leveämmäksi 2/14 Hannu Härmälä viljelee säilöheinää ja kasvattaa huippuvarsoja Ennakointia maatalouspolitiikan uudistuksesta Sivut 38 41

Transkriptio

1 Fazer ja Yara haluavat lisätä täsmäviljelyä Sivu 8 Kuluttajat arvostavat kotimaisia vihanneksia Sivu 12 2/14 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi Hannu Härmälä viljelee säilöheinää ja kasvattaa huippuvarsoja Sivut Ennakointia maatalouspolitiikan uudistuksesta MMM: Uusi rakenne ympäristökorvaukseeen Sivut MTT arvioi vaikutuksia MTK:n malli kestävään maatalouteen Sivut Sivut 34 35

2 MIKÄ MUUTTUU? Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma käynnistyy ensi vuoden alussa. Tässä lehdessä asiantuntijat MMM:stä ja MTT:stä kertovat, mitä muutoksia uusi järjestelmä tuo mukanaan. Suuria muutoksia ei ole luvassa. Selvää kuitenkin on, että markkinoiden merkitys viljelijöiden tulonlähteenä kasvaa. Tarvitaan hyvälaatuista satoa, jolla on kysyntää. Ravinteiden käyttö on tärkeässä asemassa uudessakin ympäristökorvausjärjestelmässä. Lannoitusta tarkennetaan maan viljavuuden ja satomäärän mukaan. Tavoitteena on edelleen vähentää kuormitusta vesistöihin. Ympäristötuen aikana vuodesta 1995 fosforin käyttö on vähentynyt merkittävästi, noin neljäsosaan aikaisemmasta. Hyvä uutinen on se, että vesistöjen fosforikuormitus on tutkimusten mukaan vähentynyt viidenneksellä. Vesistöjen tila paranee kuitenkin hitaasti, viiveellä. Samaan aikaan, kun tavoitellaan ympäristöhyötyjä, täytyy pitää huolta myös maatalouden tuottavuudesta ja perustehtävästä ruuan tuottamisesta. Sinänsä asiassa ei pitäisi olla ristiriitaa. Hiljattain pidetyssä Itämeri-seminaarissa tutkijat totesivatkin, että sadontuotanto on maataloudessa parasta ympäristönsuojelua. Satoisaa kasvukautta! Seija Luomanperä Yara Suomen lehti maatalouden ammattilaisille. ISSN vuosikerta Julkaisija: Yara Suomi Oy Päätoimittaja: Seija Luomanperä Ulkoasu: Flow Design Painopaikka: PunaMusta Oy Postiosoite: Bertel Jungin aukio 9, Espoo Puhelin: Faksi: Sähköposti: etunimi.sukunimi@yara.com leipa.leveammaksi@yara.com Internet: Lehtien ilmestymisajat ovat internet-sivuilla. Yara lyhyesti Yara tuottaa ratkaisuja kestävään maatalouteen ja ympäristönsuojeluun. Lannoitteemme ja kasvinravitsemusosaamisemme auttavat tuottamaan ruokaa maapallon kasvavalle väestölle. Teollisuustuotteemme ja ympäristöratkaisumme vähentävät päästöjä ympäristöön, parantavat ilman laatua ja edistävät turvallista ja tehokasta tuotantoa. Yaralla on maailmanlaajuisesti 22 tehdasta ja myyntiä 150 maassa. Työntekijöitä on yli Liikevaihto vuonna 2013 oli 10,3 miljardia euroa. Suomessa Yaralla on neljä tehdasta: Uusikaupunki, Harjavalta, Siilinjärvi ja Kokkola. Yara työllistää Suomessa yli henkeä. Turvallisuus on Yaralle ykkösasia. Lehti on painettu kotimaassa valmistetulle UPM Fine -paperille. 2 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

3 SISÄLTÖ Ruista kylvöön Vahva juuristo tarvitsee hyvän kylvölannoituksen. VILJATILALLISILLE KARJATILALLISILLE 10 Kasvianalyysi tutuksi Aleksi Simula opastaa kasvianalyysin ottoon. Palstat 2...Pääkirjoitus 4...Ruoka: Grilliherkut 6...Ajankohtaista: Uusi lannoitevuosi liikkeelle 7...Uutiset: Tervetuloa kesän tapahtumiin 8...Kumppani: Fazer ja Yara haluavat lisätä täsmäviljelyä 9...Maatalousmarkkinat: Viljan kysynnän kasvu hidasta 10...Kotkaniemessä tutkittua: Oikealla lannoituksella hyvät rukiin oraat 12...Kumppani: Kuluttajat arvostavat kotimaisia vihanneksia 13...Tekniikka: Täsmäteknologia tulee kylvölannoitukseen 14...Kasvianalyysi tutuksi: Aleksi Simula 15...Reportaasi: Täsmäviljely tuo tulosta Täsmäviljelyllä tulosta Lauri Hantula jakaa viljan lannoituksen Seinäjoella Teema: Uusi lannoitevalkoima 18...Teeman pääkirjoitus 19...Lannoitevalikoima Ympäristökorvauksessa uusi rakenne 32...EU:n maatalouspolitiikka uudistuu miten käy Suomen maatalouden? 34...MTK:n näkökulma Kestävän maatalouden malli 36...Ilmasto lämpenee, muuttuuko viljely? Lopuksi: 38...Tilareportaasi: Laatuheinää huippuhevosille 42...Tuottavampi ja kestävämpi maatalous Itämeren alueella Kansikuva: Janne Viinanen Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014 3

4 Kesän maut grilliherkkuina Kesään kuuluu ehdottomasti grillaus. Grillaamalla saa monipuolisen aterian koko perheelle tai vaikka suuremmallekin vierasjoukolle. Ateria maistuu parhaalle tietenkin ulkona syödessä, nauttien hyvästä seurasta ja Suomen suvesta. Grillaamiseen soveltuvat lihat, kala, vihannekset, hedelmät ja juustot. Vain mielikuvitus on rajana. Possun liha on suosittua grillattavaa. Sitä grillatessa on tärkeää muistaa marinointi. Huolellinen marinointi maustaa, mureuttaa ja mehevöittää. Itse tehtynä marinadi maistuu parhaalle. Öljypohjaiseen marinadiin voi lisätä esimerkiksi kasvimaan yrttejä, valkosipulia ja tulisen maun ystäville chilipaprikaa. Laita marinoitavat ainekset pakastuspussiin, sulje pussi hyvin ja aseta se jääkaappiin. Kääntele pussia silloin tällöin, jotta maut imeytyvät tasaisesti. Pyyhi liika marinadi pois lihan pinnalta ennen paistamisesta, jotta se ei pala lihan pinnalle. Possun liha kypsennetään aina kypsäksi. Ruoka Teksti: Tuulikki Suihkonen Kuva: Janne Viinanen Sikojen määrä Suomessa Kotieläimiä, kpl Sikoja Emakoita Lihasikoja Lähde: Tietohaarukka, Ruokatietoa Yhdistys ry Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

5 Kesäkeittiöön kuuluu grillaus kotimaisista aineksista. Kannattaa kokeilla rohkeasti uusia marinadeja ja grillattavia herkkuja. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014 5

