KOMISSAARIEHDOKKAIDEN KUULEMINEN EUROOPAN PARLAMENTISSA EHDOKKAAN VASTAUKSET PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN

Transkriptio

1 FI KOMISSAARIEHDOKKAIDEN KUULEMINEN EUROOPAN PARLAMENTISSA EHDOKKAAN VASTAUKSET PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN Benita FERRERO-WALDNER (Ulkosuhteet ja Euroopan naapuruuspolitiikka) Osa A Yleiset kysymykset I. Henkilökohtaiset ja työhön liittyvät asiat 1. Minkä pätevyytenne ja työkokemuksenne osa-alueiden katsotte vaikuttaneen erityisesti nimitykseenne, ja mitä niistä pidätte erityisen merkittävinä tulevaa komission jäsenen roolia ajatellen? Itävalta liittyi Euroopan unioniin 1. tammikuuta Siirryin ulkoministeriön valtiosihteeriksi 4. toukokuuta 1995, josta lähtien olen ollut Itävallan hallituksen jäsen. Ulkoministerinä aloitin 4. helmikuuta Itävallan EU-jäsenyyden ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella ja Euroopan yhdentymistä koskevien historiallisten tapahtumien aikana minulla on ollut mahdollisuus seurata kehitystä näköalapaikalta. Olen pystynyt Itävallan hallituksen jäsenenä vaikuttamaan maan harjoittamaan politiikkaan, mikä on puolestaan yhteisön toimielinten kautta muovannut EU:n poliittista kehitystä. Minulla on työkokemusta lähinnä - mutta ei pelkästään - Itävallan ulkoministeriön palveluksessa. Urakehitykseni myötä olen oppinut tuntemaan julkisten toimielinten mahdollisuudet ja rajoitukset, kun taas poliittisissa tehtävissäni olen tavannut useita kansainvälisen politiikan merkkihenkilöitä ja tehnyt yhteistyötä heidän kanssaan. Olen matkustellut paljon kaikissa tärkeimmissä pääkaupungeissa ja maailman syrjäisissä kolkissa sekä tehnyt tiivistä yhteistyötä merkittävimpien kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tavannut säännöllisesti kansalaisia ja heidän edustajiaan. Tämä on luonut perustan työlleni viimeisten kymmenen vuoden aikana. Itävalta toimi ETYJ:n puheenjohtajana vuonna Tänä aikana keskityttiin erityisesti Kaukasuksen ja Keski-Aasian tilanteeseen, jolloin pystyin saamaan ensikäden kokemusta näiden alueiden pitkään kestäneistä poliittisista ongelmista. 1

2 Pyrin Itävallan presidentiksi keväällä 2004, ja tämän kampanjan aikana koin henkilökohtaisesti eri kansanluokkien poliittiset tavoitteet, pelot ja odotukset. Itävallan kansalaiset esittivät kiivaasti näkemyksiään ja ilmaisivat selkeästi olevansa huolissaan Euroopan tulevaisuudesta. Luja luottamukseni Euroopan yhdentymiseen on tullut esille lukuisissa yhteyksissä. Se on vaikuttanut näkyvästi Itävallan hallituksessa tekemiini päätöksiin. II. Riippumattomuus 2. Miten kuvailisitte velvollisuuttanne hoitaa tehtäviänne riippumattomasti ja miten aiotte konkreettisesti noudattaa tätä periaatetta? Euroopan komission jäsenenä noudatan täysin perustamissopimuksessa määrättyjä velvoitteitani ja hoidan tehtäväni täysin riippumattomana yhteisön yleisen edun mukaisesti. Tehtäviäni hoitaessa en pyydä enkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. Lisäksi pidättäydyn kaikesta, mikä on ristiriidassa tehtäväni kanssa. Vakuutan parlamentille, etten toimikauteni aikana harjoita muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa. En tule suorittamaan muita työtehtäviä yrityksissä tai hallituksessa eikä minulla ole minkäänlaista etuyhteyttä liike-elämään. Voin myös vakuuttaa, että teen kaikkeni eturistiriitojen välttämiseksi tehtäviäni hoitaessa. Yhteisön yleisen edun mukaista