KOMISSAARIEHDOKKAIDEN KUULEMINEN EUROOPAN PARLAMENTISSA. EHDOKKAAN VASTAUKSET PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN Ján Figeľ (Koulutus/Kulttuuri ja monikielisyys)

Transkriptio

1 FI KOMISSAARIEHDOKKAIDEN KUULEMINEN EUROOPAN PARLAMENTISSA EHDOKKAAN VASTAUKSET PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN Ján Figeľ (Koulutus/Kulttuuri ja monikielisyys) Osa A Yleiset kysymykset I Henkilökohtaiset ja työkokemukseen liittyvät asiat 1. Minkä pätevyytenne ja työkokemuksenne osa-alueiden katsotte vaikuttaneen erityisesti nimitykseenne, ja mitä niistä pidätte erityisen merkittävinä tulevaa komission jäsenen roolia ajatellen? Pidän komissaarin tehtäviä luonteeltaan poliittisina. Tehtäviä hoitaessani haluan aiempaan tapaani edistää universaaleja vapauden, oikeudenmukaisuuden ja oikeusvaltion perusarvoja sekä ihmisarvon kunnioittamisen ja yhteisen hyvän periaatteita. Euroopan olisi perussopimustensa, instituutioidensa ja politiikkojensa avulla päästävä historiallisista kahtiajaoistaan ja tragedioistaan. Työkokemuksestani voin kertoa, että vuodesta 1992 olen osallistunut tiiviisti Slovakian poliittiseen elämään, ja minut on valittu useasti Slovakian tasavallan kansallisneuvostoon eli maamme parlamenttiin. Vuodesta 1993 olen osallistunut aktiivisesti Slovakian ulkopolitiikkaan ja erityisesti sen eurooppalaiseen ulottuvuuteen. Olin useita vuosia Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ja sen eri komiteoiden jäsen. Erityisen aktiivinen ja vaativa vaihe urallani alkoi syyskuussa 1998, jolloin minusta tuli Slovakian pääneuvottelija EUjäsenyysneuvotteluissa. Olin EU-valmistelukunnan jäsen, ja 1. toukokuuta 2003 alkaen olen hankkinut kokemusta tarkkailijana Euroopan parlamentissa. Toukokuun 1. päivästä 2004 olen ollut Euroopan komission jäsen, toiminta-alueenani yritystoiminta ja tietoyhteiskunta. Tänä aikana olen saanut välitöntä sisäpiirin kokemusta Euroopan komission toiminnasta ja päässyt aloittamaan yhteistyön muiden toimielinten kanssa. Haluaisin hyödyntää kaikkia näitä kokemuksia sekä kotimaassa, EU:n toimielimissä ja jäsenvaltioissa saavuttamaani luottamusta laajentuneen unionin ja sen uuden komission hyväksi. 1

2 Kaikkia näitä vuosia on leimannut professionaalinen toiminta erityisaloilla, ryhmätyöskentely ja vastuullisuus. Uskon näille ominaisuuksille olevan aina tarvetta komissiossakin. Poliittista uraa edeltävä työkokemukseni liittyy tehoelektroniikan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Vuosina luennoin kansainvälisistä suhteista Trnavan yliopistossa. Uuden jäsenvaltion komissaarina katson, että tämä laajentuminen on hyvin tärkeä virstanpylväs Euroopan yhdentymisprosessissa. Siihen päättyy ajanjakso, joka alkoi Berliinin muurin ja koko mantereen jakaneen rautaesiripun romahtamisesta ja johti kehitykseen kohti vapaata, yhteistä ja jakamatonta Eurooppaa. Käsitykseni mukaan Euroopan yhdentyminen ei ole ainoastaan taloudellinen ja maantieteellinen prosessi, vaan siinä on kyse myös arvoista, sivilisaatiosta ja kulttuuriperinnöstä. Tämä on vankka vakaumukseni, ja pidän sitä tärkeänä erityisesti ottaen huomioon toimialaani kuuluvat uudet velvollisuuteni. II Riippumattomuus 2. Miten kuvailisitte velvollisuuttanne hoitaa tehtäviänne riippumattomasti ja miten aiotte konkreettisesti noudattaa tätä periaatetta? Komission jäsenenä hyväksyn täysin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 213 