6 Uusi lannoitevuosi liikkeelle Uuden lannoitevuoden alussa hinnat laskivat jopa prosenttia edellisen kauden lopusta. Avaushinnat olivat päälajikkeilla vajaa kaksi prosenttia viime vuotta korkeammat mutta alhaisemmat kuin sitä edeltävinä kahtena vuotena. Toimitusjohtaja Tero Hemmilä, Yara Suomi Oy T ulevaa hintakehitystä koko lannoitevuoden aikana ei voi varmuudella tietää, mutta sen voi todeta, että lähes kaikkina edellisinä kausina lannoitteiden hinta on noussut kevättä kohden. Päättyneenä lannoitevuonna hintakehitys oli syyskaudella varsin maltillista, mutta kiihtyi kevätkaudella koko Euroopan vahvan kysynnän seurauksena. Hinnat nousivat kauden aikana prosenttia, josta merkittävin nousu keväällä. Viljelijän pitää hallita hintariskiä, mutta myös saatavuusriski on hallittava. Kun kevät tulee, on tärkeää, että lannoitteet on hankittu ajoissa sen osoitti myös päättynyt lannoitevuosi. Tänä keväänä kysyntä ylitti selvästi tarjonnan, ja lannoitetuotanto kävi täydellä kapasiteetilla. Huhtikuusta muodostuikin suurin toimituskuukausi kuuteen vuoteen. Suomessa kysyntä kyettiin tyydyttämään varsin hyvin, ja viljelijät saivat joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta lannoitteet ajoissa. SELEENILLÄ ARVOA Yaran myynti kasvoi päättyneellä kaudella noin 4 prosenttia. Markkinaosuus vahvistui, kun yhä useampi viljelijä valitsi Yaran ratkaisut. YaraMila NPK- lannoitteiden osuus koko myynnistä oli suuri. Uusi YaraBela Seleenisalpietari otettiin erittäin hyvin vastaan: sen osuus typpilannoitteiden myynnistä ylsi lähes 25 prosenttiin. Myös perinteistä YaraBela Suomensalpietaria käytetään paljon. Nämä kertovat seleenin tärkeydestä, erityisesti kotieläintiloilla. Seleenin arvostus onkin kokenut eräänlaisen renessanssin viime vuosina, kun markkinoille on tullut myös seleenittömiä lannoitteita. 30 vuotta sitten aloitettu työ seleenin lisäämisessä lannoitteisiin kantaa edelleen hedelmää arvo vain kasvaa. KESTÄVÄ MAATALOUS Yara jatkaa tulevana lannoitevuonna työtä suomalaisen maatalouden eteen. Kotkaniemen koetilallamme on jälleen yli koeruutua, joilla tutkitaan parhaita viljelyratkaisuja. Suomen maatalouden asema on vahvistumassa globaalissa ruoantuotannossa, ja tuotantopoten tiaali tulisi hyödyntää täysimääräisesti haitalliset ympäristövaikutukset minimoiden. Kestävyyttä korostava tehokas maatalous on oikea ratkaisu. On ollut rohkaisevaa huomata, että yhä useampi ajattelee juuri tällä tavalla. Ympäristö teot tehdään käytännön viljelyssä pelloilla käyttämällä uusinta teknologiaa, uusia ympäristöratkaisuja ja parhaita viljelykäytäntöjä. Ja tuottamalla paras mahdollinen sato. Tulevaisuuden haasteet edellyttävät uusia valintoja ja ratkaisuja maatalouspolitiikassakin. Hyvää kesää! 6 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

7 Uutiset Tapahtumia Vinkkejä nurmen kasvuasteseurannasta S äännöllinen nurmikasvustojen kehityksen seuranta on olennaisen tärkeää, jotta viljelytoimilla saadaan paras mahdollinen teho. Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä seurataan nurmen kehitystä kahdesti viikossa kasvukauden ajan. D-arvon, raakavalkuaisen ja sadon kehitystä seurataan yhteistyössä Valion kanssa. Kasvun etenemistä voi seurata Yara Suomen nettisivuilla ( Facebook-sivuilla ja Twitterissä. Seurannassa annetaan myös ajankohtaisia vinkkejä nurmen lannoitukseen, mm. YaraVita-lehtilannoitteiden oikea-aikaisesta käytöstä nurmella. Kotkaniemen tutkimusaseman koetuloksia ja vinkkejä kasvukauden aikaisiin toimiin löytyy myös osoitteista Toukokuun 20. päivä timotein kasvuaste Vihdissä oli BBCH D-arvo oli 733 ja raakavalkuainen 260 grammaa kilossa kuivaainetta, hehtaarisato kuiva-ainekiloa. SEURAA SOMEA Sosiaalinen media on avannut aivan uusia mahdollisuuksia myös kasvukaudenaikaisten havaintojen ja koetulosten hyödyntämiseen. Yara Suomen Facebook-sivut ja Twitter-tili ovat seurannan arvoisia tiedonvälityskanavia täydentämään jo tutuiksi tulleita kanavia. Tällä tavoin kasvukaudenaikaisia kokemuksia ja koetuloksia saadaan mahdollisimman monen tietoon ja vaikka saman tien käyttöönkin. Voit myös esittää sinua askarruttavia kysymyksiä somessa tai ottaa osaa keskusteluihin. Ollaan yhteydessä! Tervetuloa kesän tapahtumiin! Pohjanmaan Peltopäivät 29. heinäkuuta MTT:n tutkimusasemalla Ylistarossa. Paikalla koeruudut ohralla, kauralla, vehnällä ja perunalla. Näet eri lannoitustasojen ja YaraVita-lehtilannoitteiden vaikutuksen kasvustossa. Lisätietoa tapahtumasta: Yaran Siilinjärven tehtaat ja apatiittikaivos Lepaan puutarhanäyttely elokuuta. Tutustu YaraVita- ja YaraLiva-tuoteuutuuksiin sekä uusiin mobiilisovelluksiin. Lisätietoja: Avointen ovien päivä Yaran Siilinjärven toimipisteessä 16. elokuuta. Yara-Areenalla Siilinjärvellä Ahmon urheilualueella saat tietoa Yaran eri toiminnoista. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa, ja pääset bussikierrokselle tehtaalle ja kaivokselle. Lisätietoja: Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014 7

8 Kumppani Yara Suomen kaupalliset kumppanit esittelevät toimintaansa Fazer ja Yara haluavat lisätä täsmäviljelyä Itämeren suojelemiseksi Fazer ja Yara edistävät yhdessä Itämeren suojelua täsmäviljelyn keinoilla. Maaliskuun lopussa Lahteen kokoontui joukko viljelijöitä, jotka haluavat kehittää viljelyään sekä tehokkaammaksi että ympäristöystävällisemmäksi. F azer on tehnyt tänä keväänä sitoumuksen Baltic Sea Action Groupille. Sitoumuksen mukaan Fazer sitoutuu kehittämään tuotantoaan, toimintatapojaan ja valikoimaansa siten, että ne edistävät Itämeren ekologista tasapainoa. Viljelijäyhteistyössä korostuvat vastuu ympäristöstä ja vastuullinen hankinta. Fazer haluaa ostaa viljaa, joiden viljelyssä on huomioitu parhaat käytännöt ympäristön näkökulmasta. Pitkän aikavälin tavoitteena on minimoida peltokasvien tuotannosta aiheutuvaa ravinnekuormitusta. Sopimustuotannossa tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukaisten tuotantomenetelmien osaamista ja työkaluja. Yara on puolestaan vuonna 2013 BSAG-sitoumuksessaan luvannut edistää täsmäviljelyteknologian eteenpäin viemistä Itämereen rajoittuvalla peltoalalla. Käytännössä tämä tarkoittaa Yara N-Sensor -laitteiden käyttöönottoa Suomessa. SATOA JA LAATUA Yara N-sensor on esimerkki uudesta työkalusta, jonka avulla viljelijä voi kohdistaa ravinteet tarkasti niihin osiin peltolohkoa, jossa ne tuottavat parhaan mahdollisen tuloksen laadukkaana ja suurempana satona. Viljelijä hyötyy tarkemmasta lannoituksesta monin tavoin: kustannukset tuotettua tonnia kohden alenevat, suuresta ja tasalaatuisesta sadosta saa paremman tuoton, ja kuivaus- sekä korjuukustannukset alenevat. Viljan ostajalle on tärkeää, että hän voi luottaa saavansa riittävän määrän sovitun laatuista raaka-ainetta. Mitä tarkemmin viljelijä pystyy hallitsemaan sadon kehitystä kasvukauden aikana, sitä varmemmin toivottu laatu saavutetaan. Hyöty ympäristölle ja Itämerelle syntyy siitä, että viljellyllä peltoalalla tehdään kaikki tarvittavat toimenpiteet oikea-aikaisesti ja oikealla intensiteetillä. Näin toimien saadaan tuotettua mahdollisimman paljon ruokaa mahdollisimman pienellä pinta-alalla. Toisaalta esimerkiksi maassa olemassa olevat ravinnevarat saadaan kotiutettua, kun peltoon lisätään siitä puuttuvat ravinteet. Esimerkiksi lohkot, joiden fosforiluku on korkea, saadaan viljeltyä ympäristöystävällisesti mitoittamalla oikein typpi ja muut ravinteet. Suuri sato poistaa fosforia näistä maista kaikkein tehokkaimmin. Täsmäviljely sopii Olivin-syysvehnän viljelyyn. Hyvinä kasvukausina lisälannoituksella saadaan satoa ja varmistetaan riittävä valkuaispitoisuus. Kirjoittaja: Anne Kerminen, kehityspäällikkö, Yara Suomi Oy 8 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

