeakoulun opiskelija tai opiskelijoita sekä Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n henkilöstöä. Matkailuyritysten verkostoituminen Sisä-Savon ja Kuopion alueella voidaan käynnistää kun alueelle kohdistuva matkailuselvitys on toteutettu ja raportoitu. Vaikutustavoitteena on strategisten kumppaneiden (tuotanto, markkinointi, myynti) etsiminen ja jalkauttaminen alueelle / alueelta. Maakunnan KOKOjen yhteistyönä toteutettiin maaseutufoorum, jossa tarkasteltiin erityisesti maaseudun roolia Pohjois-Savon kehittämisessä ja maakuntaohjelmatyössä. 51

54 3. Hyvinvoinnin edistäminen Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) Hyvinvointiverkostoon kuuluvassa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemassa on tavoitteena luoda Hyvinvointimarkkinoinnin toimintamalli alueelliseen kehittämistyöhön. Kuopion alueen KOKO on vastannut toimintamallin suunnittelusta yhdessä yhteistyökumppaneiden Joensuun ja Kajaanin toimijoiden kanssa. Malli luodaan seminaari-työpajamenetelmällä sekä sosiaalisen median työkaluilla. Tuloksena on vuorovaikutteinen verkkopalvelu Hyvinvointikanava, jossa on ohjeita ja vinkkejä Hyvinvointimarkkinoinnin toteuttamiseen alueellisessa kehittämistyössä. KUOPION KANSAINVÄLISYYSOHJELMA Kansainvälisyysohjelma on Kuopion kaupungin ja alueellisten kumppaneiden yhteinen toimenpideohjelma. Se koostuu vuosikohtaisista toimenpiteistä, joille on nimetty vastuutahot. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Kuopion kaupunkiseudun kilpailukykyä kehittämällä elinkeinoelämän kansainvälistä toimintaympäristöä. Toinen keskeinen painopistealue on kaupungin palvelutuotannon kansainvälisten valmiuksien parantaminen sekä yleinen kansainvälisyyden edistäminen. Kehittämistyö ja tietojen vaihto kumppaneiden kesken tapahtuu teemakohtaisissa yhteistyöfoorumeissa. Kuopion kansainvälisyysohjelman tavoitteet vuoteen 2010 ja niiden toteutustilanne 1) Maahanmuuttajien alkuvaiheen palveluketjut on kuvattu, neuvontapalvelun järjestämisvaihtoehdot on selvitetty ja henkilöresurssitarpeet tunnistettu: Kuopion kotouttamisohjelma valmistellaan 2010 loppuun mennessä ja maahanmuuttajapalvelut selvitetään uuden organisaation mukaisesti 2011 aikana. Vastuu: Vastaanottava Pohjois-Savo -hanke ja Kuopion mamu-foorumi. 2) Pakolaistoiminnan kehittämistarpeet on määritelty lähivuosiksi: On valmistelussa pakolaisyksikössä, asiassa odotellaan uutta kotouttamislakia, siirtyy vuoteen ) Ulkomaalaisten työllistymistä on edistetty ja suomen kielen opetustarjotin koottu: Mm. Välityömarkkinathanke ja Kimppa-hanke tarjonneet työllistämispalveluja yhteistyössä ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa. Savon ammatti- ja aikuisopisto on kehittänyt osaamisen tunnistamista. Vastaanottava Pohjois-Savo -hanke kokosi suomen kielen opetustarjottimen 2009 lopussa ja sitä kehitetään jatkuvasti. 4) Kehitetty malli ulkomaisten harjoittelijoiden ja työntekijöiden lisäämiseksi kaupungin organisaatiossa: siirtyy vuoteen 2011, odotetaan vastuiden jäsentymistä uuden organisaation myötä. 5) Maakunnallinen tukipalvelu EU:n erillisrahoituksen hyödyntämiseksi on kehitteillä: Valmistelu käynnissä ja sitä vetää Itä-Suomen yliopiston Aducate -yksikön maakunnallinen efora-hanke. 6) Matkailun sähköinen kauppakanava on käytössä: sähköisen markkinoinnin ml. sähköisten kauppakanavien valmistelu on käynnissä Kuopion Matkailupalvelu Oy:ssä. 7) Lisäksi painopisteitä ovat kansainvälisen koulutuksen ja Venäjä-osaamisen kehittäminen: Kansainvälisen koulupolun kehittämistarpeet lähivuosiksi on päivitetty 2010 tilanteen mukaisiksi. Järjestetään marraskuussa 2010 Venäjä-seminaari kaupungin ja yhteistyökumppaneiden kesken. 52

55 KÄYTTÖTALOUDEN SEURANTA

56 1200 TARKASTUSTOIMI Seuranta ajalta Yleiskatsaus Tarkastuslautakunta valmistelee kaupunginvaltuuston päätettävät kaupungin hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi vuosittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Arviointi perustuu kaupunginhallituksen toimintakertomuksessa antamiin tietoihin ja tarkastuslautakunnan suorittamien tulosaluekohtaisiin arviointikäynteihin sekä muihin tarkastusraportteihin (tarkastustoimisto ja tilintarkastaja). Tarkastustoimisto on tarkastuslautakunnan apuna ulkoisen tarkastuksen järjestämisessä ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa. Toimisto avustaa myös tilintarkastajaa ja vastaa sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. Toimistossa on tälle hetkellä 3 henkilöä. Toimenpiteet alkuvuonna 2010 Tarkastustoimen keskeiset tuotteet ja ydinprosessit on määritelty. Ydinprosesseja ovat tilintarkastus, arviointi ja sisäinen tarkastus. Tuotteet ovat luonnollisesti tilintarkastuspalvelut, tarkastuspalvelut ja arviointikertomus sekä väliarviointiraportti. Tarkastuslautakunnan arviointiprosessi on kuvattu ja sen kehittäminen osana palvelualueuudistusta on aloitettu. Tarkastustoimen kokonaisuuden osalta tarkastuslautakunta on tehnyt esityksen tarkastussäännön uudistamisesta vuoden 2011 alusta. Keskeisin muutos kaupungin valvontajärjestelmän kehittämisessä on sisäisen tarkastuksen eriyttäminen hallinnollisesti tarkastustoimistosta. Tarkastuslautakunta on arvioinut myös palvelualueuudistuksen johtosääntöluonnoksia oman toimialansa näkökulmasta ja antanut lausunnon kaupunginhallitukselle. Ajalla tarkastuslautakunta on kokoontunut 15 kertaa. Vuoden 2009 arviointikertomus ja tilintarkastuskertomus käsiteltiin kaupunginvaltuustossa Tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin tilivelvolliselle. Tarkastuslautakunta on päättänyt osallistua suurten kaupunkien tarkastuslautakuntien toimintaa koskevaan kyselytutkimukseen, joka järjestetään lokakuussa. TALOUDELLISET TAVOITTEET Talousarvion euron määrärahasta on käytetty euroa (ed.vuosi euroa) elokuun loppuun mennessä. Määrärahoja tulee säästymään henkilöresurssien säästötoimenpiteiden vuoksi, mutta vähemmän kuin edellisenä vuonna. 54

57 12XX TARKASTUSLAUTAKUNTA Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili 2009 Tot.% 2010 Tot.% TP 2009 TA 2010 Tot.ennuste Erotus Tot.% 2010 Enn./TA Kasvu Enn./Ed.v Kasvu % PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE -95,906-29,873-39,411-1,828-13, , , ,007-30,487-41, , , , ,585-44,997-77,445-6,482-20,210-1, , , ,250-55,382-79,000-2,000-20,124-2, , , ,847-45,303-59,075-1,106-20,256-1, , ,456 40,403 10,079 19, ,800 71, , ,370 5, ,472 20,

58 13XX HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta 1. ELINKEINOELÄMÄN VAHVISTAMINEN JA KANSAINVÄLISTÄMINEN Kaupungin panostukset yrityksiä palvelevan t&k-ympäristön kehittämiseen Kehitetään teknologiateollisuuden oppimis- ja t&k ympäristöä. Tehostetaan edunvalvontaa ja yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa Kuopion valtakunnallista asemaa vahvistavien hankkeiden aikaansaamiseksi. Yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön vahvistaminen Tehokasta elinkeinopolitiikkaa jatketaan. Elinkeinojen kehittämistoimet pidetään vuoden 2009 tasolla. Kaupunki on rahoittanut Savoniaammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymän teknologiateollisuuden tuotekehitys- ja oppimisympäristöhankkeita. Kansallisesti on jatkettu tiivistyvän yhteistoiminnan jäsentämistä yhdessä pääkaupunkiseudun, Turun, Lahden, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun kaupunkien kanssa. Alkuvuonna on vaikutettu Kuopion kannalta tärkeiden hankkeiden etenemiseen, kuten Itä-Suomen hätäkeskuksen sijaintipaikan valintaan sekä tuleviin liikenneinvestointeihin. Yhteistyömahdollisuuksia Joensuun kaupungin kanssa on selvitetty ja kaupunginhallitus on päättänyt jatkotoimien valmistelusta. Alueen muut toimijat on sitoutettu Kuopion kaupungin strategiaan ja heidän kanssaan on käynnistetty keskustelut yhteisen "kasvuohjelman" valmistelusta. Kaupungin panostukset elinkeinopolitiikkaan ovat osaltaan edistäneet Kuopion elinkeinorakenteen vahvistumista ja alueen selviytymistä taloudellisesta taantumasta vertailukaupunkeja paremmin. Yritystonttien kaavoituksella ja kunnallistekniikan rakentamisella saadaan uusia yritysalueita käyttöön tänä vuonna mm. Lumipuiston ja Pienen Neulamäen alueilla. Aktiivista yrityshankintaa jatketaan. 2. LAADUKKAAT JA KUSTANNUSTEHOKKAAT PALVELUT Laatujärjestelmien käyttö Hyvän toiminnan käsikirjaa päivitetään vastaamaan palvelualueuudistuksen mukaista organisaatiota. Asiakaspalautekysely, asiakaspalaute ja reklamaatioiden käsittely Tehostetaan asiakaspalautteen hakemista ja sen hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä ja markkinoinnissa koko organisaatiossa. Palvelualueuudistuksen mukainen organisaatio on linjausvaiheessa ja uusi kaupunkistrategia on hyväksytty. Näiden aiheuttamat muutokset viedään hyvän toiminnan käsikirjaan. Työ ajoittuu vuodelle Asiakaspalautteen keräämistä ja hyödyntämistä kehitetään viestintäringin kokouksissa. 56

59 13XX HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta IT-arkkitehtuurin kehittämishankkeet Integraatiovälineen hankinta ja käyttöönotto. Tietohallinnon ja IT-palvelutuottajan välinen tehtäväjako Tietohallinnon ja IT-palvelutuottajan välinen tehtäväjako on tarkennettu. Sopimus integraatiovälineestä on tehty Istekki Oy:n kanssa ja välineen käyttö on aloitettu elokuussa Tehtäväjaon tarkentaminen on käynnistynyt ja jatkuu osana tuotteistuksen ja palvelujen määrittelyä. 4. PALVELUJEN TUOTTAMISTAPOJEN UUDISTAMINEN Palvelujen ohjausjärjestelmän toimivuus Vuoden 2011 talousarvio valmistellaan palvelualueittain tuotebudjettina(sitova). Palvelujen tuotteistaminen Tuotebudjetin keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset mittarit on määritelty BSCtuloskortin näkökulmasta. Toiminnan ja talouden seurantamallien kehittäminen tuotebudjetin kautta on aloitettu. Palveluprosessien kuvaaminen ja kehittäminen Palvelutuotannon organisointiin liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat valmiit ja käyttöönotettavissa vuoden 2011 alusta (sitova). Strategia- ja talousarvioprosesseja uudistetaan. Kaupunkineuvonnan palvelusisältöä ja asiakaspalvelupistettä kehitetään. Edistetään ilmastostrategian tavoitteiden tunnettavuutta kaupunkiorganisaatiossa. Tuotteita ja prosesseja koskeva yhdistämistyö on tehty. Vuoden 2011 tuotebudjetit valmistellaan käyttösuunnitelmavaiheeseen keväälle 2011, koska laskennan perusteissa tapahtuu muutoksia. Tämän jälkeen ne ovat pohjana vuoden 2012 talousarviolle. Mittareiden uudelleenarviointityö on menossa ja mittaristoa toteutetaan osin jo vuoden 2011 talousarvioon. Seurantamallien kehittämistyö on aloitettu ja sitä viedään eteenpäin Johti -projektissa. Kaupunginhallitus on tehnyt linjauspäätöksen palvelutuotannon organisoinnista. Päätöksen perusteella on valmisteltu kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle uudet johto- ja toimintasäännöt, jotka tulevat valtuuston päätöksentekoon lokakuussa 2010 ja voimaan vuoden 2011 alusta lukien. Työryhmä on hahmottanut tulevaa strategiaja talousarvioprosessia. Uudessa mallissa valmistelun painopistettä ja poliittista ohjausta esitetään siirrettävän voimakkaasti keväälle. Mallia on käsitelty kj:n laajassa johtoryhmässä (22.2.) ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa (25.2.). Prosessien uudistaminen ja vuoden 2011 vuosikello tuodaan päätöksentekoon loppuvuodesta Kaupunkineuvontaa ja 57

60 13XX HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Palvelustrategian toteutuminen/ uudet palvelujen tuottamistavat Kuopion kaupunkistrategia on uudistettu ja palvelualueet ovat laatineet sen mukaiset toteuttamisohjelmat. Tietohallinnon ja palveluntuottajan palvelusopimusmalli Tietohallinnon ja palvleuntuottajien yleinen palvelusopimusmalli on tehty. asiakaspalvelupisteitä kehitetään Vetovoimaisuuden palvelualueen markkinoinnin ja viestinnän suunnittelun yhteydessä. Uusittu kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Kuluvana vuonna strategian toteuttamisen (vuoden 2011 toiminnalliset tavoitteet) valmistelu tapahtuu osana vuoden 2011 talousarviovalmistelua. Uudet palvelualueet lautakuntineen laativat pidemmän aikavälin toteuttamisohjelmat alkuvuodesta Kuopion kaupungin ja Istekki Oy:n puitesopimus on allekirjoitettu. Palvelusopimusmallista on olemassa ensimmäinen versio. Toimialakohtaisten palvelusopimusten valmistelu on käynnistynyt. 5. HYVIN JOHDETTU KAUPUNKI Toimiva johtamisjärjestelmä Kaupungille yhtenäinen palvelualuejohtosääntö on tehty. Johdon raportointijärjestelmän (toiminta-taloushenkilöstö) rakentaminen on aloitettu. Taloutta koskeva osio valmistuu. Johto on perehdytetty uusien palvelualueiden edellyttämään prosesessijohtamisen toimintatapaan (Palke-hanke) (sitova). Johtamis- ja muutosviestintään kiinnitetään huomiota koko organisaatiossa. Uusien palvelualueiden viestintäjärjestelmä on hyväksytty. Tietohallinnon johtamismallia on tarkennettu siten, että se soveltuu yhteistoimintaan alueellisen ICT-palvelutuottajan kanssa. Luonnokset uusista johtosäännöistä (hallintosääntö, kaupunginhallituksen johtosääntö ja palvelualueiden johtosääntö) ovat valmistuneet ja niitä on käsitelty kh:ssa Kaupunginhallitus päätti lähettää johtosääntöluonnokset laajalle lausuntokierrokselle. Lisäksi on valmisteltu konsernipalvelujen toimintasääntöä. Johdon rapotointijärjestelmän rakentaminen on organisoitu Johti -projektiksi, jonka työskentely on käynnistynyt. Taloushallinnon perusjärjestelmät (kirjanpito, reskontrat ja käyttöomaisuuskirjanpito) uusitaan samanaikaisisesti ja työskentely on organisoitu Opera -projektiksi. Järjestelmätoimittajan kanssa on tehty tarvittavat sopimukset ja projektityö on käynnissä. Tietojärjestelmä otetaan käyttöön alkaen. Koulutustilaisuuksia on järjestetty yhteensä 31 päivää. Koulutuspäivät ovat käsitelleet palvelualueuudistusta, prosesseja ja niiden arviointia ja kehittämistä sekä muutosviestintää. Koulutuksessa on ollut 58

61 13XX HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Konserniohjauksen toimivuus Selkeytetään rajanvetoa operatiivisen ohjauksen ja poliittisen/strategisenohjauksen välillä. yhteensä 8 ryhmää, joista 7 ryhmän koulutus on saatu päätökseen. Koulutukset jatkuvat suunnitelman mukaisesti syksyllä. Palvelualueuudistuksen siirtymäajan muutosviestintäsuunnitelmaa on jatkuvasti täydennetty ja toteutettu. Tukipalveluiden johtamis- ja viestintäkoulutus on alkanut. Syksyllä ilmestyvän henkilöstölehden teko on alkanut. Suunnitelma uusien palvelualueiden viestintäjärjestelmäksi on valmistunut. Tietohallinnon johtamismallin tarkentaminen on osa Tietohallinnon palvelualuemuutososiota. Johtamismallin tarkentaminen on ajoitettu projektisuunnitelmassa syksyyn Kh:n konsernityöryhmä on aloittanut toimintansa. Työryhmä valmistelee konsernia koskevia asioita kh:n päätettäväksi. Toimintamallia kehitetään edelleen. 6. PALVELUTUOTANNON, HENKILÖSTÖN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Ennakoiva ja koordinoiva henkilöstösuunnittelu kaupunkitasolla jatoimialoilla Henkilöstösuunnittelu on kytketty sopeuttamisohjelmaan. Henkilöstön rekrytointi perustuu pääsääntöisesti sisäiseen tehtäväkiertoon ja täyttölupaan. Tulorahoituksen riittävyys investointeihin Talouden sopeuttamistoimenpiteiden toteuttamista seurataan ja uusia toiminnan tehostamiskeinoja selvitetään yhdessä toimialojen kanssa. Henkilöstösuunnittelu on tehty sopeuttamisohjelmaan. Täyttölupatoiminta on käytössä niin kaupunkitasoisesti kuin toimialatasoisesti. Talousarvioon sisältyvien sopeuttamistoimenpiteiden toteutumista ja henkilötyövuosien toteumaa seurataan elokuun osavuosikatsauksen yhteydessä. Kh on kohdentanut talousarvioon sisältyvää kehittämismäärärahaa yht.1,6 M seitsemälle toimialojen käynnistämälle kehittämistoimenpiteelle. Toimenpiteillä korjataan palvelurakennevinoumia ja toteutetaan strategian mukaisia terveyttä edistäviä toimia sekä haetaan kustannussäästöä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Toimenpiteiden toteutumista seurataan kuukausiseurannan yhteydessä. 59

62 13XX HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta 7. OSAAVA JA UUDISTUMISEEN MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Henkilöstökertomus Kevan henkilöstöseuranta -hankkeen tuloksia hyödynnetään kaupungin henkilöstökertomuksessa ja johdon tietojärjestelmän rakentamisessa. Kannustava henkilöstöpolitiikka Henkilöstösuunnittelu kytketään talouden- ja toiminnan suunnitteluun sekä tuotebudjetointiin. Valmistellaan yhtenäiset kannustavan henkilöstöpolitiikan perusteet ja käytännöt. Rekrytoinnin toimivuus KuntaRekry -järjestelmä on otettu käyttöön. Testataan pilottiyksikössä sijaisvälityksen ostamista Kuhilas Oy:ltä. Sairauspoissaolot Toimialat on koulutettu aktiivisen aikaisen puuttumisen ja uudelleensijotuksen - toimintamallien käyttöön ja toimintaa ohjataan sekä tuetaan yhdessä Kallaveden työterveyden kanssa. Työtyytyväisyys Toteutetaan työhyvinvointikysely ja tulosten pohjalta toteutetaan työyksikkökohtaisista kehittämistoimenpiteitä, joista informoidaan kehittämistoimikuntia. Hyvin toimiva, monen suuntainen henkilöstöviestintä vaikuttaa työtyytyväisyyteen. Osallistutaan valtakunnalliseen HAKUhankkeeseen (henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut). Hankkeen tuloksia hyödynnetään johdon tietojärjestelmän rakentamisessa. Kaupungin henkilöstökertomus 2009 on käsitelty kaupunginvaltuustossa Asiaa valmistellaan palvelualueuudistuksen yhteydessä. Henkilöstöohjelman laadinta on käynnistetty kaupungin kehittämistoimikunnassa. Osallistutaan valtakunnallisen KuntaRekryjärjestelmän valmisteluun. Pilotointi on valmisteltu ja testattu. Toiminta on käytössä ja lisäkoulutusta on tarjolla. Palvelualueuudistuksesta johtuen siirretty vuoteen 2011 kaupungin kehittämistoimikunnan päätöksellä Palvelualue-muutosviestintäsuunnitelmaa toteutetaan. Syksyllä ilmestyvän henkilöstölehden teko on alkanut. Henkilöstöviestintää on lisätty ja otettu käyttöön uusia henkilöstöviestinnän tapoja ja muotoja. 60

63 13XX HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 32,156 4,569 4,612 1,632 42,969-1,963, , ,806-25,582-9, ,915-17,621-3,882,941-3,839, Tot.% 246,332 2,133 1,827 3, ,266-2,118, , ,328-22,455-11, ,112-30,764-4,227,365-3,973, Tot.% 60,883 9,768 7,891 3,821 82,363-2,892, ,582-1,245,458-65,254-21, ,495-30,079-5,905,205-5,822, ,479 13,076 8,205 2, ,256-3,089, ,393-1,189,205-40,155-26, ,802-27,215-6,074,897-5,681, ,781 4,133 3,927 5, ,425-3,092, ,285-1,157,794-38,164-26, ,912-42,316-6,046,234-5,651,809 11,302-8,943-4,278 3,088 1,169-3,624 5,108 31,411 1, ,890-15,101 28,663 29, ,898-5,635-3,964 1, , ,018-22,703 87,664 27,090-4,408-16,417-12, , , TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

64 14YY HANKINTATOIMI Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Hankintatoimen yhtiöittäminen. Uusi hankintatoimen erityisosaamisalueelle perustettava yhtiö perustetaan vuoden 2010 aikana. Tämä edellyttää, että osakasneuvottelut nykyisten Halo-yhteisöjen kanssa käydään vuoden vaihteessa. Uuden yhtiön toiminta käynnistyy Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ovat virallisesti päättäneet hankintayhtiön perustamisesta ja nimenneet jo myös edustajansa (2+2) yhtiön hallitukseen. Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan paikkaa hakeneiden (yhteensä 21 henkilöä) joukosta. Toimitusjohtajan tehtävänä on valmistella yhtiön käytännön toiminnan järjestely ja käynnistää osakasneuvottelut nykyisten Halo yhteisöjen kanssa. Yhtiön toiminta käynnistyy virallisesti HALO -yhteisöjen yhteistyö kilpailutuksissa ja logistiikassa. Hankintatoimi vastaa kilpailuttamisprosessin oikeellisuudesta, yhteisöjen asiantuntijat vastaavat hankinnan sisällön ja ostettavan laadun määrittelemisestä. Uudistetaan ja tehostetaan yhteisöasiantuntijoiden työskentelyä. Substanssiosaaminen korostuu yhä enemmän kaikkien hankintojen kilpailuttamisessa kaikkien osapuolin kannalta hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Kehitystyö yhteistoiminnan kehittämiseksi ja rajapintojen selvittämiseksi jatkuu. Yhteisöt ovat laatineet omia hankintaohjeita täydentämään hankintatoimen laatimaa yleisohjetta. Hankintatoimen tuloksellisuus. Tavara- ja palvelutoimittajien kanssa jatketaan vuoropuhelua tavoitteena löytää hankinnoissa parempaa vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Hankintatoimen johtamisen tueksi yhtenäistetään toimintatapoja tavoitteena tuotteistetut palvelut. Hankintatoimen ammattitaito ja asiantuntemus, yhteistyökyky sekä HALO extranet palvelun vaikuttavuus arvioidaan itsearvioinnilla sekä asiakaskyselyillä HALO -yhteisöille ja toimittajille. Maisa tilausjärjestelmän kustannustehokkuus - arvioidaan tietojärjestelmälinjausten yhteydessä. Palveluiden tuotteistaminen jatkuu yhtiön toimitusjohtajan aloitettua tehtävässään. Kehitystyö yhteistoiminnan kehittämiseksi ja rajapintojen selvittämiseksi jatkuu. Tietojärjestelmien toimivuuden ja kustannuksien selvitys on aloitettu valmistunee marraskuussa Vuoden alussa käyttöön otetun uuden sähköisen katalogin toimintoja on kehitetty käyttäjien toiveiden pohjalta aina mahdollisuuksien mukaan. Asiakastyytyväisyyttä kartoitetaan ja palautteita asiakkailta ja muilta yhteistyökumppaneilta pyydetään yhtiön toiminnan käynnistyttyä. 62

65 14YY HANKINTATOIMI Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Logistiikkapalvelujen vaikuttavuus - arvioidaan itsearvioinnilla sekä asiakaskyselyillä HALO - yhteisöille ja toimittajille. Suorite TA2010 T2010 Toteutetut tarjouskilpailut Käsitellyt tarjoukset

66 14YY HANKINTATOIMI Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 353,725 9, , ,551-71, ,701-3,433-49,751-6, , , Tot.% 349,712 9, , ,741-68, ,228-2,338-50,676-6, , , Tot.% 701,086 10, , , , ,822-6,758-75,302-6,005-1,008, , ,100 6, , , , ,163-6,100-74,295-4,500-1,059, , ,225 9, , ,841-99, ,328-4,538-75,440-6,008-1,031, ,129-10,875 3,792-7,083 12,159 2,563 14,835 1,562-1,145-1,508 28,466 21, , ,754-6,291 2,291-20,506 2, ,427-16, TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

67 15XX TYÖLLISTÄMINEN Seuranta Talousarvioon on varattu v yhteensä 5,71 milj. euron työllisyysmääräraha, josta noin 3,87 milj. euroa käytetään palkkatuella työllistämiseen, 0,87 milj. euroa oppisopimuskoulutukseen, 0,73 milj. euroa kesätyöllistämiseen sekä 0,24 milj. euroa Välke-hankkeen kautta palkkatuella työllistämiseen. Liitteenä on taulukko työllisyysmäärärahan käytöstä toimialoittain ajalla Palkkatuki on ajalta Palkkatuella työllistettyjä oli keskimäärin 174 henkilöä. Oppisopimuskoulutuksessa oli palkkatuella 24 henkilöä. Välke-hanke ajalta Välke-hankkeeseen tuli uusia asiakkaita seurantajakson aikana yhteensä 111 henkilöä, joista 86 oli kuopiolaisia. Hankkeen päättäneitä oli seurantajaksolla 89 henkilöä, joista 20 meni avoimille työmarkkinoille, työttömiksi jäi 32 henkilöä ja työvoiman ulkopuolelle 29 henkilöä, joista 18 aloitti opiskelun. Tuetun työllistämisen yksikkö Tuetun työllistämisen ostopalvelujen uudistaminen on jatkunut pilotointien ja asiakashallintajärjestelmän (VAT-järjestelmä) hankkimisen kautta. Kesän aikana asiakasmäärät tuetun työllistämisen ostopalveluissa laskivat hieman. Elokuun 2010 lopussa ostopalveluissa oli mukana yhteensä 221 asiakasta, joista starttipajalla oli 27 nuorta, kartoittavissa palveluissa 20 henkilöä, kuntouttavassa työtoiminnassa 88 sekä työhön ja koulutukseen suuntaavissa valmennuspalveluissa 86 henkilöä. Nuoria (alle 29 v.) ostopalvelujen asiakkaista oli noin 35 % eli 78 henkilöä. Ostopalvelujen asiakasseurannan tunnuslukuja, eli ketä kirjataan mihinkin palveluun, on tarkennettu toukokuussa 2010 Tukeva-työvalmennussäätiön osalta. Luvuista on poistettu ne Tukevan asiakkaat, jotka eivät todellisuudessa ole kaupungin ostopalvelusopimuksen piirissä (valtaosa palkkatukityöllistettyjä henkilöitä). Näin ollen ilmoitetut luvut eivät ole vertailukelpoisia ensimmäisen osavuosikatsauksen lukuihin nähden. 65

68 KOOSTE TYÖLLISTÄMISMÄÄRÄRAHA TOIMIALOITTAIN Toimintakulut sis. Henkilöstösivukulut PALKKATUETTU TYÖLLISTÄMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUS VÄLKE-HANKE KESÄ- TYÖLLISTÄMINEN Toimintakulut (1000 eur) Toim.tuotot (1000 eur) Toimintakulut (1000 eur) Toim.tuotot (1000 eur) Toimintakulut (1000 eur) Toim.tuotot (1000 eur) Toimintakulut (1000 eur) Tot TA 2010 tot-% Tot TA 2010 Tot TA 2010 tot-% Tot TA 2010 Tot TA 2010 tot-% Tot TA 2010 Tot TA 2010 tot-% TYÖLLISTÄMINEN 18,2 69,2 26,3 3,7 26,6 87,6 21,9 236,5 31,2 100,9 96,7 HALLINTO- JA KEH.KESKUS 7,4 34,0 21,8 2,1 13,1 45,7 21,1 216,6 PAINATUSKESKUS 13,0 19,8 65,7 4,6 7,6 1,5 3,3 45,5 YMPÄRISTÖKESKUS 52,6 132,5 39,7 19,1 51,0 41,4 44,7 92,6 KOULUTUSPALVELUT 139,9 272,5 51,3 53,3 110,1 130,9 235,7 55,5 24,0 58,9 18,8 14,8 22,4 66,1 PÄIVÄHOITO 325,9 570,5 57,1 122,3 219,6 22,2 5,6 35,9 KANSALAISOPISTO 179,3 283,6 63,2 68,6 109,2 6,8 9,5 71,6 SOS- JA TERVEYSPALV. 403,4 891,6 45,2 144,9 343,2 44,9 95,8 46,9 7,4 24,0 11,6 235,6 139,9 168,4 KULTTUURITOIMI 154,1 240,0 64,2 53,7 92,4 36,8 42,8 86,0 5,9 10,7 11,9 88,6 108,8 81,4 TEATTERITOIMI 6,6 46,7 14,1 2,7 18,0 10,5 24,6 42,7 1,5 6,2 MUSIIKKITOIMI 27,7 49,1 56,4 10,3 18,9 23,7 29,5 80,3 3,8 7,4 VAPAA-AJAN PALVELUT 133,6 252,6 52,9 50,7 97,3 56,0 105,2 53,2 8,6 26,3 65,4 71,5 91,5 TEKNINEN VIRASTO 307,9 498,5 61,8 95,8 191,9 17,6 20,7 85,0 2,8 7,9 56,8 183,4 177,1 103,6 Kaupunki yht , ,6 52,7 631, ,9 320,4 664,1 48,2 54,0 168,9 135,0 236,5 57,1 31,2 100,9 683,2 695,0 98,3 TILAKESKUS 199,7 354,2 56,4 70,9 136,4 159,8 203,8 78,4 26,0 50,9 26,6 55,5 36,4 152,5 KUOPION ATERIA 109,2 159,8 68,3 40,3 53,7 66

69 15XX TYÖLLISTÄMINEN Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 0 19, ,151-56,698-12,882-1,316,514-9,336-19,808-14, ,430,018-1,410, Tot.% 30 98, ,971-80,765-17,491-1,295,033-1, ,760-12, ,515,295-1,416, Tot.% 0 60, ,822-87,356-20,032-1,977,368-9, ,737-22, ,218,890-2,158, , , , ,061-2,023,168-3, ,000-23,813-1,022-2,846,969-2,627, , , ,381-26,471-2,022,885-3, ,760-18,842-1,022-2,349,083-2,194, , , ,774 86, ,240 4, , , , ,149-35,025-6,439-45,517 6,143-52,023 3, ,193-36, TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

70 17XX PAINATUSKESKUS Seuranta ajalta Tulosvastuullisena toimintayksikkönä painatuskeskuksen tehtävänä on tuottaa sisäisille yksiköille laadukkaita ja monipuolisia kopiointi- ja painopalveluita, jotka nykyaikainen laitekanta, tehokas tietoverkko ja asiantuntevat henkilöresurssit mahdollistavat. Talousarvion mukaiset suoritemäärien tavoitteet eivät ole toteutuneet painatuskeskuksessa suunnitellusti. Tämä johtuu siitä, että tulosyksiköt ovat käyttäneet omia kopiointilaitteitaan ja eivät ole välttämättä noudattaneet hankintaohjeita. Painatuskeskuksen nykyaikaiset laite- ja henkilöstöresurssit mahdollistavat suoritteiden lisäämisen jopa puolella nykyisestä. Palvelutyytyväisyyskyselyssä painatuskeskus on saanut kiitettävät arvosanat. Henkilöstömäärä on toteutunut henkilöstösuunnitelmaan nähden yhtä henkilöä vähempänä. Tilankäytössä ei ole tapahtunut muutoksia. Suoritteet (T2010 sarakkeessa) ovat arvio koko vuodelle Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta - Ohjeistus kopiointilaitteiden hankinnasta Palvelutyytyväisyys Kh päätöksen mukaisesti hankintatoimi valmistelee yhdessä painatuskeskuksen kanssa ohjeistuksen massamonistus- ja painotöiden sekä kopiointilaitteiden hankinnasta. Palvelutyytyväisyyskyselyn palautteiden hyödyntäminen. Tehdään tulevan palvelualueuudistuksen yhteydessä. Palvelutyytyväisyyspalautteita vastaanotetaan jatkuvasti ja käsitellään henkilöstöpalavereissa, toiminnan kehittäminen on jatkuvaa. Suorite TA2010 T2010 A4-arkit, milj. kpl

71 17XX PAINATUSKESKUS Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 358, , ,563-62,945-37,943-28, , ,302-46, Tot.% 342,343 4, , ,906-62,625-36,170-26, , ,566-53, Tot.% 595,590 2,855 10, , ,514-93,242-61,898-73, , ,560-38, ,884 7, , , ,607-76,725-90, , ,318-59, ,343 7, , ,850-92,874-62,170-73, , ,913-32,221-76, ,804 34,224 7,733 14,555 16,911 30, ,405 27, ,247 4,488-10,024-20, , ,647 5, TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

72 200X YMPÄRISTÖKESKUS Seuranta ajalta Ympäristökeskuksen tärkeimpiä tavoitteita vuonna 2010 ovat mm. ilmastopoliittisen ohjelman maastoutus ja seuranta, erilaiset yhteistyöhankkeet, valvontatyön kehittäminen, samoin seutuyhteistyön kehittäminen. Ilmastopoliittisen ohjelman osalta on valmistunut Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasupäästöjen laskenta, energiatehokkuusohjelman toteutus ja seuranta (tilakeskus koordinoi) ja osallistuminen Kuntaliiton ilmastohankkeeseen, jonka kautta pyritään löytämään työkaluja mm. eri hankkeiden ilmastovaikutusten arviointiin. Karttulan kuntaliitokseen varaudutaan ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon järjestämisen osalta, ympäristönsuojelu hoidetaan jo tällä hetkellä. Yhteistyöneuvottelut Suonenjoen kanssa on aloitettu. Henkilöstön pitkät poissaolot sairauslomien takia ovat hidastaneet ja osin jopa ruuhkauttaneet joidenkin tehtävien hoitoa. Viranomaistehtäviä on priorisoitu niin, että kiireisimmät on saatu hoidetuksi. Sisäisen valvonnan suunnitelmassa kuluvalle vuodelle asetettuja tavoitteita on toteutettu. Ympäristökeskukselle ei ole tullut korvausvaatimuksia tai muita oikeusseuraamuksia. Säännösten ja määräysten noudattamisessa ei ole havaittu epäkohtia. Talousarvion toteutumista on seurattu säännöllisesti kuukausittain. Riskien hallintaan on kiinnitetty huomiota. Suoritteet (T2010 sarakkeessa) on merkitty toteutuneen mukaan ajalta tammi-elokuu, paitsi henkilöstömittarit on otettu Vega-henkilöstöraportointijärjestelmästä ja ne ovat ennusteita vuodelle Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Hyvä elinympäristö sekä monipuolinen luonnon ja kulttuuriympäristö Ympäristön tila ja luonnon monimuotoisuus Ilmastopoliittisen ohjelman maastoutus ja seuranta Luonnonsuojelusuunnitelma Asuinympäristön terveellisyys Selvitetään julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita. Työ meneillään Työ on aloitettu. Terveydellisiä olosuhteita on selvitetty valvontasuunnitelman mukaisesti sekä muissa sisäilmaongelmallisissa kohteissa Hallinto, kuntalaiset ja yritykset toimivat vastuullisesti Yhteistyön toimivuus Yhteishankkeiden edistäminen (mm. vesistöhankkeet, jätestrategian päivitys, energiantehokkuusprojekti, sisäilmastoasiat, ympäristökasvatushanke, hankintojen ympäristövaikutukset) Elinympäristön tilaan vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksen teossa. Ympäristövaikutusten arvioinnin kehittäminen maankäyttöhankkeissa. Hankkeisiin on osallistuttu Meneillään 70

73 200X YMPÄRISTÖKESKUS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Toimiva tarkastus- ja valvonta- ja neuvontatyö Toimintojen suunnitelmallisuuden arviointi Elintarvikealan omavalvonnan kehittäminen ja laitosten valvonnan tehostaminen Hyvän toiminnan käsikirja otetaan käyttöön Asiakastyytyväisyys Asiakaspalautteen hyödyntäminen Omavalvontaan ja sen toimivuuteen on kiinnitetty huomiota tarkastusten ja omavalvontasuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä sekä annettu ohjeita ja neuvoja. Hyvän toiminnan käsikirja laadittu. Toimintaohjeita on laadittu ja otettu käyttöön. Asiakaskyselyitä ei vielä kattavasti tehty, mutta jatkuvaa palautetta hyödynnetään Palvelujen tuottamistapojen kehittäminen Seutuyhteistyön laajuus Valmistaudutaan Karttula-Kuopio kuntaliitokseen Hoidetaan Karttulan ympäristöasiat Poikkihallinnollisen yhteistyön toimivuus Näyttelytoimintaan, tiedotukseen ja markkinointiin liittyvä yhteistyö kaupungin museoiden välillä Valmistaudutaan palvelualueuudistukseen. Tuotebudjetti on otettu käyttöön sekä valtuustoettä lautakuntatasolla. Kuntaliitoksen käytännön valmistelu menossa Hoidettu syksystä 2009 alkaen Yhteistyö on toteutunut. Ympäristökeskus osallistuu useisiin valmisteluryhmiin. V talousarvioon sisältyy myös tuotebudjetti Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Taksojen ja maksujen kilpailukykyisyys ja päivittäminen. Tarkistetaan taksat ja maksut. Taksat ja maksut on päivitetty Hyvä johtaminen ja esimiestyö Työtyytyväisyys Kehityskeskustelut käydään kaikissa yksiköissä Toteutetaan henkilöstön kanssa sovittuja kehittämistoimenpiteitä ja työhyvinvointiohjelmaa On käyty Työhyvinvointiohjelmaa on toteutettu

74 200X YMPÄRISTÖKESKUS Seuranta ajalta Suorite TA2010 T2010 ASIAKASMITTARIT Luonnontieteellinen museo / kävijämäärä näyttelyissä Luonnontieteellinen museo / kokoelmien volyymi Ympäristönsuojelutoimisto / säännöllisen valvonnan kohteet Ympäristöterveystoimisto / säännöllisen valvonnan kohteet Eläinlääkintähuolto / tuotantotilojen määrä Talous- ja velkaneuvonta / asiakaskäyntejä TALOUSMITTARIT Nettokustannus milj.euroa PROSESSIMITTARIT Ympäristönsuojelutoimisto / viranomaistoimenpiteet Ympäristönsuojelutoimisto / luvan käsittelyaika (kk) Eläinlääkintähuolto / toimenpiteet Luonnontieteellinen museo / kokoelmien kasvu Talous- ja velkaneuvonta / jonotusaika (kk) Ympäristöterveystoimisto / toimenpiteet Nettokustannus euroa / asukas HENKILÖSTÖMITTARIT Kokonaistyöaika Palkalliset poissaolot Tehty työaika

75 20XX YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 32, , , , ,243-1,088, , ,955-35,506-11, ,290-8,747-2,147,825-1,738, Tot.% 42, , , , ,494-1,097, , ,382-30,794-11, ,145-14,307-2,108,467-1,645, Tot.% 55, , , , ,676-1,602, , ,643-85,239-11, ,307-15,826-3,345,062-2,788,386 71, , , , ,602-1,726, , ,917-64,776-11, ,829-31,037-3,538,877-2,929,275 59, , , , ,294-1,693, , ,382-61,794-11, ,745-26,307-3,467,364-2,834,070-12,350 30,843 4, ,692 33,008 4,174 25,535 2, ,084 4,730 71,513 95, ,081-1,490 25, ,125 76,618-90,446-1,643-74,739 23, ,562-10, ,302-45, TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

76 30XX KOULUTUSPALVELUT Seuranta ajalta Toimialajohtajan katsaus aj Koulutuspalveluiden talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Seurannan mukaan käyttösuunnitelmaan sisältyvistä sopeuttamistoimista (n. 1 M ) toteutuu n. 86 %. Lukuvuoden opettajien ylitunnit ja erityistehtävät ovat maksussa syyskuun viimeisen päivän ajossa, joten vasta sen jälkeen voidaan arvioida tarkemmin talousarvion toteutumista palkkakustannusten osalta. Käynnissä olevien hankkeiden osalta tehdään talousarviomuutosesitys loka-marraskuussa, osa hankkeista käynnistyy vasta kuluvan syksyn aikana. Henkilöstön vuoden 2009 lomautukset ovat työllistävät edelleen. Opetusministeriölle on annettu selvitys kaupungin 2009 toteuttamista opettajien lomautuksista sekä opettajien tekemät oikaisuvaatimukset vuodelta 2009 on käsitelty lautakunnassa uudelleen tarkempien perustelujen vuoksi. Päivälukioiden aloituspaikkojen määrää vähennettiin lukien 30:lla. Perusopetuksen 1. luokkalaisten opetusryhmien määrä vahvistetiin lv Kalevalan ja Pohjantien koulujen hallinnonkokeilua jatkettiin tehdyn arvioinnin perusteella aj Uusi arvio tehdään vuoden 2010 loppuun mennessä. Koulutuspalvelut julkaisi e-lomakkeen, jolla on mahdollisuus ilmoittautua perusopetuksen ja lukion opettajien sijaisrekisteriin. Koulutuspalvelukeskuksen päiväkoti- ja kouluverkosto -työryhmä aloitti työnsä vuoden alussa. Työryhmän tehtävänä on päiväkoti- ja kuluverkoston perusteiden ja suunnitelman tarkistaminen. Suunnitelma valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Palvelualueuudistukseen liittyen kaupunginjohtaja asetti "Kasvun ja oppimisen tuen" -avainprosessin kehittämiseen työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi toimialajohtaja Heli Norja. Työryhmän loppuraportti valmistui kesäkuussa. Lopputuloksena kasvun ja oppimisen palvelualueelle päätettiin esittää siirrettäväksi lasten neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto sekä kasvatus- ja perheneuvonta. Työryhmän loppuraportti ei ollut yksimielinen. Kj:n johtoryhmä esitti kh:lle työryhmän loppuraportin mukaisen linjauksen uudesta organisaatiosta. Alkuvuoden toiminnassa ei ole havaittu sisäisten valvontatoimenpiteiden perusteella sellaisia puutteita, jotka olisivat aiheuttaneet toimialalle korvausvaatimuksia vahinkorvausten tai muiden oikeusseuraamusten muodossa. Snellmanin koulun peruskorjaus on edennyt aikataulun mukaisesti. Kohde valmistuu joulukuun aikana ja toiminta peruskorjatussa kohteessa käynnistyy vuoden 2011 alusta. Elinkaarihankkeen osalta Martti Ahtisaaren koulun rakennustyöt ovat käynnistyneet, Puijonsarven koulun samoin. Molemmat kohteet valmistuvat kesäksi Koneet ja kalusto- investointimäärärahalla on uusittu ja ja ajanmukaistettu koulujen irtainta omaisuutta, edistetty työturvallisuutta sekä hankittu henkilökohtaisia apuvälineitä opettajille ja oppilaille. Suoritteiden (T2010 sarake) osalta tilastot valmistuvat lokakuussa 2010 ja ne raportoidaan tilinpäätöksessä

