Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ ja elinkeinoministeriö MINVA TEM EOS Niemi Ville(TEM) JULKINEN Viite Asia Energianeuvosto Energianeuvosto kokoontuu Brysselissä Suomea kokouksessa edustaa pysyvän edustajan sijainen, suurlähettiläs Minna Kivimäki. Neuvosto käy periaatekeskustelun kaasun toimitusvarmuusasetuksen uudistuksesta (asiakohta 15) puheenjohtajamaa Slovakian laatiman keskusteluasiakirjan pohjalta liittyen asetusehdotuksen kolmeen merkittävimpään uudistukseen alueellisuudesta, solidaarisuudesta ja tiedonvaihdosta. Suomen näkemys on, että asetusehdotus on edennyt kokonaisuudessaan parempaan suuntaan eivätkä esillä olevat asiat ole Suomelle kriittisiä. Alueellisen yhteistyön osalta Suomi kannattaa ensisijaisesti riskiperusteista mallia, solidaarisuudesta Suomi haluaa komissiolta vielä toimeenpanoa varten eisitovia ohjeita ja tiedonvaihdossa Suomi on yleisesti tiedonvaihtovelvoitteen laajentamisen kannalla. Ministerit keskustelevat EU:n energiaulkosuhteiden tilasta (asiakohta 17) puheenjohtajan laatiman taustaasiakirjan ja komission alustuksen pohjalta. Suomi ottaa tähän liittyvät viestit tiedoksi. Muissa asioissa komissio esittää tilannekatsaukset energiamerkintäasetuksen ja IGApäätöksen neuvottelutilanteista (asiakohta 18 a) sekä ajankohtaisista energiaalan kansainvälisistä asioista (asiakohta 18 b). Lisäksi seuraava EU:n puheenjohtajavaltio Malta tiedottaa tulevan puheenjohtajuuskautensa työohjelmasta (asiakohta 18 c). Ministerien lounaskeskustelun aiheena on energiaunionipaketti (ns. talvipaketti).

2 Asialista: ENERGIA MAANANTAI 5. JOULUKUUTA 2016 (klo 10.00) 2(11) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 15. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja asetuksen (EU) 994/2010 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0030 (COD) Periaatekeskustelu 6225/16 ENER 29 CODEC 174 IA 6 S Energiaunionipaketti Komissio esittelee Muut kuin lainsäädäntöasiat 17. Edistyminen EU:n energiapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden kehittämisessä Komission tilannetiedotus Keskustelu 13997/16 ENER 369 RELEX 917 S. 8 Muut asiat 18. a) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset: (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) i) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiatehokkuusmerkintää koskevan kehyksen vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2015/0149 (COD) ii) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi energiaalalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä hallitustenvälisiä sopimuksia ja eisitovia välineitä koskevan tietojenvaihtomekanismin perustamisesta sekä päätöksen N:o 994/2012/EU kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0031 (COD) Komission esittämä tilannekatsaus b) Viimeaikainen kehitys energiaalan ulkosuhteissa Komission tiedotusasia c) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Maltan valtuuskunnan tiedotusasia