9 Maatalousmarkkinat Seurantaa kansainvälisten markkinoiden kehityksestä Asiantuntijana: Kyösti Arovuori Kirjoittaja toimii maatalousekonomistina Pellervon taloustutkimus PTT:ssa. Viljan kysynnän kasvu hidasta V iljan satokausi näyttää kotimaan kylvöjen päättymisen jälkeen hyvältä sekä Suomessa että maailmalla. Paikoitellen heikoista sääolosuhteista huolimatta sekä syysviljojen talvehtiminen että kevätkylvöt onnistuivat hyvin. Suomessa vilja-ala kasvoi, kun etenkin vehnää kylvettiin selvästi viime vuosia enemmän. Vehnäalan kasvuun vaikutti myös se, että syysvehnää oli kylvössä selvästi edellisiä vuosia enemmän. Rypsialan lasku sen sijaan jatkuu. Normaalisato-oletuksella ensi vuonna Suomessa tuotetaan viljaa päättynyttä satovuotta enemmän. Kotimaan viljamarkkinoiden kannalta kasvanut vilja-ala ei äkkiseltään tarkasteltuna lupaa hyvää. Viljan kulutuksen lasku jatkuu lihan tuotannon laskun seurauksena. Kysynnän lasku ja samanaikainen tarjonnan kasvu estävät sen, että viljan hinnat lähtisivät Suomessa syksyllä merkittävään nousuun. Maailmanmarkkinoilta tulevien signaalien perusteella alkukesän hintataso kuitenkin pitää syksyn ja talven aikana. Kotimaan kysyntätilannetta parantaa, jos keväällä avattua vientikanavaa Kiinaan pystytään hyödyntämään täysimääräisesti. Viljan maailmanmarkkinoiden ja etenkin hintakehityksen kannalta merkittävin tuote on vehnä. Alkukesän arvioiden mukaan vehnän tuotanto laskee päättyneeseen satovuoteen verrattuna lievästi. Tuotannon arvioidaan laskevan Pohjois-Amerikassa, Ukrainassa sekä Pohjois-Afrikassa, mutta Euroopan unionin, Kiinan ja Kazakstanin tuotannon kasvun seurauksena kokonaisvaikutus jää pieneksi. Muutaman vuoden takaiseen markkinatilanteeseen peilattuna merkittävin muutos on siinä, että viljan kysynnän kasvu on maailmassa hidastunut. Esimerkiksi vehnän kysynnän arvioidaan satovuoden 2014/15 aikana laskevan. Lihantuotannon kasvun hidastuminen on vähentänyt viljan rehukysynnän kasvua. Myös viljan biopolttoainekysyntä on 2000-luvun lopun tasosta pienentynyt selvästi. Tämä johtuu politiikkajärjestelmien purkamisesta, maissin hintatason noususta kuluneen kymmenen vuoden aikana sekä öljyn hinnan asteittaisesta laskusta. Yleisen taloustilanteen kääntyminen maailmassa nousuun johtaa kuitenkin nopeasti siihen, että kysynnän kasvu on tarjonnan kasvua nopeampaa. Kasvukauden sääolosuhteet ratkaisevat viime kädessä sen, miten markkinat tulevan syksyn ja talven aikana käyttäytyvät. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että satovuosi 2014/15 ei merkittävästi poikkea päättyneestä satovuodesta. Kotimaisten viljojen hinnat Euroa/tonni Vehnä Ohra Kaura 0 7/1/09 9/1/09 11/1/09 1/1/10 3/1/10 5/1/10 7/1/10 9/1/10 11/1/10 1/1/11 3/1/11 5/1/11 7/1/11 9/1/11 11/1/11 1/1/12 3/1/12 5/1/12 7/1/12 9/1/12 11/1/12 1/1/13 3/1/13 5/1/13 7/1/13 9/1/13 11/1/13 1/1/14 3/1/14 5/1/14 7/1/14 9/1/14 11/1/14 1/1/15 3/1/15 5/1/15 7/1/15 9/1/15 11/1/15 Kotimaisiin viljan hintoihin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia tulevana talvena. Lähde: Tike, ennuste PTT Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014 9

10 Kotkaniemessä tutkittua Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla kasvinravitsemustutkimusta vuodesta 1961 Oikealla lannoituksella hyvät rukiin oraat Ruis vaatii hyvän kylvölannoituksen. Erityisesti hybridiruis versoutuu syksyllä voimakkaasti, kun se on saanut riittävästi ravinteita. Vahva kasvusto syksyllä tarkoittaa myös vahvaa juuristoa, joka parantaa talvehtimista ja nopeuttaa keväällä kasvuunlähtöä. Syksyinen ravinteiden puute näkyykin rukiilla heikkona ja hitaana kasvuna sekä vähäisenä versoutumisena. Jos pellon fosfori- ja kaliumtasot ovat matalia, voi osan syysrukiin fosforin ja kaliumin tarpeesta antaa kevätlannoituksen yhteydessä lohkolle sopivalla YaraMila-lannoitteella. SYKSYLLÄ RIITTÄVÄSTI FOSFORIA JA KALIUMIA Aikainen kylvöajankohta ja rukiin voimakas versoutuminen syksyllä vaativat riittävän ja viljavuustutkimukseen perustuvan syyslannoituksen. Syksyl lä annettavan fosforin ja kaliumin merkitys on erityisen tärkeää rukiin versoutumisen ja talvehtimisen kannalta. Fosfori merkitsee kasville energiaa, joten se on tärkeä ravinne maanpäällisten versojen ja myös juurten kasvulle. Oraiden ravinteiden oton kannalta on olennaista, että juurilla on energiaa kasvaa koko ajan kohti uusia ravinteita. Tällöin oraat pystyvät hyödyntämään paremmin myös maaperässä olevia muita ravinteita. Vaikka ruis kylvetään melko varhain syksyllä, maasta ei kuitenkaan kokemusten mukaan mineralisoidu riittävästi typpeä ja muita ravinteita oraiden tarpeeseen. KASVUSTO OTTAA RAVINTEITA VIELÄ MYÖHÄÄN SYKSYLLÄ Kasvukausi päättyi Vihdissä viime syksynä 16. lokakuuta. Tämän jälkeen oli kuitenkin vielä muutamia melko lämpimiä päiviä, mikä näkyi rukiin kasvussa. Reetta- ja Evolo-rukiin lannoituskoe päästiin kylvämään syyskuun 6. päivänä. Lokakuun 23. päivänä otettujen kasvustonäytteiden mukaan lannoittamattomissa ruuduissa oli biomassaa kuiva-aineena ilmoitettuna 372 kiloa hehtaarilla ja YaraMila Pellon Y 6 -lannoitteena 30 kiloa hehtaarille typpeä saaneissa ruuduissa 552 kiloa kuiva-ainetta. Lannoittamaton ruutu oli ottanut tällöin typpeä 18 kiloa ja kaliumia 15 kiloa hehtaaria kohti. Samoista ruuduista marraskuun 29. päivänä otetuissa näytteissä lannoittamattoman ruudun biomassa oli 388 kiloa kuiva-ainetta ja lannoitetun 592 kiloa hehtaarilta. Lannoittamattomat ruudut olivat ottaneet typpeä 15,5 kiloa ja 30 typpikilon lannoituksen typpeä saanut ruutu 22,7 kiloa hehtaaria kohti. Ero biomassan muodostumisen ja ravinteidenoton välillä oli selvä. Koe Fosfori merkitsee kasville energiaa, joten se on tärkeä versojen ja myös juurten kasvulle. 10 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