77 30XX KOULUTUSPALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Onnistunut oppiminen Oppimistulokset Oppimistulokset ovat valtakunnan keskitason yläpuolella. Opetustuntien määrä / oppilas/opiskelija pyritään pitämään vähintään ennallaan. Otoskoulut osallistuneet Oph:n kasallisiin oppimistulosarviointeihin taide- ja taitoaineissa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Tieto tarkistetaan lv käynnistyttyä, tilaston valmistuttua. Laadukkaat ja tehokkaat koulutuspalvelut Toimiva kouluverkosto Vuoden 2009 aikana tarkistettujen verkostosuunnitelmien toimeenpano (sitova). Laatujärjestelmän käyttö Laatujärjestelmä (=hyvän toiminnan käsikirja) on otettu käyttöön (sitova). Koulutuspalveluiden toimivuus ja asiakastyytyväisyys. Arviointisuunnitelman toteuttaminen, tulosten perusteella tarvittavat toimenpiteet. Koulutuspalvelujen tarjonta perusasteen jälkeen. Lukion aloituspaikkamäärää tarkistetaan (sitova). Lukiopaikka turvataan %:lle kuopiolaisia. Kahden tutkinnon aloittavien opiskelijamäärä säilyy vähintään vuoden 2009 tasolla. Monipuoliset koulutuspalvelut. Valmistellaan kaupungin koulutuspoliittinen ohjelma. Kehitetään monikulttuurisuutta edistävää opetusta ja kansainvälistä oppimispolkua. Kalevalan ja Pohjantien hallintokokeilua jatketaan aj Uusi arviointi tehdään vuoden 2010 loppuun mennessä. OM:n avustuksella palkattiin alkaen laatusuunnittelija, jonka tehtävänä on koordinoida laatukriteereiden kehittämistä ja laatujärjestelmän käyttöönottoa. Suunnitelmaa toteutetaan, mm. syksyllä järjestetään peruospetuksen oppilaiden huoltajille ja lukiolaisille opiskelijoille asiakaskysely, jonka avulla arvioidaan nykyistä toimintaa. Lukion aloituspaikkoja vähennettiin lukien 30:llä. Kahden tutkinnon opiskelijoiden määrä selviää tilastointipäivän jälkeen. Ohjelman suunnitteluun lähdetään palvelualueuudistuksen toteuduttua. Vuoden 2011 talousarvioon esitetään jälleen määrärahaa kansainvälisen oppimispolun kehittämistä varten

78 30XX KOULUTUSPALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Aktiivinen kehittäminen ja toimiva yhteistyö Kehittämishankkeiden toteuttaminen Erityisopetuksen Reilusti Rinnakkain -hanke. Vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke. Romaniopetuksen kehittäminen -jatkohanke. Oppilaanohjauksen kehittämishanke. Matikkamaa -hanke. Kerhotoiminnan kehittämishanke. Älytaulun mahdollisuudet perusopetuksen luokilla hanke. Raittiuskasvatushanke. Vastaanottava Pohjois-Savo -hanke ISOverstaan virtuaaliluokka -hanke. Lapsi-Kuopio Kaste -hanke. KuntaIT -hankkeeseen osallistuminen. Reilusti Rinnakkain hanketta jatketaan lisärahoituksen turvin ainakin loppuun saakka. Jatkorahoitushakemus vuodelle 2011 lähetetty. Valinnaiskielten ryhmiä syntyi lv noin kaksinkertainen määrä edelliseen lukuvuoteen verrattuna. A1-kielen valinnan laajentamismahdollisuutta selvitetään. Etäopetuskokeilu B2-saksassa on toiminut hyvin, ja lv etäoeptus laajenee A2-saksaan. Vierakielistä opetusta on kehitetty myös opetusteknologisilla hankinnoilla. Romaniopetuksen kehittämishanke jatkuu jatkorahoituksen turvin vuoden loppuun saakka. Jatkorahoitus v myönnetty. Oppilaanohjaushankkeen tavoitteena on mm. laajentaa ohjauksen käsitettä koulun arjessa sekä lisätä opettajien työelämätietoisuutta ja vastuuta oppilaiden työelämätietoisuuden lisäämisestä (mm. ope-tet). Matikkamaa-hankkeen tiimoilta järjestetään mm. koulutustilaisuuksia ja hankitaan opetusvälineitä. Kerhotoiminnan kehittämishanke jatkuu jatkorahoituksen turvin ainakin vuoden loppuun saakka. Määräraha myönnetään kouluille lukukausittain kerhotoiminnan järjestämistä varten. Vastaanottava Pohjois-Savo hankkeen toimintakautena on kehitetty kuntien monikulttuurisia tieto- ja neuvontapalveluja. Kuntien vastaanottomallia ja monikulttuurista asiakaspalvelua on kehitetty tukemalla viranomaisten työtä koulutusten ja käännösmateriaalien avulla sekä kehitetty monikulttuuriseen tietotukseen uusia toimintatapoja kunnissa. ISOverstaan virtuaaliluokka -hankkeessa on jatkettu virtuaaliluokkapalvelujen käyttöönottoa ja kehittämistyötä. Hankkeen 43 lukiosssa on nyt tekniset valmiudet opetuksen tallentamiseen tai välittämiseen 76

79 30XX KOULUTUSPALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Koulutuspalvelujen tuotteistaminen Tuotebudjetti on otettu käyttöön valtuusto- ja lautakuntatasolla. Seutukunnallinen ja laajempi kehittämistyö Paras- ja seutusuunnitelma hankkeiden toteuttamista jatketaan. Karttulan ja Kuopion koulutuspalveluiden ja päivähoitopalveluiden toimintojen yhtenäistäminen. Oppilashallintojärjestelmät yhdistetään lukuvuoden alusta. Yhteistoimintaselvityksen tekemistä jatketaan Suonenjoen kaupungin kanssa. P-S:n opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusyhteistyön jatkaminen, arviointi ja kehittäminen. Osallistutaan Pohjois-Savon liiton koulutuksen arviointityöryhmän työskentelyyn. Opetusalan TVA:n kehittäminen. Sisäinen kehittäminen Koulutuspalvelukeskuksen tiimiorganisaation toiminnan vakiinnuttaminen (prosessien avaaminen: kuvaus, arviointi ja kehittäminen). Kehitetään mediapalvelimen avulla annettavaa Kuopion koulujen välistä virtuaalista opetusta. Työelämäyhteistyö Yrittäjyyskasvatus-suunnitelman toteuttaminen. TAT:n (taloudellinen tietotoimisto) yhteistyö: osallistutaan Elinkeinoelämän nuorisoohjelmaan , mm. työelämän tuntemusta lisätään sekä yhteistyön kehittäminen SAKKY:n ja AMK:n kanssa. reaaliaikaisena. KuntaIT-hankkeeseen on osallistuttu aktiivisesti. Tuoterakenne valmistellaan otettavaksi käyttöön myös mm. vuoden 2011 tilöintirakenteessa, joka joudutaan uusimaan organisaatiouudistuksen sekä uuden kirjanpito-ohjelman käyttöönoton vuoksi. Selvitystyötä Kuopion ja Karttulan toimintojen yhdistämisestä tehdään jatkuvasti. " Laaditaan yhteistoimintaselvitys Suonenjoen kanssa. P-S:n täydennyskoulutusyhteistyön sopimus jatkuu asti (22 verkostokuntaa) alkaen verkostoon on liittyneet Suonejoki, Rautalampi ja Vieremä. Verkosto on tehnyt yhteisen Osaava-hakemuksen. P-S liiton opetustoimen arviointiryhmän loppuraportti "Opintietä ammattiin" valmistui alkuvuodesta. Mukana valmistelemassa Kuopiosta toimialajohtaja, perusopetusjohtaja, lukiotoimen päällikkö ja erityisopetuksen johtava rehtori. Rehtorien työn vaativuuden arviointi toteutettu. Prosessien kuvaamista jatketaan myös Paalu-koulutuksen yhteydessä. Työ on kesken. Perusopetuksessa on aloitettu rehtori- ja opettaja TET. Lukiotoimen puolella yrittäjyyttä edistetään osallistumalla Yes-keskuksen perustamishankkeeseen ja Jyväskylän kaupungin koordinoimaan Y-loveyrittäjyyslukioverkostohankkeeseen. 77

80 30XX KOULUTUSPALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Hallintokuntien välinen yhteistyö AKLA:n liikunta/kultturipolun toiminnan vakiinnuttaminen osaksi perusopetuksen koulujen toimintaa, myös päivähoidossa kehitetään olemassa olevia malleja. Kaupungin TYKES-hankkeeseen osallistuminen, yhteistyömallin kehittäminen päivähoidossa ja perusopetuksessa verkostodialogimallilla. Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen noudattaminen. Arviointi tehdään mm. laajoihin ohjelmiin, verkostosuunnitelmiin sekä strategioihin, joilla on merkittäviä ilmastovaikutuksia. Lastensuojelusuunnitelman toimenpideohjelman toteuttaminen. Suunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan olemassa olevien resurssien puitteissa. Liikunta- ja kulttuuripolkujen toimintaa vakinnutetaan osaksi perusopetuksen koulujen toimintaa. Kaikki perusopetuksen oppilaat mukana poluilla. Hankkeeseen osallistuttu. Arviointeja on tehty niiden päätösten osalta, joita tämä asia koskee. Toteutettu. Osallisuuden edistäminen Yksilöllisen kasvun ja oppimisen tukeminen moniammatillisena yhteistyönä. Koulujen neuvottelukuntien toiminnan kehittäminen. Toiminta on alkanut vakiintua. Tehty Lasten parlamenttiin liittyvä osallisuusselvitys. Lasten parlamentin toiminnan valmistelu aloitettu. Tasapainoinen talous Kustannukset ja maksut /oppilas, asukas. Talouden sopeuttamistoimenpiteitä toteutetaan ja toimintaa tehostetaan kaupungin linjausten mukaisesti. Opetustunnit/oppilas, opiskelija. Taloutta tasapainotetaan ensisijaisesti verkostoratkaisuilla. Opetustuntien määrä/oppilas, opiskelija pyritään pitämään vähintään ennallaan. Koulurakennusinvestoinnit/tarve (peruskorjaus/uudisrakentaminen, välineet ja laitteet). Toteutetaan rakentamisinvestointiohjelmaa. Opetusvälineitä, laitteita ja kalustoa ajanmukaistetaan. Oppilas- ja hallintokalusteita kehitetään työergonomian vaatimusten mukaisiksi. Sopeuttamistoimia on jouduttu lisäämään talousarvioesitysvaihessa, käyttösuunnitelman hyväksymisvaiheessa sekä käyttösuunnitelman uudelleen käsittelyvaiheessa Vuoden 2010 osalta tieto saadaan tilastoinnin jälkeen. Lukiokoulutuksessa vähennetty 51 kurssia. Koulurakennusinvestointeja on toteutettu suunnitelmien mukaan Opetusvälineitä, oppilaskalusteita ja laitteita on uusittu ja ajanmukaistettu tarpeiden mukaan. Hallintokalusteita on uusittu hyvän työergonomian vaatimusten mukaisiksi 78

81 30XX KOULUTUSPALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta työterveyslääkärin ja/tai fysioterapeutin lausuntojen pohjalta. Työsuojelupiirin tarkastuskierroksella esiin nousseita puutteita on korjattu, esimerkiksi turvalaitteiden osalta. Riittävä ja pätevä henkilöstö Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana kaupungin ja toimialan strategiset linjaukset ja toiminnalliset tavoitteet. Lv avoimeen hakuun tulleet opettajien virat täytetty määräaikaisesti, johtuen Karttulan kuntaliitoksesta sekä Kuopion Yhteiskoulun lakkauttamisesta. Osaavat ja uudistumiseen motivoituneet työyhteisöt Työyhteisöjen toimivuus. Henkilöstökyselyn tulosten arviointi. Työhyvinvointiparitoiminta vakiinnutetaan. Kehityskeskustelukulttuurin vakiinnuttaminen. Toteutetaan aktiivisen aikaisen puuttumisen toimintamallia ja uudelleen sijoitusmallia. Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma. Täydennyskoulutuksen arviointi vuosittain (sitova). Perehdyttämiskäytäntöjen parantaminen ja kehittäminen. Koulujen johtamiskoulutus jatkuu Jyväskylän Rehtori Instituutin kanssa. Osaamiskartan esitteleminen, kehittäminen ja laajentaminen päivähoidosta myös koulutuspalveluihin. Johtamiskäytännöt Prosessijohtamisen edistäminen ja johtamistoiminnan arvioinnin vakiinnuttaminen osaksi toimintakulttuuria Henkilöstökyselyt toteutetaan vuonna Työhyvinvointiparit toimivat kouluissa. Toimintamallia on käytetty uudelleen sijoittamisessa. Arviointi tehdään loppuvuodesta. Sähköinen perehdyttämismateriaali on valmisteilla. Johtamiskoulutusta toteutettu ohjelman mukaisesti. Työ on kesken. Osallistuttu Palke-koulutuksiin. 79

82 30XX KOULUTUSPALVELUT Seuranta ajalta Suorite TA2010 T2010 ASIAKASMITTARIT PERUSOPETUS Kokonaisoppilasmäärä Oppilasmäärä, joilla erityisopetuspäätös Erit.oppilaiden %-määrä kok.oppilasmäärästä LUKIOKOULUTUS Päivälukioiden opiskelijamäärä Kahden tutkinnon koulutuksen oppilasmäärä (amm.kou. ja lukio Vieraskuntalaisten osuus lukion aloittaneista (%) TALOUS- JA RESURSSIMITTARIT PERUSOPETUS Euroa/tuntikehystunti, kaikki vuosiluokat Bruttokustannus /oppilas, kaikki vuosiluokat Kokonaistuntikehys/htv LUKIOKOULUTUS Euroa/tuntikehystunti Bruttokustannus /opiskelija, kaikki vuosikurssit Kokonaistuntikehys/htv PROSESSIMITTARIT PERUSOPETUS Opetustunnit/oppilas, kaikki vuosiluokat Perusopetusryhmien keskikoko 1-2 luokilla Perusopetusryhmien keskikoko 3-6 luokilla LUKIOKOULUTUS Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikat Keskimääräinen ryhmäkoko HENKILÖSTÖMITTARIT Kokonaistyöaika (htv) Palkalliset poissaolot (htv) Tehty työaika (htv)

83 30ZZ KOULUTUSPALVELUT Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 886, , , ,514 4,243 2,054,811-26,758,171-7,619,566-4,858,336-1,133,820-36,440-13,617,312-74,338-54,097,983-52,043, Tot.% 1,212, ,027 2,194, ,415 5,019 3,651,711-28,102,590-7,712,789-6,578,055-1,125,245-26,461-13,825,601-91,247-57,461,988-53,810, Tot.% 2,039, , , ,362 10,450 3,431,255-40,780,853-11,567,318-8,526,510-1,595,716-82,388-20,446, ,739-83,135,988-79,704,733 2,600, , , ,500 18,282 3,896,863-41,580,917-11,515,087-11,152,250-1,566,256-86,460-20,729, ,163-86,768,272-82,871,409 2,547, ,501 1,466, ,415 17,742 4,496,863-42,154,513-11,572,201-10,932,503-1,757,215-77,441-20,728, ,078-87,368,272-82,871,409-53,111-24, ,235-9, , ,596-57, , ,959 9, , , ,778-17, ,888 2,053 7,292 1,065,608-1,373,660-4,883-2,405, ,499 4, ,857-9,339-4,232,284-3,166, TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

84 33ZZ PÄIVÄHOITO/VARHAISKASVATU Seuranta ajalta Lisää vaihtoehtoja lapsiperheille Varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta on parantunut merkittävästi päivähoidon elokuun alussa käynnistyneen toimintavuoden alussa; kaupunginhallituksen kehittämismäärärahalla on elokuussa käynnistynyt kaikilla päivähoidon palvelualueilla perheille maksutonta kerhotoimintaa, myös avoimen päiväkodin toimintapäiviä on voitu lisätä usealla alueella. Uuden kerhotoiminnan piirissä oli syyskuun alussa 203 lasta. Uusi palveluvaihtoehto ja päivähoidon käyttöönottama hoitopaikkatakuu ovat odotusten mukaisesti vähentäneet päiväkotihoidon kysyntää. Myös elokuun alussa uudistettu yksityisen päivähoidon tukijärjestelmä, päivähoidon palveluraha, on osoittautunut toimivaksi uudistukseksi. Muutos yksinkertaisti asiakkaiden asiointipolkua, yhtenäisti yksityisten palveluntuottajien tuet ja on luonut entistä parempia toimintaedellytyksiä etenkin yksityisille perhepäivähoitajille. Kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on syyskauden alkaessa selvästi pienempi kuin vuosi sitten. Muutos johtuu linjauksesta, jonka mukaan perhepäivähoitajalle ei sijoiteta koskaan viittä hoitolasta; aiemmin näitä päivähoitolain selvän määräyksen vastaisia lapsiryhmiä on ollut merkittävässä määrin. Linjauksen vuoksi päiväkotihoidossa olevien lasten määrässä on tästä syystä nousua, minkä vuoksi kustannuskehitys koko päivähoidossa ei ole kovin suotuisa. Päivähoidon tulopuolen arviointia syyskaudella vaikeuttaa kahden asiakasmaksuihin vaikuttavan muutoksen ajoittuminen elokuulle. Päivähoidon asiakasmaksujen tulorajat ja korkein maksu muuttuivat valtakunnallisesti, kaupungin oma päivähoitomaksuihin vaikuttava muutos oli hoitopäivien määrää koskevan sopimusjärjestelmän muutos. Muutosten yhteisvaikutusta on vaikea arvioida etukäteen. Suoritteet (T2010 sarakkeessa) ovat syyskuun alun 2010 tilanne. Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus. Kuopion päivähoitopalvelut on järjestetty päivähoitolain ja -asetuksen mukaisesti ja kasvattajat toimivat Kuopion varhaiskasvatussuunnitelman ja Kasvattajan käsikirjan mukaisesti. Päivähoidon palvelut pyritään järjestämään lähipalveluna. Verkostomuutoksista toimintakautta varten päätetään toukokuussa. Asiakaskysely tehdään marraskuussa, päivähoidon turvallisuutta koskevan arvioinnin keskiarvo on vähintään 4,5 (max 5). Lapsiryhmät päiväkodeissa on muodostettu lasten päivähoidosta annetun lain ja asetuksen mukaisesti. Myös perhepäivähoidossa ovat lasten määrät hoitajilla elokuun lopussa lasten päivähoidosta annetun asetuksen mukaisia. Asiakaskysely kaikille päivähoidon asiakkaille on tehty toukokuussa verkkokyselynä ja tarvittaessa paperikyselynä. Raportti on esitelty lautakunnalle ja lähetetty kaikille toimintayksiköille jatkotoimia varten. Kyselyssä mitattiin Varhaiskasvatussuunnitelman ja Kasvattajan käsikirjan toteutumista asiakkaiden kokemana. Kyselyn mukaan 96,8 % asiakkaista kokee päivähoidon ja toimintaympäristön turvallisuuden toteutuvan erittäin hyvin tai 82

85 33ZZ PÄIVÄHOITO/VARHAISKASVATU Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta hyvin. Päivähoito ei toteudu Saaristokaupungissa lähipalveluna, muilla alueilla on hoidossa n. 100 lasta. Eteläisellä maaseutualueella asuvista lapsista n. 40 on hoidossa muilla alueilla. Palveluiden tuottamistapojen uudistaminen Tuotteistaminen Tuotteistus on toteutettu ja tuotebudjetin perusteet on määritelty. Yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytykset turvataan. Yksityisten palveluntuottajien tuet määräytyvät yhdenmukaisin laskentakriteerein - päiväkotihoidossa - ryhmäperhepäivähoidossa - perhepäivähoidossa Tuotteistus on tehty ja perusteet määritelty. Tuet vahvistettiin varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kesäkuun kokouksessa. Uudet yhdenmukaistetut tuet ovat olleet käytössä elokuun alusta lukien. Toimiva johtajuus Kaupungin strategiaan, hyväksyttyyn varhaiskasvatussuunnitelmaan ja Kasvattajan käsikirjaan sekä johtamissopimuksiin sitoutunut toiminta- ja henkilöstöjohtaminen. Johtoryhmätyöskentely on johtamissopimusten mukaista, toimivaa ja tuloksellista. Esimiestyöskentely toimintayksiköissä ja päivähoitoalueilla on toimivaa ja tuloksellista. Kehityskeskustelut tukevat tavoitteiden toteutumista. Arviointi tehdään itsearviointina ja henkilöstökyselynä toukokuussa. Päivähoidon suunnittelun, johtamisen ja kehittämisen itsearvionti tehtiin päivähoidon johdon ja esimiesten kehittämispäivässä. Päivähoidon johtoryhmä käsitteli arviointia kokouksessaan Henkilöstökysely tehdään marraskuussa

86 33ZZ PÄIVÄHOITO/VARHAISKASVATU Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Palvelutuotannon ja talouden tasapaino Toiminta on taloudellista ja tehokasta. Päivähoidon palveluverkostosuunnitelma tarkistetaan toukokuun loppuun mennessä ja tarvittavat muutokset tehdään elokuussa alkavaksi päivähoidon toimintavuodeksi. Päiväkotien täyttöasteiden keskiarvo on vähintään 95. Täyttö- ja käyttöasteet sekä ikäryhmittäiset lapsimäärät raportoidaan kuukausittain, samoin päivähoidon asiaksmaksutulot. Verkostosuunnitelman tarkistaminen on käynnissä, tarkastelun perusteella tehdään tarvittavat muutokset palveluihin. Päiväkotien täyttöasteiden keskiarvo oli kevätkauden päättyessä toukokuussa 99,6. Uuden toimintakauden alkaessa oli täyttöasteiden keskiarvo syyskuun alussa 93,4. Tunnusluvut on raportoitu sovitusti. Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö Henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä päivähoidon koulutus ja osaaminen. Jokaisella päivähoitotiimillä ja yksin työskentelevällä on perustehtävän mukainen koulutus- ja kehittymissuunnitelma. Tiimien ja yksin työskentelevien osaamiskartoitukset on tehty. Lain edellyttämät henkilöstön täydennyskoulutusvaatimukset on täytetty. Työn ja työelämän laatu. Henkilöstön osaaminen ja toiminta on Kuopion varhaiskasvatussuunnitelman ja Kasvattajan käsikirjan mukaista. Asiakaskyselyt ja henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt on tehty ja käsitelty työyksiköissä. Määrälliset tavoitteet Koulutus- ja kehittymissuunnitelmat on käyty kaikkien kanssa läpi kehityskeskusteluissa. Osaamiskartoitukset on tehty. Täydennyskoulutusta on järjestetty lain edellyttämällä tavalla. Asiakaskysely tehtiin toukokuussa, raportti on valmis jatkokäsittelyä varten. Jatkokäsittely lautakunnassa ja kaikissa toimintayksiköissä. Henkilöstökysely tehdään marraskuussa. Tunnusluku TA2010 T2010 Päivähoito 0-6 -vuotiaiden määrä Kunnallinen perhepäivähoito Hoitajia Lapsia hoidossa Kunnalliset ja yksityiset päiväkodit Lapsia hoidossa

87 33ZZ PÄIVÄHOITO/VARHAISKASVATU Seuranta ajalta Henkilökunnan määrään suhteutettu täyttöaste % Päiväkodit ja perhepäivähoito yhteensä Lapsia hoidossa Hoidossa olevien lasten osuus 0-6 -vuotiaista, % Lasten kotihoidon tuki Lapsia Perheitä Yksityisen hoidon tuen kuntalisä Lapsia

88 33ZZ PÄIVÄHOITO/VARHAISKASVATU Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 28,873 2,660, , ,135 2,952,583-14,764,597-4,588,507-2,953, , ,794-4,011,364-65,254-26,967,998-24,015, Tot.% 89,870 2,748, , ,826 3,237,872-15,812,360-4,697,268-3,236, , ,342-4,322, ,830-28,919,910-25,682, Tot.% 197,308 4,773, , ,342 5,704,024-22,050,635-6,834,346-5,033, , ,729-6,041, ,779-41,146,875-35,442, ,294 4,938, , ,400 5,820,861-23,014,250-6,905,699-5,194, , ,060-6,509, ,663-42,915,112-37,094, ,257 4,981, , ,395 5,820,861-23,097,155-6,887,180-5,164, , ,941-6,469, ,731-42,915,112-37,094,251-1,037 42,405-33, , ,905 18,519 30,303-8,164 2,119 39, , ,920-59, , ,837-1,046,520-52, ,371-48,604-78, ,744 18,048-1,768,237-1,651, TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

89 38ZZ LASTEN KOTIHOIDON TUKI Seuranta ajalta Lasten kotihoidon tuen asiakasmäärä je menot ovat sidoksissa päivähoidon kysyntään: päivähoidon kysynnän vähentyessä kotihoidon tuen asiakasmäärä ja menot kasvavat. Suoritteet (T2010 sarakkeessa) ovat elokuun tilanteen mukaan Suorite TA2010 T2010 Perheitä kotihoidon tuen piirissä Lapsia kotihoidon tuen piirissä

90 38ZZ LASTEN KOTIHOIDON TUKI Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili 2009 Tot.% 2010 Tot.% TP 2009 TA 2010 Tot.ennuste Erotus Tot.% 2010 Enn./TA Kasvu Enn./Ed.v Kasvu % AVUSTUKSET TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE -3,506,085-3,506,085-3,506, ,568,256-3,568,256-3,568, ,182,935-5,182,935-5,182,935-5,106,000-5,106,000-5,106,000-5,106,000-5,106,000-5,106, ,935 76,935 76,

91 37ZZ KANSALAISOPISTO Seuranta ajalta Rehtorin katsaus aj Opiston syksyn oppilasilmoittautuminen on sujunut hyvin. Opiskelijoita tulee toteutuvilla kursseilla olemaan suunnilleen sama määrä kuin edellisenäkin vuonna. Yhtenä opiston keskeisenä painopistealueena on ollut henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen. Koko päätoiminen opetushenkilöstö on osallistunut Educoden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin koulutukseen, joka loppuu vuoden vaihteessa. Syksyn opetusohjelmassa on noin 750 kurssia, joista suurin osa toteutuu. Ohjelma on monipuolinen ja se jaetaan nyt myös Tuusniemelle. Tuusniemen ja Karttulan opetussuunnittelu on onnistunut hyvin. Talous on toteutunut suunnitelmien mukaan. Suoritteiden tilastot (T2010 sarakkeessa) valmistuvat alkuvuodesta 2011 ja ne raportoidaan tilinpäätöksessä Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Onnistunut oppiminen ja opettaminen Oppimistulokset ja oppijapalaute Oppimistulokset ovat edelleen hyviä oppijoiden omien arvioiden mukaan. Opetuspaikkojen määrä ja kurssimäärä on ennallaan. Oppilasarvioinnin tulokset ovat hyviä. Kurssikohtaista palautetta opettajan työn tueksi on kehitetty. Opetuspaikat ja kurssimäärät toteutuvat edellisen vuoden tasolla. Laadukkaat, monipuoliset ja edulliset palvelut Monipuoliset koulutuspalvelut Kehitetään monikulttuurisuutta edistävää opetusta. Laatujärjestelmän käyttö Laatujärjestelmä (=hyvän toiminnan käsikirja) on otettu käyttöön. Kansalaisopistopalveluiden toimivuus ja asiakastyytyväisyys Arviointisuunnitelman toteuttaminen. Opiskelun vaikuttavuus Oppijoiden arvioiden mukaan opiskelun henkilökohtainen vaikuttavuus on hyvä. Maahanmuuttajaopetuksen lisäksi opistossa voi opiskella 17 eri kieltä. Kotitaloudessa tutustutaan eri maiden ruokakulttuureihin. Laatujärjestelmää kehitetään, mutta hyvän toiminnan käsikirjan käyttöönotto siirtyy Paalu-uudistuksen toteutumisen jälkeen. Arviointi on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Kehittämisohjelmaa laaditaan. Opisto on saanut yhdessä muiden Pohjois- Savon opistoiden kanssa opetushallitukselta määrärahan sosiaalisen tilinpidon hanketta varten. Hankkeessa selvitetään, miten kansalaisopisto-opiskelun yhteiskunnallista, sosiaalista ja yksilötason vaikututtavuutta 89

92 37ZZ KANSALAISOPISTO Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta voidaan mitata ja kehittää. Aktiivinen kehittäminen ja toimiva työyhteisö Kehittämishankkeet Virtuaalikansalaisopistohanke jatkuu. Etsitään uusi kansainvälinen hanke. Opistopalvelujen tuotteistaminen Tuotebudjetti on otettu käyttöön sekä valtuustoettä lautakuntatasolla. Prosessikuvauksia laaditaan edelleen. Seutukunnallinen kehittämistyö Tuusniemen kansalaisopistopalvelujen järjestäminen onnistuu hyvin. Karttulan ja Kuopion yhdistymisen opistoon vaikuttavat toimenpiteet hoidetaan hyvin. Yhteistyö muiden alueen kansalaisopistojen kanssa jatkuu. Sisäinen kehittäminen Tiimien ja asiantuntijaryhmien toimintaa kehitetään. Työelämäyhteistyö Opiston neuvottelukunnan kokouksiin kutsutaan työelämän ja yhteistyökumppaneiden edustajia... Hanke jatkuu vuoden loppuun saakka. Yksi hakemus on jätetty, mutta se ei mennyt läpi. Etsitään uusi mahdollisuus syksyn aikana. Toteutetaan kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Opasprosessin kuvauksen lisäksi on tarkistettu prosessikarttaa ja aloitettu kurssien tuottamisprosessin kuvaus. Kevään toiminta ja syksyn kurssisuunnittelu on toteutunut Tuusniemen osalta hyvin. Karttulan suunnittelu toimikauden osalta on tehty hyvin. Käytännön toteutusta kehitetään edelleen. Lähiseudun kansalaisopistojen kanssa on tehty Sosiaalisen tilinpidon hankehakemus Opetushallitukselle. Kehittämistoimet toteutetaan syksyn aikana Paalun tulosten selvittyä. Toteutunut. Tasapainoinen talous Kustannukset ja maksut /tunti Talouden sopettamistoimenpiteitä toteutetaan kaupungin linjausten mukaisesti. Opetustunnit ja kurssipaikat Talouden sopeuttamistoimista huolimatta Talous on tasapainossa ja edennyt käyttötaloussuunnitelman mukaisesti. Kurssipaikkojen määrä ja opetuksen määrä 90

93 37ZZ KANSALAISOPISTO Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta opetuksen tai kurssipaikkojen määrät pyritään mahdollisuuksien mukaan pitämään vähintään ennallaan. Opetuksen välineet ja laitteet Opetusvälineitä, laitteita ja kalustoa uudistetaan ajanmukaisiksi resurssien puitteissa. Oppilasja hallintokalusteita kehitetään työergonomian vaatimusten mukaisiksi. on ollut edelliskevään tasolla. Osa toteutettu, uudistamista jatketaan taloudellisten resurssien puitteissa. Osallisuuden edistäminen Hallintokuntien välinen yhteistyö Tiivistetään yhteistyötä Terve Kuopio - hankkeen kanssa. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kanssa tehtävä yhteistyö kehittyy. Opiston neuvottelukunnan toiminta kehittyy. Yksilöllisen kasvun ja oppimisen tukeminen Tehostetaan opintoneuvontaa. Terve Kuopion taloudelliset edellytykset ovat heikentyneet. Silti opiston opetus noudattaa Terve Kuopion periaatteita. Toteutunee Paalun myötä paremmin. Paaluhankkeen edellyttämiin toimenpiteisiin on ryhdytt. Yksi neuvottelukunnan kokous on pidetty. Neuvottelukunnalle on avattu internettiin informaatiosivu, jolta jäsenet voivat seurata opiston toimintaa ja sen tuloksia. Toteutuu syksyn ilmoittautumisen yhteydessä. Ennen joulua pidetään kevään opetusta varten tehostettu opintoneuvontapäivä Vuosien TP ja TA2010 bruttokustannuksissa työllistämisen vyörytykset puutteelliset. Suorite TA2010 T2010 ASIAKASMITTARI Oppijoiden lukumäärä TALOUSMITTARI Bruttokustannus /tunti Kunnan rahoituksen %-osuus menoista (pl. avustus- ja työll.) Keskim. kurssimaksu /kurssipaikka (pl. tilauskurssit) PROSESSIMITTARI Opetustunnit (kaikki)

94 37ZZ KANSALAISOPISTO Seuranta ajalta Kurssipaikkojen lukumäärä (kaikki) HENKILÖSTÖMITTARI Kokonaistyöaika (htv) Palkalliset poissaolot (htv) Tehty työaika (htv)

95 37ZZ KANSALAISOPISTO Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 2, , ,915 29,310 14, ,628-1,096, , ,452-43,940-4, ,540-9,065-2,243,907-1,577, Tot.% 124, ,924 97,221 24,540 22, ,807-1,255, , ,260-39, , ,215-11,058-2,529,406-1,663,599 2, , Tot.% 3,959 1,079, ,996 46,536 34,777 1,287,976-1,790, , , ,655-4, ,627-17,814-3,667,654-2,379,678 4, , ,202 45, ,088 1,392,309-1,955, , ,245-77,922-4, ,985-28,935-3,836,588-2,444, ,998 1,059, ,789 41,620 41,810 1,481,034-2,031, , ,025-80, , ,193-14,055-4,141,563-2,660, ,154 61,642 7,587-3, ,278 88,725-76,878-8,769 4,220-3, ,205-2,208 14, , ,250 4, , ,039-19,891-6,207-4,916 7, , ,959-34,033-16,531 61, ,297-14,566 3, , ,851 5, , TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

96 40XX SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Seuranta ajalta Toimialajohtajan katsaus STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vuoden 2010 painopistealueet on suunnattu määrärahojen puitteissa asiakkuuksittain jaotellen ensisijaisesti lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin. Strategian painopistealueita ovat ennaltaehkäisevä ja ennakoiva työ, lakisääteisten palveluiden järjestäminen sekä suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka. Ennaltaehkäisevän ja ennakoivan työn kehittämisen osa-alueet: - Tavoitteelle Hyvinvointineuvolan toimintamallin kehittäminen ja käynnistäminen ei saatu erillistä kehittämismäärärahaa. Sen sijaan kaupunginhallitus myönsi neuvolatoiminnan lisäresursointiin määrärahaa, jotta neuvolatoiminnassa voidaan ottaa nykyistä systemaattisempaan käyttöön asetusten ja valtakunnallisten suositusten mukaisia ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä. Kaupunginhallitus on perustanut terveyskeskuslääkärin osa-aikaisen viran ja terveydenhoitajien tehtävien täyttöprosessi on vireillä. - Tavoitteelle Omaishoidon kehittäminen ja laajentaminen kaupunginhallitus myönsi erillisen 0,5 M :n kehittämismäärärahan. Lisäksi kaupunginhallitus myönsi kehittämismäärärahaa palvelusetelin käyttöönottoa varten 0,462 M, joka osaltaan tukee strategian painopistealueen mukaista toimintaa. Kehittämismäärärahan vaikutuksista on tarkemmat erittelyt koti- ja laitoshoidon vastuualuejohtajan katsauksessa. - Tavoite Työikäisten mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisen toimintamallien vakiinnuttaminen. Työikäisten päihteettömyyden edistämisessä etenee suunnitellusti vaikkakin päihdepoliittisen ohjelman jalkauttaminen vaatii edelleen työtä ennaltaehkäisemisen vahvistamiseksi. Pikkulapsiperheiden ja erityisesti äitien mielenterveyden edistämisen ja masennuksen tunnistamista ja hoitoa on kehitetty edelleen. Alkoholin käytön seurantaa audit-menetelmällä on käyttöä on lisätty. Lisäksi vanhusten alkoholi- ja voimavaramittareiden kehittämistä on tehty yhteistyössä Joensuun Ruori-hankkeen toimijoiden kanssa. Lakisääteisten palveluiden järjestämisen osa-alueet: - Tavoitteessa vanhustenhuollon kokonaisvaltainen kehittäminen ja erityisesti varhainen mukaantulo on edetty suunnitellusti. Koti- ja laitoshoidossa on käynnistetty suunniteltu palvelurakennemuutos ja sen ohessa otettu käyttöön toimintakykyä edistäviä palveluita. Sairaalahoidon potilasohjausta ja kuntoutustoimintaa on tehostettu. Tarkennetut tilanneraportit on sisällytetty koti- ja laitoshoidon vastuualuejohtajan katsaukseen. Kehittämistyössä on samalla huolehdittu omalääkärijärjestelmästä, koska lähes kaikki sosiaali- ja terveystoimen palvelut tarvitsevat sitä tuekseen joko suorasti tai epäsuorasti. - Tavoitteen lakisääteisten kuntakohtaisen lastensuojelusuunnitelman toteuttaminen kaupunkitasoinen suunnitelma on valmisteltu ja esitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokoukselle Lisäksi kaupunginhallitus myönsi kehittämisrahaa ammatillisen perhehoidon kehittämiseen 0,3 M. Perhehoitoa on käynnistetty lyhytaikaisen perhehoidon osalta ja kehittämismääräralla on saatu välittömästi toteutettua kustannussäästöjä, jotka on raportoitu vastuualuejohtajan katsauksessa. - Tavoitteeseen realistinen talousarvio kehittämisen tukena etsitään edelleen keinoja kehittämällä kaupunkitasoisesti sekä strategia- ja talousarviotyöskentelyä että toiminnan, talouden ja henkilöstön raportointia. Erityisesti tuotteistuksen ja sen raportoinnin kehittämiseen tulee panostaa. Suunnitelmallisen henkilöstöpolitiikan osa-alue: - Tavoite henkilöstöä tuetaan ja kehitetään yhteistyössä kaupungin keskushallinnon kanssa on edennyt suunnitellusti mm. siten, että seurantajakson aikana on käynnistynyt yhteiset PALKEkoulutukset, joilla edistetään kaupunkitasoista toimintatapojen ja toimintarakenteiden kehittämistä. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö on osallistunut tämän lisäksi lakisääteiseen täydennyskoulutukseen henkilö-, työyhteisö- ja toimialatasolla tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. 94

97 40XX SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Seuranta ajalta TALOUSARVION TOTEUTUMISEN KANNALTA KRIITTISET KOHDAT Asetettu talousarvioraami on lähtökohdiltaan haasteellinen. Raamiin pääsemiseksi talousarvioon sisällytettiin tasapainottamistoimia yhteensä 9,7 M, mistä erillisenä toimenpideohjelmana 6 M säätötoimet kattava kokonaisuus. Suunnitellut toimintamuutokset ja toimintojen painopisteiden siirrot kohti ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa tulevat aiheuttamaan siirtymävaiheen aikana päällekkäisiä kustannuksia. Yhden seurantavuoden aika on erittäin lyhyt ja sopeutustoimia jatketaan monilta osin saumattomasti vuonna Talousarvio sisällytettiin vakinaisen henkilöstön palkkavaraukset. Huomioitavaa on se, että tulosalueelle annetusta raamista puuttui koko henkilöstön kahden viikon palkkavaraus 2,5 M, joka on siirtynyt vuodelle 2010 vuoden 2009 talousarvion palkkapohjasta. Palkkamäärärahojen niukkuus on kohdennettu määräaikaisen henkilöstön palkkavarauksiin palkkaamisen kriteerejä entisestään tiukentamalla. Toiminnan ja talouden vaatimusten toteuttamiseksi varahenkilöstöä laajennetaan korvaamaan ulkopuolisen sijaistyövoiman käyttöä. Kuhilas Oy:n sijaispoolijärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia on myös pyritty arvioimaan. Elokuun toteumatietojen perusteella näyttää siltä, että toimeenpantujen henkilöstösäästöjen ansiosta kustannuskehitystä on saatu madallettua 1,6 M. Toimenpiteiden ajallisen niukkuuden takia ylitysennuste on vielä noin 0,9 M. Määrärahojen niukkuus on kohdennettu talousarviossa myös palvelujen ostoihin, joiden määrärahoissa on varauduttu kahden prosentin kustannusnousuun. Toimialalla on tehostettu ostopalvelusopimusten ja kustannusten valvontaa sekä hallintaa muun muassa puuttumalla sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksujen hinnankorotuksiin, tarkentamalla menettelytapoja tuottajien hinnankorotusesitysten käsittelyssä yms. Kustannuspaineita aiheuttavat edelleenkin sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksut, joita on syntynyt kaupungin toimista huolimatta. Valtuusto teki talousarviomuutoksen tehostetun palveluasumisen enintään 30 lisäpaikan hankkimiseksi ja lisämäärärahan turvin on jatkohoitoon ohjattu alkaen maltillisesti sairaalahoidosta potilaita. Toimenpiteellä on kyetty vaikuttamaan sairaalahoidon potilasruuhkan purkamiseen ja erikoissairaanhoidon menoylityksen lieventämiseen. INFO TOIMINNAN, TALOUDEN JA HENKILÖSTÖN RAPORTOINNIN TEKNISESTÄ TILASTA Talouden raportointi on reaaliaikaista. Myös toimialan henkilöstösuunnittelun pohjalta rakennettu raportointi toimii, vaikkakin se vaatii manuaalista työtä. Sen sijaan henkilöstömittarien raportointia ei voi toteuttaa Vegalta (raportoinnin tietojärjestelmästä) puuttuvan tulosyksikköhierarkian vuoksi. Toiminnan ja erityisesti sen pohjalta rakennetun tuotteistuksen raportointia ollaan paraikaa kehittämässä osana koko kaupungin JOHTI-hanketta. Vuoden 2010 talousarvioon sisällytetty tuotteiden mittaritiedon raportointi ei onnistu tietojärjestelmistä. Jatkokehitykseen tulee panostaa sekä kehittämällä tietojärjestelmien kykyä tuottaa tietoa että arvioimalla tuotemittarien kykyä antaa oikea kuva toiminnasta. Suoritteiden tunnusluvut (T2010 sarakkeessa, mikäli merkitty) ovat tilanne. Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Laadukkaat ja kustannustehokkaat peruspalvelut Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen lakisääteiset kunnan järjestämisvelvoitteet toteutetaan eri vastuualueilla. Terveyspalveluiden osalta hoitotakuu on toteutunut. Vain kuntoutuksen puheterapian kohdalla on ongelmia hoitotakuun 95

