Vuosikertomus Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto.

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Kiinteistö liitto 1

2 Vuosikertomus 2011 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Toimitusjohtajan katsaus 4 Talouden näkymät viilenivät Asuntoluottojen koronnousu pysähtyi Edunvalvonta 6 Vahvaa yhteistyötä Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Europa House Neuvontapalvelut 8 Lakineuvonta Tutkimus- ja kehitysyksikön neuvontapalvelut Järjestötoiminta ja hallinto 10 Jäsenmäärä kasvoi Jäsenet Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö etenivät Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset Kiinteistöliiton liittokokous Lahdessa Tilaisuudet ja tapahtumat 23 Kiinteistö messut KIRA-foorumin mediailtapäivä Henkilöt liiton toiminnassa Hallitus Puheenjohtajisto Muut jäsenet Hallituksen työvaliokunta Asunto-osakeyhtiötoimikunta Järjestötoimikunta Korjausrakentamistoimikunta Vaalitoimikunta Veroasioiden toimikunta Vuokratalovaliokunta Liiton toimihenkilöt Johto ja taloushallinto Viestintä ja järjestöasiat Lakiasiat Tutkimus ja kehitystoiminta Liiton edustukset yhteisöissä Kiinteistöliiton ansiomerkit Viranomaislausunnot 29 Tutkimus- ja kehitystoiminta 12 T&K-yksikön yhteistyöhankkeet vuonna 2011 Viestintä- ja koulutustoiminta 16 Viestintä Uudet oppaat Koulutus Taloudelliset resurssit 19 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 20 Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy 2

3 Kiinteistöliitto lyhyesti Suomen Kiinteistöliitto varmistaa hyvän elämän puitteet edistämällä asuin- ja toimitilojen omistamista, tuottamista, ylläpitoa ja niillä tapahtuvaa kiinteistöliiketoimintaa. Kiinteistöliitto kokoaa yhteen asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, asuinvuokratalojen omistajat sekä vuokranantajat. Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Vuonna 2011 Kiinteistöliiton muodostivat 25 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Toimintavuonna Kiinteistöliiton jäsenmäärä nousi :een. Liiton jäsentaloyhtiöissä asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kiinteistöliiton toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry palvelee yksityisiä vuokranantajia vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Suomen Vuokranantajien jäsenenä oli lähes 4500 vuokranantajaa, joilla on yhteensä vuokra-asuntoa. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssä. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Toimintavuosi 2011 oli Kiinteistöliiton vuonna 2007 hyväksytyn Kiinteistöliitto kasvava vaikuttaja -strategian neljäs täysi toteuttamisvuosi. Kiinteistöliittoyhteisön vahva kasvu jatkui: kiinteistöyhdistyksiin liittyi uutta jäsentä, mikä merkitsee noin kuuden prosentin kasvua. Suomen Vuokranantajien nettojäsenmäärän kasvu oli noin 700. Jäsenmäärän kasvu kertoo, että Kiinteistöliittoyhteisön tarjoamat neuvonta-, edunvalvonta- ja koulutuspalvelut koetaan hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Asunto-osakeyhtiölainsäädännön uudistuminen ja korjausrakentamisen kysynnän kasvu ovat lisänneet kiinnostusta jäsenyyttä kohtaan. Jäsenistöllemme tärkeimpiä palveluita ovat neuvonta, koulutustilaisuudet, viestintä ja tiedottaminen sekä Suomen Kiinteistölehti. Vuonna 2011 liitto jatkoi jäsenyhdistyksiensä kanssa asunto-osakeyhtiölain uudistamista käsitellyttä koulutuskiertuetta. Toinen koulutustoiminnan painopistealue oli korjausrakentaminen ja energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä. Liiton toiminnan taloudellinen perusta vahvistui edelleen vuonna Jäsenyhdistyksien voimakas kasvu on vahvistanut liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Talouden näkymät viilenivät Maailmantalouden näkymät viilentyivät tuntuvasti keväästä alkaen. Taustalla vaikuttivat eritoten epävarmuus kehittyneiden maiden julkistalouksien kestävyydestä. Euroalueen maista Irlanti ja Portugali ajautuivat hätärahoituksen piiriin, ja Kreikka niiden perässä. Rahoitusmarkkinoiden tapahtumat heijastuivat voimakkaasti myös kevään eduskuntavaaleihin aiheuttaen suuria muutoksia eduskunnan paikkajakoon. Vaalitulos, ja erityisesti suhtautuminen Suomen asemaan Euroopan unionissa, oli keskeinen asia uuden hallituskoalition muodostamisessa. Maailmantalouden tilanne sekä yritysten ja kuluttajien odotukset heikentyivät kaikkialla ja talouskasvu hidastui selvästi. Maailmantalouden viilentymisen seurauksena Suomen viennin kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuoden 2011 lopulla. Kokonaistuotanto kasvoi vuosikeskiarvona edelleen noin 2,5 prosenttia vuoden alun kohtalaisten kasvunumeroiden ansiosta. Kasvua pitivät yllä yksityinen kulutus ja investoinnit. 4

5 Rakentamisessa kasvu vielä jatkui ja asuntojen rakennuslupien määrä kasvoi parilla tuhannella asunnolla, noin :ään. Asuntojen rakentamisen aloitukset sen sijaan vähenivät jopa 10 prosenttia edellisvuodesta. Vapaarahoitteisen asuntokannan aloitukset vielä lisääntyivät, mutta valtion tukeman ARA-tuotannon rakentaminen väheni kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna. Korjausrakentaminen kuitenkin jatkoi kasvuaan vähintään kokonaistuotannon kasvun mukaisesti. Asuntoluottojen koronnousu pysähtyi Myös kotitalouksien ottamien asuntoluottojen kanta kasvoi edelleen. Vuoden lopulla asuntoluottoja oli runsaat viisi prosenttia edellisvuotta enemmän, yhteensä noin 81 miljardia euroa. Asuntoluottojen keskikoron odotettu nousu pysähtyi vuoden puolivälissä Euroopan keskuspankin siirryttyä ohjauskorkonsa nostamisesta sen laskemiseen talouden elvyttämiseksi. Vuoden lopulla asuntoluottojen keskikorko oli noin 2,5 prosenttia. Reaalisesti, kuluttajahintainflaatiolla korjattuna, asuntoluottojen korot olivat negatiiviset. Rakennuskustannukset nousivat vuonna 2011 keskimäärin 3,3 prosenttia. Eniten kallistuivat tarvikkeet (keskimäärin 3,7 %) ja ns. muut panokset (5,4 %). Työ kallistui 1,7 prosenttia. Vanhojen asuntojen hintojen nousu pysähtyi vuoden 2011 puolivälissä. Vuosikeskiarvona tarkastellen hinnat nousivat vielä jonkin verran (tammi-syyskuussa 3,3 %), mutta kuluttajahintaindeksillä korjaten reaalihinnat kääntyivät laskuun. Hintojen nousu oli pääkaupunkiseudulla muuta maata voimakkaampaa. Uusien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien nousuvauhti pysyi vuonna 2011 ennallaan tai lievästi kiihtyi. Keskimäärin vuokrataso nousi 3,3 prosenttia, mutta pääkaupunkiseudulla hieman runsaat neljä prosenttia. Muualla Suomessa nousuvauhti jäi lievästi alle kolmen prosentin. Kiinteistön ylläpidon indeksi nousi kiihtyvää vauhtia vuonna Vuoden kolmannella neljänneksellä yleisindeksi oli 9,2 prosenttia vuoden takaista korkeammalla. Asuinkerrostalossa nousu oli 8,2 prosenttia. Koko vuoden keskimääräinen vauhti yltää miltei kahdeksaan prosenttiin. Energian hintojen nousuvauhti kiihtyi vuonna Osatekijänä tässä oli energiaverouudistus, joka nosti tuntuvasti sähkön ja lämmityksen hintaa samoin kuin kaukolämmön peruspolttoaineiden hintatasoa. Sähkön markkinahinnan odotetaan lievästi laskevan mm. Norjan ja Ruotsin suurten vesivarantojen ansiosta. Rajallinen siirtokapasiteetti esti markkinahinnan kanavoitumisen Suomeen saakka vuoden 2011 puolella. Helmikuussa 2012 Harri Hiltunen toimitusjohtaja 5

