1 Johdanto. 2 Mitä on valmiussuunnittelu ja varautuminen
|
|
- Olivia Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA YLEINENN OSA Kaupunginkanslia
2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Mitä on valmiussuunnittelu ja varautuminen Valmiussuunnittelun valtakunnallisia taustoja Lappeenrantaa ja Etelä-Karjalaa koskevat keskeisimmät uhka-arviot Valtakunnalliset uhkamallit Uhkamallit Etelä-Karjalassa Miten me vastaamme uhka-arvioihin Toiminta häiriötilanteissa Yhteiset asiat Johtaminen Tilannekuvan ylläpito Kriisiviestintä Poikkeusolojen erityispiirteet Poikkeusolojen piirteitä Kaupungin johtokeskus Varaukset ja työvoiman käyttö Suojelulohkot Evakuoinnit Päivittäistavarahuolto Valmiusmateriaali Toimialojen valmiussuunnittelu Jatkotoimenpiteet ja kehittämisen painopisteet... 18
3 3 1 Johdanto Lappeenrannan kaupungin valmiussuunnitelman yleinen osa on edellisen kerran päivitetty siten, että kaupunginjohtaja on hyväksynyt sen Tällä suunnitelmalla ajantasaistetaan em. suunnitelma. Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa on hyväksytty aiemmin v kaupungin riskienhallintaohjelma sekä Lappeenrannan seutukunnan sisäisen turvallisuuden ohjelma. Näistä sisäisen turvallisuuden ohjelma tarkastelee turvallisuusasioita ennen kaikkea yksilön näkökulmasta ja ennaltaehkäisyä painottaen siten, ettei yksilön turvallisuutta uhkaavia olosuhteita pääsisi syntymään. Riskienhallintaohjelma tarkastelee uhkien ja riskien välttämistä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ennen kaikkea kaupunkiorganisaation kannalta. Tämä valmiussuunnitelma puolestaan pyrkii kuvaamaan, mitkä ovat keskeisimpiä Lappeenrannan kaupunkia uhkaavia häiriötilanteita, miten me voisimme välttää noiden tilanteiden syntymistä sekä miten meidän tulisi toimia, mikäli häiriötilanteita kaikesta huolimatta syntyy. 2 Mitä on valmiussuunnittelu ja varautuminen Valmiussuunnittelun ja varautumisen tarkoituksena on taata mahdollisimman vakaa ja häiriötön palvelutaso niin normaaliolojen pienissä häiriötilanteissa, erityistilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Tämä valmiussuunnitelma kuvaa perusmenettelyt, joiden avulla Lappeenrannan kaupunki valmistautuu tähän haasteeseen. Turvallisuuden hallintaa on tarkoitus toteuttaa yhteiskunnassa koko ajan: normaalioloissa, erilaisissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Valmiuslain 12 :n mukaan kunnilla on varautumisvelvollisuus. Lain mukaan valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta 2012 määritellään kokonaisturvallisuuden käsite ja siihen liittyvät muut keskeiset käsitteet sekä täsmennetään hallinnonalojen vastuita kokonaisturvallisuuden osa-alueista. Kokonaisturvallisuuden käsite otetaan käyttöön kuvaamaan yhteiskunnan laaja-alaista varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Laaja turvallisuuden hallinta kattaa ennakollisen varautumisen, erilaisten häiriö- ja kriisitilanteiden johtamisen sekä niistä toipumisen. Tavoitteena on korostaa kokonaisturvallisuuden hallinnan kaikkia osa-alueita ja niiden keskinäisiä suhteita ja luoda entistä systemaattisempi tapa hallita turvallisuutta.
4 4 Käsitteitä Seuraavassa määritellään eräitä keskeisimpiä valmiussuunnittelun ja varautumisen käsitteitä sen mukaan, miten ne on esitetty Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia sekä Puolustusministeriön julkaisussa Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa 2012: Varautuminen Toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautumistoimenpiteitä ovat esimerkiksi valmiussuunnittelu, tekniset ja rakenteelliset etukäteisvalmistelut, koulutus, valmiusharjoitukset sekä tilojen ja kriittisten resurssien varaukset. Valmiussuunnittelu Organisaation varautuminen tavalla, missä voimavarojen käyttö ja toiminta suunnitellaan sekä priorisoidaan häiriötilanteen vaatimusten mukaisesti ottamalla huomioon myös valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot. Poikkeusolot Poikkeusoloja ovat valmiuslaissa ja puolustustilalaissa säädetyt tilanteet, joiden hallitseminen ei ole mahdollista viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin tai voimavaroin. Poikkeusoloissa voidaan ottaa käyttöön ja käyttää valmiuslaissa säädettyjä toimivaltuuksia. Häiriötilanne Uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Kokonaisturvallisuus Kokonaisturvallisuus määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta. Sillä tarkoitetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistoimintana. Valmiussuunnittelun ja varautumisen sisältö Kaikkinensa valmiussuunnittelun ja varautumisen tarkoituksena on varmistaa keskeisimpien tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös erilaisia häiriötilanteita kohdattaessa tai jopa estää noiden häiriötilanteiden syntyminen (esim. sähkö- tai vesihuoltoverkon jatkuva ylläpito, tietoturvapäivitykset ym.). Tärkeätä on arvioida, mitä ovat keskeisimmät, yleisimmät tai vaikutuksiltaan vaarallisimmat uhkakuvat ja suunnitella toimintamalleja, erityisesti yhteistoiminnan järjestelyjä noissa tilanteissa.