98 40XX SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytössä olevien voimavarojen selkiinnyttäminen kesällä 2009 valmistuneen loppuraportin pohjalta. Kaupungin erikoislääkäritasoinen toiminta turvataan osana perusterveydenhuoltoa tiivistämällä yhteistyötä. Toteutetaan terveyden edistämiseen tähtääviä ohjelmia. Kehitetään toiminnan vaikuttavuutta sekä väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavia indikaattoreita. Laatujärjestelmän käyttöönottoa jatketaan kaupungin linjausten mukaisesti. määräaikojen saavuttamisessa. Sosiaalipalveluissa lastensuojelulain edellyttämät käsittelyajat toteutuvat uusien asiakkaiden kohdalla. Myös lastensuojelun tarpeen selvityksissä saavutettiin kesäkuun loppuun lakisääteinen taso. Toimeentulotuen käsittelyaikojen palvelutavoite on toteutunut tammikuusta lähtien. Yhteistyötä sairaahoitopiirin kanssa on tiivistettu suunnitellusti. Muun muassa kumppunuusvirkajärjestelyjen ennakkovalmistelut etenevät kaupungin erikoislääkäritasoisen toiminnan turvaamiseksi ja yhteishankkeena on käynnistynyt KOKO (kotoa-kotiin) -hanke yhteisten hoitoketjujen kehittämiseksi. Toimiala on mukana terveyttä edistävissä hankkeissa mm. KASTE-hankeohjelmatyön, Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön, Terve Kuopio -ohjelmatyön sekä WHO:n Healthy Cities -verkoston ja Terve Kunta -verkoston toimijana. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ( IVA ) arviointimenetelmä on otettu käyttöön toimialan ohjelmatyössä. Seutantatietoja kehitetään myös osana eri kehittämishankkeita (esim. VAMU, PAALU). Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Peruspalveluprosessien toimivuus Valmistaudutaan kaupungin palvelurakenneuudistukseen. Palvelualueuudistuksen viestintä on monisuuntaista ja keskustelevaa. Henkilöstöä on kannustettu kysymään ja kertomaan mielipiteensä. Kaupungin PAALU-viestintäryhmä on tuottanut yhteiseen käyttöön viestintämateriaalia uudistuksesta. Kokonaisvastuu toimialan viestinnästä on ollut sosiaali- ja terveysjohtajalla. Vastuualuejohtajat ovat vastanneet oman vastuualueensa PAALU-viestinnästä ja tulosyksiköiden päälliköt oman tulosyksikkönsä viestinnästä. 96

99 40XX SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Tietojärjestelmien hyödynnettävyys ja käytettävyys Tietojärjestelmien kehittämisessä keskitytään olemassa olevien järjestelmien käytön turvaamiseen, toiminnan kehittämistä ja johtamista tukevan raportoinnin kehittämiseen sekä toiminnan kannalta välttämättömiin kehittämistehtäviin (kuten Karttula, palvelualueja palvelutuotannon muutokset, Kanta-arkisto) Toimialan tiedottaja on koordinoinut ja suunnittellut viestintää. PAALUviestinsuunnitelma on käsitelty toimialan johtoryhmässä. Palvelurakenneuudistustyöhön on osallistuttu aktiivisesti eri poikkihallinnollisin työryhmin sekä asiantuntijoille osoitetulle PALKE-koulutuksella. Uudistusta on käsitelty säännöllisesti mm. toimialan johtoryhmässä, kehittämistoimikunnassa, johdon kehittämisiltapäivissä. Toimiala on tehnyt palvelurakenneuudistukseen liittyvää poikkihallinnollista yhteistyötä mm. kouluviraston kanssa. Tietojärjestelmien ylläpito siirtyi vuoden 2010 alussa kaupungin atk-keskuksesta perustettuun ICT-yhtiöön (Istekki Oy). Samalla tietojärjestelmien investointien hallinta siirtyi sosiaali- ja terveyskeskukselle. Karttulan kuntaliitokseen liittyvät Karttulan kunnan ja Sisä-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän tietojärjestelmäratkaisujen suunnittelu on edennyt tarvittavien hankintojen, käyttöönoton ja käytännön toteutuksen yksityiskohtien suunnitteluun. Kansalliseen potilaskertomusarkistoon liittymisestä Kuopion kaupunki ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat tehneet sopimuksen, johon perustuen sosiaali- ja terveyskeskuksen Pegasos-järjestelmä liitetään Kelan earkistoon terveydenhuollon organisaatioista ensimmäisenä. Liittyminen kansalliseen arkistoon edellyttää hoitotyössä ns. rakenteiseen kirjaamiseen siirtymistä, jonka käyttöönottoa ja koulutuksia on alettu suunnittelemaan. Tammi-elokuun muut kehittämistoimet: esiselvitykset apuvälinepalveluiden sekä mammografian seulontatutkimusten tietojärjestelmäratkaisuista, valmistelut digitaalisen sanelujärjestelmän uusimiseksi, suun terveydenhuollon sähköisen asioinnin hankintojen toteuttaminen sekä tietovarastoraportoinnin toteutus laitoshoidossa ja seurantatietojen määrittely kotihoidossa ja sosiaalipalveluissa. Lisäksi 97

100 40XX SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta toteutettiin toiminnan muutosten aiheuttamia tietojärjestelmämuutoksia (mm. ostopalvelut) ja selvitettiin kotihoidon tuotannonoptimoinnin tietojärjestelmävaihtoehtoja hankintaportaali-hilman tietopyynnön avulla. Toimiva johtajuus Johtamisjärjestelmän toimivuus Johtoryhmätyöskentely ja sisäinen raportointi toimii kaikilla organisaation tasoilla vuosikellon mukaisesti. Kehityskeskustelut toimivat strategian sisäistämisen ja henkilöstön työmotivoinnin välineinä. Esimiehet raportoivat kehityskeskusteluista. Asia- (management) ja henkilöstöjohtamisen (leadership) osaamista vahvistetaan ja tuetaan (esim. johtamisen etiikka ja vertaistuki) kaikilla johtamisen tasoilla. Vastuualueiden vuosikellot ovat sovitettu yhteen toimialan sekä kaupungin vuosikellojen kanssa. Vastuualueet ovat vastanneet kehityskeskustelujen orgnisoimisesta suunnitellusti. Toimialan johto eri tasoilla on osallistunut kaupunkitasoisesti mm. ylimmän johdon muutosjohtamiskoulutukseen sekä muun johdon JET-koulutukseen. Lisäksi osana PAALU- hanketta on osallistuttu koko johdon toimesta PALKE- koulutuksiin osana kapunkitasoisen uudistuksen varmistamiseksi. Lisäksi valmistelu toimialan eettisen keskutelupiirin jalkauttamiseksi osaksi tulosyksiköiden toimivaa esimiestyötä eteen suunnitellusti. Palvelutuotannon ja talouden tasapaino Tuotannon ja talouden tasapaino on saavutettu Toiminnan sopeuttamista taloudellisiin voimavaroihin jatketaan. Toiminnan ja talouden seuranta on reaaliaikaista ja antaa riittävät ja oikeat tiedot. Sisäinen valvonta tukee seurantaa. Talousarvion käyttösuunnitelma pitää sisällään toiminnallisten muutosten toimenpideohjelman, jolla toimintaa sovitetaan talousarvion määrärahoihin. Toimenpideohjelmaa seurataan ja käsitellään kuukausittain toimialan johtoryhmässä. Kaupunkitasoista seurantajärjestelmää kehitetään osana palvelualueuudistusta. Talouden ja toiminnan seuranta noudattaa kaupunkitason aikataulutusta. Talouden ja toiminnan tilannetta käsitellään kuukausittain toimialan johtoryhmässä, kehittämistoimikunnassa sekä 98

101 40XX SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Suurten kaupunkien kustannukset: ikävakioidun mittariston mukaan Kuopio sijoittuu kustannusten edullisuudessa mediaanin edullisemmalle puolelle. Tuotebudjetointi on otettu käyttöön sekä valtuusto- että lautakuntatasolla. lautakunnassa. Sisäisen valvonnan selonteko vuodelta 2009 sekä sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2010 ovat käsitelty lautakunnassa Toteutumista raportoidaan osana osavuosikatsausta. Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset vuonna 2009 olivat ennakkotietojen mukaan 2097 asukasta kohden. Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset kasvoivat edellisvuodesta 4,5 % ja vuoden 2009 rahassa kasvu oli 2,9%. Vertalukuntien (11 suurinta kuntaa) joukossa ikävakioidut kustannukset olivat nejänneksi suurimmat, perusterveydehuollon ollessa edullisin ja erikoissairaanhoidon ollessa kallein. Kustannukset olivat 2,7% mediaanikustannuksia korkeammat ja euroissa 4,8 M. Tuotebudjettia kehitetään. Tuotteistuksen mukaista raportointia kehitetään osana palvelualueuudistusta. Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö Työelämän laatu Työelämän laatuun, henkilöstön osaamiseen ja palveluhenkisyyteen sekä uudistumiseen panostetaan henkilöstöstrategian mukaisesti. Asiakas- ja henkilöstökyselyin kerätty tieto hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Henkilöstön osaaminen, palveluhenkisyys ja uudistuminen Täydennyskoulutuksen toteuttamisessa huomioidaan henkilöstön kehittymisen ja toimivan johtajuuden strategiset linjaukset. Osana laatujärjestelmän käyttöönottoa johtamisosaamista vahvistetaan. Osaamiskartoituksiin ja osaamisen johtamiseen selvitetään sähköisen verkkoympäristövälineen hyödyntäminen. Kaupungin henkilöstökertomus on käsitelty toimialan kehittämistoimikunnassa. Sosiaali- ja terveyspoliittisessa ohjelmatyössä on huomioitu asiakkailta ja henkilöstöltä saatu palaute ja ohjelmaa laaditaan yhteistoiminnallisesti. Ammatillinen täydennyskoulutus toteutuu tulosyksiköissä laaditujen koulutussuunnitelmien mukaisesti. Sähköisen verkkoympäristövälineen hyödyntäminen on selvitetty eikä sähköistä järjestelmää toistaiseksi oteta toimialalla käyttöön. 99

102 100

103 101

104 102

105 103

106 40XX SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 2,626,343 10,103, , , ,322 14,079,042-36,281,297-11,671,483-36,087,040-3,286,568-1,633,029-8,227, ,756-97,358,367-83,279, Tot.% 2,177,491 11,038, , , ,186 14,130,889-36,865,289-11,502,823-39,412,130-3,283,044-1,836,847-8,381, , ,548,714-87,417, Tot.% 4,418,756 15,280,252 1,709, , ,985 22,296,353-53,356,245-17,213,107-59,813,686-5,026,600-2,557,144-12,327, , ,785, ,489,147 4,525,954 15,853,500 1,313, , ,000 22,311,804-54,322,029-16,789,123-61,500,200-5,037,960-3,039,272-12,514, , ,572, ,260,887 3,838,473 16,335,282 1,132, , ,999 21,908,516-54,780,412-17,184,742-64,503,587-5,164,234-3,035,408-12,568, , ,700, ,792, , , ,627-3,961-13, , , ,619-3,003, ,274 3,864-54,281-93,928-4,128,008-4,531, ,283 1,055, ,287-8, , ,837-1,424,167 28,365-4,689, , , ,607 28,009-6,915,199-7,303, TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

107 55XX LÄHIKUNTIEN SOS.- JA PERUSTERV.HUOL Seuranta ajalta Kuntien yhteistyön kehittämistä jatketaan Yhteistoiminta-alueen Tuusniemen terveyskeskuksen toiminta on toteutunut suunnitellusti ja palvelujen henkilöstötilanne on säilynyt hyvänä. Kaupunki on käyttänyt jonkinverran vuodeosaston paikkoja. Tuusniemen kunnanvaltuuston tekemien PARAS-linjausten perusteella on tavoitteena myös kunnan perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvien sosiaalihuollon palvelujen siirtäminen Kuopion sosiaali- ja terveystoimen hoidettavaksi. Taloussuunnitelma hieman ylittyy Tehty talousarvio ei kaikilta osin ollut riittävä. Henkilöstömenoissa on ollut edelliseen vuoteen verrattuna kasvua. Kuluvalle vuodelle tehty budjetti ylittynee noin 0,4 M, mikä tehdyn sopimuksen mukaan laskutetaan Tuusniemen kunnalta tilinpäätöksen yhteydessä. Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Laadukkaat ja kustannustehokkaat peruspalvelut Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus Lakisääteiset kunnan järjestämisvelvoitteet toteutetaan * seurataan hoitotakuun toteutumista ja tiedotetaan siitä kuntalaisille. Hoitotakuu on toteutunut seurantajakson aikana. Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Peruspalveluprosessien toimivuus Tehostetun palveluasumisen paikkojen lisääminen vähentämällä pitkäaikaishoidon paikkoja. Käynnistetään selvitys Tuusniemen kunnan perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvien sosiaalihuollon palvelujen siirtämisestä Kuopion sosiaali- ja terveystoimen hoidettavaksi PARAS-lain velvoittaman aikataulun mukaisesti. Suunnittelu pitkäaikaispaikkojen vähentämisestä käynnistymässä. Sosiaalihuollon palvelujen siirtämisen suunnittelu Kuopion sosiaali- ja terveystoimen hoidettavaksi on käynnistymässä. Toimiva johtajuus Johtamisjärjestelmän toimivuus Kehityskeskustelut ovat käytössä kaikissa tulosyksiköissä. Esimiehet osallistuvat johtamiskoulutukseen tarpeen mukaan. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet. Johtamiskoulutuksia on järjestetty ja esimiehiä on osallistunut niihin. Palvelutuotannon ja talouden tasapaino Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Palvelujen tuotteistaminen nivotaan osaksi Palvelujen tuotteistaminen toteutetaan 105

108 55XX LÄHIKUNTIEN SOS.- JA PERUSTERV.HUOL Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Kuopion kaupungin kokonaissuunnittelua ja sen toteuttamista. samassa aikataulussa Kuopion sosiaali- ja terveystoimen tuotteistamisen kanssa. Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö Henkilöstön osaaminen, palveluhenkisyys ja uudistuminen Järjestetään lakisääteinen täydennyskoulutus ja sen seuranta. Asiakaskyselyillä selvitetään mahdolliset palveluvajeet. Työtyytyväisyyttä seurataan ilmapiirikartoituksen avulla. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on järjestetty. Seurantajakson aikana ei ole suoritettu asiakaskyselyjä. Viime syksynä Kallaveden Työterveyden suorittaman kartoituksen jälkeen ei ole suoritettu uutta kartoitusta. 106

109 55XX LÄHIKUNTIEN SOS.- JA PERUSTERV.HUOL Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili 2009 Tot.% 2010 Tot.% TP 2009 TA 2010 Tot.ennuste Erotus Tot.% 2010 Enn./TA Kasvu Enn./Ed.v Kasvu % MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 1,639, , ,830, , , , , ,398, ,987 ###### 1,493, , ,407 1,708,225-1,029, , , ,301-4, ,825, , ,116, ,286 1,623 1,510 2,415,914-1,201, , , , ,167-2,415, ,996, , ,000 2,257,000-1,170, , , ,000-1,000-6,000-2,257, ,241, , ,651 2,533,433-1,509, , , ,127-4,310-3,355-2,710, , ,480 30, , ,196-70,212-55,803 11,873-3,310 2, , ,985-5,984-1, , ,027-50,347 74,663-5,170-4,021-1, , , , ###### 107

110 49XX ERIKOISSAIRAANHOITO Seuranta ajalta Strategisten tavoitteiden toteutuminen Sairaanhoitopiirin kanssa laadittiin yhteinen kehittämissuunnitelma (6/2009). Tärkeimmäksi painopistealueeksi linjattiin, että ikääntyvien palvelurakenteet on saatava kuntoon. Keskeisin haaste on saada päätökset perusinvestoinneille, joilla edesautetaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti ikääntyvien palveluohjauksen kehittämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ikääntyvien asiakkaiden vääristynyt palvelujen käyttö niin KYSin kuin Harjulan vuodeosastoilla vaikeuttaa osin jopa ratkaisujen etsimistä muun tarvittavan työnjaon kehittämiseksi. Lähivuosina tarvitaan vääjäämättä lisäresursointeja, joilla mahdollistetaan ikääntyvien tarkoituksenmukainen asuminen sekä tuki omatoimisuudelle ja kotona selviytymiselle. Lisäresurssien avulla voidaan nykyistä kuopiolaista palvelurakennevinoumaa samalla korjata STM:n laatusuosituksen mukaiseksi. Asian tärkeyden takia on laadittu yhteinen vetoomus yhdessä sairaanhoitopiirin johdon kanssa. Seurantajakson aikana on valtuusto teki talousarviomuutoksen 30 tehostetun palveluasumispaikan hankkimiseksi, jotka ovat korjanneet palvelurakennevinoumaa. Talousarviomuutoksen vaikutuksista on tarkempi erittely koti- ja laitoshoidon vastuualuejohtajan katsauksessa. Yhteistyön kehittämisessä painotetaan edelleen sitä, että Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin työnjakoa tulee selkiyttää perusterveydenhuollossa. PARAS-lain edellyttämien toimenpiteiden johdosta tehdään Pohjois-Savossa kahtaalla yhteistyön tiivistymistä perusterveydenhuollossa. Samanaikaisesti kun Kuopion kaupunki tiivistää kuntayhteistyötä perusterveydenhuollossa Tuusniemen, Karttulan ja Suonenjoen kanssa työstetään sairaanhoitopiirissä Kysteri -liikelaitoksen perustamista perusterveydenhuoltoon. Kolmantena linjauksena painotetaan erikoislääkäritasoisen toiminnan tärkeyttä ja se turvataan yhteistyön avulla. Työryhmässä päädyttiin ehdottamaan kolmesta eri vaihtoehdoista nk. yhteistyön mallia, jonka mukaan kaupungin perusterveydenhuollon erikoislääkäritasoista toimintaa tuetaan uusien perustettavien kumppanuusvirkojen sekä sen lisäksi entisestään tiivistyvän konsultaatio- ja koulutusyhteistyön kautta. Sairaanhoitopiirille on tehty esitys radiologian kumppanuusvirasta. Kaupungin johdon tuella on käynnistetty erikoissairaanhoidon omistajaohjauksen kehittäminen yhteistyössä Varkauden ja Iisalmen kanssa. Lisäksi yhteistyöhön osallistuvat Siilinjärven ja Leppävirran kuntien edustajat. Tarkoituksena on aikaansaada koko Pohjois-Savon kuntakentälle yhteinen erikoissairaanhoidon omistajaohjausmalli, jolla kyetään nykyistä paremmin ennakoimaan jäsenkuntien palveluiden käytön ja maksuosuuden kehitys parantamalla työn tuottavuutta kaikissa julkisissa palveluissa, myös erikoissairaanhoidossa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri raportoi talouden toteumaennusteen toimialalle niiltä osin, kun se koskettaa Kuopion maksuosuutta. Toimalan erikoissairaanhoiton toteumaennuste pohjautuu sairaanhoitopiiriin laatimaan ennusteeseen Kuopion maksuosuudesta. Lisäksi ennusteessa on huomioitu muiden erikoissairaanhoitoa tuottavien sairaaloiden käyttö edellisen vuoden tason mukaisesti. Seuranjakson aikana on lautakunta käsitellyt siirtoviivemaksujen perusteita, joista pyydettiin selvitys sairaanhoitopiiriltä. Selvityksen pyyntäminen johti maksuperusteiden tarkastamiseen ja sairaahoitopiiri selkeytti jatkohoitoa odottavien potilaiden kaupungille kohdistuvia maksuperusteita. Suoritteet (T2010-sarakkeessa) ovat toteumia elokuun tilanteen mukaan

111 49XX ERIKOISSAIRAANHOITO Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus Omalääkäritoiminnan kautta vaikutetaan erikoissairaanhoidon avopalvelujen ja keskitetyn päivystyksen kysynnän vähenemiseen. Pitkällä tähtäimellä toiminta lyhentää erikoissairaanhoidon poliklinikoiden jonoja. Palvelujen määrä Palvelujen määrä pysyy v tasolla. Yhteispäivystyksen kävijämäärät ovat jonkinverran lisääntyneet ja etenkin vanhuspotilaiden määrä yhteispäivystyksessä on kasvanut. Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on kasvanut kaupungin lääkärivajeesta johtuen. Jatkohoitopaikkojen saanti on ajoittain vaikeaa ja siirtoviivemaksujen määrä on syksyä kohden nousussa. Psykiatrian laitoshoidon tarve on jatkanut vähentymistään. Sairaanhoipiirin toimintojen osalta hoitojaksot ja hoitopäivät ovat ennakkotietojen mukaan vähentyneet vuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon nähden suunnitellusti mm. osasto 3 ulkoistamisen tavoiteasetannan mukaisesti. Poliklinikkakäytössä on kasvua 6 %, lähetteet ovat lisääntyneet 1,5 % ja jono on kasvanut 3,9%. Hoitopalveluiden laskutuksessa tapahtunut voimakas kasvu selittyy uuden DRGlaskutusjärjestelmän käyttöönotolla alkaen. Sairaanhoitopiirin johto on ilmoittanut kuitenkin tarkistavansa laskutusta kuluvan vuoden aikana. Palvelutuotannon ja talouden tasapaino Toiminnan ja talouden tehokkuus Kaupunkitasolla tehostetaan yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa toimintamallista tarkoituksenmukaisten jatkohoitopaikkojen käytöstä keväällä 2009 valmistuneen selvityksen pohjalta. Kehitetään yhteistyötä mm. konsultaatio- ja koulutusyhteistyön kautta. Sairaanhoitopiirin johdon kanssa on laadittu yhteinen vetoomus toimintojen kehittämiseksi käynnistämällä pikaisesti tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen hankinta lautakunnan esityksen mukaisesti. Lisäksi sairaanhoitopiirille tehdään esitys radiologian kumppanuusviroista. Konsultaatio- ja koulutusyhteistyössä hyödynnetään sairaahoitopiirin osaamista mm. kehitetyn lääkekoulutuksen osalta

112 49XX ERIKOISSAIRAANHOITO Seuranta ajalta Suorite TA2010 T2010 Somaattinen erikoisairaanhoito Hoitopäiviä Hoitojakson pituus ka.pv Poliklinikkakäynnit Psykiatrinen erikoissairaanhoito Hoitopäiviä Hoitojakson pituus ks. pv Poliklinikkakäynnit Hoitopäiviä yhteensä Poliklinikkakäyntejä yhteensä

113 49XX ERIKOISSAIRAANHOITO Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili 2009 Tot.% 2010 Tot.% TP 2009 TA 2010 Tot.ennuste Erotus Tot.% 2010 Enn./TA Kasvu Enn./Ed.v Kasvu % MAKSUTUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE ,618-5,597-64,773, ,804,147-64,804, ,652 2,652-27,808-6,000-67,605,737-2,652-67,642,197-67,639, , ,550-37,214-8,425-97,270, ,316,070-97,240, ,332-8,145-96,898, ,944,000-96,944, ,652 2,652-40,564-8,752-99,605,737-2,652-99,657,705-99,655, , ,707, ,713,705-2,711, ,550-72,898-3, ,335,370-2,588-2,341,635-2,414, ,

114 50XX TOIMEENTULOTURVA Seuranta ajalta Toimeentuloturva tammi-elokuu Toimeentulotuen tarpeen kasvu on viime vuodesta pysähtynyt osin johtuen siitä, että indeksikorotusta toimeentulotuen perusosiin ei tänä vuonna ole tarvinnut tehdä. Parannukset työttömyysturvan käsittelyajoissa ovat myös osaltaan aiheuttaneet sen, että ennakonluonteista toimeentulotukea on tarvittu aiempaa vähemmän. Myös työttömyyden kasvu on pysähtynyt. Aluehallintoviranomainen asetti Kuopiolle uhkasakon toimeentulotuen käsittelyaikojen saattamiseksi lainmukaisiksi toukokuun loppuun mennessä. Etuuskäsittelijöitä on lisätty tänä vuonna kolmella. Käsittelyajat ovat olleet lainmukaisia, alle 7 vuorokauden mittaisia, jo tammikuun puolivälistä alkaen. Etuuskäsittelijöiden lisääntymisen myötä sosiaalityöntekijöiden työpanosta on voitu kohdentaa aiempaa enemmän varsinaiseen sosiaalityöhön. Mikäli kehitys jatkuu lineaarisena, ei näillä näkymin toimeentulotuen määrärahoihin tarvita lisäystä aikaisempien vuosien tapaan. Suoritteet (sarakkeessa T2010) ovat toteumia elokuun tilanteen mukaan Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Toimeentulotukiprosessin kehittäminen Toimeentulotukiasioiden käsittelyn sujuvuus. Etuuskäsittelyn prosesseja tehostetaan. Toimeentulotuen käsittelyajan palvelutavoitteena on selvissä tapauksissa 7 arkipäivää. Etuuskäsittelyyn perustettiin kaupunginhallituksen päätöksellä kolme määräaikaista virkaa toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen saattamiseksi toimeentulotukilain mukaiseksi. Toimeentulotuen palvelutavoite on toteutunut tammikuusta lähtien. Suorite TA2010 T2010 Toimeentulotuen saajia Toimeentulotukiperheitä Tuensaajien osuus väestöstä %

115 50XX TOIMEENTULOTURVA Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 147, ,427, ,171 4,334,908-45,131-10,191-7, ,757,916-56,377-7,452-15,884,889-11,549, Tot.% 453, ,873, ,837 5,095,659-46,544-9,970-7, ,778,113-55, ,897,559-9,801, Tot.% 492, ,844,793 1,027,311 8,364,191-65,273-14,625-9, ,898,654-83,781-7,666-23,080,049-14,715, , ,000, ,000 8,950,000-50,000-10, ,744,396-83, ,888,371-14,938, , ,213, ,837 8,636,446-63,212-13,566-8,780-1,305-22,578,113-83, ,748,284-14,111, , , , ,554-13,212-2, ,166, ,140, , , ,082-58, ,255 2,061 1, , , , , TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

116 60XX KULTTUURIPALVELUKESKUS Seuranta ajalta Sisäinen valvonnan katsaus Kulttuuripalvelukeskuksen sisäisen valvonnan keskeiset tavoitteet vuonna 2010 ovat taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen seuranta, hankintojen oikeellisuus, sopimusten ja maksuliikenteen oikeellisuus sekä palvelualueuudistuksen läpivienti ja viestintä. Talouden toteutuminen on jatkuvan seurannan kohteena. Lisäsopeutusohjelman toimenpiteitä on tehty kulttuurilaitoksissa seurantajakson aikana. Kulttuurilaitosten kaikki alitilittäjäkassat on tarkistettu ja niistä ei ole löytynyt huomautettavaa. Hankintarajan ylittäviin ostopalvelusopimuksiin ja tehtyihin viranhaltijapäätöksiin on kiinnitetty huomiota ja pyydetty tekemään viranhaltijapäätökset hankintasäännön mukaisesti. Talous ja maksuliikenne ovat toteutuneet asianmukaisesti. Palvelualueuudistuksen etenemistä on seurattu ja uudistuksesta tiedotettu henkilökuntaa. Suoritteiden tunnusluvut ovat ennusteita vuodelle Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Laadukkaat ja kustannustehokkaat kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Kirjastopalvelut vertailukaupungeista neljän parhaan joukossa. Kokoelmia kehitetään määrärahojen puitteissa. Kirjastopalvelut toteutetaan yhä enemmän valtakunnallisessa kirjastoverkossa noudattaen kaupungin linjauksia. Toiminnassa pyritään turvaamaan peruspalvelut ja edistämään vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Kulttuurihistoriallinen museo Kulttuurihistorialliset museopalvelut toteutetaan kaupungin linjausten ja alueellista toimintaa koskevan sopimuksen mukaisesti. Lähivuosien painopisteitä ovat museon ja museoaineiston saavutettavuuden parantaminen sekä kokoelmatyön ja kokoelmatilojen suunnitelmallinen kehittäminen. Kokoelmatyön painopisteenä on kokoelmahallintaohjelmiston vaihto Antikvariaohjelmasta WebMusketti-ohjelmaan. Tietopalvelussa kehitetään Pohjois-Savon muisti sivustoa. Vuonna 2009 kaupunginkirjasto oli toiseksi taloudellisin vertailukaupungien joukossa (vuosittain seurattava tavoite). Verkkokirjastossa kävijöiden määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna 38 %. Hakujen määrä on hieman laskenut eli 3,5 % (peuskirjastopalvelut toimivat hyvin). Keväällä 2010 toteutettiin asiakaskysely, jonka tuloksista voi päätellä, että peruskirjastopalvelut toimivat moitteettomasti ja että asiakkaat ovat (suhteellisen) tyytyväisiä kirjaston palveluihin. Kulttuurihistoriallinen museo osallistuu valtakunnalliseen nykyajan dokumentoinnin hankkeeseen - TAKO pooli 3 (arki) - museoiden työnjaon edistämiseksi. Alueellisessa toiminnassa on tehty asiantuntijayhteistyötä, ja museoaineistojen digitointia on nostettu saavutettavuuden parantamiseksi. Kokoelmaprosessi on kartoitettu ja nykyisissä tiloissa voitu parantaa aineistojen säilytystä. SebMusketti-ohjelmisto ja palvelin ovat käytettävissä, aineistojen konvertointi ja koulutus ovat toteutettavissa aivan vuoden lopussa ja ensi vuonna. Pohjois-Savon muisti on myös Liferay-alustalle siirrettynä, sen käyttöönotto ja koulutus jatkuu ensi vuodelle

117 60XX KULTTUURIPALVELUKESKUS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Taidemuseo Taidemuseopalvelut toteutetaan kaupungin linjausten ja alueellista toimintaa koskevan sopimuksen mukaisesti. Lähivuosien painopisteitä ovat taidemuseon ja museoaineiston saavutettavuuden parantaminen ja kokoelmatyön suunnitelmallinen kehittäminen. Tavoitteina ovat elämyksiä ja tietoa tuottavat näyttelyt, kaupunkikulttuuria ja hyvinvointia edistävä toiminta, uuden tutkitun tiedon tuottaminen kuvataiteesta sekä kulttuuriperinnön turvaaminen. Taidemuseon vuosi on toteutunut tavoitteiden mukaisesti 30-vuotisjuhlan näyttelyiden ja tapahtumien merkeissä. Uuden kokoelmanäyttelyn lisäksi valmistui keväällä näyttely yhteistyössä Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kanssa. Kesällä taidemuseon Rakentajat-näyttely liittyi teemaltaan asuntomessuihin. Kokoelmatyö ja aineiston saavutettavuuden parantaminen etenivät suunnitellusti. Kokoelmatyön kehittämistä edistää osaltaan Leonardo Da Vilhun säätiön merkittävä kokoelmalahjoitus. Monipuolinen taidekasvatustyö ja julkisen taiteen palvelut ovat näyttelyiden ohella olleet tärkeä osa kaupunkikulttuuria ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Kaupunginteatteri Kaupunginteatteri tuottaa 4 ensi-iltaa suurella näyttämöllä ja 3 ensi-iltaa studiossa. Teatteri jatkaa kotikirjailijaprojektia sekä toteuttaa laadukkaita vierailuesityksiä mm. Riksteaternin kanssa. Yhteistyötä paikallisten toimijoiden ja oppilaitosten kanssa jatketaan. Musiikkikeskus ja kaupunginorkesteri Musiikkikeskuksen tulotavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä orkesteritoiminnan että muun tapahtumatuotannon laadun, houkuttelevuuden, tason ja määrän säilyttämistä. Kaupunginteatterilla on tuotettu seurantajakson aikana suuren näyttämön ensi-iltaan näytelmät Vanhan ruhtinaan rakkaus ja Elonkorjuujuhla ja studioon ensiillat Räjähdysvaara, Punainen Pallo ja Kiviä taskussa. Vierailuesityksinä on ollut Joensuun kaupunginteatterin esitys Onnellinen prinssi, Riksteaternin Svinalängorna sekä KOM-Teatterin Odotus. Lisäksi Aulaan tuotettiin keväällä esitys Työtä. Kaupunginorkesterin kevään 2010 sinfoniasarjassa vieraili sekä kotimaisia että kansainvälisiä taiteilijavieraita; mm. kapellimestari, säveltäjä Krzysztof Penderecki ja pianisti Olli Mustonen,kapellimestari Juha Kangas ja viulisti Barnabas Kelemen. Orkesteri toimi säestävänä orkesterina Kuopion XI Viulukilpailuissa tammikuussa Savonlinnan Oopperajuhlien kesän 2010 solisteja esiintyi Oopperajuhlien kanssa yhteistyössä toteutetuissa Kuopion ja Helsingin konserteissa. Toukokuussa kuultiin IV Kuopion sävellyskilpailun finaali, jossa orkesterin säestämänä esitettiin kaksi lastenoopperaa konserttiversiona: Sami 115

118 60XX KULTTUURIPALVELUKESKUS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Kulttuuriavustukset Avustusjakoperiaatteet on linjattu kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisiksi. Painopiste on ennakoivassa hyvinvointityössä lasten ja nuorten parissa sekä tätä tukevassa kulttuurin ammattilaistoiminnassa. Työllä tähdätään läpinäkyvyyteen avustustoiminnassa sekä parempaan vaikuttavuuteen tiivistämällä yhteistyötä palveluiden tuottajien kanssa. Kehittämistyö ja hankkeet Kehittämistyötä toteutetaan terveyttä kulttuurista -teemalla yhteistyössä kaupungin eri toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi koulutuspalvelukeskuksen ja vapaa-ajan keskuksen kanssa yhteistyössä tehtävä Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa - toimenpidekokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on luoda lasten hyvinvointia ja kulttuurin tasa-arvoista saavutettavuutta edistävä Koulujen kulttuuripolku. Sarka - Luova Pohjois-Savo on EU:n ja Itä- Suomen lääninhallituksen rahoittama, Kuopion kaupungin kulttuuripalvelukeskuksen Baldaufin säveltämä Uppo-Nalle ja Merikarhun tytär ja Kyösti Haatasen Uppo- Nalle löytää ystävän. Kaupunginorkesteri konsertoi tilausesiintymisien muodossa myös Olostunturilla, Rovaniemellä, Tampereella sekä Carinthischer Sommer Festivaalilla Villachissa, Itävallassa. Carinthischer Sommer Festivaalin vuoden 2010 teemana oli suomalainen musiikki. Kuopion kaupunginorkesteri edusti ansiokkaasti festivaalilla suomalaista korkeatasoista orkesterikulttuuria, minkä Itävallan tiedotusvälineet myös huomioivat monin tavoin. Musiikkikeskuksen kevätkauden konserttien yleisösuosikkeja olivat mm. Jaakko Teppo musikaali Onnen Kerjäläiset, Apocalyptica, Pate Mustajärvi sekä Anna Abreu ja Antti Tuisku. Kongressi- ja muista tapahtumista mainittakoon Gerontologia-päivät ja Pysäköinninvalvojien-päivät, Nuorten Pohjola Pohjola Nordenin seminaarit ja näyttelyt, Kuopion Yliopiston 7. promootiotilaisuus, Tyky-helmi sekä Kuopio Tanssii ja Soi tapahtuma. Kulttuuriavustukset on jaettu kulttuurilautakunnan linjausten mukaisesti. Toimiala on osallistunut kulttuurijohtajan johtamaan kaupunkitasoiseen työryhmään (KANE), jonka johdolla on laadittu yhtenäisiä toiminta- ja avustusperiaatteita palvelualueuudistukseen liittyen. Kulttuuripolku toimii kaikissa perusopetuksen kouluissa ja kaikki polut luokka-asteelta 1-9 ovat käynnissä osana kulttuurilaitosten perustoimintaa. Polut sisältävät sekä käyntejä kulttuurilaitoksissa (esitykset, konsertit, näyttelyt) että kouluissa tapahtuvia pajoja (tanssia, vuorovaikutusta, ilmaisua). Kulttuuripolun sisältöjä on tuotettu erityisesti yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Lastun kanssa sekä toteutettu taidekasvatusprojekti Antifestivaalin kanssa. Sarka Luova Pohjois-Savo -hankkeen kaksi 116

119 60XX KULTTUURIPALVELUKESKUS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta koordinoima kaksivuotinen maakunnallinen luovien alojen koulutus- ja verkostoitumishanke. Teemoina ovat sisältöjen tuotteistaminen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Kohderyhmiä ovat julkisen ja kolmannen sektorin kulttuuriorganisaatiot sekä luovien alojen ammatinharjoittajat ja yrittäjät. Hankkeen toteutusaika on alusta asti valmisteltua pilottia: Pohjoisssavolaista taidetta pohjoissavolaisiin koteihin Kuopion asuntomessuilla sekä Kukkura - Pohjoissavolaisen taiteen lähikauppa avattiin yleisölle Asuntomessuilla oli nähtävissä liki 150 teosta 23 taiteilijalta, Kukkurassa vieraili asuntomessujen aikana yli 5000 kävijää. Kummankin pilotin tarkoitus on tuoda esille ja saataville pohjoissavolaisia tuotoksia. Lisäksi hanke järjesti 3 koulutusta, joihin osallistui 35 henkilöä ja 5 muuta tilaisuutta, osallistujia 82. Hanke jatkuu saakka. Hyvin johdettu toimiala Toimiva johtamisjärjestelmä Valmistaudutaan kaupungin hallinnonuudistukseen - kaupunkitasoinen johtosääntö ja toimintasäännön tarkastaminen - johtoryhmätyön kehittäminen - esimiestyön kehittäminen Vakinaisen henkilöstön työpanosta painotetaan ja johtamisjärjestelmää ja esimiestyötä selkiytetään Kehityskeskustelut Kehityskeskusteluiden avulla kehitetään työtä ja selkeytetään työrooleja. Kulttuuripalvelukeskuksen henkilöstö on omalla panoksellaan osallistunut palvelualueuudistuksen läpivientiin ja uuden organisaation rakentamiseen. Vakinaisen henkilöstön työpanosta on lisätty ja johtamisjärjestelmää ja esimiestyötä on selkeytetty vastuualueittain (palveluittain). Kehityskeskusteluja on käyty toiminnan suunnitteluun liittyen palvelualueuudistusta ennakoiden. Palvelutuotannon ja talouden tasapaino Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Toimintatapojen uudistaminen Palveluiden tuotteistamista jatketaan ja palveluprosesseja kehitetään taloudellisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta Tuotebudjetin perusteet on määritelty ja tuotebudjetti on otettu käyttöön sekä valtuustoettä lautakuntatasolla. Osallistutaan kaupunkitasoiseen prosessien kehittämis- ja laatutyöhön. Tuotteistamistyötä jatketaan palvelualueuudistuksen mukaisen uuden organisaation näkökulmasta. 117

120 60XX KULTTUURIPALVELUKESKUS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö Työelämän laatu Osaamisen ylläpito ja kehittäminen Henkilöstö osallistuu oman työn kehittämiseen ja tarvittavaan koulutukseen. Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelu toimii osana pitkän tähtäimen ohjelmisto- ja toimintasuunnittelua sekä toiminnallisia uudistuksia. Henkilöstöä on osallistunut palvelualueuudistuksen edellyttämään kaupunkitasoiseen muutoskoulutukseen. Henkilöstösuunnittelu on osa kokonaisvaltaista toiminnan suunnittelua. Kulttuuripalvelukeskuksen henkilöstökertomus valmistui huhtikuussa. Suorite TA2010 T2010 KULTTUURIPALVELUT ASIAKASMITTARIT Kino Kuvakukko kävijämäärä TALOUSMITTARIT Kulttuuripalveluiden jakamat kulttuuriavustukset PROSESSIMITTARIT nettokustannus e/asukas HENKILÖSTÖMITTARIT kokonaistyöaika (htv.) palkalliset poissaolot (htv) tehty työaika (htv) KIRJASTO ASIAKASMITTARIT fyysiset kirjastokäynnit milj.kpl verkkokäynnit /1000kpl lainaajien lkm lainat milj. kpl TALOUSMITTARIT lainan hinta e/laina (sis.kaikki kulut) nettokustannus/laina nettokustannus/asukas taloudellisuus=henkilöstö+aineistokulut /kävijät+lainaus PROSESSIMITTARIT aukiolotunnit

121 60XX KULTTUURIPALVELUKESKUS Seuranta ajalta kävijät/aukiolotunti HENKILÖSTÖMITTARIT kokonaistyöaika (htv) palkalliset poissaolot (htv) tehty työaika (htv) KULTTUURIHISTORIALLINEN MUSEO ASIAKASMITTARIT kultt.hist.museon kävijät TALOUSMITTARIT nettokustannus e/ asukas PROSESSIMITTARIT kokoelmien volyymi näyttelyiden aukiolotunnit HENKILÖSTÖMITTARIT kokonaistyöaika (htv) palkalliset poissaolot (htv) tehty työaika (htv) TAIDEMUSEO ASIAKASMITTARIT kävijöiden lukumäärä TALOUSMITTARIT nettokustannus e / asukas PROSESSIMITTARIT taidekokoelmien volyymi näyttelyiden aukiolotunnit HENKILÖSTÖMITTARIT kokonaistyöaika (htv) poissaolot (htv) tehty työaika (htv) KAUPUNGINTEATTERI ASIAKASMITTARIT kävijoiden lukumäärä TALOUSMITTARIT nettokustannus e / katsoja nettokustannus e / asukas PROSESSIMITTARIT näytäntöjen lukumäärä

122 60XX KULTTUURIPALVELUKESKUS Seuranta ajalta suuren näyttämön ensi-iltojen määrä studion ensi-iltojen määrä HENKILÖSTÖMITTARIT kokonaistyöaika (htv) palkalliset poissaolot (htv) tehty työaika (htv) MUSIIKKIKESKUS ASIAKASMITTARIT tapahtumien lukumäärä tapahtumien kävijät KAUPUNGINORKESTERI konserttien lukumäärä kuulijoiden lukumäärä TALOUSMITTARIT nettokustannukset e / orkesterin kuulijat nettokustannukset e / musiikkikeskuksen kävijät PROSESSIMITTARIT KKO:n produktiot / vuosi HENKILÖSTÖMITTARIT kokonaistyöaika (htv) palkalliset poissaolot (htv) tehty työaika (htv)

123 60XX KULTTUURIPALVELUKESKUS Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 296, , , , ,820 1,907,522-5,569,564-1,666,590-1,095, , ,456-2,692,961-62,084-12,348,652-10,441, Tot.% 300, , , , ,774 2,000,463-5,723,957-1,660,208-1,121, , ,833-2,796,338-63,779-12,698,985-10,698, Tot.% 425,972 1,451, , , ,126 3,317,352-8,361,805-2,498,238-1,867,675-1,045, ,986-4,040, ,872-18,803,414-15,486, ,750 1,384, , , ,858 3,547,853-8,719,180-2,539,864-1,763, , ,600-4,156, ,363-19,078,183-15,530, ,823 1,264, , , ,460 3,505,369-8,600,327-2,492,332-1,866, , ,600-4,189, ,692-19,031,944-15,526,575 17, ,707-27,412 2,960 84,602-42, ,853 47, ,466-24, ,511 41,671 46,239 3, , , ,448 14, , , ,522 5, ,958 48, ,144 1, ,530-40, TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