artiklan 2 kohdassa määrätyt periaatteet. Lisäksi teen kaikkeni välttääkseni eturistiriidat tehtäviä hoitaessani. Lähden siitä, että EU:n yleinen etu tietyllä alalla kattaa kaikki mahdolliset etunäkökohdat, oli niiden alkuperä mikä tahansa (esimerkiksi kansallinen, alueellinen, ammattiryhmäkohtainen). Kaikkien etunäkökohtien ottaminen huomioon ennen päätöksentekoa on aina ollut komissiota ohjaavana periaatteena. Tällainen lähestymistapa on auttanut komissiota löytämään sopivan ratkaisun antamatta kuitenkaan ulkoisten paineiden vaikuttaa päätöksentekoon. Pitäydyn johdonmukaisesti näihin periaatteisiin toiminnassani komission jäsenenä. 3. Voitteko antaa Euroopan parlamentille yksityiskohtaisia tietoja viimeaikaisista ja nykyisistä taloudellisista ja poliittisista kytköksistänne ja toimistanne sekä muista sitoumuksista, jotka saattavat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Hyväksyn täysin komissaarien toimintasäännöt. Olen siis toimikaudellani täysimääräisesti komission käytettävissä. Minulla ei ole aktiivista asemaa tai tehtävää missään poliittisessa puolueessa. Minulla ei ole liiketoimintaa, taloudellisia intressejä tai muita sitoumuksia, jotka voisivat olla ristiriidassa minulle komission jäsenenä kuuluvien tehtävien kanssa. Olen valmis julkistamaan kaikki sitoumukseni komissaarien toimintasääntöjen mukaisesti. Olen jo antanut nykyiselle puheenjohtajalle ilmoituksen sitoumuksistani ja etunäkökohdistani, ja olen valmis esittämään sen uudelleen aloittaessani toimikauteni marraskuussa 2004 ja myöhemminkin toimikauteni kuluessa ilmenevien muutosten yhteydessä. Hyväksyn täysin, että ilmoitus tutkitaan puheenjohtajan alaisuudessa ja julkistetaan. Minusta tämä käytäntö on olennaisen tärkeä varmistettaessa toimielinten täydellinen avoimuus ja poliittista toimivaltaa käyttävien henkilöiden uskottavuus. 2

3 III Euroopan unionin tulevaisuus 4. Nykyiset perussopimukset sitovat tietenkin komissiota ja sen jäseniä, kunnes sopimus Euroopan perustuslaista on saatu kokonaan ratifioiduksi. Koska sopimus perustuslaista kuitenkin on nyt hyväksytty, mihin toimiin komissio voi mielestänne ryhtyä jo ennen sopimuksen muodollista ratifiointia? Perustuslakisopimuksen allekirjoittamista seuraavien kahden vuoden aikana keskitytään ratifiointiprosessiin, jonka päätökseen saattamisesta vastaavat pääasiassa jäsenvaltioiden hallitukset. Komission tehtävänä on antaa kansalaisille kattavaa tietoa Euroopan yhdentymisestä ja kertoa selkeästi ja objektiivisesti, mitä Euroopan perustuslaki käytännössä merkitsee, häiritsemättä kuitenkaan kohtuuttomasti jäsenvaltioissa käytävää keskustelua. Perustuslain tuomien uudistusten edellyttämien täytäntöönpanotoimien on yleensä perustuttava komission ehdotukseen, ja siksi komission onkin aloitettava tarvittavat valmistelutyöt. Tästä on nimenomaisesti määrätty hallitustenvälisen konferenssin (HVK) julistuksessa, jossa komission, korkean edustajan ja jäsenvaltioiden tehtäväksi on annettu Euroopan ulkoisen toiminnan yksikön perustaminen. Hyödylliset valmistelutyöt voidaan aloittaa myös muilla alueilla. Näihin kuuluu muun muassa EU:n nuorisopolitiikan vahvistaminen, jotta nuorisoa kannustetaan osallistumaan Euroopan demokraattiseen yhteiskuntaelämään. 