5 5 Kuitenkin vähintään yhtä tärkeätä on luoda sellaisia toimintamalleja, että voidaan kohdata myös ennalta arvaamattomia uhkia ja häiriötilanteita. Haastavat häiriötilanteet ovat yleensä monimuotoisia ja aina toisistaan jollain tavalla poikkeavia, joten etukäteen on vaikeata luoda aivan täsmällisiä toimintamalleja tai vastuita. Ratkaisevaa on uhkakuvien toistuva uudelleen arviointi, säännöllinen harjoittelu ja ajattelutapa, jossa ollaan valmiita kohtaamaan mitä erilaisimpia tilanteita toimintakyky säilyttäen. Häiriötilanteiden hallinnan tehtävät ja tavoitteet voidaan määritellä myös esim. seuraavalla Pelastusopiston kuntien valmiussuunnitteluohjeessa vuodelta 2012 esitettävällä tavalla: o kunnan asukkaiden ja siellä oleskelevien turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen, o häiriötilanteen muiden seurausten minimointi oikea-aikaisilla ja oikein mitoitetuilla vastatoimenpiteillä, o kunnallisten toimijoiden johtamis- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, o kunnan toimintojen ja alueen muiden toimijoiden toiminnan yhteensovittaminen, o kunnan tuottamien elintärkeiden toimintojen ja palveluiden tuottamisen edellytysten varmistaminen ja siihen liittyvä päätöksenteko, o pelastustoiminnan ja muiden tarvittavien toimintojen tehokkaan suorittamisen tukeminen osoittamalla kalusto-, henkilöstö-, ja tilaresursseja pelastustoimen ja muiden viranomaisten avuksi, o häiriötilanteen akuutin vaiheen jälkeen toipumisvaiheeseen liittyvä päätöksenteko esimerkiksi resurssien käytöstä ja toipumistoimenpiteiden yhteensovittaminen, o jatkuva yhteydenpito ja tiedon välittäminen viranomaisiin ja muihin toimijoihin eri hallinnontasoilla ja -aloilla, mukaan lukien yhteistoiminnan muiden kuntien, ylikunnallisten toimijoiden (kuten esim. pelastuslaitos, kuntayhtymät jne.) elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kanssa, o tilannetietojen kokoaminen, välittäminen ja analysointi sekä tilannekuvan muodostaminen kunnan alueelta yhteistoiminnassa muiden viranomaisten ja tahojen kanssa, o tilanteen edellyttämän oikea-aikaisen viestinnän organisoiminen ja toteutus omalle henkilöstölle ja kansalaisille, o ohjeiden antaminen väestölle esimerkiksi muuttuvista palveluista ja o tilanteen mukainen uutistiedottaminen. 3 Valmiussuunnittelun valtakunnallisia taustoja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 (YTS) on keskeinen periaatepäätös valmiussuunnittelun valtakunnallisia taustoja koskien. Se on hyväksytty valtioneuvostossa Se perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen kattaen yhteiskunnan varautumisen sekä
6 6 kriisijohtamisen normaali- ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmiksi tehtäviksi nimetään Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen. Periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta antaa perusteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Valmiuslaki 2012 Uusi valmiuslaki ( /1552) otettiin käyttöön Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Valmiuslaissa säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana sekä varautumisvelvollisuudesta. Lisäksi laissa säädetään viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin. Pelastusopiston ohje kunnille varautumisesta ja valmiussuunnittelusta 2012 Malli ja tämä suunnitelman laatimiseen liittyvä ohje on suunnattu kunnille ja siinä on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti kuntakonsernin yhteisen valmiuden kehittämisen näkökulma. Malli ja ohje on kehitetty siten, että ne tarjoavat hyvän lähtökohdan kuntien valmiuden aidolle kehittämiselle ja kokonaisvaltaiselle varautumiselle. Yhden ainoan, kaikille sopivan lähestymistavan määrittäminen tuskin on mahdollista, mutta mallia ja ohjetta voidaan hyödyntää esimerkiksi vertailupohjana jo olemassa olevien toimintatapojen ja suunnitelmien tarkastelussa. Tässä Lappeenrannan kaupungin valmiussuunnitelman yleisessä osassa on soveltuvin osin hyödynnetty Pelastusopiston ohjetta. Muita tärkeitä valtakunnallisia aineistoja ovat esim: o Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta 2012 o Hallbergin komitean mietintö 2010 o Puolustusministeriön ohje kunnille varautumisesta ja valmiussuunnittelusta Lappeenrantaa ja Etelä-Karjalaa koskevat keskeisimmät uhka-arviot 4.1 Valtakunnalliset uhkamallit Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) vuodelta 2010 on esitetty seuraavat keskeisimmät valtakunnalliset uhkamallit:
7 7 o voimahuollon vakavat häiriöt o tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhkat o kuljetuslogistiikann vakavat häiriöt o yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt o elintarvikehuollonn vakavat häiriöt o rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt o julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen o väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt o suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat o terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus o rajaturvallisuudenn vakavat häiriöt o poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen n painostuss sekä o sotilaallisen voiman käyttö. Yhteiskunnan varautumista suunnitellaan siten, että pystytään toimimaan ja turvaamaan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot noissa uhkamallien mukaisissa mahdollisissa häiriötilanteissa. Seuraavassa YTS 2010:n periaatekuvassa on o esitetty erilaisten uhkamallien suhde yksilön, yhteiskunnan tai globaalin yhteisön kannalta: - M a a k u n n a l l 4.2 Uhkamallit Etelä-Karjalassa Maakunnallisessa ja paikallisessa varautumisessa pyritään soveltuvin osin vastaamaan edellä mainittuihin valtakunnallisiin uhkakuviin kuvaamalla, mitä nuo uhkakuvat voisivat konkreettisemmin tarkoittaa meillä.
8 8 Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan sihteeristöltä EKTURVA:lta valmistui vuonna 2011 raportti Yhteistoiminta laajassa ja pitkäkestoisessa normaaliolojen häiriötilanteessa Etelä-Karjalan maakunnassa. Raportissa sihteeristö selvitti yhteistoimintaan liittyviä järjestelyjä normaaliolojen laajassa ja vakavassa häiriötilanteessa Etelä- Karjalan maakunnan alueella. Sihteeristön raportissa arvioitiin seuraavien uhkamallien ja tilanteiden olevan keskeisimpiä Etelä-Karjalaa koskevia uhkia. Samojen uhkakuvien arvioidaan olevan myös Lappeenrantaa koskevia keskeisimpiä uhkia. Laaja ja pitkäkestoinen sähkönjakelun häiriö (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia YTS 2010 Voimahuollon vakavat häiriöt) Lähes kaikki yhteiskunnan toiminnot ovat tällä hetkellä riippuvaisia jollakin tavalla sähköstä. Laajamittainen ja pitkävaikutteinen sähkökatko vaatii eri viranomaisten yhteistyötä. Sähkö-katko koskettaa suurta joukkoa ihmisiä ja on jatkunut pitkään ennen kuin sähkönjakelu saadaan käynnistettyä. Sähkönjakeluhäiriön pitkittyessä katkos aiheuttaa myös kerrannaisvaikutuksia (televiestijärjestelmät kaatuvat akkujen loputtua, ruokahuollon ongelmat kylmäsäilytysketjujen katkettua, vedenjakelun katkeaminen sekä ongelmat jäteveden suhteen.) Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: Lappeenrannan Energia Oy Käyttöveden saastuminen (YTS 2010 Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt) Suurta ihmisjoukkoa koskeva käyttöveden saastuminen johon ei nopeasti löydetä ratkaisua (vrt. Nokian tapaus). Mahdollisia aiheuttajia voivat olla itse vesijohtoverkon ongelmat (putki-rikot, hulevesien pääsy vesijohtoverkkoon, jätevesien pääsy vesijohtoverkkoon ) tai vedenottopaikan saastuminen (pohjaveden saastuminen, järviveden saastuminen). Kerrannaisvaikutuksina voivat olla laajat epidemiat sekä tuotantokatkot ruoanvalmistuslaitoksissa ja suurtalouskeittiöissä. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuolto sekä LPR seudun ympäristötoimi Laaja kemikaalionnettomuus (YTS 2010 Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat) Onnettomuus aiheuttaa ihmisten evakuointia sekä alueen eristämistä ja puhdistamista. Mahdollisia onnettomuuden aiheuttajia Etelä-Karjalassa saattavat olla kemikaalijunan onnettomuus jonkun taajaman läheisyydessä (Vainikkala,
9 9 Luumäki, Taavetti) tai kemikaaleja käyttävässä teollisuudessa tapahtuva onnettomuus. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: E-K Pelastuslaitos, LPR seudun ympäristötoimi ja EKSOTE Laaja ympäristöonnettomuus (YTS 2010 Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat) Mahdollisia aiheuttajia voivat olla ulkopuolelta saapuva laskeuma, vesistön tai maaperän saastuminen. Saattavat aiheuttaa laajojen alueiden evakuointia ja mittavia puhdistustoimia. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: LPR seudun ympäristötoimi, E-K pelastuslaitos ja EKSOTE Tietoverkko-ongelmat (YTS 2010 Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt kyberuhkat) Merkittävien tietoverkkojen solmukohtien häiriöt voivat aiheuttaa tietojärjestelmien hallinnassa ongelmia (jopa viranomaisverkoissa) sekä kaupan ja teollisuuden logistiikan ongelmia. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: Saita Oy ja LPR tietohallintojohto Ihmishenkiä runsaasti vaativa suuronnettomuus (YTS 2010 Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat) Mahdollisia aiheuttajia alueellamme ovat henkilöjunaonnettomuus, tieliikenneonnettomuus jossa mukana busseja/rekkoja, lento-onnettomuus taajama alueella sekä henkilölaivaonnettomuus. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: E-K pelastuslaitos ja EKSOTE Laaja epidemia aalto (YTS 2010 Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt) Viranomaisten itsensä sairastuminen aiheuttaa tarpeen varajärjestelmien käyttöön ja viran-omaisten toimintojen yhdistämiseen. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: Eksote
10 10 Laiton maahantulo ja ihmiskauppa (YTS 2010 Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt) Laiton maahantulo ja ihmiskauppa ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä, joiden syntymekanismi voi käynnistyä esimerkiksi sosiaalisen eriarvoisuuden, terveystilanteen, aseellisen konfliktin, etnisten syiden tai paremmaksi kuvitellun elämän tavoittelussa. Laittoman maahantulon ja laajempien väestöliikkeiden lähtömaita ovat konfliktialueet ja elintasoltaan länsimaita selvästi heikommat valtiot. Suomi on houkutteleva laittoman maahantulon kohde- ja kauttakulkumaa, jolloin uhkana on tulevaisuudessa yhä laajempi yhteiskunnan rakenteiden ja viranomaiskontrollin ulkopuolella elävä väestönosa. Laiton maahantulo ja maassa oleskelu luovat kasvualustaa muille uhkille, kuten harmaalle taloudelle, laittomalle työnteolle ja terrorismille. Laajamittaisen maahantulon tilanteessa maakunnan viitekehyksessä alueelle saapuisi lyhyessä ajassa luvattomasti jopa kymmeniä tuhansia suojelua pyytäviä ulkomaalaisia. Maahantulijoiden tutkinta, majoittaminen sekä elintarvike- ja terveydenhuollon järjestäminen sitoisivat merkittävästi yhteiskunnan voimavaroja. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: Kaakkois-Suomen Rajavartiosto (KSR) 5 Miten me vastaamme uhka-arvioihin Valmiussuunnittelussa ja varautumisessa on tärkeätä arvioida, mitä ovat keskeisimmät, yleisimmät tai vaikutuksiltaan vaarallisimmat uhkakuvat ja suunnitella toimintamalleja, erityisesti yhteistoiminnan järjestelyjä noissa tilanteissa. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeätä on luoda sellaisia toimintamalleja, että voidaan kohdata myös ennalta arvaamattomia uhkia ja häiriötilanteita. Haastavat häiriötilanteet ovat yleensä monimuotoisia ja aina toisistaan jollain tavalla poikkeavia, joten etukäteen on vaikeata luoda aivan täsmällisiä toimintamalleja tai vastuita. Ratkaisevaa on uhkakuvien toistuva uudelleen arviointi, säännöllinen harjoittelu ja ajattelutapa, jossa ollaan valmiita kohtaamaan mitä erilaisimpia tilanteita toimintakyky säilyttäen. Toimintaan mahdollisissa uhka-arvioiden mukaisissa tai muissa häiriötilanteissa tai niiden torjumiseen varaudutaan ennakolta tapahtuvalla varautumisella, joka käsittää mm. alla esitettäviä toimenpiteitä: o suunnittelu = valmiussuunnittelu yleissuunnittelu toimialakohtainen suunnittelu o koulutus o harjoittelu o viranomaisyhteistyö o henkilöstövaraukset o kalustovaraukset
11 11 o vastuiden määrittely tilanteen alkuvaiheessa tilanteen laajentuessaa o toimintaprosessien mietintä o hälytysjärjestelyjen kuntoon saattaminen o palvelusopimukset 6 Toiminta häiriötilanteissa Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan EKTURVA:n sihteeristö on laatinut suunnitelmann yhteistoiminnasta laajassa ja pitkäkestoisessa normaaliolojen häiriötilanteissa Etelä-Karjalassa (2012). Suunnitelmassa häiriötilanteella tarkoitetaan eri syistä johtuvaa ja aiheutuvaa tilannetta, joka ylittää tavanomaisen ja jonka hoitamiseen eivät yksittäisen toimialan/organisaation resurssit ole riittävät. Lisäksi tilanteen hoitaminen edellyttää normaalista poikkeavia johtamis- ja muita järjestelyitä. Lappeenrannan kaupungissa, sen toimialojen välisessää sekä muiden yhteistoimintakumppaneiden välisessä yhteistoiminnassa noudatetaan soveltuvin osin em. EKTURVA:n raportissa esitettyjä e periaatteita. Häiriötilanteenn hoitamisen prosessikuvaus esitetään tiivistetysti seuraavassa. Kuva: Etelä-Karjalan turvallisuust s- ja valmiustoimikunta EKTURVA 2012 marraskuu Keskeiset toimintavaiheet laajoissa häiriötilanteissa o Ennakkotiedon välittäminen Mikäli on olemassa pieniäkin viitteitä siihen, että häiriötilanne laajenee, tilanteesta on välitettävä ennakkotieto tärkeimmille
