Porin kaupunki Arviointikertomus

Transkriptio

1 011 Porin kaupunki Arviointikertomus

2 2 Porin kaupungin arviointikertomus

3 Sisällys 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 5 2 TARKASTUSTOIMINTA VUODEN 2010 ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY VUODEN 2011 TARKASTUSTOIMINTA 6 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 18 4 KAUPUNKIKONSERNI 22 5 MUUT HAVAINNOT KAUPUNGIN HALLINNOSTA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIO PERUSTURVATOIMI PERUSTURVAN MENOKEHITYS PERUSTURVAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ PERUSKOULUJEN JA PÄIVÄHOIDON TOIMIPAIKKAVERKOSTO ULKOISTUKSET 32 6 ALLEKIRJOITUKSET 35 Julkaisija Porin kaupunki, tarkastuslautakunta Valokuvat Antero Saari (kuvat sivuilla 1, 5, 8, 12, 29) Suvi Hallikainen (sivu 2), Julia Hannula / Kumppania Oy (sivu 4, 34), Heli Koskela (sivuilla 6, 20) Laura Karjalainen / Kumppania Oy (sivuilla 11, 26), Virpi Laiho (sivuilla 13, 24), Jouni Koivukoski (sivuilla 14, 20), Tarja Tiilimäki (sivu 16), Sami Leppänen (sivu 21), Porin kaupunki (sivuilla 20, 29), Katri Ojala (sivu 22), Jan Virtanen (sivu 29) Ulkoasu Kumppania Oy Paino Eura Print Oy

4 4 Porin kaupungin arviointikertomus

5 Tarkastuslautakunta KUNTALAIN MUKAAN valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Omaksutun käytännön mukaisesti arviointityön tärkeimmät tulokset annetaan valtuustolle kertomuksen muodossa. Lautakunnan tulee myös kiinnittää huomiota kaupungin toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tuloksellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Tämän lisäksi lautakunnalle tehtäväksi on säädetty kaupungin ja tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta sekä tietyistä tarkastustoimen ohjaus- ja hallinnointitehtävistä. Tilintarkastaja antaa valtuustolle erikseen tilintarkastuskertomuksen. Kuntalaki edellyttää, että tilintarkastaja raportoi tilintarkastuskertomuksen ohella myös tilikauden aikana, mikäli epäkohtia havaitaan. YKSITOISTAJÄSENISEEN TARKASTUSLAUTAKUNTAAN OVAT TILIVUONNA 2011 KUULUNEET SEURAAVAT JÄSENET (SULUISSA VARAJÄSENET): Oiva Kaltiokumpu, pj. (Pauli Puttonen) Olli-Pekka Johansson (Pauli Pihlajamäki) Reetta Uusitalo, vpj. (Marja Flinck) Ari Nordström (Tapio Rosnell) Aila Linnanketo-Anttoora (Kristiina Viljanen) Tarja Lehtonen (Anne-Kaarina Lehto) Raimo Soukki (Toni Järvi) Mauno Virta (Markus Anttila) Ville Vettenranta (Jyrki Uusitalo) Anne Granholm (Eeva Kangasniemi) Marjatta Lehtimäki (Seija Gröhn) Tarkastuslautakunta , eturivissä vasemmalta oikealle: puheenjohtaja Oiva Kaltiokumpu, varapuheenjohtaja Reetta Uusitalo sekä jäsen Aila Linnanketo-Anttoora. Keskirivi vasemmalta oikealle: jäsenet Anne Granholm, Mauno Virta, Olli-Pekka Johansson ja Marjatta Lehtimäki. Takarivi vasemmalta oikealle: jäsen Ville Vettenranta, varajäsen Tapio Rosnell sekä jäsen Raimo Soukki. Kuvasta puuttuvat: jäsenet Ari Nordström ja Tarja Lehtonen

6 Tarkastustoiminta VUODEN 2010 ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY Kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan vuoden 2010 arviointikertomusta ja päätti tuolloin kehottaa kaupunginhallitusta ottamaan huomioon esille tuodut näkökohdat. Talouspalvelut pyysi kaupunginvaltuuston toimeksiannon johdosta erikseen lausunnot niiltä yksiköiltä, joiden osalta tarkastuslautakunnan kertomuksessa oli esitetty kriittisiä arvioita toimintojen ja / tai taloudenhoidon osalta. Kaupunginhallitus merkitsi kokouksessaan saadut lausunnot ja niiden käsittelyt tiedoksi sekä kehotti hallintokuntia, laitoksia, lauta- ja johtokuntia sekä hallituksia ottamaan vastaisuudessa huomioon arviointikertomuksessa esitetyt näkökohdat. Kaupunginvaltuusto merkitsi saadut lausunnot tiedoksi kokouksessaan VUODEN 2011 TARKASTUSTOIMINTA Tarkastuslautakunta on pitänyt tilikautta 2011 koskevia kokouksia kaikkiaan 15 kappaletta. Lisäksi lautakunta on tehnyt yhden tarkastuskäynnin, joka suuntautui satamiin. Kahdessa kokouksessa on ollut kuultavana kaupunginjohtajia ja kuudessa kokouksessa johtavia viranhaltijoita. Lisäksi kuultavana on ollut kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tilivuonna 2011 tarkastuslautakunnan työohjelma on koostunut tarkastuskäynnistä sekä tutustumisesta hallintokuntien toimintoihin. Lisäksi lautakunta on kokouksissaan kuullut asiantuntijoita ja hallintokuntien johtavia viranhaltijoita. Tavoite on ollut, että valtuustokauden aikana käydään läpi koko hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio keskeisimmiltä osiltaan. Tilivuoden 2011 aikana arviointityön painopistealueina ovat olleet henkilöstöpalvelut, koulutoimi, päivähoito, perusturvatoimi, kulttuuritoimi ja Porin Satama. Tytäryhteisöistä Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n toimitusjohtaja on esitellyt yhtiön toimintaa lautakunnalle. Kaupungin ja erikseen nimettyjen konserniyhteisöjen tilintarkastuksesta on huolehtinut KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Kaupungin tilintarkastaja on toiminut erikseen nimetyissä tytäryhteisöissä yhtenä tilintarkastajana. Kyseessä on kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan kesken vuodesta 2001 voimassa 6 Porin kaupungin arviointikertomus

7 ollut käytäntö, jossa tarkastuslautakunta kilpailuttaa sekä kaupungin että tytäryhteisöjen tilintarkastuspalvelut samalla kilpailutuksella. Tarkoituksena on ollut, että emolla ja tytäryhteisöillä on yhteinen tilintarkastaja. Mukaan otettavat tytäryhteisöt on päätetty kaupunginhallituksessa ennen kilpailutusta. Tilintarkastusyhteisö on kiinnittänyt tarkastustyössään huomiota muun muassa budjettiylityksiin ja konsernitilinpäätöksen luotettavuuteen. Tilivuoden aikana on tilintarkastusyhteisöltä hankittu lisätarkastuspäiviä. Varsinaisen lakisääteisen tarkastustehtävän ohella tilintarkastusyhteisöllä on ollut toimintayksiköiden ja tytäryhteisöjen antamia konsultointi- ja koulutustoimeksiantoja. Tarkastustoimisto on sopimusvalvonnassaan suorittanut jälkikäteiskontrollia, jolla on määrä taata sopimuksenmukaisuus ja vastuunalaisen tilintarkastajan riippumattomuus. Tilintarkastaja on säännöllisesti raportoinut lautakunnalle työohjelmansa etenemisestä ja keskeisimmistä havainnoista. Lisäksi tilintarkastaja on tehnyt EU-tukien maksatushakemusten varmennuksia ja laatinut toimeksiannon ulkopuolisia lausuntoja. Tarkastuslautakunnan hallinnollisista valmistelutehtävistä, lautakunnan arviointitehtävistä, tilintarkastuksen avustamisesta ja erillisselvityksistä on huolehtinut tarkastustoimisto. Sisäisen tarkastuksen tehtävistä on vastannut edelleen tarkastustoimisto tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen tarkastus on kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen alainen toiminto. Työn ohjelmoinnista vastaa kaupunginjohtaja ja raportointi tapahtuu kaupunginjohtajalle sekä konsernijaoston jäsenille. Painopisteinä ovat kalenterivuonna 2011 olleet perusturvan sisäinen valvonta sekä merkittävistä organisaatiomuutoksista aiheutuneet valvontatehtävät. Tarkastustoimistossa ovat vuonna 2011 työskennelleet johtava tarkastaja, alkaen tarkastuspäällikkö Hannu Liukonen (JHTT), tarkastaja Kirsi Kangasharju (JHTT, alkaen), tarkastaja Niko Poskiparta ( asti), tarkastaja Jari Jaakkola ( alkaen), vs. tarkastaja Johanna Jokelainen (tarkastaja Kirsi Kangasharjun viransijaisena sekä tarkastaja Niko Poskiparran viransijaisena alkaen), tarkastussihteeri Tarja Suojala sekä tarkastussihteeri Kristiina Kallio ( )

8 8 Porin kaupungin arviointikertomus

9 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Uuden 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma. Kuntalain konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta ja toimintakertomusta koskevia pykäliä on ensi kerran ollut sovellettava jo vuonna 2009 laadittaessa vuoden 2008 tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Hallintokeskuksen talouspalvelut-yksikkö antoi kirjeellään kaikille hallintokunnille ohjeen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan tilinpäätös- ja toimintakertomus tulee kunkin hallintokunnan osalta sisältämään selvityksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä numeerisen aineiston informatiivisista suoritteista, muista tunnusluvuista, henkilömäärästä ja taloudesta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan talousarviossa vahvistettujen tavoitteiden pohjalta. Ohjeen mukaan tavoite merkitään toteutuneeksi (kyllä) vain silloin, kun se on täysin toteutunut. Tavoitteet ovat ohjeen mukaisesti tehdyssä talousarviossa jaoteltu keskeisiin tavoitteisiin ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin, joiden molempien toteutuma on selvitettävä. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioitaessa on tarkasteltava käyttötalouden ohella myös investointibudjetin osuutta. Tilinpäätösaineisto tulee saattaa myös hallintokunnan oman lautakunnan käsittelyyn. Talousarvion ja taloussuunnitelman keskeinen työkalu on edelleen BSC-järjestelmä. Tulosalueiden kesken raportoinnin yksityiskohtaisuudessa on eroja. Kuten aikaisemmissa arviointikertomuksissa on todettu, toiminnallisten tavoitteiden ja niitä vastaavien määrärahojen yhteys ei nykyisessä suunnittelujärjestelmässä välity päätöksentekijöille kovinkaan hyvin. Tarkastuslautakunta katsoo, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vaativat edelleenkin kehittämistä ja konkretisointia. Tytäryhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamis- ja raportointimenettelyä ollaan kehittämässä vuodelle 2012 ajoitetun osauudistuksen muodossa. Asiaa on käsitelty kaupunkikonsernia koskevassa luvussa

