Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM EOS Niemi Ville(TEM) JULKINEN Viite Asia Energianeuvosto Energianeuvosto kokoontuu Luxemburgissa Suomea kokouksessa edustaa pysyvän edustajan sijainen, suurlähettiläs Marianne Huusko. Neuvosto pyrkii löytämään yleisnäkemyksen energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä hallitustenvälisiä sopimuksia ja ei-sitovia välineitä koskevan tietojenvaihtomekanismin perustamista koskevasta päätöksestä (asiakohta 4). Suomi tukee puheenjohtajan tavoitetta saavuttaa neuvoston yleisnäkemys, joka tarkentaa määritelmiä päätöksen soveltamisalasta Suomen kantojen mukaisesti. Suurin parannus on, että päätösehdotuksen velvoite ilmoittaa myös ei-laillisesti sitovat välineet (esim. MoU:t) komissiolle on poistettu. Suomi voi hyväksyä neuvoston yleisnäkemyksen. Neuvosto käy periaatekeskustelun kaasun toimitusvarmuusasetuksen uudistuksen (asiakohta 5) oleellisimmista muutosehdotuksista, jotka koskevat alueellista yhteistyötä, solidaarisuutta ja tiedonvaihtoa. Suomi on pitkään korostanut, että energian toimitusvarmuutta edistetään EU:ssa parhaiten luomalla toimivat energian sisämarkkinat, joten Suomi suhtautuukin varauksellisesti erityisesti solidaarisuutta koskeviin ehdotuksiin. Puheenjohtaja tiedottaa pääviesteistään sähkömarkkinoiden rakennetta ja alueellista yhteistyötä koskien (asiakohta 6). Viesteillä puheenjohtaja pyrkii vaikuttamaan komission tuleviin ehdotuksiin uudesta sähkömarkkinoiden mallista. Suomi pitää puheenjohtajan viestejä tervetulleina. Muissa asioissa komissio tiedottaa EU:n LNG- ja lämmitys ja jäähdytysstrategioiden jatkotoimista (asiakohta 7 a) ja ajankohtaisista energia-alan kansainvälisistä asioista (asiakohta 7 c). Puheenjohtaja tiedottaa lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettujen radioisotooppien toimitusvarmuuskysymyksistä (asiakohta 7 b) ja seuraava EU:n puheenjohtajavaltio Slovakia tiedottaa tulevan puheenjohtajuuskautensa työohjelmasta (asiakohta 7 d). Ministerien lounaskeskustelun aiheena on Pariisin ilmastokokouksen seuranta.

2 Asialista: 2(15) ISTUNTO MAANANTAINA 6. KESÄKUUTA 2016 (klo 10.00) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen ENERGIA 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä hallitustenvälisiä sopimuksia ja ei-sitovia välineitä koskevan tietojenvaihtomekanismin perustamisesta sekä päätöksen N:o 994/2012/EU kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0031 (COD) = Yleisnäkemys 8945/16 ENER 149 CODEC 664 IA /16 ENER 30 CODEC 175 IA 5 s Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja asetuksen (EU) 994/2010 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0030 (COD) = Periaatekeskustelu 9163/16 ENER 182 CODEC 693 IA /16 ENER 29 CODEC 174 IA 6 + ADD 2 + ADD 3 s Puheenjohtajavaltion tiedonanto sähkömarkkinoiden rakenteesta ja alueellisesta yhteistyöstä = Puheenjohtajavaltio esittelee 9103/16 ENER 152 ENV 209 CLIMA 50 COMPET 246 CONSOM 112 FISC 81 s. 12 Muut asiat 7. a) Komission tiedotusasia: Nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskeva EU:n strategia Komission tiedotusasia: Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva EU:n strategia = Komission tiedotusasia: jatkotoimet 6223/16 ENER /16 ENER 28 ENV 74 CLIMA 15 CONSOM 33 ECOFIN 112 b) Lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettujen radioisotooppien toimitusvarmuus = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

3 c) Ulkoiset suhteet = Komission tiedotusasia 8237/16 ENER 127 COEST 103 RELEX 303 3(15) d) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Slovakian valtuuskunnan tiedotusasia 8405/16 ENER 135