12 12 yhteistoimintatahoille, että yhteistoimintatahot voivat ryhtyä valmistelemaan omia toimenpiteitään Tämä on erittäin tärkeä toimenpide. Yhteistoimintatahot eivät pysty aloittamaan toimintaansa, jos heillä ei ole tietoa tilanteesta. Ennakkotietoa on mieluummin välitettävä liikaa kuin liian vähän Vastuu ennakkotiedon välittämisestä on sillä toimijalla, jonka vastuualueeseen tilanteen alkuvaiheen hoitaminen kuuluu o Tilannekuvan ylläpitäminen Tilanteesta on ylläpidettävä tilannekuvaa, että tiedetään, mitä on tapahtunut tai tapahtumassa ja osataan suunnitella omia toimenpiteitä sen mukaan Tilannekuvan ylläpidon aloittaa tilanteen alkuvaiheen vastuullinen toimija. Tilanteen laajentuessa tilannekuvan ylläpidon yhteistoiminnasta sovitaan erikseen toimijoiden kesken o Valmiuden kohottaminen Ennalta on sovittu ohjeelliset hälytysrajat. Viimeistään niiden ylittyessä tai uhatessa ylittyä, on hälytettävä yhteistoimintaverkosto ja eri toimijoiden on kohotettava valmiuttaan o Yhteistoiminnan käynnistäminen Yhteistoimintaa käynnistettäessä on sovittava mm. seuraavista asioista: Johtaminen, johtamispaikka ja johtamisen tuki Yhteistoimintaosapuolten tehtävät ja roolit Tilannekuvan ylläpito ja jakaminen Tiedottaminen ja tiedottamisen vastuut Resurssien käyttö o Tilanteen aikainen toiminta Eri toimijat toimivat yhteistoiminnassa sen mukaan, mitä edellä on sovittu Keskeistä on sopia johtamis- ja tiedottamisvastuista o Paluu normaalitilaan Kun tilanne on vakiintunut, on suunniteltava paluu normaalitilaan 7 Yhteiset asiat 7.1 Johtaminen Lappeenrannan kaupungin johtaminen on pyrittävä järjestämään normaalein johtamismenettelyin kaikissa tilanteissa. Erityistilanteissa ja poikkeusoloissa johtamista tukevat eri alojen asiantuntijat, mutta
13 13 perusorganisaatio ja johtamisvastuu tulee pitää samana kaikissa tilanteissa mahdollisimman pitkään. Kunnallista päätöksentekomenettelyä voidaan tarpeen mukaan ja lain sallimissa puitteissa keventää muuttamalla mm. kokouksien päätösvaltaisuutta ja koollekutsumista koskevia määräyksiä. Valmiuslain (1080/1991) tarkoittamissa poikkeusoloissa voidaan valtioneuvoston asetuksella siirtää kunnallista päätösvaltaa alemmille organisaatiotasoille sekä virkamiehille. Normaalia demokraattista päätöksentekomenettelyä ja hallintoa tulee kuitenkin toteuttaa niin kauan kuin mahdollista. Viranhaltijajohtoryhmän tehtävät erityistilanteissa ja poikkeusoloissa Viranhaltijajohtoryhmän tehtävänä on johtaa Lappeenrannan kaupunkia ja sovittaa yhteen toimialojen tehtäviä eri häiriötilanteissa. Johtoryhmää laajennetaan kaupunginjohtajan päätöksellä tarpeen mukaan muilla Lappeenrannan kaupungin viranhaltijoilla, yhteistyöviranomaisilla tai muilla asiantuntijoilla (julkinen, yksityinen tai kolmas sektori). Keskeisten viranhaltijoiden osalta luodaan ja ylläpidetään hälytysjärjestelyjä, joilla johtoryhmä saadaan tarvittaessa kutsuttua nopeasti koolle tai ainakin käynnistämään välittömät toimet keskeisten viranhaltijoiden toimesta. Tässä tarkoituksessa hyödynnetään esimerkiksi puhelinten tekstiviestihälytysryhmiä, joitten käytön edelleen tehostamista selvitetään. Periaatteena hälytyksissä pidetään, että kukin johtoryhmän jäsen vastaa ennen kaikkea oman sektorinsa toimivuudesta, mutta kuka tahansa johtoryhmän jäsen voi hälyttää johtoryhmän tarpeelliseksi arvioimassaan laajuudessa. Tärkeänä konkreettisena toimenpiteenä tässä tarkoituksessa ylläpidetään keskeisistä omista toimijoista sekä yhteistyökumppaneista yhteystietoluetteloa. Tärkeimmät yhteystiedot löytyvät suoraan Wintran erityistilanneohjeista. Muut tärkeät yhteystiedot löytyvät vanhan intran dokumenttienhallintaosiosta yleisistä dokumenteista kohdasta Kriisi- ja erityistilanneohjeet. Toimialojen johtaminen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa Toimialan johtoryhmän tehtävänä on toimialajohtajan johdolla hoidettava oman toimialansa tehtävät eri häiriötilanteissa. Johtoryhmää laajennetaan toimialajohtajan päätöksellä tarpeen mukaan. 7.2 Tilannekuvan ylläpito Laajoissa ja monimuotoisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa korostuu oikean tilannekuvan tarve. Päätöksentekijöillä pitää olla tieto tapahtuneista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista, eri toimijoiden toimenpiteistä, tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista, omista toimenpiteistä ja omista käytettävissä olevista resursseista. Tilannekuvaa tarvitaan päätöksenteon tueksi.
14 14 Linjaorganisaatio itsessään tuottaa tilannekuvaa. Laajoissa tilanteissa linjaorganisaation johdon resurssit sitoutuvat kuitenkin hyvin pitkälti konkreettiseen operatiiviseen johtamiseen. Tällöin saatetaan tarvita johdon tueksi erillistä tilanneryhmää, joka avustaa johtoa ja tuottaa päätöksenteon tueksi ajan tasalla olevaa tilannekuvaa. Tilanneryhmä tulee koota ja kasvattaa tilanteen vaatimassa laajuudessa. Pienemmissä tilanteissa tilanneryhmä voi olla kooltaan vain muutama henkilö. Laajoissa tilanteissa tilanneryhmä voi olla laajuudeltaan jopa joitain kymmeniä henkilöitä sisältäen tilannekuvaosan ja viestiliikenneosan. Laajoissa tilanteissa tilanneryhmän johtajana toimii turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö. 7.3 Kriisiviestintä Oikean tiedon saatavuus ja luotettava tilannekuva luovat edellytykset päätöksenteolle. Tehokas, oikea-aikainen ja luotettava ulkoinen ja sisäinen viestintä ovat olennainen osa häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaa. Häiriötilanteissa on tärkeää käyttää joustavasti ja kattavasti kaikkia viranomaisten käytössä olevia viestintävälineitä ja kanavia. Kriisiviestintä ja siihen liittyvä tiedottaminen on tehostettua viestintää poikkeuksellisessa tilanteessa. Kriisiviestinnässä noudatetaan Lappeenrannan kaupungin kriisiviestintäsuunnitelmaa, joka kokonaisuutena löytyy intran dokumenttien hallinta-osiosta. Kriisiviestinnässä keskeisenä painopisteenä on suuremman vaaran ja lisävahinkojen välttäminen sekä tarpeettoman huolen hälventäminen, korvaavista palveluista tiedottaminen, toimintaohjeiden antaminen sekä väärän tiedon leviämisen estäminen. Keskeistä on, että kuntalaisille välittyy mahdollisimman nopeasti hallittu, täsmällinen tieto siitä, mitä on tapahtunut, mistä se johtuu ja mitä asialle ollaan tekemässä ja miten kuntalaisten pitäisi toimia. Lappeenrannan kaupungin II kaupunginsihteeri johtaa ja vastaa yhteistyössä kaupungin johdon kanssa erityistilanteiden tiedotusjärjestelyistä kuntalaisille, aluehallintoviranomaisille, muihin yhteistyöviranomaisiin ja tiedotusvälineisiin. 8 Poikkeusolojen erityispiirteet 8.1 Poikkeusolojen piirteitä Poikkeusolot ovat erityisen vakavia häiriötilanteita ja poikkeusolotilanteet on tyhjentävästi määritelty valmiuslain / :ssä. Määrittelyn sisältö on esitetty tämän asiakirjan luvussa 3 kohdassa Valmiuslaki.