5. Lissabonin strategia on kymmenvuotisstrategia, jolla pyritään tekemään Euroopan unionista maailman dynaamisin, kilpailukykyisin ja kestävin talous vuoteen 2010 mennessä. Strategiaan sisältyvät kestävän kehityksen kolme pilaria: talous, sosiaaliasiat ja ympäristö. Toimikautenne päättyy juuri vuoteen Miten Te komission jäsenenä toimisitte vauhdittaaksenne Lissabonin tavoitteiden toteutumista, ja mitkä olisivat mielestänne tärkeimmät painopistealueet? Lissabonissa vuonna 2000 EU:sta päätettiin tehdä maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Nyt kun strategiaa on pantu täytäntöön neljä vuotta sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla, tilanne on vaihteleva. Lissabonin strategiasta unioni on saanut hallintovälineen ja asianmukaiset toimintapuitteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta nyt on myönnettävä, että olemme jäljessä yleistavoitteestamme. Lissabonin strategia kuuluu ja sen pitääkin kuulua tärkeimpiin asiakokonaisuuksiin komission asialistalla, Euroopan parlamentissa ja jäsenvaltioissa. Uuden komission olisi ensisijaisesti nopeutettava rakenteellisia talousuudistuksia. Ilman kilpailukykyistä taloutta emme pysty saavuttamaan taloutta, sosiaalialaa, koulutusta ja ympäristöä koskevia tavoitteitamme. Meidän on varmistettava, että kaikki EU:n politiikan alat osaltaan lujittavat eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Lisäksi yhteisön ja jäsenvaltioiden lähestymistavan olisi oltava yhdenmukaisempi. Lissabonin strategian tähänastisen toiminnan perusteellinen analyysi osoittaa, että täytäntöönpanon viivästyminen johtuu myös siitä, että puuttuu poliittista tahtoa muuttaa Lissabonin sitoumukset toiminnaksi ja tuloksiksi. 3

4 Ensi vuonna ollaan Lissabonin strategian puolivälissä, ja siinä vaiheessa on luontevaa tarkastella, miten unioni on edistynyt vuodeksi 2010 asetettuihin tavoitteisiin nähden. Ensi keväänä kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa olisi siten oikea aika tehdä tilannekatsaus ja varsinkin tarkastella strategiaa vakavasti uudelleen, jotta sille voidaan antaa uutta vauhtia. Haluamatta mitenkään ennakolta vaikuttaa komission keskustelunaiheisiin olen sitä mieltä, että ponnistelut olisi keskitettävä joihinkin seuraavista avainalueista: Keskitytään tiiviimmin Lissabonin strategian monien tavoitteiden joukossa nimenomaan strategisiin prioriteetteihin, jotka perustuvat vallitsevan taloudellisen tilanteen tarkkaan analyysiin yhteisön ja kansainvälisellä tasolla. Hyödynnetään laajentumisen tuomia mahdollisuuksia ja lujitetaan samalla nykyisiä vahvuuksia. Uusien jäsenvaltioiden osallistuminen uudistusprosessiin on sekä haaste että ratkaisun osatekijä. Laajentumiseen liittyy sekä mahdollisuuksia että haasteita. Kehitetään hyvin korkealaatuisia ja tehokkaita koulutusjärjestelmiä. Tärkein voimavaramme on ihmisissä. Meidän olisi edistettävä koulutusta koskevia uudistuksia ja elinikäistä oppimista sekä investoitava tietoon (tutkimus ja innovaatio mukaan luettuina), koska niitä pidetään parhaina pitkän ajan investointeina. Lissabonin tavoitteita ei saavuteta, ellei EU nopeuta yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevaa uudistusta. Saatetaan sisämarkkinoiden toteuttaminen päätökseen, parannetaan yritysten toimintaympäristöä ja kilpailukykyä ja tehostetaan pyrkimyksiä saattaa päätökseen työmarkkinoiden uudistaminen ja työvoiman täysin vapaa liikkuvuus. Osa ratkaisusta piilee myös tehokkaammassa sääntelyssä. Parannetaan sidosryhmien osallistumista kehittämällä onnistuneempia viestintävälineitä ja -kanavia. Kansalaisten, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien osallistuminen on olennaisen tärkeää, jotta Lissabonin strategiasta tulee kaikki osapuolet huomioon ottava prosessi, mikä on sen onnistumisen edellytys. 