4 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Kekki Maria(TEM) (15) Asia Asiakohta 4) Energianeuvosto ; päätöksen energian alalla tehtyjen jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden hallitustenvälisiä sopimuksia koskevan tiedonvaihtomekanismista (IGApäätös) uudelleentarkastelu; neuvoston yleisnäkemys Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus U 17/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Energianeuvostossa ministerien on tarkoitus sopia neuvoston yleisnäkemyksestä. Suomi voi hyväksyä neuvoston yleisnäkemysluonnoksen. Komission ehdotuksen merkittävimmät sisällölliset muutokset voimassa olevaan päätökseen koskevat komission informointia ennen sopimusneuvotteluiden aloittamista, sopimusten ennakkoarviointia ml. sopimuksen hyväksymisestä pidättäytymistä ennen komission arviota ja ei-sitovien välineiden kuulumista ilmoitusvelvoitteiden piiriin. Päätösehdotus on muuttunut Suomen näkemysten mukaisesti parempaan suuntaan. Määritelmiä on tarkennettu ja päätöksen soveltamisala on näin ollen kaventunut. Suurin parannus on, että päätösehdotuksen velvoite ilmoittaa myös ei-laillisesti sitovat välineet (esim. MoU:t) komissiolle on poistettu (artikla 7). Hyvänä pidetään myös sitä, että komissio velvoitetaan laatimaan mallilausekkeita käytettäviksi sopimuksissa. Kiistanalaisin kohta päätösehdotuksessa on ollut sopimusten etukäteinen ex-ante tarkastelu. Suomi on vastustanut laajamittaista sopimusten ex-ante tarkastelua. Jäsenvaltiolla tulee olla oikeus suvereenisti laatia hallitustenvälisiä sopimuksia kolmansien maiden kanssa ja olla vastuussa siitä että sopimukset ovat EU-lainsäädännön kanssa yhteensopivia. Mikäli jokin jäsenvaltio tarvitsee komission apua tulkintaa tehdessä, on se jo nykyisen IGA-päätöksen mukaan mahdollista. Ex-ante -tarkastelun voidaan arvioida hankaloittavan sopimuksen laatimista, kun osapuolet eivät voi tietää meneekö heidän sopimuksensa läpi komission tarkastuksesta. Komissio tekee menettelyllä käytännössä itsestään sopimusosapuolen, vaikka ei ole varsinaisissa neuvotteluissa mukana. Suomi pitää hyvänä yleisnäkemysluonnoksen rajausta, jonka mukaan ex ante tarkastelu koskee ainoastaan kaasusopimuksia. Suomella ei tällä hetkellä ole voimassa hallitustenvälisiä päätöksen piiriin kuuluvia sopimuksia eikä sellaisia ole tämänhetkisen arvion mukaan myöskään tulevaisuudessa tarpeen tehdä. Energian tuontia koskevat sopimukset ovat Suomessa yritysten välisiä.