3 Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Kekki Maria(TEM) (11) Asia Asiakohta 15) Kaasun toimitusvarmuusasetuksen uudelleentarkastelu; energianeuvosto Kokous Liikenne, televiestintä ja energianeuvosto U/E/UTPtunnus U 18/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Energianeuvostossa ministereiden on tarkoitus käydä periaatekeskustelu kaasun toimitusvarmuusasetuksesta puheenjohtajamaa Slovakian laatiman keskusteluasiakirjan pohjalta liittyen asetusehdotuksen kolmeen merkittävimpään uudistukseen alueellisuudesta, solidaarisuudesta ja tiedonvaihdosta. Kesäkuun energianeuvostossa ministerit kävivät periaatekeskustelun jo alueellisuudesta, solidaarisuudesta ja tiedonvaihdosta. Neuvoston työryhmä on käsitellyt asetusehdotusta lukuisissa kokouksissa ja neuvottelut ovat edenneet hitaasti. Erityisesti komission ehdotus alueellisuudesta on voimakkaasti jakanut jäsenmaita ja sitä on vastustanut määrävähemmistö maita. Lisäksi solidaarisuusvelvoite ja sen määritelmät ovat vaatineet paljon keskustelua ja useita tarkennuksia ja muutoksia tekstiin. PJ pyrki aloittamaan marraskuussa trilogineuvottelut EP:n kanssa jo ennen kuin asetuksesta on neuvoston piirissä saavutettu yleisnäkemystä. PJ ei kuitenkaan saanut Coreper I:ssä mandaattia aloittaa näitä neuvotteluita ennen kuin neuvosto on saavuttanut yhteisen kannan ja jotta EP:n kanssa päästäisiin neuvottelemaan asetuksesta kokonaisuutena. Puheenjohtajamaa Slovakia haluaa keskittää energianeuvostossa kaasun toimitusvarmuusasetuksesta käytävän keskustelun sen kolmeen merkittävimpään uudistukseen koskien alueellisuutta, solidaarisuutta ja tiedonvaihtoa ja on esittänyt rajatun määrän vaihtoehtoja, joista ministereiden tulisi valita kantansa. Alueellisen yhteistyön osalta Suomi voi olla joustava. Suomen ensisijainen kanta alueellisen yhteistyön muodoksi on riskiperusteinen malli, jossa jäsenmaat tekevät yhteistyötä kaasun toimitusvarmuuden parantamiseksi eri kokoonpanoissa riippuen riskistä (vaihtoehto B)). Suomen näkemys on että alueellisen yhteistyön lisääminen parantaa kaasun toimitusvarmuusuhkiin varautumista. Suomi voisi hyväksyä myös etukäteen asetetut sitovat maaryhmät, mutta jäsenmaiden jako alueellisiin ryhmiin tulisi tapahtua siten, että jäsenvaltiot pystyvät siihen itse vaikuttamaan. Erityisesti Manner Euroopassa aluejaot eivät ole itsestään selviä ja mailla on yhteyksiä useisiin

4 Pääasiallinen sisältö 4(11) naapurimaihinsa. Suomi katsoo, että komission ehdotus aluejaoksi Suomen ja Baltian maiden osalta on tehty perustellusti. Käytännössä alueellisen yhteistyön tavasta riippumatta Suomi tulee tekemään yhteistyötä Baltian maiden kanssa ja tekee sitä nykyiselläänkin jo vapaaehtoispohjalta. Voidaan arvioida usea jäsenmaa tulee suosimaan riskiperusteista vaihtoehtoa. Solidaarisuusartikla (art 12) on kehittynyt parempaan suuntaan. Suomi voi olla joustava puheenjohtajan esittämistä vaihtoehdoista solidaarisuusartiklan toimeenpanosta, mutta ensisijaisesti olisi hyvä saada eisitovia lisäohjeita komissiolta liittyen erityisesti solidaarisuuteen liittyviin kompensaatioihin (vaihtoehto B). Näiden ohjeiden on kuitenkin oltava eisitovia luonteeltaan. Mikäli suojattujen asiakkaiden määritelmä solidaarisuusartiklassa vielä nousee esiin, voisi Suomikin nostaa esiin määritelmän vastavuoroisuuden ja harmonisoinnin (suppeaksi) tarpeesta. Suomi sai neuvotteluiden viime vaiheessa läpi kaksi muutosehdotusta koskien asetuksen suoraa velvoittavuutta toimivaltaisiin viranomaisiin ja/tai maakaasun siirto ja jakeluverkostooperaattoreihin (art12 para 2) sekä etukäteisvarautumisesta aiheutuvien kulujen kattamista (art 12 para 3d, para 5 subpara 2). Suomi on pitänyt pitkään esillä myös suojattujen asiakkaiden määritelmän harmonisointia ja vastavuoroisuutta solidaarisuusartiklassa. Tämäkin kirjaus on mennyt parempaan suuntaan ja sen määritelmää on rajattu. Tiedonvaihtoa (art 13) koskevat kirjaukset ovat jalostuneet työryhmäkäsittelyssä, mm. toimitettavan tiedon määrää on rajattu. Suomi voi olla joustava tiedonvaihtoa koskevissa kirjauksissa ja voi hyväksyä kaasusopimusten notifioinnin vain jäsenmaan toimivaltaiselle viranomaiselle, eikä enää myös komissiolle (vaihtoehto A). Suomi on periaatteellisesti tiedonvaihtovelvoitteen laajentamisen kannalla. Yritysten kaasun hankintasopimuksista on jo pitänyt informoida toimivaltaista viranomaista ja komissiota. Velvoite toimittaa tietoja mahdollisesti muutenkin kuin kriisitilanteissa parantaa EU:n varautumista mahdollisiin kaasun toimitusvarmuusuhkiin. Puheenjohtajamaa Slovakia on laatinut keskusteluasiakirjan energianeuvostossa käytävää keskustelua varten ja keskittyy kolmeen merkittävimpään uudistukseen koskien alueellisuutta, solidaarisuutta ja tiedonvaihtoa. Näistä PJ erittää rajatun määrän vaihtoehtoja, joista ministereiden tulisi valita kantansa. Alueellisen yhteistyön (art 3 ja liite I) osalta puheenjohtajan vaihtoehdot ovat: A) komission alkuperäisen ehdotuksen kaltainen alueellinen yhteistyö, jossa on ennalta määrätyt alueelliset ryhmät, joihin jäsenmaat kuuluvat, mutta jäsenmaalla olisi mahdollisuus kuulua myös useampaan ryhmään, lisäksi mukana elementtejä ns. kaasun hätätoimituskäytävistä (Emergency Supply Corridor), tai B) riskiperusteinen alueellinen yhteistyö, jossa laadittaisiin asetuksen edellyttämät arviot ja suunnitelmat kansallisesti, ja alueellinen yhteistyö olisi enemmän adhoc perusteista erilaisten riskien mukaan. Solidaarisuusartiklasta (art 12) puheenjohtajan esittämät vaihtoehdot ovat: A)Asetuksen tämänhetkinen kirjaus solidaarisuudesta riittää, myös kompensaatioiden määrittelyksi, harmonisoidusti koko Unionin alueelle.