11 osoitti sen, että ruiskasvusto pystyy ottamaan ravinteita vielä senkin jälkeen, kun kasvukausi on virallisesti päättynyt. Kylvölannoituksen merkitys rukiilla 700 SYYSLANNOITUS VAIKUTTAA TÄHKIEN MÄÄRÄÄN Syyslannoituksen merkitys tähkien lukumäärään näkyi kesäkuun alussa tehdyssä laskennassa. Syksyllä 30 kiloa typpeä YaraMila Pellon Y 6 -lannoitteena saaneilla ruuduilla oli keskimäärin 10 tähkää enemmän neliöllä kuin lannoittamattomissa ruuduissa. Kevätlannoituksen merkitys tähkällisten versojen muodostamiseen tuli hyvin selkeästi esille. Kun keväällä oli annettu typpeä 100 kiloa hehtaarille, versoja oli neliöllä keskimäärin 580 kappaletta, 130 kilon typpi lannoituksella versoja oli neliöllä 644 kappaletta ja kun typpi jaettiin niin, että 100 kiloa typpeä annettiin heti keväällä ja 30 kiloa korrenkasvun alussa, tähkien lukumäärää oli 593 kappaletta neliöllä. Kuiva-ainesato kg/ha Lannoittamaton 30 kg N/ha YaraMila Pellon Y 6 LUMIHOMEENTORJUNTA JA LEHTILANNOITUS Lehtilannoitteiden käyttö syksyllä ei ole vielä kovinkaan yleistä Suomessa, joskin yleistymään päin. Käyttö on kuitenkin perusteltua, jos maan viljavuusluvut osoittavat hivenravinteiden puutetta. Onhan esimerkiksi mangaani tärkeä ravinne yhteyttämisessä. Yleisesti tiedetty asia on, että riittävä boorin saanti on tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle. On kuitenkin hyvä muistaa, että boori on tärkeä ravinne Maan viljavuuden mukaan syksyllä lannoitettu ruis kasvoi syksyllä huomattavasti paremmin kuin lannoittamaton. Parempi syyskasvu näkyi alkukesällä suurempana tähkämääränä. nopeasti muodostuvalle uudelle solukolle. Siksi boorilla on tärkeä merkitys sekä verson että juurten kasvussa. Syksyllä on tärkeää, että kasvu on mahdollisimman nopeaa. Boori vahvistaa myös soluseinän rakennetta, millä saattaa siten olla vaikutusta oraiden lumihomeen kestoon. YaraVita Bortracin ja YaraVita Mantrac Pron käytöstä lumihomeentorjunnan yhteydessä onkin tarkoitus ensi talven aikana hankkia lisää kokemuksia. Kirjoittaja: Tutkimuspäällikkö Juha Liespuu, juha.liespuu@yara.com Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/

12 Kumppani Yara Suomi kehittää viljelyä yhdessä muiden toimijoiden kanssa Kuluttajat arvostavat kotimaisia vihanneksia Apetit-kasvispakasteiden raaka-aineet ovat valtaosaltaan kotimaisia ja IP-viljelytavalla tuotettuja. Lannoitusta kehitetään nyt yhteistyössä Yaran kanssa. K otimaisuus on merkittävä etu. Kuluttajat haluavat tietää, mistä ruoka tulee ja kuinka se on tuotettu. Tarinat alkuperästä lisäävät luottamusta. Kotimaisten Apetitvihannespakasteiden myynti on tänä vuonna kasvanut aikaisemmasta noin 12 prosenttia. Tämä on hyvä saavutus vihannespakastemarkkoilla, jotka eivät ole kokonaisuudessaan kasvaneet, kertoo kaupallinen johtaja Esko Lantto Apetitista. Vihannesten viljelyssä on selvä kasvun mahdollisuus. Kasvispitoinen ruokavalio koetaan hyvinvointia edistäväksi. Kasvikset ovat myös edullisia, ja niiden valmistaminen on nopeaa ja helppoa. Pakastevihannesten markkinaa on vara kasvattaa, sillä nyt pakastevihanneksia käyttää noin puolet kuluttajista. LAATU JA MAKU SYNTYY PELLOLLA Tuttuja Apetit-tuotteita ovat esimerkiksi pakastetut keittojuurekset, peruna-sipulisekoitukset, herneet ja pinaattikeitto. Vihannekset viljellään sopimustiloilla Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vihannesten hyvä, tasainen laatu tehdään maatiloilla. Apetitin sopimustilat noudattavat IP:n eli integredoidun viljelyn periaatteita, jossa ydinajatus on tuottaa ekologisesti kestävillä menetelmillä. Lannoitus ja kasvinsuojelu tehdään todetun tarpeen mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Viljelty lajike, maaperä ja kesän kasvuolosuhteet vaikuttavat vihannesten laatuun ja makuun. Apetissa onkin pohdittu, kuinka voitaisiin entistä paremmin varmistaa hyvän maun syntyminen. Arvostus ruokaa kohtaan myös kasvaa, kun on tietoa esimerkiksi eri lajikkeiden sopivuudesta eri käyttötarkoituksiin, sanoo Lantto. Tärkeä asia tuotantoketjussa on vihannesten korjuu. Esimerkiksi herne korjataan tehtaan omilla puimureilla ja pakastetaan mahdollisimman nopeasti matka pellolta pakkaseen kestää noin kaksi tuntia. Vihannekset pakastetaan ja pakataan Apetitin tehtaalla Säkylässä. BOORILANNOITUKSELLA TERVETTÄ LANTTUA Yara Suomi ja Apetit Oy käynnistivät yhteistyöprojektin vuosi sitten. Tavoitteena on satotason nosto lannoitusta tarkentamalla. Viljelyn kehittämisyhteistyössä on kahden vuoden ajan keskitytty lantun ja pakasteherneen lannoituskäytäntöjen kehittämiseen. Lantun osalta lupaavia koetuloksia on saatu boorilannoituskäytäntöjä vertaamalla. Vuoden 2013 kokeissa oikealla boorilannoitusmenetelmällä onnistuttiin poistamaan lantun ruskolaikku käytännössä kokonaan. Samaa koesarjaa jatketaan tänä kesänä. Pakasteherneen osalta on keskitytty viljelijöiden pelloilla kasvien ravinnetilan määritykseen Yara Megalab -kasvianalyysillä. Tänä vuonna tehdään myös käytännön peltokokeita, missä verrataan erilaisia kevätlannoituksia sekä hivenlehtilannoituksen vaikutusta satoon. Uusin tuote Apetit-pakasteissa on punajuurigratiini. Vihannesten viljelyssä on selvä kasvun mahdollisuus. 12 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