5 Päätös voi kuitenkin tarjota tukea joillekin jäsenvaltioille. 5(15) Pääasiallinen sisältö On tärkeää, että tietojenvaihtomekanismi koskee jatkossakin vain hallitustenvälisiä sopimuksia ja ettei päätöksellä luoda kaupallisten toimijoiden (ml. valtio-omisteiset yritykset) välisiä sopimuksia koskevia ilmoitusvelvoitteita tai päällekkäisiä ilmoitusvelvoitteita koskien sopimuksia, jotka kuuluvat esimerkiksi Euratom-sopimuksen. On myös perusteltua, että komissio voi jatkossakin osallistuu valtioiden välisiin neuvotteluihin tarkkailijana vain kyseessä olevan jäsenvaltion pyynnöstä tai hyväksynnällä. Tiedon jakaminen muihin jäsenvaltioihin tulee jatkossakin hoitaa ehdottoman luottamuksellisesti siten, ettei salassa pidettävää tietoa välitetä eteenpäin komissiosta. Komissio antoi 16. helmikuuta 2016 ehdotuksensa päätökseksi energian alalla tehtyjen jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden hallitustenvälisiä sopimuksia koskevan tiedonvaihtomekanismin (ns. IGA-päätös) uudelleentarkastelusta COM(2016) 53 osana nk.talvipakettia. Alkuperäisen vuonna 2012 voimaan tulleen päätöksen taustalla oli Eurooppa-neuvoston vuoden 2011 päätelmien linjaus sovittaa unionin ja jäsenvaltioiden toimet paremmin yhteen, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus EU:n ulkosuhteissa keskeisiin tuottaja-, kauttakulku- ja kuluttajavaltioihin. Päätöksellä perustettiin ns. tietojenvaihtomekanismi, jolla komissio tarkistaa, että jäsenvaltion ja kolmannen maan hallitustenväliset sopimukset ovat unionin oikeuden mukaisia. Tietojenvaihtomekanismin kautta komissiolle on toimitettu 124 hallitustenvälistä sopimusta. Niistä 17 on sellaisia, että komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle epäilevänsä sopimuksen yhteensopivuutta EU:n lainsäädännön kanssa liittyen erityisesti energian sisämarkkinoita koskevaan lainsäädäntöön ja EU:n kilpailuoikeuteen. Kuusi sopimuksista liittyi South Stream kaasuputkihankkeeseen. Komissio katsoo, että perusteet uudelleentarkastelulle löytyvät energiaunionistrategian linjauksista vahvistaa energian toimitusvarmuutta ja kehittää energian sisämarkkinoita sekä maaliskuun 2015 Eurooppa-neuvoston päätelmistä, joissa edellytetään jäsenvaltioiden sopimusten yhteensopivuutta EU-lainsäädännön kanssa, jotta varmistetaan, etteivät jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden sopimukset vaaranna EU:n energian sisämarkkinoiden toimintaa. Komissio katsoo, että nykyisellä sopimusten jälkiarviointiin perustuvalla IGA-päätöksellä ei voida varmistaa sille asetettuja tavoitteita: jäsenmaat eivät ole pystyneet uudelleen neuvottelemaan sopimuksia, joiden yhteensopivuuden EU:n lainsäädännön kanssa komissio on kyseenalaistanut, koska muutokset edellyttävät kaikkien sopimusosapuolten hyväksynnän. Komission tavoitteena on muuttaa IGA-päätöstä siten, että jäsenvaltion tulee ilmoittaa komissiolle aikeesta aloittaa sopimusneuvottelut kolmannen maan kanssa uusista hallitustenvälisistä sopimuksista tai voimassa olevien sopimusten tarkistamisesta sekä toimittaa sopimusluonnos komission ennakkoarviointiin ennen sopimuksen allekirjoittamista. Näitä komissio ehdotti jo 2012 annettuun päätökseen, mutta ehdotukset kaatuivat tuolloin neuvostossa jäsenmaiden vastustukseen. Ennakkoarviointia perustellaan myös mahdollisilla kuluilla, joita jälkiarviointi vaiheessa EU:n lainsäädännön kanssa ristiriitaisiksi todetut sopimukset aiheuttavat niin komissiolle, jäsenvaltioille kuin kolmansille maille. Lisäksi myös ei-sitovat välineet kuten yhteisymmärryspöytäkirjat tai julistukset, tulisi jatkossa toimittaa komissiolle niiden allekirjoituksen jälkeen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 194

6 6(15) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asia käsittellään EP:n ITRE-valiokunnassa. Raporttiluonnos on odotettavissa ja ITRE:n äänestys asiasta Energia- ja EURATOM -jaosto EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Päätös on suoraan velvoittavaa oikeutta eikä edellyttäisi muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon. Päätösehdotuksella ei arvioida olevan suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /16 (luonnos neuvoston yleisnäkemykseksi) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Maria Kekki, p EUTORI-tunnus EU/2016/0649 Liitteet Viite