124 70XX VAPAA-AJAN PALVELUT Seuranta ajalta Seuranta ajalta Vapaa-ajantoimen toiminta on ajanjaksolla toteutunut pääosin suunnitellusti. Liikunta- ja nuorisotilojen kävijämäärien kehityksessä ei ole havaittavissa olennaisia poikkeamia suunnitellusta. Keskeisten toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty erikseen seurantaraportissa. Palveluiden kehittämistä on jatkettu useiden hankkeiden avulla. Hankkeista ovat jatkuneet mm. Savon Nuorisotiedotus-, Kotoutumiskuntoa Kuopion maahanmuuttajanuorille- ja - naisille-, Uusi Avaus-, KKI- ja Lähiliikunta tutuksi- hankkeet. Vapaa-ajantoimen talous on toteutunut pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti. Toimintatuotot ovat t (55,8%) toimintakulujen ollessa t (65,4%). Toimintakatteeksi muodostui t (67,6%). Tulokertymän toteutumisessa on havaittavissa jossain määrin käyttömaksujen korotuksen vaikutuksena mm. sarja- ja kausikorttien myynnin laskua. Liikuntahalleissa oli keväällä 2010 edellisvuotta vähemmän tapahtumapäiviä (ei liikuntakäyttö). Tulokertymän kehitystä seurataan kuukausittain. Investointeihin kohdentuvia valtionavustuksia on saatu vuonna 2010 seuraavasti: Lippumäen lähiliikuntapaikka euroa ja Lippumäen liikuntakeskus euroa. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Vapaa-ajanlautakunta hyväksyi sisäisen valvonnan suunnitelman vuodelle 2010 kokouksessaan Sisäistä valvontaa on toteutettu ajanjaksolla tehdyn suunnitelman mukaisesti. Sisäisen valvonnan suunnitelman lisäksi vapaa-ajantoimen riskien hallintaa käsitellään keskeisesti toimintayksiköiden pelastussuunnitelmissa ja muissa suunnitelmissa. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai oikeusseuraamus ei ole tiedossa. Toimialajohtajan tehtävät on hoidettu sijaisjärjestelyin (vapltk:n päätös ). Talousarvion toteutumisessa, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa ei ole havaittavissa olennaisia poikkeamia. Vapaa-ajantoimen tulotavoitteen toteutumisessa on havaittavissa alkuvuoden ajalla jossainmäärin käyttömaksujen korotuksen vaikutus ja asetetusta tulotavoitteesta ollaan ennusteen mukaan jonkin verran jäljessä. Menojen ja tulojen kehitystä seurataan kuukausittain. Investointien osalta Heinjoen loppurakentamisen vaiheistus on siirtymässä vuodelle 2011 teknisen viraston suunnitteluresurssivajeen vuoksi. Hankinnoissa, omaisuuden luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole todettu merkittäviä arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Vapaa-ajankeskuksen tekemistä sopimuksista ei ole tiedossa negatiivisia vaikutuksia toiminnalle. Palvelualueuudistuksen valmistelusta johtuen tulee tänä vuonna kiinnittää erityistä huomiota asioiden valmisteluaikatauluihin. Suoritteet on toteumatietoja ajalta tammi-elokuu 2010 ja henkilöstömittarit ovat Vegahenkilöstöraportoinnista tuotettuja ennusteita. Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Nuorisotoimintaan, harrastuksiin ja terveyttä edistävään liikuntaan aktivointi. Terveyttä edistävän liikunnan ohjelman toteuttaminen Teli-ohjelman toteuttaminen suunnitellulla tavalla sisällyttäen myös ravitsemuksen mukaan toimenpide ohjelmaan soveltuvin osin. Päihteettömyyden ja savuttomuuden Terveyttä edistävän liikunnan ja ravitsemuksen työryhmä on kokoontunut alkuvuoden aikana viisi kertaa. Työryhmä on valinnut vuoden 2010 kokousten teemoiksi 122

125 70XX VAPAA-AJAN PALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta edistäminen otetaan mukaan teli-ohjelman teemaksi v aikana. Liikuntaan aktivointi - mallin toteuttaminen vastuualueliikunnanohjaajineen (nettosidonnainen). Nuoriso-ohjelman toteutuksen käynnistäminen Laaja-alainen nuoriso-ohjelma on laadittu vuosien aikana vastaamaan mm. uuden nuorisolain painottamia aiheita. Ohjelman sisältämien kehittämistoimenpiteiden toteutus ja niiden seuranta käynnistetään. Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa -Liikuntapolku. Toiminnassa mukana kaikki Kuopion alakoulut sekä osa yläkouluista. Keskitytään välituntivälineistön sekä kerhotoiminnan kehittämiseen. Myös erilaiset koululaistapahtumat ovat osana toimintaa. Tapahtumia suunnataan myös esikouluikäisille. Opettajille ja oppilaille järjestetään liikunnallista koulutusta. Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman toteuttaminen Aktivoidaan ikäihmisiä ympärivuotiseen liikuntaan. Suunnitellaan, toteutetaan sekä kunnostetaan liikuntapaikat ikäihmisten toimintakykyä vastaaviksi. seuraavat asiat: työikäisten terveyden edistäminen, Terve Kuopio - päivä ja Terve Kuopio asiat, tiedottaminen, seudullisuus, tila- ja asukastupaasiat(palveluverkostoasiat), sekä savuttomuus ja päihteettömyys. Loppuvuoden teemat täsmentyvät syksyllä. Vapaa-ajanlautakunta hyväksyi nuorisoohjelman kesäkuun kokouksessaan Pihasuunnitelmien teko jatkuu aikataulun mukaisesti. Pyörön koulun piha kunnostettu, Hiltulanlahden koulun pihan kunnostus suunniteltu aloitettavaksi syksyllä Kaikki koulut yhtä lukuunottamatta mukana toiminnassa. Pohjois-Savon Liikunnan kanssa on yhteistyössä jatkettu välituntiohjaajien sekä opettajien koulutuksia. Välituntiohjaajia on koulutettu yli 200. Ohjaajia on käytetty apuohjaajina myös erilaisissa kouluille järjestetyissä Liikuntapolkutapahtumissa mm. Kuopiohallissa. Myös Ice-Marathon tapahtumassa oli mukana koulutettuja ohjaajia. Liikennepuistossa järjestettiin toimintaa kesä - elokuussa ja kävijöitä oli 5478 henkilöä. Ikäihmisiä on aktivoitu ympärivuotiseen toimintaan palvelutuotteita, kuten seniorikortteja kehittämällä. Lisäksi liikuntaan aktivointiyksikön ryhmätoiminnoista suurin osa kohdentuu ikäihmisille. KKI- toiminnan puitteissa on osallistuttu mm. vertaisohjaajatoiminnan sekä tiedottamisen kehittämiseen. Liikuntapaikkojen, mm. lähiliikuntapaikat, suunnittelussa huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet. Monipuoliset nuorisotoiminnan ja harrastusten edellytykset. HarrasteHaku-it-sähköinen palvelun jalkauttaminen ja kehittäminen HarrasteHaku- palvelun palvelutuottajien ja käyttäjäkunnan laajentaminen. Harrastehakupalvelussa on tällä hetkellä 128 palveluntuottajaa. Toimenpiteitä palvelun jalkauttamiseksi ja laajentamiseksi on jatkettu alkuvuoden aikana. Käyttökertoja 123

126 70XX VAPAA-AJAN PALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Liikunnan ja nuorisotoiminnan ohjauskertojen, osallistujien ja kävijämäärien kasvu. Tavoitteena vuoden 2009 toteutuneen tason säilyttäminen vuonna Käyttömaksut tarkistetaan. Vireä nuorisovaltuuston toiminta. Aktiivinen nuorisovaltuuston toiminta tapahtumineen. Lähiliikunta-ohjelman toteutus. Lähiliikuntatyöryhmän työn jatkaminen. Kohteena vähintään 1-2 lähiliikuntakohdetta vuodessa kpl. Liikunta- ja nuorisotilojen kävijämäärät ovat kehittyneet alkuvuoden aikana ennakoidusti. Uudet käyttömaksut tulivat voimaan vuoden 2010 alusta alkaen.arvonlisäveromuutoksen mukainen käyttömaksujen tarkistus tuli voimaan Uusi nuorisovaltuusto valittiin keväällä Rock the Club järjestetty 4 kertaa. Lisäksi järjestetty erilaisia nuorten vaikuttamista edistäviä tapahtumia mm. nuorisovaltuuston järjestämä kuulemis- ja keskustelutilaisuus päättäjille. Lähiliikuntatyöryhmä on jatkanut työtään suunnitellusti. Valtuuston talousarvion mukaisesti tavoitteena on, että Hapelähteen lähiliikuntapuisto valmistuu vuoden 2010 aikana ja Lippumäen lähiliikuntapaikan rakennustyöt ovat käynnistyneet. Lisäksi on tehty viimeistelytöitä mm. Peikkometsän lähiliikuntapuistoon. Frisbeegolf rata otettiin käyttöön heinäkuussa. Työt lähiliikuntarakentamisen osalta ovat edenneet suunnitellusti. Kuopio on valittu vuoden 2010 leikin pääkaupungiksi ja lisäksi Kuopion lähiliikuntapaikkaverkosto on palkittu vuoden liikuntapaikkatunnustuksella kesäkuussa Vapaa-ajan vetovoimatekijöiden vahvistaminen. Vapaa-ajanpalvelujen kehittämissuunnitelman toteuttaminen Mm. Puijon, Saaristokaupungin (Lippumäen), Väinölänniemen, ns. Kuntolaakson jne vapaaajanpalvelujen vieminen eteenpäin suunnittelussa ja toteutuksessa. Puijon ja Antikkalan liikunta-alueiden kehittämiseksi on määrärahavaraus talousarvion investointiosassa. Suunnittelu Puijon maalialueen aitaamisesta käynnissä. Väinölänniemen tenniskentät 2 ja 3 peruskorjattu ja otettu käyttöön kesäkuun alussa. Lippumäen liikuntakeskuksen rakentaminen etenee vaiheittain määrärahojen puitteissa. Kuntolaakson osalta merkittävin kokonaisuus on keskustan uimahallin peruskorjauksen tai uudisrakennuksen hankesuunnittelu. Kaupunginjohtajan asettaman työryhmän esitys on valmistunut ja kaupunginhallitus on käsitellyt hankesuunnitelman ja valinnut 124

127 70XX VAPAA-AJAN PALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Tapahtumastrategian toteuttaminen Kansainvälisten talviurheilutapahtumien onnistuneet järjestelyt ja olosuhteet Kuopion vakiinnuttaminen merkittävänä urheilutapahtumakaupunkina. 1-2 merkittävää nuortentapahtumaa. Vapaa-ajanpalvelujen kehittämissuunnitelman tarkistamisen käynnistäminen Vapaa-ajanpalveluverkosto uudelleen arvioidaan kehittämissuunnitelmaan... jatkosuunnittelun lähtökohdaksi uudisrakennusvaihtoehdon. Finland Ice Marathonin ja Mäkihypyn maailman cupin olosuhteet toteutuivat onnistuneesti. Finland Ice Marathonin radan teko tapahtui erityisen haastavissa olosuhteissa. Kaupunginjohtaja on asettanut työryhmän vapaa-aikapalvelujen kehittämissuunnitelman tarkistamista ja päivittämistä varten. Tarkistuksessa laajennetaan näkökulmaa siten, että mukaan tulee liikunnan ja virkistyksen lisäksi myös kulttuuri- ja nuorisotoimi. Työryhmä on aloittanut työskentelynsä ja laatinut työsuunnitelman syksylle Kansalaisjärjestökumppanuus Kansalaisjärjestöstrategian toteuttaminen. Strategian toteuttaminen kaupungin hyväksymällä tavalla (painotukset ja periaatteet avustustoiminnassa). Kansalaisjärjestöstrategiaa toimeenpaneva työryhmä (KANE) on jatkanut valmistelua. Väliraportti on valmistunut. Toteutettu kyselyt järjestöille ja luottamushenkilöille. Toimiva strateginen johtamisjärjestelmä, innostuneet ja osaavat tekijät. Toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky. Innostuneet ja osaavat tekijät. Vapaa-ajankeskus ja vapaa-ajanlautakunta osallistuvat aktiivisesti kaupungin strategian mukaisesti johtamisjärjestelmän kehittämiseen tavoitteena vahva muutoskyky. Hyvä työtyytyväisyys, aktiivinen kouluttautuminen ja alan tieto-taidon pitäminen ajan tasalla, vastuuttamisen vahvistaminen. Vapaa-ajankeskuksen henkilöstö on osallistunut aktiivisesti palvelualueuudistuksen valmisteluun eri työryhmissä sekä Palke -koulutuksiin. Vapaa-ajanlautakuntaa on informoitu palvelualueuudistukseen liittyvistä asioista lautakunnan kokousten yhteydessä sekä järjestetyssä Vapaaajanlautakunnan ja kulttuurilautakunnan yhteisessä palvelualueinfossa ja ko. lautakuntien yhteinen seminaari järjestettiin

128 70XX VAPAA-AJAN PALVELUT Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Henkilöstön alan tieto-taitoa on edistetty koulutuksiin osallistumalla mm. yhdeksän työntekijää on aloittanut yhteisöpedagogi (amk)- koulutuksen ja kaksi työntekijää on aloittanut tekniikan erikoisammattitutkintokoulutuksen. Vapaaajankeskuksen henkilöstölle on järjestetty työhyvinvointia edistäviä tapahtumia. Tuotteistamis- ja laatuprosessit Tuotebudjetti ja tuotteistaminen Tuotebudjetointia ja tuotteistamista kehitetään palvelualuenäkökulmasta. Tuotebudjetin perusteet on määritelty ja tuotebudjetti on otettu käyttöön sekä valtuustoettä lautakuntatasolla. Laatuprosessit Hyvän toiminnan käsikirjan mukainen toiminnan kehittäminen. Tuotebudjetti laadittu valtuusto-, lautakunta- ja käyttösuunnitelmatasolle. Tuotebudjetointia kehitetään tulevalle vuodelle kaupunkitasoisen ohjeistuksen mukaan. Hyvän toiminnan käsikirjan mukaisen toiminnan koulutusinfoon on osallistuttu. Varsinainen koulutus käynnistyy syksyllä Suorite TA2010 T2010 ASIAKASMITTARIT Asiakaskäyntien määrä, liikuntapaikat Asiakaskäyntien määrä, nuorisotilat Avustusyhteisöjen määrä, kpl TALOUSMITTARIT Nettokustannus/asukas, PROSESSIMITTARIT Nettokustannus/kokonaistyöaika, /htv Toimintakulut(netto)/kokonaistyöaika, /htv Toimintakulut(netto)/tehty työaika, /htv HENKILÖSTÖMITTARIT Kokonaistyöaika, htv Palkalliset poissaolot, htv Tehty työaika, htv

129 70XX VAPAA-AJAN PALVELUT Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 160, , , ,243 23,470 1,619,848-2,257, , , , ,378-5,325,689-20,337-9,656,949-8,037, Tot.% 161, , , ,618 33,461 1,620,204-2,412, , , , ,169-5,473,357-18,123-9,978,045-8,357, Tot.% 246,291 1,185, , ,591 33,054 2,580,237-3,313,066-1,002,165-1,114, , ,788-8,066,509-38,779-14,690,192-12,109, ,330 1,299, , ,184 65,032 2,904,108-3,631,153-1,051,648-1,136, , ,695-8,307,304-30,791-15,261,321-12,357, ,976 1,216, , ,618 43,761 2,725,986-3,570,115-1,026,571-1,185, , ,812-8,260,857-27,695-15,144,751-12,418,765 9,646-83,709-39,222-43,566-21, ,122 61,038 25,077-48,365-8,606 37,883 46,447 3, ,570-61, , ,892-30,973 10, , ,049-24,406-70,893 14,077 66, ,348 11, , , TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

130 800X TEKNINEN VIRASTO Seuranta ajalta Teknisen toimen johtajan katsaus Valmistautuminen palvelualueuudistuksen toteutukseen on hoidettu kaupunkiympäristön palvelualueen osalta eri työtyhmissä. Tämä on kuitenkin vienyt runsaasti resursseja ja uudistukseen liittyvät tehtävät ovat kuormittaneet perustyön lisäksi huomattavasti sekä esimiehiä että henkilöstöä. Palvelualueuudistuksen osalta muutoksesta on tiedotettu henkilöstölle. Kunnossapidon ja rakentamisen toimintoihin alkuvuonna vaikuttivat sekä pitkä pakkasjakso että erittäin runsas lumentulo. Katualueiden hoitotaso on ollut tänäkin vuonna minimitasolla. Puistojen osalta Kuopio on saanut valtakunnallista tunnustusta lähiliikuntapaikkojen toteuttamisesta. Alatorin rakentaminen on aloitettu ja kaupunkikeskustan liikennejärjestelyjä on toteutettu. Rakentaminen on painottunut asuntorakentamisen osalta asuntomessualueen ympäristöön. Alkuvuonna työn alla olivat asuntomessukadut sekä Keilankannan tori ja Saaristogallerian kohteet. Asuntomessujen vuoksi tehtiin järjestelyjä myös muilla alueilla, keskustan ja messualueelle johtavien väylien siisteyttä parannettiin messuihin mennessä. Asuntomessujen runsaat kuntavierailut hoidettiin onnistuneesti. Elinkeinoalueista rakentamisen kohteina ovat olleet Kylmämäki, Pieni Neulamäki ja Lumipuiston alue Leväsellä. Matkuksen aluella on rakennettu jatkoyhteyttä logistiikka-alueelle. Yhteistyöhankkeiden osalta Kallansiltojen rakentaminen etenee hyvin. Maankäytön suunnittelun osalta asemakaavatyöt ovat edenneet ohjelman mukaisesti kuitenkin pienin muutoksin: Savilahden Kampusalueen asemakaavan suunnittelutyö siirtyi syksyyn ja Tehdaskadun suurmyymäläkaava jaettiin kahteen osaan. Yleiskaavatyö keskittyy ohjelmoitua vahvemmin Savilahden ja keskustan osayleiskavoihin. Maaomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan jäävän noin 1 miljoona euroa budjetoitua pienemmäksi. Tähän on vaikuttanut kunnallistekniikan rakentamisen vähäisyys minkä vuoksi sopivia uusia myyntikohteita ei ole valmistunut. Kuopion asuntotilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Uusia omistus- ja vuokra-asuntokohteita on runsaasti rakenteilla ja suunnitteilla. Asuntojen korjaustoiminta on ollut erittäin vilkasta valtion suhdanneluonteisten korjausavustusten ansiosta. Kunnallistekniikan rakentamisen ja kunnossapidon tilaajatuottajaselvitys on edennyt aikatalulun mukaisesti. Valtuusto-virastotalon asiakaspalvelupisteen remontti valmistui keväällä ja toiminta käynnistyi uudella toimintatavalla. Asuntomessuprojektin vuoksi asiakaspalvelupisteessä on kesän ajan ollut vajaamiehitys, mikä on haitannut kykyä ottaa hoidettavaksi rakennusvalvonnan asiakkaiden palvelut. Ilmastopoliittista ohjelmaa on toteutettu päätösten vaikutusten arvioinnissa ja vastuualueiden toiminnassa. SISÄINEN VALVONTA Taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi on talouden seurantaa kehitetty erityisesti maanvuokratuottojen ja henkilöstömenojen ennustettavuuden parantamiseksi. Henkilöstömenosäästöjen toteuttamiseksi on teknisessä virastossa noudatettu tiukkaa täyttölupapolitiikkaa. Hankintaosaamisen lisäämiseen on kiinnitetty enemmän huomiota. Maastotietokannan ylläpitojärjestelmän hankinnan ja kilpailutuksen onnistumiseksi tehtiin yhteistyötä sekä hankintatoimen että tietohallinnon hankintaosaajien kanssa. Investointien seuranta- ja raportointimenettelyä kehitetään. Liikelaitosten kanssa on käyty pelisääntökeskusteluja. 128

131 800X TEKNINEN VIRASTO Seuranta ajalta Palvelualueuudistuksesta on tiedotettu henkilöstöä aktiivisesti työpaikkakokouksissa, osastopalavereissa ja teknisen viraston keskustelutilaisuuksissa viestintäsuunnitelman mukaisesti. Uuden keskitetyn asiakaspalvelun toimintamalli edellyttää vastuualueilla selkeää varahenkilöjärjestelmää, jonka kehittäminen on aloitettu keväällä. Oma laaduntarkkailu ja toiminta ovat parantuneet kunnallistekniikan rakentamisessa. Toimijoita on ohjeistettu uudelleen. Lisäksi kiviainestoimitusten osalta on hankittu ulkoinen valvoja, joka on jo aloittanut työnsä. Katurakentamiseen toimitettujen kiviainesten laatupoikkeamista on käynnissä korvausprosessi tavaran toimittajaa kohtaan. Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Kasvua tukeva maankäytön tehostaminen Tonttien riittävyys ja monipuolisuus Pienen Neulamäen yritysaluetta esirakennetaan (sitova). AK ja AR -tonttien käyttöönottoa tehostetaan. Täydennysrakentamisen lisääminen Selvitetään yritysalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet (sitova). Elinkeinopoliittisesti tärkeiden alueiden kaavoitus on resurssoitu. Tehostetaan lähiöiden maankäyttöä. Savilahden kampusalueen kehittämishankkeet etenevät (sitova). Onnistunut maankäyttöpolitiikka Aktiivista maanhankintaa jatketaan kaupungin kasvusuunnilla (sitova). Maankäyttösopimukset neuvoteltu kaavojen etenemisen tahdissa. Tonttien esirakentaminen on käynnissä. Pienen Neulamäen katusuunnitelmat on vahvistettu. AK ja AR tonttien luovutusneuvotteluissa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen tehokkuuteen. Yritysalueiden täydennysrakentamisen selvitys on käynnissä. Henkilövaihdos on hidastanut linjaautoaseman alueen ja jäähallin ympäristön kaavatöiden etenemistä. Täydennysrakennuskaavoja on laadittavana Länsi-Puijolle, Puijonlaaksoon ja Särkiniemeen. Savilahden kampusalueen kehittämishankkeet etenevät ohjelmien mukaisesti. Maanhankintaneuvotteluita käydään Hiltulanlahden alueella. Maankäyttösopimuksia on saatu neuvoteltua entistä paremmin kaavojen etenemisen tahdissa. Kuitenkin muutaman kaavan osalta neuvottelut ovat pitkittyneet. 129

132 800X TEKNINEN VIRASTO Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Kaupungin vetovoimaisuuden tukeminen Keskustan vetovoimaisuus ja viihtyisyys Alatori on rakenteilla ja työaikaiset liikennejärjestelyt toimivat (sitova). Väinölänniemen kohentaminen alkaa. Huomioidaan asuntomessut keskustan ympäristön kehittämisessä. Asuntoalueiden viihtyisyys ja toimivuus Edistetään Koillisen alueen lähiöuudistusta. Asuinympäristön ja asuntokannan esteettömyyttä parannetaan. Hissien rakentaminen vanhoissa asuntoosakeyhtiötaloissa vuoden 2009 tasolla. Kulttuuriympäristö, taiteen kaava ja arkkitehtipoliittinen ohjelma otetaaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Katualueiden hoitotaso vähintään minimitasolla. Kuopion seudun liikennejärjestelmän toimivuus Keskustan liikenneverkon 2-vaiheen suunitelmat valmistuvat. VT5 Päiväranta - Vuorela suunnittelu- ja rakentamisyhteistyö toimii. Kumpusaarentie on toteutusvalmiudessa. Suunnitellaan ja ohjelmoidaan logistiikkaalueeseen liittyvät liikennejärjestelyt. Parannetaan yleisiin teihin liittyviä kevyen liikenteen yhteyksiä (VT 17, Karttulan tie) Selvitetään maksullisen pysäköinnin laajentamismahdollisuudet. Tarkistetaan joukkoliikenteen lippujärjestelmä (sitova). Tehdään EU:n palvelusopimusasetuksen edellyttämät toimenpiteet. Alatorin rakentaminen on käynnissä ja tarvittavat liikennejärjestelyt on tehty. Liikennejärjestelyjä muutetaan rakentamisen etenemisen myötä. Keskustan puhtaanapitotasoa nostettiin asuntomessujen ajaksi ja keskeisille sisääntuloväylille lisättiin kukkaistutuksia. Koillisen alueen lähiöuudistuksen edistämistyö on käynnissä. Esteettömyys on otettu huomioon asuinympäristön suunnittelussa. Asuntoosakeyhtiöissä on käynnissä 10 hissin suunnittelu. Saaristogallerian viisi ensimmäistä kohdetta valmistuivat ja ne julkistettiin virallisesti asuntomessujen yhteydessä. Katualueiden hoitotaso ja valaistus on ollut minimitasolla. Alkuvuodesta kunnossapitoa vaikeutti runsas lumentulo. Keskustan liikenneuudistuksen suunnittelu ja toteuttaminen ovat käynnissä, huomioitu torin yleissuunnitelmassa. VT5:n parantaminen on käynnissä, kaupunki osallistuu rakentajayhteistyöhön. Logistiikka-alueen suunnittelu on käynnissä. On osallistuttu kevyen liikenteen strategian laatimiseen. Joukkoliikenteen visio työryhmä on aloittanut työnsä. EU-palvelusopimusasetuksen edellyttämien toimenpiteiden selvitys on aloitettu. 130

133 800X TEKNINEN VIRASTO Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen Kunnallistekniikan tehokas hyödyntäminen Kunnossapidon ja rakentamisen oman toiminnan laajuus ja toimintamuoto määritelty palvelualueuudistusta varten. Varikkotoiminnan kehittämistavoitteet aikatauluineen on päätetty. Elinkeinotonttien rakentamisen rahoitus on selkeytetty. Kunnallistekniikan piirissä olevaa maankäyttöä tehostetaan. Omaisuuden hallinta Varmistetaan tulojen hankintamahdollisuudet resurssien oikealla kohdentamisella. Selvitetään kiinteistöjen jalostuksen toiminta- ja rahoitusmalli. Esitetään tarvetta vastaavaa peruskorjauksen rahoitusta talousarvioon. Tehostetaan tilojen käyttöä. Vesihuoltopalveluiden toimivuus ja tehokkuus Haja-asutusalueiden jätevesihuollon yksityiskohtainen suunnittelu on valmis. Tarkistetaan vesilaitosten toiminta-alueet. Päivitetään yhteistyömuodot kunnallistekniikan ja Kuopion Veden kesken. Kunnossapidon ja rakentamisen tilaaja - liikelaitosselvityksen loppuraportti on valmistunut. Varikkotoiminnan kehittämistavoitteet sisältyvät edellä mainittuun selvitykseen. Täydennysrakennuskaavoja on laadittavana Länsi-Puijolle, Puijonlaaksoon ja Särkiniemeen. Henkilöstöresursseja on kohdennettu henkilöstösuunnitelman mukaisesti maaomaisuuden hallintaan. Kiinteistöjen jalostuksen toiminta- ja rahoitusmallin selvitys on käynnissä yhdessä tilakeskuksen kanssa. Luovutaan Savisaaren kasvihuonerakennuksista sekä eräistä tukikohdista. Satamakonttorin sijaintiselvitykselle on annettu vuoden jatkoaika. Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tarkempi suunnittelu käynnistetään syksyllä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on käynnissä, se valmistuu vuonna Yhteistyöneuvotteluja Kuopion Veden kanssa on käyty. Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Palvelurakenneuudistuksen valmistelun onnistuminen Palveluprosessien tuotannon organisointi on määritelty, palveluvastaavat on nimetty ja tuotannon fyysiset sijoittumiset on ratkaistu. Tilaamisen ja tuotannon ohjaus on määritelty. Tuotepohjaisen budjetin perusteiden valmistelu Valmius tuotepohjaisen budjetin laatimiselle Tuotanto-organisaation ja johtosäännön valmisteluun on osallistuttu. Organisaatio on hyväksytty KH:ssa. Sen miehitys määritellään myöhemmin. Tuotteistus on sovitettu kaupunkiympäristön 131

134 800X TEKNINEN VIRASTO Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta vuodelle 2011 sekä valtuusto- että lautakuntatasoisesti. Uudistetaan toimintasäännöt. Tuotteisiin kytketyistä mittareista saadaan ajantasaista tietoa. Alueurakoinnin laajentaminen. Ilmastopoliittisen ohjelman toteutus Ohjelman toimenpiteiden käyttöönotto ja arviointi suunnitelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa sekä tukipalveluissa. palvelualueen prosessihin ja tuotepohjainen budjetti voidaan laatia vuodelle Toimintasääntö on uudistettu. Tuotteisiin kytkettävien mittareiden määrittely on käynnissä. Kunnossapidon alueurakat on kilpailutettu ja sopimus on allekirjoitettu. Ulkovalaistuksen lamppujen vaihtoa energiaystävällisempiin malleihin on jatkettu. Ilmastopoliittiset vaikutukset on huomioitu päätösesityksissä. Johtamisen roolit ja esimiestaidot tilanteen tasalla Tiedonvälittäjän ja osallistajan roolissa onnistuminen Viestintä palvelualueuudistuksesta vastaa henkilöstön tiedon tarpeisiin. Lisätään vuoropuhelua johdon ja henkilöstön kesken. Esimiesten ja henkilöstön koulutus palvelualueuudistuksen onnistumisen varmistamiseksi. Tiimityön toimintamalli on yleistynyt ja hanketyön osuus lisääntynyt palveluprosesseissa. Oikea-aikainen tarttuminen Vahvistetaan esimisten aktiivista johtamisotetta asioihin, jotka vaativat toimenpiteitä (mm. lähijohtamisen laatu, työn sisältö ja organisointi, työyhteisöasiat, työntekijöihin liittyvät asiat) Palvelualueuudistuksen vaikutuksista henkilöstön asemaan, tehtäviin ja sijoittumiseen tulevassa organisaatiosa on järjestetty keskustelutilaisuuksia eri organisaatiotasoilla ja työpaikkakokouksissa viestintäsuunnitelman mukaisesti. Esimiehet ovat osallistuneet Palkekoulutuksiin. Maankäytön suunnittelussa on otettu käyttöön hankepäällikkö -järjestelmä. Kehityskeskusteluissa ja esimiehille suunnatussa työterveyshuollon ja työnantajan yhteistoiminnan mallien koulutuksessa on kiinnitetty huomiota esimiesten aktiivisen johtamisotteen ylläpidon tärkeyteen. Henkilöstön motivoituneisuus, monitaitoisuus ja työkyky Oman työn kehittämiseen ja muutokseen osallistumisen mahdollisuus Mentorointi toimii. Hyödynntetään palvelualueuudistus henkilöstön ja työn kehittämisen mahdollisuutena. On huolehdittu mahdollisuuksien mukaan siitä, että eläkkeelle siirtyvien tehtäviä jatkavat henkilöt ottavat hyvissä ajoin vastuun tehtävien hoidosta. Huolehditaan mahdollisuuksien mukaan siitä, että uudistuksen yhteydessä henkilöstölle 132

135 800X TEKNINEN VIRASTO Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Henkilöstön tietämys muutoksesta Luodaan mekanismit työn muutokselle yli organisaatiorajojen. Huolehditaan työilmapiirin säilymisestä. Työn joustaminen Työn joustaminen tekijän tilanteen mukaan. tarjotaan mahdollisuus ilmaista, millaisiin tehtäviin siirtymiseen on kiinnostusta. Palvelualueuudistuksen osalta muutoksesta on tiedotettu henkilöstölle sekä haken että viraston toimesta. Työssä joustetaan ja työtehtäviä on järjestelty uudelleen tarpeita vastaaviksi mm. osa-aikaeläkeratkaisuilla.... T2010 on ennuste Suorite TA2010 T2010 ASIAKAS- JA VOLYYMIMITTARIT Tonttireservin riittävyys / A-tontit, vuosi Tonttireservin riittävyys / T- ja K-tontit, vuosi Liikenneväylien kunnossapito, km Kunnossapidettävät puistot ja katuviheralueet, ha Ainespuun hakkuut, m Paikallisliikenne, vuorokilometrit, 1000 km Kiinteistötoimitukset ja tonttijaot, kpl Käsitellyt maa-asiat, kpl Metsänhoito, ha Laivaustonnit, 1000 tn Vuokratut venepaikat, kpl TALOUSMITTARIT Pysäköintivirheen nettotuotto, Liikenneväylien kunnossapito, /km Kunnossapidettävät puistot ja katuviheralueet, /ha Paikallisliikennetuki, / 100 vuorokm PROSESSIMITTARIT Asemakaavan valmistumisaika kk Asiakastyytyväisyys katujen ja teiden kunnosta / puht. pid. HENKILÖSTÖMITTARIT

136 800X TEKNINEN VIRASTO Seuranta ajalta Kokonaistyöaika, htv Palkalliset poissaolot, htv Tehty työaika, htv

137 800X TEKNINEN VIRASTO Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 3,983,415 1,795,981 57,668 9,837,814 3,637,269 19,312,147-5,759,246-2,348,272-4,851,168-1,763,231-1,671,866-1,494,054-66,677-17,954,514 1,357, Tot.% 4,258,522 1,963, ,280 11,370,678 1,275,524 18,980,609-6,268,947-2,409,378-4,864,124-1,966,226-1,736,199-2,015,922-50,955-19,311, , Tot.% 7,082,922 3,062, ,679 12,076,914 4,743,653 27,766,526-8,960,980-3,583,577-7,458,522-3,020,119-2,655,725-2,274, ,541-28,075, ,697 6,851,433 2,592, ,078 14,000,681 9,713,500 33,995,492-9,543,978-3,676,448-6,843,614-3,224,800-2,744,500-2,220, ,957-28,362,315 5,633,177 6,817,768 2,815, ,580 14,149,266 8,704,724 33,322,743-9,414,050-3,622,995-7,155,024-2,985,426-2,717,017-2,912,215-84,505-28,891,232 4,431,511-33, ,605-1, ,585-1,008, , ,928 53, , ,374 27, ,197 24, ,917-1,201, , ,953 34,901 2,072,352 3,961,071 5,556, ,070-39, ,498 34,693-61, ,456 37, ,009 4,740, ,535. TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

138 86ZZ RAKENNUSVALVONTA Seuranta ajalta Rakennustarkastajan katsaus Rakentaminen on pysynyt Kuopiossa vilkkaana. Rakennusvalvonta on saavuttanut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteensa melko hyvin. Lupatulot näyttävät toteutuvan vilkkaan rakentamisen vuoksi tänä vuonna budjetoitua paremmin. Rakennusvalvontatoimen kuntayhteistyötä isäntäkuntamallin mukaisesti on selvitetty kaikkien naapurikuntien kanssa. Todennäköisesti vuoden 2011 alussa aloitetaan yhteistyö Suonenjoen kanssa. Luvanmukaisten katselmusten suorittamisessa oli ruuhka-aikana jonkin verran viivettä, jolloin palvelutavoitteesta jouduttiin tinkimään. Sisäinen valvonta Lupatulokehitystä tarkkaillaan jatkuvasti. Sisäisellä valvonnalla on selvitetty myös rakennuslupalaskutuksen virheettömyyttä. Poikkeamia ei ole ilmennyt toteutetussa valvonnassa. Suoritteet (T2010 sarakkeessa) ovat seurantajakson toteumia. Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Hyvä asiakaspalvelu Asiakaspalaute Asiakaspalvelu on neuvovaa ja johdonmukaista. Kirjallisin ja suullisin ohjein pyrimme opastamaan rakentajia hyvään rakentamiseen ja viihtyisään ympäristöön. Laatujärjestelmän toimintaohjeet päivitämme vuosittain. Rakennusvalvonta järjestää palautetilaisuuden asiakkaille vuosittain. Kannustamme rakentajia energiataloudelliseen rakentamiseen. Asiakaspalvelutavoite on toteutunut Pientalo-ohjekirja on päivitetty 2/2010 Laatujärjestelmän toimintaohjeita päivitetty osittain. Palautetilaisuus järjestetään syksyllä. Valtaosa asuinrakennuksista on toteutettu energiataloudeltaan määräysten minimitasoa parempana Joustava ja oikeudenmukainen lupakäsittely Lupakäsittelyaika Lupakäsittelyaika on keskimäärin 21 vuorokautta. Tarvittaessa myönnämme vaiheittaisia lupia.(sitova) Kuopion kaupunkikuva Rakentamisen ohjaus ja valvonta on tasapuolista ja ympäristön huomioon ottavaa. Kaupunkikuvatyöryhmä ohjaa ympäristön huomioon ottavaan rakentamiseen ja viihtyisään Käsittelyaikatavoite on toteutunut. Vaiheittaisia lupia on myönnetty asiakkaiden tarpeen mukaisesti. Ympäristötavoitte on toteutunut. Kaupunkikuvatyöryhmä on antanut lausuntoja kaavaluonnoksista ja rakennuslupahakemuksista. 136

139 86ZZ RAKENNUSVALVONTA Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta kaupunkikuvaan. Turvalliset ja terveet rakennukset Rakennusten kunto Rakentamisen vastuuhenkilöt ovat ammattitaitoisia. Rakennusten turvallisuuden varmistamme edellyttämällä riittävän ammattitaitoiset suunnittelijat ja toteuttajat. Aloituskokoukset järjestämme kaikissa asuinja työpaikkarakentamisessa rakentamisen hyvän laadun varmistamiseksi. Rakentamisen valvonta on oikeudenmukaista ja jämäkkää. Edellytämme rakennusten ja materiaalien työnaikaisen sääsuojauksen rakennusten terveellisyyden varmistamiseksi. Vastuuhenkilöiltä on edellytetty riittävä ammatillinen koulutus. Aloituskokoukset on järjestetty kaikissa omakotitalo- ja sitä suuremmissa kohteissa. Työaikaisesta rakennusmateriaalien sääsuojauksesta on edellytetty suunnitelma. Rakennusmateriaalien sääsuojaus on parantunut. Määrälliset tavoitteet Tunnusluku TA2010 T2010 lupapäätökset kpl lupapäätösten kerrosala 1000m aloituskokoukset kpl työmaakatselmukset kpl Oikaisuvaatimukset kpl kateprosentti tulot / menot *

140 860X RAKENNUSVALVONTA Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 0 660, , ,687-98,907-62,196-1,856-41, , , Tot.% 1, ,140 2, , , ,522-69,622-4,685-45,431-3, , , Tot.% 0 989, , , , ,208-9,670-62,258-6, , , ,900 29,500 5, , , , ,879-8,400-62,372-1, ,102-20,102 1, ,140 29,500 5, , , , ,622-8,685-67,749-4, ,366 70,895 1, , ,261-29,410-6,109 16, ,377-3,340-28,264 90, , ,052-33,729-92,368-18,932-10, ,491 2, , , , TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

141 TYKS KUOPION KAUPUNKI YHTEENSÄ Toteuma: Tammi-Elokuu 2010 Tili MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTO TOIMINTATUOTOT PALKAT JA OIKAISUE HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET AVUSTUKSET VUOKRAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 10,561,111 17,819,767 6,843,929 11,387,618 5,514,633 52,127,058-98,026,832-32,786, ,403,716-7,665,156-27,531,025-37,572,558-1,109, ,094, ,967, Tot.% 11,301,711 19,437,423 8,372,241 7,092,396 3,091,257 49,295, ,634,496-33,131, ,792,922-7,875,493-26,780,465-39,042,626-1,333, ,591, ,296, Tot.% 18,549,186 29,099,996 13,865,551 14,666,018 7,587,056 83,767, ,087,380-49,166, ,461,335-12,363,509-40,774,708-56,595,083-1,972, ,421, ,653,626 19,213,465 29,669,683 15,689,331 16,612,743 12,070,054 93,255, ,685,804-49,298, ,448,204-12,384,827-42,205,794-57,889,153-1,753, ,665, ,410,508 18,962,927 30,339,896 14,599,847 16,708,196 11,330,313 91,941, ,027,972-49,499, ,328,692-12,448,484-40,966,847-58,545,093-1,905, ,721, ,780, , ,213-1,089,484 95, ,741-1,314, , ,041-4,880,488-63,657 1,238, , ,836-5,056,183-6,370, ,741 1,239, ,296 2,042,178 3,743,257 8,173,372-5,940, ,535-10,867,357-84, ,139-1,950,010 67,074-19,300,534-11,127, TP 2009 TA 2010 Tot.% Kasvu % Kasvu Enn./Ed.v Erotus Enn./TA Tot.ennuste

142 KONSERNIYHTIÖIDEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

143 KEVAMA OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Kuopion kaupungin ostopalvelusopimuksen mukaiset palvelut Avotyömarkkinoille työllistymismahdollisuudet omaavista ryhmistä työllistyminen tai koulutukseen hakeutuminen Laadukkaat palvelut Valmistautuminen Kuopion seudun työvalmennussäätiön toiminnan alkamiseen Taloudelliset tavoitteet Kuntouttava työtilaisuus (työsuhteinen työtilaisuus) Tuetun työllistymisen mallin mukaiset työhönvalmentaja palvelut Kuntouttava ja valmentava toiminta Palveluiden tuotteistus Avotyömarkkinoille työllistymismahdollisuudet omaavista ryhmistä työllistyminen tai koulutukseen hakeutuminen Toimiva asiakaspalautejärjes telmä Toimenpiteet säätiön toiminnan alkamisen johdosta 45 paikkaa Ka. 35 työkuntoutujaa. Tilanne : 30 työkuntoutujaa. Kuopion kaupunki vastaa asiakkaiden ohjautumisesta ko. palveluun. 40 paikkaa Ka. 31 työkuntoutujaa. Tilanne : 39 työkuntoutujaa. Työ- ja elinkeinohallinto sekä Välke-hanke vastaavat asiakkaiden ohjautumisesta palveluun. 60 paikkaa Ka. 66 työkuntoutujaa. Tilanne : 63 työkuntoutujaa. Kuopion kaupunki vastaa asiakkaiden ohjautumisesta ko. palveluun Palvelut tuotteistettu ja tuotteistus päivitetty vastaamaan palvelua Työllistyy tai hakeutuu koulutukseen vähintään 20 % Asiakaspalautteen tuloksia hyödynnetään ja järjestelmää kehitetään edelleen Yhtiö aloittanut toimenpiteet toimintansa sopeutumiseen säätiön toimintaan Palveluja tuotteistetaan yhteistyössä palvelun tilaajan kanssa (Kuopion kaupunki/ Tuetun työllistymisen yksikkö) välisenä aikana Kevamalla päättyi 109 työkuntoutusjaksoa. Palvelun päättäneistä 15 henkilöä aloitti koulutuksen ja 22 henkilöä työllistyi = 34 %. Asiakaspalautejärjestelmä uusitaan ja sitä kehitetään yhdessä palvelujen tilaajatahon kanssa. Työkuntoutuspalveluja kehitetään asiakaspalautteesta saadun palautteen perusteella. Kevama Oy:n ja Tukevatyövalmennussäätiön toimintojen yhteensovittamista koskeva selvitystyö on päättynyt ja siitä on laadittu raportti. Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Nettotulos Tunnusluku on positiivinen Nettotulos ,90 Nettotulosprosentti 2,53% 141

144 KIINTEISTÖ-KYS OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Asuntojen tarjonta pidetään kysyntää vastaavana ja kunto hyvänä siten, että asunnot saadaan vuokratuksi Taloudelliset tavoitteet Asuntokannan käyttöaste Suoritettujen kuntokartoitusten pohjalta laadittu kiinteistöjen peruskorjausohjelma 100 % Toteutunut tavoitteen mukaisesti Kiinteistöjen Valmistuu syksyllä 2010 peruskorjausohjelma valmis Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Rahoitustulos vähennettynä lainan lyhennyksillä ja peruskorjausinvestointien omarahoitusosuudel -la Tunnusluku on positiivinen On positiivinen Omarahoitusosuus hallituksen erikseen päättämissä kiinteistöjen osittaisissa perusparannusinvestoinneissa Asuinneliövelka X /asm2 Omarahoitusosuus perusparannusinvestoinneissa (% perusparannusten kokonaiskustannuksista) Enintään 762 /asm2 Asuinneliövelka vuoden 2010 lopussa tavoitteen mukainen 100 % Toteutuu tavoitteen mukaisesti 142