13 Tekniikka Vinkkejä uusista teknisistä ratkaisuista Täsmäteknologia tulee kylvölannoitukseen Täsmälannoitusteknolgiaa sovelletaan uusissa kylvölannoituskoneissa niin, että lannoitevantaita voidaan ohjata annostelemaan lannoite paikkakohtaisesti, kertoo Junkkari Oy:n toimitusjohtaja Pekka Himanka. unkkari on viime vuosina satsannut kylvölannoittimien kehitystyöhön merkittävästi. J Yhteistyötutkimuksia on tehty MTT:n Vakolan sekä Aalto-yliopiston kanssa, ja tänä keväänä aloitettiin kolmen vuoden koesarja Yaran tutkimusasemalla Kotkaniemessä. Kokeessa selvitetään optimaalista etäisyyttä siemenen ja lannoiterakeen sijoittamisessa, kertoo Himanka. Tavoitteena Yaran kanssa tehtävässä tutkimuksessa on saada lisää tietoa eri kylvölannoitusmenetelmien soveltuvuudesta erilaisille maille. Tätä tietoa Junkkari vie uutta kylvölannoitinta ostavalle viljelijälle. Suomessa lähes kaikki viljat kylvetään sijoituslannoituksena. Menetelmä on kehitetty 1960-luvulla Suomen lyhyen kasvukauden tarpeisiin: menetelmä turvaa viljojen nopean kasvuunlähdön, ja siinä ravinteiden käyttö on tehokkaampaa kuin hajalevityksessä. Kylvölannoittimia on kehitetty vuosien varrella entistä käyttövarmemmiksi ja tehokkaimmiksi, työleveyttä on kasvatettu sitä mukaa kun tilojen peltoalat ovat suurentuneet. Suurin kehitys on kuitenkin tapahtunut softapuolella. Uusissa malleissa viljelijä voi harjoittaa täsmäviljelyä suunnitelman mukaan, jolloin kylvölannoitinta säädetään GPS-paikkatiedon avulla. Suunnitelmia tehtäessä voidaan hyödyntää satokarttojen sekä viljavuuskarttojen tietoja ja näin optimoida lannoitteen käyttöä. Suurin osa kylvölannoituksesta tehdään perinteisesti muokattuun maahan, mutta kysyntä kasvaa kevytmuokkaukseen ja suorakylvöön soveltuville kylvölannoittimille. Asiakkaat voivat räätälöidä Junkkarin uuden kylvökoneeen tilan tarpeisiin: vannastyypin voi valita kolmesta eri vaihtoehdosta ja sen, haluaako lannoitteen sijoittaa samaan- vai eri riviin siemenen kanssa. Uusissa koneissa on tyypillisesti kolme säiliötä, lannoite- ja siemensäiliön lisäksi starttilannoitteelle oma säiliö. Sijoituslannoituksessa kylvökoneen tärkeimmät osat ovat vantaat, sanoo Pekka Himanka Junkkari Oy:stä. PARAS HYÖTY LANNOITUKSESTA Kylvölannoituksen onnistumiseen tarvitaan paitsi toimivaa konetta, myös säätöjen kalibrointia käytettävien siementen ja lannoitteiden mukaan. Kiertokoe on aivan keskeinen kylvön onnistumiseksi, muistuttaa Himanka ja kertoo, että Junkkari järjestää joka kevät käyttökoulusta niin uusien koneiden ostajille kuin muillekin asiakkaille. Koska ympäristötietoisuus kasvaa, ja ravinteiden käytön halutaan olevan mahdollisimman tehokasta, sijoituslannoitus on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Junkkarin kylvölannoittimia viedään useisiin Euroopan maihin, eniten Norjaan ja Baltian maihin. Kaukaisin markkina kylvölannoittimille on Japanissa Hokkaidon saarella. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/

14 kysymystä 3Yara Suomen Palvelulinja vastaa kasvinravitsemusta koskeviin kysymyksiin Kasvianalyysi tutuksi KYSYMYS 1: Milloin kasvianalyysi otetaan? VASTAUS: Kasvianalyysin ottoajankohta vaihtelee kasvilajeittain. Viljoilla kasvinäytteitä voi ottaa aina lippulehtivaiheelle asti. Lippulehtivaiheen näytteiden analysointia varten on omat raja-arvonsa, jotka kuvaavat hyvin kasvin sen hetkistä ravinnetarvetta. Esimerkiksi typen ja rikin riittävyys leipävehnästä on mahdollista selvittää lippulehtivaiheen kasvianalyysillä. Erityisesti sokerijuurikkaalla ja useilla avomaavihanneksilla näytteenottoajankohta on heinäkuussa, jolloin nähdään miten kesän täydennys lannoituksia voidaan tarkentaa. KYSYMYS 2: Miten näyte otetaan? VASTAUS: Näytteenotossa on tärkeintä muistaa, että tulos on sitä luotettavampi mitä huolellisemmin näyte on kerätty pellolta. Näytteen tulisi olla otettu riittävän laajalta alueelta, jotta se kuvaa koko lohkon ravinnetilaa. Näytteessä ei saa olla multaa eikä kasvinsuojeluainejäämiä. Näytteen pesu on tarpeen, jos jompaakumpaa edellä mainituista on näytteessä. Tarkemmat kasvikohtaiset näytteenotto-ohjeet löydät Yara Megalab -näytepussista tai Yara.fi -sivuilta. KYSYMYS 3: Mikä on paras tapa korjata ravinnepuutteet? VASTAUS: Kasvukaudella ilmenevät typen ja kaliumin puutokset on hyvä korjata rakeisilla lannoitteilla. Niillä saadaan riittävä määrä ravinteita helposti kasvin käyttöön. Kasvukauden aikaiset fosforin, sekä sivu- ja hivenravinteiden täydennykset on helpointa tehdä lehtilannoituksilla. YaraVita- valikoimassa on kattavasti tuotteita, jotka ovat tutkitusti tehokkaita. Kasvianalyysin tuloksen perusteella kannattaa myös miettiä, miten voisi seuraavan kasvukauden kevätlannoitusta tarkentaa. Muuten vakavat puutokset alentavat satoa myös tulevina kasvukausina. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää Aleksi Simula toimii perunan, sokerijuurikkaan ja avomaan vihannesten kehityspäällikkönä. Hän vastaa myös Yara Megalab -kasvianalyysin markkinoinnista. 14 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

15 KIRJOITTAJA J JA KUVAAJA: VISA VILKUNA TÄSMÄVILJELY TUO TULOSTA Aittomäen tilalla Seinäjoen Alakylässä mietitään aina, miten asiat voitaisiin tehdä paremmin. Pieneltä tuntuvien asioiden parantamisesta saatava yhteisvaikutus on osoittautunut merkittävästi. Ohrasta ja vehnästä saadaan 7 10 tonnin hehtaarisatoja. Viljanviljelyn ohella tilalla on pienehkö lihasikala ja mittavat broilerhallit. Viljelyssä tähdätään aina huippulaatuun. Tila myy leipäviljaa ja ostaa hyvälaatuista rehuviljaa. Kun sateisina syksyinä oman viljan laatu painuu alle leipäviljatason, silloin kotovaraista rehua riittää enemmän. Tilan isäntä Lauri Hantula korostaa sitä, että viljelyyn on haettava kaiken aikaa viimeisintä tietotaitoa. Lajikevalinnassa mahdollisimman hyvään satopotentiaaliin on kiinnitettävä huomiota. Pelkät kilot eivät yksinään ratkaise lajikevalintaa, vaan myös sadon laatu on merkittävä. TUUSIA LAJIKKEITA KOKEILLAAN Lajikkeina ovat ohralla Aukusti, Propino ja Harbinger, vehnällä Draco, Trappe ja Wappu. Hantulan mukaan lajikkeen on sovelluttava tilalle mahdollisimman hyvin. Tämän takia Aittomäen tilan reilun 250 hehtaarin alasta valtaosa on tutuilla ja turvallisilla lajikkeilla. Siinä sivussa kokeillaan uusia lajikkeita pienellä alalla, jotta saataisiin varmuus uutuuden soveltuvuudesta tilan oloihin. Aittomäen pellot ovat pääosin runsasmultaista hienoa hietaa. Peltojen tiivistymisen ehkäisy on isännän mukaan erittäin tärkeää, minkä vuoksi tilalla on jo pitkään ollut teloilla varustettu puimuri. Kasvukauden aikana käytössä on tarkat ajourat, joihin ei luonnollisestikaan kylvetä sen kummemmin siementä kuin lannoitettakaan. Tilan pinta-alaa kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan ja erityisesti viljelyn tarkkuuteen panostetaan, kertoo seinäjokinen maanviljelijä Lauri Hantula Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/