7 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Kekki Maria(TEM) (15) Asia Asiakohta 5) Energianeuvosto ; asetus toimista kaasunsaannin turvaamiseksi; periaatekeskustelu Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus U 18/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Energianeuvostossa ministerien on tarkoitus käydä periaatekeskustelu kaasun toimitusvarmuusasetusehdotuksesta PJ:n ennalta esittämien kysymysten pohjalta. Puheenjohtajamaa Hollanti haluaa keskittää energianeuvostossa kaasun toimitusvarmuusasetuksesta käytävän keskustelun sen kolmeen merkittävimpään uudistukseen; alueellisuuteen, solidaarisuuteen ja tiedonvaihtoon yritysten kaasusopimuksista. Alueellisuus Suomi pitää asetuksen uudelleentarkastelun tavoitteita oikeina ja kannatettavina. Yhteisillä sisämarkkinoilla toimitusvarmuuskysymyksiä ei voida tarkastella yksinomaan kansallisesti. Toimitusvarmuuden oltuna uhattuna voivat jäsenvaltion yksipuolisesti määrittelemät toimenpiteet vaarantaa kaasun sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan. Komission ehdotusta siirtyä toimitusvarmuutta parantavien toimien suunnittelussa kansallisesta tarkastelusta alueelliseen voidaan pitää oikeansuuntaisena. On kuitenkin aiheellista arvioida mitkä toimet parhaiten soveltuvat alueellisesti tehtäviksi, kukin jäsenvaltio kuitenkin ensisijaisesti vastaa itse energian toimitusvarmuudestaan. On myös tiedostettava, että alueellinen tarkastelu lisää toimivaltaisten viranomaisten työtaakkaa, kun kansallisesta tarkastelusta ei kuitenkaan voida luopua. Jäsenmaiden jako alueellisiin ryhmiin tulee tapahtua siten, että jäsenvaltiot pystyvät siihen itse vaikuttamaan. Erityisesti Manner-Euroopassa aluejaot eivät ole itsestään selviä ja mailla on yhteyksiä useisiin naapurimaihinsa. Suomi katsoo, että komission ehdotus aluejaoksi Suomen ja Baltian maiden osalta on tehty perustellusti. Balticconnector-putken toteutuessa Suomen ja Viron välille Suomi liittyisi Baltian maiden kautta kaasun sisämarkkinaan. Suomi korostaa sisämarkkinoiden kehittämistä ensisijaisena toimena kaasun toimitusvarmuuden parantamisessa. Alueellinen varautuminenkaan ei voi toimia ilman toimivia markkinoita. Toimivilla markkinoilla hintasignaalit houkuttelevat uusia kaasutoimituksia ja auttavat rajaamaan kulutusta. Toimitusvarmuuskriisin hoidossa tulisi

8 8(15) korostaa markkinaperusteisia toimia ja rajoittaa markkinoita häiritsevien toimien käyttöönottoa, kuten strategisten varastojen avaamista. Riskiarvion, ennaltaehkäisysuunnitelman ja hätätilasuunnitelman laatiminen alueen toimivaltaisten viranomaisten kesken lisää tietopohjaa koko alueen tilanteesta ja sitä voidaan pitää hyvänä. Suomi on jo laatinut yhteisiä ennaltaehkäisy- ja hätätilasuunnitelmia Baltian maiden kanssa ilman velvoitettakin. Solidaarisuus Jo aiemmassa kaasun toimitusvarmuusasetuksessa mainitaan yhteisvastuun henki, mutta nyt se on kirjattu artiklaan. Tätä ovat toivoneet erityisesti itäisen Euroopan maat. Kirjauksen voidaan arvioida olevan liian pitkälle menevä. Erityisenä huolena on, että pitkälle viety solidaarisuusvelvoite saattaa aiheuttaa vapaamatkustajuutta toimitusvarmuusuhkiin varautumisessa kansallisesti. Velvoite kaasun toimittamisesta hätätilaan joutuneen jäsenvaltion suojattujen asiakkaiden kaasunsaannin turvaamiseksi on käytännössä myyntipakko, eikä se ole sisämarkkinoille sopiva toimi. Sen teknisistä, oikeudellisista ja rahoituksellisista järjestelyistä tulisi jäsenvaltioiden sopia keskenään, minkä voidaan arvioida olevan haastava ja pitkällinen sopimuksellinen asia. Solidaarisuus-artiklaan ja sen käyttöön ottoon liittyvät määritelmät tulee rajata hyvin tiukasti. Suojattujen asiakkaiden määritelmä tulee olla sama kaikissa jäsenmaissa, vähintään hätätila-tasoisessa kaasun toimitusvarmuuskriisissä. Kriisitasoista ja niiden julistamisesta tulee olla yksiselitteiset ohjeet ja komission on tarkkaan käytettävä harkintavaltaansa, mitkä tilanteet olisivat niin poikkeavia kaasun toimitusvarmuuden kannalta, että solidaarisuusartikla tulisi käyttöön. Kompensaatiomekanismit kaasun mahdollisesta siirrosta naapurimaahan tulee sopia tarkasti etukäteen. Koska kyse on kuitenkin kriisitilanteessakin kaasun myymisestä, voidaan koko artiklan olemassa oloa kyseenalaistaa katsomalla, että markkina- ja hintamekanismit ratkaisivat kaasunsaannin ongelma-alueelle automaattisesti myös ilman säädöksellistä velvoitetta. Lisäksi on varmistettava, että solidaarisuus-artiklan velvoitteet koskisivat vain kaasua, ei korvaavia polttoaineita. Suomi ei ennen Balticconnector-putken rakentumista ole suoraan yhteydessä mihinkään toiseen jäsenvaltioon, joten solidaarisuus-velvoite ei näin ollen meitä koskisi. Balticconnector-putken myötä yhteys Viroon syntyy ja solidaarisuus-velvoite Suomen ja Viron välille. Virossa maakaasun käyttö on vähäistä ja se on vain neljännes Suomen kaasun kulutuksesta. Virolla on yhteys Latvian kaasuvarastoihin ja Liettuassa olevaan LNGterminaaliin. Tiedonvaihto Pääasiallinen sisältö Suomi voi hyväksyä periaatteellisesti tiedonvaihtovelvoitteen laajentamisen. Yritysten kaasun hankintasopimuksista on jo pitänyt informoida toimivaltaista viranomaista ja komissiota. Velvoite toimittaa tietoja mahdollisesti muutenkin kuin kriisitilanteissa parantaa EU:n varautumista mahdollisiin kaasun toimitusvarmuusuhkiin. Kuitenkin toimitettavan tiedon suuri määrä ja sen toimittaminen laajana eikä enää aggregoidussa muodossa voi olla merkittävä hallinnollinen taakka sellaisille maille, joilla on avoimet markkinat ja runsaasti toimijoita.