10 Tulosalueiden toiminnallisissa tavoitteissa on sekä valtuustoon nähden keskeisiä tavoitteita että yksityiskohtaisia tavoitteita. Jaottelua voidaan pitää asianmukaisena ja päätöksentekijöille annettavan informaation kannalta oikeansuuntaisena. Valtuustolle raportoinnissa tulisi kiinnittää huomiota raportointityylien yhtenäistämiseen tulosalueiden kesken, jotta koko kaupunkikonsernin tasolla syntyisi nykyistä tasalaatuisempi tilannekuva. Tilivuotta 2011 koskevassa arviointitehtävässä on pyritty tulosalueittaiseen kattavuuteen. Tarkastuslautakunnan arvioinnissahan on kyse sen arvioimisesta, miten valtuuston alun perin asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Siksi vertailut on tehty valtuuston vahvistaman alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen kesken. Tarkastuslautakunta keskittyy ennen muuta valtuuston asettamiin keskeisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen arviointiin. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen raportointi on pääosin asianmukaista. Lautakunnan mielestä toiminnallisia tavoitteita tulee pyrkiä konkretisoimaan ja selkiyttämään niiden yhteyttä määrärahoihin. Konserniohjausta ja -raportointia tulee edelleen tehostaa. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN YLEINEN KEHITYS Euroalueen talouskehitys on ollut edelleen vaatimatonta. Eräiden euroalueeseen kuuluvien maiden velkaongelmat ovat olleet hidastamassa taloudellisen kasvun käynnistymistä. Suomen talouskasvuksi vuodelle 2011 ennakoidaan 2,6 prosenttia. Kotimainen inflaatio kiihtyi jonkin verran vuoden 2011 aikana. Pääasiallisina syinä ovat energian hinnan nousu sekä eräiden valmisteverojen ja energiaverotuksen tiukennukset. Ennustelaitosten tuoreimmat bkt-kasvua koskevat ennusteet vuodelle 2012 liikkuvat laajassa haarukassa -0,9 prosentin ja 1,9 prosentin välillä. Inflaatiovauhdin ennustetaan jonkin verran hidastuvan vuonna Kuntien taloustilanne heikkeni vuosikatteella ja toimintakatteella mitattuna vuoteen 2010 verrattuna. Vakavaraisuuden osalta on todettavissa, että kuntien velkaantuminen jatkui vuonna Asukasta kohti laskettu velkamäärä kohosi vuonna 2011 edellisvuoteen nähden Manner-Suomen kunnilla 1,56 eurosta 2,085 euroon. Työttömyysaste oli Porissa vuoden 2011 lopussa 12,8 prosenttia, kun se edellisvuonna vastaavana aikana oli 13,6 prosenttia. Koko maassa vastaavat luvut olivat 9,7 prosenttia ja 10,3 prosenttia. Työttömien absoluuttinen määrä samana ajankohtana oli vuoden 2011 lopussa henkeä ja vuotta aiemmin henkeä. Vuoden 2011 alussa asukasluku oli henkeä ja vuoden 2011 lopussa henkeä. Kasvu perustuu tulomuuttoon, koska luonnollinen väestönlisäys puuttui. Vuoden 2011 aikana toteutetuista organisaatiomuutoksista mainittakoon Kiinteistö Oy Porin Ammattiopiston käynnistyminen, ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen käynnistyminen vuoden alussa, Satakunnan ammattikorkeakoulun organisaatiomuutoksen valmistelu ja eräät pienemmät organisaatiojärjestelyt. Perusturvatoimessa on tapahtunut viime vuosien aikana kaksi merkittävää muutosta: sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen ja YTA-alueen muodostaminen. Yhdessä nämä muutokset luovat suuren johtamishaasteen sektorille. Raportoinnissa on kiinnitetty huomiota perusturvatoimen yleisjohdon resursseihin, jotta monet meneillään olevat muutosprosessit saadaan asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti päätökseen. Vuoden 2011 aikana tilanne ei ole parantunut, minkä vuoksi tarkastustoimi on suunnannut lisäpanostusta tämän sektorin arviointiin ja valvontatoimiin. Asiaa selvitetään lähemmin perusturvaa koskevassa osassa. Kaupungin budjettiohjauksen voidaan yleisesti ottaen katsoa toimineen hyvin, mutta perusturvan suurista budjettiylityksistä muodostui koko kaupungin menotaloutta kuristava ilmiö. Kaupungin henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa toimintakertomuksen mukaan henkilöä. Edellisvuoden vastaava luku oli henkeä. Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta. KESKUSHALLINTO Kaupunginhallituksen tulosalueelle oli yhdeksi keskeiseksi toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettu Kirjurinluodon ja Jokikeskuksen sekä torin alueiden kehittäminen ja toteutuksen aloittaminen. Tämä tavoite ei kokonaan toteutunut, vaan investointien rahoitusta tullaan harkitsemaan investointisuunnitelman yhteydessä. Toinen keskeinen tavoite oli kuntaliitoksen ja yhteistoiminta-alueen toteuttaminen. Siinä vuoden 2011 tavoitetaso saavutettiin. Hallintokeskuksen hallintopalvelujen keskeisenä toiminnallisena tavoitteena oli muun muassa, että tarjottavat hallintopalvelut on kartoitettu ja yksilöity, että palveluiden toteuttamiseen tähtäävät prosessit on kuvattu ja että toiminnoille on määritelty laatukriteerit. Tavoite on osittain toteutunut ja osittain vielä vireillä johto- ja toimintasääntöjen päivittämisen osalta. Asiakirjahallintoa ja hallintomenettelyn yhdenmukaistamista koskeva tavoite oli tilinpäätöstietojen mukaan toteutunut. Elinkeinotoimen ostopalvelut-tulosalueella (06) ja Porin Seudun Matkailu Oy Maisa -tulosalueella (13) toiminnalliset tavoitteet on esitetty muista poikkeavasti. POSEK Oy tuottaa elinkeinopalveluja seudun kunnille. Elinkeinoyhtiöiden piirissä on vuonna 2011 ollut käynnissä rakenteellinen muutos, jossa POSEK Oy:n ja Prizztechin asema järjestellään uudelleen yhteisöverkkoa keskittämällä. Elinkeinotoimen suoritelukuja ja eri toimijoiden tehtäväalueita on selostettu toimintakertomuksessa. Se, mikä taho päättää strategiasta, mikä taho valmistelee kuntalain mukaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja mikä taho valvoo aikaansaannosten toteutumista, ei budjetti-informaatiosta käy riittävän hyvin esille. Tarkastuslautakunta katsoo, että elinkeinotoimen budjetti- ja tilinpäätösinformaatiota tulee selkeyttää siten, että elinkeinopolitiikalle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen käyvät ilmi. IT-palveluissa toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Yksi keskeinen tavoite oli Tietohallinnon uusittu johtamismalli käytössä. Tämän tavoitteen saavuttaminen on edelleen 10 Porin kaupungin arviointikertomus

11 Yhdeksi keskeiseksi toiminnalliseksi tavoitteeksi oli asetettu Kirjurinluodon ja Jokikeskuksen sekä torin alueiden kehittäminen ja toteutuksen aloittaminen. viivästynyt. Kaupungin omien IT-asiantuntijoiden keskittäminen ja palvelutuottajapuolen omistus- ja hallinnointijärjestelyt ovat kesken. Tarkastuslautakunta kiinnitti asiaan huomiota vuoden 2010 arviointikertomuksessaan. Etenemismalliksi on otettu oman kaupungin IT-toimintojen keskittämisen kautta eteneminen kaupungin omana toimintana organisoidun tietohallintotoimen ja toisaalta seudullisella pohjalla toimivan ICT-palveluntoimittajan luomiseen. Palveluntoimittajatahoksi on kaavailtu Taloustuki Kuntapalvelut Oy:tä, jonka sisälle tuottajayksikkö sijoittuisi. Molempien puolella on ollut hidastusta aiheuttavia tekijöitä. Viivästyminen luo epätietoisuutta ICT-toimintojen pidemmän aikavälin suunnittelussa ja laiteinvestoinneissa. Tarkastuslautakunta korostaa ratkaisujen teon tarpeellisuutta. Seutuyhteistyön keskeisistä tavoitteista yksi oli PARASrakennemallin toteuttaminen toimintasuunnitelman mukaisesti. Sen toteutuminen on hidastunut, koska muun muassa valtakunnallinen kuntarakenneuudistus on tuonut esille uusia näkökohtia. Toinen keskeinen tavoite, joka koski seudullisen palveluyhteistyön valmistelua, on toteutunut. Talouspalvelujen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat toimintakertomuksen mukaan pääosin toteutuneet. Johdon raportointijärjestelmä on saatu valmiiksi, mutta sen kouluttaminen ja käyttöönotto on siirtynyt vuoden 2012 puolelle. Hallintokeskuksen hankintapalvelujen keskeisiä tavoitteita oli useita. Niistä hankinta- ja toimintamallien kehittäminen, ympäristönäkökulman huomioiminen, resurssien ja palvelutarpeen vastaavuus sekä hankintaprosessien järkeistäminen ovat tilinpäätöksen mukaan toteutuneet. Sen sijaan hankintastrategian laatimistyö on kesken, eli tätä koskeva tavoite ei ole toteutunut. Toiseksi, hankintapalvelujen laskutusta koskeva kartoitus on vielä kesken. Tilinpäätösraportoinnin mukaan virastopäällikkö toteaa, että hankintojen seurantaan ei ole vielä seurantaraportteja / toimintaehdotuksia. Tarkastustoimen eri valvontalohkoilla on saatu havaintoja, että vaikka perusrekistereissä on tarvittavat tiedot ostovolyymeistä ja niiden suuntautumisesta, ei hankintatoimella edelleenkään ole kunnollisia työkaluja hallinnoida ostopalvelusektoria tehtävänantonsa mukaisella tavalla. PERUSTURVA Perusturvan keskeisistä toiminnallisista tavoitteista on lukumääräisesti kaksi kolmannesta toteutunut. Muun muassa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämistä koskeva tavoite on tilinpäätösraportoinnin mukaan toteutunut, samoin nykyisten käytössä olevien resurssien maksimaalinen hyödyntäminen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on vuoden 2011 osalta ollut, että teknologian hyödyntämistarve ja mahdollisuudet palveluissa on selvitetty. Tämä tavoite ei ole toteutunut

12 Palvelutarjonnan näkökulmasta tarvittavien toimitilojen selvittämistä koskeva tavoite on jäänyt toteutumatta. Kiinteistöjen käyttösuunnitelman tekemistä koskeva tavoite on jäänyt saavuttamatta. Myös taloudenpidon vastuuttamista lähiesimiestasolle koskeva osatavoite jäi toteutumatta. Perusturvatoimen tulosalueiden yksityiskohtaisissa tavoitteissa on vuotta 2011 koskevana tavoitetasona esitetty seuraavaa: - ostopalvelusopimukset yhtenäistetty ja tarvittavat kilpailutukset tehty - sopimustenhallintajärjestelmä käyttöönotettu perusturvakeskuksessa - sopimusmenettely ohjeistettu ja mallinnettu Tilinpäätösraportoinnin mukaan edellämainittu tavoite on saavutettu. Tieto on ristiriitainen ja ylioptimistinen, koska valvontatietojen mukaan perusturvatoimen sopimushallinnassa on puutteellisuuksia. Asiaa on käsitelty perusturvaa koskevassa arviointikertomuksen erillisluvussa (sivu 26). Suoritetietojen mukaan avosairaanhoidon käyntejä arvioitiin olevan kappaletta, kun toteutunut määrä oli kappaletta. Aleneman syynä on ensihoidon siirtyminen Satakunnan sairaanhoitopiirille Sairaalan hoitopäivien ennakoitu määrä oli kappaletta ja toteutuma kappaletta. Fysiatrian hoitopäivien arvioitu määrä oli kappaletta ja toteutuma selkeästi suurempi eli kappaletta. Lastensuojelun omien laitosten hoitovuorokausien lukumäärän oli arvioitu olevan , kun toteutumaksi tuli hoitopäivää. Lastensuojelun ostopalvelulaitosten hoitovuorokausia ennakoitiin olevan kappaletta, kun toteutumaksi tuli kappaletta. Toimeentulotukea saavien ruokakuntien lukumäärä oli kymmenisen prosenttia ennakoitua alempi. Vanhainkotien hoitopäivien luku oli suunnitelmassa kappaletta, kun toteutumaksi tuli kappaletta. Hammashuollon käyntimääräennuste oli ja toteutuma Erikoissairaanhoidon ostopalvelujen (T22) tilausketjuja, sisältöä, suoritemääriä ja laatua ei riittävästi selosteta tilinpäätöksessä. Kokonaisten hoitoketjujen tilasta ei välity ohjauksen näkökulmasta juurikaan tietoa. Kun perusturvan ostopalveluissa (T22) menot olivat 85,6 miljoonaa euroa, on kyse toimialan kannalta merkittävästä erästä. Perusturvatoimen raportointi ei riittävällä tavalla sisällä tietoa yhteistoiminta-alueen palvelujen yhtenäistämisestä, erikoissairaanhoidon ostopalvelujen sisällöstä eikä palveluketjujen toimivuudesta. Näissä ylimpien päätöksentekoelinten saama tieto jää puutteelliseksi. Samoin omatuotantoisen toiminnan ja sopimustuottajilta hankittujen palvelupanosten määrälliset ja laadulliset suhteet jäävät tilinpäätösinformaatiossa epäselviksi. Tarkastuslautakunta totesi vuoden 2011 arviointikertomuksessaan, että ostopalvelupanokset, niiden kehitys ja yhteys perusterveydenhuollon tuotantoon täytyy voida kuvata paremmin. Kun erikoissairaanhoidon taloudellinen paino on suuri, on syytä edellyttää yksilöidympää raportointia. KOULUTUS Perus- ja lukiokoulutuksessa ei vuoden 2011 aikana tapahtunut niin laajoja muutoksia kuin parina edeltävänä vuonna. Noormarkun kunnan liittäminen, päivähoidon ja varhaiskasvatuksen yhdistäminen koulutoimeen sekä palveluliikelaitoksen muodostaminen olivat parin vuoden ajan vaatineet perusteellista valmistelua ja henkilöstösiirtoihin liittyviä toimenpiteitä. Arviointityön puitteissa on käyty läpi koulutoimen ja varhaiskasvatuksen synergiamahdollisuuksia, tukipalvelujen organisointiperiaatteita ja hinnoittelua, tilaajaosaamista jne. Perus- ja lukiokoulutuksen keskeisiä tavoitteita oli esitetty yhdeksässä toimenpidekokonaisuudessa. Keskeiset tavoitteet toteutuivat tilinpäätöstietojen mukaan kaikissa kohdissa yhtä lukuun ottamatta, joka oli kouluverkkoselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen. Perusopetuksen oppilasmäärätavoite oli ja toteutuma oppilasta. Lukiolla vastaavat luvut olivat ja oppilasta. Perusopetuksen ja lukion yhteenlasketun opetustuntien määrän oli arvioitu olevan , kun toteutunut määrä oli 12 Porin kaupungin arviointikertomus