15 15 Poikkeusoloissa toiminta käynnistetään samojen periaatteiden mukaisesti kuten normaaliajan häiriötilanteissakin huomioiden poikkeusolojen aiheuttamat lainsäädäntömuutokset (valmiuslaki & puolustustilalaki) sekä niihin liittyvät valtiohallinnon päätökset. Poikkeusoloihin johtava tilanne syntyy yleensä hitaasti. Tyypillisenä esimerkkinä vähitellen kiristyvä kansainvälinen poliittinen tilanne, joka johtaa myös sotilaallisiin uhkailuihin Suomen lähialueella. Poikkeusolojen julistaminen edellyttää myös Suomen ylimmän valtiojohdon tekemiä päätöksiä. Ilman valtiojohdon tekemiä päätöksiä toimitaan aina normaaliolojen lainsäädännön pohjalta ja normaaliolojen valtuuksilla, vaikka tilanne sinällään olisi kuinka hankala ja vaativa häiriötilanne. 8.2 Kaupungin johtokeskus Lappeenrannan kaupungin toimintaa johdetaan normaaleissa toimipisteissä niin pitkään kuin se on mahdollista ja turvallista. Poikkeusoloja varten Lappeenrannan kaupunki varautuu perustamaan poikkeusoloihin soveltuvan johtokeskuksen (valmiuslaki 120 ). Poikkeusolojen johtokeskus varustetaan siten, että se voidaan ottaa käyttöön perusosiltaan välittömästi ja kokonaisuudessaan 2-3 vuorokauden kuluessa. Johtokeskuksen tilojen on mahdollistettava pitkäaikainen työskentely. Kaupungin johtokeskuksen tehtävänä poikkeusoloissa on erityisesti: o Yleistilanteen johtaminen o Yhteydenpito muihin johtoportaisiin sekä yhteistoimintaviranomaisiin o Tarvittavan tilannekuvan ylläpitäminen o Omatoimisen suojelun johtaminen o Pelastustoiminnan tukeminen o Tiedottaminen ja muu kuntalaisten ohjaaminen 8.3 Varaukset ja työvoiman käyttö Lappeenrannan kaupunki esittää ajoittain puolustusvoimille listan sellaisista asevelvollisista henkilöistä, joita kaupunki tarvitsee poikkeusolojen aikana oman organisaationsa palvelukseen. Kaupungin henkilövarauslistaa ylläpitää henkilöstöhallinto (turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö), joka välittää henkilövaraukset suoraan puolustusvoimille. Puolustusvoimat voi myöntää listan henkilöille vapautuksen aseellisesta palveluksesta mahdollisessa kriisitilanteessa. Myönteisen päätöksen jälkeen nämä henkilöt ovat kaupungin käytössä myös kriisiajan poikkeusoloissa.
16 16 Poikkeusolojen lainsäädäntö mahdollistaa lisäksi työvoiman laajemman hankkimisen työkykyisen väestön keskuudesta. Toimialat suunnittelevat etukäteen ulkopuolisen työvoiman mahdollisen tarpeen. 8.4 Suojelulohkot Väestönsuojelun johtamista varten poikkeusoloissa pelastustoimen alue on jaettu suojelulohkoihin. Vastuu aluejaon muodostamisesta on pelastuslaitoksella ja suojelulohko-organisaatio muodostetaan Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. Suojelulohko-organisaatiot perustetaan, kun valmiuslain soveltamisedellytykset ovat voimassa tai on selvää, että ne ollaan saattamassa voimaan. Lappeenrannan kaupungin lohkojako saadaan Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. 8.5 Evakuoinnit Evakuoinnit voidaan jakaa o kohde-evakuointeihin o laajamittaiseen evakuointiin Kohde-evakuoinnissa evakuoidaan väestö tietyn kohteen välittömästä läheisyydestä. Laajamittainen evakuointi tulee yleensä esiin poikkeusoloissa, jolloin väestöä siirretään turvallisemmille alueille tyhjentämällä laajoja asuinalueita, kaupunginosia tai jopa useita kuntia samanaikaisesti. Etelä-Karjalan pelastuslaitos laatii ja ylläpitää evakuointisuunnitelmia yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa. Suunnitelmat sisältävät myös väestön vastaanottosuunnitelman, joka laaditaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Pelastuslaitos johtaa laajamittaisten evakuointien toteuttamista. Kohdeevakuointeihin määräys tulee yleensä pelastuslaitokselta tai poliisilta, jolloin he johtavat kyseisen evakuoinnin toteuttamista. Lappeenrannan kaupunki vastaa virastojen ja laitosten kohdeevakuointien suunnitelmista (pelastussuunnitelmat) ja niihin liittyvistä evakuoidun henkilöstön majoituksesta, muonituksesta, vaatetuksesta, terveydenhuollosta ja muusta perushuollosta tarvittaessa. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki huolehtii tiedottamisesta ja muista niille soveltuvista tehtävistä siten kuin niistä on yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa sovittu.