9 9(15) Energian toimitusvarmuus on EU:n energiapolitiikan tärkein pilari kilpailukyvyn ja kestävyyden ohella. Euroopan geopoliittisen tilanteen viimeaikainen kehitys Ukrainan ja Venäjän kriisin myötä sekä Euroopan oman maakaasutuotannon väheneminen ja täten tuontiriippuvuuden kasvaminen vaikuttavat EU:n kaasun toimitusvarmuuteen. Vuonna 2014 jäsenmaissa tehdyt kaasun stressitestit alleviivasivat Venäjältä ja Ukrainan kautta tulevan kaasun tulon katkeamisen vaikutuksia eri Euroopan maissa. Monissa Keskisen ja Itäisen Euroopan maissa kaasun kotitalouskäyttö on merkittävää ja kaasunsaannin keskeytymisellä olisi merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Komissio antoi nk. talvipaketin, jossa tarkastellaan ennen kaikkea kaasun toimitusvarmuutta. Osana talvipakettia komissio uudelleentarkastelee asetusta toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja ehdottaa aikaisemman samannimisen asetuksen 994/2010 kumoamista. Viisi vuotta aikaisemman asetuksen antamisen jälkeen kaasun toimitusvarmuus on edelleen erittäin ajankohtainen kysymys, kun otetaan huomioon Ukrainan ja Venäjän väliset jännitteet. Aikaisempi asetus annettiin edellisen Ukrainan kaasukriisin jälkeen Asetusehdotuksessa komission uudet ehdotukset koskevat erityisesti alueellisuutta ja solidaarisuutta. Lisäksi tiedonvaihtoa yritysten kaasusopimuksista laajennetaan. Komissio ehdottaa muutosta kaasun toimitusvarmuuskysymysten tarkasteluun kansallisesta lähestymistavasta alueelliseen. On tarpeen varmistaa jäsenmaiden välinen parempi koordinaatio yhteisten riskien paremmasta arvioinnista, mahdollisista samanaikaisista kriiseistä ja käytössä olevista resursseista. Jäsenvaltiot jaetaan yhdeksään eri alueeseen mm. maantieteellisen läheisyyden sekä nykyisten ja suunniteltujen yhteenliitäntöjen ja yhteenliitäntäkapasiteetin perusteella. Aluejako tehdään asetusehdotuksen liitteessä, johon komissio voisi ehdottaa muutosta delegoidulla säädöksellä. Suomi kuuluisi Baltian maiden kanssa samaan alueeseen. Uuden solidaarisuus-periaatteen mukaan toiset jäsenvaltiot olisivat velvoitettuja auttamaan hätätilatason kaasunsaantiongelmiin joutunutta naapurijäsenvaltiota. Auttamisvelvoite koskee kaasunsaannin varmistamista suojatuille asiakkaille. Kun jäsenvaltio on julistanut komission hyväksymän hätätilan, pienennetään mahdollisesti laajennettua toimitusnormia muissa jäsenmaissa väliaikaisesti. Kun hätätilan julistaneessa jäsenvaltiossa suojattujen asiakkaiden kaasunsaantia ei pystytä täyttämään, tulee suoraan yhteydessä olevassa toisessa jäsenvaltiossa keskeyttää muiden kuin suojattujen asiakkaiden kaasuntoimitukset ja toimittaa kaasua hätätilassa olevan jäsenvaltion suojatuille asiakkaille. Toimivaltaisten viranomaisten on määriteltävä keinot joilla kaasu voidaan toimittaa hätätilassa olevaan jäsenvaltioon. Jäsenvaltioiden tulee keskenään sopia teknisistä, oikeudellisista ja taloudellisista järjestelyistä kaasun siirtämiseksi, kuten mm. sovellettavat kaasun hinnat, yhdysputkien käyttö, mukaan lukien kaksisuuntainen kapasiteetti, kaasun määrät sekä korvauskustannusten kattaminen. Etusijalle asetetaan markkinapohjaiset toimenpiteet, kuten huutokaupat. Mikäli jäsenvaltiot eivät näistä pääse sopuun, voi komissio ehdottaa käytäntöjä. Tiedonvaihtoa yritysten kaasusopimuksista komissiolle laajennetaan. Toimivaltaisen viranomaisen tulee toimittaa sopimuksia koskevat tiedot laajana eikä enää aggregoidussa muodossa. Toimivaltainen viranomainen voi omasta tai komission aloitteesta pyytää yrityksiltä ilman hätätilan julistustakin kaasun toimitustietoja ja muita tietoja. Yrityksen tekemistä kaasusopimuksista, jotka yli 1-vuoden mittaisia tulee notifioida toimivaltaiselle viranomaiselle myös kaasun päivittäiset, kuukausittaiset ja vuosittaiset vähimmäismäärät sekä edellytykset kaasuntoimitusten keskeytykselle. Yrityksen tulee notifioida toimivaltaista viranomaista ja komissiota tekemistään kaasun toimitussopimuksista tai niiden muutoksista,