13 Liikuntapaikkojen hoidossa ja ylläpidossa on tehostettavaa. Kun erikoissairaanhoidon taloudellinen paino on suuri, on syytä edellyttää yksilöidympää raportointia tuntia. Henkilömäärä oli 881. Palmgren-konservatorion kaikki toiminnalliset tavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman päivittämistä. Ammatillisessa koulutuksessa suoritettujen tutkintojen tavoite oli 12, mikä toteutui sellaisenaan. Taiteen perusopetuksessa annettujen tuntien lukumääräennuste oli , kun toteutuma oli Kokonaishenkilöstömäärä oli 69. Porin seudun kansalaisopiston toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Eräs vuodelle 2011 kirjatuista toteutumattomista tavoitteista oli sen selvittäminen, onko mahdollisuuksia laajemman alueopiston perustamiselle yhteistyössä muiden satakuntalaisten oppilaitosten kanssa. Virastopäällikön raportoinnin mukaan tässä muun muassa toiminnan vakiinnuttamisen tarve ja kesken oleva kuntauudistus on vaikuttanut etenemisvauhtiin. Opiskelijamäärätavoite oli opiskelijaa ja toteutuma Opetustuntien lukumäärätavoite oli ja toteutunut määrä Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen viisi keskeistä toiminnallista tavoitetta toteutuivat. Hoitopäivien määräksi ennakoitiin , kun toteutumaksi tuli hoitopäivää. Hoitopäivien määrän lisääntyminen aiheutti lisämäärärahatarpeen sekä tarvetta henkilöstö- ja tilajärjestelyihin. Ammattikorkeakoulun keskeiset tavoitteet on tilinpäätösinformaation mukaan saavutettu. Virastopäällikköraportoinnin mukaan SAMK oli valtakunnallisessa opetuksen tasovertailussa viides vuonna SAMK:in opiskelijamäärä oli henkeä ja suoritettujen tutkintojen määrä kappaletta. Oppisopimuskoulutuksen kolmesta keskeisestä tavoitteesta toteutui kaksi. Läpäisyasteen prosenttiluku (70 prosenttia) jäi tavoitteesta. Opiskelijamäärätavoite toteutui virastopäällikköraportoinnin mukaan 99,2-prosenttisesti. Suoritelaskennan mukaan valtionosuuteen oikeuttavia opiskelijoita ennakoitiin olevan 1 650, kun toteutuneeksi määräksi tuli opiskelijaa. Porin yliopistokeskus on neljän emoyliopiston muodostama verkostomainen ja monitieteinen tiede- ja taideyhteisö. Yliopistokeskuksen kokonaishenkilömäärä oli kertomusvuonna 194, kun se edellisvuonna oli 201. Yliopistokeskuksen opiskelijamäärä oli 1 598, kun tavoite oli Suurin alenema on TTY:n opiskelijoiden kohdalla. KIRJASTO JA KULTTUURIHALLINTO Kulttuuritoimi toimi kolmatta vuottaan uudistetun johtosäännön ja organisaation puitteissa. Organisaatiouudistuksen lähtökohtana oli kulttuurisektorin toimintojen kokoaminen yhteen sekä kaupunkiorganisaation toimivuuden ja johtamisen parantaminen. Kulttuuritoimen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Museoiden kokoelmakeskushanke jatkuu maakunnallisena pilottina yhteistyössä Museoviraston kanssa. Kulttuuritoimen yhteinen henkilöstösuunnitelma on vielä toteuttamatta. Kulttuuritoimi oli yhtenä kohteena tarkastuslautakunnan vuoden 2011 työohjelmassa. Arviointityön yhteydessä on todettu, että kokoelmakeskushankkeen hankesuunnittelussa on nyt otettu aiempaan nähden laajapohjaisempi lähestymistapa. Edellä mainitun johtosääntöuudistuksen jälkeen yhden hallintokunnan alaisuuteen keskitettiin entistä useampia tulosalueita. Niille oli ennestään resursoitu henkilöstöresursseja itsenäisen toiminnan tarpeita silmällä pitäen. Päällekkäisyyksiä on vielä jossain määrin. Arviointityön yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan muun muassa markkinointi- ja tiedotustoiminnot ovat tällaisia. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kulttuuritoimessa tulosalueiden yhdistämisestä aikaansaatavat synergiaedut hyödynnetään ja tarpeettomasta reviiriajattelusta luovutaan

14 Kulttuuritoimessa päällekkäisyyksiä on vielä jossain määrin, muun muassa markkinointi- ja tiedotustoiminnot ovat tällaisia. 14 Porin kaupungin arviointikertomus

15 Kirjastopalveluissa käyntimäärätavoite oli kävijää ja toteutuma Lainauksia ennakoitiin olevan , kun toteutumaksi tuli lainausta. Käyntejä www-sivuilla ennakoitiin olevan , kun toteutunut määrä oli Pori Sinfoniettan kuulijamäärätavoite oli kuulijaa ja toteutunut kuulijaa. Esiintymismääräksi ennakoitiin 50, kun toteutuma oli 61. Satakunnan Museon näyttelyjen määräksi oli suunniteltu 40 kappaletta, kun toteutuma oli 28 kappaletta. Henkilömääräksi oli suunniteltu 36, kun toteutuma oli 41 henkeä. Taidemuseon suoritetilaston mukaan asiakaskontaktien määräksi ennakoitiin kontaktia, kun toteutuma oli kappaletta. Taidemuseon henkilömäärä oli 32 (edellisvuonna 20) henkeä. Näyttelyjen lukumääräksi ennakoitiin 32 kappaletta, kun toteutumaksi tuli 41 kappaletta. Taidekoulun oppilasmäärä oli 24 ja lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilasmäärä 252 oppilasta. Koulun opettajien toteutunut lukumäärä oli 7. VAPAA-AIKAHALLINTO Vapaa-aikatoimen tulosalueella keskeisiä tavoitteita ovat olleet liikunnan edistäminen ja markkinointi, liikunnan ohjaus ja kuntoliikunta, nuorisotilatoiminta, nuorten osallisuus ja verkkonuorisotyö, liikuntapaikkojen ylläpito, hoito, kehittäminen ja markkinointi sekä tuottavuuden parantaminen. Tilinpäätösraportoinnin mukaan kaikki keskeiset tavoitteet on saavutettu. YHDYSKUNTA- JA MUUT PALVELUT Ympäristövirasto vastaa ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja rakennusvalvonnan palvelujen järjestämisestä. Lisäksi se vastaa jätehuollon suunnittelusta ja jäteneuvonnan toteuttamisesta. Elintarvike- ja ympäristölaboratorion toiminta kuuluu myös ympäristövirastolle. Ympäristöviraston keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat lähes kokonaan toteutuneet. Suoritemäärissä tavoitteiden ja toteutumalukujen kesken on eroja. Ympäristönsuojelun tarkastusten lukumäärä oli suunnitelman mukaan 300, mikä lähes toteutuikin. Terveysvalvonnan tarkastusten ennuste oli kappaletta, kun toteutumaksi tuli tarkastusta. Rakennusvalvonnan ratkaistujen lupien määräksi arvioitiin 800 kappaletta, mutta toteumaksi tuli ratkaistua lupaa. Eläinlääkinnän toimenpiteiden lukumääräksi ennakoitiin kappaletta, mutta toteutunut määrä oli kappaletta. Henkilömäärä oli talousarviossa 42, mutta toteutuma 58 henkilöä. Eläinlääkinnän suoritemäärään on vaikuttanut henkilöstöresurssien kasvu. Porilab muutettiin ympäristöviraston erilliseksi taseyksiköksi vuonna Päätös taseyksiköstä tehtiin ympäristöviraston perustamisen yhteydessä kaupunginvaltuustossa Porilabin tehtävänä on toimintakertomuksen mukaan tuottaa asiakkailleen korkealaatuisia laboratoriopalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti. Porilab ei ole kuitenkaan näitä tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteitaan saavuttanut vuosien aikana. Vuonna 2009 Porilabin alijäämä oli noin euroa, vuonna 2010 noin euroa ja vuonna 2011 vielä euroa. Porilabin tulos on siis ollut alijäämäinen kolmen vuoden ajan. Kuntaliiton suosituksen mukaan taseyksikön tulojen tulee suunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset. Lisäksi suosituksessa lähdetään siitä, että taseyksikön toiminta on suunniteltava siten, ettei talous muodostu pitkällä aikavälillä tai pysyvästi alijäämäiseksi. Saadun selvityksen mukaan ympäristövirasto ja konsernijohto ovat kevään aikana käyneet tulosongelmia ja eri ratkaisumalleja läpi. Tarkastuslautakunta katsoo, että Porilab-taseyksikön asema palvelutuotannossa tulee perusteellisesti selvittää esimerkiksi organisaatiotoimikunnassa ja tehdä tarvittavat muutokset tappiokierteen lopettamiseksi. Satakunnan pelastuslaitos hoitaa kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslain mukaiset pelastus- ja onnettomuuksien ehkäisytehtävät Satakunnan maakunnan alueella. Kaikissa satakuntalaisissa kunnissa on vähintään yksi toimipiste eli paloasema. Satakunnan pelastuslaitos on hallinnollisesti Porin kaupungin taseyksikkö. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Satakunnan pelastuslaitos on asettanut neljä keskeistä toiminnallista tavoitetta. Tilinpäätösraportoinnin mukaan tavoitteet on saavutettu. Rahoituksellisesti pelastuslaitos on siirtynyt kokonaan asukasperusteiseen kustannusmalliin, jossa kustannukset jaetaan asukasmäärän perusteella. Vastuuhenkilöraportoinnin mukaan kustannustenjakomalli on aikaansaanut sen, että kuntakohtainen ajattelu ja toiminta on entisestään vähentynyt. Informatiivisissa suoritteissa palotarkastusten määrä on kerran vuodessa tehtävien tarkastusten osalta toteutunut tavoitteisiin nähden 97-prosenttisesti, mutta kolme kertaa vuodessa toteutettujen tarkastusten osalta vain 76-prosenttisesti. Kerran 10 vuodessa tarkastettavien osalta tilanne ei ole läheskään tavoitteen mukainen. Pelastustoiminnassa pelastushälytyslähtöjen määrä oli laitoksen alueella suunnitelmassa 5 200, kun toteuma oli lähtöä. Sairaankuljetusten määrä oli , kun suunnitelma oli lähtöä. Teknisen palvelukeskuksen keskeiset toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Raakamaan hankintatavoite oli 50 hehtaaria ja tonttien luovutustavoite 100 kappaletta. Raakamaata hankittiin 72,3 hehtaaria ja tontteja luovutettiin 97 kappaletta. Rakennettavia katuneliöitä suunniteltiin , mutta toteutuma jäi neliöön. Kunnossapidettävän kadun yhteenlaskettu pituus oli 908 kilometriä. LIIKELAITOKSET Porin Sataman tavaraliikenne oli 5,4 miljoonaa tonnia, mikä vastaa talousarviossa esitettyä tavoitetta. Kasvua oli 9,16 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Porin Satama pystyi saavuttamaan osan toiminnallisista tavoitteistaan. Keskeisenä tavoitteena olleen yhtiöittämisselvityksen eteenpäin vieminen omistajan antaman aikataulun mukaan ei toteutunut, sillä lakiesityksen siirtyminen eteenpäin pysäytti yhtiöittämisselvityksen teon ja omistajan tilaama selvitys keskeytettiin. Alkuvuoden huonosta tuloksesta johtuneet säästötavoitevaatimukset siirsivät organisaation uudistamista. Säästötavoitteet vaikuttivat myös sataman markkinointiin liittyvien tavoitteiden toteutumiseen, vaikka uut

