Asemakaavan ja tonttijaon muutos 38 Mälkiä kortteli 37, puisto- ja katualueet (Kanavamuseo)

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Asemakaavan ja tonttijaon muutos 38 Mälkiä kortteli 37, puisto- ja katualueet (Kanavamuseo) 1001/ /2016 TEKLA 405 Liite Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä puh Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori, puh Kaavavalmistelija Hanna-Maija Marttinen, puh etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Asemakaavan muutosehdotus sekä kaavaselostus liitteineen Kaavamuutosalue sijaitsee Mälkiän kaupunginosassa Saimaan kanavan itäpuolella. Suunnittelualueella toimii Liikenneviraston ylläpitämä Saimaan kanavan museo. Alueen koko on noin 2,7 hehtaaria. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa Kanavamuseon pihapiirin pohjoispuolella olevat, kaupungin omistamat kiinteistöt pientalotonteiksi. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on pääosin museorakennusten korttelialuetta (YM) ja yhden tontin osalta erillispientalojen korttelialuetta (AO). Asemakaavan muutoksella YM-korttelialueen pohjoisosaan Messikadun varteen on muodostettu kaksi erillispientalojen tonttia (AO). AO-tonttien museokortteliin rajoittuville osille on osoitettu puin ja pensain istutettavat alueen osat, jotka muodostavat suojavyöhykkeen museon pihapiirin suuntaan. Osa YM-korttelialueesta on liitetty viereiseen lähivirkistysalueeseen (VL). Jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun aluetta on kavennettu toteutuneen nykytilanteen mukaiseksi ja poistuvat katualueen osat on liitetty viereisiin korttelialueisiin. Kanavamuseon tontti on osoitettu museorakennusten korttelialueena, jolla ympäristö säilytetään (YM/s-1). YM/s-1-alueella on tehty vähäisiä tarkistuksia rakennusala- ja kerroslukumerkintöihin. Museon päärakennus ja kaksi talousrakennusta on varustettu suojelumerkinnöin. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt keväällä 2016 kaupungin aloitteesta. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella

2 Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Kaavaluonnoksesta annettiin 13 lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. (Maarit Pimiä) Tj vt. Tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaavoituksen vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Karjalan museon lausunnot. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tekla KH 9 Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali Asemakaavan selostus liitteineen Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Vireillä olevat kaavat. (JW) KH 257 Kj Kh Kaupunginhallitus päättää asettaa asemakaavan ja tonttijaon muutos 38 Mälkiä kortteli 37, puisto- ja katualueet (Kanavamuseo) maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Karjalan museon lausunnot ja mikäli lausunnoista taikka nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

3 Oheismateriaali Asemakaavan selostus liitteineen Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Teknisen toimen kirje : "Asemakaava on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti ollut yleisesti nähtävillä teknisen toimen kaavoituksessa " Kaavoittajan kirje : Nähtävillä olo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Kaupunginhallitus asetti päätöksellään ( 9) asemakaavamuutoksen ja tonttijaon MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja päätti pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Karjalan museon lausunnot. Ehdotusvaiheen nähtävillä olosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella Etelä-Saimaassa, kaupungin ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä Lappeenrannan kaupungin kaavoituksessa sekä kaupungin kotisivuilla. Asemakaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan museolta ja Liikennevirastolta. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) pidettiin Neuvottelussa käytiin läpi viranomaislausunnoissa esitetyt näkökohdat ja keskusteltiin niiden huomioimisesta asemakaavassa. Viranomaisneuvottelun muistio on kaavaselostuksen liitteenä 3b. Tiivistelmät ehdotusvaiheen lausunnoista sekä vastineet niihin: 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus a) Ei lausuttavaa a) Merkitään tiedoksi. 2. Etelä-Karjalan museo