6 Edunvalvonta Strategiamme mukaisesti valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme ja perusjäsentemme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma valmistui lopulta juhannukseen mennessä. Ohjelman nimi on Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Hallitusohjelmaa ohjaa kolme kokonaisuutta: köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kiinteistöalaa koskevia linjauksia ohjelmassa on mm. vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi toteutettava asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden rajaaminen asteittain. Hallitusohjelma sisältää useita muitakin verolinjauksia, jotka vaikuttavat kiinteistöalaan. Hallitusohjelman mukaisesti on turvattava sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset asuntomarkkinat, kiinnitettävä huomiota asumisen laatuun sekä turvattava erityisryhmien asumistarpeita. Ohjelman mukaan asuntopolitiikalla edistetään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattua vuokra-asuntotuotantoa. Kiinteistöverotusta muutetaan siten, että sen osuutta kuntien verotuloissa kasvatetaan. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Lopputulos on pidemmässä juoksussa se, että kiinteistöverotus kiristyy. Hallitus jatkaa toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi mm. parantamalla rakennuskannan energiatehokkuutta sekä uudistuotannossa että olemassa olevassa rakennuskannassa. Kiinteistöliiton edunvalvonnan keskiössä oli asumiskustannuksiin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttaminen. Ilmastonmuutos ja energiatehokkuus olivat vahvasti esillä myös Euroopan kiinteistöfederaatiossa (EPF) sen vaikuttaessa Euroopan unionin päätöksentekoon mm. uudistettaessa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Oikeusministeriössä laaditun yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain kaatuminen eduskunnan perustuslakivaliokunnassa oli yllätys. Lain kaatumisen jälkeen julkisuudessa käytiin runsaasti keskustelua siitä, onko autoilija velvoitettu suorittamaan virheellisestä pysäköinnistä annetun valvontamaksun. Keväällä Korkein oikeus hylkäsi autoilijan KKO:n aiemmasta päätöksestä tekemän purkuhakemuksen ns. Park-Comin tapauksessa, jossa autoilija velvoitettiin suorittamaan yksityisen pysäköintiyhtiön valvontamaksu. Kiinteistöliitto esitti aktiivisesti mediassa vaatimuksia yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelun uudelleen käynnistämisestä pikaisesti, perustuslakivaliokunnan kannanoton ja KKO:n päätöksen ristiriidasta syntyneen epäselvän oikeustilan vuoksi. Liitto vaikuttikin siihen, että kesällä julkaistuun hallitusohjelmaan kirjattiin yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelu ja syksyllä oikeusministeri ilmoitti, että lain valmistelu on käynnistetty. Vahvaa yhteistyötä Kiinteistöliitto toteutti jäsentensä edunvalvontaa myös toimimalla yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumi) muodostavat kolmetoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöä. Se kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja tiivistää niiden välistä yhteistyötä. KIRA kokoaa ja välittää tietoa alaan vaikuttavista tekijöistä, kertoo alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja käynnistää tavoitteidensa toteutumista edistäviä erillisprojekteja. Foorumin neuvottelukunnassa liittoa on edustanut puheenjohtaja Matti Inha, johtoryhmässä toimitusjohtaja Harri Hiltunen, ja viestintäryhmässä viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. KIRA-foorumilla ei ole omaa henkilökuntaa, joten sen toiminta toteutetaan jäsenyhteisöjen voimin ja ostopalveluna. Kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten järjestöjen Rakentamisen Laatu RALA ry on toimija, jonka tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edel- 6

7 lytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia. RALA noudattaa toiminnassaan ehdotonta puolueettomuutta ja luottamuksellisuutta. RALAn tuottama tieto on luotettavaa ja ajan tasalla. Liiton edustajana RALAn hallituksessa on ollut kehityspäällikkö Jari Virta (varajäsenenä energia-asiantuntija Petri Pylsy). Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n taustalla ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Isännöintiliitto. ISA ylläpitää ja kehittää isännöinnin auktorisointijärjestelmää, auktorisoi isännöintiyrityksiä ja valvoo niiden toimintaa. Toiminnallaan ISA edistää ammattimaista ja kehittyvää isännöintiä sekä pitkäjänteistä kiinteistöjen ylläpitoa. Isännöitsijöiden auktorisointia on kehitetty viime vuosien aikana voimakkaasti. Merkittävin muutos on ollut luopuminen henkilöauktorisoinneista vuoden 2011 loppuun ulottuneen siirtymäajan jälkeen, ja siirtyminen isännöintiyritysten auktorisointiin. Osana uudistuksia yhteisöjen auditointi siirrettiin vuonna 2010 riippumattoman kolmannen osapuolen, Det Norske Veritaksen hoidettavaksi. Tämä teki arvioinnista läpinäkyvän ja yhdenmukaisen kaikkialla Suomessa. Auditointi tapahtuu joka kolmas vuosi. Vuoden 2011 lopussa ISAan kuului 195 isännöintiyritystä ja -toimipaikkaa. Kiinteistöliittoa ISAn hallituksessa ovat edustaneet kiinteistöneuvos Paavo Marttila ISAn varapuheenjohtajana sekä hallituksen muina jäseninä lakimies Kristel Pynnönen ja hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus (varajäseninä toiminnanjohtaja Kai Haarma, toimitusjohtaja Harri Hiltunen ja hallituksen puheenjohtaja Raimo Vaherno). ISAn auktorisointitoimikunnassa edustajana on ollut toiminnanjohtaja Kai Haarma. Kiinteistöliitolla on vakiintunut tapaamismenettely Rakennusteollisuus RTn johtoryhmän kanssa sekä Suomen Isännöintiliiton johdon kanssa. Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Kansainvälistä edunvalvontaa toteutettiin Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) kautta. Edunvalvonnan kohteina olivat Euroopan ympäristömerkki (EU Eco-label), Ympäristövaikutusten arviointi (Environmental Impact Assessment), Energiatehokkuusdirektiivi (Energy Effeciency EED) ja Rakennusten vedenkäytön tehokkuusdirektiivi (Water Performance of Buildings). Valmistelutyö jatkuu vuonna Kiinteistöliitto osallistui tiiviisti EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) valmistelutyöhön EPF:n toimielimissä ja Suomessa viranomaistyöryhmissä. Liitto valmisteli laajan lausunnon heinäkuussa ja asiaa tuotiin esille useissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa syksyn aikana. Eurooppalaisessa yhteistyössä valmistellut liiton näkökannat saatettiin Suomen eduskunnan, ministeriöiden, Euroopan Parlamentin, Talous- ja sosiaalikomitean ja Alueiden komitean edustajien käyttöön syksyn aikana. Liitto osallistui työ- ja elinkeinoministeriön asettaman epävirallisen EED-direktiivin seurantaryhmän työhön. EPF:n hallitus kokoontui vuonna 2011 kolme kertaa. Järjestön vuosikokous pidettiin toukokuussa 2011 Budapestissa, Unkarissa. Kokouksissa Kiinteistöliittoa edusti toimitusjohtaja Harri Hiltunen, sijaisenaan tutkimusjohtaja Mauri Marttila ja pääekonomisti Jukka Kero. EPF:n asettamassa Energia ja ympäristökomiteassa (Energy & Environment Committee) Kiinteistöliittoa ovat edustaneet tutkimusjohtaja Mauri Marttila, pääekonomisti Jukka Kero ja kehityspäällikkö Jari Virta. Komitea on toiminut EPF:n asiantuntijana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisessa. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI erosi EPF:n jäsenyydestä , joten Suomesta federaation toiminnassa on nyt mukana Kiinteistöliiton lisäksi tutkimus- ja koulutusyhteisöjäsenenä Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO. EPF:n presidenttinä on toiminut tanskalainen John F. Frederiksen, hallituksen puheenjohtajana Liz Peace (British Property Federation) saakka, ja sen jälkeen W. Joseph Houlihan, (Cohen & Steers Europe, Belgia), sekä pääsihteerinä Michael MacBrien (Belgia). Europa House Liitto osallistuu kansainväliseen asumista ja asuntorakentamista edistävään Europa House -yhteistyöhön. Europa Housen osapuolet tulevat Suomen lisäksi Alankomaista, Saksasta ja Tanskasta. Suomessa Kiinteistöliiton aiemmin koordinoimaa toimintaa hoitaa nyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Vuosikokous järjestettiin Münchenissä Saksassa. Kiinteistöliittoa Europa Housessa edusti Mauri Marttila. 7