16 Porin Sataman tavaraliikenne oli 5,4 miljoonaa tonnia, mikä vastaa talousarviossa esitettyä tavoitetta. Kasvua oli 9,16 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. ta 12-metrin laituria ja väylää tuotiin ansiokkaasti esille lehdistössä. Muut keskeiset tavoitteet liittyivät raportointijärjestelmän kehittämiseen ja henkilöstön kanssa käytävän vuoropuhelun aloittamiseen. Nämä tavoitteet ovat osittain toteutuneet. Tunnusluvuista tulot / henkilömäärä oli 95,4 prosenttia ja menot / henkilömäärä 104,3 prosenttia suunnitellusta. Porin Veden myymä vesimäärä oli 5,2 miljoonaa kuutiometriä, kun tavoite oli 5,1 miljoonaa kuutiometriä. Myyty vesimäärä oli edellisvuoden määrään verrattuna noin 0,2 miljoonaa kuutiometriä vähemmän. Laskutetun jäteveden määrä oli 8,2 miljoonaa kuutiometriä tavoitteen ollessa 8,0 miljoonaa kuutiometriä. Yhtenä keskeisenä toiminnallisena tavoitteena oli investointien rahoittaminen ilman kaupungilta otettavaa lainaa. Vuoden 2011 poikkeuksellisen suuret investoinnit toteutettiin lähes täysin omarahoitteisesti. Lukkarinsannan varavesilaitoksen varsinaiset rakennus- ja asennustyöt saatiin valmiiksi vuonna 2011, mutta laitoksen koekäyttö ja käyttöönotto siirtyi vuodelle Keskeisenä toiminnallisena tavoitteena ollut jätevesipuhdistamoiden toimiminen ympäristölupien mukaisesti toteutui. Porin Jätehuolto järjestää Porin seudun asukkaiden jätelain 16 Porin kaupungin arviointikertomus

17 mukaisen yhdyskuntajätehuollon sopimuksen mukaisesti. Hyödynnettävien jätteiden määrä oli tonnia, kun tavoite oli tonnia. Edellisvuoden luku oli tonnia. Loppusijoitettu jätemäärä oli tonnia, kun tavoite oli tonnia. Porin Jätehuollolle asetettuja keskeisiä toiminnallisia tavoitteita oli kaksi. Ensimmäinen tavoite oli kuljetuslogistiikan taloudellisuus ja vähäpäästöisyys. Toinen tavoite oli hankintojen kilpailuttaminen tehokkaasti. Molemmat tavoitteet ovat toteutuneet. Satakunnan Työterveyspalvelut on kolmantena toimintavuotenaan vakiinnuttanut toimintansa. Työn painopiste on ennaltaehkäisevässä työterveydenhuoltotyössä. Liikelaitos saavutti pääosaltaan suunnitellulla tavalla keskeiset toiminnalliset tavoitteet, joita olivat yhteistyön toimintamallin luominen kuntien / asiakasyritysten kanssa, tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen. Yhteistyömallit on sovittu. Tavoitteena tasapainoinen talous ei täysin toteutunut, koska liikelaitosta haittasi 10 kuukautta kestänyt henkilökuntavajaus. Tulostavoitteiden toteutumatta jääminen johtuu uusien työntekijöiden perehdyttämiseen kuluvasta ajasta ja asiakaskuntajaon uudelleenorganisoinnin vaatimasta perehdyttämisestä. Tuottavuuden parantamiseen liittyvä tavoitetaso saavutettiin pääosin. Henkilökunnan määrä vastaa tarvetta, mutta osaamiskartoitus on vasta valmisteluasteella. Porin Palveluliikelaitoksen toiminta vakiintui toisen varsinaisen toimintavuoden aikana. Organisaation jakaminen kahteen ydintoimintaan Ateria ja puhtaus -tulosyksikköön sekä kiinteistönhoidon tulosyksikköön on ollut toimiva ratkaisu. Keskeisimpinä toiminnallisina tavoitteina olivat prosessoidut palvelut ja tehokkaat rakenteet, tuottavuuden parantaminen ja laatujärjestelmä. Toiminnalliset tavoitteet ovat pääasiallisesti toteutuneet. Toimintajärjestelmä valmistuu vuonna Ateriaja puhtauspalveluiden mitoituksen välitavoitteet on saavutettu. Kiinteistönhoidon mitoitusta tehdään parhaillaan ja se valmistuu vuoden 2012 aikana

18 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Talousarvio vuodelle 2011 vahvistettiin Porin kaupunginvaltuustossa Alkuperäisessä talousarviossa vuosikatteeksi arvioitiin 30,6 miljoonaa euroa. Toteutunut vuosikate oli 25,6 miljoonaa euroa (29,7 miljoonaa euroa vuonna 2010). Porissa vuosikate oli 308 euroa /asukas vuonna Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan keskimääräinen vuosikate oli kunnissa 390 euroa / asukas (sisältää liikelaitokset). Vuosikate kaikissa kunnissa keskimäärin huononi edellisestä vuodesta 15 prosenttia ja Porissa noin 14 prosenttia. Porin kaupungin vuosikate / asukas oli siis 21,0 prosenttia pienempi verrattuna ennakkotietoon kuntien keskimääräisestä vuosikatteesta asukasta kohti. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ). Vuoden 2011 tunnusluku vuosikate poistoista oli 101 prosenttia (110 prosenttia vuonna 2010). Tulorahoitus on vuosikate poistoista tunnusluvun mukaan kriittisellä rajalla. Manner-Suomen kunnissa sama tunnusluku Kuntaliiton tilinpäätösarvion mukaan oli keskimäärin 122 prosenttia poistoista. Porin kaupungin tilikauden ylijäämäksi jäi 14,6 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa vuonna 2010). Tulokseen vaikutti satunnaisiin tuottoihin kirjattu noin 17 miljoonan euron erä, joka aiheutui kiinteistöjen apporttiluovutuksesta. Ilman satunnaisia tuottoja tilikauden alijäämäksi olisi muodostunut noin 1,9 miljoonaa euroa. Alkuperäinen talousarvio tähtäsi lähes nollatulokseen (ylijäämä 0,03 miljoonaa euroa). Liikelaitosten osuus tilikauden ylijäämästä oli 0,9 miljoonaa euroa. Vuosikatteesta liikelaitosten osuus oli 40 prosenttia. Porissa tapahtui samansuuntaista taloustilanteen heikkenemistä kuin Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan muissakin Suomen kunnissa. Toimintakate huononi 5,4 prosenttia ja vuosikate 13,8 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Budjettikuri hallintokunnissa piti pääosin hyvin, mutta perusturva ylitti budjettinsa yhteensä noin 16,5 miljoonalla eurolla. Toimintakate toteutui kuitenkin vain noin 10 miljoonaa euroa huonompana kuin talousarviossa johtuen arvioitua positiivisemmasta lomapalkkavelkamuutoksen kirjauksesta sekä käyttöomaisuuden myyntivoitosta. Kaupunkikonsernin vuosikate oli 58,8 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä oli 4,2 miljoonaa euroa. Konsernitilinpäätöksestä on konsernin sisäiset erät eliminoitu, joten apporttiomaisuuden luovutuksesta Kiinteistö Oy Porin Ammattiopistolle johtuvaa näennäistä tuloa ei sisälly tähän lukuun. Verotuloja kertyi 263,3 miljoonaa euroa, mikä oli 1,6 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4,0 prosenttia (vuonna 2010 verotuloja kertyi 253,2 miljoonaa euroa). Tilinpäätösajankohtana kaupungin lainamäärä oli 177,3 miljoonaa euroa eli euroa / asukas, kun se oli euroa / asukas. Koko maan arvioitu keskiarvo vuonna 2011 oli euroa / asukas. Vuoden 2011 lopussa kunnan antamia vastuusitoumuksia sen kanssa samaan konserniin kuuluvien VUODEN 2011 ALKUPERÄISEN TALOUSARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN VERTAILU: Käyttötalous Talousarvio milj. euroa Tilinpäätös milj. euroa Muutos - % Tulot 331,2 358,8 +8,3 Menot -694,7-737,4 +6,1 Netto -363,4-378,6 +4,2 Investoinnit Tulot 4,2 7,2 +71,8 Menot -54,4-59,8 +9,9 Netto -50,2-52,5 +4,6 Rahoitus Tulot 400,3 407,9 +1,9 Menot -6,3-3,7-41,3 Netto 394,1 404,2 +2,6 18 Porin kaupungin arviointikertomus

19 KONSERNIYHTEISÖIDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄT Yli- ja alijäämän tehneiden konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhteisöiden osuus koko kaupunkikonsernista 37 % 29 % % Ylijäämän tehneet konserniyhteisöt Nollajäämän tehneet konserniyhteisöt Alijäämän tehneet konserniyhteisöt 34 % HUOM. Konserniyhteisöihin ei ole otettu mukaan emoyhteisönä olevaa Porin kaupunkia. VUOSIKATE JA NETTOINVESTOINNIT Vuosikate Nettoinvestoinnit VUOSIKATE on käyttötaloudesta ylijäävä rahamäärä, joka voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. TOIMINTAKATTEEN MUUTOS VERRATTUNA VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN SUMMAN MUUTOKSEEN Toimintakate (itseisarvo, toimintakate on negatiivinen) Verotulot + Valtionosuudet TOIMINTAKATE ilmoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää toimintatuottojen jälkeen verotuloin ja valtionosuuksin katettaviksi

20 KESKEISET VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT NETTOMENOLISÄYKSET KÄYTTÖ- TALOUSOSAAN OLIVAT SEURAAVAT: Perusturva (T20) 8,7 miljoonaa euroa Perusturvan ostopalvelut (T22) 7,8 miljoonaa euroa Toimitilat (T76) 2,0 miljoonaa euroa Tekninen palvelukeskus (T72) +1,5 miljoonaa euroa INVESTOINTIOSAAN TEHTIIN VARSIN PIENIÄ LISÄYKSIÄ. SUURIMMAT EROT ALKUPERÄISEEN TALOUSARVIOON: Talouspalvelut (T10) 1,8 miljoonaa euroa, joka johtui pääomavastikkeiden kirjauskäytännön muuttamisesta Perus- ja lukiokoulutus (T25) 1,2 miljoonaa euroa Porin Vesi 1,2 miljoonaa euroa yhteisöjen puolesta oli annettu 152,7 miljoonaa euroa, mikä oli 7,5 prosenttia vähemmän verrattuna vuoteen 2010 (vuoden 2010 lopussa 165,1 miljoonaa euroa). Suurimpia investointeja vuonna 2011 olivat mm. keskustan uimahalli, asunto- ja teollisuusalueiden kadut, kiinteistöjen kunnostus, pääterveysaseman saneeraus ja Kuninkaanhaan yläasteen peruskorjaus. Liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 21,8 miljoonaa euroa, mikä on 42 prosenttia koko kaupungin nettoinvestoinneista. Vuonna 2011 ei tapahtunut suuria muutoksia kaupungin organisaatiorakenteen kannalta. Myöskään keskeisissä tulovirroissa eli valtionosuuksissa ja verotuloissa ja näihin liittyvässä lainsäädännössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tilinpäätökset 2010 ja 2011 ovat siten pääosin vertailukelpoisia keskenään. Liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista oli 34 prosenttia ja toimintakuluista 9 prosenttia. Liikelaitokset tuottivat 40 prosenttia kaupungin vuosikatteesta ja niiden yhteenlaskettu ylijäämä oli 0,9 miljoonaa euroa. Vuosi 2011 oli siten merkittävästi heikompi liikelaitosten ylijäämien suhteen kuin vuosi Merkittävimpien tulojen eli valtionosuuksien kasvuvauhti (4,8 prosenttia) ja verotulojen kasvuvauhti (4,0 prosenttia) on alhaisempi kuin kaupungin käyttötalouden kasvuvauhti 8,3 prosenttia. Perusturva on merkittävin hallintokunta kokoluokaltaan ja sen menojen kehitys on ollut voimakasta. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 menot nousivat 8,1 prosenttia, kun edellä mainittujen keskeisten rahoituserien keskimääräinen kasvu oli vain 4,3 prosenttia. Tällainen menojen ja tulojen kasvuvauhdin eron kehitys on pidemmän päälle kestämätöntä. 20 Porin kaupungin arviointikertomus