145 KUHILAS OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Toimivat, kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut Rekrytointipalvelu Kustannustehokkuus Taloudelliset tavoitteet Asiakaspalaute Valmius tuottaa tarvittavat palvelut Valmius tuottaa rekrytointipalvelua Kaupungin kokonaiskustannukset Ryhdytty asiakaspalautteen mukaisiin tarvittaviin toimenpiteisiin Palvelukuvauksiin liittyvät tehtävärajapinnat sekä tehtävien sisällöt on tarkistettu ja ryhdytty niiden mukaisiin toimenpiteisiin Valmius rekrytointipalvelujen aloittamiseen Tuotteiden yksikköhinnat laskevat Asiakaskysely on toteutettu syksyllä 2009 ja sen mukaan suurin ongelma on hankaliksi koetut atk-ohjelmistot. Kuhilas käy aktiivista keskustelua toimittajien kanssa ohjelmistojen kehittämisestä. Tehtävärajapintoja tarkistetaan tarpeen mukaan ja korjauksia tehdään tarvittaessa. Rekrytointipalvelu on käynnistynyt Vuonna 2011 sekä palkkalaskelman että ostolaskun käsittelyn hinta tulee laskemaan vuoden 2010 tasosta. Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Nettotulos Tunnusluku on positiivinen Tulos ennen veroja ,00 euroa 143

146 KUOPION ENERGIA OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Uuden voimalaitosyksikön investoinnin suunnitelman mukainen eteneminen Uuden voimalaitosyksikön investointivaihe Uuden voimalaitosyksikön investointi etenee suunnitelman mukaisesti. Investointihankkeen kokonaiskustannukset ovat 135 M. Investointi etenee suunnitelmien mukaisesti aikataulussa eikä kustannuksissa ole toistaiseksi havaittu merkittäviä poikkeamia. Oman turvetuotannon käyttöön tulevien suoalueiden hankinta Taloudelliset tavoitteet Toiminta taloudellisesti kannattavaa Korkotuotto omistajalle Vuoden ,2 M :n tappion kattaminen 300 ha Hankkeita käynnissä 2,9 M Korkotuotto pystytään maksamaan Tulostavoite 2,4 M Vuoden 2008 tappiosta pystyttiin kattamaan vuoden 2009 voittovaroilla 2,7 M. Tulosennusteen mukaan talousarvion mukaista tulosta ei tulla saavuttamaan, vaan päädytään noin 1 milj. euroon. Pääasiallinen syy poikkeamaan on suunniteltua suurempi polttoöljyn käyttö voimalaitoksella sekä budjetoitua korkeampi öljyn hinta. Myös sähkön hankinnan profiilikustannuksen nousu ja turpeen hinnan nousu heikentävät tulosta. 144

147 KUOPIO INNOVATION OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Keskeiset kehittämistoiminnot ovat Kuopion kaupungin strategian mukaiset ja ne täyttävät päärahoittajien asettamat tavoitteet. Osaava ja motivoitunut henkilöstö Rahoittajien asettamien kehittämistoimintojen seurantaryhmien arviointi ja palaute Henkilöstötyytyväisyys Annettu arviointi ja palaute vahvistaa seuranta-ajanjaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen Henkilöstötyytyväisyys pysyy normaalilla tasolla Rahoittajien kehittämistoimintojen seurantaryhmien arviointi saatu yleisarvosanalla hyvä. Kehittämisehdotukset otettu huomioon toiminnan tavoitteissa, suunnittelussa ja toimenpiteissä Työtyytyväisyys tavanomaisella tasolla. Taloudelliset tavoitteet Tasapainoinen talous Tulos +/-0 Kaikki toiminnot toteutetaan esitetyn budjetin mukaisena Yhtiön toiminta ja hallinto pidetään tehokkaana Hallinnon osuus kokonaisvolyymista Hallinnon osuus max. 10 % Raportointikaudella kirjattu pieni :n tappio, joka tulee katettua loppukauden toiminnan tuotoilla. Osuus 11,69 % koko volyymista. Yksityisen ja julkisen rahoituksen yhteistyömallien kehittäminen Yksityisen rahoituksen osuus yhtiön tulovirrassa Yksityisen rahoituksen osuus yhtiön tulovirrassa kasvaa/pysyy ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna Projektikustannuksien osalta ulkopuolelta ostettujen asiantuntijapalveluiden laskutus ei ole ajan tasalla. Tämän vuoksi myös projektien kokonaisvolyymia on kertynyt ajankohtaan nähden liian vähän ja tällä on vaikutusta hallinnon prosenttiosuuteen. Yksityisen rahoituksen osuus kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna. 145

148 KUOPION MATKAILUPALVELU OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Vaikuttaminen Kuopion ja Itä-Suomen yhteistyöalueen matkailuvolyymin kasvamiseen ja sitä kautta matkailutulon lisäämiseen Puijon alueen kehittäminen isännän ominaisuudessa Taloudelliset tavoitteet Matkailutilastot Kasvu +5 % edellisvuoteen verrattuna Kehittämistoimenpiteet Sähköinen (e-business) informaatio-, varaus- ja maksukanavajärjestelmä otettu käyttöön Kehittämistoimenpiteet aloitettu Tammi-heinäkuun aikana 2010 Kuopion rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 3 % verrattuna vuoden 2009 vastaavaan aikaan. Kotimaasta yöpymiset ( ) lisääntyivät 5,5 %, mutta ulkomailta sen sijaan kirjattiin 11,9 %:n vähennys yöpymisluvuissa (35.000). Heinäkuussa yöpymiset (kotimaa + ulkomaat) lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 19,7 %. Kotimaan kasvu yksin oli jopa 26,8%, joka johtunee pääosin Asuntomessujen tuomasta matkailijavirrasta. KMP:n hallitus päätti 8.9. keskeyttää alkuperäisen hankinnan ja aloittaa uuden kilpailutuksen hyvin nopealla aikataululla. Kilpailutuksen tavoitteena on löytää toimittaja(t), joilta ostamme portaalin tarvitsemat työkalut merkittävästi edullisemmin kuin alkuperäinen hankintamalli olisi mahdollistanut. Matkailuportaali on tarkoitus saada uuden kilpailutuksenkin jälkeen käyttöön viimeistään keväällä KMP:n hallitukselle ei ole tehty esitystä Puijon isännyydestä ja näin ollen asiaa ei ole käsitelty KMP:n hallituksessa. Jos näin kaupungin toimesta haluttaisiin, on KMP valmis harkitsemaan asiaa positiivisessa hengessä. Talousvastuut Puijon osalta kuuluisivat jatkossakin kaupungille. Tasapainoinen ja vakavarainen talous sekä kannattava liiketoiminta Talouden tuloskehitys Positiivinen tulos Elokuun lopun tilanne KMP:ssa on alkuvuoden haasteet huomioiden vähintään kohtuullinen ja loppuvuoden ennusteen mukaan yhtiön on mahdollista yltää positiiviseen tilinpäätökseen vuodelta

149 KUOPION OPISKELIJA-ASUNNOT OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Asuntojen tarjonta pidetään kysyntää vastaavana ja kunto hyvänä siten, että asunnot saadaan vuokratuiksi Taloudelliset tavoitteet Asuntokannan käyttöaste Kiinteistöjen peruskorjaussuunnitelma 94,5 % Tavoite tullaan todennäköisesti saavuttamaan. Kiinteistöjen pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaa (PTS) toteutetaan Kyllä Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Rahoitustulos vähennettynä lainan lyhennyksillä ja peruskorjausinvestointien omarahoitusosuudella Asuinneliövelka X /asm2 Tunnusluku on positiivinen Enintään 640 /asm2 Kyllä = 588,07 /asm2 147

150 NIIRALAN KULMA OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Asuntoja tuotetaan kysyntää vastaavasti ja asuntojen kunto pidetään laadukkaana ja asuinympäristö turvallisena, että asunnot saadaan vuokratuksi Asuntojen saatavuus Taloudelliset tavoitteet Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Omarahoitusosuus peruskorjausinvestoinneista Asuntokannan käyttöaste Asuntojen peruskorjaus Aika hakemuksen jättämisestä asunnon saantiin Rahoitustulos vähennettynä lainan lyhennyksillä ja peruskorjausinvestointien omarahoitusosuudella Asuinneliövelka /asm2 Omarahoitusosuus peruskorjausinvestoinneista (% peruskorjausten kokonaiskustannuksista) 99,7 % 99,80 % Vuosille laaditun peruskorjausohjelman mukaisesti Omatoimiseen asumiseen pystyville osoitetaan asunto kohtuuajassa Tunnusluku on positiivinen Enintään 510 / asm2 Inkiläntie 2 peruskorjaus valmistui huhtikuussa Inkilänmäenkatu 30 ja Saarijärventie 16 peruskorjaukset aloitettiin joulukuussa Malminkatu 13 ja Sampsankatu 2-4 peruskorjausten laskenta syyslokakuu 2010.Koulutie 4 peruskorjaus siirretty tilakeskuksen päiväkotitarpeen vuoksi. Asuntohakemuksia 1379 kpl. Heti hoidettavia hakijoita ei ollut ollenkaan. 2,5 % hakemuksista; 35 kpl on yli 3 kuukautta (hakemuksen 1. jättöpvm) vanhoja erittäin kiireellisiä hakemuksia ,29 ; Tavoite toteutuu 493 /asm2 5 % Keskimääräinen 11,8 %; Seuranta KUOPION PYSÄKÖINTI OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Investoinnin toteutuminen suunnitelman mukaan Rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan Käynnistää alatorin laajennusrakentamisen Urakoitsijavalinta suoritettu ja työt alkaneet Hanke etenee aikataulussa. Taloudelliset tavoitteet Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Tilikauden tulos Nollatulos Tulos ,89 148

151 KIINTEISTÖ OY KUOPION LUUKAS ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Taloudelliset tavoitteet Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Tilikauden tulos Nollatulos Tulos ,21 KIINTEISTÖ OY KUOPION KOULUTILAT ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Investoinnin toteutuminen suunnitelman mukaan Taloudelliset tavoitteet Investoinnin eteneminen Käynnistää uuden koulurakennuksen rakennuttamisen Lehtoniemen koulun rakentaminen käynnistynyt keväällä 2010 Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Tilikauden tulos Nollatulos Tulos ,32 149

152 LIITTEET 150

153 YDINKAUPUNGIN TULOSLASKELMA TP TA+TAMU TPE Ero Muutos-% Tot. Tot. Muutos-% TA:n TP-09/ Tot TPE % Myyntituotot , ,0 58,8 Maksutuotot , ,1 65,5 Tuet ja avustukset , ,3 53,4 Vuokratuotot , ,3 77,7 Muut toimintatuotot , ,9 25,6 - Myyntivoitot , ,7 6,3 TOIMINTATUOTOT , ,7 59,1 Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , ,7 67,2 Eläkekulut , ,6 67,4 Muut henkilösivukulut , ,8 66,5 Henkilöstömenot yhteensä , ,8 67,2 Palvelujen ostot Asiakapalvelujen ostot ,8 68,0 Muut palvelujen ostot ,4 61,7 Palvelujen ostot yhteensä , ,4 66,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,7 63,6 Avustukset , ,7 63,5 Vuokrakulut , ,9 67,4 Muut toimintakulut , ,3 76,1 - Myyntitappiot #JAKO/0! TOIMINTAKULUT , ,7 66,5 TOIMINTAKATE , ,5 68,1 Verotulot Kunnan tulovero , ,5 74,0 Kiinteistövero , ,9 3,4 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,4 68,4 Verotulot yhteensä , ,8 69,1 Valtionosuudet , ,1 66,6 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,6 65,4 Muut rahoitustuotot , ,1 77,1 Korkokulut , ,1 28,6 Muut rahoituskulut , ,1 49,2 Liikelaitosten ja KE Oy:n peruspääomatuotot , ,8 66,7 VUOSIKATE , ,7 132,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,5 59,3 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot #JAKO/0! Satunnaiset kulut SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT #JAKO/0! TILIKAUDEN TULOS , ,5 16,9 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) ja vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) ja vähennys (+) TILIKAUDEN YLI- TAI ALIJÄÄMÄ , ,5 16,9 Vuoden 2009 tilinpäätös: - Vuoden 2009 tilinpäätös on tehty vertailukelpoiseksi atk-keskuksen ja tilakeskuksen osalta - Ydinkaupungin toimintakuluihin on lisätty sisäisen vuokrauudistuksen vaikutus yhteensä euroa. - Tilakeskukselle on siirretty talonrakennuksen myyntivoitot ja- tappio sekä Kuopion Pysäköinti Oy:n myyntivoitto joka on kirjattu satunnaisiin tuottoihin - Tilakeskuksen peruspääoman tuotto 14,0 milj. euroa on lisätty vuodelle

154 YDINKAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TP TA TPE Ero Muutos-% Tot. Tot. Muutos-% TA:n TP-09/ Tot TPE % Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,7 132,6 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , ,4 6,8 Toiminnan rahavirta , ,4 807,6 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,3 48,7 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,8 40,2 Pys. vastaavien hyöd.luov. tulot , ,5 4,5 Investointien rahavirta , ,0 471,7 TOIMINNAN JA INV. RAHAVIRTA , ,6 128,0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,5 66,8 Antolainasaamisten vähennykset , ,2 137,4 Antolainauksen muutokset , ,0-36,6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,3 46,8 Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset , ,5 93,1 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut ,9 Vaihto-omaisuuden muutos ,0 Pitkäaikaisten saamisten muutos ,9 Saamisten muutos , , ,2 Korottomien velkojen muutos , ,6 115,1 Velat/saatavat liikelaitoksilta ,3 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,4-88,8 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , , ,3 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,5-1728,1 RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat , ,3 Rahavarat , ,0 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,5 152

155 LIIKELAITOSTEN TILANNEKATSAUKSET 153

156 KUOPION ENERGIA LIIKELAITOS 154

157 KUOPION ENERGIA LIIKELAITOS PL KUOPIO OSAVUOSIKATSAUS Yleistä Liikelaitoksen liikevaihto oli elokuun loppuun mennessä 33,8 miljoonaa euroa, mikä ylittää budjetoidun puolellatoista miljoonalla. Liikevoitto, 3,7 miljoonaa euroa, on alle budjetoidun. Ennuste vuoden lopun tilanteesta näyttäisi johtavan 7,4 miljoonan tuloutuksella 2,5 miljoonan alijäämään. Viimeisen vuosikolmanneksen säät voivat vaikuttaa lopputulokseen parantavasti tai huonontavasti. Sähköverkko Kuopion Energian jakelualueella siirretyn sähköenergian määrä oli 386 miljoonaa kilowattituntia, mikä on 3,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihto oli 9,3 miljoonaa euroa ja tulos oli 3,2 miljoonaa euroa. Sähkön jakeluverkon keskeytyksiä on ollut elokuun loppuun mennessä yhteensä 28 kpl, joista 17 on ollut suunniteltuja. Eniten ennakoimattomia vikakeskeytyksiä on aiheuttanut tuuli ja myrsky. Keskeytysten aikana sähköä on jäänyt toimittamatta kilowattituntia. Keskimääräinen keskeytysaika asiakasta kohden tänä vuonna on tällä hetkellä 16 minuuttia. Kaukolämpö Katsauskauden lämmön liikevaihto oli 23,7 miljoonaa euroa ja tulos 0,9 miljoonaa. Lämmön hankinta oli 650 GWh ja myynti 583 GWh. Uusia lämpöasiakkaita on liitetty 67 kpl ja lisäksi uusia lämpösopimuksia on tehty 98 kpl. Henkilöstö Vakinaista henkilökuntaa oli , kesäsijaisia 8 ja oppisopimuskoulutettavia 6, yhteensä 94. Investoinnit Alkuvuonna sähköverkkoliiketoiminnan investoinnit ovat olleet 1,65 miljoonaa euroa (koko vuoden budjetti 3,5 miljoonaa euroa). Rakentamisen alla on ollut teknisen viraston yhteisrakentamiskohteita Pienessä Neulamäessä ja Lehtoniemessä. Uusia kerrostalo ja liikehuoneistokohteita on rakentunut eri puolilla kaupunkia. Muuntamoiden saneeraukset ja jakelumuuntajien vaihtoja on tehty vaihto-ohjelman mukaisesti. Käytönvalvontajärjestelmän osana olevan viestiverkon kehittäminen on käynnistynyt. Puijo-Haapaniemi- Kurkimäki väleille rakennetaan langattomat linkkiasemat ja käytönvalvontaverkkoa laajennetaan näiden avulla uusiin muuntamoihin. Samalla nykyaikaistetaan 15 erotinaseman viestiyhteydet. Urakoinnin osalta mittavien ulkovalaisimien vaihtoprojektien ensimmäiset vaiheet sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä on saatu päätökseen. Molemmissa kohteissa tehdään syksyn aikana lisävaihtoja. Kaukolämpöverkoston rakentaminen on painottunut Saaristokaupunkiin. Normaalin verkostorakentamisen lisäksi Haapaniemeltä Kirkkokadulle rakennettiin DN 400 siirtoyhteys. Juhani Ahonkadun pumppaamo saneerataan. Työ on laiteasennusvaiheessa. 155

158 Vanhojen pientalojen liittäminen jatkui mm. Itkonniemellä, Rypysuolla ja Päivärannassa Kaukolämmön mittareiden etäluennan rakentaminen jatkuu. Mittareita on asennettu 1700 kpl. Näiden asiakkaiden laskutuksessa hyödynnetään jo etäluentaa. Loppuvuoden näkymät Sähkönsiirron kokonaismäärä nousee selvästi edellisvuodesta, vaikka loppuvuosi olisikin tavallista lämpimämpi.varsinkin suurempien asiakkaiden osalta sähkönkäyttö on kasvanut selvästi edelliseen vuoteen verrattuna yleisen taloustilanteen parantumisen myötä. Siirtotulot ovat tällä hetkellä yli budjetoidun ja tilanne tulee säilymään loppuvuoden ajan. Urakoinnin osalta pyritään nollatulokseen. Sähköverkon rakentaminen ja saneeraukset jatkuvat vilkkaana koko syksyn. Rakentaminen painottuu keskustaan, Pienen Neulamäen ja Leväsen yritysalueille sekä Lehtoniemeen. Sähköverkon saneeraustoiminta on kesän jäljiltä pysähdyksissä, koska lähes kaikki henkilöstöresurssit ovat.uudisrakentamisen ja ulkopuolisen urakoinnin käytössä. Sähköverkko valitsi kilpailutuksen jälkeen etäluentajärjestelmän ja palvelun toimittajaksi Landis+Gyr Oy:n. Tällä hetkellä käydään toimittajan kanssa sopimusneuvotteluja. Tavoitteena on saada sopimus aikaan vuoden loppuun mennessä. Hankeen arvioitu kokonaishinta on 8 miljoonaa euroa. Kaukolämmön tulos näyttää jäävän noin puoli miljoonaa euroa alle budjetoidun. Alkuvuonna pakkaskaudella jouduttiin käyttämään polttoaineena runsaasti kallista öljyä eikä lisääntynyt myynti kattanut kokonaan syntyneitä lisäkustannuksia Uusien liittyjien määrä jää alle kahdensadan. Lähivuosien huippumäärät alittuvat, mutta määrä on kuitenkin pitemmällä ajalla tarkasteltuna normaalitasoa. Lämmitysmarkkinoiden kilpailu on kiristynyt, kun maalämpö on kasvattanut suosiotaan erityisesti pientaloissa. Maalämmön investointikustannukset ovat määrien lisääntyessä laskeneet ja polttoaineveroratkaisut ovat olleet epäedullisia kaukolämmölle. Ympäristövaikutuksiltaan kaukolämpö on edelleen kilpailukykyinen, mutta yksittäinen asiakas tekee päätökset useimmiten kustannusten perusteella. Tämän vuoksi kaukolämmön hinnoittelua tulee arvioida jatkossa entistä kriittisemmin. 156

159 TULOSLASKELMA V. 2010/KUOPION ENERGIA LIIKELAITOS Valmis Budjetti Toteuma Tot. % Ero TA 2010 Ennuste Myyntituotot 32246, ,8 104,8-1546, , ,7 Vuokratuotot 37,2 44,5 119,6-7,3 38,8 120,5 Muut toimintatuotot 154,2 265,9 172,4-111,7 263,0 293,1 TOIMINTATUOTOT 32437, ,2 105, , ,3 Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -2006,8-2153,9 107,3 147, ,9-3592,0 Eläkekulut -570,9-603,2 105,7 32, ,5-1021,8 Muut henkilösivukulut -110,4-105,4 95,5-4, ,3-197,6 Henkilöstömenot yhteensä -2719,7-2862,5 105,2 174, ,7-4811,3 Palvelujen ostot -312,9-224,9 71,9-88,03-493,2-405,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,2 111,3 2090, , ,0 Avustukset 0,0 #JAKO/0! 0 Vuokrakulut -170,3-170,2 100,0-0,08-193,6-193,5 Muut toimintakulut -2412,1-2323,8 96,3-88, ,7-3660,1 TOIMINTAKULUT , ,6 108, , ,0 TOIMINTAKATE 8384,3 7992,7 95, , ,3 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 60,8 7,0 11,5 0 82,0 82,0 Tuloutus kaupungille -4933,3-4933,3 100, ,0-7400,0 VUOSIKATE 3511,8 3082,3 87, ,1 3965,3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4279,8-4327,4 101, ,0-6514,0 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut 0,0-0,3 0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS -768,0-1245,5 162, ,9-2548,7 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -768,1-1245,5 162, ,9-2548,7 157

160 RAHOITUSLASKELMA V. 2010/KUOPION ENERGIA LIIKELAITOS Budjetti Toteuma Tot. % Ero TA 2010 Ennuste Tulorahoitus Vuosikate 3511,8 3082,3 87, ,1 3965,3 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 0,0 0-32,3-32,3 TULORAHOITUS YHTEENSÄ 3511,8 3082,3 87, ,8 3933,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -8387,0-4179,6 49, ,0-8387,0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 0,0 0 0,0 0,0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,0 0,0 0 0,0 0,0 INVESTOINNIT NETTO -8387,0-4179,6 49, ,0-8387,0 VARSINAINEN TOIMINTA JA INVES- TOINNIT NETTO -4875,2-1097,3 22, ,2-4454,0 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lis. 0,0 0,0 0 0,0 0,0 Antolainasaamisten väh. 0,0 0,0 0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis. 0,0 0,0 0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen väh. 0,0 0,0 0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset 0,0 0,0 0 0,0 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 0,0 1840, ,0 1128,0 VAIKUTUS MAKSU- VALMIUTEEN -4875,2 743,6-15, ,2-3326,0 158

161 KUOPION VESI LIIKELAITOS 159

162 KUOPION VESI LIIKELAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS Ajalla Kuopion Vesi Liikelaitoksen liikevaihto on 11,1 M, joka on enemmän kuin vuoden 2009 vastaavalla aikavälillä. Käyttökustannukset ovat 4,4 M, joka on enemmän kuin vuonna Tämänhetkisen ennusteen mukaan Kuopion Veden liikevaihto tulee olemaan 15,7 M ja käyttökustannukset 6,6 M vuonna Sekä liikevaihto että käyttökustannukset toteutunevat talousarvion mukaisesti vuonna Kuopion Veden investoinnit ovat olleet elokuun loppuun mennessä 3,1 M, joka on 34 % koko vuoden budjetoiduista investoinneista. Syyskuussa on alkanut kaksi suurta verkostoinvestointia, Siikaniemen kadun ja Itkonniemenkadun vesihuollon saneeraukset. Näiden investointien kustannusarviot ovat yhteensä 1,02 M. Tämän hetkisen ennusteen mukaan vuonna 2010 investointien kokonaismäärä on 8,3 M, kun talousarviossa investointien kokonaismäärä on 9,3 M. Elokuun lopussa verkostoinvestointien osuus kaikista investoinneista oli 85 % ja laitosinvestointien osuus 15 %. Saneerausinvestointien osuus kaikista investoinneista oli 25 %. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon laajennukseen on vuonna 2010 varattu rahaa Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen Kuopion Veden ympäristölupaa koskevasta valituksesta ja piti ympäristölupaviraston päätöksen ennallaan. Kuopion Vesi valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen heinäkuussa Tästä johtuen Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon saneerausrahat jäävät suurelta osin käyttämättä vuonna Vuoden 2010 talousarviossa varauduttiin 1,3 M :n lainan nostoon. Laina varattiin Lehtoniemen puhdistamon laajennuksen aloittamiseen. Laajennus ei pääse kuitenkaan alkamaan ympäristöluvasta tehdyn valituksen vuoksi. Tämän vuoksi Kuopion Vesi Liikelaitoksen ei tarvitse nostaa euron lainaa v Samasta syystä johtuen lainan lyhennykseen varattu raha pienenee eurosta euroon ja lainan korko eurosta euroon. Laskutettu vesi- ja jätevesimäärä on vuoden 2009 tasolla. Sekä talousveden että puhdistetun jäteveden laadulliset tavoitteet on saavutettu erittäin hyvin. Sisäisen valvonnan vuoden 2010 erityistavoitteita ovat taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen, hankintojen oikein suorittaminen, sisäisten ostopalvelusopimusten päivittäminen ja puuttuvien laatiminen sekä omien vakuutusten tarpeellisuuden selvittäminen. Elokuun lopun seurantatilanne: Kuopion Veden hankintojen ohjeistuksen ja menettelytapojen laadintatyö on käynnistetty. Tätä varten on perustettu työryhmä. Teknisen viraston kunnallisteknisen osaston kanssa on aloitettu neuvottelut yhteistyömuodoista ja sopimusmalleista. Tilakeskuksen kanssa on siivoussopimukset on päivitetty 160

163 TULOSLASKELMA V /KUOPION VESI LIIKELAITOS Budjetti Toteuma Tot. % Ero TA 2010 Ennuste Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot , Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrakulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 0 0, Muut rahoitustuotot 5 0 0, Korkokulut , Muut rahoituskulut Tuloutus kaupungille , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,

164 RAHOITUSLASKELMA V. 2010/KUOPION VESI LIIKELAITOS Budjetti Toteuma Tot. % Ero TA 2010 Ennuste Tulorahoitus Vuosikate , Satunnaiset erät Varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät TULORAHOITUS YHTEENSÄ , Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , Rahoitusosuudet investointimenoihin , Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO , VARSINAINEN TOIMINTA JA INVES- TOINNIT NETTO , Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lis Antolainasaamisten väh. 0 0 Oman po:n muutokset 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis Pitkäaikaisten lainojen väh , Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset Korottomien pitkä- ja lyhytaikais- 0 ten velkojen muutos , RAHOITUKSEN RAHAVIRTA VAIKUTUS MAKSU- VALMIUTEEN ,

165 Strategiakortit 2010 Kuopion Vesi 163

166 Palvelukyky ja vaikuttavuus KRIITTINEN MENES- TYSTEKIJÄ ARVIOIN- TIKRITEE- RI MITTARIT MAANKÄYTTÖ TAVOITE 2010 VASTUU SEURANTA Kasvua tukeva maankäytön tehostaminen 1) Tonttien riittävyys ja monipuolisuus Yritystonttireservi suhteessa kysyntään Osallistutaan Pienen Neulamäen yritysalueen rakentamiseen vesihuollon osalta suunnittelu, verkosto Eteläisen yritysalueen vhyleissuunnitelmat tekeillä 2) Täydennysrakentamisen lisääminen 3) Onnistunut maankäyttöpolitiikka Atonttireservi suhteessa kysyntään Olevan kunnallistekniikan piirissä toteutuva kerrrosala k-m2, % Maareservin riittävyys kasvualueilla AK ja AR tonttien käyttöönottoa tehostetaan Yritysalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet selvitetään vesihuollon osalta Lähiöiden maankäytön tehostaminen olevaa vesihuoltorakentamista käyttäen Selvitys jv-puhdistamon aluetarpeesta Vesihuollon huomioiminen maankäyttösopimuksissa 164 suunnittelu, verkosto suunnittelu, verkosto suunnittelu, verkosto suunnittelu, jätevedenpuhdistus suunnittelu Osa alueen vh:n rakentamisesta tehty, loput tekeillä Yleissuunnittelija mukana kaikissa yritysalue- ja lähiökohteissa Odotetaan ympäristölupaa Esitetty KV:n näkemys mm. Särkiniemen ja linja-autoaseman osalta

167 Palvelukyky ja vaikuttavuus KAUPUNKIYMPÄRISTÖN VETOVOIMAISUUS KRIITTINEN MENESTYS- TEKIJÄ ARVIOINTI- KRITEERI MITTARIT TAVOITE 2010 VASTUU SEURANTA Kaupungin vetovoimaisuuden tukeminen 1) Keskustan vetovoimaisuus ja viihtyisyys Arviot kehityssuunnasta Osallistuminen Alatori-hankkeeseen verkosto Osallistutaan työmaakokouksiin ja valvotaan toteutusta 165

168 Resurssit PALVELUTUOTANTO JA TALOUS KRIITTINEN MENESTYS- TEKIJÄ ARVIOINTI- KRITEERI MITTARIT TAVOITE 2010 VASTUU SEURANTA Palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen 1) Kunnallistekniikan tehokas hyödyntäminen Kehityshankkeiden toteutuminen Osallistuminen keskusvarikon kehittämistavoitteiden selvittämiseen Elinkeinotonttien rakentamisen rahoitus selkeytetty verkosto tj, verkosto Ei aloitettu Yleissuunnittelija mukana hankkeissa Käytettävissä oleva tonttireservi (käyttöaste) Kunnallistekniikan piirissä olevaa maankäyttöä tehostetaan Suunnittelu, verkosto Rakennetaan tarvittavat osat 2) Vesihuoltopalveluiden toimivuus ja tehokkuus Sopimukset tehty Yhteistyömuodot teknisen viraston ja Kuopion Veden kesken päivitetty tj Pelisääntöpalaverit aloitettu, työ kesken 166

169 Prosessit ja rakenteet TOIMINNAN OHJAUKSEN UUDISTAMINEN KRIITTINEN MENESTYS- TEKIJÄ ARVIOINTI- KRITEERI MITTARIT TAVOITE 2010 VASTUU SEURANTA Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Selvityksen valmistuminen Osallistuminen kaupungin selvitykseen Kuopion Veden yhtiöittämisestä tj Selvitystyö ei ole alkanut Ilmastopoliittisen ohjelman toteutus Toteutuneet toimenpiteet Ohjelman toimenpiteiden käyttöönotto ja arviointi suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa ja tukipalveluissa yksiköt Huomioidaan investoinneissa Laitossaneerauskohteissa huomioitu energiansäästö (mm. pumput) Verkoston materiaalihankinnoissa huomioidaan elinkaarikustannukset 167

170 Prosessit ja rakenteet KRIITTINEN MENESTYS- TEKIJÄ ARVIOINTI- KRITEERI MITTARIT JOHTAMINEN TAVOITE 2010 VASTUU SEURANTA Johtamisen roolit ja esimiestaidot tilanteen tasalla 1) Tiedonvälittäjän ja osallistajan roolissa onnistuminen Henkilöstökyselyn tulokset Viestintä vastaa henkilöstön tiedon tarpeisiin Vuoropuhelu johdon ja henkilöstön kesken muistettava tj, esimiehet tj, esimiehet Viikkopalaverit käytössä Yksikkökokoukset, Vesiposti Kehityskeskustelut käyty Jatkuva vuorovaikutus 2) Oikeaaikainen tarttuminen Varhemaksut Ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvien maksujen määrä Aktiivinen aikainen puuttuminen tj, esimiehet Sovittu pelisäännöt Työtehtäviä pyritty jakamaan jaksamisen, iän ja kunnon mukaan 168

171 Osaaminen ja uudistuminen KRIITTINEN MENES- TYS- TEKIJÄ 6. Henkilöstön motivoituneisuus, monitaitoisuus ja työkyky ARVIOINTI- KRITEERI 1) Oman työn kehittämiseen ja muutokseen osallistumisen mahdollisuus MITTARIT Henkilöstökyselyn tulokset Sairauspoissaolopäivät HENKILÖSTÖ TAVOITE 2010 Mentorointi toimii yksiköt VASTUU SEURANTA Sairaspoissaolomäärät vaihtelevat yksiköittäin Sairaslomiin puututaan sovitusti 2) Henkilöstön tietämys muutoksesta Henkilöstökyselyn tulokset Työilmapiirin säilymisestä huolehtiminen tj, esimiehet Työhyvinvointikartoitus tehty 3) Työn joustaminen 4) Henkilöstön riittävyys Henkilöstökyselyn tulokset Henkilöstökyselyn tulokset Sairauspoissaolopäivät Työn joustaminen tekijän tilanteen mukaan Henkilöstösuunnitelman mukainen henkilöstöpolitiikka 169 tj, esimiehet tj Työhyvinvointivalmennukset käynnissä Tarvittaessa käydään eri työntekijäryhmien kanssa ryhmäkeskusteluja ongelmakohdista Noudatetaan henkilöstösuunnitelmaa

172 KUOPION ATERIA LIIKELAITOS 170

173 KUOPION ATERIAN VUOSIKOLMANNESRAPORTTI Kuopion Aterian toiminta on alkuvuonna ollut pääosin tavoitteiden mukaista. Tavoite Kuopion Aterian palvelustrategian uudelleenarvioinnista on toteutunut. Kuopion kaupungin ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin tukipalvelujen yhteishanke hyväksyttiin kaupungin valtuustossa Toimintamuodoksi tulee liikelaitoskuntayhtymä. Kuopion Aterian toiminta siirtyy kokonaisuudessaan uuteen organisaatioon alkaen. Siihen asti Kuopion Ateria toimii kunnallisena liikelaitoksena. Liikevaihtoa on kertynyt budjetoitua enemmän arvioitua suuremmista ruokailijamääristä ja tilaustarjoilusta johtuen. Liikevaihto tulee todennäköisesti toteutumaan koko vuotta ajatellen budjetoitua suurempana, mutta vastaavasti henkilöstö- ja elintarvikekulut tulevat olemaan myös suuremmat. Loppuvuoden tuloksen ennustetaan toteutuvan budjetoidun mukaisesti (nollatulos). Sisäisen valvonnan suunnitelmassa olevia painopistealueita on toteutettu. Erityisesti on kiinnitetty huomiota toiminnallisiin muutoksiin taloudellisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kassantarkastuskäyntejä toimipaikkoihin on tehty suunnitelman mukaisesti ja toimipaikan sisäisiä kassantarkastuksia tehostettu vastuuhenkilön vaihtuessa. postiosoite laskutusosoite puh. (017) Pyörönkaari 26 C Kuopion Kaupunki/Kuopion Ateria fax (017) KUOPIO PL 3016 [email protected] Kuopio 171

174 KUOPION ATERIAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2010 Toteutuminen HYVÄN TOIMINNAN KÄSIKIRJA ON KÄYTTÖÖNOTETTU TOIMINTAYKSIKÖISSÄ Hyvän toiminnan käsikirjan tekstiosuutta on valmisteltu Kuopion Aterian johdossa. Luonnos on esitelty ja siitä pyydetty kommentteja ravintolapäälliköiltä toukokuussa. 2. STRATEGISEN KUMPPANUUDEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSASIAKKAIDEN KANSSA Palvelutyytyväisyyskyselyä ei ole tehty ja kehittämiskohteita ei ole valittu 2. vuosikolmanneksen aikana. 3. JULKISEN RUOKAPALVELUN MERKITYKSEN VAHVISTAMINEN KANSANTERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ - sopimusateriat ovat suomalaisten ravitsemussuositusten mukaiset Vuoden 2010 palvelusopimuksiin koulu-, päiväkoti- ja hoitoalan aterioiden sisällölliseksi laatutasoksi määriteltiin suomalaiset ravitsemussuositukset täyttävä taso. Elintarvikekilpailutuksessa vuoden 2010 hankintasopimuksiin tuotteille huomioitiin tärkeimmät laatukriteerit asiakasryhmäkohtaisesti. Ostoohjauksessamme on määritelty Kuopion Aterian käyttämät keskeiset tuotteet asiakasryhmittäin. 4. PALVELUPROSESSIT JA RAJAPINNAT ASIAKKAAN PROSESSEIHIN ON KUVATTU - tilaajan ja tuottajan vastuut on määritelty ja palvelutoiminta on sopimuksen mukaista Kuopion Aterian ravintolapäälliköt on perehdytetty vuoden 2010 alusta voimaan tulleisiin palvelusopimuksiin, jotta tuottajan vastuu ja palvelusopimuksen mukainen toiminta on heille selvillä. Kuopion Ateria avain-, ydin- ja tukiprosessit on tunnistettu. 5. KUOPION ATERIAN PALVELUSTRATEGIAN UUDELLEENARVIOINTI - Kuopion Aterian organisaatiomalli on päätetty v alkaen - yhteisorganisaatiosta P-S SHP:n kanssa on päätetty Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tukipalvelujen yhteishanke hyväksyttiin kaupungin valtuustossa Toimintamuodoksi tulee liikelaitoskuntayhtymä, jonka osakkaina ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Kuopion Aterian toiminta siirtyy kokonaisuudessaan uuteen organisaatioon alkaen. Siihen asti Kuopion Ateria toimii kunnallisena liikelaitoksena. 172

175 TOIMIVA OMISTAJAOHJAUS - kaupungin poliittisen ja virkamiesjohdon rooli liikelaitoksen ohjauksessa ja päätöksenteossa on selvä Kaupungin virkamiesjohdolta on pyydetty selvennyksiä liikelaitoksen talousarvio- ja sterategiaprosessiin liittyen sekä avattu keskustelua liikelaitoksen mukanaolosta ja vaikuttamismahdollisuuksista kaupunkiorganisaatiossa. Kaupungin palvelualueuudistuksesta johtuvista muutoksista johtosääntöihin on Kuopion Ateria antanut elokuussa lausunnon, jossa on kiinnitetty huomiota mm. omistajaohjaukseen sekä päätöksen tekoon liikelaitoksessa. 7. KAUPUNGINVALTUUSTON ASETTAMA TULOSTAVOITE SAAVUTETAAN - Peruspääoman korko euroa Kuopion Ateria maksaa peruspääoman korkoa kaupungille kuukausittain Toisen vuosikolmanneksen peruspääoman maksujen jälkeen tulos on budjetoitua parempi. 8. HENKILÖSTÖN TYÖKUNTOISUUDEN JA ESIMIESTYÖN VAHVISTAMINEN - toteutetaan henkilöstökyselyn tulosten ja työhyvinvointiohjelman käyttöönoton kautta nousevia kehittämiskohteita - esimiesvalmennus Yhteistä henkilöstökyselyä ei tehdä kaupunkitasolla ja Kuopion Aterian resrussit eivät riitä oman kyselyn toteuttamiseen. Työhyvinvointiohjelma on käsitelty toimipaikkapalavereissa syksyllä 2009 ja silloin on valittu toimipaikkakohtaiset kehityskohteet. Työhyvinvointiohjelman päivitys on tehty maaliskuussa Esimiesten varahenkilöiden perehdytystä on jatkettu. 173

176 TULOSLASKELMA V. 2010/KUOPION ATERIA Budjetti Toteuma Tot. % Ero TA Ennuste Myyntituotot ,8-239, Maksutuotot #JAKO/0! 0 0 Tuet ja avustukset , Vuokratuotot 0 2 #JAKO/0! -2 Muut toimintatuotot 0 8 #JAKO/0! -8 0 TOIMINTATUOTOT , #JAKO/0! Henkilöstömenot #JAKO/0! Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset #JAKO/0! 0 Vuokrakulut Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 0 #JAKO/0! Muut rahoitustuotot 0 0 #JAKO/0! Korkokulut 0 0 #JAKO/0! Muut rahoituskulut , Tuloutus kaupungille 0 0 #JAKO/0! 0 0, VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 0 #JAKO/0! Satunnaiset kulut 0 0 #JAKO/0! TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) #JAKO/0! Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 #JAKO/0! TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , Koko vuoden tuloksen ennustetaan toteutuvan budjetoidun mukaisesti. Liikevaihto toteutuu todennäköisesti budjetoitua suurempana samoin kuin henkilöstö- sekä elintarvikekulut. 174

177 RAHOITUSLASKELMA V. 2010/KUOPION ATERIA Budjetti Toteuma Tot. % Ero TA Ennuste Tulorahoitus Vuosikate , Satunnaiset erät 0 0 #JAKO/0! Varausten muutos 0 0 #JAKO/0! Tulorahoituksen korjauserät 0 0 #JAKO/0! TULORAHOITUS YHTEENSÄ , Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 0 #JAKO/0! Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 #JAKO/0! Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0 #JAKO/0! INVESTOINNIT NETTO 0 0 #JAKO/0! VARSINAINEN TOIMINTA JA INVES- TOINNIT NETTO , Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lis. 0 0 #JAKO/0! Antolainasaamisten väh. 0 0 #JAKO/0! Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis. 0 0 #JAKO/0! Pitkäaikaisten lainojen väh. 0 0 #JAKO/0! Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset 0 0 #JAKO/0! Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 0 0 #JAKO/0! VAIKUTUS MAKSU-, VALMIUTEEN ,

178 KALLAVEDEN TYÖTERVEYS LIIKELAITOS 176

179 5XXXX KALLAVEDEN TYÖTERVEYS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Painopistealueet - taloudellinen kannattavuus - laadukas palvelu ja tuotteet; hyvän toiminnan periaatteet - asiakasyhteyksien aktiivinen ylläpito ja asiakashankinta - henkilöstön hyvinvointi, ammattitaidon ylläpitäminen ja riittävät henkilöstöresurssit. Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut - Hyvän toiminnan käsikirja valmistuu - henkilöresursseja vahvistetaan toiminnan vaatimusten mukaisesti. - moniammatillista yhteistyötä ja sisäisiä toimintatapoja kehitetään. Toimiva johtajuus - johtoryhmän työskentelyä kehitetään. - asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja talouden toteutumista seurataan. - esimiehet osallistuvat johtamiskoulutukseen. - kehityskeskustelut käydään vuosittain. Osaava ja uudistumiseen motivointu henkilöstö - työterveyshuollon täydennyskoulutusta ylläpidetään ja toteutumista seurataan vuositasolla. - sisäistä koulutusta kehitetään. - tyhy-toimintaa jatketaan aktiivisesti. Talous - toiminta katetaan asiakasmaksuista saaduilla tuotoilla. - talouden kannattavuudessa näkyy yhden lääkäriresurssin vaje ja kolmen lääkärin tomiminen osa-aikaisena, kahden työterveyshoitajan kahden kuukauden vaje. - 2 työterveyslääkäriä, 3 työterveyshoitajaa, 2 työfysioterapeuttia ja 2 työterveyspsykologia ovat osallistuneet työlähtöiseen työpaikkaselvitys - koulutukseen. - Hyvän toiminnan käsikirja on valmistunut. - henkilöstöresurssien vahvistamiseksi asiakkuuksia on jaettu uudelleen. - johtoryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja työstänyt sisäisiä toimintatapoja. - taloutta ja toimintaa on seurattu kuukausitasolla. - vs. työterveyshuollon johtaja jatkaa JETkoulutusta. - henkilökunta on käynyt täydennyskoulutuksissa ja sisäistä koulutusta on järjestetty. - työterveyshuoltoon erikoistuville lääkäreille mentorointi toimii jatkuvasti. - tyhy-toimintana järjestettiin Zumba-kurssi ja ulkoiluiltapäivä. - toteutuu Suorite TA2010 T2010 Vastaanottotoiminta työterveyslääkäri työterveyshoit + sair.hoit työterveyspsykologi työfysioterapeutti Työpaikkatoiminta (tuntia) yht työterveyslääkäri työterveyshoitaja