politiikkaa laatiessaan komission on otettava huomioon mahdollisimman erilaiset näkökannat. Aion vakaasti noudattaa tätä periaatetta ennen päätösten tekoa. Pyrin löytämään tasapainon vastakkaisten näkemysten välillä enkä anna ulkoisen painostuksen vaikuttaa päätöksentekoon. Katson, että yhteisön yleinen etu on otettava huomioon myös kollegisen vastuun periaatteessa, komission sisällä tapahtuvassa ulkopoliittisten kysymysten koordinoinnissa sekä Euroopan parlamentin, neuvoston, korkean edustajan ja jäsenvaltioiden välisessä luottamukseen perustuvassa yhteistyössä. 3. Voitteko antaa Euroopan parlamentille yksityiskohtaisia tietoja viimeaikaisista ja nykyisistä taloudellisista ja poliittisista kytköksistänne ja toimistanne sekä muista sitoumuksista, jotka saattavat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Työskentelin yksityisellä sektorilla vuosina Vuonna 1984 siirryin ulkoministeriön virkamieheksi. Palkkaukseni oli virkamiesten julkisen palkkataulukon mukainen. Tammikuusta 1994 toukokuuhun 1995 toimin Yhdistyneiden Kansakuntien protokollapäällikkönä New Yorkissa. Palkkaukseni oli Yhdistyneiden Kansakuntien julkisen palkkataulukon mukainen. Siirryin Itävallan hallituksen jäseneksi 4. toukokuuta Tuloni ovat julkisesti tiedossa ja niistä sekä omaisuudestani on tehty parlamentaarinen tutkimus. Lisäksi Itävallan tilintarkastustuomioistuin (Rechnungshof) on tarkastellut niitä jo lähes kymmenen vuoden ajan. Omistan yhdessä aviomieheni kanssa yksityisasunnon Wienissä Itävallassa ja lähellä Alicantea Espanjassa. 2

3 Aviomieheni tohtori Francisco Ferrero Campos on Espanjan kansalainen ja espanjankielisen kirjallisuuden professori, joka tällä hetkellä johtaa Instituto Cervantesia Wienissä. Minut valittiin Itävallan parlamenttiin vuosina 1995, 1999 ja 2002 kansanpuolueen ehdokkaana. Olen kyseisen puolueen valtuuston jäsen. Minulla ei ole muita poliittisia luottamustoimia. Minulla ei ole palkallista eikä palkatonta tointa missään liikeyrityksessä enkä ole osakkaana missään liikeyrityksessä. Minulla ei ole mitään sellaisia kaupallisia, rahoituksellisia, poliittisia tai henkilökohtaisia velvoitteita yksityishenkilöitä eikä julkisia tai yksityisiä toimielimiä ja järjestöjä kohtaan, jotka voisivat häiritä tehtävieni hoitamista Euroopan komission jäsenenä. III. Euroopan unionin tulevaisuus 4. Nykyiset perussopimukset sitovat tietenkin komissiota ja sen jäseniä, kunnes sopimus Euroopan perustuslaista on saatu kokonaan ratifioiduksi. Koska sopimus perustuslaista kuitenkin on nyt hyväksytty, mihin toimiin komissio voi mielestänne ryhtyä jo ennen sopimuksen muodollista ratifiointia? Perustuslakisopimus oli merkittävä edistysaskel demokraattisemman ja tehokkaamman Euroopan unionin luomisessa. Pyrin tekemään kaikkeni edistääkseni ratifiointimenettelyjen päätökseen saattamista seuraavien kahden vuoden aikana. Vaikka tämä kuuluukin jäsenvaltioiden toimivaltaan asianomaisten perustuslaillisten käytäntöjen mukaisesti, komissio on velvollinen tiedottamaan kansalaisille kaikista Euroopan yhdentymiseen liittyvistä seikoista. Sen vuoksi olen valmis kertomaan selkeästi ja puolueettomasti kansalaisille erityisesti Itävallassa, mitä uusi perustuslaki tarkoittaa sekaantumatta kuitenkaan jäsenvaltioiden sisällä käytäviin keskusteluihin. Perustuslakisopimuksen tärkeitä määräyksiä ei ole missään nimessä syytä panna täytäntöön ennen kuin demokraattiset ratifiointimenettelyt