17 Päivittäistavarahuolto Lappeenrannan kaupunki valmistautuu perustamaan poikkeusoloja varten päivittäistavarahuolto-organisaation. Organisaation tehtäviin kuuluu kulutukseen liittyvä ohjaus, valistus ja neuvonta, sääntelystä ja säännöstelystä annettujen määräysten valvonta, tarvittaessa ostokorttien jakelun järjestäminen sekä säännöstelyn alaisten tavaroiden tuotannon ja jakelun valvonta. Organisaatio muodostetaan päivittäistavarahuollon johtajasta sekä päivittäistavarahuoltotoimistosta. Päivittäistavarahuoltoon liittyvästä valmiussuunnittelusta vastaa Etelä-Karjalan hankintapalvelut yhteistyössä Saimaan Tukipalvelut Oy:n ruokapalvelut-yksikön kanssa. Päivittäistavarahuoltoon kytkeytyy kiinteästi myös Eksoten sosiaalitoimi. 8.7 Valmiusmateriaali Valmiusmateriaali koostuu niistä laitteista ja välineistä, joilla valmiusorganisaation eri muodostelmat varustetaan poikkeusolojen varalle. Pääasiallisesti on pyrittävä käyttämään hyödyksi päivittäisessä käytössä olevaa materiaalia ilman suuria valmiusvarastoja. Päivittäiseen käyttöön soveltumaton, mutta erityistilanteissa ja poikkeusoloissa välttämätön materiaali hankitaan ja varastoidaan normaaliaikana. Toimialat vastaavat oman valmiusvarastonsa hankinnasta ja ylläpitämisestä sekä huomioivat tämän budjetoinnissaan. 9 Toimialojen valmiussuunnittelu Yksityiskohtaisempi valmiussuunnittelu tehdään toimialoilla, yhtiöissä ja tarvittaessa työpaikkatasolla. Toimialajohtajat ja yhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat siitä, että kussakin yksikössä valmiussuunnitelmat ovat ajan tasalla ja riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Jokainen toimija vastaa omien tehtäviensä mahdollisimman häiriöttömästä toimivuudesta niin erilaisissa häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa sekä näihin tilanteisiin ennakkovarautumisesta ja mahdollisesta ennaltaehkäisystä. Keskeisimpien yksiköiden tärkeimpiä tehtäviä häiriötilanteisiin ennakkovarautumisessa ja niiden hoidossa ovat: Konsernihallinto: o Seuranta, että eri yksiköt hoitavat valmiussuunnitteluvelvoitteensa o Valmiussuunnitelman yleisen osan ylläpito o Laajojen tilanteiden yleisjohtaminen o Tiedottaminen laajoissa tilanteissa
18 18 Tekninen toimi o Katujen ja teiden kunnossapito, auraus ja raivaus o Kaupungin omistamien kiinteistöjen kunnossapito ja korjaus Kasvatus- ja opetustoimi o Kasvatus- ja opetustoimen ylläpitäminen kaikissa olosuhteissa o Tilojen luovuttaminen johtamispaikoiksi ja majoitustiloiksi pelastuslaitoksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla Lappeenrannan Energia Oy o Energia- ja vesihuollon ylläpitäminen Etelä-Karjalan pelastuslaitos o Pelastustoiminta o Kuntien varautumisen tukeminen erikseen sovittavalla tavalla o Evakuointien suunnittelu ja johtaminen Eksote o Terveydenhuollon ylläpitäminen o Sosiaalipalveluiden ylläpitäminen, erityisesti vanhusten asumispalvelut Saimaan Talous ja Tieto Oy (Saita Oy) o Tietojärjestelmien ja tietoverkkojen ylläpito o Tietoturvallisuudesta huolehtiminen Saimaan Tukipalvelut Oy (Satu Oy) o Koulujen, päiväkotien ja laitosten ruokahuollosta vastaaminen Etelä-Karjalan hankintapalvelut o Päivittäistavarahuollosta vastaaminen poikkeusoloissa 10 Jatkotoimenpiteet ja kehittämisen painopisteet Suunnitelmien ylläpito ja ajantasaistus o Kukin toimiala ja yhtiö ylläpitävät omia valmiussuunnitelmiaan ja ajantasaistavat niitä valtuustokausittain Koulutus ja harjoittelu o Lappeenrannan kaupunki vaikuttaa osaltaan aktiivisti siihen, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto AVI ja Etelä-Karjalan turvallisuusja valmiustoimikunta EKTURVA järjestävät määräajoin laajempia valmiusharjoituksia (päävastuu turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä) o Lappeenrannan kaupunki osallistuu näihin harjoituksiin aktiivisti o Lappeenrannan kaupunki huolehtii osaltaan siitä, että Etelä- Karjalan pelastuslaitos järjestää vuosittain pienempiä, teemakohtaisia valmiusharjoituksia (päävastuu turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä)
19 19 o Lappeenrannan kaupunki osallistuu näihin harjoituksiin aktiivisti o Toimialat ja yhtiöt järjestävät omia harjoituksia tarpeidensa mukaan o Kaupungista osallistuu vuosittain muutamia henkilöitä eri toimijoiden järjestämille yleisille valmiussuunnittelun kursseille Yhteistoimintajärjestelyjen ylläpito o Yhteistoimintajärjestelyjä muiden viranomaisten kanssa ylläpidetään kaupunkitasolla Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan EKTURVA:n kautta (päävastuu turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä) o Kukin toimiala ja yhtiö ylläpitävät omia tarpeellisia yhteistoimintajärjestelyjään Hälytysjärjestelyjen ylläpito ja harjoittelu o Hälytysjärjestelyjä muiden viranomaisten kanssa ylläpidetään kaupunkitasolla EKTURVA:n kautta (päävastuu turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä) o Kukin toimiala ja yhtiö ylläpitävät omia tarpeellisia hälytysjärjestelyjään o Toimialat ja yhtiöt ylläpitävät omia sisäisiä päivystys- ja hälytysjärjestelyjään Ostopalvelusopimuksiin maininnat velvoitteista häiriötilanteissa o Ostopalvelusopimuksiin on otettava tarkoituksenmukaisella tavalla maininnat, että palveluntuottajan pitää varmistaa palveluiden tuottamismahdollisuus myös erilaisissa häiriötilanteissa. Soveltuvia mallisopimuslausekkeita löytyy esim. Huoltovarmuuskeskuksen SOPIVA-mallisopimusehdoista Seurataan kansallisten hankkeiden etenemistä ja mahdollista käyttökelpoisuutta meille: o Huovi-portaali = Huoltovarmuuskeskuksen työkalu jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen, tulossa Kunta-Huovi, seurataan Kunta-Huovi hankkeen etenemistä ja otetaan tuote käyttöön, mikäli se osoittautuu toimivaksi, seurantavastuu turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä o Katakri = kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö, kehitetty ennen kaikkea yritysten tietoturvallisuustasojen arviointiin, uudistumassa juuri versioon III, jossa tietietoturvallisuussuositukset vastaavat valtionhallinnon VAHTI-suosituksia, seurataan hankkeen etenemistä ja otetaan mahdollisesti käyttöön soveltuvin osin, seurantavastuu tietohallintojohtajalla sekä turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä o Tietoturvasta toteutetaan myös erillinen hanke Seurataan turvallisuusviranomaisten toimialueiden muutoksia ja ylläpidetään yhteistyösuhteita myös uusiin toimijoihin o Puolustusvoimat, poliisi, pelastuslaitos, AVI
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotYhteinen varautuminen alueella
Yhteinen varautuminen alueella Maakuntahallitus 23.11.2018 Jarkko Jäntti Varautumisen valmistelija Uusi tehtävä HE 15/2017vp 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI
Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Valmiusmestari Vesa Lehtinen 04.12.2017 LAHTI MITÄ VARAUTUMINEN ON?? Mikä meitä uhkaa? Varautuminen Toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotYleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi
14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta
LisätiedotMAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN
MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 53 31.1.2019 30.1.2019 Martti Soudunsaari Prosessisuunnittelija / maakuntauudistuksen valmistelu
LisätiedotJatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -
Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia - Jaakko Pekki 23.9.2014 Kriisit suurentavat pienten heikkouksien merkittävyyttä! 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia,
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotTurvallisuus- ja valmiussuunnittelu
Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen
LisätiedotSavonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine
Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta 15.11.2017 Kaupunginjohtaja Janne Laine 1 2 Savonlinna saaristoinen silta- ja lossiyhteyksiin perustuva kuntarakenne Varautumisen perusteet Kunnan varautumisen tarkoitus
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere
ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät 20.10.2011, Tampere Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi,
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset
Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Suunnitelmaviidakko Turvallisuussuunnitelma Kriisisuunnitelma Pelastussuunnitelma Valmiussuunnitelma Jatkuvuussuunnitelma Toipumissuunnitelma Kriisiviestintäsuunnitelma
LisätiedotHuomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.
Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivät 28.5.2013 Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg 24.5.2013 1 Yleinen varautumisvelvollisuus
LisätiedotHelsingin valmiussuunnitelma
Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin
LisätiedotYMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä
LisätiedotPelastusalan neuvottelupäivät SN28 8. 10.12.2010
Pelastusalan neuvottelupäivät SN28 8. 10.12.2010 Etelä-Savon pelastuslaitoksella oli myrskyn aiheuttamia hälytystehtäviä yhteensä 210 kpl, Savonlinnan alueella 170 ja Pieksämäen alueella 40. Suurin osa
LisätiedotLuonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotViranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten
Lisätiedot1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.
ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa
LisätiedotTAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS
TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...
LisätiedotToiminnan jatkuvuus - käytännön näkökulma
Toiminnan jatkuvuus - käytännön näkökulma Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Jatkuvuudenhallinnan syvin olemus Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että
Lisätiedot1
raimo.aarnio@turku.fi 1 VARAUTUMINEN 40 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa
LisätiedotEKTURVA VIESTINTÄ HELSINKI
EKTURVA VIESTINTÄ 4.12.2018 HELSINKI Viestintäpäällikkö Johanna Franzén, Etelä-Karjalan pelastuslaitos johanna.franzén@ekpelastuslaitos.fi 1 2 EKTURVA viestintä Ympäristötoimi KUNTA- TURVA Etelä-Karjalan
LisätiedotKriisiviestintäohjeen päivitys
INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Kriisiviestintäohjeen päivitys Suunnittelija (viestintä, maakuntauudistus) Johanna Franzén Etelä-Karjalan pelastuslaitos Edellytykset hyvin toimivalle kriisiviestinnälle
LisätiedotKooste riskienhallinnan valmistelusta
Kooste riskienhallinnan valmistelusta 14.11.2017 Varautuminen ja riskienhallintaalajaosto Jukka Koponen Maakunnan riskienhallinnan valmistelusta Riskienhallinta-asioiden valmistelutyöstä huolehtii maakunnan
LisätiedotVarautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.
Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu
Lisätiedot10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos
10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä
LisätiedotImage size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012
LisätiedotTilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA
Tilannekuvia kriisityöstä 2015 yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa Valmiuspäällikkö Joni Henttu Kokonaisturvallisuutta Etelä-Karjalassa KOKONAISTURVALLISUUS ETELÄ- KARJALASSA Kokonaisturvallisuus on tavoitetila,
LisätiedotPelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014
Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotViestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu
Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän
LisätiedotHäiriötilanteisiin varautuminen Porissa. KEHTO-FOORUMI 21.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki
Häiriötilanteisiin varautuminen Porissa KEHTO-FOORUMI 21.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Uhkat / riskit Asuin-, elin- ja työympäristö (tieto, henkilöstö, materiaali, maine, ympäristö
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS VARAUTUMISEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI
1 LOPPURAPORTTI MAAKUNTAUUDISTUS VARAUTUMISEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 2 LOPPURAPORTTI Työryhmä Johanna Franzén, vs. valmiuspäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos (PJ) Ari-Pekka Meuronen, turvallisuus-
LisätiedotVarautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio
Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
LisätiedotValmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus
Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä Taneli Rasmus Tavoitteet harjoitukselle Sysmän kunnassa Testata uutta hallintosääntöä Testata ulkoistettujen palveluiden varautumista Teknisten ratkaisujen
LisätiedotKUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö
KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö KUJA2-projekti pähkinänkuoressa Omistaja: Suomen Kuntaliitto ry Rahoittaja: Huoltovarmuuskeskus Toteutus: 4/2017-3/2019
LisätiedotVarautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla
Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI
LisätiedotAluehallintovirastot ja kuntien varautuminen
Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset
LisätiedotNäkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa
Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen
LisätiedotTurvallisuuskomitean toiminta 2015
Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen
LisätiedotSuomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö
Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen
LisätiedotLUUMÄEN KUNTA VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA
1 VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA 2 1. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 2. 2.1. 2.2. 2.3. 3. 3.1. 3.2. 3.3. 3.4. 3.5. 3.6 3.7 3.8 3.9 4 4.1 4.2 4.3 4.4 5 5.1 5.2 5.3 5.4 6 6.1 6.2 6.3 VALMIUSSUUNNITTELUN
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS Maakuntauudistuksen johtoryhmä 21.12.2017 Valmiuspäällikkö Tapani Rossi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus MAAKUNTALAKILUONNOS HE 15/2017,
LisätiedotVakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa
Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010
LisätiedotYMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKIKONSERNIN VARAUTUMINEN JA JATKUVUUDENHALLINTA
KONSERNIN VARAUTUMINEN JA JATKUVUUDENHALLINTA JOHDANTO Tämä ohje korvaa vuonna 2010 julkaistun kaupunkikonsernin valmiusohjeen ja on suunnattu virastojen, liikelaitosten sekä tytäryhteisöjen johdolle ja
LisätiedotKommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu
Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa
LisätiedotMaakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä
Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen Teppo Heikkilä Turvallisuustoimialan järjestäjän ydintehtävät 1. Liikelaitosten ohjaus a) Turvallisuustoimialan erityisyksiköt; pelastusliikelaitos
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen toimialan valmiussuunnitelma
Nettiversio Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.11.2011 Sosiaali- ja terveystoimen toimialan MOTTO: Toimivaa suunnitelmaa on helppo muuttaa www.nurmijarvi.fi 2 Johdanto Tämä on sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotKUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö STM:n valmiusseminaari
KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö 15.5.2017 STM:n valmiusseminaari KUJA2-projekti pähkinänkuoressa Omistaja : Suomen Kuntaliitto ry Rahoittaja: Huoltovarmuuskeskus
LisätiedotLIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT
KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Elintärkeä toiminto Toiminto, joka on välttämätön yhteiskunnan toimivuuden kannalta Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ovat johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky,
LisätiedotELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit
ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta
LisätiedotOpetustoimen varautuminen
Opetustoimen varautuminen ml. varhaiskasvatus, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi STM:n Valmiusseminaari 15.-16.5.2017 Haikon kartano Tiina Mäkitalo 16.5.2017 1 Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot YTS,
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön
LisätiedotSisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli
Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus 27.5.2019 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Valmiusseminaari 23.5.2019 Hankkeen esittely Uudet julkaisut Jatkoaskeleet Valmius- ja jatkuvuudenhallinta
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNTA VALMIUSSUUNNITELMA
SAVITAIPALEEN KUNTA VALMIUSSUUNNITELMA 2 1. TARKASTUS- JA PÄIVITYSMERKINNÄTMERKINNÄT Päivämäärä Tarkastaja Huomautukset 12.11.2009 Eeva Heikka Suunnitelman laajennus ja ajantasaistus 27.10.2014 Erik Forstén
LisätiedotAlueellinen varautuminen. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.
