Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0030 (COD) 6225/16 ADD 2 ENER 29 CODEC 174 IA 6 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 16. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri SWD(2016) 26 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja asetuksen (EU) 994/2010 kumoamisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja SWD(2016) 26 final. Liite: SWD(2016) 26 final 6225/16 ADD 2 kmw DG E2B

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SWD(2016) 26 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja asetuksen (EU) 994/2010 kumoamisesta {COM(2016) 52 final} {SWD(2016) 25 final}

3 Tiivistelmä Vaikutustenarviointi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja asetuksen (EU) 994/2010 kumoamisesta Miksi? Mikä on ongelma? Enintään 11 riviä A. Toimien tarve Vaikka EU on parantanut yleistä toimitusvarmuuden tasoa asetuksen (EU) N:o 994/2010 täytäntöönpanon myötä, tuore analyysi (kesällä 2014 tehty stressitesti, COM(2014) 654 final) osoittaa, että EU on edelleen altis kaasuntoimitusten merkittäville häiriöille. Tähän haavoittuvuuteen on useita syitä, esimerkiksi jäsenvaltioiden toimintamallit, liian vähäinen varautuminen ulkoisiin riskeihin, tekniset tekijät ja nykyisen asetuksen rajallinen soveltamisala. Vaikutustenarvioinnissa selitetään yksityiskohtaisesti näiden ongelmien laajuus ja syyt. Lisäksi vaikutustenarvioinnnissa päätellään, että mikäli ei toteuteta lisätoimia, EU:n valmiudet ja mahdollisuudet reagoida tehokkaasti kaasuntoimituskriisiin olisivat rajalliset. EU:n selviytymiskyky kaasuntoimituksen häiriytyessä on EU:n energiapolitiikan keskiössä, ja se on myös keskeinen tavoite EU:n energiaunionissa, joka ensimmäisessä ulottuvuudessaan "energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus" esittää konkreettisena toimena EU:n kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen (EU) N:o 994/2010 tarkistusta. Mihin aloitteella pyritään? Enintään 8 riviä Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kaasuntoimitusvarmuutta parantamalla toisaalta ennaltaehkäisyä ja toisaalta lieventämiseen tähtääviä toimia sekä varmistamalla samalla, että nämä tavoitteet saavutetaan siten, että EU:n kuluttajille aiheutuu mahdollisimman vähän kustannuksia. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarkistetussa asetuksessa pyritään erityisesti parantamaan alueellista yhteistyötä, parantamaan ulkoisten riskitekijöiden arviointia ja tarkastelua, parantamaan kaasun infrastruktuuriin liittyviä velvoitteita ja laajentamaan säännösten maantieteellistä soveltamisalaa sisällyttämällä niihin myös energiayhteisö. Mikä on EU-tason toiminnasta saatava lisäarvo? Enintään 7 riviä EU:n toimien tarve perustuu näyttöihin siitä, että merkittävä häiriö EU:hun suuntautuvissa kaasuntoimituksissa ei rajoitu kansallisiin rajoihin ja se voi suoraan tai välillisesti vaikuttaa useisiin jäsenvaltioihin. Myös EU:n kaasumarkkinoiden lisääntyvä yhteenliittäminen edellyttää toimenpiteiden koordinointia. Ilman tällaista koordinaatiota toimenpiteet, joita toteutetaan kansallisella tasolla, vaikuttavat todennäköisesti haitallisesti muihin jäsenvaltioihin tai toimitusvarmuuteen EU:n tasolla. Stressitesti osoitti myös, että asianmukaisella koordinaatiolla voidaan tehokkaammin lievittää ja pienentää toimitushäiriöiden vaikutuksia. EU:n tason toimia voitaisiin myös tarvita tietyissä tilanteissa (esim. unionin laajuisissa ja alueellisissa hätätiloissa), joissa jäsenvaltiot eivät voi yksin taata EU:n