5 5(11) B) Asetuksen nykykirjauksen lisäksi komissiolta odotetaan vielä guidelinesohjeistusta jäsenmaiden tueksi. Tiedonvaihtoa (art 13) koskevat puheenjohtajan esittämät vaihtoehdot ovat: A)Yli vuoden mittaiset kaasunhankintasopimukset tulee notifioida vain jäsenmaan toimivaltaiselle viranomaiselle, eikä enää myös komissiolle. Jäsenmaa arvioi ovatko sopimukset linjassa EUlain kanssa ja mikäli tästä on epäilyksiä, tulee sopimukset toimittaa komissiolle. Notifioinnin rajana on myös yli 40% kaasunhankinta samalta toimijalta. B) Notifiointivelvoite koskisi kaikkia pitkiä kaasuntoimitussopimuksia, mutta notifiointivelvoitteen laukaiseva tarkka prosenttiluku kaasunhankkinasta samalta toimijalta on auki ja ministerien päätettävissä. Kaasun toimitusvarmuusasetus Komissio antoi nk. talvipaketin, jossa tarkastellaan ennen kaikkea kaasun toimitusvarmuutta. Osana talvipakettia komissio uudelleentarkastelee asetusta toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja ehdottaa aikaisemman samannimisen asetuksen 994/2010 kumoamista. Viisi vuotta aikaisemman asetuksen antamisen jälkeen kaasun toimitusvarmuus on edelleen erittäin ajankohtainen kysymys, kun otetaan huomioon Ukrainan ja Venäjän väliset jännitteet. Aikaisempi asetus annettiin edellisen Ukrainan kaasukriisin jälkeen Asetusehdotuksessa komission uudet ehdotukset koskevat erityisesti alueellisuutta ja solidaarisuutta. Lisäksi tiedonvaihtoa yritysten kaasusopimuksista laajennetaan. Komissio ehdottaa muutosta kaasun toimitusvarmuuskysymysten tarkasteluun kansallisesta lähestymistavasta alueelliseen. On tarpeen varmistaa jäsenmaiden välinen parempi koordinaatio yhteisten riskien paremmasta arvioinnista, mahdollisista samanaikaisista kriiseistä ja käytössä olevista resursseista. Jäsenvaltiot jaetaan yhdeksään eri alueeseen mm. maantieteellisen läheisyyden sekä nykyisten ja suunniteltujen yhteenliitäntöjen ja yhteenliitäntäkapasiteetin perusteella. Aluejako tehdään asetusehdotuksen liitteessä, johon komissio voisi ehdottaa muutosta delegoidulla säädöksellä. Suomi kuuluisi Baltian maiden kanssa samaan alueeseen. Uuden solidaarisuusperiaatteen mukaan toiset jäsenvaltiot olisivat velvoitettuja auttamaan hätätilatason kaasunsaantiongelmiin joutunutta naapurijäsenvaltiota. Auttamisvelvoite koskee kaasunsaannin varmistamista suojatuille asiakkaille. Kun jäsenvaltio on julistanut komission hyväksymän hätätilan, pienennetään mahdollisesti laajennettua toimitusnormia muissa jäsenmaissa väliaikaisesti. Kun hätätilan julistaneessa jäsenvaltiossa suojattujen asiakkaiden kaasunsaantia ei pystytä täyttämään, tulee suoraan yhteydessä olevassa toisessa jäsenvaltiossa keskeyttää muiden kuin suojattujen asiakkaiden kaasuntoimitukset ja toimittaa kaasua hätätilassa olevan jäsenvaltion suojatuille asiakkaille. Toimivaltaisten viranomaisten on määriteltävä keinot joilla kaasu voidaan toimittaa hätätilassa olevaan jäsenvaltioon. Jäsenvaltioiden tulee keskenään sopia teknisistä, oikeudellisista ja taloudellisista järjestelyistä kaasun siirtämiseksi, kuten mm. sovellettavat kaasun hinnat, yhdysputkien käyttö, mukaan lukien kaksisuuntainen kapasiteetti, kaasun määrät sekä korvauskustannusten kattaminen. Etusijalle asetetaan markkinapohjaiset toimenpiteet, kuten huutokaupat. Mikäli jäsenvaltiot eivät näistä pääse sopuun, voi komissio ehdottaa käytäntöjä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