180 5XXXX KALLAVEDEN TYÖTERVEYS Seuranta ajalta työterveyspsykologi työfysioterapeutti Toiminnan laajuus/asiakkaita kokonaisvalt. tth:n piirissä Toimitilat (neliömetrit)

181 TULOSLASKELMA V. 2010/KALLAVEDEN TYÖTERVEYS Budjetti Toteuma Tot. % Ero TA Ennuste TA Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrakulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut Tuloutus kaupungille , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut 0 TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,

182 RAHOITUSLASKELMA V. 2010/KALLAVEDEN TYÖTERVEYS Budjetti Toteuma Tot. % Ero TA Ennuste TA Tulorahoitus Vuosikate , TULORAHOITUS YHTEENSÄ , Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 0,0 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,0 0 INVESTOINNIT NETTO 0,0 0 VARSINAINEN TOIMINTA JA INVES- TOINNIT NETTO , Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lis. 0 Antolainasaamisten väh. 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis. 0 Pitkäaikaisten lainojen väh. 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset 0 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 0 VAIKUTUS MAKSU- VALMIUTEEN , Tuloista puuttuu elokuun nettolaskutus n euroa Perusmaksulaskutus tehty toukokuussa n euroa on mukana. 180

183 TASEYKSIKÖIDEN TILANNEKATSAUKSET 181

184 POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS 182

185 292A P-S PELASTUSLAITOS Seuranta ajalta Pelastustoimen järjestelmän on vastattava maakunnan riskeja ja vahvennettava toimintaa riskikeskittymissä muiden seutujen oleellisesti heikentymättä. Pelastuslaitoksen pelastustoiminnan tehtävämäärä on lisääntynyt seurantakaudella 15,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Hälytystehtäviin osallistuvan henkilöstön tavoitemäärää ei ole saavutettu vaan on jääty sen alle 16,7 %. Em. luvut kuvaavat pelastuslaitoksen ongelmaa, joka on koulutetun henkilöstön saatavuus pienille paikkakunnille. Vapaaehtoisen henkilöstön koulutukseen on panostettu ja laadullisesti tilanne on parantunut, mutta toimenpidepalkkaisten määrä ei ole kasvanut ja avoinna olevien vakinaisten virkojen täyttämisessä ei pienillä paikkakunnilla ole onnistuttu suunnitellusti. Paloasemasijoittelu ei täysin vastaa alueen riskejä, mikä näkyy siinä, että toimintavalmiusaikaa ei aivan saavuteta riskialueilla I. Pelastuslaitos on edelleen panostanut onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn valistus-ja koulutustoiminnan muodossa. Pelastuslaitokselle on perustettu koulutusjaos, joka koordinoi ja yhtenäistää alueen turvallisuuskoulutusta, jonka tavoitteena on maakunnan asukkaiden turvallisuuteen liittän tietämyksen lisääminen ja mm. ikääntyvän väestön parissa työskentelevän henkilöstön turvallisuuskoulutuksen tehostaminen. Pelastuslaitosten välistä yhteistyötä on jatkettu kalusto- ja varustehankintojen osalta sekä aloitettu hankkeita toiminnallisuuden yhdenmukaistamiseksi. Pelastuslaitos tuottaa ensihoidon palveluja Kuopion, Varkauden ja Suonenjoen kaupunkien alueella. Kuopion osalta seurantakaudella on käyttöön otettu Petosen paloasema lukien, mikä parantaa ensihoidon ja pelastustoimen valmiutta Kuopion eteläisessä kaupunginosassa. Pelastuslaitoksen toiminta on toteutunut taloudellisesti suunnitellun mukaisesti sekä pelastustoiminnan että ensihoidon osalta. Pitkäkestoiset pelastustehtävien kustannukset kesäaikaan ovat muodostaneet ylitysuhkan pelastustoiminnan määrärahoihin. Ensihoidon osalta toimintayksiköiden taloudellinen tulos on ollut budjetoitua parempi tehtävämäärän lisääntymisestä johtuen lukuunottamatta Suonenjokea, jossa tehtävämäärä on laskenut. Investointihankintoja on toteutettu suunnitellusti ja määrärahat tullaan käyttämään talousarvion mukaisina. Seurannan liitteenä pelastuslaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma. Pelastuslaitoksella on toteutettu sisäisen valvonnan suunnitelmaa. Toiminnassa ei ole havaittu huomattavia poikkeamia eikä pelastuslaitokselle haitallisia seuraksia. Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Pelastustoimi Pelastustoimen luottamuksen ja arvostuksen kasvaminen. - Yhden luukun asiakaspalveluperiaate on kuvattu ja otettu käyttöön prosessiohjauksen kautta. Pelastuslaitoksen tehokkuus. - Asiakasjärjestelmä on kuvattu ja otetaan käyttöön prosessiohjauksen kautta. - Pelastustoiminnnan johtamisen tukijärjestelmä otetaan käyttöön. -Yhden luukun asiakaspalveluperiaatetta ei ole vielä kuvattu. - Osa ydin- ja tukiprosesseista on kuvattu. -Asiakasjärjestelmää ei ole vielä kuvattu. -Pelastustoiminnan johtamisen tukijärjestelmä on käyttöönotettu. -Ensimmäisen pelastusyksikön kiireellisen 183

186 292A P-S PELASTUSLAITOS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta - Ensimmäisen pelastusyksikön kiireellisen tehtävän paikalle saapumisaika vastaa vähintään valtakunnallisesti säädettyä riskialueiden toimintavalmiusaikaa. - Pelastuslaitoksen henkilöstön saatavuussuunnitelma valmistuu. tehtävän saapumisaika vastaa eri riskialueilla seuraavasti: Riskialue(Ra) 1: 57%; Ra 2: 92%; Ra 3: 97%. Riskialuetta 1 ei saavuteta valtakunnallisesti säädetyssä toimintavalmiusajassa 90%:sti. Tavoite aika on 6 min ja toteutunut ka. 5 min 58 s. -Pelastuslaitoksen saatavuussuunnitelmaa on kuvattu henkilöstösuunnitelmassa. Ensivasta ja sairaankuljetus Tuotteistaminen -Ensihoidon tuotteistamista jatketaan sekä täsmennetään vuoden 2010 aikana. Ensivastetoiminnan kehittäminen -Ensivastetoimintaa vakiinnutetaan edelleen. -Ensivasteyksikköjen varustuksen yhdenmukaistamista jatketaan vuoden 2010 aikana. -Ensivasteyksiköiden miehistön kouluttamista lisätään. Ensihoidon kehittäminen -Oman vastuulääkäritoiminnan jatkaminen sekä vakiinnuttaminen -Päivä / ilta sairaankuljetustoimintaa jatketaan Kuopiossa ja Varkaudessa -Ensihoidon laadun parantamista ja kehittämistä jatketaan vuonna Henkilöstön koulutusta lisätään edelleen. - Ensihoidon tuotteistamista ei ole saatu valmiksi vuoden 2011 talousarvion laadintaa varten. -Ensivastetoiminnan nykytila kunnissa on kartoitettu ja sen pohjalta on aloitettu toiminnan yhtenäistäminen kaluston ja koulutuksen osalta. Ensihoidon kehittämiseksi on aloitettu ensihoidon toimiohjeen päivittäminen. Toimiohjeen tarkoituksena on selkeyttää ensihoidossa työskentelevien ja heidän esimiestensä vastuita. Toimiohjeen päivityksen myötä ensihoidon asemapalveluksen ja operatiivisen toiminnan johtaminen kehittyy ja toiminnan laatu paranee. Onnettomuuksien ehkäisy Erheellisten paloilmoitinhälytysten oikeellisuus. - Erheellisten paloilmoitusten määrä vähenee edelleen 10 %. Onnettomuuksien ja palokuolemien määrän väheneminen. - Annetaan 7 %:lle maakunnan asukkaista turvallisuuskoulutusta ja -valistusta. - Palotarkatusssuunnitelma ja palotarkastukset toimivat 100 %:sti. - Turvallisuuskoulutus- ja valitustyölle on laadittu maakunnallinen suunnitelma. Seurantakaudella erheellisten paloilmoitusten määrä on pysynyt ed. vuoden tasossa. - Seurantakaudella koulutus- ja valistustilaisuuksiin osallistui henkilöä, mikä on 7,9 % alueen väestöstä. - Palotarkastuksista on tehty 43 %. Palotarkastussuunnitelma tehdään uuden pelastuslain mukaiseksi v Maakunnallisen turvallisuusviestintäsuunnitelman teko on 184

187 292A P-S PELASTUSLAITOS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta meneillään. Suorite TA2010 T2010 PELASTUSTOIMINTA Pelastustehtävät Ensivastetehtävät Toimintavalmiusaika min/ sek Yksiköiden vahvuus tehtävässä Kerran 10 v:ssa palotarkastettavat kohtte %:ia kok. määrästä Kerran 5 v:ssa palotarkastettvat kohteet, %.ia kok.määrästä Palotarkastetut erityiskohteet %:ia kok.määrästä SAIRAANKULJETUS Sairaankuljetuksia - Kuopio Juankoski Suonenjoki Varkaus Valistus- ja koulutustilaisuuksiin osallistuneiden määrä

188 TULOSLASKELMA V. 2010/ POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS Talousarvio Toteuma Muutos Tp-ennuste Ero ta:oon %:ia Myyntituotot ,1 Maksutuotot ,7 Tuet ja avustukset ,2 Vuokratuotot ,4 Muut toimintatuotot ,0 TOIMINTATUOTOT ,7 Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot ,3 Eläkekulut ,6 Muut henkilösivukulut ,9 Henkilöstömenot yhteensä ,2 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut ,5 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Tuloutus kaupungille VUOSIKATE ,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,8 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 186

189 RAHOITUSLASKELMA V. 2010/ POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS Talousarvio Toteuma Muutos Tp-ennuste Ero ta:oon %:ia Tulorahoitus Vuosikate ,0 Satunnaiset erät Varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät TULORAHOITUS YHTEENSÄ ,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 'Rahoitusosuudet investointimenoihin 'Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO ,9 VARSINAINEN TOIMINTA JA INVES- TOINNIT NETTO ,9 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lis. Antolainasaamisten väh Oman pääoman muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis. Pitkäaikaisten lainojen väh. Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset Korottomien pitkä- ja lyhytaikais ten velkojen muutos VAIKUTUS MAKSU- VALMIUTEEN ,1 187

190 TILAKESKUS 188

191 87ZZ TILAKESKUS Seuranta ajalta Tilakeskuksen alkuvuoden raportointi ajalta Keskeisiä huomioita alkuvuodesta Kulunut talvi oli kova sekä energian kulutuksen että lumitöiden osalta. Kattolumien pudotukseen ja siirtoihin käytettiin yli euroa enemmän kuin aikaisempina talvina. Lämpöenergian kustannukset ovat alkuvuodesta 4 % keskimääräistä korkeammat. Kokonaisuutena alkuvuoden kustannuskehitys on kuitenkin varsin kohtuullinen. Henkilöstömäärä on pienentynyt edelleen, kokonaistyöaika on 5 % pienempi kuin vuotta aiemmin ja ennuste on koko vuodelle n.13 htv pienempi kuin vuonna Tehdyn työajan osuus on kasvanut. Suurin osa muutoksesta heijastuu viime vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja eläköitymisistä. Henkilöstön osalta positiivista on, että sairaspoissaolojen määrä on lähes 15 % pienempi (8 kk ajalla n. 600 henkilötyöpäivää vähemmän) kuin edellisenä vuonna. Tilasalkuista jalostus- ja myyntikohteiden valmistelussa on kymmenen aktiivista kohdetta. Myyntituloja ei ole kertynyt ja ennuste myyntivoitoista jää toteutumatta. Investoinnit Vuoden 2010 investointihankkeet etenevät työohjelman mukaisesti. Kustannusarviot tullevat toteutumaan tavoitearvioidensa mukaisesti lukuun ottamatta uimahallin ja Asemakoulun peruskorjauksija. Uimahallin peruskorjauksesta kaupunginhallitus päätti kokouksessaan luopua. Jatkosuunnittelun pohjaksi otetaan uudisrakentamisvaihtoehto. Määrärahavaraus 1,3Me jää käyttämättä. Asemakoulun peruskorjauksen aloitusta on vuokralaisen kanssa sovittu siirrettävän ensi vuoden alkuun. Lisätietoja asiasta antaa rakennuspäällikkö Mikko Hollmén, puh Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Asiakastyytyväisyys Asiakkaan tarpeen mukaiset toimitilat ja palvelut Toimitilojen ja palveluiden laatu vastaa sopimuksia, asiakastyytyväisyys > 3,0/5. Vuokrausaste > 98% Asiakastyytyväisyys mittaus marraskuussa Vuokrausaste 97 %. Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön työssä jaksaminen Osaamisen kehittäminen Työssä jaksamista tuetaan esimiestyön lisäksi työterveyshuollon ja Kuntoneuvolan yhteistyöllä Kuntoneuvola-toiminta kattaa jo koko henkilöstön. 189

192 87ZZ TILAKESKUS Seuranta ajalta Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite 2010 Seuranta kaudelta Sairauspoissaolot laskevat v tasolle Täydennyskoulutusta toteutetaan henkilökohtaisiin osaamiskartoituksiin perustuen, Henkilöstön koulutus 1% palkkasummasta Sairauspoissaolot ovat laskeneet 15 % v tasosta, ne alittavat jo v tason. Koulutussuunnitelmat on laadittu ja koulutukset ovat käynnissä. Toteuma 0,7 % palkkasummasta. Omaisuuden hoito Korjausvelan hallinta Korjausvelka ei kasva v tasosta. Vuoden 2009 korjausvelka toukokuussa valmistuneen laskennan mukaan oli 7,35% jälleenhankinta-arvosta. Rakennusten kunnossapidon suunnitelmallisuus Rakennuksien pitkän tähtäimen korjausohjelmat (PTS:t) Korjausten ohjelmointi perustuu pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmiin kaikissa rakennuksissa. Säännöllinen hoito huoltokirjan mukaista 50% rakennuksissa PTS:n päivitys toteutuu,toteuma 95 %. Toteutuu. Onnistunut palveluiden hankinta Hankintatoiminnan onnistuminen Palveluhankinnoissa laatukriteerit käytössä Puitesopimusmenettely vakiintunut käyttöön Uusien kuvausten käyttöönotto menossa. Menettely käytössä kaikissa uusissa kilpailutuksissa ja kehitystyötä tehdään edelleen. Energian käytön optimointi Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutukset Rakennusryhmien ominaiskulutukset sähkö: 14 kwh/rm3 lämpö 32 kwh/rm3 vesi: 105 l/rm3 ottaen huomioon sisäilmavaatimukset (sitova). Laaditaan ja toteutetaan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaa Tavoitteet tullaan saavuttamaan. Toteutus etenee toimintasuunnitelman mukaisesti. tilannekatsaus kaupunginhallitulle

193 87ZZ TILAKESKUS Seuranta ajalta Määrälliset tavoitteet Tunnusluku TA2010 T2010 Rakennusten ja huoneistojen lukumäärä yhteensä kpl Tilakeskuksen omistuksessa kpl Osakekiinteistöjä kpl Ulkoa vuokratut tilat kpl Muiden tulosalueiden omistuksessa kpl Pinta-ala yhteensä brm² Tilavuus yhteensä m³ Korjausvelka / jälleenhankinta-arvosta % Vuokrausaste % Kokonaistyöaika htv Tehty työaika htv

194 TULOSLASKELMA V. 2010/TILAKESKUS Budjetti Toteuma Tot. % Ero TA 2010 Ennuste 2010 Ero Myyntituotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Korvaus peruspääomasta 7,5 % VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+ Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

195 RAHOITUSLASKELMA V / KUOPION TILAKESKUS Talousarvio Ennuste Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät Ero TULORAHOITUS YHTEENSÄ Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAINEN TOIMINTA JA INVES- TOINNIT NETTO Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lis. Antolainasaamisten väh. Oman pääoman muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis. Pitkäaikaisten lainojen väh. Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos VAIKUTUS MAKSU- VALMIUTEEN

196 KONSERNIYHTIÖIDEN TILANNEKATSAUKSET 194

197 KEVAMA OY 195

198 Kevama Oy Vesa Saramäki Toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS KONSERNIKYSELYYN AJALTA: TAUSTAA: Kevama Oy on osakeyhtiömuotoinen työkuntoutuspalveluiden tuottaja, jonka toiminnan perustana on yritysmuotoinen ammatillinen ja sosiaalinen työkuntoutus. Kevama Oy:n toimialana on järjestää tuettua työtoimintaa vajaakuntoisten henkilöiden kuntouttamiseksi, työllistää nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä, järjestää ja kehittää niihin liittyvää kuntouttavaa toimintaa. Tämä toteutetaan tarjoamalla työtilaisuuksia eri tuotantoosastoilla (puu-, kalusteiden kunnostus-, vaatetus-, seripaino-, kirjapaino-, työpalvelu- ja kädentaitojen osastoilla) ja sisäisillä palveluosastoilla (ruokala- ja laitoshuolto sekä hallinto). Työkuntoutus tapahtuu oikeaa, tuotannollisesti kannattavaa työtä tekemällä. Tuotanto-osastot valmistavat erilaisia tuotteita normaaleille markkinoille tai toimivat tuotantoyhteistyössä ulkopuolisten yritysten kanssa. Kevama Oy:n ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa Kuopion kaupungille (toissijaisesti seudullisesti) sosiaalihuollosta annetun lain 27d :ssä tarkoitettujen vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan palveluja. Tätä toimintaa varten on solmittu Kuopion kaupungin ja Kevama Oy:n välille työkuntoutuspalveluja koskeva tilaaja-tuottaja sopimus. Kevama Oy:n ja Kuopion kaupungin välinen nykyinen voimassaoleva tilaaja-tuottaja sopimus on voimassa saakka. Yhtiö on ryhtynyt varautumaan muuttuneeseen sopimustilanteeseen ja neuvottelut uudesta tilaaja-tuottaja sopimuksesta ovat alkaneet. OPERATIIVINEN TOIMINTA: Kevama Oy:n hallitus kokoontuu säännöllisesti kahden (2) kuukauden välein ja tarvittaessa myös useammin, jolloin käymme läpi Kevama Oy:n tulosseurannan, tarjoustilanteen ja avoimen tilauskannan sekä työkuntoutuspalveluiden määrällisen tilanteen työkuntoutujataulukon ja vaikuttavuuden avulla. Käymme operatiivisen toiminnan läpi, jotta yhtiö toimii laatimansa toimintasuunnitelman mukaisesti ja hoitaa Kevama Oy:n ja Kuopion kaupungin välisen tilaaja-tuottaja sopimuksen (ostopalvelusopimus) mukaiset velvoitteet sekä pystyy seuraamaan taloustilannetta reaaliajassa. Toimitusjohtaja Vesa Saramäki lähettää Kevama Oy:n hallituksen kokouksen materiaalit eli kokouskutsut / esityslistat, ed.kokouksen pöytäkirjat ym.asiakirjat liitteineen sekä Kevama Oy:n hallituksen jäsenille että myös Kuopion kaupungin omistajaohjaukseen ja Kuopion kaupungin talousjohtajalle. Operatiivisella käytännön tasolla yhtiössä on käytössä markkinointipalaverit kerran kuukaudessa, jolloin käymme osastoittain läpi tuotannon tilanteen (tuloslaskelma, avoin tilauskanta, tarjoustilanne, ym.osaston toimintaan liittyvät asiat). 6 viikon välein pidämme osastopalaverit, jossa käymme osastoittain läpi työkuntoutujatilanteen ja siihen liittyvät asiat. Johtoryhmä kokoontuu 1 x kk:ssa. Työsuojelutoimikunta kokoontuu 4 x vuodessa. TJ:n INFOT koko henkilöstölle on väh. 1-2 kk:n välein tarpeen mukaan. Tuotantopalaverit osastoittain pidetään 4 kuukauden välein (=aina inventaarien jälkeen). Lähtökohtana operatiivisessa toiminnassa on se, että toiminta on kontrollissa reaaliajassa ja epäkohtiin puututaan välittömästi, jolloin mahdolliset korjausliikkeet ovat helpoimmin hoidettavissa. OPERATIIVISEN TOIMINNAN TILANNEKATSAUS AJALTA : TALOUDELLINEN TULOS: ,90:- (konsernitavoite: tunnusluku positiivinen) Alkuvuoden 2010 liiketoiminnoista voidaan todeta se fakta, että vuonna 2009 yleinen taloustilanne oli edelliseen vuoteen verrattuna radikaalisti huonontunut ja merkittävien yhteistyökumppaneiden alihankintatyöt olivat vähentyneet Kevamalla huomattavasti. Alkuvuosi 2010 on ollut taloudellisesti erittäin tiukkaa aikaa, esim. taloudellinen tulos oli ,79:- ( ). Aloitimme talouden eheyttämistoimet tuloksen korjaamiseksi. Sanonta: Pikku puroista joki koostuu pitää nyt paikkaansa ja talouden eheyttämistoimet koskevat joka sektoria toiminnassa. Myyntiä täytyy saada lisää, kuluja karsittava, toimihenkilöiden lomarahojen vaihtoprosessi onnistui hyvin. Nyt täytyy keskittyä tiukkaan talouteen joka suhteessa ja olemme keskittyneet asiakastöissä ja markkinoinnissa voimakkaasti uusasiakashankintaan. Myös Kuopion kaupungin tilaaja-tuottaja sopimuksen vuotuista indeksikorotusta ei vuonna 2010 myönnetty Kevama Oy:lle, joten 196

199 vuosi 2010 tulee olemaan tarkan uron toimintaa Kevama Oy:ssä. Taloudellinen tulos on korjaantunut ja tulos oli ,90:-, mikä on erinomaisen hyvä! Kiitos kuuluu koko henkilöstölle sitoutuneesta työotteesta positiivisen tuloksen saamiseksi. Hyvä! Loppuvuoden 2010 taloudellista tulosta arvioitaessa uskon, että pääsemme vuonna 2010 konsernitavoitteeseen ja saavutamme positiivisen tunnusluvun. Sisällöllisesti operatiivinen toiminta on edennyt toimintasuunnitelman mukaisesti ja olemme ylittäneet konsernitavoitteet. Työkuntoutuspalveluiden vaikuttavuuden tuloksia arvioitaessa voidaan todeta, että tavoitteena Kevama Oy:llä on, että avotyömarkkinoille työllistymismahdollisuudet omaavista ryhmistä työllistyy tai hakeutuu koulutukseen vähintään 20% välisenä aikana avotyömarkkinoille työllistymismahdollisuudet omaavista ryhmistä päättyi Kevamalla 109 työkuntoutusjaksoa. Palvelun päättäneistä 15 henkilöä aloitti koulutuksen ja 22 henkilöä työllistyi, joten Kevama Oy:stä työllistyi tai hakeutui koulutukseen 34%, joten ylitimme konsernitavoitteen tässä suhteessa. Hyvä! Kiitos henkilöstölle ammattimaisesta työotteesta. Kevama Oy:ssä on meneillään henkilöstön ammattitaidon kehittäminen erilaisten koulutusten avulla, jossa samalla kehitämme työyhteisöämme uuteen tilaaja-tuottaja sopimuksen sisältöön. Olemme mukana Itä- Suomen Yliopiston järjestämässä Osaavaa työ- ja työhönvalmentajakoulutuksessa. Tällä hetkellä Kevama Oy:ssä on meneillään merkittäviä selvitys- ja kehittämishankkeita: 1. Olemme selvittäneet Kevama Oy:n ja TUKEVA-työvalmennussäätiön toimintojen yhteensovittamista ja päällekkäisten toimintojen poiskarsimista. Selvitystyössä suurin painopiste on ollut työhön kuntouttavien ja valmentavien palvelujen jäsentämisessä ja keskinäisestä työnjaosta sopiminen. Selvitystyön vetäjänä on toiminut Pirjo Oksanen. Yhteenveto toimitettu Kuopion kaupungille. 2. Ko.yhteenvedossa ilmeni uusien vaihtoehtoisten toiminta- ja hallintomallien hakemista nykyisten toimintojen rinnalle. Nyt selvitämme Kuntouttavan työtoiminnan järjestämismahdollisuutta Kevamalla. Käytännössä Laki Kuntouttavasta (Laki Kuntouttavasta työtoiminnasta: 6 ) työtoiminnasta estää kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen osakeyhtiössä, joten selvitämme sellaista vaihtoehtoa, että perustaisimme Kevama Ry:n, jolloin Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen olisi mahdollista Kevamalla. Kevama Ry vuokraisi toimitilat, laitteet ja henkilöstön Kevama Oy:ltä. Selvitystyö on meneillään. 3. Kuopion kaupungin palvelualueuudistuksen yhteydessä on noussut esiin Kuopion kaupungin painatuskeskuksen asemointi ja siinä yhteydessä yhtenä vaihtoehtona on keskusteltu Kevama Oy:n kirjapainon sekä kaupungin painatuskeskuksen toimintojen yhdistämisestä. Selvitystyö tästä on meneillään. 4. Olen selvittämässä myös Kevama Oy:n toimitilakysymystä. Kevama Oy:n toimitilat sijaitsevat Itkonniemenkatu 65:ssä (2700 m 2 ). Kiinteistön omistaa KSH Kiinteistö Oy ja Kevama Oy on vuokralla kiinteistössä. Tontin omistaja on Kuopion kaupunki. Olen selvittämässä kiinteistön ostomahdollisuutta ja neuvottelut kiinteistön omistajan kanssa on käynnissä. Pitkän tähtäimen visiona kyseessä olisi sijoitetun pääoman tuotto (järkevä ratkaisu), koska n.10 vuoden aikajänteellä olisi mahdollista ostaa kiinteistö omaksi ja vuosittain mittavat vuokrakulut jäisivät pois. Selvitystyö on meneillään. 5. Kevama Oy:n nykyinen tilaaja-tuottaja sopimus (=ostopalvelusopimus) päättyy ja tällä hetkellä on menossa uuden tilaaja-tuottaja sopimuksen neuvottelut. Tavoitteena on solmia Kuopion kaupungin kanssa 3-5 vuoden mittainen tilaaja-tuottaja sopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Sopimuksen sisältö tulee muuttumaan siten, että maksatus perustuu jatkossa työkuntoutujamäärän toimintapäiväkohtaiseen laskutukseen (nykyisin vuosisumma), jossa summaa tarkistetaan neljän (4) kuukauden välein toteutuman mukaan. Myös toiminnan vaikuttavuutta seurataan jatkossa ammattimaisemmin ja tarkemmin. Tähän tarkoitukseen Kuopion kaupunki on ilmoittanut hankkivansa tilaajan ja palveluntuottajien yhteiseen käyttöön VAT-järjestelmän. VAT-järjestelmä sisältää henkilörekisterin sekä asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia koskevan mittariston. Kuopiossa Vesa Saramäki Toimitusjohtaja Kevama Oy 197

200 198

201 199

202 200

203 201

204 202

205 KIINTEISTÖ-KYS OY 203

206 204

207 KIINTEISTÖ-KYS OY T U L O S L A S K E L M A TAIVAANPANKONTIE 8 D KUOPIO Y-tunnus Rahayksikkö EURO Vuokrat , ,88 Käyttökorvaukset , ,87 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero , ,85 LIIKEVAIHTO , ,90 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,62 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,91 Muut henkilösivukulut , ,56 Henkilösivukulut yhteensä , ,47 Henkilöstökulut yhteensä , ,09 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0, ,65 Poistot ja arvonalentumiset yht. 0, ,65 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , ,58 Käyttö ja huolto , ,27 Ulkoalueiden huolto , ,53 Siivous , ,98 Lämmitys , ,38 Vesi ja jätevesi , ,90 Sähkö ja kaasu , ,09 Jätehuolto , ,86 Vahinkovakuutukset , ,16 Vuokrat , ,62 Kiinteistövero , ,15 Korjaukset , ,14 Muut hoitokulut , ,94 Hoitokulujen vähennettävä arvonlisävero 1 790, ,68 Kiinteistön muut kulut yht , ,92 Luottotappiot 1 019, ,85 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,39 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot , ,68 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,25 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,57 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut , ,86 Satunnaiset erät yhteensä , ,86 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,96 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos 0, ,97 Tilinpäätössiirrot yhteensä 0, ,97 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) ,18-622,01 205

208 KIINTEISTÖ-KYS OY TASE TAIVAANPANKONTIE 8 D KUOPIO Y-tunnus Rahayksikkö EURO V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,47 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,47 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt , ,33 Rakennukset ja rakennelmat Omistusrakennukset ja rakennelmat , ,84 Koneet ja kalusto , ,77 Muut aineelliset hyödykkeet , ,28 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,22 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,85 Sijoitukset yhteensä , ,85 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,54 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset kiinteistön tuotoista , ,06 Siirtosaamiset 4 886, ,32 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,38 Rahat ja pankkisaamiset , ,48 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,86 V a s t a a v a a y h t e e n s ä , ,40 206

209 KIINTEISTÖ-KYS OY TASE TAIVAANPANKONTIE 8 D KUOPIO Y-tunnus Rahayksikkö EURO V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,56 Vararahasto , ,29 Edellisten tilikausien voitto/tappio , ,74 Tilikauden voitto/tappio 0,00-622,01 Kirjanpidon tulos ,18 0,00 Oma pääoma yhteensä , ,58 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset Asuintalovaraukset , ,59 Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä , ,59 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0, ,00 Pakolliset varaukset yhteensä 0, ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,37 Valtiokonttorin lainat , ,26 Velat saman konsernin yrityksille , ,90 Muut velat , ,18 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,71 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,26 Valtiokonttorin lainat , ,58 Saadut ennakot , ,63 Ostovelat , ,65 Muut velat 6 097, ,11 Siirtovelat , ,29 Lyhytaikaiset velat yhteensä , ,52 Vieras pääoma yhteensä , ,23 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä , ,40 207

210 KIINTEISTÖ-KYS OY RAHOITUSLASKELMA - ELOKUU 2010 (EUR) ELOKUU 2010 JOULUKUU 2009 vuoden alusta vuoden alusta Liiketoiminta Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,96 Poistot ja arvonalentumiset ,65 Välittömät verot 0 0 Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys (-), vähennys (+) , ,60 Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) 0 0 Pakolliset varaukset, lisäys (+), vähennys (-) , ,00 Korottomat lyhytaik. velat, lisäys (+), vähennys (-) , ,08 Liiketoiminnan rahavirta (A) , ,13 Investoinnit Investoinnit (aineelliset ja aineettomat) ,10 318,15 Investoinnit muihin sijoituksiin ja luovutusvoitot 0 0 Investointien rahavirta (B) ,10 318,15 Rahoitus Maksullinen osakeanti 0 0 Talletukset, lisäys (-), vähennys (+) 0 0 Lyhytaikaiset lainat, lisäys(+), vähennys(-) 997, ,59 Pitkäaikaisten lainat, lisäys (+), vähennys (-) , ,33 Muut lyhytaikaiset velat, lisäys (+), vähennys (-) , ,59 Maksetut osingot ja muu voitonjako 0 0 Rahoituksen rahavirta (C) , ,15 Rahavarojen muutos (A+B+C), lisäys (+), vähennys (-) , ,13 Rahavarat kauden alussa , ,35 Rahavarat kauden lopussa , ,48 208

211 KUHILAS OY 209

212 Kuhilas Oy TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Alkuvuoden toiminta Kuhilas Oy:n asiakkaita ja samalla osakkaita ovat Kuopion ja Nilsiän kaupungit, Siilinjärven, Leppävirran, Karttulan ja Maaningan kunnat sekä Istekki Oy. Kuhilas tuottaa asiakkailleen pääsääntöisesti kattavat palkka- ja taloushallinnon palvelut. Kuhilas Oy:n liikevaihto oli kaudella euroa. Liikevaihto oli euroa budjetoitua parempi ja suurempi kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. Kulut olivat euroa budjetoitua pienemmät, ja alkuvuoden tulos ennen veroja oli euroa. Loppuvuoden kehitysnäkymät Rekrytointipalvelut Kuhilasta perustettaessa oli lähtökohtana, että yhtiö tulee tuottamaan palkka- ja taloushallintopalvelujen ohella myös rekrytointipalveluja alkaen Kuhilas on toiminut Kuopion kaupungin koti- ja laitoshoidon lyhytaikaisten sijaisten työnantajana ja välittänyt henkilöstön kaupungille. Tämä pilottiprojekti kestää saakka, jolloin päätetään miten rekrytointipalvelua jatketaan. Tavoitteena on, että keskittämällä sijaistyövoiman välitys voidaan toimintaa tehostaa ja samalla vapauttaa esimiesten työaikaa toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen. Koti- ja laitoshoidossa oli vuonna 2009 noin alle kolmen kuukauden mittaista sijaisuutta, jota hoiti yhteensä noin 650 eri henkilöä Taloushallinto Kuopion kaupungin taloushallinnon järjestelmien uusimisprojekti alkoi huhtikuussa Projekti on mittava ja se kattaa useita erillisiä osa-alueita sekä suuren joukon uusittavia esijärjestelmien liittymiä. Projektin yhteydessä tullaan myös tarkastelemaan Kuhilaan ja Kuopion kaupungin välistä työnjakoa sekä sen tarkoituksenmukaisuutta uuden järjestelmän kannalta. Lisähaasteen projektille tuovat meneillään oleva kaupungin organisaatiouudistus sekä maksuliikenteen sepa- uudistus. Tuloskehitys Vuoden 2010 loppuvuoden tulokseen tulee vaikuttamaan rekrytointitoiminnon aloittamiseen liittyvät, kasvavat it- ja markkinointikulut. Lisääntyvistä kuluista huolimatta vuoden tuloksesta muodostuu budjetoitua parempi. 210

213 Kuhilas Oy Tuloslaskelma eur Toteuma 2010 Budjetti Ero Toteuma ed. vuosi Ero Liikevaihto Muut tuotot Henkilöstökulut Vuokrat Atk-kulut Muut kulut Postitus Kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoituserät yhteensä Tulos ennen veroja

214 Kuhilas Oy T A S E VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet , ,67 Koneet ja kalusto , ,32 Muut osakkeet ja osuudet 5 000,00 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,99 VAIHTUVAT VASTAAVAT Myyntisaamiset , ,10 Saamiset saman konsernin yrityks , ,85 Siirtosaamiset 7 902, ,20 Rahat ja pankkisaamiset , ,55 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,70 VASTAAVAA , ,69 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,00 Ed.tilik. Voitto / tappio , ,61 Tilikauden voitto (tappio) , ,00 OMA PÄÄOMA , ,61 VIERAS PÄÄOMA Ostovelat , ,68 Muut velat , ,62 Siirtovelat , ,78 VIERAS PÄÄOMA , ,08 VASTATTAVAA , ,69 212

215 KUOPION ENERGIA OY 213

216 KUOPION ENERGIA OY OSAVUOSIKATSAUS Kuopion Energia Oy:n toteutunut liikevaihto elokuun loppuun mennessä oli 40,4 miljoonaa euroa. Kulut olivat 34,5 miljoonaa euroa, joten tulokseksi poistojen ja korkomenojen jälkeen muodostui euroa. Vuoden loppuun mennessä osakeyhtiön tuloksen arvioidaan nousevan miljoonaan euroon, joka on miljoonan alle budjetoidun tuloksen. Pääasiallinen syy budjetoitua huonompaan tulokseen on Haapaniemen voimalaitoksen suunniteltua suurempi raskaan polttoöljyn polttoaineosuus. Osuuden kasvaminen johtuu kylmästä talvesta ja turpeen huonosta laadusta. Henkilöstömäärä on vähentynyt viidellä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta lukien eläköitymisen ja toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen kautta. Vakinaista henkilökuntaa on 113 ja viisi määräaikaista. Osa-aikaeläkkeellä on viisi henkilöä. Sähkökauppa Suomessa käytettiin sähköä vuoden 2010 tammi-elokuussa 8,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2009 vastaavana aikana. Sähkön kulutuksen kasvu johtuu pääasiassa teollisuuden toiminnan elpymisestä ja kylmästä talvesta. Vaikka kasvu on ollut voimakasta, saavutettaneen taantumaa edeltänyt sähkönkäytön taso vasta Kuopion alueella sähkön käyttö lisääntyi 3,5 prosenttia alkuvuoden aikana Sähkön markkinahinnat tasaantuivat vuoden toisella kolmanneksella talven korkeiden hintojen jälkeen. Sähkön kasvanut kysyntä ja pitkäaikaista keskiarvoa matalampi vesivarastotilanne ovat pitäneet markkinahinnat kesällä noin 25 % korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Valtaosa energiayhtiöistä on nostanut alkuvuoden aikana sähkön vähittäismyyntihintojaan. Kuopion Energia Oy korotti sähkön vähittäismyyntihintojaan alkaen keskimäärin 9,5 prosenttia. Kuopion Energia Oy:n sähkön kokonaismyynti oli tammi-elokuussa 531 miljoonaa kilowattituntia (GWh), mikä on 1,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Pääsyynä sähkön myynnin laskuun on joidenkin yrityssektorin sähkösopimusten päättyminen vuoden 2010 alussa. Vähittäismyynnissä hintakilpailu jatkui kesällä edelleen kireänä, mikä aiheutti jonkin verran asiakkaiden vaihtuvuutta. Vuoden toisella kolmanneksella sademäärät olivat normaalia suuremmat ja vesitilanne parani alkuvuodesta. Pohjoismaiset vesivarannot olivat elokuun lopussa 18 terawattituntia pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Kohentunut vesitilanne on lisännyt vesivoiman tuotantoa ja hillinnyt hintojen nousua. Kuopion Energia Oy päätti luopua laajakaistapalveluistaan ja myi asiakkuudet DNA:lle. Datasähköverkon kaupallinen toiminta päättyi toukokuun loppupuolella ja enemmistö asiakkaista siirtyi DNA:n vastaavien palvelujen käyttäjiksi. Kuopion Energia Oy myi datasähköverkon laitteineen Kuopion Energia Liikelaitokselle, joka hyödyntää sitä sähkömittareiden etäluennassa Tuotanto Toisen vuosikolmanneksen aikana Haapaniemen voimalaitoksilla ei ole ollut suunnittelemattomia alasajoja. Sähkön tuotanto oli tänä ajanjaksona 49 GWh ja kaukolämmön 128 GWh, joka on hieman normaalia alhaisempi. Tämä johtui huomattavasti tavanomaista lämpimämmästä kesästä. Laitosten vuosihuollot on suoritettu aikataulussa. Lisäksi elokuussa pidettiin Haapaniemen voimalaitoksilla kolmen vuorokauden mittainen täysseisokki, jonka aikana tehtiin uuden rakenteilla olevan laitoksen liityntöjä olemassa olevaan järjestelmään sekä kunnossapidon töitä. Turvetuotanto käynnistyi toukokuussa Kuopion Energian omilla soilla, mutta alkukesän tuotanto oli heikkoa huonojen säiden vuoksi. Tilanne kuitenkin parantui pitkän hellejakson ansiosta ja se turvasi riittävän kiinteän polttoaineen saannin voimalaitoksille seuraavaksi lämmityskaudeksi. Rikkasuon valmistelu tuotantokuntoon on käynnissä. Kunnostusjyrsintää on tehty ja varsinainen tuotanto käynnistetään aikataulun mukaisesti 2011 keväällä. Kesäkuussa järjestettiin Varpaisjärven Lantonsuolla turvetuotannon avoimet ovet yhteistyössä Vapon ja Harvestian kanssa. Tilaisuus oli onnistunut ja vierailijoita oli paikalla noin

217 Energialiiketoimintojen yhtiörakenteen eheyttäminen Kuopion kaupunginhallitus päätti , että nykyinen energiatoimintojen organisointi pidetään toistaiseksi ennallaan ja että asiaan palataan uuden asiaa koskevan lainsäädännön valmistuttua mutta viimeistään vuoden 2011 aikana. Uudella lainsäädännöllä tarkoitetaan kuntalain muutosesitystä, jonka mukaan kunnallinen liikelaitos ei voisi jatkossa harjoittaa liiketoimintaa kilpailluilla markkinoilla. Kuopion Energia Liikelaitoksessa kilpaillulla alueella toimivat sähköverkon urakointi- ja kaukolämpöliiketoiminnat. Voimalaitosprojekti Haapaniemi 1-laitoksen korvausinvestointi etenee suunnitelman mukaisesti. Projekti on pysynyt aikataulussa ja budjetissa. Toisen vuosikolmanneksen aikana kattilan teräsrungon pystytys on edennyt, on asennettu suuret lämmönvaihtimet ja aloitettu sekä korkeapaine- että matalapaineputkistojen asennus. Kiinteän polttoaineen vastaanoton perustustyöt on saatu lähes päätökseen. Hankkeeseen oli elokuun lopussa sitoutunut rahaa 50 miljoonaa euroa. Lainaa uutta laitosta varten on nostettu 40 miljoonaa euroa, josta puolet Kuntarahoitukselta ja puolet Euroopan investointipankilta. Seuraava 20 miljoonan euron lainaerä nostetaan lokakuussa. Fennovoima Eduskunta vahvisti heinäkuun alussa valtioneuvoston Fennovoiman ydinvoimahankkeelle keväällä antaman myönteisen periaatepäätöksen. Kuopion kaupunginvaltuusto kävi valtuustoaloitteen pohjalta keskustelun ja otti kantaa Kuopion Energia Oy:n osallistumiseen ydinvoimalaitoshankkeeseen. Kaupunginvaltuuston kannan mukaan Kuopion Energia Oy voi jatkaa valmistelua koskien mukanaoloa Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeessa. Kaupunginhallitus tulee myöhemmin ohjeistamaan Kuopion Energia Oy:tä ydinvoimahankkeeseen liittyen saatuaan yhtiöltä selvityksen hankkeen kannattavuudesta, rahoituksesta ja vaikutuksesta yhtiön talouteen yhdessä Haapaniemi I ja II korvausinvestointien kanssa. Kaupunginhallitus tuo kaupunginvaltuustolle erikseen päätettäväksi hankkeeseen kuuluvat kaupungin kannalta periaatteelliset taloudelliset ja toiminnalliset linjaukset. Loppuvuoden näkymät Maailman talouden kasvunäkymät ovat vahvistuneet kesän aikana. Teollisuuden sähkönkäyttö on elpynyt vuoden takaisesta tilanteesta ja kasvun ennustetaan edelleen jatkuvan. Öljyn ja muiden polttoaineiden euromääräiset hinnat ovat kesän aikana pysyneet suhteellisen vakaina. Talouden kasvu aiheuttaa kuitenkin nousupaineita raaka-aineiden hintoihin. Sähkön markkinahinta sähköpörssi Nord Poolissa vuodelle 2011 on noin 45 euroa megawattitunnilta. Talouden elpymisen jatkuminen nostaa sähkön ja päästöoikeuksien hintoja lähitulevaisuudessa. Kuopion Energia Oy:n koko vuoden sähkön myyntivolyymin ennakoidaan alenevan noin prosentilla edellisvuodesta sopimuskannan vähenemisen vuoksi. 215