10 10(15) pl.muutokset kaasun hintaan, jotka yli 1-vuoden mittaisia ja jotka yksin tai muiden sopimusten kanssa vastaavat yli 40% jäsenvaltion kaasutoimituksista samalta toimittajalta. Muitakin kaasutoimituksia koskevia kaasun toimitussopimuksia toimivaltainen viranomainen tai komissio voi pyytää notifioitaviksi jos on epäilys, että ne voivat vaikutta jäsenvaltion, alueen tai koko unionin toimitusvarmuuteen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 194 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asia käsittellään EP:n ITRE-valiokunnassa. Raporttiluonnos on odotettavissa ja ITRE:n äänestys asiasta Energia- ja EURATOM -jaosto EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetus olisi suoraan velvoittavaa oikeutta eikä edellyttäisi muita muutoksia Suomen lainsäädäntöön kuin mahdollisen muutoksen säädökseen, jolla säädetään toimivaltaiseksi viranomaiseksi nimettävän viranomaisen tehtävistä. Asetuksella ei ole Ahvenanmaalla käytännön merkitystä, koska Ahvenanmaalla ei ole maakaasuverkkoa. Taloudelliset vaikutukset Suomessa aikaisemman kaasun toimitusvarmuusasetuksen edellyttämäksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi on nimetty Huoltovarmuuskeskus. Toimivaltaisen viranomaisen tulee uuden asetusehdotuksen mukaan laatia riskiarvio, ennaltaehkäisysuunnitelma ja hätätilasuunnitelma alueellisesti yhdessä alueen muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Suomi kuuluu Baltian maiden kanssa samaan alueeseen. Riskiarviossa, ennaltaehkäisy- ja hätätilasuunnitelmissa tulisi huomioida myös puhtaasti kansallisen tason riskejä ja varmistaa infrastruktuurinormin täyttymisestä kansallisesti. Ehdotuksella voidaan arvioida olevan vähäisiä taloudellisia vaikutuksia Suomen toimivaltaiseen viranomaiseen johtuen uusista aluetason velvoitteista. Solidaarisuus-artiklan edellyttämät tekniset, oikeudelliset ja taloudelliset järjestelyt voidaan arvioida hallinnollisesti vaativiksi ja niistä aiheutuu hallinnollista taakkaa ja täten kustannuksia. Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