8 Neuvontapalvelut Kehitämme aktiivisesti jäsentemme ja perusjäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita. Lakineuvonta Liittoyhteisön lakimiehille vuosi 2011 oli poikkeuksellisen haastava ja työntäyteinen. Lakimiehet olivat ennakoineet ja valmistautuneet useita vuosia työnsä ohella uuden lain omaksumiseen, jotta liitto kykenisi vastamaan sille asetetusta poikkeuksellisesta haasteesta: asunto-osakeyhtiölain jalkauttamisesta jäsenkunnalle. Liittoyhteisö onnistui tehtävässä hyvin ja sai siitä jäseniltään kiitosta. Lakiyksikön neuvontapuhelujen määrä kasvoi merkittävästi sekä jäsenmäärän kasvun että uudistuneen asunto-osakeyhtiölain tuoman neuvontatarpeen vuoksi. Neuvonnan henkilövahvuutta lisättiin koko kevään ajaksi. Kevään aikana puhelut koskivat yhtiökokouksia, niiden järjestämistä ja velvoitetta pitää asiakirjoja nähtävänä ennen yhtiökokousta. Selkeästi eniten neuvontapuheluissa tiedusteltiin sitä, pitääkö taloyhtiön valita yhtiökokouksessa tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja, ja kuinka monta tarkastajaa on valittava. Tämä edellytti uuden lain ja myös ns. voimaanpanolain siirtymäsäännösten vahvaa osaamista. Vuosittaisia kestosuosikkeja olivat edelleen korjaus- ja kunnossapitovastuuta ja päätöksentekoa koskevat kysymykset. Ei- jäsenille suunnattu maksullinen puhelinlinja koettiin erittäin tarpeelliseksi. Neuvontaan tuli noin 250 puhelua kuukaudessa. Tuore asunto-osakeyhtiölaki kiinnosti laajasti sekä kansalaisia että mediaa. Lakimiehet antoivatkin viikoittain haastatteluja viestimille uuden lain sisällöstä ja tulkinnoista. Vuodenvaihteessa taloyhtiöt painiskelivat lumiongelmien kanssa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kiinteistönomistajia ja mediaa askarrutti lumenpudotus, sen poiskuljetus ja lumesta aiheutuvat vaaratilanteet kiinteistöillä. Jäsenille oli annettu liiton toimesta jo useita vuosia lumenpudotukseen ja liukkaudentorjuntaan liittyviä ennakoivia toimintaohjeita, mutta poikkeukselliset lumiongelmat käynnistivät jälleen tiedontarpeen. Lumenpudotukseen ja liukkaudentorjuntaan liittyvät kysymykset olivat yleisiä neuvonnassa. 8

9 Alkuvuodesta Hakaniemessä lumenputoamisesta aiheutunut traaginen kuolemantapaus lisäsi huolta siitä, miten taloyhtiön talvikunnossapito järjestetään turvallisesti. Jäsenille annettiin ohjeet tarkistaa huoltosopimukset. Lumen putoamiseen liittyvät vastuukysymykset saivat runsaasti huomiota myös mediassa. Liittoyhteisössä jatkettiin asunto-osakeyhtiölain koulutustilaisuuksien järjestämistä. Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen lakimiehet tekivät koko vuoden tiivistä yhteistyötä uuden lain tulkintojen parissa. Koulutustilaisuuksien lisäksi lakimiehet tekivät tulkintoja sähköpostiringissä, viikottaisissa juristipalavereissa ja pienryhmissä päivittäin. Eniten pohdintaa vaativat hissin jälkiasennukset: miten lain mukaista jyvitystä sovelletaan eri tilanteissa ja ketkä voidaan vapauttaa hissihankkeen aiheuttamista kustannuksista. Lisäksi tulkintoja tehtiin äänileikkurista, esteellisyydestä ja lunastuslausekkeen soveltamisesta rinnan uuden lain kanssa. Liitto teki jäsentensä hyväksi hedelmällistä yhteistyötä myös maistraattien ja maistraattien kehittämistyöryhmän kanssa asunto-osakeyhtiölain tulkinnoista. Tavoitteena oli ohjeistaa ja neuvoa taloyhtiöitä tekemään yhtiöjärjestysmuutokset oikealla tavalla yhteisten tulkintojen mukaisesti. Maistraatit kontaktoivat tulkintakysymyksissä liiton asiantuntijoita tiheästi. Tutkimus- ja kehitysyksikön neuvontapalvelut Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitysyksikkö palvelee jäsenkiinteistöjen edustajia antamalla kiinteistönpitoon liittyvää tietoa mm. asuinkiinteistöjen hoitokuluista, energian- ja vedenkulutuksesta, isännöinti- ja kiinteistönhoitopalveluiden ostamisesta sekä korjausrakentamisesta ja kunnossapidosta. Liiton tutkimus- ja kehitystoiminta sisälsi asuinkerrosja rivitaloyhtiöille annettavaa energianeuvontaa ja tiedottamista. Energianeuvonnan tavoitteena on motivoida taloyhtiöiden asukkaita energiatehokkaaseen asumiseen, kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaamiseen. Hanke oli osa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Sitran rahoittamaa kuluttajien ja energianeuvontakokonaisuutta, joka toteutettiin vuosina Maksutonta energianeuvontaa annettiin tiistaisin ja torstaisin klo Neuvonnasta vastasi energia-asiantuntija Petri Pylsy. Energianeuvonta on vuodesta 2012 lähtien jäsenpalvelua. Liitto tarjosi myös kiinteistöalan talous- ja veroneuvontaa. Neuvonta ja opastus on suunnattu jäsenkiinteistöjen isännöitsijöille, hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille. Palvelua tarjosi kokenut talousasiantuntija Tapio Tikkanen maanantaina ja keskiviikkona klo Tapio Tikkanen 9