218 KUOPION ENERGIA OY Valmis vpp TULOSLASKELMA ELOKUULTA 2010 (1000 euroa) ennuste ennuste BUDJETTI TA 2010 tot tot.2009 tot 12/2009 seur kk lop vuoden lop koko vuosi Sähkön myynti , , , , , , ,2 Sähkön myyntijohdannaiset 719, , , ,0-3934,9-4784,4 852,7 Lämmön myynti , , , , , , ,3 Datasähkön myynti 0,0 52,0 194,8 288,5 52,0 52,0 0 Muu toiminta 96,7 156,3 157,1 254,2 167,8 210,6 151,0 LIIKEVAIHTO , , , , , , ,2 Muu toiminta 1 362, , , ,5 1787,8 2431,3 2179,4 Sähkön osto , , , , , , Sähkön ostojohdannaiset 4 668, , , ,9-4180,3-5337,1 6365,4 Voimalan polttoaine , , , , , , Tarvikkeet ja ulkopuoliset palvelut 2 080, , , ,6 1912,5 1541,9 1843,8 Materiaalikulut yht , , , , , , ,2 Henkilöstökulut 4 203, , , ,8 4851,0 6832,5 6693,4 Poistot 4 052, , , ,2 4502,1 5998,5 6078,0 Liiketoiminnan muut kulut (sis. päästöoikeudet) 2 442, , , ,4 3077,1 5586,9 4992,8 LIIKEVOITTO 3562,3 3544,1 4473,9 6088,3 3118,7 5576,9 6631,2 Korkokulut -917,1-761,9-283,6-532,8-948,9-1645, Korkokulut kaupungille , , , ,2-2174,0-2898,6-2898,7 Satunnaiset kulut / tulot 0,0-224,8 0,0 0,0-224,8-224,8 Korkotulot 63,9 51,1 69,7 122,3 58,5 127,3 140 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 776,7 676, , ,6-170,6 935,7 2072,5 Tuloverot 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 776,7 676, , ,6-170,6 935,7 2072,5 216

219 KUOPIO INNOVATION OY 217

220 KUOPIO INNOVATION OY:n osavuosikatsaus Kuopion kaupungin 76 % ja Technopolis Oyj:n 26 % omistama Kuopio Innovation Oy vastaa Kuopion seudun osaamiskeskuksen ja sen toimintaan liittyvien erilaisten kehittämishankkeiden toteuttamisesta. KUOPIO INNOVATION OY:N TOIMINNAN VOLYYMI Toiminnan kokonaisvolyymi kaudella oli 1,2 milj.. Raportointikauden tappio on KUOPION SEUDUN OSAAMISKESKUS Kuopion seudun osaamiskeskuksen toimintaa koordinoi Kuopio Innovation Oy. Kaudella osaamiskeskusohjelmassa keskitytään kansallisesti merkittävien osaamisklustereiden ja kansain-välisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten kehittämiseen. Kansallisena tavoitteena on aikaansaada nykyistä suurempia ja korkeatasoisempia ohjelmia osaamiskeskusten välisenä yhteistyönä. Osaamiskeskusohjelmassa toimii 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamis-keskusta. Kuopion seudun osaamiskeskus profiloituu terveys-, ympäristö- ja hyvinvointialojen osaamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kuopion seudun osaamiskeskus kuuluu neljään osaamisklusteriin: Elintarvikekehityksen osaamisklusteri HealthBIO Terveyden bioteknologian osaamisklusteri Hyvinvoinnin osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Osaamiskeskusohjelman kansallisena tavoitteena on: Synnyttää huippuosaamiseen perustuvia uusia innovaatioita, tuotteita, palveluita, yrityksiä ja työpaikkoja Tukea alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttämiseksi Lisätä alueellisten innovaatioympäristöjen vetovoimaa kansainvälisesti toimivien yritysten, investointien ja huippuosaajien saamiseksi alueelle. Kuopion seudun osaamiskeskuksessa kehitysjohtaja Anneli Tuomainen vastaa osaamiskeskustoiminnan yleisen koordinoinnin ja raportoinnin lisäksi myös alueellisesta Ympäristöteknologian osaamiskeskuksesta ja Tiina Arpola toimii ko. osaamiskeskuksen projektipäällikkönä. Marja-Leena Laitinen vastaa kehitysjohtajan tehtävistä alueellisessa Elintarvikekehityksen osaamiskeskuksessa. HealthBion alueellisen osaamiskeskuksen kehitysjohtajana toimii Arsi Rosengren. Ohjelmajohtaja Ilpo Kuronen vastaa Kuopio Innovation Oy:n koordinoiman kansallisen Hyvinvoinnin osaamisklusterin toiminnasta. Lisäksi hän vastaa alueellisesta Hyvinvoinnin osaamiskeskuksesta yhdessä kehityspäällikkö Ilkka Vartiaisen kanssa. Osaamiskeskusohjelman erityiset painopisteet v ovat (TEM-ohje osaamiskeskuksille): 1. Kansainvälisyyden ja kansainvälistymisen edistäminen Kansainvälistymissuunnitelmien toimeenpano ja syventäminen Inward/Outward-toiminnan vahvistaminen ja uusien käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä kansallisten toimijoiden kanssa 2. Osaamisen siirto ja hyödyntäminen yrityssektorilla laajasti Osaamisintensiivisten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten aktivointi Käyttäjä- ja asiakaslähtöisyys (vrt. innovaatiostrategia) Kasvuun tähtäävien yritysten tukeminen 218

221 Elintarvikekehityksen osaamiskeskus Toiminnan tavoitteena on kuopiolaisen elintarvike- ja ravitsemusalan huippututkimuksen verkottaminen yritystoimintaan sekä sitä kautta uuden liiketoiminnan synnyttäminen ja olemassa olevan liiketoiminnan vahvistaminen. Erityisinä fokusalueina ovat ravitsemus sekä elintarviketurvallisuus. Kehittämisen kärkiteemoina ovat v elokuun loppuun mennessä olleet mm.: Terveyttä edistävien ja ylläpitävien elintarvikkeiden tutkimus ja kehitys Kv-markkinointistrategialla uutta liiketoimintaa marja-alalle case puolukka. Tekesyritysryhmähanke on hyväksytty 07/2010. Mukana on 10 alan yritystä ja useita tutkimustahoja. Tavoitteena on saada kv-markkinoiden kautta uutta liiketoimintaa alalle. Elintarvike-lääke rajapinnan liiketoimintamahdollisuudet, toimintaa on viety eteenpäin yhteistyössä HealthBio-klusterin kanssa. Vasta-aineiden hyödyntämiseen liittyen on valmistunut selvitystyö. Aloitettu alustava yhteistyö prosessien optimointiin liittyen. Aistittavan laadun ja kuluttajien syömiskäyttäytymisen tukimus- ja tuotekehitystilojen osalta ollaan tehty yhteistyötä Savonia amk:n ja Itä-Suomen yliopiston välillä innovaatioympäristön kehittämiseksi ja siten myös yritys-tutkimus -yhteistyön vahvistamiseksi. Ravitsemus Liiketoiminnan mahdollisuudet painonhallinnan markkinoilla. Tekes-hanke Kuluttajat painonhallinnan markkinoilla jatkuu ( ). Uusia markkinointiratkaisuja yrityksille terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi. Intensiiviesihautomo case ravitsemukseen liittyen. Tehty liiketoimintaidean arviointia ja sopimukset liittyen intensiiviesihautomoon. Liiketoiminta-pilot alkanut elokuussa. Ollaan mukana klusterin toimijoiden kanssa järjestämässä Food & Life Expoa vuodelle verkotettu alan kuopiolaisia toimijoita mukaan. Elintarviketurvallisuus Elintarviketurvallisuusosaamisen kaupallistaminen ja vienti Kiinaan, World Expo 2010 suunnitelmat liittyen Finnish Food Safety -teemaan. Tavoitteena suomalaisen osaamisen markkinointi, uuden liiketoiminnan synnyttäminen ja viennin edistäminen. Ollaan oltu mukana kolmen klusterin yhteisen Shering Health -tapahtuman järjestelyissä Shanghain World Expo 2010:n liittyen. Toiminta jatkunut yritysten konkreettisina toimina Kiinassa. Ollaan mukana viemässä eteenpäin FSMF (Food Safety Management Finland) -konseptia. Biohajoavien pakkausten kehittäminen ja turvallisuuden testaus, yhteistyössä Uusiutuva metsäteollisuus ja Ympäristöteknologia klustereiden kanssa. Alustava pilotointi on tehty käyttäjätarpeiden selvittämiseksi ja olemassa olevien ratkaisujen kehittämiseksi. Pk-yritysten ongelmien ratkaisemiseksi tehdään jätevesien käsittelyyn liittyvä esiselvitys, 1. versio valmis. Tehty yhteistyössä Ympäristöteknologian klusterin ja Savonia amk:n kanssa. Kansainvälistyminen Eurooppalaisten elintarvikeklustereiden yhteistyö. Osallistuttiin yritysten kanssa Ranskalaisen Vitagora-klusterin kutsumana pohjoismaiseen yritys- ja tutkimustahojen delegaatioon Taste, Nutrition and Health -tapahtumassa, useita b to b partnerointeja. Klusterin yhteistyö FINE (Food cluster Initiativen) kanssa on jatkunut (mm. tapaamisia eurooppalaisten klustereiden kanssa Ranskassa) World Expo ja FSMF -järjetelyt elintarviketurvallisuuteen liittyen (kts. edellä). Kansainvälisten t&k-investointien, osaamisen ja tutkimuksen houkuttelu alueelle (yhteistyö Innovation Magnet -hankkeen kanssa) Saksalaisdelegaatio Kuopiossa elokuussa liittyen hyvinvointiin, ravitsemukseen ja terveelliseen asumiseen Muu toiminta Prosessien optimointiin ja elintarviketurvallisuuteen liittyen suunnitellaan b to b -partnerointia. ELVY-toiminta, tutkimusrahoitusyhteistyöhön liittyvä elintarvikealan yritysten yhdistys. Toiminnan suunnittelua on jatkettu klusterin kanssa yhteistyössä. Advisory Boardin 2010 suunnittelu alkanut 219

222 HealthBIO-osaamiskeskus Toiminnan tavoitteena on OSKE-ohjelman kansallisten tavoitteiden mukaisesti huippuosaamisen ja innovaatiokyvyn vahvistaminen, uuden bio/lääkealan yritystoiminnan synnyttäminen Kuopion seudulle sekä olemassa olevien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Kehittämisen kärkiteemoja ja painopistealueita ovat v elokuun loppuun mennessä olleet: Lääkealan suomalais-kiinalaisen yhteistyön kehittäminen Pharmaceutical Gateway China-Finland/Europe -hanke ( ) ja sen laajentaminen Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen: Suomalaisten ja kiinalaisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuskeskusten yhteistyön lisääminen. Tuotteiden ja palveluiden tuonnin ja viennin edistäminen. Vuosien aikana hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat kerryttäneet kiinaosaamistaan ja etsineet itsellensä sopivaa liiketoimintamallia/yhteistyömallia kiinayhteistyöhön. Kaikki yritykset ovat saaneet uusia kontakteja ja useilla on yhteistyöneuvotteluita käynnissä. Vuonna 2010 hanke keskittyy kerättyjen hyvien käytäntöjen kirjaamiseen ja levittämiseen, yrityskohtaisten projektien edistämiseen ja jatkotoimintojen suunnitteluun ja kartoitukseen. Lupa- ja valvonta-asioiden osaajaksi -koulutus Bio- ja lääkealan hankkeen suunnittelu ja hakemuksen valmistelu yhdessä Aducaten (Itä- Suomen yliopisto) kanssa (tarpeet, suunnittelutyöryhmä, sidosryhmätapaamisia). Isoeläintoiminnot GLP-statukseen -hanke Tukena valmistelussa, yhteistyökumppaneiden löytämisessä ja hakuprosessissa (hakijana Itä- Suomen yliopisto/koe-eläinkeskus, hakemus käsittelyssä Pohjois-Savon liitossa) Elintarvike lääke-rajapinnan liiketoimintamahdollisuudet Toimintaa viety eteenpäin yhteistyössä Elintarvikekehityksen osaamiskeskuksen kanssa. Vasta-aineiden hyödyntämiseen liittyen on valmistunut selvitystyö. Aloitettu alustava yhteistyö prosessien optimointiin liittyen. Kv. toiminta Fokusalueena Kiina (Pharmaceutical Gateway China-Finland/Europe -hanke) HealthBio-palvelusektorin kv-klubi: Hyvien käytäntöjen jakaminen yrityksissä kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi World Expo -järjestelyt kolmen klusterin (HealthBio, Hyvinvointi ja Elintarvikekehitys) yhteistyönä toteutettavaan Sharing health -tapahtumaan Kansainvälisten t&k-investointien, osaamisen ja tutkimuksen houkuttelu alueelle (yhteistyö Innovation Magnet -hankkeen kanssa) Osallistuminen Bio2010-konferenssiin Chicagossa toukokuussa 2010 (alueen osaamisen ja yritysten markkinointi, asiakas- ja yhteityökumppanihankinta kolmelle yritykselle) EU-rahoitusaktivointi ja sparraus Muu toiminta Esihautomo-case intensiiviesihautomossa yhteistyössä Hyvinvointi-osken kanssa CNS-klubi, verkottumis- ja ideointitilaisuus Medi-Kuopio-raportin julkistustilaisuus HealthBio-vuosiseminaari ja partnerointitapahtuma Tampereella Klusterin strategian täsmentäminen ja yhteistyön lisääminen mm. Hyvinvointiklusterin kanssa Apteekin terveyspiste -hankevalmistelu yhdessä Hyvinvoinnin osaamiskeskuksen kanssa Kehittämishankkeiden ja -ohjelmien johto/ohjausryhmätyö 220

223 Hyvinvoinnin klusteriohjelma Kuopio Innovation Oy vastaa valtakunnallisesti Hyvinvoinnin klusteriohjelman koordinoinnista, jonka ohjelmajohtajana toimii Ilpo Kuronen ja projektikoordinaattorina Reetta Airaksinen. Klusterin muut osaamiskeskukset ovat Culminatum Ltd Oy pääkaupunkiseudulta, Finn-Medi Tutkimus Oy Tampereelta sekä Oulu Wellness Instituuttisäätiö. Hyvinvoinnin osaamisklusteri on terveys-, sosiaali- ja muiden hyvinvointipalveluiden sekä niihin liittyvien teknologiatuotteiden kehitysalusta. Hyvinvoinnin klusteriohjelman strategiset painopistealueet ovat: 1. Terveystekniikka 2. Liikuntateknologia ja liikunnan konseptit 3. Hyvinvointipalvelut sekä 4. Itsenäinen suoriutuminen. Informaatioteknologian hyödyntäminen on keskeisessä roolissa kaikissa näissä fokusalueissa. Vuoden 2010 elokuun loppuun mennessä koordinaation keskeisimpiä toimenpiteitä ovat olleet mm.: - kansainvälistymissuunnitelman tekeminen - klusterin strategian täsmentäminen, neuvottelufoorumin ja strategisen ohjausryhmän suunnittelu - yhteistyön jatkaminen klustereiden rajapinnoilla ja yhteisten kehittämiskohteiden tiimoilta HealthBio ja JTP -klusterien kanssa - verkkosivuston suunnittelu ja toteutus sekä viestintäsuunnitelman teko vuodelle SRIC-Bi toimiala-analyysipalvelun koulutus ja käyttöönotto (JTP-klusterin hanke) - AKO ja OSKE yhteistyön tiivistäminen - yrityskontaktien luominen ja ylläpito - pääomasijoittajatapahtuman järjestäminen Ranskassa yhdessä alan yritysten kanssa (World Investment Conference 2010) - Korean liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja yrityskontaktien löytäminen (Mission Korea) - Euroapean Mobile Health Allinace käynnistys ja tukeminen - WoHIT tapahtuman järjestäminen - Alueellisten kansainvälistymistä tukevien palveluhankkeiden tukeminen Hyvinvoinnin osaamiskeskus Toiminnan tavoitteena on vahvistaa kuopiolaista osaamista ja innovaatioympäristöjä, tukea yritystoiminnan kasvua, kansainvälistymistä sekä synnyttää uutta yrityskantaa. Kuopion seudun osaamiskeskustoiminnan painopistealueina; ovat sensoriteknologia ja ehealth, sekä niihin liittyvät teknologia- ja palvelukonseptit. Osaamiskeskus tukee myös alueellista Invest-in toimintaa Innovation Magnet hankkeen kautta elokuun loppuun mennessä konkreettista toimintaa on tehty seuraavilla painopistealoilla: ehealth- Test bed valmistelu Itä-Suomen alueelle Hankkeen tarkoituksena on synnyttää toimiva testaus- ja kehitysympäristö sähköisten terveyspalveluiden ympärille Itä-Suomeen. Hankkeen valmistelua on jatkettu yhdessä Pohjois- Savon Teemaohjelman kanssa, josta vastaa Markku Viita. Hankkeeseen on liitetty mukaan myös Kuopion kaupungin terveysvirasto, Savonia AMK sekä Itä-Suomen Yliopisto. Osaamiskeskuksen roolina on ollut verkoston synnyttäminen ja hankevalmistelu. Ikääntyvät teema-alue Kuopion kaupunki on mukana kansallisen klusterin yhteisessä hankkeessa, jossa tarkoitus on luoda kustannustehokkaita palvelumuotoja erikoissairaanhoidon ja kotiuttamisen välille. Osaamiskeskus vastaa tämän hankkeen yhteistyöstä kansallisen klusterin kanssa sekä koordinoi hankevalmistelua rahoitusvaiheeseen saakka. Hanke palvelutuotantosektorin kehittämiseksi pienten palvelutuottajien verkottamismallilla on edennyt yrityslähtöiseksi toiminnaksi. Toimintamallin levittämiseksi osaamiskeskus on ollut mukana lähinnä aktivoimassa alueen kuntia ja palveluntuottajia. Innovaatioympäristöjen kehittäminen Osaamiskeskuksen valmistelema neurologisen kuntoutuksen innovaatioympäristön kehittämishanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen ja osaamiskeskus on ollut edelleen mukana hankkeen ohjaus- ja johtoryhmätyöskentelyssä. ehealth Testbed hanke (kts. yllä) Savonia AMK:n vetämässä Medipolkuhankeessa, jossa Itä-Suomen yliopiston, AMK:n ja keksintösäätiön kanssa kehitetään/tuoteistetaan prosessi ideasta prototyypiksi, on jatkettu idea- 221

224 aihioiden pilotointia suunnitelman mukaisesti. Osaamiskeskus on osallistunut hankkeen työryhmiin sekä hankkeen johtoryhmään. Olemme olleet valmistelemassa Nanotem hanketta, jossa tavoitteena on tukea yliopiston Biomater-keskuksen toimintaa ja infran kehitettämistä nanometriluokan läpäisymikroskooopin hankkimiseksi ja käyttöönottamiseksi. Kansainvälistyminen Osaamiskeskus on osallistunut tällä kaudella useisiin kansainvälisiin tapahtumiin kuten HIMSS- 2010, WoHIT 2010, World Expo 2010 sekä klusterin järjestämään Mission Korea tapahtumaan. Tavoitteena on ollut rakentaa kansainvälisiä verkostoja, aktivoida yrityksiä lisätä osaamista, sekä tuoda alueen yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Olemme myös käynnistäneet uudentyyppisen kokeilun, jossa osaamiskeskus tuo alueen toimijoille kansainvälistä kokemusta alalla pitkään menestyneen ulkomaisen toimijan kautta. Kokemusten vaihto tapahtuu yritysten ja toimijoiden välissä keskusteluissa sekä erityyppisissä tapahtumissa, joissa mukana oleville toimijoille avautuu kansainvälistymistä tukevia uusia verkostoja ja ideoita. Alueen osaamiskeskus käynnisti uudentyyppisen kansainvälisen yhdistyksen synnyttämisen yhdessä kansallisen klusterin kanssa. Hankkeen tavoitteena on synnyttää Euroopan laajuinen verkosto langattomien terveydenhuollon teknologioiden ja palveluiden kehittämisen ja käyttöönottamisen tehostamiseksi. Hankkeen tuloksena on rekisteröity uusi yhdistys EuMHA (European Mobile Health Allinace). Muuta Kehittämishankkeiden ja -ohjelmien johto/ohjausryhmätyö Kansallisen Hyvinvoinnin osaamisklusterin johtoryhmätyö Ympäristöteknologian osaamiskeskus Toiminnan tavoitteena on tehokkaan yhteistyö- ja tiedonsiirtoverkoston luominen, millä varmistetaan tiedonkulku Ympäristöteknologiaklusterin osaamiskeskusten ja yritysten, sekä tutkimuslaitosten välillä. Tavoitteena huippuosaamisen tehokkaampi hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa ja palveluissa, sekä erikoistuminen ja keskittyminen omille kärkiosaamisalueille, joilla on maailmanluokan osaamista. Kehittämisen kärkiteemoja ja painopistealueita ovat v elokuun loppuun mennessä olleet: Ilmasto, Ilmanlaatu, Terveys IIT -teknologiaverkosto, Kuopion koordinoima Ympäristöteknologiaklusterin kansallinen kärkihanke ja sen eteenpäin vieminen, markkinointi. Tavoite: huippuosaaminen, jossa kv-liiketoimintapotentiaalia, T&K-volyymin vahvistuminen Kesäkuussa järjestettiin Kuopiossa yhdessä Culminatumin koordinoiman Nanoteknologian klusterin ja Hiukkasfoorumin kanssa yhteinen verkottumisseminaari Ilmanlaadun ja päästöjen huippututkimus, terveys ja liiketoiminta kohtaavat Kuopiossa. Seminaarissa keskustelua ja kiinnostusta herätti etenkin viimeaikainen tieto pienhiukkasille altistumisesta (mm. maastopalot, katupöly, puunpoltto) ja sen terveysvaikutuksista Ympäristöinformatiikka, mittaus, sensorointi QSAR palvelujen tuotteistaminen ja kaupallistaminen (selvitystyö, Itä-Suomen yliopisto). Työ käynnissä. Tavoite: Itä-Suomen yliopiston Ympäristöinformatiikan ryhmän QSAR-palvelujen tuotteistamisen ja kaupallistamisen edistäminen, uusi liiketoiminta. Paikkatietojärjestelmien ja ja monitavoitteisen päätösanalyysin soveltaminen asuinympäristön laadun mallinnuksessa ja asuinpaikan valinnan sovelluksissa (selvitys ja hankevalmistelu, Itä- Suomen yliopisto, Kuopion kaupunki, yritykset). Työ käynnissä. Tavoite: Potentiaaliset soveltamiskohteet, menetelmät ja yritysten ja käyttäjien tarpeet, yhteinen kehittämishanke (mukana mm. Kuopion kaupunki, paikkatietoalan yrityksiä, kiinteistövälittäjiä jne.) Monitoroinnin hyödyntäminen asumisessa, energiatehokkuudessa ja turvapalvelujen tuottamisessa. Hankevalmistelutyö käynnissä, Itä-Suomen yliopiston Ympäristöinformatiikan ryhmän toteuttamana. Tavoite: tuottaa tutkimukseen pohjautuvaa liiketoimintaa suuntautuen sekä kansallisille, että kansainvälisille markkinoille. Prosessi-informatiikka Voimalaitosten online-karakterisointi ja niihin liittyvät palvelut (selvitystyö ja hankevalmistelu, Itä-Suomen yliopisto, yritykset). Työ käynnissä, Itä-Suomen yliopisto koordinoi, mukana mm. isoja pohjois-savolaisia energia-alan yrityksiä. Tavoite: Voimalaitosten online-karakterisointiin liittyvien mittaus- ja mallinnusmenetelmien ja niiden kehitystarpeiden selvitys, tavoitteena uusia 222

225 mittaus- ja ohjelmistopalveluja energia-alan laitteistovalmistajille ja pk-sektorin palveluliiketoimintayrityksille Pienpoltto, päästöt, hiukkaset Käynnistettiin valmistelutyö ilmansaasteiden haitallisuuden tutkimus- ja testauslaitteiston rakentamiseksi Kuopion tiedepuistoon. Työ käynnissä, toteuttajina Ilmatieteen laitos, Itå- Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja alan kotimaiset yritykset. Tavoite: laitteisto- ja laboratoriokokonaisuus, valmiudet testata ilmansaasteiden (pienhiukkaset, kaasut, bioaerosolit) haitallisuutta todellista altistumista vastaavissa olosuhteissa, laitteisto kiinteäksi osaksi uusien teknologioiden ja vähäpäästöisten prosessien kehitystyötä (esim. palamisprosessit, polttolaitteet, suodatus), uusin tutkimustieto tuodaan mm. bioenergian tuotantoon ja käyttöön erikoistuneiden yritysten tuotekehittelyn tueksi (kattilat, tulipesät, liikenteen biopolttoaineet) ja kilpailukyvyn edistämiseksi markkinoilla päästörajoitusten kiristyessä Bioenergia Pohjois-Savon bioenergia-alan kartoitus (sis. tutkimuksen, laboratorioiden ja testiympäristöjen, sekä yritysten kartoitukset). Työ käynnissä Ympäristöteknologian osaamiskeskuksessa, valmistuu syksyllä 2010 Huippuosaamiskartoitus Kuopion koordinoimana toteutetaan Ympäristöteknologian klusterissa kotimaisen huippuosaamisen kartoitus klusterin fokusalueilla (ilma, vesi, materiaali- ja energiatehokkuus) ja rajapinta-alueilla (mm. ICT, terveys jne.), jolla on kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia. Työ käynnissä, sen 1. osa valmistuu syksyllä 2010 Envi-runway Ympäristöteknologian osaamiskeskuksessa valmisteltu 2,5-vuotinen hanke ympäristöalan innovaatioiden kaupallistamiseksi sai rahoituspäätöksen Pohjois-Savon liiton ESR:stä. Hanke käynnistetty, sopimukset tehty yritysten kanssa ja ensimmäiset pilot-caset menossa. FECC (Finnish Environmental Cluster for China) Ympäristöteknologiaklusterin yhteinen kv-hanke (mukana Uusimaa, Lahti, Kuopio, Vaasa, Jyväskylä). Käynnissä. Välitetty tietoa ja linkitetty alueen yrityksiä FECC-hankkeeseen ja sen tapahtumiin, mm. Kiinan energia-alan ja energiatehokkaan rakentamisen markkkinaselvitykset käynnistyivät EcoClup (Eco-Innovation Cluster Partnership for Internationalisation and Growth) Ympäristöteknologiaklusterin yhteinen kv-hanke (mukana Lahti, Kuopio, Oulu). Partnereina Cleantech-alan klustreita Englannista, Espanjasta, Ranskasta, Tanskasta, Saksasta, Itävallasta, Hollannista, Ruotsista. Käynnissä. Välitetty tietoa kuopiolaisesta R&D-tarjonnasta, ja kuopiolaisille yrityksille matchmakingtapahtumista, joita tulossa (Kööpenhamina, Suomi), jne., sekä pk-yritysten valmennuskoulutuksesta (syyskuussa 2010), jossa valmennetaan kohtaamaan sijoittajat ja ymmärtämään, miten sijoittajat tekevät päätöksiä. Lisäksi mahdollisuus saada yrityskohtaista one-to-one valmennusta. NCA (Nordic Cleantech Alliance) Ympäristöteknologiaklusterin yhteinen kv-hanke (mukana Uusimaa, Lahti, Oulu, Kuopio). Tavoite: luoda katto-organisaatio pohjoismaiselle ympäristöteknologialle ja selkeyttää pohjoismaiden Nordic Cleantech brändiä. Yrityspilottien suunnittelu ja käynnistäminen USA:n ja Puolan markkinoille Välittää tietoa ja saada kuopiolaisia yrityksiä mukaan hyötymään allianssista. Valmisteilla mm. yritysten yhteispohjoismainen esiintyminen Puolassa Poleko-messuilla (marraskuussa 2010) Muuta Pk-yritysten ongelmien ratkaisemiseksi tehty jätevesien käsittelyyn liittyvä esiselvitys, 1. versio valmis. Tehty yhteistyössä Elintarvikekehityksen klusterin ja Savonia-AMK:n kanssa Useiden uusien hankevalmistelujen ja erillisselvitysten, seminaarien jne. suunnittelutyö Ohjaus- ja johtoryhmätyöskentely useissa hankkeissa Kuopion seudun osaamiskeskuksen yhteiset resurssit Osaamiskeskuksen yhteisten jaettujen resurssien työpanosta käytettiin mm. EU T&K-rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisen lisäämiseen (Maarit Manninen). Yksittäisten rahoituskartoitusten, hankesparrausten ja rahoitusmuodoista tiedottamisen lisäksi osaamiskeskus teki asiantuntijana yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa EU T&K -rahoitusten hyödyntämisvalmiuksien tukemisen kehittämiseksi. Lisäksi resursseja käytettiin yhteiseen näkymiseen, markkinointiin ja tiedottamiseen osaamiskeskuksen ja siihen liittyvien yritysten 223

226 ja muiden toimijoiden toiminnasta osaamiskeskuksen tästä laatiman erillisen suunnitelman mukaisesti (Anna- Liisa Karvonen). MUUT OSAAMISKESKUSOHJELMAA TUKEVAT KUOPIO INNOVATION OY:N PROJEKTIT: Asumisen terveellisyys ja turvallisuus (TERTU) Kehittämishankkeen tavoitteena on linkittää yhteen kuopiolainen asumisen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö sekä yritystoiminta. Hanke hyödyntää kuopiolaista ympäristöterveys-, asumisterveys- ja sisäilmatutkimusta ja tutkimustuloksia yritysten konseptien kehittämiseen. Hanke on käynnistynyt vuoden 2008 alussa ja toimintakausi on vuoden 2010 loppuun. Vuonna mennessä hankkeen toiminnan painopisteessä ovat olleet: Kuopion asuntomessut: Asiantuntijatahojen t&k-töiden koordinointi Kuopion asuntomessuihin ja erityisesti hankkeen yhteistyökumppanin, Rakennusliike Parha Oy:n asuntomessukohteeseen liittyen Tiedottaminen/osaamisen markkinointi lehtiartikkelit hankkeen osaamisaloista ja hankekumppaneiden toiminnasta TV-esitykset (YLE-uutiset Joka Kodin Asuntomarkkinat). mediatiedotteet, messuopastiedotteet Seminaarin järjestäminen (Parempaa rakentamista ja asumista työkaluja kuopiolaisesta tutkimus- ja kehitysyhteistyöstä). hankekumppaneiden osaamisen ja yhteistyön sekä tulosten esittely seminaariin osallistuivat myös Keskuskauppakamarin hyväksymät tavarantarkastajat Kuopion kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin esityksestä. Sisäilmaklinikan toteuttaminen asuntomessuille yhteistyössä Sisäilmayhdistyksen kanssa Pilottikohteet asiantuntijatahojen t&k-toimenpiteiden koordinointi hankkeen pilottikohteissa Muuta Yhteistyö TERTU-hankkeen aihekenttään liittyvissä muissa alueen hankekokonaisuuksissa Kuopion yliopiston ympäristöinformatiikan tutkimusryhmän Asumisterveyden energiatehokkuuden monitorointijärjestelmän kaupallistaminen-hanke (AsTeKa). Toteutus Kuopion asuntomessuilla Yhteistyösuunnittelu kaupungin lähiöhankkeeseen liittyen Asuinalueiden kehittämisestä hyvinvointia -seminaarin järjestäminen yhteistyössä Culminatum Innovation Oy:n, Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksen kanssa. Seminaari järjestettiin Helsingissä Osallistuminen HealthBIO- ja Hyvinvoinnin osaamisklusterien sekä Finpro Korean järjestämälle partnerointi- ja tutustumismatkalle koskien hyvinvointi toimialaa Etelä-Koreassa Osallistuminen Finnish-German Business and Research Co-operation -seminaariin ja partnerointitapahtumaan hankkeen esittely osaamisalan asiantuntijoiden ja vieraana olleiden saksalaisten, rakentamisen alan toimijoiden tapaamisten koordinointi 224

227 Innovation Magnet Innovation Magnet - "The Best Partner in Open Innovation" on TUVI-pilottiprojektin jatkohanke ja käynnistynyt vuoden 2008 alussa kestäen 2010 loppuun. Hankkeen tavoitteena on: Houkutella Kuopioon suuntautuvia ulkomaisia t&k-investointeja edistämällä kansainvälistä innovaatioyhteistyötä avoin innovaatio mallia hyödyntäen Luoda suhteita kansainvälisiin tutkimusintensiivisiin suuryrityksiin sekä kasvaviin keskisuuriin yrityksiin ja markkinoida niille seudun osaamista Kehittää pitkäjänteisiä strategisia kumppanuuksia ja siten luoda mahdollisuuksia t&k-yhteistyölle Kuopion tiedepuiston osaajien (sekä yritysten että tutkijoiden) ja kansainvälisten yritysten kesken. Vuoden 2010 alusta hankkeessa on toteutettu mm. seuraavat toimenpiteet: Työkalujen kehittäminen: Avoimen innovaatioon toimintamalliin perustuvaa työkalun (Kuopio Innovation Extranet) jatkokehittäminen yhteistyöaloitteiden nopeamman eteenpäin viemisen varmistamiseksi o kaiken kaikkiaan 25 kansainväliselle yritykselle perustettu omat toimintaympäristöt, jossa kuvattu heidän näkökulmastaan kiinnostavimmat teknologiat tiedepuiston alueella o Työkalun esittelyä on jatkettu sekä kv-yrityksille että paikallisille toimijoille o Tavoitteena on ottaa työkalu laajempaan käyttöön jokaisen tiedepuistossa vierailleen kv-yrityksen ja paikallisten kontaktien asiakashallinnassa (yhteistyöaloitteiden tehokkaammassa eteenpäinviemisessä). Keskisuurten kasvavien t&k-intensiivisten kv-yritysten valinta hankkeessa kontaktoitavaksi. Kohdeyrityskarsintaa on tehty ja osiin on saatu luotua yhteydet (kts. tarkemmin alla). Kv-yritystoiminta: Yhteydenpitoa jatkettiin hankkeen puitteissa Kuopiossa aikaisemmin vierailleisiin suuriin kv-yrityksiin mm. seuraavien yritysten kanssa: DSM, P&G, Nestle, Unilever, Microsoft, Philips, Welch Allyn Seurattiin ja välitettiin lisätietoja kv-yrityksille loppuvuoden 2009 aikana aloitetuista kolmesta merkittävämmästä yhteistyöaloitehdotuksesta neljän kv-yrityksen kanssa. Yritykset ovat DSM, GE Global Research,McLaren ja P&G. o Näistä DSM yhteistyöaloitetta ei voitettu, koska kv-yrityksen ja paikallisten tutkimusryhmien intressit erosivat liian paljon. o GE Global Resarch ei kiinnostunut AngioCenter aloitteeseen liittyvästä yhteistyöstä o Kahden viimeksi mainitun yrityksen kanssa jatketaan neuvotteluja yhteistyöhankkeesta, jossa mukana on paikallisia yrityksiä sekä tutkimusryhmiä. Kontaktoitiin ja aloitettiin neuvotteluja uusiin kv-yrityksiin, joita ovat Blue Highway, Genzyme, Nestle (uudet yhteyshenkilöt), Merk Serono, Novozymes, Smith&Nephew, Boch Healthcare, Dell, CA, Intel Bio- Tree Systems, KT Olleh, SK Telecom, LG (Life-Sciences ja Electronics-liiketoimintayksiköt), Samsung (Biomedical Center ja SAIT-tutkimusyksikkö), Daewoong Pharmaceuticals, Ahngook Pharm, Biomedlab, RAG Montan Immobilien GmbH. o Edellä mainitusta yrityksistä Bio-Tree Systems sekä Blue Highwayn kanssa sovittiin alustavasta vierailusta tiedepuistossa. Lisäksi aloitettiin alustavasti suunnitella yhteistyössä Hyvinvoinnin osaamiskeskuksen Pohjois-Irlannin delegaation vierailua Kuopioon. Näistä Blue Highwayn vierailu on vahvistunut , muiden kanssa neuvottellaan vierailujen ajankohdista. Esiteltiin Kuopion seudun osaamista Nordrhein-Westfalenin (Saksan delegaatio) ja neuvoteltiin yhteistyömahdollisuuksista Invest In Nordrhein-Westfalenin kanssa Esiteltiin toimintamallia Tallinna Yliopiston Haapsalu Collegen edustajille. Osallistuttiin seuraaviin kv-tapahtumiin, joissa neuvoteltiin yritysten kanssa yhteistyömahdollisuuksista: o EIRMA:n kokoukseen , Cambridgessä, jossa samalla vierailtiin paikallisen teknologiaja tutkimusorganisaation (TWI Ltd.) sekä tiedepuiston kehityspalveluja (Cambridge Network) tarjoavan yrityksen luona. Tässä tilaisuudessa luotiin lisäksi kontaktit seuraaviin yrityksiin: Pfizer, Philips, ). o WoHit 2010 messut Barcelonassa. Yhteistyössä Hyvinvoinnin osaamiskeskuksen luotiin kontaktit seuraaviin kv-yrityksiin; Boch Healthcare, Dell, CA, ja Intel o Breaktrough Innovation , Barcelonassa, jossa luotiin kontaktit seuraaviin yrityksiin; Genzyme, Nestle, Merk Serono, Novozymes, Smith&Nephew, Coty, ja Shindler o Toukokuu, yhteistyössä OSKE:n HealthBio ja hyvinvointiklusterin kanssa matka Etelä-Koreaan, jossa vastaavasti Finpro paikallinen henkilökunta järjesti toukokuussa tapaamiset ja tulkkauksen Samsungin tutkimuskeskuksen (SAIT)/Electronicsin, Samsung Biomedical 225

228 Research Instituten, LG Life Sciences, ja LG Electronicsin, Biomedlab, SK Telecom, KT:n, Daewoong Pharman yritystapaamisten kanssa. o Kesäkuu, Belfast European Connected Health Summit. Yhteistyössä OSKEn hyvinvointiklusterin kanssa. Tavattiin aikaisemmin kontaktoituja yrityksiä CA, Robert Bosch Healthcare, icareplus, (tavattu aikaisemminmaaliskuun Barcelonan matka) ja yksi potentiaalinen yritys (Bio-Tree Systems Ltd.), sekä Massachusettsin senaatin puhemiehen ryhmä. Näistä jälkimmäisen kanssa keskustellaan mahdollisuudesta tutustua tarkemmin Massachusettsin alueen yrityksiin ja käynistää neuvottelut syksyn aikana. Käynnistettiin yhteistyöaloite, jonka puitteissa tehdään yhteistyötä kansainvälisen teknologioita välittävän toimijan kanssa. Paikallinen toiminta: Keskusteltu hankkeessa mukana olevien yritysedustajien kanssa heidän prioriteeteistään loppuhankkeen osalta, johon kuuluu mm. nykytilanne yrityskontaktien suhteen, tärkeimmät kohdeyritykset, tulevat tapahtumat ja kontaktoinnit). Täydennettiin alueellisten toimijoiden (pk-yritykset ja tutkimusryhmät) osaamisprofiileja eri kvyritysasiakkaille Jatkettiin hanketta rahoittavien yritysten markkina-aineiston tuottamista Jatkettiin keskusteluja hankkeen toimintojen jatkamisesta kiinteänä osana Kuopio Innovation Oy:n operatiivista liiketoimintaa. Kansallinen toiminta: Kansallisesti verkotuttiin ja tiivistettiin yhteistyötä muiden kansallisten Invest in -toimijoiden kanssa, sekä markkinoitiin hankkeen toimintamallia sen laajentamiseksi kansalliselle tasolle (mm. TEM, Invest in Finland, TEKES, Finpro). o Keväällä 2010 toiminta on konkretisoitunut Finpron kanssa tehtyyn yhteistyösopimukseen (Global R&D Collaboration Initiative). o TEM kanssa käyty neuvotteluja kansallisten inward-toimintojen tehostamiseksi Innovation Magnet -hankkeen avulla. IIF (Invest in Finland):n kanssa tehty yhteistyötä Hyvinvointi ja ICT sektoreilla. Suunniteltu yhteisiä kvyritystapaamisia syksylle. Innovation Magnet on mukana konsortion ulkopuolisena yhteistyopartnerina HealthBio- ja Hyvinvointiklusterien kansallisessa yhteishankkeessa Receptorissa, jossa kehitetaan toimintamallia bioja life science -alan huippuosaamisen kansainväliseen markkinointiin ja investointien hankintaan. Muuta Innovation Magnet -hankkeen tavoitteena oli jo hankehakemusvaiheessa toimintojen vakiinnuttaminen osaksi Kuopion tiedepuiston pysyviä toimintoja. Tämä on järkevää jo siksi, että Inward-tyyppiset projektit ovat hyvin pitkäkestoisia ja vaativat siten toteutuakseen jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Tavoite toiminnan jatkuvuudesta onkin huomioitu koko hankkeen ajan ja tavoitteen toteutumisen tueksi hankkeessa on tiivistetty suhteita sekä alueellisesti että kansallisesti keskeisten toimijoiden kanssa. Toiminnan jatkuvuuden edellytykset toteutuvat tällä hetkellä parhaiten kansallisten yhteistyökumppaneiden kanssa, kuten Finpron, Tekesin ja TEM:n, jotka kaikki pitävät hankkeen toimintojen jatkuvuutta tärkeänä asiana. Myös yhä tiivistynyt yhteistyö osaamiskeskustoiminnan kanssa lisää jatkuvuuden edellytyksiä. Jatkuvuuden osalta hanke on kuitenkin kohdannut merkittäviä haasteita. Paikallisesti Kuopion seudulla on edelleen melko epäselvää, kenen toimesta, millä tavoin ja millä rahoituksella Inward-toimitoja tulisi toteuttaa, vaikkakin alueella vallitsee melko selvä yksimielisyys siitä, että Inward-toiminnot ovat tärkeä osa Kuopion seudun kehittämistä. Hankkeen suurimpia haasteita ovatkin olleet paikallisen julkisten toimijoiden sitoutumisen puute ja jopa toimijoiden väliset intressiristiriidat. Kaikista huolestuttavin vaihtoehto Kuopion alueen Inward-toimintojen kehittämisen osalta on se, että Innovation Magnet - hankkeen jatkuvuutta ei turvata ja jonkin ajan kuluttua hankkeen päätyttyä ryhdytään rakentamaan Inward-toimintakokonaisuutta ja työkaluja uudelleen. Kuten TUVI-pilotin ja Innovation Magnet hankkeen aikana on huomattu, Inward toimintomallin, työkalujen ja kv-kohdeyrityskontaktien rakentaminen on hyvin aikaa vievää työtä. Suurinta resurssien tuhlausta olisi aloittaa kehitystyö alusta tilanteessa, jossa olemassa olevien toimintamallin ja työkalujen kehittämistyö on tehty ja kv-yrityskontaktit ovat hedelmällisessä vaiheessa. 226

229 Kevään osalta merkittävää resurssoinnin näkökulmasta oli markkinointipäällikkö Silja Huhtiniemen siirtyminen ELY-keskukseen. Hänen tilalle hankkeen loppuajaksi tuli kehityspäällikkö Kirsi Karjalainen. Yrityshautomopalvelut Technopolis-yhtiöiden palvelukokonaisuuteen kuuluneet yrityshautomopalvelut siirtyivät vuoden 2010 alusta Kuopio Innovationille yhtiöiden välisellä sopimuksella. Palvelut tuotetaan Enterprise Development Highway -nimisessä ESR-hankkeessa, joka siirtyi Kuopio Innovation Oy:n hallinnoitavaksi. Hanke kestää vuoden 2011 loppuun saakka. Yrityshautomopalvelun henkilöresurssit ovat alkuvuoden olleet yksi yrityskehitysasiantuntija (Raija Tengvall) ja hallinnon työpanosta. Elokuussa hankkeeseen rekrytoitiin toinen yrityskehitysasiantuntija (Risto Koivisto). Tammi-elokuussa yrityshautomopalvelujen piirissä on ollut 30 asiakasta, joista 19 yritystä ja 11 esihautomovaiheen hanketta. Kuopiossa KUOPIO INNOVATION OY Heikki Nuutinen toimitusjohtaja 227