on saatu päätökseen. Komission on kuitenkin oltava valmis esittämään ehdotuksia tarvittavista täytäntöönpanomenettelyistä varmistaakseen, että siirtyminen tapahtuu vaivattomasti sopimuksen voimaantulon jälkeen. Sen vuoksi on valmisteluihin ryhdyttävä useilla aloilla, kuten erityisesti minun osakseni mahdollisesti tulevalla vastuualueella, jolla hallitustenvälinen konferenssi on antanut erityisjulistuksen, jossa komissiota, korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita kehotetaan käynnistämään valmistelutyöt Euroopan ulkoisen toiminnan yksikön perustamiseksi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Muillakin aloilla voidaan epäilemättä käynnistää hyödyllisiä valmisteluja. Esimerkkinä mainittakoon kansalaisaloitetta koskevan lain valmistelu. Yleisemmällä tasolla komission olisi otettava huomioon kaikissa toiminnoissaan ja ehdotuksissaan uuden perustuslakisopimuksen henki siinä määrin kuin tämä on mahdollista voimassa olevien perussopimusten mukaisesti. 5. Lissabonin strategia on kymmenvuotisstrategia, jolla pyritään tekemään Euroopan unionista maailman dynaamisin, kilpailukykyisin ja kestävin talous vuoteen 2010 mennessä. Strategiaan sisältyvät kestävän kehityksen kolme pilaria: talous, sosiaaliasiat ja ympäristö. 3

4 Toimikautenne päättyy juuri vuoteen Miten Te komission jäsenenä toimisitte vauhdittaaksenne Lissabonin tavoitteiden toteutumista, ja mitkä olisivat mielestänne tärkeimmät painopistealueet? Lissabonin strategian, joka on erittäin tärkeä tekijä Euroopan kehitykselle, tarkoituksena on lisättävä kansalaistemme hyvinvointia. Puheenjohtajaehdokas José Manuel Barroso on jo todennut Euroopan parlamentissa, että vuoden 2005 välitarkastelu ja Lissabonin strategian vauhdittaminen ovat yksi uuden komission tärkeimmistä tehtävistä. Olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että meidän kaikkien olisi tehtävä yhteistyötä sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla täytäntöönpanossa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi. Tässä yhteydessä otamme ennen kaikkea huomioon Wim Kokin johtaman korkean tason ryhmän tekemät päätelmät. Tehtäviäni hoitaessa pyrin kuitenkin edistämään talouden kasvua ja työllisyyden lisääntymistä painottamalla tärkeimpiä strategisia painopistealueita jäsenvaltioissa ja kumppanimaissa sekä erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluvissa maissa. Lisäksi unionin on mielestäni parannettava kilpailukykyään erityisesti luomalla kumppanuuksia Yhdysvaltojen kaltaisten kolmansien maiden tai Kiinan ja Intian kaltaisten voimakkaasti kasvavien kansantalouksien kanssa. Tarkoituksena on tällöin myös edistää kestävän kehityksen osalta noudattamaamme mallia. EU:n sisällä meidän olisi mielestäni parannettava EU:n hallintotapoja ja kommunikaatiovälineitä, lisättävä uudistusten hyväksyttävyyttä ja syvennettävä jäsenvaltioiden omavastuun tunnetta kaikilla tasoilla. Lissabonin tavoitteiden on saatava lisätukea eri sidosryhmiltä ja työmarkkinaosapuolilta. Meidän on ennen kaikkea korostettava jäsenvaltioissa toteutettavien toimien tärkeyttä ja vältettävä antamasta käsitystä, että pelkästään EU:n tasolla toteutetut toimet olisivat riittäviä. Kuten puheenjohtajaehdokas Barroso totesi, EU:n päätöksenteko- ja koordinaatiomenetelmiä olisi parannettava. Tämä olisi tehtävä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa, jolla on oltava suorempi rooli tässä prosessissa. 