10 Järjestötoiminta ja hallinto Jäsenmäärä kasvoi Kiinteistöliiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan vuonna Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä liittyi jäsenyhdistyksiin 1 131, ja erosi 238, joten nettokasvu oli 894 jäsentä (+ 4 %). Yhdistysten yhteisjäsenmäärä oli vuoden lopussa (21 538). Vuosikasvu oli liiton historian toiseksi suurin. Uusien jäsenten yhteiskuutiomäärä oli noin seitsemän miljoonaa kuutiota (+3,7 %). Jäsenmäärän kasvun taustalla on jäsentalojen tarpeisiin vastaava toiminta sekä onnistunut jäsenhankinta kattavasti koko Suomessa. Tätä on tukenut uuden asunto-osakeyhtiölain sekä korjausrakentamisen kasvun tuomat tietotarpeet. Suomen Vuokranantajat ry:n nettojäsenmäärä kasvoi toimintavuonna 645 jäsenellä, joten sen jäsenmäärä oli vuoden lopussa (3 742) eli kasvua noin 17 prosenttia. Jäsenhankinnan tehostamiseksi liitto tuotti jäsenyhdistyksille www-sivupalvelua, jonka uudistamista valmisteltiin jatkona liiton omien sivujen uudistamiselle. Jäsenhankinnassa hyödynnettiin myös Taloyhtio.net-portaalia, koottiin yhdistysten käytettäväksi potentiaalisten jäsenten yhteystietoja sekä tehtiin suoramarkkinointipostituksia liiton toimistolta mm. osana tilaisuusmarkkinointia. Suurin osa kiinteistöyhdistyksistä käytti vuonna 2011 yhtenäistä markkinointinimeä, joka muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittävästä toiminta-alueen nimestä. Yhtenäisen nimimallin käyttö on tehostanut viestintää ja luonut yhtenäistä kuvaa järjestökokonaisuudesta. Useat yhdistykset ovat muuttaneet virallisen nimensäkin tämän nimimallin mukaiseksi. Vuonna 2011 nimimuutoksen rekisteröivät kolme yhdistystä: Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa, Kiinteistöliitto Pirkanmaa ja Kiinteistöliitto Kanta-Häme. Jäsenet Suomen Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä oli 26 jäsenyhdistystä. Lukumääräisesti eniten uusia jäseniä liittyi Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistykseen (284), Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistykseen (197), Kiinteistöliitto Pirkanmaahan (146), Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistykseen (86), Keski-Suomen kiinteistöyhdistykseen (83) ja Oulun läänin kiinteistöyhdistykseen (60). Muihin 17 kiinteistöyhdistykseen liittyi yli kymmenen uutta jäsentä. Kiinteistöyhdistyksissä jatkettiin neuvotteluita ns. alajäsenten siirtymisestä normaalijäseniksi. Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö etenivät Alueellisen toiminnan kehittämisessä ja jäsenpalvelujen tuottamisessa palvelukeskukset olivat toimivia ja tuloksellisia. Tavoitteena on ollut parantaa jäsenpalveluja kokoamalla eri alueiden resurssit yhteen ja tuottamalla usean kiinteistöyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimistosta. Kiinteistöliitto Uusimaa on jäsenmäärältään suurin yhteistoiminta-alueista. Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistys tuottaa palveluita omien jäsentensä lisäksi Porvoon Kiinteistöyhdistyksen, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen sekä ruotsinkielisen Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenille. Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin ja Etelä-Karjalan ja Imatran Seudun kiinteistöyhdistysten jäsenille. Kiinteistöliitto Itä-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Pohjois- Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille. Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan yhdistysten palvelukeskus tuottaa jäsenpalvelut sekä Kiinteistöliitto Pirkanmaan että Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan jäsenille. Lounais-Suomessa keskinäisessä yhteistyössä ovat mukana Rauman, Satakunnan ja Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistykset. Kalajokilaakson ja Oulun läänin Kiinteistöyhdistykset solmivat toimintavuoden lopulla yhteistyösopimuksen ja nämä kaksi yhdistystä aloittavat palvelukeskusyhteistyön vuoden 2012 alusta. Yhteistyötä mm. tilaisuuksien osalta on tehty myös kiinteistöyhdistysten ja Suomen Vuokranantajien kesken. 10

11 Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset: Suomen Vuokranantajat ry Helsinki Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Lappeenranta Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Kotka Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Mikkeli Finlands Svenska Fastighetsförening rf Helsinki Forssan Seudun Kiinteistöyhdistys ry Forssa Hyvinkää-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Hyvinkää Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Imatra Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Ylivieska Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kemi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Jyväskylä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry Seinäjoki Kiinteistöliitto Kanta-Häme ry Hämeenlinna Kiinteistöliitto Lappi ry Rovaniemi Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry Tampere Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Oulu Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Joensuu Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Kouvola Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Kuopio Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Porvoo Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Lahti Rauman Kiinteistöyhdistys ry Rauma Satakunnan Kiinteistöyhdistys ry Pori Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry Helsinki Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Vaasa Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Turku Kiinteistöliiton liittokokous Lahdessa Kiinteistöliiton liittokokous ja kiinteistöseminaari pidettiin Lahdessa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokousta edeltävänä päivänä järjestetyn seminaariin puhujat olivat alansa erityisosaajia ja seminaarin aiheet olivat ajankohtaisia, sillä ne käsittelivät puurakentamista, energiatehokkuutta sekä asumista ja seudullista yhteistyötä. Kiinteistöliiton puheenjohtajana valittiin jatkamaan Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha. Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Pertti Satopää Varsinais-Suomesta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen Pirkanmaalta sekä uutena everstiluutnantti Pekka Kouri Uudeltamaalta. Vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kauniaisista. Liittokokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy:n Helsingistä. Hallitus valitsi työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtaja Matti Inhan, varapuheenjohtajat Pertti Satopään, Juhani Kolehmaisen ja Pekka Kourin sekä hallituksen jäsenet Antti Arjanteen, Veijo Hyvärisen, Tero Matsisen ja Harri Sepän. 11