21 LIIKELAITOSTEN TALOUS Porin Satama tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 2,1 miljoonaa euroa. Porin Sataman vuosikate oli 3,6 miljoonaa euroa, mikä oli 0,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Liikevaihto oli 13,5 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä oli 0,09 miljoonaa euroa, mikä oli 0,6 miljoonaa euroa huonommin kuin talousarviossa. Liikennemäärä oli 5,4 miljoonaa tonnia, mikä vastasi hyvin talousarviota. Liiketoiminnan juoksevat kulut olivat 10,5 miljoonaa euroa suuremmat kuin oli arvioitu. Eniten menoja kasvatti talven ajan kunnossapito ja satamajäänmurto. Myös korkokulut kasvoivat edellisestä vuodesta kaupungille tuloutettavan peruspääoman korkovaatimuksen kasvaessa 4 prosentista 5 prosenttiin. Bruttoinvestoinnit olivat 11,0 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit kohdistuivat edelleen 12-metrin väylään ja laituriin sekä siihen liittyvään tekniikkaan ja nosturikalustoon. Porin Vesi tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 2,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 19,2 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä oli 0,6 miljoonaa euroa, mikä oli 2,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Ylijäämä ennen satunnaisia eriä oli 1,6 miljoonaa euroa ja siitä johtokunta ehdottaa siirrettäväksi 1 miljoonaa euroa varauksena vesi- ja viemäriverkoston saneeraukseen. Kaupunginhallitus toteaa Porin Veden 1,0 miljoonan euron investointivarauksen osalta menettelyn, jossa liikelaitos tekee vapaaehtoisen varauksen kaupunginhallitusta tästä tiedottamatta ja kuulematta, olleen kaupungin hyvien toimintatapojen vastainen. Varaus otetaan huomioon vuoden 2013 talousarviota laadittaessa. Poikkeuksellisen suuret investoinnit (netto 10,6 miljoonaa euroa) voitiin lähes kokonaisuudessaan toteuttaa omarahoitteisesti. Suurin investointi oli Lukkarinsannan rakentaminen (5,9 miljoonaa euroa). Lisäksi tonttituotannon edellyttämät verkostojen laajennusinvestoinnit pystyttiin toteuttamaan. Porin Jätehuolto tuloutti kaupungille 0,05 miljoonaa euroa talousarvion mukaisesti. Liikevaihto oli 4,0 miljoonaa euroa. Porin Jätehuollon tilikauden ylijäämä oli 0,4 miljoonaa euroa eli noin 0,4 miljoonaa euroa arvioitua parempi. Hangassuon vanhan alueen jälkihoitoon on vuonna 2011 käytetty 0,9 miljoonaa euroa, joka on purettu taseen pakollisista varauksista. Hangassuon uuden alueen jälkihoitoon pakollisiin varauksiin on lisätty 0,3 miljoonaa euroa. Satakunnan työterveyspalvelut -liikelaitoksen liikevaihto oli 3,8 miljoonaa euroa. Vuosikate oli -0,006 miljoonaa euroa. Liikelaitos tuloutti talousarvion mukaisesti Porin kaupungille 5 prosenttia korkoa peruspääomasta eli 0,02 miljoonaa euroa. Peruspääoman korkoa nostettiin edellisestä vuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä. Tilikauden alijäämäksi muodostui -0,006 miljoonaa euroa, mikä oli noin 0,046 miljoonaa euroa vähemmän kuin oli ollut tavoitteena. Vuodelle 2011 ei ollut budjetoitu investointeja. Talous toteutui tasapainoisemmin kuin edellisvuonna ja tilikauden tulos ennen lomapalkkavelan tilinpäätöskirjausta oli ylijäämäinen. Porin Palveluliikelaitos vakiinnutti toimintansa toisen toimintavuotensa aikana. Liikevaihto oli 35,2 miljoonaa euroa. Vuosikate ja tilikauden alijäämä oli -0,03 miljoonaa euroa, mikä oli 0,4 miljoonaa euroa huonompi kuin talousarviossa. Liikelaitos tuloutti kaupungille 0,3 miljoonaa euroa korvauksena omasta pääomasta talousarvion mukaisesti. Omaa pääomaa lisättiin 6,4 miljoonalla eurolla Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksen tultua valmiiksi syksyllä 2010 ja siksi myös vaadittu peruspääoman korko kasvoi. Henkilöstökulut kasvoivat budjetoitua enemmän ja myös lomapalkkavelan muutoksen kasvu vaikutti tulokseen. Investointeja tehtiin 0,4 miljoonalla eurolla ja ne kohdistuivat kiinteistönhoidon koneisiin ja laitteisiin. Tarkastuslautakunta toteaa, että tilikauden ylijäämä 14,6 miljoonaa euroa sisältää apporttiluovutuksesta johtuvia satunnaisia tuloja 17 miljoonan euron verran. Satunnaisten erien eliminoinnin jälkeen todellinen tilikauden tulos jää siten 1,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, joka kaupunginhallituksen mukaan parhaiten kuvaa tilikauden toiminnallista tulosta. Budjettikuri piti valtaosassa hallintokuntia. Tarkastuslautakunta on huolissaan perusturvan menokehityksestä ja budjettikurin laiminlyönnistä. Myös koko kaupungin käyttötalouden kasvuvauhti on liian suuri tulojen kasvuun nähden. Kaupungin menokehitys ei ole tarkastuslautakunnan mielestä kestävällä pohjalla, vaan nyt vaaditaan toimintojen järkeistämistä. Perusturvan osuus käyttötalousmenoista (netto) on noin 40 prosenttia, joten siellä tehtävillä toimenpiteillä on suurin merkitys koko kaupungin talouden kannalta

22 Kaupunkikonserni KAUPUNKIKONSERNIIN KUULUU kaupunkiorganisaation lisäksi yhtiöitä ja muita yhteisöjä. Tilinpäätöshetkellä konsernitilinpäätökseen sisältyi 48 tytäryhtiötä, 1 yhdistys, 5 säätiötä ja 2 osakkuusyhteisöä. Yhdistelemättä oli 1 yhtiö ja 11 osakkuusyhteisöä. Tämän ohella tulevat kuntayhtymät, joita oli yhdistelty tilinpäätökseen kaksi kappaletta. Tarkastuslautakunta kiinnitti aikaisemmassa arviointikertomuksessaan huomiota siihen, että tytäryhteisöiden lukumäärä on huomattavan korkea. Tilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöiden lukumäärä on kasvanut viime vuodesta viidellä tytäryhteisöllä. Uutena tytäryhteisönä toimintansa tilivuoden aikana aloitti Kiinteistö Oy Porin Ammattiopisto. Kiinteistö Oy Satakunnan ammattikorkeakoulu perustettiin tilivuoden aikana, mutta sitä ei virallisesti rekisteröity. Tilivuoden aikana aloitettiin Prizztech Oy:n, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n ja Porin Seudun Yrityspalveluyhdistys ry:n (Enter) toimintojen yhdistäminen. Kaupunginvaltuuston hyväksymällä keskushallinnon johtosäännön muutoksella on kaupunginjohtajan välittömään alaisuuteen perustettu omistajaohjaus- ja rahoitustoiminto. Kaupunginhallitus on hyväksynyt keskushallinnon toimintasäännön, jolla määrätään omistajaohjaus- ja rahoitustoiminnon tehtävistä ja toimintavallasta. Kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteuttajina ja noudattavat kaupunginvaltuuston määrittelemää omistajapolitiikkaa. Kuntalain uudet kuntakonsernia koskevat säännökset tulivat voimaan vuonna Uusituissa säännöksissä määritellään kuntakonserni sekä selkeytetään kuntakonsernin ohjausta säätämällä kunnan eri toimielinten ja kunnan viranhaltijajohdon konsernia koskevasta toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan talousarvion laadinnan yhteydessä vuositason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteiden toteutumista seurataan puolivuosi- ja vuositasolla. Kahdeksan keskeisen Tavoitteiden käsittelyjärjestyksen uudistus parantaa tytäryhteisöjen toiminnan läpinäkyvyyttä. Muutokset luovat oikein toimiessaan puitteet parantaa konserniohjausta ja -valvontaa. 22 Porin kaupungin arviointikertomus

23 tytäryhteisön osalta tavoitteiden toteutumista seurataan kuitenkin neljännesvuosittain. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen laatimat ja hyväksymät toiminta-ajatukset sekä keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle Kaupunkikonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä koskeva talousarvioneuvottelu vuodelle 2011 käytiin Tarkastuslautakunta on aikaisemmassa kertomuksessaan katsonut, että tytäryhteisöjen taloudellisten tavoitteiden asettamiskäytäntö on kehittymätön. Siihen nähden, mikä merkitys tytäryhteisöillä on kaupungin vastuissa, niiden näkyvyys talousarvioprosessissa on vähäinen. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen, jonka perusteella kahdeksan keskeisen tytäryhteisön tavoitteenasetantaa vuoden 2012 osalta tehostetaan. Tämä tavoitteiden käsittelyjärjestyksen muutos merkittävien tytäryhteisöjen kohdalla on tervetullut uudistus, joka parantaa tytäryhteisöjen toiminnan läpinäkyvyyttä. Tarkastuslautakunta oli vuoden 2010 arviointikertomuksessaan kiinnittänyt huomiota Porin kaupungin konserniohjeeseen ja todennut, ettei konserniohje ollut riittävän velvoittava suhteessa tytäryhteisöihin. Merkittävänä puutteena tarkastuslautakunta piti sitä, että konserniohjeessa ei asetettu erillistä velvollisuutta tiedottaa konsernijohdolle tietyistä toimenpiteistä tai hakea suostumusta tai ennakkokäsitystä niihin. Konsernijaosto valmisteli uuden konserniohjeen ja antoi evästykset jatkovalmistelulle Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden konserniohjeen Uuteen konserniohjeeseen lisättiin muun muassa kohta pääomistajan ennakkokäsityksen hankkimisesta ja tytäryhteisöiden tiedottamisvelvollisuudesta. Tarkastuslautakunta toteaa, että tilivuoden 2011 aikana on aloitettu merkittävä muutos tytäryhteisöiden toiminnan ohjauksen ja valvonnan tehostamiseksi. Muutokset luovat oikein toimiessaan puitteet parantaa konserniohjausta ja -valvontaa. Tarkastuslautakunta pitää tätä tärkeänä, koska tytäryhteisöillä on huomattava merkitys kaupungin vastuissa