6. Miten aiotte parantaa komission julkista kuvaa? Mielipidetutkimusten mukaan kansalaisten luottamus yhteisön toimielimiin on suhteellisen vakaa. Toisaalta osallistuminen Euroopan parlamentin vaaliin erityisesti uusissa jäsenvaltioissa osoittaa, että parantamiseen on sekä varaa että hyvät mahdollisuudet. Olen valmis seuraaviin toimiin, jotta yhteydenpito kansalaisiin sujuisi tehokkaammin: Osallistumaan henkilökohtaisemmin kansalliseen keskusteluun kotimaassani. Olen valmis esiintymään siellä toimielimen kasvoina ja selostamaan komission ohjelmia ja aloitteita mahdollisimman paljon ruohonjuuritasolla. Tämän tarkoituksena on antaa kansalaisille selkeämpi käsitys komission toiminnasta ja vastuualueesta. Koska komissio ja jäsenvaltiot osallistuvat päätöksentekoon ja politiikan täytäntöönpanoon, mielestäni ne ovat yhdessä vastuussa tätä koskevasta tiedotuksesta yleisölle. Tiedottamaan tehokkaammin komission aloitteista. Tarkoitukseni on tehdä tiedottamisesta päätöksenteon olennainen osa omalla vastuualueellani, ja tärkeimpien poliittisten aloitteiden rinnalle laaditaan viestintästrategiat. Merkittävien asiakokonaisuuksien tueksi olisi valmisteltava tiedotuskampanja. Käyttämään moderneja tiedotusvälineitä enemmän ja tehokkaammin. Aion hyödyntää kaikkia nykyisiä viestintävälineitä Internet mukaan luettuna, erityisesti audiovisuaalisia 4

5 ja elektronisia välineitä. Olen varma, että Berlaymont-rakennuksen uudet laitteet ovat tässä suureksi avuksi, ja niitä olisi hyödynnettävä täysimääräisesti. Olemaan tiiviisti yhteydessä akkreditoituun lehdistöön sekä jäsenvaltioiden tiedotusvälineisiin. Myös jäsenvaltioissa sijaitsevilla komission edustustoilla on tärkeä asema ja hyvät viestintämahdollisuudet, joita olisi lujitettava. Täyttämään poliittisen velvoitteeni olla suoraan yhteydessä kansalaisiin. Mielestäni komissaarin työn kannalta on hyvin tärkeää olla valmistautunut ja avoin vuoropuheluun kansalaisten kanssa. IV Demokraattinen vastuu Euroopan parlamentille 7. Miten katsotte olevanne vastuussa Euroopan parlamentille? Euroopan parlamentti edustaa kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia; se on EU:n toimielimistä ainoa, joka valitaan suoralla vaalilla. Euroopan parlamentti hyväksyy nimitettävän komission kokonaisuutena. Siksi on poliittisesti olennaisen tärkeää, että kukin komissaari ja koko kollegio ovat vastuuvelvollisia Euroopan parlamentille, erityisesti kun otetaan huomioon Euroopan unionin demokraattisen rakenteen lujittaminen. Kansallisen parlamentin entisenä jäsenenä ja Euroopan parlamentin entisenä tarkkailijana tunnen hyvin parlamentin tarpeet ja velvollisuudet. Toimielimen näkökulmasta katsoen pidän parlamenttia komission luontevana liittolaisena. Tämä merkitsee sitä, että näiden kahden toimielimen välillä on käytävä kaiken aikaa laajamittaista vuoropuhelua, joka on niiden rakentavan poliittisen yhteistyön perustana. Olen varma, että Euroopan parlamentin ja komission yhteistyö jatkuu tehokkaana. Euroopan parlamentti tekee edelleen lujasti työtä edistääkseen Euroopan yhdentymistä ja lähentääkseen unionia ja sen kansalaisia. Toivon säännöllistä vuoropuhelua asianomaisten valiokuntien, esittelijöiden ja poliittisten ryhmien