12 Tutkimus- ja kehitystoiminta Liitto toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita jäsenistönsä tarpeisiin hyödyntäen hankkimaansa tietoa edunvalvonnassaan, viestinnässään ja jäsenkoulutuksessaan. Toimintavuonna tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealueita olivat asuinkiinteistökannan korjausrakentaminen, energiankäytön tehostaminen ja asumismenojen kehitys. T&K-yksikkö laati paljon mediassakin huomiota saaneen Korjausrakentamisbarometrin, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna Vuonna 2011 barometria julkaistiin vuoden aikana kaksi kertaa, huhtikuussa ja lokakuussa. Perinteinen talousarvio-ohje laadittiin taloyhtiöiden budjetoinnin avuksi lokakuussa. Päivitys toteutettiin heti tammikuussa Syksyllä työstettiin indeksitalovertailu ja taloyhtiöiden ns. hoitokulujakaumataulukot ja -kuvaajat. T&K-yksikkö osallistui vuonna 2011 seuraaviin hankkeisiin: Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti (ENERSIS) Hankkeen tavoitteena on luoda korjausrakentamiseen konsepteja, joilla varmistetaan, että energiatehokkuusvaatimusten mukaiset korjaukset eivät alenna sisäympäristön laatua eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta. Hankkeen päävetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT). Hankkeeseen osallistuu yhteensä 15 muuta osapuolta. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy Lopputuloksena on kokonaisvaltainen toimintamalli energiatehokkuus- ja kosteusvauriokorjaukseen, sekä korjaushankkeen mukana täydentyvä Internet-pohjainen tarkistusasiakirja korjauksesta. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta ja Petri Pylsy. Uudistava korjausrakentaminen asuntoyhteisöissä (ApRemodel) Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää menettelyitä, joilla edistetään ja tuetaan asuinkerrostaloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamista. Hankkeen vetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT). Hankkeeseen osallistuu lisäksi 10 muuta osapuolta. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy vuoden 2012 lopussa. Hankkeen lopputuloksena on asuntoyhteisöjen uudistamiseen sekä lisä- ja täydennysrakentamiseen soveltuvia korjauskonsepteja, joissa on otettu huomioon Leanperiaate. Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka keskittyy seitsemän erilaisen hukan poistamiseen. Niiden avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua, pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Lean pyrkii siihen että oikea määrä oikeanlaatuisia asioita saadaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan oikean laatuisena. Lean-osaaminen hankitaan professori Lauri Koskelalta Salfordin yliopistosta, jossa Lean-toimintaan on perehdytty usean vuoden ajan. Hankkeen keskeiset tekijät vierailivat Manchesterissa marraskuussa Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon (KIMU) Kiinteistöliiton koordinoima kerrostalojen energia- ja sisäilmaominaisuuksia koskeva KIMUprojekti päättyi kesäkuussa Vuonna 2009 alkaneessa hankkeessa pyrittiin selvittämään keinoja, joilla voidaan vastata globaaliin ilmastonmuutokseen, parantaa kerrostalon sisäilmaa ja kohentaa sen henkistä ilmastoa. Kiinteistöliiton yhdessä Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa toteuttama hanke liittyy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vetämään Lähiöohjelmaan. KIMU-projektissa tehtiin laaja tietokartoitustyö, jonka tulokset löytyvät julkaistuista raporteista. Osa raporteista on käytännön ohjetyötyökaluja taloyhtiöille. Merkittävä osa projektia on kohdistunut esimerkkikohteiden analysointiin ja ohjeellisten korjaussuunnitelmien tekemiseen niille. Käsiteltäviä taloyhtiöitä on yhteensä kuusi, kaksi kultakin kolmelta kohdealueelta eli Lahden Keijupuistosta, Helsingin Maunulasta ja Espoon Matinkylästä. 12

13 Projekti järjesti neljä työpajatilaisuutta sekä loppuseminaarin kesäkuussa KIMU- hanketta johti Markku Rantama ja siihen osallistuivat liitosta Mauri Marttila, Petri Pylsy ja Jari Virta. Kuntotodistushanke Hankkeen tavoitteena oli suunnitelmallisen kiinteistönpitotoiminnan merkittävä laajentaminen ja menettelytapojen yhtenäistäminen kuntoarvion ja Taloyhtiön kuntotodistuksen avulla. Hankkeen päävetovastuu oli Kiinteistöliitolla. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi syksyllä Liittoa hankkeessa edustivat Harri Hiltunen, Mauri Marttila ja Jari Virta. Advancing the Method of TES Energy Facade (Smart TES) Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää esivalmistettuihin elementteihin integroitavia ratkaisuja, joilla parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja sisäilmaston laatua sekä nopeutetaan korjausrakentamisprosessia. Hankkeen päävetovastuu on Münchenin teknillisellä korkeakoululla. Hankkeeseen osallistuu saksalaisten lisäksi suomalaisia ja norjalaisia. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy syksyllä Vuoden workshop pidettiin Lillehammerissa joulukuussa Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta ja Petri Pylsy. Smart TES -hanketta edelsi TES Energy Facade hanke vuosina Hanke palkittiin merkittävällä kansainvälisellä palkinnolla liiketoiminnan ja tutkimustulosten yhdistämisessä. Hankkeen tavoitteena on julkaista korjausrakentamista varten analysoituja, toimivia malliratkaisuja ja suunnitelmia mallipiirustuksineen. Kohteena ovat luvuilla valmistuneet tyypilliset asuinkerrostalot, rivitalot ja omakotitalot ja niiden rakenneratkaisut. Tuotettavaa materiaalia on tarkoitus käyttää kosteusturvallisen korjausrakentamisen oppaassa sekä valmisteltaessa korjausrakentamisen määräyksiä. Hankkeen vetovastuu on ympäristöministeriöllä. Hankkeeseen osallistuu useita osapuolia. Hanke alkoi 2010 ja se päättyy Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Rakennuksiin integroitavien kosteusantureiden luotettavuus (RAILO) Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja valmistaa suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mittaava, langattomasti etäluettava RFID-anturiratkaisu sekä samalla luoda perusta tällaisten laitteiden luotettavuussuunnittelulle ja testaukselle sekä tutkia myös olemassa olevien RFIDanturiratkaisujen luotettavuutta, testausta ja materiaalien yhteensopivuutta. Kosteusanturi tehdään siten, että sitä voidaan hyödyntää korjausrakentamisessa. Hankkeen vetovastuu on Aalto-yliopistolla. Hankkeeseen osallistuu useita osapuolia. Hanke alkoi 2009 ja se päättyy keväällä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Betonijulkisivujen kuntotutkimusohjeen by42 päivitys Hankkeen tavoitteena on tuottaa käytännönläheinen ohje tilaajille tarjouspyynnön laadintaan sekä kuntotutkimustarjousten laajuuden ja sisällön vertailuun. Ohjetta varten laaditaan ehdotus kuntotutkimusten laajuuteen perustuvasta luokittelujärjestelmästä. Ohjeessa havainnollistetaan kuntotutkimuksen keskeisiä osa-alueita tehtäväluetteloiden avulla. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy keväällä Hankkeessa liittoa edustaa Jari Virta. Kosteusteknisesti turvalliset korjausrakentamisen malliratkaisut (KORMA) 13