24 KESKEISIMMÄT TYTÄRYHTEISÖT Länsirannikon Koulutus Oy saavutti pääosin toiminnalliset tavoitteensa. Yhtiön liikevaihto oli 61,5 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli -2,3 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa 0,9 miljoonaa euroa. Taloudellisia tavoitteita ei saavutettu. Syitä tälle huomattavalle poikkeamalle olivat valtionosuuden tuloksellisuusrahan laskeminen, harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen poisjääminen, työvoimahallinnon rahoituksen väheneminen ja henkilöstökulujen budjetoitujen kulujen ylittäminen. Opiskelijamäärä oli yhteensä opiskelijaa, joista oli ammatillisessa peruskoulutuksessa. Pori Energia Oy:n toiminnalliset tavoitteet saavutettiin osittain. Sähköenergian myynnissä tavoite oli GWh ja toteutunut määrä GWh. Lämpöenergian myynnissä tavoite oli 878 GWh ja toteutunut määrä 591 GWh. Vuonna 2011 Pori Energia Oy -konsernin budjetoitu liikevaihto oli 155,5 miljoonaa euroa ja toteutunut liikevaihto 160,6 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi merkittävästi ja ylitti tavoitteen. Tavoitetulos oli 9,8 miljoonaa euroa ja toteutunut tulos 8,6 miljoonaa euroa. Kannattavuustavoitteet eivät toteutuneet, mutta tulos oli merkittävästi parempi kuin vuonna Tilinpäätösraportin mukaan Pori Energia Oy -konserni ei voi kokonaan suojautua tuotantoon liittyviltä markkinariskeiltä. Porin Linjat Oy:n liikevaihto oli hieman yli tavoitteen 5,98 miljoonaa euroa ja tulos oli euroa (0 euroa vuonna 2010). Matkustajaliikenteen matkustajamäärä kasvoi 0,17 prosentilla. Taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Muut tavoitteet saavutettiin osittain. Yhtiön omaisuus on vakuutettu tavalla, jolla riskitoteutumia pyritään hallitsemaan. Kunnallinen tuki vaikuttaa edelleen merkittävästi lippujen hintoihin, jolloin mahdolliset tuen supistukset vaikuttavat esimerkiksi yhtiön palvelutasoon ja taloudelliseen tulokseen. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKin kertomusvuoden aikana yritysten yhteydenottoja ja tapaamisia oli tavoitteen ollessa Asiakkaiden määrä oli tavoitteen ollessa Budjetoitu liikevaihto ylittyi 5 prosentilla. Tulos oli käytännössä 0-tulos. Tavoitteet saavutettiin pääosin. Yhtiö sulautui tytäryhtiönä Prizztech Oy:öön Porin YH-Asunnot Oy muodostaa alakonsernin kaupunkikonsernissa. Yhtiön omistuksessa on vuokra-asuntoa. Vuonna 2011 tehtiin suurempia korjauksia 5 kohteeseen. Yhtiö on perustanut Porin Haka Oy:n ja yhdessä tämän yhtiön kanssa Porin Annankatu 8 -yhtiön. Yhtiön liikevaihto oli 13,2 miljoonaa euroa ja tulos 0,1 miljoonaa euroa. Liikevaihto- ja tulostavoitteet ylitettiin. Osa toiminnallisista tavoitteista jäi saavuttamatta. Prizztech Oy:n toiminta vuonna 2011 on sujunut pääosin tavoitteiden mukaisesti. Konsernin toiminnot ovat monipuolisia ja laajoja. Liikevaihtotavoite oli 7,6 miljoonaa euroa ja toteutuma 8,1 miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevaihto kasvoi yli 12 prosenttia. Tulos oli euroa tavoitteen ollessa euroa. Vuonna 2011 on aloitettu merkittävä Prizztech Oy:n, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n ja Porin Seudun Yrityspalveluyhdistys ry:n (Enter) toimintojen yhdistäminen. Prizztechistä on näin muodostumassa eräs maan merkittävimmistä maakunnallisista elinkeinotoimijoista. Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n liikevaihto oli 5,2 miljoonaa euroa ja henkilöstön lukumäärä 74. Liikevaihto on kasvanut 13,8 prosenttia tavoitteen ollessa 10 prosenttia. Yhtiössä on toteutettu henkilöstön työtyytyväisyyskysely, jonka perusteella työntekijät ovat pääosin tyytyväisiä sekä työyhteisön ilmapiiriin että fyysisiin työskentelyolosuhteisiin. Kuntax-hanke eteni suunnitellusti vuonna Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset olivat positiivisia. Tavoitteet on pääosin saavutettu. Vääntiö Oy:n toteutunut liikevaihto oli euroa, joka on hieman budjetoitua suurempi. Voitto oli euroa. Tulosalueen T69 käyttötalouden tulos oli euroa. Velkaantumisaste on pienentynyt, mutta tavoitteisiin ei päästy. Taloudelliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Yhtiö on laatinut suunnitelman Kiinteistöomistuksen keskittämisestä liiketoimintasiirrolla, joka on käsitelty omistajan toimesta konsernijaostossa Yhtiön toimintastrategia ja toiminta-ajatus tulevat muuttumaan sen mukaisena ja sen mukaisessa aikataulussa. Yhtiö on onnistunut hallinnon käytännön toimissa. 24 Porin kaupungin arviointikertomus

25 Muut havainnot kaupungin hallinnosta YHTEISTOIMINTAORGANISAATIO Tarkastuslautakunnan työohjelmaan sisältyi tilivuoden 2011 osalta arvioida Porin kaupungin yhteistyötoimielinten toimintaa. Yhteistoiminnalla tarkoitetaan työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Lainsäätäjä sääntelee yhteistoimintaa laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Laki on tullut voimaan vuonna 2007 ja on suhteellisen uusi. Aiemmin kunnissa tapahtuvaa yhteistoimintaa toteutettiin sopimusjärjestelyillä. Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Laki säätää yhteistoiminnalla vähimmäistason. Yhteistoimintaa on säännelty lisäksi laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, työturvallisuuslaissa ja työterveyshuoltolaissa. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan henkilöstöjaoston tehtävänä on vastata kaupungin yhteistoimintamenettelystä. Porin kaupungilla on yhteistoimintaa koskeva ohjeistus, jota on viimeksi päivitetty henkilöstöjaoston päätöksellä Porin kaupungin yhteistoimintaa koskevan ohjeistuksen mukaan yhteistoiminta on Porin kaupungissa kolmitasoista. Nämä tasot ovat kaupunkitaso, virasto- ja laitostaso sekä työpaikkataso. Kaupungintasolla toimii kaupunkitason yhteistyötoimikunta, joka toimii myös työsuojelutoimikuntana. 14 virasto- ja laitostason yhteistyötoimikuntaa toimii virasto- ja laitostason työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä sekä työsuojelutoimikuntina. Työpaikoilla järjestetään lisäksi työpaikkakokouksia, koska henkilöstölle tai sen edustajille on varattava mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään, työolosuhteita, työn toteuttamista sekä työyhteisöään koskeviin suunnittelu- ja kehittämistehtäviin. Työpaikkataso on luonnollisin ja tärkein työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan alue. Arvioinnin yhteydessä laaditun selvityksen mukaan Porin kaupungin yhteistoiminta täyttää lainsäätäjän yhteistoiminnalle asettaman vähimmäistason yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden suhteen. Virasto- ja laitostason yhteistyötoimikuntien työskentelyssä ilmeni kuitenkin vaihtelevuutta, esimerkiksi kokousmäärien suhteen. Yhteistyötoimikunnat kokoontuivat vuoden 2011 aikana 1-10 kertaa. Porin kaupungin yhteistoimintaa koskevan ohjeen vuosittaisia kokousmääriä koskeva neljän vuosittaisen kokouksen tavoitetaso ei täyttynyt noin joka kolmannessa virasto- ja laitostason yhteistyötoimikunnassa. Kaupunkitason yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2011 aikana kuusi kertaa. Työpaikkakokousten osalta Porin kaupungin yhteistoimintaa koskevan ohjeistuksen mukainen tavoite vähintään kahdesta vuosittaisesta kokouksesta täyttyy. Eri hallintokuntien ja liikelaitosten osalta on kuitenkin ilmennyt eroavaisuuksia siinä, mikä kokous määritellään työpaikkakokoukseksi. Perusturvalla on ainoana hallintokuntana olemassa ohje työpaikkakokouksista. Eri yhteistyötoimikuntien välillä on eroavaisuuksia sen suhteen, saako virasto- ja laitostason yhteistyötoimikunta tiedon työpaikkakokouksista ja kokouspöytäkirjat. Myös se, miten virasto- ja laitostason yhteistyötoimikunnassa käsitellyt asiat tiedotetaan työpaikoille, vaihtelee. Kaupunkitason yhteistyötoimikunta on päätöksessään todennut, että kaupunkitason yhteistyötoimikunnan yhtenä tehtävänä on huolehtia siitä, että hallintokuntien yhteistoiminta toteutuu. Päätöksessä korostettiin moninaisen, eri tasoilla tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitystä. Tarkastuslautakunta katsoo, että koska Porin kaupunki on yksi työnantaja koko henkilöstölle, tulisi yhteistyötoimikuntien toimintaa ja vuorovaikutuskeinoja yhdenmukaistaa. Yhteistyötoiminnan tehostamiseen on painetta lain ja ohjeistuksen puolelta. Painetta luo myös viime aikana toteutettujen ja odotettavissa olevien organisaatiomuutosten suuri määrä, jotka edellyttävät lain mukaan yhteistoimintaa työnantajan ja henkilöstön välillä. Yhteistoiminnan toimivuudella on lisäksi kunnallistaloudellisesti merkittävä painoarvo. Toimiva yhteistoiminta sujuvoittaa organisaatiomuutosten toteutusta, mikä mahdollistaa kunnan toimintojen toiminnallista ja taloudellista tehostamista. Jos työpisteiden sisäisiä järjestelykysymyksiä käsitellään poliittisen päätöksenteon piirissä ja lehtien mielipidepalstoilla, kaupungin maine hyvänä työnantajana kärsii. Tämä lisää myös henkilöstön vaaraa joutua lisääntyvän kuormituksen kohteeksi. Tarkastuslautakunta katsoo, että yhteistoiminnan ohjausta ja keskushallinnon suunnasta tulevaa koordinaatiota täytyy vahvistaa. Toimialojen toimintaa tulee yhtenäistää, sillä epäyhtenäiset käytännöt yhteistoimintaelinten piirissä saattavat kaupungin eri toimialoilla työskentelevät henkilöt eriarvoiseen asemaan, vaikka Porin kaupunki toimii heidän kaikkien työantajana. Kaikki yhteistoiminnan piiriin luettavat

26 asiat tuleekin saattaa yhteistoimintaelinten käsittelyyn. Vuorovaikutus eri toimielinten välillä on tärkeää, jotta henkilöstön viesti kulkeutuu myös kaupunkitason toimielimille. Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistyön toimivuus tai toimimattomuus heijastuu myös johtamiskulttuuriin ja johtamiseen. Nämä taas vaikuttavat suoraan henkilöstön työssä jaksamiseen ja työn tuloksellisuuteen. Esimiesten tulisi nähdä oma roolinsa ja vastuunsa työyhteisön hyvän yhteishengen luomisessa ja ylläpidossa. Työn tuloksellisuutta ja laatua arvioitaessa usein keskeiseen asemaan nousee työntekijän aito mahdollisuus toteuttaa itseään työssään ja toisaalta se, miten hyvin esimiesasemassa olevat henkilöt ovat onnistuneet omassa johtamistyössään. Hyvässä johtamisessa esimies ottaa aidosti huomioon työntekijän osaamisen ja luo työntekijälle mahdollisuuden toteuttaa itseään työssään. Alati muuttuvassa yhteiskunnassa erilaiset muutokset ja uudistukset myös työpaikoilla ovat tulleet jäädäkseen. Ne työnantajan ja työntekijöiden on kohdattava yhdessä. Organisaatioiden ja työntekijöiden tehtävien muutoksien valmisteluihin tulisi yksilöt ja koko työyhteisö ottaa mukaan jo epämuodollisessakin kanssakäymisessä. Ennen päätöksiä tulisi muutostarpeista ja keinoista löytää työnantajan ja työntekijöiden välille mahdollisuuksien mukaan yhteinen näkemys. Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri helpottaa muutosten toteuttamista. Hyvässä johtamisessa työntekijää kuullaan ja hänet otetaan aidosti huomioon, työntekijä tietää yksilölle ja yksikölle asetetut tavoitteet, työn sujumista ja tuloksellisuutta seurataan sekä työntekijöille annetaan säännöllistä palautetta heidän työstään. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että Porin kaupunkikonsernissa kiinnitetään erityistä huomiota esimies- ja johtavassa asemassa olevien henkilöiden henkilöjohtamistaitojen edelleen kehittämiseen ja että huonoon johtamistapaan puututaan heti ylemmän esimiehen tai elimen taholta. PERUSTURVATOIMI PERUSTURVAN MENOKEHITYS Perusturvan talousarvio vuodelle 2011 ylittyi tulosalueen T20 Perusturvakeskus osalta 8,7 miljoonaa euroa ja tulosalueen T22 Perusturvan ostopalvelut osalta 7,8 miljoonaa euroa. Prosentuaalisesti yhteen laskettu ylitys on 7,5 prosenttia. KV hyväksyi tarvittavat lisämäärärahat kokouksissaan ja Perusturvan menojen kehitys Porissa viime vuosina on ollut ripeää. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 menot nousivat 8,1 prosenttia, kun keskeisten rahoituserien eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu oli vain 4,3 prosenttia. T20 Perusturvakeskuksen osalta suurimmat ylitykset tapahtuivat sosiaali- ja perhepalveluiden osalta vammaispalveluissa ja lastensuojelussa. Terveys- ja hyvinvointipalveluissa ylitys tapahtui avosairaanhoidon puolella ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa sekä psykososiaalisissa palveluissa. Syitä ylityksille perusturvan tilinpäätöksessä antaman selvityksen mukaan olivat palvelutarpeen kasvaminen, yksikkökustannusten korotukset sekä ostopalvelujen lisääntyminen huonon rekrytointilanteen vuoksi. Perusturvan tekemä säästöohjelma vuodelle 2011 ei ole pääosin toteutunut. T22 Perusturvan ostopalveluiden ylitykset johtuivat perusturvan tilinpäätöksessä antaman selvityksen mukaan siitä, että ostot sairaanhoitopiiriltä olivat