koordinaattorien kanssa. Puheenjohtaja Barroson lailla sitoudun ehdottomasti kumppanuuteen parlamentin kanssa. Kunnioitan komission nykyisiä velvoitteita, joista on määrätty 5. heinäkuuta 2000 allekirjoitetussa Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevassa puitesopimuksessa, ja aion täyttää nämä velvoitteet. Kyseisen sopimuksen tavoitteena on lujittaa komission vastuuta, laajentaa rakentavaa vuoropuhelua ja poliittista yhteistyötä sekä tehostaa tiedonkulkua. Kannatan erityisesti periaatetta, jonka mukaan jokainen komissaari kantaa poliittisen vastuun toimista hänen tehtäviinsä kuuluvalla alalla, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission kollegiaalisuuden periaatteeseen. a. Oletteko pelkästään poliittiselta kannalta katsoen sitä mieltä, että asianomaisen komission jäsenehdokkaan olisi vedettävä ehdokkuutensa takaisin siinä tapauksessa, että parlamentin järjestämä kuuleminen johtaa kielteiseen lausuntoon? Pidän kuulemista hyvin tärkeänä ja vakavasti otettavana tilaisuutena pyrkiessäni osoittamaan vastuuvelvollisuuteni parlamentille. Kuulemiset ovat ensimmäinen askel luotaessa vastavuoroiseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuva työskentelysuhde asianomaisiin parlamentin valiokuntiin. 5

6 Jos parlamentti ilmaisee epäluottamuksensa, on kyseisen jäsenehdokkaan tai komission puheenjohtajan asia tehdä tarvittavat johtopäätökset. Minusta silloin olisi vetäydyttävä ehdokkuudesta. Hyväksyn nykyiseen puitesopimukseen kuuluvan periaatteen, jonka mukaan komission puheenjohtaja voi pyytää komissaariehdokasta vetäytymään, jos kuuleminen johtaa kielteiseen lausuntoon ja parlamentti ilmaisee epäluottamuksensa kyseistä ehdokasta kohtaan. Lisäksi olen samaa mieltä puheenjohtaja Barroson kanssa siitä, että hän pyytäisi sellaista komissaaria eroamaan, joka suorittaa perussopimuksen mukaiset tehtävänsä selvästi puutteellisella tavalla tai epäonnistuu niissä täysin. b. Missä määrin katsotte olevanne vastuussa vastauksista, jotka yksikkönne laativat parlamentille sen vetoomusvaliokunnan tai muiden asiasta vastaavien valiokuntien esittämien pyyntöjen johdosta? Jos Teitä kehotetaan perustelemaan tai selittämään komission aiempia toimia tai laiminlyöntejä, missä määrin katsotte olevanne vastuuvelvollinen parlamentille? Olen täysin tietoinen Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen kohdasta, jonka mukaan jokainen komission jäsen kantaa poliittisen vastuun toimista hänen tehtäviinsä kuuluvalla alalla (9 kohta). Huolimatta siitä, että komissaarilla on poliittinen vastuu oman pääosastonsa toimista, ymmärrän, että hänellä on henkilökohtainen vastuu, kun hän on rikkonut kollegiaalisuutta koskevia sääntöjä hän on käyttäytynyt sopimattomasti hän ei ole osoittanut toimissaan vaadittua pätevyyttä. Toimikauteni alkaessa haluan yksiköiltäni täydelliset tiedot niiden toimialan laajuudesta ja siihen liittyvistä velvoitteista, ongelmista ja riskeistä. Jos ongelmia ilmenee tai jos minua kehotetaan perustelemaan tai selittämään komission aiempia toimia, arvioin kulloisenkin tilanteen ja teen tarvittaessa toimivaltani mukaisia nopeita ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. On erittäin tärkeää pitää parlamentti ajan tasalla tehtäessä merkittäviä muutoksia tai mukautuksia, erityisesti jos kyseisten toimien tarkoituksena on puuttua aiemmin vallinneeseen tilanteeseen. c. Millaisessa poliittisessa vastuussa katsotte