14 Kosteus- ja hometalkoot Kosteus- ja hometalkoot on valtakunnallinen, viisivuotinen toimintaohjelma, jonka tehtävänä on saattaa alkuun suomalaisen rakennuskannan tervehdyttäminen kosteus- ja homevaurioista. Talkoiden avulla tuodaan uutta tietoa, taitoa ja työkaluja eri toimijoiden käyttöön ja rakennusten koko elinkaareen sekä vaikutetaan laajasti asenteisiin. Kosteus- ja hometalkoita johdetaan ympäristöministeriöstä, mutta talkoita tehdään läheisessä yhteistyössä mm. muiden ministeriöiden ja valtionhallinnon toimijoiden sekä kuntasektorin ja yritysmaailman kanssa. Kosteus- ja hometalkoille on tehty viisivuotissuunnitelma, joka toteutetaan yhdessä rakennus- ja kiinteistöalan, sosiaali- ja terveysalan sekä koulutus- ja tutkimussektoreilla toimivien tahojen kanssa. Hankkeessa liittoa edustaa Jari Virta. Taloyhtiöiden energiakirja Hankkeen tavoitteena on tuottaa asuntoyhteisöjen asukkaille, omistajille ja kiinteistön ylläpidosta vastaaville tahoille käytännön käsikirja energiatalouden parantamiseen soveltuvista toimista, taloudellisesta kannattavuudesta ja niiden vaikutuksesta sisäilman laatuun. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi syyskuussa Hankkeen lopputuotteena on ilmainen sähköisessä muodossa oleva Taloyhtiön energiakirja. Lisäksi tuotoksesta painetaan pieni määrä kirjoja. Kirjan kirjoittivat Jari Virta ja Petri Pylsy. Taitava tilaaja pätevä toteuttaja Hankkeessa tuotetaan ohjeistus Korjausrakentamisen hyvät toimintatavat taloyhtiöissä. Ohjeistus on toimintatapaohjeen kaltainen, jossa tilaajalle ja palveluntuottajille tuotetaan lyhyt ja ytimekäs tietopaketti korjaushankkeen aikana huomioon otettavista keskeisistä asioista. Hankkeen vetovastuu on Rakennusteollisuus RT:llä. Muita hankkeeseen osallistuvia tahoja ovat Kiinteistöliitto, SKOL, LVI-tekniset urakoitsijat, Isännöintiliitto ja RAKLI. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy keväällä Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta ja Jaana Sallmén. Isännöitsijän käsikirjauudistus Hankkeen tavoitteena oli päivittää Isännöitsijän käsikirja uuden asunto-osakeyhtiölain mukaiseen formaattiin ja selkeyttää kirjan rakennetta. Hankkeen vetovastuu oli Kiinteistöalan Kustannus Oy:llä. Hankkeeseen osallistui useita eri tahoja. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se päättyi Liittoa hankkeessa edusti useita henkilöitä. Märkätilakorjauskortin uudistaminen Hankkeen tavoitteena on päivittää nykyinen asuinkiinteistöjen märkätilakorjauksiin kohdentuva tietokortti vastaamaan tämänhetkistä tietoa. Hankkeen vetovastuu on Rakennustietosäätiöllä. Hankkeeseen osallistuu useita eri tahoja. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se päättyy keväällä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Kuntoarviokortiston uudistus (ml. energiaselvitys) Hankkeen tavoitteena on kuntoarviokortiston uudistus. Hankkeen vetovastuu on Rakennustietosäätiöllä. Hanke alkoi keväällä 2010 ja päättyy keväällä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. MaalausRYL 2011 Hankkeessa tuotettiin maalaustöiden yleiset laatuvaatimukset. Hankkeen vetovastuu on Rakennustietosäätiöllä. Hanke alkoi 2010 ja se päättyi joulukuussa Liitto hankkeessa edustivat Jari Virta ja Petri Pylsy. SisäRYL 2012 Hankkeessa tuotetaan sisätöiden yleiset laatuvaatimukset. Tuote tulee soveltumaan taloyhtiöille hyvin. Hankkeen vetovastuu on Rakennustietosäätiöllä. Hanke alkoi 2011 ja se päättyy syksyllä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Kestävät lähipalvelut asuinalueiden hyvinvoinnin lujittamiseksi (SUSECON) Hankkeessa yhdistetään korkeatasoisen osaamisen palvelujen kehittämisessä, kestävässä rakentamisessa ja asumisen liiketoiminnoissa. Hanke tuottaa konkreettisia tuloksia lähialueiden kestävien palvelumallien mahdollisuuksista ja liiketoimintapotentiaalista. Hankkeen lähtökohtana on, että monimuotoiset lähipalvelut ovat kestävän yhdyskuntarakenteen olennainen edellytys. Hankkeen toisena lähtökohtana on, että 14

15 hyvien lähipalvelujen varmistamiseksi sekä tarjoaman että kysynnän kannalta tarvitaan uusia liiketoimintamalleja, verkottumisen malleja ja asukastoiminnan malleja. Hanke alkoi 2011 ja se päättyy keväällä Liittoa hankkeessa edustavat Mauri Marttila ja Jari Virta. Kestävä asuminen ja ympäristö (K-EASY) Hankkeessa haetaan keinoja energia- ja ekotehokkuuden parantamiseksi rakennuskannassa ja yhdyskuntarakenteessa hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hankkeen kehittämiskohteita ovat kiinteistöjen energiatehokkuus, jätehuolto, kierrätys sekä älykäs talotekniikka. Sen piiriin kuuluvat sekä uudis- että korjausrakentaminen. Hankkeen tuloksena syntyy pk-yrityksille uutta liiketoimintaa ja siinä aktivoidaan omistajia ja käyttäjiä toimenpiteisiin sekä tuotetaan tutkimusta käytäntöjen parantamiseksi. Tuloksena syntyy esimerkiksi pitkän tähtäimen kiinteistönpidon suunnitelma, joka hyödyntää projektissa testattuja malleja. Hankkeen vetovastuu on Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy:llä. Hanke alkoi 2010 ja se päättyy syksyllä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Linjasaneerausten vertailu hankesuunnittelussa, diplomityö Hankkeessa tuotetaan ohjeistus linjasaneerausten vertailuun hankesuunnittelun yhteydessä. Tämän tekniikan ylioppilas Eeva Haverisen (Aalto yliopisto) diplomityön ohjaajana toimii Jani Saarinen Talokeskuksesta. Hanke alkoi 2011 ja se päättyy keväällä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Hankkeet Pellervon taloustutkimuksen kanssa Lisäksi liitto jatkoi osallistumistaan Pellervon taloustutkimuksen alueellisia asuntomarkkinoita koskevaan analyysityöhön ohjausryhmässä. Liitto tilasi Pellervon taloustutkimukselta myös Asumismenot selvityksen, jossa tutkittiin kymmenen suurimman kaupungin vakioitujen perhetyyppien asumismenoja. Hankkeen lopputuloksien julkistamistilaisuus syyskuussa herätti erittäin suuren kiinnostuksen ja medialle on toimitettu asiasta runsaasti myös jälkikäteisinformaatiota. Selvitystyötä on tarkoitus jatkaa ja kehittää tulevina vuosina. Lähiöiden käyttäjälähtöinen korjauskonsepti (KLIKK) Hankkeen tavoitteena on kehittää käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen. Hankkeen vetovastuu on Oulun yliopistolla. Hankkeessa on yli 14 osapuolta. Hanke alkoi joulukuussa 2011 ja se päättyy kesällä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. CO2OL Bricks (Climate change, cultural heritage & energy efficient monuments) Kiinteistöliitto osallistuu EU:n Baltic Sea Region ohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen, jossa Kiinteistöalan Koulutuskeskus on varsinaisena kansallisena osapuolena. Hanketta koordinoi Hampurin kaupungin organisaatio ja osallistujia on yhdeksästä Itämeren ympärysmaasta. Hankkeessa kehitetään menettelytapoja suojeltavien ja muuten kulttuuriperintöä edustavien rakennusten energiatalouden kohentamiseen rakennusten historiallisia ominaisuuksia turmelematta. Suomeen on koottu taustaryhmä kiinteistö- ja rakennusalan organisaatioista. Kiinteistöliitosta hankkeeseen ovat osallistuneet Mauri Marttila ja Markku Rantama. Asumismenot selvityksen julkistamistilaisuuteen osallistui yli 20 toimittajaa 15