27 ennakoitua suuremmat johtuen operatiivisen toimialueen lisääntyneestä palveluiden käytöstä. Perusturvalautakunta on hyväksynyt budjetin lukuihin perustuvan tilinavauksen, jossa määrärahat on osoitettu perusturvan eri kustannuspaikoille. Perusturvassa ei aiemmin ole ollut tällaista toimintatapaa. Tarkastuslautakunta näkee tämän tarpeellisena ja oikeana toimintana, joka toivottavasti parantaa organisaation henkilöiden talousvastuuta. Tarkastuslautakunta toteaa, että perusturvan linjaorganisaatiossa ei ole riittävän ohjatulla tavalla vastuutettu operatiivisen johtamisen ja taloudellisen toiminnan kokonaisuutta. Eri tasoilla ammatillinen toiminta on liiaksi erillään talousvaikutuksista. Taloudellinen ajattelutapa yleensä ja tilaajaosaaminen ostopalveluissa on yhä lisääntyviin vastuisiin nähden kehittymätöntä. Perusturvan menojen kasvu vie nykyisellään koko sen liikkumavaran olemattomiin muulta palvelutuotannolta, liiketoiminnalta ja viranomaistoiminnalta. Perusturvatoimen osana terveydenhuollolla on merkittävä osuus. Terveydenhuollon resursointia kuvataan hallintokunnan toimesta yleensä käyttäen ns. ikävakioituja tai tarvevakioituja tunnuslukuja. Ne ilmoittavat menot euroa / asukas niin muutettuina, että huomioon on otettu menoja lisäävät tekijät, kuten vanhusväestön osuus väestöstä, sosioekonominen jakautuma, sairastavuus jne. Näissä luvuissa Pori on suurten kaupunkien keskikastia. Jos otetaan huomioon todelliset perusturvaan sijoitetut euromäärät, Pori sijoittuu suurten kaupunkien joukossa Turun jälkeen kalleimpaan päähän. Vuoden 2010 talousarvion käyttöohjeissa on kehotus, jossa todetaan: KH kehottaa perusturvalautakuntaa perustamaan työryhmän etsimään hallinnon sisäisiä rationalisointikeinoja ja tekemään tarvittavat esitykset perusturvalautakunnalle. Päätökset tekee perusturvalautakunta sen harkintavallan puitteissa, joka lautakunnalle on johtosäännössä määrätty. Perusturvajohtajan antaman selvityksen mukaan kehotusta on noudatettu niin, että perusturvan johtoryhmä on muodostanut käyttöohjeiden mukaisen työryhmän. Työryhmän työn käynnistymisestä ja toimenpiteitä on raportoitu kaupunginhallitukselle mm. helmikuussa ja marraskuussa Vuoden 2011 talousarvion osalta edellämainittu rationalisointiryhmä totesi tammikuussa 2011, että koska vuoden 2011 talousarvio on erittäin haastava, on ryhdyttävä heti hakemaan keinoja ja toimenpiteitä, joilla pysyttäisiin talousarviossa. Valmistelun jälkeen perusturvalautakunta totesi kesäkuulla 2011, että taloudellinen tilanne on kestämätön, minkä vuoksi laadittiin lisätalousarvioehdotus ja talouden sopeuttamissuunnitelma. Perusturvalautakunta käsitteli johtoryhmän laatimaa säästöesitystä Säästöesitystä ei kuitenkaan hyväksytty ko. kokouksessa, vaan asiassa haluttiin kuulla sopimuskuntia ja Porin kaupunkia. Kunnat antoivat lausuntonsa elokuun loppuun mennessä. Sopimuskuntien lausunnot säästökohteista olivat lähes kaikki kielteisiä. Porin valtuusto käsitteli sopeutuspakettia , mutta lopullisia päätöksiä toimenpiteistä ei syntynyt. Siksi sopeutussuunnitelmaa supistettiin ja se otettiin osaksi vuoden 2012 budjettiprosessia. Perusturvalautakunnan johtosäännön 4 :n mukaan perusturvalautakunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä. Lautakunta asettaa tavoitteita ja seuraa toiminnan muutoksia sekä ohjaa ja valvoo toimialansa suunnittelua ja toteutusta sekä palveluiden vaikuttavuutta ja taloudellisuutta. Lautakunta edistää yhteistoiminta-alueen sopimuksiin perustuvia yhteisiä tavoitteita, joiden mukaisesti mm. parannetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua, tuottavuutta ja vaikuttavuutta ja rakennetaan yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet ja -prosessit mm. kehittämällä avo- ja lähipalveluita sekä moniammatillista ja ennakoivaa toimintaotetta. SUURTEN KAUPUNKIEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2010 Euroa / asukas Ikävakioitu Vakioimaton Helsinki Oulu Tampere Kuopio Turku Turku Pori Jyväskylä Kouvola Espoo Lahti Kaikki Mediaani MUKANA kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta

28 Koska rakennemuutoksiin liittyy toimipaikkojen peruskorjauksia, muutostöitä, yhdistämisiä ja palvelutuotantotavan uudistuksia, joiden tulokset näkyvät vasta useiden vuosien päästä, tulee palvelutoimintojen säästöohjelmienkin olla toteutusaikataulultaan monivuotisia. Tarkastuslautakunta katsoo, että perusturvan menojen hillinnässä budjettivuoden mittaiset toimet eivät riitä, vaan tarvitaan sitoutumista myös keskipitkän aikavälin rakenteellisiin sopeutustoimenpiteisiin. Tarkastuslautakunta korostaa, että perusturvalautakunta ei voi johtosäännön vastaisesti välttää sille kuuluvaa vastuutaan. PERUSTURVAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Vuoden 2011 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan talouteen kohdistuvien epävarmuustekijöiden jatkuessa hallintokuntien tulee heti alkuvuodesta konkreettisesti hillitä henkilöstömenoja. Edelleen ohjeissa todetaan, että vastuu henkilöstömenojen kurissa pitämisestä on hallintokunnilla. Vakinaisten palvelussuhteista aiheutuviin menoihin ei juurikaan voida vaikuttaa. Tästä syystä toimet on kohdistettava niihin eriin, joissa voidaan käyttää vapaata harkintaa. Toimet on siten kohdistettava vapautuviin ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Perusturvan talousarvioon vuodelle 2011 sisältyi uusia toimintoja, kuten psykososiaalisiin palveluihin tullut uusi yksikkö. Henkilöstöä on lisätty vanhustenhuollon hoiva- ja hoitotyön alueella, määräaikaisia henkilöitä on vakinaistettu ja asiantuntijoita lisätty. Toisaalta perusturvan ensihoidon lukien toteutetussa ulkoistuksessa Satakunnan sairaanhoitopiirille siirtyi 29 henkeä. Perusturvan henkilöstön irtisanomissuoja perustuu kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 13 3 momenttiin. Sen mukaan kunnalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Mainittu kohta on sisällytetty Porin kaupunginvaltuuston hyväksymään yhteistoimintasopimukseen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella. Henkilöstömäärän sopeuttaminen perustuu nykykäytännössä luonnollisen poistuman hyväksikäyttöön. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että perusturva kehittää kilpailukykyänsä työnantajana, joka saa rekrytoitua ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä. Rekrytointiongelmien takia joudutaan tekemään kalliita työvoimaratkaisuja. YTA-alueella myönnettiin täyttölupia vuosina 2010 ja 2011 kaikkiaan 379 kappaletta. Luvat ovat voimassa vuoden, joten tässä luvussa voi olla jo samoja esimerkiksi lääkärin virkoja, joita ei ole saatu täytettyä. Erityisesti vuonna 2011 täyttölupia on myönnetty tyypillisesti perustehtäviin, erilaisiin hoitajan tehtäviin. Henkilöstömäärä on tilinpäätöstietojen mukaan kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2011 kaikkiaan 40 henkilöllä. Koko YTA-alueella eläköityvien määrä on vuosina henkilöstösuunnitelman mukaan yhteensä 76 henkeä. Vaikka talousarviossakin hyväksytty uusien toimintojen lisäys luo painetta henkilöstömenoihin, antaa eläköityminen ja muu luonnollinen poistuma mahdollisuuden sopeuttaa henkilöstömäärää. Kokonaishenkilöstömäärä on kuitenkin selvässä kasvusuunnassa, eikä YTA-alueen SOTE-palvelujen päällekkäisyyksien purkamiseen ja synergiaetujen hyödyntämiseen ole ryhdytty. Tarkastuslautakunta pitää välttämättömänä, että henkilöstön kasvun hillitsemiseksi ja työkiertojen lisäämiseksi perusturvan henkilöstön liikkuvuutta ja siirtymistä toimipisteestä toiseen tulee nykyisestään lisätä. Näin voidaan helpottaa kaupunkialueen ylitiheästä toimipaikkaverkostosta ja liian pienistä palveluyksiköistä aiheutuvia palvelupuutteita. 28 Porin kaupungin arviointikertomus

29

30 Varasto Koulu Teknisten aineiden opetustila Valmistuskeittiö Söörmarkussa päivähoito ja perusope samassa rakennuksessa. Synergiaetu ateriahuolto, siivous ja kiinteistöhuol laitteet, ulkoliikuntatilat, kädentaitot Monistamo Liikuntasali Varasto Varasto PERUSKOULUJEN JA PÄIVÄHOIDON TOIMIPAIKKAVERKOSTO Varhaiskasvatus ja päivähoito siirrettiin sosiaalitoimen alaisuudesta koulutusviraston alaisuuteen Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma 2016 hyväksyttiin koulutuslautakunnassa Toimintaa ohjaa sisällöllisesti sosiaalilautakunnan vuonna 2006 hyväksymä ja vuonna 2010 päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma. Tarkastuslautakunnan arviointityön yhteydessä on seurattu muun muassa kouluverkon ja päiväkotiverkoston suunnittelutilannetta. Molemmissa on tapahtunut etenemistä. Kouluverkkoselvityksen pohjalta on tehty kaksi koulupiirirajamuutosta koulutuslautakunnan kokouksessa Muilta osin kouluverkkoselvityksen on määrä valmistua kesällä Päivähoidon puolella merkittävä yksittäinen hanke on 7-osastoisen Veturitallinkadun päiväkodin hankesuunnittelu. Päiväkotitilanteen selvittämiseksi kokonaisuudessaan käynnistettiin tilakartoitus konsulttityönä tammikuussa Kartoitushankkeessa ovat olleet kiinteästi mukana koulutusvirasto ja tekninen palvelukeskus. Hankkeen tarkoituksena on ollut saada yleiskuva päivähoitotiloista, kartoittaa korjaustarpeet, päivähoitotilojen ominaisuudet, kapasiteetti sekä toimenpideluokituk- 30 Porin kaupungin arviointikertomus