olevanne parlamentille pääosastonne tai -osastojenne toiminnasta? Mihin toimiin aiotte ryhtyä varmistaaksenne, että pääosastoanne tai -osastojanne hallinnoidaan hyvin? Kuten totesin vastauksessani kysymykseen 7 b, Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevassa puitesopimuksessa määritellään komissaarin poliittinen vastuu toimista hänen tehtäviinsä kuuluvalla alalla. Toisaalta pääjohtaja on vastuuvelvollinen komissaarille ja kollegiolle näiden asettamien suuntaviivojen asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja erityisesti siitä, että pääosastoa tai linjaa hallinnoidaan noudattaen toimivallan jakoa sellaisena kuin se on määritelty 6

7 henkilöstösäännöissä, varainhoitoasetuksessa, työjärjestyksessä sekä osana komission hallinnon ja varainhoidon uudistusta laadituissa säännöissä. On kuitenkin syytä korostaa, että komissaarien ja yksiköiden suhteet perustuvat ennen kaikkea lojaaliuteen, luottamukseen ja avoimuuteen. Edellisessä vastauksessa mainittujen toimien lisäksi (perusteellinen selvitys toimialaani kuuluvien pääosastojen vastuunjaosta ja niiden päivittäiseen työhön liittyvistä ongelmista ja riskeistä) voin todeta, että aion noudattaa tarkasti toimintasääntöjä, asianomaisia tarkastusstandardeja ja moitteettomaan varainhoitoon tähtääviä käytäntöjä. Tarkoituksenani on pitää säännöllisiä kokouksia politiikkaa ja hallintoa koskevia avainkysymyksiä käsittelevien pääosastojen johdon kanssa. Lisäksi aion noudattaa komissiossa parhaiksi havaittuja toimintatapoja. Toisaalta tarpeen vaatiessa toteutan edellytettävät toimet korjatakseni hallintojärjestelmässä mahdollisesti piilevät heikkoudet. 8. Miten tärkeänä pidätte yhteistyötä toimielinten (komission ja parlamentin) välillä ja etenkin vastuualueeseenne liittyvien valiokuntien kanssa? Mikä on mielestänne tässä uudessa tilanteessa avoimuuden merkitys Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston välisessä lainsäädäntöprosessissa sekä yleisesti toimielinten välisissä suhteissa? Pidän toimielinten yhteistyötä ehdottoman välttämättömänä Euroopan toimielinjärjestelmän toimivuuden varmistamisen kannalta. Yhteistyön olisi perustuttava selkeyteen, avoimuuteen, keskinäiseen luottamukseen, tehokkuuteen, jatkuvaan vuoropuheluun, säännölliseen raportointiin ja tietojen vaihtoon. Tavoitteenani on vahvistaa ja parantaa edelleen komissaarien ja asianomaisten valiokuntien suhteita käymällä vuoropuhelua, osallistumalla kokouksiin ja vaihtamalla tietoja sekä ottamalla huomioon valiokunnassa esitetyt näkemykset. Olen valmis osallistumaan mahdollisimman säännöllisesti valiokuntakokouksiin, joko kutsuttaessa tai omasta aloitteestani. Kuten jo mainitsin vastauksessani kysymykseen 7, minusta on tärkeää pitää parlamentin valiokunnat ajan tasalla neuvoston tapahtumista ja edistää siten toimielinten vuoropuhelua. Toivon säännöllistä tiedonvaihtoa parlamentin valiokuntien kanssa varsinkin tarvittavien tietojen antamiseksi budjetti- ja vastuuvapausmenettelyissä. Avoimuuden ansiosta kansalaiset voivat osallistua tiiviimmin päätöksentekoon, ja avoimuus lisää hallinnon oikeutusta ja tekee hallinnosta suuremmassa määrin vastuuvelvollisen kansalaisille. Avoimuuden periaatteen noudattaminen on tärkeää parannettaessa lainsäädäntötyön laatua samoin kuin demokraattista legitiimiyttä, toissijaisuutta, oikeasuhteisuutta ja oikeusvarmuutta koskevien periaatteiden täytäntöönpanoa. Näin ollen pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että muut toimielimet pidetään ajan tasalla komission työskentelystä koko lainsäädäntöprosessin ajan. Nähdäkseni puitesopimus on mahdollistanut varsin hyvän tiedonkulun Euroopan parlamentin suuntaan, mikä on keskeinen tekijä näiden kahden toimielimen poliittisessa yhteistyössä. Sitoudun soveltamaan puitesopimusta asianmukaisesti. V Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen 7