16 Peltoa ei ole järkevää viljellä keskiarvojen perusteella. Ensimmäiseen ruiskutukseen tulee mangaani ja toiseen lisätään moniravinteinen lehtilannos. Kovan kasvun aikana mangaanin puutos näkyy herkästi. Ajourien paikat vaihtuvat joka vuosi, sillä Hantulan mukaan vuodesta toiseen samassa paikassa olevat urat saattaisivat tallautua liiaksi. Se on muistettava, että ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa toimintatapaa. Kaikki viljelytoimeen liittyvät ratkaisut ovat tilakohtaisia ja työteknisiä. PERUSASIAT ENSIKSI KUNTOON Lauri Hantula on pitänyt peltojen ph:n 6,5 8 tasossa. Ylläpitona riittää kymmenen tonnin kalkitus kerran viidessä vuodessa. Nyt kalkitus hoidetaan Siilinjärven biotiitillä, jolla myös varastokali saadaan kuntoon. Toinen perusasia viljelyssä on toimiva ojitus. Aittomäen pelloilla käytetään säätösalaojitusta aina, kun se on mahdollista. Salaojien huolto ja kunnostus on annettu asiaan perehtyneen urakoitsijan vastuulle. Joka kesä tilalla huuhdellaan, korjataan ja kokonaan uusitaankin ojituksia. Lauri Hantula on täsmäviljelyn kannattaja, koska peltoa ei ole järkevää viljellä keskiarvojen perusteella. Kun panokset kohdistetaan tarvittavaan paikkaan, sato on korkea ja laatu hyvä. Täsmäviljely on yrityksen kannaltakin taloudellisinta. Isäntä korostaa, että täsmäviljelyllä saadaan hyviä tuloksia vasta sitten, kun viljelyn perusasiat ovat kunnossa. Tällöin pyrkimys mahdollisimman korkeaan satotasoon ja parhaaseen mahdolliseen laatuun on mielekästä. LASKEMALLA ASIAT SELVIÄVÄT Panos-tuotossuhdehan on pelkkää matematiikkaa. Ainakin minä olen päätynyt laskelmissani siihen tulokseen, että tuotantopanok- sissa ei kannata pihtailla. Viljalle on annettava mitä se kasvaakseen tarvitsee. Me mietimme neljän hengen tiimillä pitkin kasvukautta, mitä voisimme tehdä vielä hitusenkin paremmin, Lauri Hantula kertoo. Lannoitteet on helppo valita Yaran monipuolisesta ja sopivasti hivenravinteita sisältävistä valikoimasta. Viljavuustutkimus ja satokartta määräävät käytettävät aineet. Viljan lannoitus on jaettu useampaan erään. Pääosa annetaan kylvön yhteydessä, aikaisena keväänä hieman vähemmän kuin myöhäisenä keväänä. Mutta jo viiden sentin oraalle urakoitsija käy antamassa snapsina kymmenen kiloa lisää typpeä hehtaarille. Kasvun edetessä seuraava lannoitus tehdään Yara N-Sensoria hyödyntäen. Lopullisen silauksen vilja saa YaraVita Gramitrel -lehtilannoituksena. Gramitrel on Hantulan mukaan hyvä yhdistelmä tärkeimpiä viljojen tarvitsemia hivenravinteita. Vanhalla tulva-alueella olevat lohkot on ruiskutettava hukkakuraa vastaan joka vuosi. Tautiruiskutukset hoidetaan muiden ruiskutusten yhteydessä. Ohravainioilla poiketaan ruiskun kanssa kolme kertaa ja vehnäpelloilla neljästi kasvukauden aikana. Vehnän viimeinen ruiskutus tehdään liuostypellä, kun tähkä on kokonaan esillä. Satoon typpilisä ei enää vaikuta, mutta sadon valkuaista käsittely nostaa mukavasti. LISÄÄ VALKUAISTA LEIPÄVEHNÄÄN Ympäristöystävällisin tapa on viljellä niin, että kasvi saa satopotentiaalinsa tarvitseman määrän ravinteita. Hantulan mukaan meillä asiaa ei olla ymmärretty, sillä jalostuksella aikaansaatu satopotentiaali menetetään liian alhaisten lannoitustasojen takia. Etenkin matala typpitaso tuottaa ongelmia korkeita ja laadukkaita satoja tavoitteleville. Hantula on ympäristöministeriön luvalla ollut yhdessä Agrimarketin ja Yaran kanssa neljä vuotta kokeilemassa yleisesti sallittuja tasoja suurempia typpimääriä. Tulokset ovat olleet yksiselitteisen selkeät. Suuremmilla typpitasoilla saadaan korkeampi, mutta ennen kaikkea laadukkaampi eli enemmän valkuaista sisältävä sato. Kokeet osoittavat, että riittävästi ravinteita saanut kasvusto ottaa maasta enemmän ravinteita kuin sinne lannoitteissa annetaan. Nykyisten ympäristöehtojen sanelemalla lannoitustasolla maa saa vähemmän typpeä kuin sato tarvitsee. Typen puutteessa muiden ravinteiden hyötysuhde heikkenee. Tällä hetkellä maamme myllyteollisuudelle tuodaan valkuaispitoisuudeltaan17 18 prosenttista vehnää. Lauri Hantulan mukaan Suomessa voitaisiin aivan hyvin viljellä kaikki tarvittava leipävehnä, mikäli viranomaiset nostaisivat lannoitusrajoja vastaamaan lajikkeiden ja viljan ostajien vaatimuksia. Tuskinpa yksikään viljelijä lannoittaa peltojaan yhtään kiloa enempää kuin taloudellisesti on kannattavaa. Vierailimme kesäkuun alussa viljelijäporukalla Norjassa. Siellä viljan laatu on tärkein 16 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