4 a) Museo katsoo edelleen, että RKY-alueen kulttuurihistorialliset arvot ovat niin merkittävä, ettei kahden asuintontin muodostamista ja rakentamista voida pitää kannatettava. b) Kaavamuutoksessa tonttien palauttamista perustellaan täydennysrakentamisella ja sillä, että hyötypuutarhan "pääosin hävittyä" sen yhteys Kanavamuseon pihapiiriin on heikentynyt (kaavaselostus s.44). Etelä-Karjalan museo pitää entisen hyötypuutarhan nykytilaa valitettavana. Hoitamaton alue varmasti näyttäytyy alueen asukkaillekin houkuttelevana täydennysrakentamisen paikkana (ks. Liite 2c, Kaavanlaatijan vastineet, s. 4). Museo kuitenkin epäilee, ettei asukkailla ja asukasyhdistyksellä välttämättä ole ollut kaikkea Kanavamuseon alueen historiaan, esimerkiksi hyötypuutarhaan, liittyvää tietoa käytettävissään. c) Kanavamuseon rakennusperintökohteita koskevat kaavamääräykset ovat onnistuneet. Kaavamääräyksissä Etelä-Karjalan museo kiinnittää huomiota Kanavamuseon nykyisen kuusiaidan määräykseen: "Raja, jonka kuusiaita on säilytettävä ja tarvittaessa vaiheittain uusittava." Kuusiaita on uudehko ja istutettu alueelle tilanteessa, jossa Kanavamuseon kohdalla edellisen kerran huolestuttiin mahdollisen lisärakentamisen aiheuttamasta maisemahaitasta, Sillä ei välttämättä ole muuta historiallista yhteyttä Kanavamuseon pihapiiriin. Museo korostaa, ettei se pidä nyt esitettyä kaavasuunnitelmaa hyvänä, vaan kulttuuriympäristön kannalta paras ratkaisu olisi hyötypuutarhan palauttaminen ja liittäminen Kanavamuseon alueeseen myös maisemallisesti. Mikäli tontit kuitenkin toteutetaan, tulee riittävästä maisemasuojasta ja puskurivyöhykkeestä huolehtia, mutta jatkosuunnittelussa kannattanee pohtia, pitääkö suojaus toteuttaa nimenomaan nykyisellä kuusiaidalla. d) Liikennevirasto on Etelä-Karjalan museon tietojen mukaan siirtämässä kanavamuseoiden ylläpitämistä hankintapalveluksi. Uudella museotoimijalla voi olla kehityssuunnitelmia Saimaan kanavan museon alueen suhteen. Etelä-Karjalan museo katsoo, että kaava-asiassa pitäisi odottaa uuden museotoimijan varmistumista ja tämän tavoitteita museon ylläpidossa. a) Uudet asuintontit sijoittuvat kanavamuseon alueen pohjoispuolelle ja rajoittuvat pohjoisessa suoraan Messikatuun. Entinen keittiöpuutarha on pääosin hävinnyt ja umpeenkasvanut jo vuosikymmeniä sitten eikä sillä ole enää alkuperäisen kaltaista yhteyttä varsinaiseen museon pihapiiriin. Lisäksi kaavailtujen uusien tonttien viereen on rakennettu 1980-luvulla omakotitalo, joka osaltaan rajaa kanavamuseon pihapiiriä pohjoisen puolelta ja katkaisee luontevan, visuaalisen yhteyden hyötypuutarhan ja kanavan välillä. Kaavamuutoksen mahdollistama uudisrakentaminen sijoittuisi samaan riviin kyseisen omakotitalon kanssa. Uudisrakentamista ja tonttien istuttamista koskevien kaavamääräysten ansiosta uudet asuintontit jäävät museorakennuksiin ja museon pihapiiriin nähden selvästi alisteiseen asemaan. Kaavamuutoksessa esitetty rakentaminen ei vähennä niitä arvoja, joiden perusteella kanavamuseon pihapiiri on luokiteltu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osaksi. b) Kaavamuutoksen tavoitteet perustuvat kaupungin yhdyskuntarakenteen tiivistämisstrategiaan. Saatujen lausuntojen perusteella asemakaavaratkaisu vastaa myös alueen asukkaiden tavoitteita. Asukkailla on ollut käytössään alueen taustaan ja arvoihin liittyvää tietoa muun muassa tämän kaavaprosessin kautta. c) Vaikka kuusiaidalla ei olekaan historiallista yhteyttä Kanavamuseon pihapiiriin, on sen säilyttäminen perusteltua uusien tonttien ja museon välisen maisemallisen rajan osoittamiseksi ja näkösuojan aikaansaamiseksi. Kuusiaita ei ole ainoa suojaava elementti, vaan asemakaavassa on määrätty uusien tonttien museonpuoleiselle rajalle puin ja pensain istutettavat alueen osat, jotka toimivat tontin puoleisina maisemasuojana. Kuusiaita ja istutusalueet muodostavat yhdessä riittävän maisemapuskurin korttelialueiden välillä. Kaava mahdollistaa myös kuusiaidan toteuttamisen

5 myös eri tavalla, kuin nykyisenä muurimaisena aitana. d) Liikennevirasto on ilmoittanut pidetyssä viranomaisneuvottelussa, että se ulkoistaa museotoimijan, mutta varsinaiseen toimintaan tämä ei vaikuta. Myös piha-alueiden kunnossapito on ostettu kiinteistöpalveluyritykseltä. Itse rakennus ja maa-alue jäävät Liikennevirastolle. Museon toimintaan ei ole tulossa muutoksia ja museolle jää jatkossakin riittävästi korttelialuetta kehittää toimintaansa tulevaisuudessa. 3. Liikennevirasto a) Liikennevirasto on katsonut, että alueen ja museon muodostamaan kulttuuriympäristöön ei tulisi osoittaa pientaloja asuinkäyttöön, kuten asemakaavan muutoksessa on esitetty. Tämän johdosta Liikennevirasto esittää, että mikäli kaavaehdotus toteutuu, uudisrakentaminen tulisi sovittaa alueen kulttuurimiljööseen sopivaksi a) Valtakunnallisesti merkittävän RKY-alueen arvojen säilyminen on turvattu asemakaavassa museoalueen suojelumerkinnöillä sekä uudisrakentamista ja alueen istuttamista koskevien asemakaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Uusien tonttien ja niille tulevien rakennusten ja pihapiirien sovittamiseksi Kanavamuseon alueen rakennettuun kulttuuriympäristöön asemakaavassa on määrätty puin ja pensain istutettavat alueet sekä annettu seuraavat yleismääräykset: Alueen uudisrakentamisen on sovelluttava ympäristöönsä sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. AO-korttelialueella julkisivumateriaalina tulee käyttää punaiseksi peittomaalattua laudoitusta. AO-korttelialueen kattokaltevuus tulee olla noin 1:2. Asemakaava-asiakirjoihin ei ole tehty muutoksia MRA 27 :n kuulemisen lausuntojen perusteella. Asemakaava voidaan viedä lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn. (JW) Kj Kh Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan ja tonttijaon muutos 38 Mälkiä kortteli 37, puisto- ja katualueet (Kanavamuseo) hyväksytään.