230 228

231 229

232 KUOPION MATKAILUPALVELU OY 230

233 Kuopion Matkailupalvelu Oy Torikatu KUOPIO KONSERNIYHTIÖIDEN TOUKO-ELOKUUTA 2010 KOSKEVA RAPORTOINTI KUOPION KAUPUNGILLE Kuopion Matkailupalvelu (KMP) Oy / Toimitusjohtajan katsaus Allekirjoittanut aloitti KMP:n toimitusjohtajana , joten tämä raportointikausi on ensimmäinen, jolta pystyn antamaan tarkkoja tietoja yhtiön toiminnasta. Touko-elokuu 2010: Loppukevään ja alkukesän toimintaa KMP:ssa leimasi valmistautuminen kesän 2010 Asuntomessuihin ja niiden aikaisten matkailullisten velvoitteiden hoitoon. Samaan aikaan toki jatkettiin toimintasuunnitelman mukaisia matkailun markkinointitoimia tai niiden suunnittelua. Iso osa KMP:n henkilökunnasta lomaili joko ennen tai jälkeen Asuntomessujen, joka omalta osaltaan muutti normaalia kesätyörytmiä yhtiössä. Kesän Asuntomessut onnistuivat matkailullisesti hyvin. Asuntomessuilla kävi alustavan laskennan mukaan vierasta, joista 93% oli messuihin melko tai erittäin tyytyväisiä. Yli 50% messuvieraista yöpyi Kuopiossa tai lähialueella. 60% kävijöistä käytti Kuopion alueen palveluja (ravintolat, kahvilat, tavaratalot, majoitusliikkeet, huoltamot, päivittäistavarakaupat jne ). Kuopio vastasi hyvin kävijöiden odotuksia, viidenneksellä odotukset jopa ylittyivät. 80% koki tulleensa palvelluksi hyvin tai erittäin hyvin. Toriremontti ei noussut matkailijoiden kommentoinneissa mitenkään tärkeään rooliin tai negatiiviseksi asiaksi. KMP:n koordinoima Asuntomessujen aikainen laivaliikenne sataman ja Keilakannan välillä osoittautui menestykseksi. Sataman ja Keilakannan välillä ajettiin yli 1000 laivavuoroa kuukauden aikana ja matkustajamäärät olivat hyvällä tasolla (tarkat luvut puuttuvat). Joka tapauksessa laiva- ja risteilyliikenne tekivät ennätyksensä kuluneen kesän aikana. Viralliset majoitustilastot tukevat edellä kirjoitettua. Heinäkuun juuri valmistuneet tiedot kertovat, että Kuopiossa kasvua oli heinäkuuhun 2009 verrattuna 19,7% ja koko alkuvuosi 2010 edelliseen alkuvuoteen verrattuna on kasvussa 3 % verran. Kasvu selittyi nimenomaan kotimaan matkailijoilla, sillä ulkomaalaisten kokonaisosuus pieneni. Toki ulkomaalaisissa löytyy isoja kasvulukuja eri maita ajatellen, sillä esim. Alankomaista matkailijamäärät kasvoivat heinäkuussa 2010 edellisvuoteen verrattuna 17,8 % ja saksalaisten määrä kasvoi vastaavalla ajalla 10,7 %. Venäläistenkin osuus lähti taas kasvuun 5 % verran. Kesäkuun puolivälistä Asuntomessujen päättymiseen saakka koeluonteisesti liikennöinyt Hop On Hop Off bussilinja ei saavuttanut sille asetettuja tavoitteita ja taloudellisesti linja olikin noin e verran tappiollinen. Tulevaisuutta ajatellen erityisesti linja-autoyhteys Puijolle täytyy kyetä ratkaisemaan jollain muulla tavalla. Kaupungin päätorin ollessa remontin alla osoittautui Satamatorilla asuntomessujen aikaan toiminut Taidetori 2010 todelliseksi menestykseksi keräten arvion mukaan noin kävijää. Tätäkin toimintaa tulee pystyä jatkamaan tulevina kesinä uudistuneena ja vielä entistä vetovoimaisempana. Kesän aikana jatkettiin KMP:ssa maakunnallisen matkailuportaalin hankinnan valmistelua siten, että syyskuussa pidetyssä KMP:n hallituksen kokouksessa voitaisiin tehdä asian suhteen lopulliset hankinta- tai hankkimattajättämispäätökset. Näin myös tapahtui 8.9., kun KMP:n hallitus päätti keskeyttää kilpailutetun hankinnan taloudellisista syistä johtuen. Jatkoneuvottelujen jälkeenkin hankinta olisi osoittautunut liian kalliiksi KMP:lle. Hallitus päätti samalla aloittaa uuden kilpailutuksen nopealla aikataululla tavoitteena se, että matkailuportaali voitaisiin ottaa käyttöön kesällä Talouden näkökulmasta touko-elokuu ovat olleet säästöjen aikaa, jotta hallituksemme asettamaan tavoitteeseen nollatuloksesta voitaisiin yltää. Kuukausikohtaisten raporttien mukaan tavoite on saavutettavissa, mutta tiukkaa kulukuria se toki edellyttää koko loppuvuoden ajan. 231

234 Yhtiön tulonmuodostuksen kannalta Rauhalahden Matkailukeskuksen ja Kesähotelli Lokin kesän taloustulos näyttää hyvältä ja se helpottaa jonkin verran loppuvuoden tulostavoitteisiin yltämistä. Myös Kuopio-Infon ryhmämyynnin kautta tapahtunut Asuntomessujen aikaan kohdistunut kauppa kävi hyvin. Loppuvuosi 2010 Kuten jo edellisessä kohdassa kerroin, matkailuportaalihanke kilpailutetaan uudelleen nopealla aikataululla. Toimittajapäätökset olisi tarkoitus saada aikaiseksi vuoden 2010 aikana. KMP:n hallituksen päätösten mukaan toimitusjohtajalle annettiin valtuudet hakea yhtiön Kuopion keskustassa sijaitseville yksiköille yhteisiä toimitiloja. Yhden katon alle pääseminen mahdollistaisi töiden joustavamman jakamisen, toiminnan tehostamisen ja organisaation virtaviivaistamisen. KMP jatkaa yhdessä omistajansa Kuopion kaupungin kanssa keskusteluja tarpeesta ja mahdollisuudesta rakentaa koko maakuntaa koskeva matkailun kehitysyhtiö. Taustalla ajatuksessa on kesäkuussa 2010 julkaistu Varkaus-Kuopio-Iisalmi kehitysvyöhykettä koskeva esiselvitys, jossa suositellaan nimenomaan ao. suuntaista toimintaa. Asia etenee seuraavaksi Kuopion kaupungin omistajaohjausjaoksen käsittelyyn, jossa linjataan jatkoaskelmerkkejä etenemisen tai suunnitelman lopettamisen suhteen. Kuopion kaupungin elinkeinotoimen kanssa jatketaan kesällä aloitettua selvitystä suuren luokan perhematkailukohteen saamiseksi / rakentumiseksi Kuopioon. Tavoitteena on saada aikaan loppuvuoden aikana perusselvitykset hankkeen suhteen, jonka jälkeen voidaan asiaa tarvittaessa lähteä edistämään edelleen. Rauhalahden Matkailukeskuksen leirintätoimintojen tulevaisuutta joko osana KMP:n toimintaa tai ulkoistettuna pohditaan KMP:n hallituksen asettamassa työryhmässä. Työryhmän työn kannalta on erityisen tärkeää saada kaupungin päättäjiltä tieto Rauhalahden alueen tulevaisuuden käyttöä ajatellen. Eli onko leirintätoiminta Rauhalahdessa mahdollista vielä vuoden kuluttuakin. Maa-alueen nykyinen vuokrasopimus kaupungin ja KMP:n välillä on päättymässä parin vuoden sisällä ja jatkosopimuksen keston kannalta on keskeistä tietää alueen tulevaisuussuunnitelmista. Työryhmä pyrkii saamaan työnsä valmiiksi loppuvuoden 2010 aikana ja tekee KMP:n hallituksen kautta Rauhalahtea koskevan tulevaisuusesityksen Kuopion kaupungille jopa vielä vuoden 2010 aikana. Yhteistyötä matkailuelinkeinon eri tason toimijoiden kanssa jatketaan tiiviinä erialaisten tapaamisten ja kampanjoiden avulla. Tahkon kanssa tehdään uudenlaista markkinointiyhteistyötä tulevan syksyn SkiExpo messuilla ja yhteistyö jatkuu myöhemmin talvella myös Matka2011 messuilla. Puijon isännyyteen tullaan ottamaan kantaa loppuvuoden aikana KMP:n hallituksessa, jos Kuopion kaupunki niin edellyttää ja haluaa. KMP:n tavoitteena on joka tapauksessa Puijon alueen kehittäminen laajassa ja hyvässä yhteistyössä eri intressipiirien kanssa. Hyvän pohjan tälle työlle antaa kaupunginvaltuustonkin hyväksymä Kävijätutkimukseen perustuva Puijon virkistysmetsien hoito- ja käyttösuunnitelma. KMP:n talouden saaminen vähintään nollatulokseen kuluvan vuoden aikana edellyttää tiukkaa kulukuria loppuvuoden aikana. Merkittäviin lisätuloihin ei enää kesäkauden jälkeen ole mahdollisuuksia ja senkin vuoksi kulujen kurissa pitäminen on erityisen tärkeää. Uusrekrytointitarve henkilöstön osalta loppuvuoden aikana kohdistuu matkailuportaalista vastaavan henkilön rekrytointiin. Ko. portaalipiällikköä ei kyselyistä huolimatta löydy KMP:n oman organisaation sisältä ja sen vuoksi joudumme hakemaan osaajan talon ulkopuolelta. Lisätietoja tarvittaessa allekirjoittaneelta. Jari Piirainen Toimitusjohtaja Kuopion Matkailupalvelu Oy p , [email protected] 232

235 233

236 234

237 235

238 KUOPION OPISKELIJA-ASUNNOT OY 236

239 Kuopion Opiskelija-asunnot Oy Toimitusjohtaja katsaus 1 8/2010 Kuopaksen toiminta keskitettiin keväällä 2010 Torikadun toimistolle, jossa pystytään palvelemaan asiakkaita kokonaisvaltaisesti. Aiemmin avainten luovutuksen ja vastaanoton palvelupiste oli Neulamäessä. Samoin huollon toimitilat sijaitsivat Neulamäessä ja ne siirtyivät Torikadulle. Neulamäen tilat vuokrattiin keväällä 2010 ulkopuoliselle yritykselle. Kuopaksella on rakenteilla Asuntola Puuseppä, joka on Suomen ensimmäinen nollaenergiakiinteistö. Rakennustyömaa oli asuntomessujen oheiskohde ja sai erittäin laajasti julkisuutta sekä hyvän vastaanoton ammattilaisryhmissä. Kohdetta on esitelty lukuisissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa. ARA järjesti asuntomessujen yhteydessä lehdistötilaisuuden, jossa läsnä olivat kaikki hankkeeseen osallistuneet tahot. Kuopaksen rakennus- ja korjaustoiminta on ollut vilkasta vuonna Kokonaisinvestointien määrä on lähes 10 Me. Investoinnit sekä Kuopaksen talousarvio ovat toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Yhtiön loppuvuoden toiminnan arvioidaan kehittyvän suunnitellun mukaisesti. Kokonaisvaltainen Tampuuri -kiinteistöhallintajärjestelmän käyttöönotto käynnistettiin syyskuussa Järjestelmän avulla pystytään parantamaan asiakaspalvelua, yhtiön sisäistä tiedonkulkua ja sähköistämään ja automatisoimaan toimintoja. Yhtiö uusi visuaalisen ilmeensä keväällä Kesällä 2010 käyttöönotettiin uudet nettisivut. Jatkossa yhtiö tulee panostamaan edelleen asiakkaiden / asukkaiden sähköiseen asiointiin; mm. asuntotarjoukset tullaan tekemään sähköisinä ja niihin liitetään automaattinen muistutus vastauspyynnöstä, lisäksi otetaan käyttöön sähköinen irtisanominen, sähköiset autopaikkojen ja saunavuorojen varausmahdollisuudet jne. 237

240 Kuopion Opiskelija-asunnot Oy Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Asuinhuoneistovuokrat ,42 Muut vuokrat ,72 Käyttökorvaukset ,33 LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ ,47 MUUT KIINTEISTÖN TUOTOT ,71 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot ,84 Henkilösivukulut ,65 Eläkekulut ,16 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ ,65 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 POISTOT JA ARVONALENTUMISET YHT. 0,00 MUUT KULUT Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto ,95 Käyttö ja huolto ,41 Ulkoalueiden huolto ,83 Siivous ,10 Lämmitys ,17 Vesi ja jätevesi ,01 Sähkö ,17 Jätehuolto ,89 Vahinkovakuutukset ,30 Vuokrat ,05 Kiinteistövero ,72 Korjaukset ,76 Muut hoitokulut ,32 Kiinteistön hoitokulut yht ,68 Luottotappiot ,76 Muut oikaisuerät 1 020,59 MUUT KULUT YHT ,51 LIIKEVOITTO (TAPPIO) ,02 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Tuotot muista pysyvien vast. sij ,00 Muut korko- ja rahoitustuotot ,69 Korko- ja muut rahoituskulut ,17 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHT ,48 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset kulut ,16 SATUN. TUOTOT JA KULUT YHT ,16 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA ,38 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Vapaaehtoisten varausten muutos 0,00 VEROT Muut välittömät verot ,60 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) ,78 238

241 Kuopion Opiskelija-asunnot Oy Tase V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 3 150,26 Liikearvo ,97 Muut pitkävaikutteiset menot ,41 Aineettomat hyödykkeet yhteensä ,64 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ,40 Liittymismaksut ,19 Rakennukset ja rakennelmat ,35 Koneet ja kalusto ,57 Muut aineelliset hyödykkeet 1 207,99 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat ,94 Aineelliset hyödykkeet yht ,44 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä ,97 Osakkeet ja osuudet ,17 Sijoitukset yhteensä ,14 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset ,13 Pitkäaikaiset yhteensä ,13 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset ,59 Saamiset saman kons.yrityksiltä 0,00 Muut saamiset 200,00 Siirtosaamiset ,55 Lyhytaikaiset yhteensä ,14 Saamiset yhteensä ,27 Rahat ja pankkisaamiset ,85 V a s t a a v a a y h t e e n s ä ,34 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- tai/ja muu vastaava pääoma ,11 Edellisten tilik. voitto (tappio) ,03 Tilikauden voitto (tappio) ,41 Oma pääoma yhteensä ,49 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset ,89 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta ,15 Pitkäaikainen vieras pääoma yht ,15 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta ,42 Saadut ennakot ,22 Ostovelat ,71 Velat saman konsernin yrityksille ,99 Muut velat ,77 Siirtovelat ,70 Lyhytaikainen vieras pääoma yht ,81 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä ,34 239

242 Kuopion Opiskelija-asunnot Oy Rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut ,71 Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maks. korot ja maksut muista liiketoim. rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta(netto) Liiketoiminnan rahavirta ( A ) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 0 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Rahoituksen rahavirta ( C ) Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys (+) vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

243 NIIRALAN KULMA OY 241

244 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Liikevaihto ja tulos Niiralan Kulma Oy:n liikevaihto katsauskaudella oli miljoonaa euroa. Liikevaihto muodostuu vuokratuotoista ja käyttökorvauksista. Yhtiön liikevoitto oli 10,37 miljoonaa euroa, joka on 48,5 prosenttia liikevaihdosta. Rahoitustulos vähennettynä lainan lyhennyksillä ja peruskorjaus-investointien omarahoitusosuudella oli 57 tuhatta euroa ylijäämäinen. Käyttöaste ja vuokraustoiminta Yhtiön asuntojen käyttöaste oli kauden lopussa 99,80 prosenttia. Käyttöaste on pysynyt korkealla tasolla. Kauden lopussa yhtiössä oli kpl voimassa olevaa asuntohakemusta. Pienten asuntojen kysyntä on jatkunut voimakkaana. Lisäksi keskustassa tai lähellä keskustaa olevilla asunnoilla on suuri kysyntä. Koko vuoden vaihtuvuus nousi toisella vuosikolmanneksella 18 prosentista 21 prosenttiin ja yhtiössä tehtiin toisella vuosikolmanneksella 286 uutta vuokra-sopimusta. Asuntojen keskineliövuokra oli alkuvuonna 7,92 euroa ja maaliskuusta alkaen vuokrantarkistusten jälkeen 8,12 euroa. Vuokrasatavien määrä on pysynyt tasaisena. Vuoden aikana yhtiöstä pois muuttaneilta on jäänyt vuokrasaamisia euroa ja yhtiössä asuvien vuokrasaamiset ovat kasvaneet euroa. Vuokrasaamiset taseessa olivat euroa. Saatavien osuus suhteutettuna vuokratuloihin on kuitenkin vähäinen. Investoinnit Alkuvuoden aikana valmistuivat Juontotie 7 ja Inkiläntie 2 peruskorjauskohteet. Parhaillaan ovat käynnissä Saarijärventie 16 ja Inkilänmäenkatu 30 peruskorjaustyöt. Näiden kohteiden investointien yhteismäärä on 20,6 miljoonaa euroa. Malminkatu 13 ja Sampsankatu 2 peruskorjauksen suunnittelu on käynnissä ja peruskorjaustyöt alkavat kuluvan vuoden lopulla. Pappilanmäen uudisrakennuksen suunnittelu saatiin valmiiksi alkuvuodesta ja kohde oli urakkalaskennassa huhtikuussa. Valtion taholta rakennusalalle suunnattu elvytys on vaikuttanut Kuopiossa siten, että rakennusurakoitsijoilla on paljon töitä. Laskennassa urakkatarjouksia saatiin huonosti ja tarjoushinnat olivat korkeat. Pappilanmäen kaava ei myöskään mahdollista kustannustehokasta suunnittelua. Aran päätös kohteen aloittamiselle saatiin tavoitehintaneuvottelujen jälkeen syyskuun alussa. Ylläpito- ja huoneistokorjauksia tehtiin pääasiassa omalla henkilöstöllä suunnitellulla tavalla ja jaksottaisten korjausten suunnittelua jatkettiin ja korjaukset ovat käynnissä. Tilivuoden aikana on kiinteistöjen kunnossapidon kannalta kiireellisiin huoltokorjauksiin panostettu budjetoitua enemmän. Henkilöstö Henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia edellisestä katsauskaudesta. Katsauskauden lopussa yhtiössä oli 121 vakituista työtekijää. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Rahoituksellisten riskien osalta tilanne ei ole olennaisesti muuttunut tilinpäätöksen tiedoista. Katsauskauden aikana kilpailutettiin ja nostettiin kahden peruskorjauksen lainat. Rahoitusriskit liittyvät lähinnä korkotasoon. Investointien rahoitusta on kohtuuhyvin saatavilla ja marginaalit ovat laskeneet vuoden takaisesta. Niiralan Kulma Oy [email protected] Vuorikatu 11, Kuopio Vaihde (017) Y-tunnus

245 Yleisen taloustilanteen heikkeneminen, erityisesti työttömyyden lisääntyminen vaikuttaa vuokralaisten maksukykyyn, mutta sillä ei ole suurta vaikutusta yhtiön tulokseen. Edellisen vuoden lopusta hakijoiden määrä on lisääntynyt 39 %. Puolet kasvusta johtuu opiskelijoiden normaalia suuremmasta osuudesta hakijoiden joukossa. Vuokra-asuntojen kysyntä jatkunee hyvänä ja oleellista käyttöasteen laskua ei ole näköpiirissä, jos Kuopion kehitys toteutuu visioiden mukaisesti. Yhtiöllä on vähäinen määrä vapaarahoitteisia liiketiloja. Muutamissa on ilmennyt sisäilmaongelmia ja tutkimukset ovat vielä osittain kesken. Alavan rakennus A1:ssä on aloitettu jo korjaustyöt, mutta korjausten lopullista laajuutta ei vielä tiedetä. Näistä korjauksista on odotettavissa huomattavia kuluja rasittamaan liikekiinteistöjen taloutta. Kuopio Kari Keränen Niiralan Kulma Oy Vuorikatu 11, Kuopio Vaihde (017) Y-tunnus

246 NIIRALAN KULMA OY TULOSLASKELMA 01/10 01/09 08/10 08/09 TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO VUOKRAT KÄYTTÖKORVAUKSET LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ HENKILÖSTÖKULUT PALKAT HENKILÖSIVUKULUT HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 ARVONALENTUMISET 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET YHTEENSÄ 0 0 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT KIINTEISTÖN HOITOKULUT LUOTTOTAPPIOT MUUT KIINTEISTÖN KULUT LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT YHTEENSÄ LIIKEVOITTO RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET KULUT SATUNNAISET TUOTOT 0 0 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA TILINPÄÄTÖSSIIRROT VAPAAEHTOISTEN VARAUSTEN MUUTOS 0 0 VÄLITTÖMÄT VEROT 0 0 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO

247 NIIRALAN KULMA OY TASE AVAAVA TASE MUUTOS KAUDEN TILIKAUDEN ALUSTA ALUSTA VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkerahasto VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ

248 NIIRALAN KULMA OY RAHOITUSLASKELMA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 08/ /2009 Liikevoitto Lisätään poistot ja arvonalennukset Liiketoiminnan investoinnit Vero Vuokravaikutteiset lainojen maksut Vuokravaikutteiset lainojen nostot Saamisten muutos (lisäys -) Lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys +) ilman lainojen lyhennyksen muutosta Arvostuserien muutos Osakepääoman korotus Osakemerkintä Ellankulma Eläkerahastointi Vuokravaikutteiset rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA NETTO RAKENTAMISEN RAHAVIRTA Rakentamisen investoinnit Lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys +) Lainojen nostot Lainojen maksut RAKENTAMISEN RAHAVIRTA NETTO LIIKETOIMINNAN JA RAKENTAMISEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ RAHOITUSOMAISUUDEN MUUTOS

249 KUOPION PYSÄKÖINTI OY 247

250 KUOPION PYSÄKÖINTI OY Toimitusjohtajan katsaus: Kuopion Pysäköinti Oy:n ns. alatorihankkeen käynnistyminen on merkittävin tapahtuma yhtiön toiminnassa vuonna Urakoitsijat valittiin urakkakilpailun perusteella ja työt käynnistyivät toukokuun alussa. Työt ovat edenneen aikataulussa, mutta ns. kalahallin korvaavan rakennuksen rakennusluvasta on valitettu ja se voi viivästyttää työn etenemistä ja myös lisätä hankkeen kustannuksia. Torin pysäköintilaitos on vuokrattu Kuopion kaupungille, joka harjoittaa laitoksessa pysäköintitoimintaa. Toripysäköinnin laajennus tulee näkymään kaupunkikuvassa siihen saakka kun laajennus on valmis. Arvioitu valmistumisaika toukokuu Hankkeen alkuosa rahoitetaan vieraalla pääomalla. Lainaa Kuntarahoitukselta on nostettu mennessä

251 5309 Kuopion Pysäköinti Oy Tilikausi TULOSLASKELMA Jakso 01/10-08/ Rahayksikkö EURO KIINTEISTÖN HOITOKULUT Hallinto 5377 Pankki- ja maksuliikennekulut -11,32 0, Muut toimisto- ja hallintokulut -553,00 0,00 Yhteensä -564,32 0,00 Käyttö- ja huolto Muut käytön ja huollon kulut 22 % -27,00 0,00 Yhteensä -27,00 0,00 Vuokrat 6211 Tonttivuokrakulut ,40 0,00 Yhteensä ,40 0,00 Hoitokulujen vähennettävä arvonlisävero 6900 Vähennettävät arvonlisäverot 4,87 0,00 Yhteensä 4,87 0,00 KIINTEISTÖN HOITOKULUT YHTEENSÄ ,85 0,00 HOITOKATE ,85 0,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 8020 Korkotuotot 1,11 6, Korkotuotot omistusyhteysyrityksiltä 3 157,83 0,00 Yhteensä 3 158,94 6,99 Korkokulut 8631 Korkokulut, pääomavastikelaina ,33 0, Vähennyskelpoiset viivästyskorkokulut ,21 0,00 Yhteensä ,54 0,00 Muut rahoituskulut 8900 Muut rahoituskulut (ei lain. kohd) -10,00 0, Maksetut huom. ja perintä(ei lain. kohd) -15,00 0,00 Yhteensä -25,00 0,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ ,60 6,99 V O I T T O ( T A P P I O ) E N N E N S A T U N N A I S I A E R I Ä ,45 6,99 V O I T T O (T A P P I O) E N N EN T I L I N - P Ä Ä T Ö S S I I R T O J A J A V E R O J A ,45 6,99 VÄLITTÖMÄT VEROT 9530 Lopulliset verot edell tilik. -11,03 0, Veronkorotukset -3,41 0,00 Yhteensä -14,44 0,00 VÄLITTÖMÄT VEROT YHTEENSÄ -14,44 0,00 T I L I K A U D E N V O I T T O (T A P P I O) ,89 6,99 249

252 5309 Kuopion Pysäköinti Oy Tilikausi T A S E Jakso 08/10-08/10 Rahayksikkö EURO V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT A i n e e l l i s e t h y ö d y k k e e t Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen vuokraoikeudet Sähköliittymä 4 591,53 0, ,53 0,00 Yhteensä 4 591,53 0,00 Rakennukset ja rakennelmat Omistusrakennukset ja rakennelmat 1150 Rakennukset ja rakennelmat ,81 0, ,81 0,00 Yhteensä ,81 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1380 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,10 0, Ennakkomaksut kesk rakennuks ,89 0, Ennakkomaksut kesk rakennuks (alv) 7 446,84 0, Rakennusurakka ,19 0, Sähköurakka ,00 0, Putkiurakka ,19 0, Ilmanvaihtourakka ,54 0, Automaatiourakka 4 132,00 0, Springlerurakka ,00 0, Rakennuttaminen ja valvonta ,50 0, Suunnittelu ,20 0,00 Yhteensä ,45 0,00 A i n e e l l i s e t h y ö d y k k e e t y h t ,79 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ ,79 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT S a a m i s e t L y h y t a i k a i s e t Muut saamiset 1773 Arvonlisäverosaamiset ,80 0,00 Yhteensä ,80 0,00 L y h y t a i k a i s e t s a a m i s e t y h t ,80 0,00 S a a m i s e t y h t e e n s ä ,80 0,00 R a h a t j a p a n k k i s a a m i s e t 1910 Sampo ,25 927,90 R a h a t j a p a n k k i s a a m i s e t y h t ,25 927,90 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ ,05 927,90 V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä ,84 927,90 250

253 5309 Kuopion Pysäköinti Oy Tilikausi T A S E Jakso 08/10-08/10 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osakepääoma 2000 Osakepääoma , ,00 Yhteensä , ,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 2090 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ,00 0,00 Yhteensä ,00 0,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio 2170 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,09 Yhteensä , ,09 Yhteensä 0,00 0,00 Kirjanpidon tulos ,89 6,99 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ ,22 927,90 VIERAS PÄÄOMA P i t k ä a i k a i n e n Lainat rahoituslaitoksilta 2431 Rahoituslaina, pääomavastikelaina ,00 0,00 Yhteensä ,00 0,00 P i t k ä a i k a i s e t v e l a t y h t ,00 0,00 L y h y t a i k a i n e n Ostovelat 2851 Ostovelat, reskontra ,97 0,00 Yhteensä ,97 0,00 Muut velat 2970 Arvonlisäverovelka ,35 0,00 Yhteensä ,35 0,00 L y h y t a i k a i s e t v e l a t y h t ,38 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ ,62 0,00 V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä ,84 927,90 251

254 KIINTEISTÖ OY KUOPION LUUKAS 252

255 KIINTEISTÖ OY KUOPION LUUKAS Toimitusjohtajan katsaus: Yhtiön toiminta on jatkunut samankaltaisena kuin vuonna Loppuvuonna toiminta tulee edelleen jatkumaan samankaltaisena. Yhtiön toimialana on hallita ja omistaa vuokrakiinteistöillä sijaitsevia päiväkoti- ja toimintakeskusrakennuksia. Yhtiössä on toisena osakkaana Kuopion evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. 253

256 5302 KOY Kuopion Luukas Tilikausi TULOSLASKELMA Jakso 01/10-08/ Rahayksikkö EURO KIINTEISTÖN TUOTOT Vastikkeet 3000 Hoitovastikkeet , , Hoitovastikkeet 22%/23% , , Alv-lisähoitovastikkeet 22%/23% 8 681, ,16 Yhteensä , ,16 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero 3800 Suoritettava alv kiinteistön tuotoista , ,88 Yhteensä , ,88 KIINTEISTÖN TUOTOT YHTEENSÄ , ,28 KIINTEISTÖN HOITOKULUT Hallinto 5329 Muut kustannusten korvaukset/ha 0,00-204, Maksut isännöintiyritykselle %-osuus 0, , Isännöinnin sopimusveloitukset %-osuus ,47 0, Isännöinnin erillisveloitukset %-osuus -239,99-70, Toimisto- ym. hallintokulut %-osuus -558,10-194, Monistekulut %-osuus -195,08 0, Pankki- ja maksuliikennekulut -7,48-22, Muut toimisto- ja hallintokulut -150, ,00 Yhteensä , ,94 Käyttö- ja huolto Maksut kiint.hoitoyritykselle/kh %-osuus 0, , Kiint.hoitoyrityksen sop.vel./kh %-osuus ,70 0, Kiint.hoitoyrityksen päiv.vel./kh %-osuu -69,20 0, Kiint.hoitoyr. erillisvel./kh %-osuus -195,55 0, Maksut laitehuoltoyrityksille/kh %-osuus 0,00-561, Vartiointi- ym. turvallis.kulut/kh %-osu ,96-766, Kattolumityöt ja kattojen puhd/kh %-osuu ,11 0, Sähkö- ja tietol.järj. huolto/kh %-osuus -440,00 0, Käytön ja huollon tarveaineet %-osuus 0,00-438, Lamput ym sähkötarvikkeet/kh %-osuus -733,95 0, LVI-järjestelmien tarveaineet/kh %-osuus -494,83 0, Lukot, avaimet, helat ym/kh %-osuus -234,80 0, Muut käytön ja huollon kulut %-osuus ,54 0, Kaapelitv-vast. katett. kulut/kh %-osuus -391,39-327,00 Yhteensä , ,48 Ulkoalueiden hoito Lumityöt ja liukk. torjunta/uh %-osuus ,38 0, Liukkauden torjunta-aineet/uh %-osuus -112,63 0, Leikkilaatikkohiekka/UH %-osuus -163,87 0, Kon. ja työk. pienh. ja alle 3v/UH %-osu -477,00 0, Muut ulkoalueiden hoidon kulut %-osuus -922,17 0, Jalkak. talvikunnossap kunta %-osuus -278,75 0,00 Yhteensä ,80 0,00 Lämmitys Lämmitys %-osuus , ,20 Yhteensä , ,20 Vesi- ja jätevesi Vesi ja jätevesi %-osuus , ,45 Yhteensä , ,45 Jätehuolto Jätehuolto %-osuus , , Muut jätehuoltokulut %-osuus -13,01 0,00 Yhteensä , ,61 Vahinkovakuutukset 6110 Kiinteistön (täysarvo) vakuutus -883, ,69 Yhteensä -883, ,69 254

257 5302 KOY Kuopion Luukas Tilikausi TULOSLASKELMA Jakso 01/10-08/10 Vuokrat 6211 Tonttivuokrakulut , ,50 Yhteensä , ,50 Korjaukset Aidat, portit ym korjaus %-osuus -130,65 0, Asfaltti ym päällysteet korjaus -167,39 0, Viheral. ja istutusten korjaus %-osuus -867,89 0, Muiden ulkoaluerak. korjaus %-osuus ,46 0, Ikkunoiden ja ovien korjaukset %-osuus -380,90 0, Kattorakenteiden korjaukset %-osuus ,00 0, Sisäpuolisten lukostojen ym. korjaus -110,10 0, Muiden sisäp. rakenteiden korjaus %-os. -68,56 0, Osakashall. huon. rakennustekninen korj. -240,34 0, Osakashall. huoneistojen muut korj. %-os -9,30 0, LVI-järjestelmien korjaukset %-osuus -428,11 0, Vesi- ja viemärijärjestelmien korjaus -173,85 0, Vesi- ja viemärijärjestelmien korj. %-os ,65 0, Ilmastointijärjestelmien korjaukset %-os -298,31 0, Antennijärjestelmien korjaukset %-os. -122,00 0, Turva- ja valvontajärj. korjaus %-os ,60 0, Korjaussuunnittelu ym konsultointi %-os ,40 0, Valvonta- ja suunnittelupalkkiot/ur1 %os -191,78 0, Muut kopio- ym kulut /UR1-23,90 0, Valvonta- ja suunnittelupalkkiot/ur2 %os 191,78 0,00 Yhteensä ,41 0,00 Hoitokulujen vähennettävä arvonlisävero 6900 Vähennettävät arvonlisäverot , ,10 Yhteensä , ,10 KIINTEISTÖN HOITOKULUT YHTEENSÄ , ,77 HOITOKATE , ,51 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 8020 Korkotuotot 32,12 0, Viivästyskorkotuotot 0,37 0, Korkotuotot konserniyrityksiltä 741, ,56 Yhteensä 773, ,56 Muut rahoitustuotot 8095 Muut rahoitustuotot konserniyrityksiltä 69,06 0, Pääomavastikkeet 1, 22%/23% , , Pääomavastikkeet 2, 22%/23% ,32 0, Pääomavastikkeet ,00 0, Pääomavastikkeet ,00 0, Suoritettava alv pääomavastiketuotoista , ,52 Yhteensä , ,92 Korkokulut 8631 Korkokulut, pääomavastikelaina , , Korkokulut, pääomavastikelaina ,20 0,00 Yhteensä , ,92 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ , ,56 V O I T T O ( T A P P I O ) E N N E N S A T U N N A I S I A E R I Ä , ,07 V O I T T O (T A P P I O) E N N EN T I L I N - P Ä Ä T Ö S S I I R T O J A J A V E R O J A , ,07 T I L I K A U D E N V O I T T O (T A P P I O) , ,07 255

258 5302 KOY Kuopion Luukas Tilikausi T A S E Jakso 08/10-08/10 Rahayksikkö EURO V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT A i n e e l l i s e t h y ö d y k k e e t Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt 1131 Sähköliittymä , , Vesiliittymä , , Lämpöliittymä , , Kaapelitelevisioliittymä (alv) 2 080,13 0, , ,23 Yhteensä , ,23 Rakennukset ja rakennelmat Omistusrakennukset ja rakennelmat 1150 Rakennus 1, Tuomikuja , , Rakennus 2, Isännäntie ,23 0, Rakennus 3, Lehtoniementie ,93 0, , ,42 Yhteensä , ,42 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1380 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , Ennakkomaksut ja keskener. hankinn.(alv) 2 257, ,07 Yhteensä 2 257, ,07 A i n e e l l i s e t h y ö d y k k e e t y h t , ,72 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,72 VAIHTUVAT VASTAAVAT S a a m i s e t L y h y t a i k a i s e t Saamiset kiinteistön tuotoista 1710 Vastikesaamiset 730,59 0,00 Yhteensä 730,59 0,00 Siirtosaamiset 1790 Siirtosaamiset 1 379,48 0,00 Yhteensä 1 379,48 0,00 L y h y t a i k a i s e t s a a m i s e t y h t ,07 0,00 S a a m i s e t y h t e e n s ä 2 110,07 0,00 R a h a t j a p a n k k i s a a m i s e t 1910 SAMPO , ,41 R a h a t j a p a n k k i s a a m i s e t y h t , ,41 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,41 V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä , ,13 256

259 5302 KOY Kuopion Luukas Tilikausi T A S E Jakso 08/10-08/10 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osakepääoma 2000 Osakepääoma , ,00 Yhteensä , ,00 Rakennusrahasto 2030 Rakennusrahasto , ,65 Yhteensä , ,65 Lainanlyhennysrahasto 2140 Lainanlyhennysrahasto ,00 0,00 Yhteensä ,00 0,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio 2170 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 6,31 0,00 Yhteensä 6,31 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 Kirjanpidon tulos , ,07 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,72 VIERAS PÄÄOMA P i t k ä a i k a i n e n Lainat rahoituslaitoksilta 2430 Rahoituslainat, pääomavastikelainat 0, , Rahoituslaina, pääomavastikelaina ,00 0, Rahoituslaina, pääomavastikelaina ,00 0,00 Yhteensä , ,00 P i t k ä a i k a i s e t v e l a t y h t , ,00 L y h y t a i k a i n e n Lainat rahoituslaitoksilta 2732 Rahoituslaina, pääomavastikelaina ,00 0,00 Yhteensä ,00 0,00 Saadut ennakot 2810 Vastike-ennakot 293,26 0,00 Yhteensä 293,26 0,00 Ostovelat 2851 Ostovelat, reskontra , ,84 Yhteensä , ,84 Muut velat 2970 Arvonlisäverovelka 6 036, ,43 Yhteensä 6 036, ,43 L y h y t a i k a i s e t v e l a t y h t , ,41 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,41 V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä , ,13 E r o t u s 0, ,00 257

260 KIINTEISTÖ OY KUOPION KOULUTILAT 258

261 KIINTEISTÖ OY KUOPION KOULUTILAT Toimitusjohtajan katsaus: Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilojen solmiman ns. elinkaarisopimuksen mukaisesti yhtiö on käynnistänyt Lehtoniemen koulun ja Puijonsarven koulun rakentamisen seuraavasti (sopimusosapuolena Lemminkäinen PPP Oy): Yhteenveto raportointikaudelta Hanke etenee kokonaisuutena laatu-, aikataulu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti M. Ahtisaaren koululla rungon asennus valmistunut Puijonsarven koululla sokkelielementtien asennus alkanut Rakennuslupamenettely molempien koulujen osalta on saatu päätökseen Suunnitelmien hyväksyttäminen Puijonsarvella huonekorttien ja pihan detaljiikan osalta vielä käynnissä, Rajalan koulun käyttäjäkommenttien käsittely alkaa elokuussa Hankinnat ovat Ahtisaaren koululla osittain jäljessä alkuperäisestä tavoitteesta suunnittelun viiveiden vuoksi, asioita joudutaan priorisoimaan Alkuperäistä ajatusta jyrkempi suunnittelun ja rakentamisen limittyminen ja siitä seurannut työpiirustusten yhteensovittamisen keskeneräisyys on edelleen aiheuttanut erityisesti LVIsuunnitelmien osalta kiusaa työmaille, mallintaminen on toisaalta tuonut esille monia ongelmakohtia edelleen työstettäväksi Hanke rahoitetaan vieraalla pääomalla. Lainaa on nostettu mennessä

262 5308 Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat Tilikausi TULOSLASKELMA Jakso 01/10-08/ Rahayksikkö EURO KIINTEISTÖN TUOTOT Vastikkeet Hoitovastikkeet 22%/23% ,72 0,00 Yhteensä ,72 0,00 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero 3800 Suoritettava alv kiinteistön tuotoista ,22 0,00 Yhteensä ,22 0,00 KIINTEISTÖN TUOTOT YHTEENSÄ ,50 0,00 KIINTEISTÖN HOITOKULUT Hallinto Toimisto- ym. hallintokulut 22%/23% -2,50 0, Pankki- ja maksuliikennekulut -22,35 0, Muut toimisto- ja hallintokulut -343,00 0,00 Yhteensä -367,85 0,00 Sähkö ja kaasu Muut sähkö- ja kaasukulut 22%/23% -54,00 0,00 Yhteensä -54,00 0,00 Vuokrat 6211 Tonttivuokrakulut ,50 0,00 Yhteensä ,50 0,00 Hoitokulujen vähennettävä arvonlisävero 6900 Vähennettävät arvonlisäverot 10,19 0,00 Yhteensä 10,19 0,00 KIINTEISTÖN HOITOKULUT YHTEENSÄ ,16 0,00 HOITOKATE -411,66 0,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 8020 Korkotuotot 168,31 0, Korkotuotot omistusyhteysyrityksiltä 5 553,88 0,00 Yhteensä 5 722,19 0,00 Muut rahoitustuotot Pääomavastikkeet 1, 22%/23% ,15 0, Suoritettava alv pääomavastiketuotoista ,15 0,00 Yhteensä ,00 0,00 Korkokulut 8631 Korkokulut, pääomavastikelaina ,00 0, Korkokulut ostoveloista ,10 0, Vähennyskelpoiset viivästyskorkokulut -63,75 0,00 Yhteensä ,85 0,00 Muut rahoituskulut 8900 Muut rahoituskulut (ei lain. kohd) -20,00 0,00 Yhteensä -20,00 0,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ ,66 0,00 V O I T T O ( T A P P I O ) E N N E N S A T U N N A I S I A E R I Ä ,32 0,00 V O I T T O (T A P P I O) E N N EN T I L I N - P Ä Ä T Ö S S I I R T O J A J A V E R O J A ,32 0,00 T I L I K A U D E N V O I T T O (T A P P I O) ,32 0,00 260

263 5308 Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat Tilikausi T A S E Jakso 08/10-08/10 Rahayksikkö EURO V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT A i n e e l l i s e t h y ö d y k k e e t Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen vuokraoikeudet Sähköliittymä 584,28 0,00 584,28 0,00 Yhteensä 584,28 0,00 Rakennukset ja rakennelmat Omistusrakennukset ja rakennelmat 1151 Rakennukset, Rajalan koulu ,33 0, Rakennukset, Pohjantien koulu ,14 0, ,47 0,00 Yhteensä ,47 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1380 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 071,60 0, Ennakkomaksut kesk rakennuks (alv) ,00 0,00 Yhteensä ,60 0,00 A i n e e l l i s e t h y ö d y k k e e t y h t ,35 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ ,35 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT R a h a t j a p a n k k i s a a m i s e t 1910 Sampo ,27 0,00 R a h a t j a p a n k k i s a a m i s e t y h t ,27 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ ,27 0,00 V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä ,62 0,00 261

264 5308 Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat Tilikausi T A S E Jakso 08/10-08/10 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osakepääoma 2000 Osakepääoma 2 777,70 0,00 Yhteensä 2 777,70 0,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio 2170 Edellisten tilikausien voitto (tappio) -44,73 0,00 Yhteensä -44,73 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 Kirjanpidon tulos ,32 0,00 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ ,35 0,00 VIERAS PÄÄOMA P i t k ä a i k a i n e n Lainat rahoituslaitoksilta 2431 Rahoituslaina, pääomavastikelaina ,00 0,00 Yhteensä ,00 0,00 P i t k ä a i k a i s e t v e l a t y h t ,00 0,00 L y h y t a i k a i n e n Ostovelat 2851 Ostovelat, reskontra 278,00 0,00 Yhteensä 278,00 0,00 Muut velat 2970 Arvonlisäverovelka ,03 0,00 Yhteensä ,03 0,00 L y h y t a i k a i s e t v e l a t y h t ,03 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ ,97 0,00 V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä ,62 0,00 262