6. Miten aiotte parantaa komission julkista kuvaa? Minun osakseni mahdollisesti tuleva vastuualue huomioon ottaen katson, että kyse ei ole pelkästään komission julkisen kuvan parantamisesta vaan laajemmassa mielessä siitä, että EU:n kansalaisilla ja kumppanimaillamme on myönteinen käsitys ja hyvä tuntemus koko EU:sta. Pyrin tekemään komission ja EU:n työstä helpommin ymmärrettävää ja kansalaisille läheisempää sekä luomaan sille tunnistettavat inhimilliset piirteet. Pyrin myös täyttämään kansalaisten EU:n ulkopolitiikkaan kohdistuvat odotukset. Aion osallistua mahdollisimman aktiivisesti Itävallassa ja muissa jäsenvaltioissa käytäviin keskusteluihin ja tuoda EU:n näkökannan ulkosuhteita ja Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskeviin kysymyksiin. Olen erittäin sitoutunut velvoitteeseeni kommunikoida Euroopan kansalaisten kanssa sekä suoraan että tiedotusvälineiden kautta. Tämä kuului tehtäviini, kun Itävallassa käytiin julkista keskustelua kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisestä unioniin, ja aion käyttää hyväkseni tästä saamaani kokemusta. Vuonna 1998 toimin toisena puheenjohtajana Itävallan hallituksen euroinfo-kampanjassa, jolla pyrittiin valmistautumaan uuden valuutan käyttöönottoon ja tiedottamaan kansalaisille tämän merkittävän prosessin tavoitteista. Itävallan EU-jäsenyys joutui ensimmäistä kertaa koetukselle, kun maa toimi Euroopan neuvoston puheenjohtajana vuoden 1998 toisella puoliskolla. Poliittisten tehtävien lisäksi, joihin sisältyivät mm. 4

5 kehitysyhteistyöpolitiikkaan liittyvät kysymykset, minua pyydettiin johtamaan puheenjohtajuuden organisointia ja logistisia järjestelyjä ja edustamaan puheenjohtajavaltiota useissa Euroopan parlamentissa pidetyissä tilaisuuksissa. Hoitaessani tehtäviä sekä EU:ssa että kansainvälisillä foorumeilla aion vakaasti ottaa esimerkkiä edeltäjäni tekemästä työstä. Pyrin edistämään toimielinten pyrkimystä keskinäisen tiedonvälityksensä parantamiseen, mikä on erittäin tärkeätä EU:n julkiselle kuvalle. Muita ensisijaisia tavoitteitani ovat seuraavat: tiedonantostrategiat on valmisteltava yhteistyössä tiedonannosta vastaavan varapuheenjohtajan kanssa tärkeimpien poliittisten aloitteiden tueksi, tärkeimmistä aiheista on käynnistettävä tiedotuskampanjat ja yksiköitteni on tehtävä tiivistä yhteistyötä akkreditoitujen lehtimiesten ja jäsenvaltioiden tiedotusvälineiden kanssa. Katson, että luottamuksen ylläpitäminen ja lisääminen komission työtä kohtaan edellyttää ehdottomasti tehokasta, moitteetonta ja avointa poliittisten kysymysten hoitamista ja varainhoitoa olivatpa kyseessä sitten velvollisuutemme veronmaksajia kohtaan tai kolmansille maille antamat sitoumuksemme. IV. Demokraattinen vastuu Euroopan parlamentille 7. Miten katsotte olevanne vastuussa Euroopan parlamentille? Mielestäni komission ja sen jäsenvaltioiden demokraattinen vastuuvelvollisuus Euroopan parlamentille on poliittisesti erittäin tärkeä ja osoitus yhteiskuntamme perustana olevista demokraattisista periaatteista. Allekirjoitan täysin, että kunkin komissaarin on otettava poliittinen vastuu vastuualueeseensa kuuluvista toimista, mutta tämä ei kuitenkaan estä kollegisen vastuun periaatteen noudattamista. Tämä tarkoittaa mielestäni myös sitä, että komission ja Euroopan parlamentin välisen säännöllisen poliittisen vuoropuhelun on perustuttava korkeatasoiseen ja täysin avoimeen päivittäiseen