17 Oman työn lisäarvo on haettava jatkuvalla tiedonhaulla, kokeiluilla ja testeillä. Lauri Hantulan pellolla olevilla Nordic Grainin koeruuduilla haetaan uusia lajikkeita, jotka sopivat nimenomaan Etelä-Pohjanmaan multaville hietapelloille. tekijä ja niinpä lannoitettakin saa käyttää sen verran kuin hyvä sato vaatii. Kunpa meilläkin ymmärrettäisiin tämä tosiasia, Lauri Hantula huokaa. KYNNÖN KORVAAJAA EI OLE LÖYTYNYT Aittomäen pellot kynnetään noin 20 senttiin ilman sänkimuokkausta. Vilja puidaan melko lyhyeen sänkeen, ja puimurin erittäin tehokas silppuri pilkkoo oljen nopeasti maatuvaksi massaksi, joka ei millään lailla haittaa kyntöä. Viljelyä kokeiltiin useammallakin kevennetyn muokkauksen menetelmällä, mutta sadot lähtivät heti pienenemään. Tässäkin asiassa Lauri Hantula jälleen kerran korostaa tilakohtaisen ratkaisun mallia. Kevennetty muokkaus sopii varmasti joillekin tiloille ja maalajeille, mutta tällä alueella se ei ole taloudellisesti järkevä ratkaisu. Tilan ohjelmassa on ympäristötuen kasvipeitteisyys, jolloin 30 prosenttia pelloista talvehtii sängellä. Nämä lohkot saavat keväällä myös kanan- ja sianlantaa. Kananlannan levittää urakoitsija, ja sianlannan multaaminen hoituu tilan omalla kalustolla. Aivan Seinäjoen kaupungissa kiinni oleva tila on pärjännyt hyvin naapureiden kanssa. Lanta levitetään ja mullataan mahdollisimman nopeasti virastoaikana. Iltaisin ja viikonloppuisin ei Hantulan mielestä ole järkevää lantaa levittää, sillä hyvät välit naapureihin on erittäin tärkeä asia. JATKUVA SEURANTA KANNATTAA Aittomäen pelloilta otetaan maannäytteet kolmen vuoden välein. Jos kasvussa jollakin lohkolla on ongelmia, niin näytteet otetaan vaikka joka vuosi, jotta asia saadaan kuntoon. Puimurin satokartta on erittäin tärkeä tekijä onnistuneessa viljelyssä. Kun ollaan yli viiden tonnin hehtaarisadoissa, niin silmä ei riitä näkemään satoeroja. Puimurissa on mahdollisuus painaa merkkejä karttaan, jos pellolla Ympäristöystävällisin tapa on viljellä niin, että kasvi saa satopotentiaalinsa tarvitseman määrän ravinteita. näkyy ongelmia. Näihin kiinnekohtiin on helppo palata sadonkorjuun jälkeen ja tehdä tarvittavat parannustoimet. Tilan traktoreissa on automaattiohjaus, jolloin kuljettaja voi keskittyä kylvölannoittimen ja muiden koneiden toiminnan tarkkailuun. Hantulan mukaan automatiikalla vältetään turhaa lannoitteen ja siemenen menekkiä. Kustannussäästöt ovat isännän mukaan yllättävän suuria ja lisäetuna tarkasta kylvöstä saadaan parempilaatuinen sato, kun päällekkäin kylvämistä ja tuplalannoitusta ei ole. Hantula panostaa tulevaisuudessakin korkeiden ja laadukkaiden satojen tuottamiseen. Hänen mielestään se on viljelijän velvollisuus. Viljelijän pitää tuntea peltonsa, sillä peltohan on tavallaan työkaveri. Ja vähintä mitä voidaan vaatia, on työkaveriinsa tutustuminen, heittää Lauri Hantula lopuksi. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/

18 Teemana Uusi lannoitevalikoima Liitteenä Lannoitevalikoima Lannoituksen suuntaviivat Lannoitusmenetelmät ja lannoitteet kehittyvät kaiken aikaa niin, että ravinteiden hyväksikäyttö paranee. YaraVita-sarja on uusi ratkaisu hivenravinteiden oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn kasvukauden aikana. Kasvin lehdelle ruiskutettuna YaraVita imeytyy nopeasti ja vaikuttaa pitkäaikaisesti auttaen kasvia tehostamaan kasvuaan. Moniravinteisten YaraMila-lannoitteiden valinta perustuu viljavuustutkimukseen sekä lohkolla viljeltävän kasvin satotasoon. Suositusten mukaisen lannoituksen tuloksena saamme entistä suurempia ja käyttötarkoitukseen sopivampia satoja. Lannoitteet kannattaa sijoittaa kylvölannoituksen yhteydessä peltoon. Sijoituslannoitus ja suuri sato ovat ympäristötekoja! Uusien satoisien vilja- ja öljykasvilajikkeiden myötä lannoitteiden jakaminen kasvukaudelle lisääntyy. Tällöin kylvölannoitukseen valitaan YaraMila-lannoite, jolla viljelykasvin ravinnetarve fosforin ja kaliumin osalta täyttyy kokonaan, typen ja rikin osalta pääosin. Kasvukaudella lannoitusta tarkennetaan typen ja rikin osalta satoodotusten mukaisesti. Nurmilla lisääntyy kolmen sadon taktiikka, jolloin sopiva lannoite levitetään joka sadolle erikseen. Moniravinteisiin lannoitteisiin, varsinkin peruna- ja puutarhalannoitteisiin, on lisätty kasvien tarvitsemia keskeisiä hivenravinteita. Yara Megalab -kasvianalyysi paljastaa piilevät ravinnepuutokset. Ottamalla valitusta lohkosta kasvianalyysin voit helposti tarkentaa lannoitusta ja näin vaikuttaa sadontuottoon. Yaran monipuolinen lannoitevalikoima mahdollistaa tuottavan ja ympäristöä huomioivan viljelyn, jossa kasvien tarpeiden mukainen, tasapainoinen lannoitus korostuu. Ota liite talteen lannoituksen suunnittelua varten! Raimo Kauppila Kirjoittaja toimii johtavana agronomina Yara Suomi Oy:ssä. 18 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

19 LANNOITEVALIKOIMA Ota liite talteen!

20 LANNOITEVALIKOIMA Peltolannoitteet Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Ca-vl Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA PE1 YaraMila Pellon Y ,02 0,0015 Irto vain Uki x x 40/ x YNPK Yara NPKS ,5 x x 650 PE2 YaraMila Pellon Y ,05 0,0015 x x 650 PE3 YaraMila Pellon Y ,02 0,0015 x x 40/ x PE4 YaraMila Pellon Y ,02 0,0015 x x 40/ PE5 YaraMila Pellon Y ,02 0,0015 Tilausaikatuote x x 650 PE6 YaraMila Pellon Y ,02 0,0015 Tilausaikatuote x x 650 HY YaraMila Hiven Y ,05 0,3 0,05 0,0015 Tilausaikatuote x x 650 HY2 YaraMila Hiven Y ,5 3,4 0,06 0,4 0,2 0,0015 Tilausaikatuote x x 650 N1 YaraMila Nurmen Hiven Y , ,02 0,1 0,0015 x x 650 NK1 YaraMila NK ,5 4 0,02 0,0015 x x 650 NK2 YaraMila NK ,7 3 0,05 0,1 0,0015 x x 40/ Suursäkki kg Irto Typpilannoitteet Tuotetunnus Tuotetunnus Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Ca-vl Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA SS YaraBela Suomensalpietari ,02 0,0015 Irto vain Uki x x 40/ x YBSS YaraBela Seleenisalpietari ,02 0,0025 x x 650 CAN27PS Yara CAN27 + Mg* ,4 x x 650 YBA YaraBela Axan* ,7 x x 650 NSS YaraBela Sulfan N26, S Tilausaikatuote x x 650 YLK YaraLiva Kalksalpeter* 15, Tilausaikatuote x x 25/1000 YLN YaraLiva Nitrabor* 15, ,5 18,5 0,3 Tilausaikatuote x 600 TL Yara Typpiliuos 390 N 390 g/l Irto vain Svi Tilausaikatuote Suursäkki kg Irto Ominaispaino x 200 l, 1000 l x n. 1,3