6 6(11) SEUT 194 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EP:n ITREvalikounta antoi raporttiluonnoksen ja ITRE äänesti raportista Energia ja EURATOM jaosto EUministerivaliokunta (kirj.) SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetus olisi suoraan velvoittavaa oikeutta eikä edellyttäisi muita muutoksia Suomen lainsäädäntöön kuin mahdollisen muutoksen säädökseen, jolla säädetään toimivaltaiseksi viranomaiseksi nimettävän viranomaisen tehtävistä. Asetuksella ei ole Ahvenanmaalla käytännön merkitystä, koska Ahvenanmaalla ei ole maakaasuverkkoa. Taloudelliset vaikutukset Suomessa aikaisemman kaasun toimitusvarmuusasetuksen edellyttämäksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi on nimetty Huoltovarmuuskeskus. Toimivaltaisen viranomaisen tulee uuden asetusehdotuksen mukaan laatia riskiarvio, ennaltaehkäisysuunnitelma ja hätätilasuunnitelma alueellisesti yhdessä alueen muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Suomi kuuluu Baltian maiden kanssa samaan alueeseen. Riskiarviossa, ennaltaehkäisy ja hätätilasuunnitelmissa tulisi huomioida myös puhtaasti kansallisen tason riskejä ja varmistaa infrastruktuurinormin täyttymisestä kansallisesti. Ehdotuksella voidaan arvioida olevan vähäisiä taloudellisia vaikutuksia Suomen toimivaltaiseen viranomaiseen johtuen uusista aluetason velvoitteista. Solidaarisuusartiklan edellyttämät tekniset, oikeudelliset ja taloudelliset järjestelyt voidaan arvioida hallinnollisesti vaativiksi ja niistä aiheutuu hallinnollista taakkaa ja täten kustannuksia. Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 14226/16 ENER (PJ:n keskusteluasiakirja)