8 9. Minkä konkreettisten toimenpiteiden katsotte olevan tarpeen, jotta varmistetaan, että sukupuolinäkökulma sisällytetään oman alanne toimintalinjoihin? Onko Teillä toimintastrategiaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista varten, ja mitä taloudellisia ja henkilöresursseja valtavirtaistamiseen mielestänne tarvitaan omalla toimialallanne? Olen valmis noudattamaan ja soveltamaan velvoitetta poistaa epätasa-arvo ja edistää miesten ja naisten tasavertaisia mahdollisuuksia kaikessa yhteisön toiminnassa, kuten Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (2 ja 3 artikla) määrätään. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen merkitsee tasa-arvon huomioon ottamista kaikilla politiikan aloilla ja politiikan laatimisen kaikissa vaiheissa. Tätä periaatetta on jo erityistoimenpiteiden tuella alettu siirtää käytäntöön sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla. Tämä kaksitasoinen lähestymistapa sisältyy useiden EU-prosessien ohjausasiakirjoihin. Tällaisia prosesseja ovat esimerkiksi Euroopan työllisyysstrategia, sosiaalisen osallisuuden edistäminen, tutkimuspolitiikka, rakennerahastojen toiminta ja kehitysyhteistyö. Aion jatkaa työtä tältä pohjalta. Oman toimialani näkökulmasta haluan korostaa, että koulutuksella ja kulttuurilla on pitkät perinteet tasavertaisten mahdollisuuksien edistämisessä. Kaikki näitä aloja koskevat yhteisön ohjelmat esimerkiksi Sokrates, Leonardo da Vinci, Nuoriso edistävät osaltaan tämän tavoitteen saavuttamista. Lisäksi Kulttuuri- ja Mediaohjelmista tuetuissa kulttuurituotteissa ja -toimissa halutaan edistää sellaista kuvaa naisista ja miehistä, joka ei perustu stereotypioihin. Valmistellessaan uuden sukupolven koulutus- ja kulttuuriohjelmia komissio aikoo tehdä arvioinnin sukupuolinäkökulman huomioon ottamisesta nykyisten ohjelmien täytäntöönpanossa. Siinä yhteydessä keskitytään erityisesti sopivien indikaattorien kehittämiseen. Monikielisyydestä on todettava, että huomiota olisi erityisesti kiinnitettävä jäsenvaltioiden kieltenopetukseen ja varsinkin tarpeeseen houkutella miespuolisia opiskelijoita kielialan ammatteihin, tulkkaus mukaan luettuna. Rahoituksen näkökulmasta asiaa on tarkasteltava laajemmin: miten julkisten varojen käytöllä voidaan kokonaisuutena vaikuttaa miesten ja naisten tasa-arvoon? Vähentääkö (vai kenties lisääkö) julkinen tuki tai julkisen sektorin toiminta työnantajana eroja miesten ja naisten mahdollisuuksissa? Alalla on jo jossain määrin edistytty. Monissa EU:n talousarvioon kuuluvissa ohjelmissa, kuten rakennerahaston toiminnassa ja koulutus-, tutkimus- ja kehitysyhteistyöalan ohjelmissa, mainitaan nimenomaisesti tavoitteina naisten ja miesten tasaarvon edistäminen ja naisten vaikutusvallan lisääminen. Sitoudun huolehtimaan siitä, että toimialaani kuuluvat asianomaiset yksiköt tukevat yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevia komission toimintaohjelmia ja panevat ne täytäntöön omassa toiminnassaan. 8