toimitusvarmuutta. Kansainväliset tekijät Jäsenvaltioiden toimien rajallisuus] B. Ratkaisut Mitä lainsäädännöllisiä ja muunlaisia toimintavaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto asetettu etusijalle? Miksi? Enintään 14 riviä Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on arvioitu neljää vaihtoehtoa. Vaihtoehdot vaihtelivat nykyisen asetuksen paremmasta täytäntöönpanosta (muu kuin lainsäädännöllinen vaihtoehto) aina siihen, että yhdenmukaistetaan täysin EU:n tasolla jäsenvaltioiden soveltamat periaatteet ja toimenpiteet, myös nykyiset normit. Kukin vaihtoehto koostuu toimenpidepaketista, jossa yhdistetään olemassa olevat välineet, joita on mahdollisesti päivitetty ja parannettu, ja uudet välineet. Vaihtoehdot voidaan pääpiirteissään esittää seuraavasti: Vaihtoehto 0: Ei lisätoimia EU:n tasolla (perusskenaario). Vaihtoehto 1: Parempi täytäntöönpano ja ei-sitovat toimenpiteet (muut kuin lainsäädäntötoimet) Vaihtoehto 2: Parempi koordinointi ja suuremmat mahdollisuudet räätälöidyille ratkaisuille (lainsäädännöllinen vaihtoehto) Vaihtoehto 3: Parempi koordinaatio ja joitakin EU:n tasolla asetettavia periaatteita ja normeja (lainsäädännöllinen vaihtoehto) 2

4 Vaihtoehto 4: Täysi yhdenmukaistaminen EU:n tasolla (lainsäädännöllinen vaihtoehto) Kaikkia vaihtoehtoja arvioidaan vaikutusten arvioinnissa ja niitä verrataan perusskenaarioon (Ei lisätoimia EU:n tasolla) ja keskenään. Tämän analyysin tuloksena vaihtoehto 3 asetetaan etusijalle, koska se on osoittautunut toimivimmaksi tavaksi saavuttaa halutut tavoitteet sekä, kun otetaan huomioon sen vaikutukset, myös kaikkein tehokkaimmaksi sekä yhdenmukaiseksi muiden politiikan alojen kanssa. Kuka kannattaa mitäkin vaihtoehtoa? Enintään 7 riviä Eri vaihtoehdot ja ajatukset perustuvat vaihtoehtojen painotukselle ja näkökohdille, joita kaikki asianomaiset sidosryhmät toivat esiin julkisessa kuulemisessa ja muissa yhteyksissä (esim. työpajoissa). Vaikutuksenarvioinnissa (erityisesti vaihtoehtojen kuvauksessa) esitetään konkreettisia viitteitä sidosryhmien tuesta eri vaihtoehdoille ja jopa kuhunkin vaihtoehtoon sisältyville erityisille toimenpiteille. Eniten tukea koko kaasualalla (mukaan lukien julkiset viranomaiset) saivat erityisesti vaihtoehdot 2 ja 3. Yleisesti tuki vaihtoehdolle 4 on rajallista ja suurin osa sidosryhmistä, erityisesti teollisuus mutta myös osa jäsenvaltioista, ovat sitä vastaan. C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta etuja? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset edut? Enintään 12 riviä Etusijalle asetetussa vaihtoehdossa (vaihtoehto 3) otetaan huomioon se, että merkittävät kaasukriisit vaikuttavat todennäköisesti useisiin jäsenvaltioihin, ja se, että tämän vuoksi on tarpeen keskustella mahdollisista häiriöskenaarioista ja toimenpiteistä, joilla ehkäistään häiriöitä ennakolta tai lievennetään niitä rajatylittävässä kontekstissa. Vaihtoehdolla luodaan asianmukaiset puitteet, joissa voidaan hyödyntää synergiaa, määrittää aikaisessa vaiheessa toimenpiteet, jotka voisivat vaarantaa toimitusvarmuuden tietyillä alueilla tai koko EU:ssa sekä taata jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu mahdollisessa kaasukriisissä. Kaikki tämä parantaisi kaasun kuluttajien suojelua EU:ssa. Vaihtoehto 3 sisältää myös mekanismit, joilla parannetaan tiedonvaihtoa ja varmistetaan, että ulkoiset riskit otetaan asianmukaisesti huomioon riskien yleisessä arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa. Lisäksi se tarjoaa konkreettiset puitteet energiayhteisön sopimuspuolten ja EU:n jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle. Vaihtoehto 3 parantaa myös infrastruktuureja koskevia oikeudellisia puitteita tarkemmilla ja tehokkaammilla velvoitteilla, jotta voidaan asianmukaisesti ottaa huomioon kaikki edut ja kustannukset. Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta kustannuksia? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset kustannukset? Enintään 12 riviä Etusijalle asetetussa vaihtoehdossa 3 esitettyjen välineiden kustannukset olisivat kaiken kaikkiaan hyvin rajalliset. Vaikka joihinkin toimenpiteisiin liittyisi korkeampia kustannuksia kuin vaihtoehtoihin 1 ja 2 (esim. vastakkaisvirtausvelvoitteet), nämä olisivat kuitenkin hyvin rajalliset. Suurin osa toimenpiteistä ovat luonteeltaan hallinnollisia, ja ne perustuvat suurempaan yhteistyöhön sidosryhmien välillä. Tämän vuoksi myös kustannukset ovat luonteeltaan hallinnollisia eivätkä mitenkään merkittäviä. Lisäksi joissakin ehdotuksissa (esim. toimitusstandardiin liittyen) jopa pyritään välttämään tarpeettomia kustannuksia ja hyödyntämään synergiaa toimitusvarmuuteen liittyvissä toimenpiteissä. Tämän pitäisi vähentää toimitusvarmuuteen liittyvien toimien yleisiä kustannuksia kaikkien kuluttajien kannalta. Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, muun muassa pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin? Enintään 8 riviä Etusijalle asetetusta vaihtoehdosta odotetaan saatavan positiivisia vaikutuksia kaikkiin markkinoiden osallistujiin ja kuluttajiin, myös muihin kuluttajiin kuin kotitalouksiin. Se sisältää säännöksiä sen varmistamiseksi, että vaatimuksia (esim. toimitusnormia) noudatetaan avoimella ja kustannustehokkaalla tavalla, kuten teollisuus on pyytänyt. 3

5 Pk-yritykset kuuluvat jatkossakin "suojattuihin asiakkaisiin", jos jäsenvaltio niin päättää, ja näin ollen tällä vaihtoehdolla ei ole niihin negatiivisia vaikutuksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä kuulu yhteisvastuuperiaatteen piiriin. On muistettava, että yhteisvastuuperiaate on tarkoitettu äärimmäisiin tilanteisiin, joissa kaasuntoimitus kotitalouksille ja keskeisille sosiaalipalveluille (esim. sairaaloille), jotka on ehdottomasti asetettava etusijalle, on vaarantunut. Kyseessä on siten viimeinen toimenpide, johon turvaudutaan äärimmäisessä hädässä. Sitä pyritään tarkistetulla asetuksella välttämään mutta siihen on kuitenkin varauduttava. Kohdistuuko kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin merkittäviä vaikutuksia? Enintään 4 riviä Kustannuksiin ja taakkaan kohdistuu varsin vähän vaikutuksia. Vaikka useissa säännöksissä edellytetään huomattavasti lisättyä alueellista yhteistyötä, jo suoritetut toimet (esim. stressitesti) ovat valmistelleet tietä tälle suuremmalle yhteistyölle. Lisäksi ehdotetaan useita toimia, joilla kompensoidaan ja lievitetään hallinnollisen taakan mahdollista lisääntymistä (esim. mallit ja pidempi aika suunnitelmien tarkastamiselle niiden päivityksiä varten) Onko muita merkittäviä vaikutuksia? Enintään 6 riviä Ei D. Seuranta Milloin politiikkaa tarkastellaan uudelleen? Enintään 4 riviä Asetuksen yleisen täytäntöönpanon tuloksia arvioidaan kuuden vuoden kuluttua tämän tarkistetun asetuksen voimaantulosta. Ehdotetulla aikataululla varmistetaan, että täytäntöönpanosta saadaan kattava käsitys, joka perustuu erityisesti arviointiin toimitusvarmuussuunnitelmien (ennaltaehkäisysuunnitelma ja hätäsuunnitelma) kahdesta täydestä kierroksesta. 4