Alueellinen varautuminen Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.23 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön
LisätiedotPelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma
Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä
LisätiedotSiun sote valmiussuunnittelu
Siun sote valmiussuunnittelu Pekka Nevalainen Turvallisuuspäällikkö Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdisti Pohjois-Karjalan
LisätiedotLapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä
Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton
LisätiedotVarautuminen yksityisessä palvelutuotannossa Valmiusseminaari
Varautuminen yksityisessä palvelutuotannossa Valmiusseminaari xx 1 Tässä esityksessä yksityisten tuottajien varautumisvelvoitteista ja siihen liittyvästä yhteistyöstä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
LisätiedotMaakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari
Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 4.12.2018 Maakuntien kriisiviestintäseminaari Varautumisen alueellinen koordinaatiotehtävä maakunnille Yhteensovittamiselle
LisätiedotKOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta
KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien
LisätiedotM A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja
M A A K U N TA U U D I S T U S 2019 Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja Yhteisty ö Alueellisen yhteisen varautumisen valtakunnalliset ja maakunnalliset tehtävät - VNOS 15 8 kohta - VnA sisäministeriöstä 1
LisätiedotNAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS
NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun
LisätiedotKAINUUN PELASTUSLAITOS
KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS
LisätiedotVarautuminen ja riskienhallinta - alajaosto. Tilannekatsaus Jukka Koponen
Varautuminen ja enhallinta - alajaosto Tilannekatsaus 15.2.2018 Jukka Koponen Varautuminen ja enhallinta-alajaoston tehtäväkokonaisuuksia Valmistelu- ja käynnistysvaiheen enhallinta Riskienhallintapolitiikan
LisätiedotYhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo
Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo 11.12.2018 12.12.2018 VN.FI 5 Tiedolla johtaminen Tiedolla johtaminen mahdollistaa sen,
LisätiedotM A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja
M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna 2019 Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja Tässä esityksessä Maakunnan vastuu varautumisesta Pelastustoimen vastuu toimialasta Järjestäminen
LisätiedotAluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä
Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Maanpuolustuskorkeakoulu 1 Käsittely Alueista ja alueellisuudesta Yhteistoiminnan integraatiotasot Näkökulmia turvallisuuden yhteistoimintaan Turvallisuuden
LisätiedotKUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti
KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu 19.9.2017 ja Turku 10.10.2017 KUJA2-projekti pähkinänkuoressa
LisätiedotKUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö KEHTO-foorumi
KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö KEHTO-foorumi 10.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2017) Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esitetään
LisätiedotKUNTAMARKKINAT. Keskushallinnon varautumisen yhteistyö. Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi
KUNTAMARKKINAT Keskushallinnon varautumisen yhteistyö Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi 12.9.2018 Poikkihallinnollinen yhteistyö keskushallinnon varautumisessa Varautumisen johtaminen, valvonta ja
LisätiedotAjankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta
Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa
LisätiedotAVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta
AVAK-malli Keski-Uudellamaalla Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta Kunnan alueellinen valmiuskeskus Kunnan alueellinen valmiuskeskus on paikka/kiinteistö, jonne kunta on varannut tilat häiriötilanteiden
LisätiedotLIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT
KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT CBRNE DSA Elintärkeä toiminto Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista ehemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuelear (ydin) ja explosives
LisätiedotTurvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen
Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 24.1.2019 Sisäministeriön pelastusosaston tehtävät ja varautuminen Sisäministeriön pelastusosasto johtaa, ohjaa ja kehittää
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotVapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa. Case Kempele Kuntatalo
Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa Case Kempele Kuntatalo 28.5.2019 Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa Case Kempele Kuntatalo 28.5.2019 Kari Ahokas; Kunnallisneuvos,
LisätiedotKriisiviestintäseminaari Case Imatra, Kuntaliitto Arja Kujala
Kriisiviestintäseminaari Case Imatra, Kuntaliitto 2.11.2017 Arja Kujala 4.12.2016 viestiketjuja klo 2 Pojalta tekstiviesti: kulmilla ammuttu, minä olen kunnossa. Yritän tavoittaa muita sisaruksia. Tyttäreltä
LisätiedotValmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto
Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa 2017 2019 24.5.2018 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Kuntaliitto Hankkeen esittely ja tilannekatsaus Tavoitteet ja tulokset Valmistelussa olevat osaprojektit
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNGIN VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA
SUONENJOEN KAUPUNGIN VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA Hyväksytty: KH.2.2018 Versionhallinta: Muutospäivä: Muutos: SISÄLTÖ YLEISTÄ... 2 VARAUTUMINEN JA JATKUVUUDENHALLINTA... 3 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ... 5 ELINTÄRKEÄT
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN
PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:
LisätiedotTietojärjestelmien varautuminen
Tietojärjestelmien varautuminen Riihimäki 24.5.2005 Harri Pursiainen ylijohtaja PTS:n tietoyhteiskuntasektorin puheenjohtaja 1 Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
Lisätiedot