16 Viestintä- ja koulutustoiminta Viestintä Liiton tavoitteena on viestiä ja tiedottaa vaikuttavasti ja tehokkaasti. Kiinteistöliitto on vaikuttanut strategiansa mukaisesti kiinteistöalaan voimakkaasti viestinnän keinoin. Näkyvyyttä mediassa seurattiin ja arvioitiin lokakuun alusta alkaen päivittäin M-Brainin sähköposti- ja verkkoseurantapalvelulla. Samalla luovuttiin Cisionin lehtileike-, radio- ja tv-osumapalvelusta. Uusi mediapalvelu mahdollistaa entistä huomattavasti tehokkaamman verkossa olevan toimitetun ja sosiaalisen median seurannan. Lisäksi seurantapalvelu kattaa sovitut printtilehdet. Kiinteistöliitolla oli mediaosumia vuonna 2011 yhteensä 986. Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedotteita julkaistiin vuoden aikana 46 kappaletta. Viikkotiedote lähetetään järjestön henkilöstölle ja luottamusmiehille sekä julkaistaan Taloyhtio.netin jäsensivuilla. Liiton nettisivuilla kävi vuoden 2011 aikana eri henkilöä. Kävijämäärä oli yhteensä ja katseltujen sivujen määrä Taloyhtio.net Alan suositun tietoportaalin, Taloyhtio.netin kävijämäärä jatkoi kasvuaan. Rekisteröityneiden käyttäjien määrä kasvoi neljällä tuhannella, edellisen vuoden :stä yli rekisteröityneeseen kävijään. Taloyhtio.netissä kävi vuonna 2011 yhteensä eri henkilöä. Kaikkiaan sivustolla vieraili kävijää ja näytettyjen sivujen määrä oli peräti Helsingin Sanomien asuntosivut muuttivat luonnettaan Kiinteistöliitto ja Helsingin sanomat jatkoivat yhteistyötä lehden Koti-nimisten teemasivujen kysymys-vastauspalstan tuottamisessa. Koti-sivut ovat muuttaneet viime vuosina luonnettaan. Vaikeiden juridisten ja teknisten ongelmien käsittely on vähentynyt ja asumista, kotia ja vapaa-aikaa koskevien juttujen osuus on lisääntynyt huomattavasti. Villi pysäköinti, asumisen kustannukset ja lumenpudotus nousivat otsikoihin Kiinteistöliitto toimitti medialle toimintavuonna 48 lehdistötiedotetta. Niiden lisäksi liitto saavutti runsaasti näkyvyyttä mediassa asiantuntijoiden esiintyessä lukuisissa haastatteluissa lehdissä, radioissa ja televisiossa. Villi pysäköinti oli otsikoissa säännöllisesti koko vuoden, mutta erityisesti alkuvuodesta sen jälkeen kun perustusvaliokunta esitti, että lakiehdotus yksityisestä pysäköinninvalvonnasta hylätään. Kiinteistöliitto teki aiheesta myös yhteistiedotteen Isännöintiliiton, RAKLIn ja Vuokralaiset VKL:n kanssa. Yhteistiedotteessa korostettiin, että kiinteistönomistajat tarvitsevat tehokkaita keinoja puuttua virheelliseen pysäköintiin, minkä vuoksi yksityiseen pysäköinninvalvontaan tarvitaan pikaisesti selkeät pelisäännöt. Asumisen kustannukset olivat otsikoissa säännöllisesti koko vuoden, mutta erityisesti syyskuussa, jolloin liitto julkisti Pellervon taloustutkimus PTT:llä teettämänsä Asumisen kustannukset tutkimuksen. AnnaK:ssa järjestettyyn mediainfoon osallistui ennätysmäärä toimittajia, yli 20 henkilöä. Tutkimus paljasti, että suomalaisten asumiskustannukset nousevat yhteensä 12 prosenttia vuosina Eniten nousevat velattomien eläkeläistalouksien asumismenot, peräti 16 prosenttia. Vuokralla asuvien asumiskustannukset nousevat samalla ajanjaksolla 13 ja velallisessa omistusasunnossa asuvien 9 prosenttia. Poikkeuksellisen luminen talvi kirvoitti median näkyviin uutisiin jo vuonna 2010, mutta lumenpudotukseen liittyvät ongelmat näkyivät otsikoissa vielä alkuvuonna 2011, kun lunta oli kertynyt runsaasti katoille. Kiinteistöliitto ohjeisti tarkkailemaan tilannetta päivittäin ja pudottamaan lumen ja jään katoilta riittävän ajoissa. Nettisivut saivat uuden ilmeen Kiinteistöliiton pitkään palvelleet vanhat nettisivut saivat vuoden 2011 aikana uuden visuaalisen ilmeen ja selkeän jäsenlähtöisen rakenteen. Samalla luovuttiin aloitussivun staattisesta kuvasta, joka korvattiin uusien videoiden käynnistyskuvakkeilla. Kotisivujen raikas visuaalinen ilme on jatkoa liiton edellisvuonna toteuttamalle graafisen ilmeen uudistukselle. Uutuutena myös uutiset kuvitetaan joko lisätietojen antajan kuvalla tai aiheeseen liittyvällä kuvituskuvalla. Sivujen lähtökohtana on ensisijaisesti kohderyhmäajattelu, jota ilmentää osioiden jakaminen Taloyhtiöille-, Vuokrataloille- ja Vuokranantajille-vinjettien alle. 16

17 Sosiaalinen media Kiinteistöliitolla on YouTubessa kanava videoiden jakelua varten. Helmikuussa kanavalla julkaistiin Kiinteistöliiton 104. vuosipäivän kunniaksi yhtiökokoukseen valmistautumista, varsinaista kokousta ja sen päätöksistä tiedottamista koskevat videot. Toukokuussa kanavalla julkaistiin taloyhtiön hallituksen kokouskäytäntöjä koskevat videot. Facebookissa toimii Kiinteistöliiton ryhmä, jonka avulla välitetään ajankohtaista tietoa Kiinteistöliiton toiminnasta ja näkemyksistä alasta kiinnostuneille henkilöille. Lisäksi Kiinteistöliitto tiedottaa Twitterissä kiinteistöalaa ja asumista koskevista asioista. Kesätoimittajatapaaminen Kiinteistöliitto järjesti jokavuotisen kesätoimittajatapaamisen elokuussa. Tervasaaren ravintola Savu osoittautui hyväksi tilaksi edellisenä vuonna, minkä vuoksi tapaaminen toteutettiin samassa paikassa uudelleen. Tilaisuuteen ilmoittautui paljon toimittajia, mutta viime hetken peruutukset laskivat osallistujamäärän ainoastaan kahteen, mutta sitäkin innokkaampaan toimittajaan. Plaza näki päivänvalon Vuoden 2011 alussa käynnistyi projekti, jonka tavoitteena on siirtää Kiinteistöliiton intra Microsoftin Share- Point-järjestelmään. Jatkossa sekä toimiston työntekijöiden että myös jäsenyhdistysten ja toimikuntien kaikki tiedostot ovat tässä Plazaksi nimitetyssä järjestelmässä. Nimi tulee Kiinteistöliiton vuonna 2010 uudistetusta logosta, jonka keskeinen merkitys on kiinteistöjen keskellä oleva yhteinen alue, eli ns. plaza. Myös SharePointin intra on yhteinen alue, johon kaikki kokoontuvat. Plazaan voi ladata esimerkiksi toimikunnan tulevan kokouksen asialistan tai jälkeenpäin kokouksen pöytäkirjan. Merkittäviä syitä projektin käynnistämiselle oli se, että uudistuksen myötä töitä pystyy tekemään helpommin myös etätyönä kun kaikki tiedot löytyvät keskitetysti ja kanssakäyminen toimiston ulkopuolisten henkilöiden kanssa helpottuu. Plaza avattiin vuoden 2011 lopussa, jolloin aloitettiin käyttöönottovaihe. Taloyhtio.Nyt-teemalehti ilmestyi kahdesti Helsingin Sanomien välissä jaettu Kiinteistöliiton Taloyhtiö.Nyt-teemalehti on osoittautunut luetuksi ja arvostetuksi julkaisuksi. Toimintavuonna lehti ilmestyi kahdesti 7.2. ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy:n kustantaman lehden painosmäärä ja jakelu on noin kappaletta. Taloyhtiö.Nyt-lehti julkaistiin myös verkkoversiona. Lisäksi kiinteistöyhdistykset julkaisivat Taloyhtiö.nyt lehteä samalla formaatilla omien alueidensa valtalehtien välissä. Toukotalkoot-kampanja 2011 Toukotalkoot kampanja keskittyi asukkaan mahdollisuuksiin vaikuttaa energiankulutukseensa ja kotinsa turvallisuutta ja asumismukavuutta parantaviin toimiin. Toukotalkoiden ns. tarkistuslistan avulla asukkaan on helppo käydä läpi hänelle kuuluvat keskeiset tarkistus- ja huoltotoimet. Kiinteistöliiton lisäksi kampanjan toteuttivat Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Suomen Omakotiliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ja Tukes Uudet oppaat Joulukuussa 2010 laadittu oikeusministeriön, Kuluttajaliiton, Isännöintiliiton ja Suomen Kiinteistöliiton yhdessä laatima opas huoneistoremonttien ilmoitusvelvollisuudesta ja niiden käsittelymaksuista vähensi selvästi epäselvyyksiä ilmoitettavista remonteista. Taloyhtio.net-sivuille laadittu kaikille kansalaisille avoin ohjeistus, yksityiskohtainen ja selkeä taulukko ilmoitettavista huoneistoremonteista sai runsaasti kiitosta informatiivisuudestaan ja selkeydestään. Liittoyhteisössä laaditut ja Kiinteistöalan Kustannuksen julkaisemat oppaat Vastuunjakotaulukko, Yhtiöjärjestysopas sekä Kunnossapito- ja muutostyöopas koettiin hyviksi ja tarpeellisiksi jäsenkunnassa. Syksyllä alan järjestöt laativat ja julkistivat yhteisen ohjeistuksen miten kiinteistön talvikunnossapidosta on sovittava. Liitto oli mukana yhdessä alan järjestöjen kanssa laatimassa ohjeistusta tavanomaisesta kulumisesta ja asunnon siivouksesta asuinhuoneiston vuokrasuhteessa. Ohje laadittiin ohjaamaan vuokrasuhteen osapuolten välistä sopimista sekä opastamaan vuokranantajaa ja vuokralaista tilanteissa, joissa ei ole täysin selvää ratkaisua asunnon korjauksen korvausvastustuista. Ohje on tarkoitettu vuokralaisille, vuokranantajille, isännöitsijöille ja vuokravälittäjille. Pelastuslain muutos tuli voimaan Sisäasiainministeriön työryhmässä liittoa edusti lakimies Jaana Sallmén. Työryhmän tehtävänä oli laatia ohjeistus asuinkiinteistöjen pelastussuunnittelun ohjeistukseen. 17