11 - 11(15) Asiakirjat 9163/16 (puheenjohtajan tausta-asiakirja energianeuvostoa varten) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Maria Kekki, p EUTORI-tunnus EU/2016/0648 Liitteet Viite

12 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Pahkala Tatu(TEM) (15) Asia Asiakohta 6) Energianeuvosto 6.6.; sähkömarkkinamalli ja alueellinen yhteistyö; puheenjohtajan pääviestit Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Puheenjohtaja on koonnut pääviestit koskien sähkömarkkinoiden rakennetta ja alueellista yhteistyötä pohjautuen epävirallisessa energiaministerikokouksessa käytyihin keskusteluihin. Viestit toimitetaan komissiolle vuoden 2016 lopulla annettavaa sähkömarkkinapaketin valmistelua silmällä pitäen. Puheenjohtaja esittelee pääviestinsä neuvoston kokouksessa. Suomi pitää puheenjohtajamaan tulevaa sähkömarkkinamallia koskevia pääviestejä tasapainoisina ja kannatettavina. Suomi pitää hyvänä, että viesteissä korostetaan alueellisen yhteistyön merkitystä eurooppalaisten markkinoiden luomisen pohjana. Samoin kaikkien toimijoiden yhdenmukaista kohtelua markkinoilla ja yleisesti markkinoiden kehittäminen erityisesti joustavuuden kannalta ovat tärkeitä periaatteita uutta markkinamallia luotaessa. Toimitusvarmuuden arviointi tulisi tapahtua alueellisella tasolla yhteisiin kriteereihin perustuen, mutta toimitusvarmuuden tason asettaminen tulee tapahtua kansallisesti. Vähittäismarkkinoiden kehittämisessä keskeistä on asiakkaiden aktiivisen osallistumisen mahdollistaminen älykkäiden ratkaisuiden avulla. Komission vuoden 2016 lopulla tulevaa sähkömarkkinoiden rakennetta koskevaa lainsäädäntöpakettia silmälläpitäen puheenjohtaja korostaa pääviesteissään seuraavia asioita: 1. EU-tasoisen lainsäädännön, erityisesti 3. sisämarkkinapaketin ja verkkosääntöjen, pikainen implementointi.

13 13(15) 2. Alueellisen yhteistyön tärkeä merkitys EU:n laajuisia sähkömarkkinoita luotaessa. Alueellisella yhteistyöllä voidaan myös edistää infrastruktuurihankkeita. 3. Sisämarkkinoiden toimintaa tulisi vahvistaa ja joustojen esteitä poistaa. Erityisesti puheenjohtaja korostaa rajat ylittävän siirtokapasiteetin lisäämistä ja sen optimaalista käyttöä. 4. Uusiutuvan energian tuissa tulisi huomioida valtiontukisuuntaviivat ja uusiutuvan tuottajat tulisi saada osaksi markkinaa. 5. Hintasignaaleiden tulisi heijastaa niukkuutta niin ajallisesti kuin alueellisesti. 6. Lyhyen aikavälin markkinapaikkojen toimintaa tulisi kehittää 7. Toimitusvarmuuden arviointi tulisi tapahtua alueellisella tasolla yhteisiin metodologioihin perustuen. 8. Vähittäismarkkinoiden tulisi mahdollistaa uusien toimijoiden markkinoillepääsy tasavertaisesti. Kuluttajien, kotitalouksien ja teollisuuden aktiivista osallistumista markkinoille tulisi edistää, missä älymittareiden ja järjestelmien asentaminen on keskeistä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 194 Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Energia ja EURATOM jaosto EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Eduskuntakäsittely SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 8400/16, puheenjohtajan pääviestit sähkömarkkinamallista ja alueellisesta yhteistyöstä Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

14 14(15) EUTORI-tunnus Tatu Pahkala, TEM, Liitteet Viite

15 15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energian toimitusvarmuus, kaasun sisämarkkinat, liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto, sähkön sisämarkkinat, ulkosuhteet; energia, maakaasu LVM, TEM, UM ALR, EUE, OKM, PLM, SM, TRAFI, VM, VNK, YM