31 etus ovat toimineet vuodesta 2009 lähtien ja saadaan tilojen yhteiskäytöstä: to, liikuntatila, monistamo, ATK-tila ja ilat, varastot sekä henkilöstön yhteiskäyttö. Päiväkoti o Yksi eskariryhmä toimii nyt koulun puolella. Ensi lukukaudelle yhteistyötä tiivistetään siten, että perustetaan 0-2-luokka, jossa työskentelee luokanopettaja, lastentarhanopettaja ja avustaja. set. Selvitystyön aikana on käyty läpi kaikki Porin päivähoidon yksiköt yhdessä yksikköjen esimiesten tai heidän nimeämiensä edustajien kanssa. Kartoituksen tavoitteena oli, että Porin päivähoitotilojen kriittiset tiedot kartoitetaan ja kaupunki saa selkeän kuvan päivähoidon toimitilakannan ominaisuuksista, palvelukapasiteetista, elinkaarista ja kehittämismahdollisuuksista. Toimitilat jaettiin korjausten kiireellisyyden perusteella kuntoluokkiin ja kehittämispotentiaalin perusteella päivähoitokiinteistöt salkutettiin. Kartoitus valmistui kesällä 2011, minkä jälkeen se jalkautettiin sisällöllisesti koulutuslautakunnalle ja henkilöstölle. Päivähoidon tilasuunnitelmaa alettiin laatia syksyllä 2011, ja sen odotetaan valmistuvan kesään 2012 mennessä. Konsulttiselvityksessä oli mukana 59 rakennettua kiinteistöä. Selvityksen mukaan 24 kiinteistöä oli tilanteessa, jossa ei välitöntä tarvetta korjaamiselle ole, mutta 35 kiinteistön kohdalla saatiin tulokseksi tieto korjausvelasta ja ehdotuksia eri ratkaisuista kiinteistöjen jatkon suhteen. Selvitys on osaltaan vahvistanut päätöksenteon tietopohjaa. Selvityksessä päädytään esittämään korjausvelan vähentämistä ja joidenkin yksiköiden kokonaan poistoa tai hallittua alasajamista. Asiantuntijoiden mukaan uusien päiväkotien pitäisi olla vähintään 6-ryhmäisiä. Suurempi yksikkökoko vähentää haavoittuvuutta poissaoloissa, tukee yksikön tuottavuutta ja yhtenäisten käytäntöjen omaksumista. Uudet päivähoitokiinteistöt ovat tilatehokkaita, energiatehokkaita, terveellisiä, turvallisia, esteettömiä, toimivia ja muodostavat vetovoimatekijän rekrytoinneissa. Uusia yksiköitä suunniteltaessa pitäisi ottaa tavoitteeksi integrointi koulujen kanssa. Tilojen integrointi kouluihin parantaa tuottavuutta, päiväkodin palvelutasoa, aikaansaa polun varhaiskasvatuksesta peruskouluun, tuo joustavuutta yksiköihin palvelutarpeen muutoksissa ja nostaa koulutilojen käyttöasteita. Kuluneen kevään aikana on ollut valtiontalouden säästöjen keinovalikoimassa esillä myös mahdollisuus, että lainsäädännöllä alennettaisiin lasten kotihoidon tuen etuusaikaa. Tämäntyyppinen nopeasti toteutettava toimenpide saattaisi lisätä päiväkotipaikkojen kysyntää hyppäyksellisesti. Päivähoidon asiantun

32 tijoiden mukaan tämäntyyppisiin haasteisiin ei ole juurikaan varauduttu. Tilakartoituksen tulos on huolestuttava, koska toimitilojen korjaustarpeet ovat laajat. Pienet, erillään olevat ja epäkäytännölliset tilat eivät edusta hyvää päivähoidon laatua. Tilakartoitus osoittaa myös, että maankäytön suunnittelu ja hallintokuntien yhteistyö hankkeissa ei ole toiminut palvelutuotannon prosesseja ajatellen kovin hyvin. Tukipalvelujen tuotannon keskittyessä tilanne on vain kärjistymässä. Kouluhallinnon ja päivähoidon ja varhaiskasvatuksen yhdistyttyä saman hallintokunnan ja viraston alaisuuteen on paljon aikaisempaa paremmat hallinnolliset mahdollisuudet etsiä synergiaetuja opetustoiminnan ja päivähoitotoiminnan järjestämisestä yhteisten kiinteistökokonaisuuksien puitteissa. Muutoinkin on niin, että siirtyminen pienistä suurempiin yksiköihin tehostaa tilojen käyttöä ja alentaa tiettyyn mittaan asti toteutettuna yksikkökustannuksia. Tarkastuslautakunta katsoo, että kaupunkisuunnittelussa ja toimialan toimipaikkaverkostossa tulee huomioida tuottavuusnäkökohdat niin, että laitoskoot pyritään saamaan optimaalisiksi. Synergiaetuja koulu- ja päiväkotitoimintojen kesken tulee pyrkiä aikaansaamaan kiinteistökohtaisilla tilaratkaisuilla. Hankesuunnittelusta on eri yhteyksissä annettu ohjeistusta hallintokunnille. Yksi keskeinen ohje on annettu KH:n päätöksellä , ja se koskee tarveselvitysvaiheen kehittämistä kunnallisissa tilahankkeissa. Tuon KH:n päätöksen mukaan tilahankkeiden tarveselvitysmallia aletaan käyttää pitkän tähtäimen investointisuunnittelussa niin, että selvitys pitää olla tehtynä valittaessa hanke viisivuotissuunnitelmaan. Tarkastuslautakunta on usein kiinnittänyt huomiota siihen, että tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat on laadittu kapeakatseisesti ja lyhytnäköisesti. Koska suunnitteluvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla käytännössä sidotaan huomattava osuus tulevaisuuden toimitilakustannuksista, on syytä harkita tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeiden päivittämistä. Hankesuunnitteluohjeisiin tulee lisätä velvoite käydä läpi mahdollisuudet pyrkiä optimikokoisiin palvelutuotantoyksiköihin. ULKOISTUKSET Porin kaupunki on viime vuosina ulkoistanut useita toimintojaan. Ulkoistamisten laajuus on vaihdellut toimialan laajuisesta aina perinteisten omana työnä tehtävänä tuotettujen palveluiden siirtämiseen hankittavaksi ostopalveluina. Ulkoistamisen, yksityistämisen ja ostopalveluiden käsitteissä esiintyy vaihtelevuutta, mikä saattaa hankaloittaa hankkeiden valmistelua. Julkisella sektorilla ulkoistamisella tarkoitetaan sitä, että julkisyhteisö, kuten kunta, siirtää aiemmin itse hoitamansa toiminnon ulkopuolisen tahon hoidettavaksi. Tällainen ulkopuolinen taho voi olla yksityisoikeudellinen yhteisö, esimerkiksi osakeyhtiö, mutta se voi olla myös julkisoikeudellinen orgaani. Ulkoistamisessa kunta antaa ulkoistamiensa palvelujen tuottamisvastuun osittain tai kokonaan palveluntuottajalle. Sekä kunnan lakisääteisiä että vapaaehtoisia tehtäviä voidaan ulkoistaa. Lakisääteisten tehtävien osalta kunnalla on kuitenkin järjestämisvastuu ja siten velvollisuus valvoa, että lainsäädännön seikat tulevat ulkoistetussa palvelussa täytetyksi. Kuntien ulkoistamiset ovat jaoteltavissa kolmeen eri muotoon: kokonaisulkoistamiseen, osittaiseen ulkoistamiseen ja osa-alueiden ulkoistamiseen. Kokonaisulkoistamisella tarkoitetaan pääasiallisesti päätöstä, jossa toiminta annetaan kokonaisuudessaan ulkopuoliselle toimijalle tuotettavaksi. Osa-alueen ulkoistamisessa on kyse pääasiallisesti toiminnallisesti ja oikeudellisesti järkevästi erotettavasta kokonaisuudesta, kuten terveyskeskuksesta. Kunta tuottaa osittaisessa ulkoistamisessa palvelun yhdessä yksityisen orgaanin kanssa. Yritys tuottaa kunnalle palvelut vain osittain. Merkittäviä toteutuneita tai suunnittelussa olevia toimintojen ulkoistuksia tai yhtiöittämisiä ovat Porin kaupungissa elinkeinotoimen, kiinteistöjen omistuksen, toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun, talouspalveluiden, satamatoiminnan ja energialiiketoiminnan yhtiöittämiset ja sosiaalisen asuntotuotannon yhtiöittämisen keskittämistoimenpiteet. Ulkoistamispäätöksiin on olemassa syitä, jotka eivät johdu kaupungista. Esimerkiksi Euroopan unionin tasolta tulleiden säännösten implementointi kansallisiin lainsäädöksiin tai puhtaasti kansalliset lainsäädökset voivat ohjata suoraan tai välillisesti hallintorakenteita. Lainsäädöksistä johtuvia ulkoistamisia ovat esimerkiksi satamatoiminnan, energialiiketoiminnan ja toisen ja korkea-asteen koulutuksen yhtiöittäminen. Ulkoistuksia tehdään kuitenkin myös omien tavoitteiden saavuttamisen takia, kuten talouspalveluiden ulkoistamisessa tehtiin. Tarkastuslautakunta on vuoden 2011 työohjelmassaan tutustunut Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n toimintaan. Arviointityön yhteydessä yhtenä havaintona oli, että yhtiön in house -aseman säilyminen on tärkeä osa strategiaa, ja se vaikuttaa markkinointiponnisteluihin suhteessa uusiin hankittaviin asiakkaisiin. Toinen asia on ulkoistusten yhteydessä syntyvä kokonaisuus. Kaupunkikonsernin kokonaisedun kannalta ja käytännön hallintotoiminnan kannalta olisi edullista, jos tytäryhteisöt voitaisiin velvoittaa hankkimaan tilitoimistopalvelunsa omalta konserniyhtiöltä. Porin kaupungin tytäryhtiöt saavat kuitenkin vapaasti valita tilitoimistonsa, vaikka kaupungin omistusosuus tilitoimistopalveluja tuottavasta Taloustuki Kuntapalvelut Oy:stä onkin 61,36 prosenttia. Tämä hankaloittaa käytännön kirjanpitoprosessia ja heikentää tietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistamista. Yhtiötä perustettaessa ei kaupunkiorganisaation puolella kiinnitetty tarpeeksi huomiota eri hallintokuntiin jäävän taloushallintohenkilöstön työnjakoon, toimenkuviin ja toimintaprosesseihin. Tämä näkyy yhtiön ja tilaajaportaan välillä jatkuvasti käytävillä rajapintakeskusteluilla. Tilaaja vastaa palkanlaskentaketjussa siitä informaatiosta, jonka perusteella palkkoja laitetaan maksuun. Taloustuki Kuntapalvelut Oy:llä ei ole oikeutta käyttää tilaajalle kuuluvaa valtaa, minkä vuoksi rajapintojen täsmentäminen on tärkeää. Ulkoistuksia ja yhtiöittämisiä valmisteltaessa on keskitytty välittömiin toimenpiteisiin, kuten varallisuuden uudelleenmäärittelyyn, henkilöstösiirtoihin, lainoitusoperaatioihin, oman pääomapanostuksen varaamiseen jne. Vähemmälle huomiolle on jäänyt mm. sen tarkastelu, onko pääomitus suoritettu riittävän suurella oman pääoman määrällä tai mitä kunnallistaloudellisia tai hallinnollisia ja organisatorisia vaikutuksia operaa- 32 Porin kaupungin arviointikertomus

33 PRIZZTECH Porin Palveluliikelaitos Yleishallinto Koulutus Kulttuuri Vapaa-aika Perusturva Yhdyskuntapalvelut

34 tiot tuovat mukanaan. Jotta ulkoistusten hyötyjä ja haittoja voitaisiin tutkia ja seurata, tulee vertailuja varten hankkia tarvittava tietopohja. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että merkittävää luokkaa olevia ulkoistuksia ja yhtiöittämisiä tehtäessä valmisteluprosessiin sisällytetään vaikutusselvitys, jossa on käyty läpi hankkeen kunnallistaloudelliset, hallinnolliset, organisatoriset, henkilöstöpoliittiset ja imagolliset vaikutukset. Myös ulkoistettujen toimintojen siirtämiseen takaisin omaksi toiminnaksi pitäisi olla valmiudet, jos markkinat eivät toimi ja palvelutuotanto näin järjestettynä alkaa tulla suhteettoman kalliiksi tai palvelujen laatu huononee. Tarvittaessa tämä valmius tulee kertoa myös palvelutuottajille. 34 Porin kaupungin arviointikertomus