18 Koulutus Hallitusforum Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Uusimaa, KIINKO ja AKHA järjestivät kaksi Hallitusforumia eli taloyhtiöiden hallitustyöskentelyn kehittämispäivää. Kevään hallitusforum pidettiin lauantaina ja sen teemana oli taloyhtiön yhtiökokous. Syksyn hallitusforumin lauantaina teemana olivat korjaushankkeet. Kokopäivän kestävissä tapahtumissa oli yhteisiä seminaariosioita, työpajoja ja rinnakkaisseminaareja sekä asiantuntijaklinikoita ja yritysten näyttelyosastoja. Kumpikin tapahtuma kokosi liki 300 osallistujaa Helsingin Messukeskukseen ja tapahtuman palaute kertoi tyytyväisyydestä uudenlaisen tilaisuuden toimintamalliin. Hallitusten tiedonhankintaillat Kiinteistöliitto järjesti jäsenjärjestöineen yhteistyössä Soneran, Suomen Kiinteistölehden ja Suomen Talokeskuksen kanssa taloyhtiöiden hallitusten tiedonhankintailtoja. Kevätkaudella tilaisuuksia oli seitsemän ja syyskaudella kuusi. Asunto-osakeyhtiölakikoulutus Liitto ja yhdistykset toteuttivat yhteistyössä noin 80 eri tilaisuutta hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille uuteen asunto-osakeyhtiölakiin liittyen. Liiton juristit käyttivät runsaasti työaikaansa tilaisuuksien ohjelmien suunnitteluun ja kalvojen laatimiseen, jotta jäsenet saisivat tilaisuuksista mahdollisimman paljon hyötyä. Hallituksen jäsenille suunnatut koulutustilaisuudet koskivat alkuvuodesta lain muuttuneita säännöksiä kuten selvitystä kunnossapitotarpeesta ja yhtiökokousmenettelyä. Syksyllä koulutukset koskivat lain peruskysymysten lisäksi hallituksen tehtäviä ja vastuita. Isännöitsijöille suunnatuissa koulutuksissa kerrottiin täsmätietoa yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ja lain erityiskysymyksistä kuten lunastuslausekkeista. Tilaisuudet olivat erittäin suosittuja ja kaikilla paikkakunnalla eivät halukkaat mahtuneet tilaisuuksiin. Liittoyhteisön lakimiehille järjestettiin kuusi kokopäivän koulutustilaisuutta, joissa tulkintakeskustelut olivat aika ajoin jopa kiihkeitä. OK-opintokeskuksen koulutus Kiinteistöliitto on jäsenenä Opintotoiminnan Keskusliitossa (OK) ja siten Kiinteistöliitto sekä jäsenyhdistykset ovat oikeutettuja hyödyntämään OK-opintokeskuksen myöntämää OK-tukea koulutustoiminnassa. OK järjestää koulutusta jäsenliittojensa toimijoille. Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten toimihenkilöitä osallistui vuoden aikana useisiin Opintotoiminnan Keskusliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Taloyhtiöiden hallitusten koulutusjärjestelmän jatkokehittäminen Kiinteistöliitto toteutti jäsenyhdistystensä ja OK:n kanssa toimintavuonna jatkokehityshankkeen taloyhtiöiden hallitusten koulutusjärjestelmän laajentamiseksi. Koulutusjärjestelmän tavoitteena on taloyhtiöiden luottamushenkilöiden koulutuksen järjestelmällinen kehittäminen ja osaamistason parantaminen. Pilottikoulutuksissa testattiin valmisteltujen koulutusjaksojen toimivuutta oikeiden taloyhtiöiden oikeille hallituksen jäsenille pidetyissä koulutusilloissa eri puolilla Suomea. Sähköisiä työkaluja koulutustapahtumien hallintaan Tapahtumien sähköinen hallintajärjestelmä otettiin yhä laajemmin käyttöön toimintavuoden aikana. Kutsuja toimitettiin yhä useammin sähköpostitse, ilmoittautumiset vastaanotettiin sähköisillä lomakkeilla ja palautekyselyjä tilaisuuksista tehtiin nettikyselyinä. Samoin koulutusaineistojen toimittaminen osallistuneille hoidettiin verkkopalvelujen kautta. Sähköiset työkalut säästävät aikaa ja tehostavat jäsenpalvelua. Myös yhdistysten toiminnanjohtajille ja henkilökunnalle pidettiin koulutustilaisuuksia asunto-osakeyhtiölaista, joihin he osallistuivat aktiivisesti ja innokkaasti. Korjausrakentamisen koulutus Kehityspäällikkö Jari Virta toimi toimintavuonna korjausrakentamiseen liittyvissä koulutustilaisuuksissa asiantuntijakouluttajana eri puolilla Suomea. 18