yhteistyöhön. Edeltäjäni tapaan pyrin kehittämään mahdollisimman läheiset työsuhteet Euroopan parlamenttiin kaikissa vastuualueisiini kuuluvissa asioissa. Osallistun täysistunnoissa ulkopolitiikasta käytäviin keskusteluihin ja pyrin laatimaan ohjelmani parlamentin asialistan mukaisesti, vaikka joudunkin tulevassa tehtävässäni matkustelemaan paljon. Aion erityisesti käydä kahdenvälistä tiedonvaihtoa ulkoasiainvaliokunnan kanssa säännöllisesti järjestettävissä tapaamisissa ja olen valmis tekemään tarvittaessa yhteistyötä muiden asianomaisten komiteoiden ja elinten kanssa. Euroopan parlamentin ja komission suhteita koskevan puitesopimuksen mukaisesti vastaan parlamentin jäsenten jättämiin tietopyyntöihin ja kysymyksiin. Olen täysin samaa mieltä puheenjohtajaehdokas Barroson kanssa siitä, että meidän on luotava todellinen kumppanuus Euroopan parlamentin kanssa. Eurooppa voi muotoutua ja kehittyä kansalaistemme etujen mukaisesti ainoastaan, jos luomme läheiset ja rakentavat suhteet ja kunnioitamme toistemme asemaa ja vastuualueita. a. Oletteko pelkästään poliittiselta kannalta katsoen sitä mieltä, että asianomaisen komission jäsenehdokkaan olisi vedettävä ehdokkuutensa takaisin siinä tapauksessa, että parlamentin järjestämä kuuleminen johtaa kielteiseen lausuntoon? Kuuleminen on ensimmäinen hyvin tärkeä askel kumppanuuden, vuoropuhelun ja luottamuksen perusteiden luomisessa Euroopan parlamentin kanssa. Itävallan puheenjohtajuuskauden aikana pidin yhteyttä Euroopan parlamenttiin, joten minulla on nyt tilaisuus tutustua uudelleen Euroopan parlamentin huolenaiheisiin ja 5

6 näkemyksiin minun osakseni mahdollisesti tulevalla vastuualueella. Aion tässä yhteydessä myös esittää parlamentin jäsenille eräitä näkemyksiäni ja poliittisia suuntauksiani. Koko komissiolla on myös tällöin tilaisuus saavuttaa demokraattinen legitiimiys. Komission jäsenehdokkaana hyväksyn Euroopan parlamentin ja komission suhteita koskevassa puitesopimuksessa määritellyn periaatteen, jonka mukaan komission puheenjohtaja voi pyytää komission jäsentä eroamaan, jos Euroopan parlamentti ei anna hänelle luottamuslausetta. Jos kuuleminen johtaa kielteisen lausunnon antamiseen, komission puheenjohtajan on tehtävä asiasta tarvittava johtopäätös. b. Missä määrin katsotte olevanne vastuussa vastauksista, jotka yksikkönne laativat parlamentille sen vetoomusvaliokunnan tai muiden asiasta vastaavien valiokuntien esittämien pyyntöjen johdosta? Jos Teitä kehotetaan perustelemaan tai selittämään komission aiempia toimia tai laiminlyöntejä, missä määrin katsotte olevanne vastuuvelvollinen parlamentille? Kuten jo aiemmin totesin, aion noudattaa periaatetta, jonka mukaan jokaisen komission jäsenen on otettava Euroopan parlamentin ja komission suhteita koskevan puitesopimuksen mukaisesti poliittinen vastuu vastuualueeseensa kuuluvista toimista, mutta tämä ei kuitenkaan estä kollegisen vastuun periaatteen noudattamista. Organisoin yksikköni ja kabinettini sekä niiden välisen yhteistyön komission jäsenten toimintasääntöjen mukaisesti ja kannan poliittisen vastuun. Voin vakuuttaa parlamentille, että ilmoitan sille kaikista merkittävistä muutoksista, jos yksiköitteni päivittäisessä hallinnossa ja työssä esiintyy vastuualueeseeni liittyviä vakavia ongelmia. Omalta osaltani katson, että työmme on ulkosuhteiden alalla pohjauduttava jatkossakin saavuttamiimme päämääriin neuvoston, parlamentin ja komission sekä