7 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 7(11) Työ ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Maria Kekki, p EUTORItunnus EU/2016/0648 Liitteet Viite

8 Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Niemi Ville(TEM) JULKINEN 8(11) Asia Asiakohta 17) Energiaulkosuhteet; Energianeuvosto Kokous Liikenne, televiestintä ja energianeuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ministerit keskustelevat energianeuvostossa EU:n energiaulkosuhteista puheenjohtajan laatiman taustaasiakirjan ja komission alustuksen pohjalta. Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajan ja komission tilannekatsaukset energiaulkosuhteista. Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n energiaulkosuhteiden koordinoinnin vahvistamiseen ja katsoo, että hyvin toimivat Euroopan laajuiset energian sisämarkkinat ovat avainasemassa, kun energiaulkosuhteissa pyritään vahvistamaan EU:n yhteistä ääntä. Neuvoston ulkosuhderaportissa vuodelta 2013 asetettiin energianeuvostolle takaraja arvioida EU:n energiaulkosuhteiden tilaa vuoden 2016 loppuun mennessä. Viimeisten kolmen vuoden merkittävimmiksi ulkosuhdesaavutuksiksi luetaan mm. Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030). Energian toimitusvarmuuteen liittyen huomioidaan Ukrainan kriisin vaikutukset ja Venäjän pyrkimys monipuolistaa vientireittejään Euroopassa ja Aasiassa. Positiivisena kehityksenä mainitaan Iranin talouspakotteiden purkaminen vastapainona Lähiidän ja PohjoisAfrikan yleisesti epävakaalle tilanteelle. Öljyn ja kaasun hintavaihtelut sekä globaalin LNGmarkkinan kehittyminen mainitaan merkittävinä muutoksina edellisen ulkosuhderaportin tilannekuvaan nähden, kun taas Intian ja Kiinan merkitys energiasektorin kannalta on odotusten mukaisesti kasvanut. EU:n energiapolitiikan ulkoista ulottuvuutta on kehitetty vuoden 2013 energianeuvoston suosituksia myötäillen mm. Euroopan energiaturvallisuusstrategiassa ja energiaunionistrategiassa. Energiaulkosuhteiden koordinointia on jatkettu neuvoston työryhmissä, korkean tason strategiaryhmän ja energiadiplomatiaverkoston kokouksissa ja vuoden aikana erityisesti ulkoasiainneuvostossa

9 9(11) (energiadiplomatiapäätelmät ja energia ja kehitys päätelmät). Energianeuvoston puolella on keskitytty energian alalla tehtyjen jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden hallitustenvälisiä sopimuksia koskevan tiedonvaihtomekanismin (ns. IGApäätös) uudelleentarkasteluun, jonka suhteen on tavoitteena löytää parlamentin kanssa sopu vuoden 2016 aikana. EUUkrainaVenäjäkolmikantaneuvottelujen jatkoa arvioidaan, ja Ukrainan energiasektorin uudistamiseen panostetaan edelleen. Energiayhteisö jatkaa EU:n energialainsäädännön toimeenpanoa energiayhteisösopimuksen puitteissa, ja vuoden 2016 lokakuussa Georgia liittyi energiayhteisön sopimuskumppanimaaksi. EU on jatkanut aktiivista alueellista yhteistyötä itäisen kumppanuuden ja Välimeren unionin piirissä sekä syventänyt energiayhteistyötä Kiinan, Intian, Norjan, Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. EU on ollut myös aktiivinen toimija kansainvälisissä organisaatioissa, kuten CEM, IEA, IRENA ja energiaperuskirja. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Energia ja Euratomjaosto EUministerivaliokunta (kirj.) SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 14484/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Ville Niemi, Työ ja elinkeinoministeriö, puh Johtava asiantuntija Pekka Orpana, Ulkoasianministeriö, puh

10 10(11) EUTORItunnus Liitteet Viite

11 11(11) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energia, energian toimitusvarmuus, liikenne, televiestintä ja energianeuvosto, ulkosuhteet; energia, maakaasu LVM, TEM, UM ALR, EUE, OKM, PLM, SM, TRAFI, VM, VNK, YM