niiden eri maissa sijaitsevien kumppaneiden välillä muotoutuneen säännöstön mukaisesti. Jos mahdollisesti käy ilmi, että laiminlyöntejä on esiintynyt, tutkin asian ja otan huomioon parlamentin näkemykset ennen kuin ehdotan mahdollisia politiikan muutoksia, jotka edellyttävät tämän jälkeen komission päätöstä. c. Millaisessa poliittisessa vastuussa katsotte olevanne parlamentille pääosastonne tai osastojenne toiminnasta? Mihin toimiin aiotte ryhtyä varmistaaksenne, että pääosastoanne tai -osastojanne hallinnoidaan hyvin? Työni pohjautuu komission jäsenten toimintasääntöihin, varainhoitoasetuksiin, sisäisiin ja ulkoisiin valvontamekanismeihin, henkilöstösääntöihin ja työjärjestykseen. Työjärjestyksessä määritellään myös yleiset velvoitteet ja vastuualueet komissaarien sekä heidän pääosastojensa ja yksikköjensä välisille suhteille ja tiedonvälitykselle. Kun siirryn hoitamaan tehtäviäni, asianomaiset pääjohtajat ilmoittavat minulle omat vastuualueensa sekä päivittäiseen työhön ja hallintoon liittyvät ongelmat ja riskit. Toivon erityisesti, että hallinnointikysymykset ovat näkyvällä sijalla ulkosuhteiden pääosaston ja EuropeAid-yhteistyötoimiston kanssa sopimissani tehtävänkuvauksissa. Käytän näitä hyödyllisinä vertailukohtina 6

7 pääjohtajien ja muiden ylempien virkamiesten kanssa säännöllisesti käymässäni vuoropuhelussa. Olen tietoinen EuropeAid-yhteistyötoimiston ja ulkosuhteiden pääosaston hallinnoimien ulkomaanapuohjelmien hallinnointiin liittyvistä vaaroista, joten varainhoidon normien on syytä olla mahdollisimman korkeatasoiset. Nykyinen komissio on saavuttanut paljon tällä alalla, vaikka viime aikoina tehtyjen muutosten täysimääräinen vaikutus huomattaneen vasta hiukan myöhemmin. Haluan varmistaa, että hallinnointijärjestelmiä valvotaan ja arvioidaan mahdollisimman tehokkaasti ja otan mahdollisuuksien mukaan esimerkkiä kansainvälisistä parhaista käytänteistä. Tässä yhteydessä voitaisiin tutkia tehokkaampien tulosindikaattoreiden ja laadunarviointimenettelyjen käyttöä. Erityisen tärkeää on myös lujittaa ulkomaanedustuksen hallinnointia ja valmistaa komission edustustoja perustuslain voimaantulon aiheuttamiin uusiin haasteisiin ja työskentelymenetelmiin ja säilyttää samalla niiden valmiudet suorittaa nykyiset tehtävänsä tehokkaasti. Haluan kuitenkin painottaa, että aion perustaa suhteeni yksikköihini ennen kaikkea lojaliteettiin, luottamukseen ja avoimuuteen sekä siihen, että poliittiset tavoitteet on saavutettava yhteistyössä EU:n yleisten etujen mukaisesti. 8. Miten tärkeänä pidätte yhteistyötä toimielinten (komission ja parlamentin) välillä ja etenkin vastuualueeseenne liittyvien valiokuntien kanssa? Mikä on mielestänne tässä uudessa tilanteessa avoimuuden merkitys Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston välisessä lainsäädäntöprosessissa sekä yleisesti toimielinten välisissä suhteissa? Euroopan ulkosuhteiden kehittämisen on perustuttava perussopimusten määräyksiin ja Euroopan parlamentin, neuvoston, korkean edustajan ja komission väliseen yhteistyöhön, jonka on puolestaan pohjauduttava luottamukseen, avoimeen ja rakentavaan vuoropuheluun sekä tietojenvaihtoon (esim. säännölliset tapaamiset, vakiintuneet yhteistyömenettelyt). Olen noudattanut näitä periaatteita Itävallan parlamentin kanssa toimiessani ulkoministerinä enkä aio poiketa tästä lähestymistavasta suhteissani Euroopan parlamenttiin. Noudatan sen vuoksi kaikkia sitoumuksia, joista määrätään mm. Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevassa puitesopimuksessa, komitologiaa koskevan neuvoston päätöksen täytäntöönpanosta tehdyssä Euroopan parlamentin ja komission välisessä sopimuksessa ja paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa. Koska ulkopolitiikka määrittää Euroopan roolin ja aseman maailmassa ja muokkaa kolmansien maiden kanssa tekemäämme yhteistyötä, olen vakuuttunut siitä, että komission on erityisesti tällä alalla otettava huomioon Euroopan parlamentin näkemykset ja sisällytettävä ne mahdollisuuksien mukaan poliittiseen prosessiin. Haluan edeltäjäni Chris Pattenin tapaan luoda hyvät suhteet erityisesti ulkoasiainvaliokuntaan sekä muihin ulkosuhteita käsitteleviin valiokuntiin ja elimiin. Aion mahdollisuuksien mukaan hyväksyä kutsut osallistua kokouksiin. Haluan käydä kanssanne avointa tietojenvaihtoa saadakseni tietää parlamentin jäsenten ja heidän edustamiensa kansalaisten huolenaiheet ja antaakseni niihin vastauksen. Keskinäinen luottamus perustuu avoimuuteen, johon pyrin suhteissani Euroopan parlamenttiin. Avoimuus ja tiedonvälitys ovat kansalaisille aivan yhtä tärkeitä, jotta he pystyvät luottamaan politiikkoihimme. Pyrin toimimaan tässä hengessä. 7

8 V. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen 9. Minkä konkreettisten toimenpiteiden katsotte olevan tarpeen, jotta varmistetaan, että sukupuolinäkökulma sisällytetään oman alanne toimintalinjoihin? Onko Teillä toimintastrategiaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista varten, ja mitä taloudellisia ja henkilöresursseja valtavirtaistamiseen mielestänne tarvitaan omalla toimialallanne? Naisena pyrin varmistamaan, että sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamiseen ulkosuhteiden alalla tähtäävää strategiaa sovelletaan sisällyttämällä järjestelmällisesti sukupuolten tasavertaisuutta koskevat kysymykset kaikkiin ulkosuhteiden pääosaston ja EuropeAidyhteistyötoimiston politiikkoihin ja ohjelmiin. Tämän vuoksi kiinnitän erityistä huomiota ulkosuhteiden pääosastossa pian käynnistyvien sukupuolten asemaan liittyvistä kysymyksistä vastaavien yhteyspisteiden verkostoon. Yhteyspisteet valvovat sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamista koskevan komission toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja antavat virkamiehille tietoja siitä, kuinka tasaarvokysymykset on otettava huomioon työelämässä. Lisäksi sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamista kehitysyhteistyössä koskeva koulutus sisällytetään ulkosuhteiden pääosaston yleiseen koulutusohjelmaan. Tällaista koulutusta on myöhemmin tarjolla myös EY:n edustustojen henkilökunnalle. Aion myös huolehtia siitä, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon kaikissa eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen mukaisissa alakohtaisissa tavoitteissa. Aloitteella on rahoitettu useita hankkeita, joissa keskitytään nimenomaisesti sukupuolten tasaarvon edistämiseen kolmansissa maissa. Mielestäni tätä lähestymistapaa varten on perustettava toimielin. Sen vuoksi perustan sukupuolten asemaan liittyvistä kysymyksistä vastaavan pysyvän yhteyspisteen ulkosuhteiden pääosastoon. Sen tehtäviin kuuluvat sukupuolten tasa-arvon edistämiseen tähtäävien sitoumusten koordinointi ja seuranta toimintaohjelman, tasa-arvoa koskevien työohjelmien ja Peking +10 -konferenssin valmistelujen mukaisesti. 8