21 Lehtilannoitteet Tuotetunnus Liuokset Muut ravinteet g/l Muuta Toimituspaikat Pakkaus Ominaispaino N-P-K g/l Ca Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se VLK YVB YaraVita Brassitrel Pro* ,6 x 10 l/20 l 1,537 YVBO YaraVita Bortrac 150* x 10 l/20 l 1,372 YVC YaraVita Caltrac 560* x 10 l/20 l 1,724 YVG YaraVita Gramitrel* UN3082 x 10 l/20 l 1,646 YVM YaraVita Mantrac Pro* x 5 l/10 l 1,827 YVS YaraVita Solatrel* UN3264 x 10 l/20 l 1,475 YVS1000 YaraVita Solatrel* UN3264 x 1000 l 1,475 YVT YaraVita Thiotrac 300* x 10 l/20 l 1,317 YVZ YaraVita Zintrac 700* UN3082 x 5 l/10 l 1,734 YVCU YaraVita Coptrac 500* UN 3082 Myyntiin syksyllä 2014 x 5 l /10 l 1,524 YVMG YaraVita Magtrac* Myyntiin syksyllä 2014 x 10 l/20 l 1,511 YaraVita-lannoitteiden sekoitustaulukko YaraVita Gramitrel YaraVita Mantrac Pro YaraVita Bortrac 150 YaraVita Thiotrac 300 YaraVita Brassitrel Pro YaraVita Solatrel YaraVita Caltrac 560 YaraVita Zintrac 700 YaraVita Coptrac 500 YaraVita Magtrac YaraVita Gramitrel YaraVita Mantrac Pro YaraVita Bortrac 150 YaraVita Thiotrac 300 YaraVita Brassitrel Pro YaraVita Solatrel YaraVita Caltrac 560 YaraVita Zintrac 700 YaraVita Coptrac 500 YaraVita Magtrac Täysin yhteensopiva Voi sekoittaa alhaisilla köyttömäärillä Ei voi sekoittaa Tuotteet valmistettu Suomessa, tähdellä (*) merkittyjä tuotteita ei ole valmistettu Suomessa. Vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (VAK) alaisille tuotteille on ilmoitettu UN-numero. Tarkista typen ja fosforin jakaumat sekä ravinnepitoisuudet painoprosentteina osoitteesta YaraVita tankkiseokset osoitteessa

22 Peruna-ja puutarhalannoitteet (kloorivapaita) Tuotetunnus Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Ca-vl Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA PO1 YaraMila Perunan Y ,5 11,7 0,05 0,05 0,25 Tilausaikatuote x x 40/ PO2 Perunan Y ,7 12 0,02 0,01 0,1 0,018 Tilausaikatuote x x 650 TPO1 Tärkkelysperunan Y ,8 10 0,04 0,039 0,17 0,001 0,028 Tilausaikatuote x x 650 TP2 YaraMila Tärkkelys Y ,5 10 0,02 0,05 Tilausaikatuote x x 650 TPNK Tärkkelysperunan NK Tilausaikatuote x x 650 Suursäkki kg Irto Kuiva rakeistettu PT2 Puutarhan Y ,5 12,5 0,05 0,03 0,1 0,25 0,04 Tilausaikatuote x 40/ x PT3 YaraMila Puutarhan Y ,6 10 0,05 0,03 0,08 0,25 0,002 0,04 Tilausaikatuote x x 40/ PTNK1 Puutarhan NK ,6 1,3 3 13,5 0,15 0,035 0,1 0,01 0,05 0,001 x 40/ x PTPK Puutarhan PK ,8 13 0,01 0,030 0,03 0,01 0,02 0,001 x 40/ x VY Varhaisviljelyn Y ,05 0,7 0,001 Tilausaikatuote x 40/ x PTVY Varhaisviljelyn Y ,4 1 1,6 10,5 0,15 0,035 0,5 0,001 Tilausaikatuote x 40/ x Täydennyslannoitteet Tuotetunnus Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Ca-vl Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA U Urea* 46,3-0-0 x x 600 KSU Kaliumsuola* x x 650 Suursäkki kg Irto Kuiva rakeistettu KAS Kaliumsulfaatti x x x 650 x ST Starttiravinne* x x 30/ CURE Kupariravinne ,6 17,5 2 UN3077 x 650 x MNRE Mangaaniravinne ,5 3,6 18,3 5 x 650 x ZNRE Sinkkiravinne , UN3077 x 650 x BORA Booriravinne 20 10,5 2 14,5 0,75 x 35/ x KMGR Kalium-magnesiumravinne , x 650 x HIR Hivenravinneseos ,3 1 0,3 2 0,05 0,8 UN3077 x 40/ x FSL Ferticare Starttiliuos Tilausaikatuote, Valkeakoski 1000/ 1170 Tuotteet valmistettu Suomessa, tähdellä (*) merkittyjä tuotteita ei ole valmistettu Suomessa. Vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (VAK) alaisille tuotteille on ilmoitettu UN-numero. Tarkista typen ja fosforin jakaumat sekä ravinnepitoisuudet painoprosentteina osoitteesta YaraVita tankkiseokset osoitteessa

23 Vesiliukoiset lannoitteet Tuotetunnus Vesiliukoiset lannoitteet Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Pakkaus N-P-K % Ca Mg S B Cu Fe Mn Mo Zn Cl FPK Ferticare PK* ,5 10 0,021 0,01 0,12 0,1 0,002 0,03 VLK 25 kg/1200 kg FHYD1 Ferticare HYDRO* ,4 4 0,03 0,02 0,2 0,14 0,004 0,02 VLK 25 kg/1200 kg FSB Ferticare * ,7 4,4 0,02 0,01 0,2 0,2 0,002 0,11 VLK 25 kg/1200 kg FKEM Ferticare * VLK 25 kg/1200 kg FKOM2 Ferticare KOMBI 2* ,5 2 0,02 0,01 0,1 0,1 0,002 0,01 UNI1759 VLK 25 kg/1200 kg FKOM3 Ferticare KOMBI 3* ,6 2 0,03 0,01 0,2 0,1 0,002 0,02 VLK 25 kg/1200 kg FOTL Ferticare OTL* Ravinteet viljely- ja raakavesitietojen mukaan Min kg VLK 25 kg/1200 kg FHB Ferticare ,3 4,4 0,05 0,02 0,27 0,15 0,008 0,03 VLK 25 kg/1200 kg FOM Ferticare ,06 0,03 0,4 0,2 0,01 0,04 VLK 25 kg/1200 kg YLCN YaraLiva Calcinit* VLK 25 kg/1225 kg KPLUS Krista K Plus* UN1486 VLK 25 kg/1050 kg KMGS Krista MgS* 9,6 13 VLK 25 kg/1000 kg KMAG Krista MAG* VLK 25 kg/1000 kg KMKP Krista MKP* VLK 25 kg/1000 kg KSOP Krista SOP VLK 25 kg/1000 kg KUR Krista U* VLK 15 kg/525 kg CACLH Kalsiumkloridi, hiutale 28 49,2 VLK 25 kg/1050 kg Nestemäiset lannoitteet Tuotetunnus Liuokset Muut ravinteet g/l Muuta Toimituspaikat N-P-K g/l Ca Mg S B Cu Fe Mn Mo Zn Cl Pakkaus Ominaispaino MG20 Magnesiumnitraatti, neste* VLK 20 l /320 l n. 1,35 MG200 Magnesiumnitraatti, neste* VLK 200 l/800 l n. 1,35 MG1000 Magnesiumnitraatti, neste* VLK 1000 l n. 1,35 KN20 Kalsium-neste VLK 20 l /320 l n. 1,3 KN200 Kalsium-neste VLK 200 l/800 l n. 1,3 KN1000 Kalsium-neste VLK 1000 l n. 1,3 FMG20 Hortigrow, neste* UN3264 VLK 20 l /320 l n. 1,4 FMG200 Hortigrow, neste* UN3264 VLK 200 l/800 l n. 1,4 FMG1000 Hortigrow, neste* UN3264 VLK 1000 l n. 1,4 TH22 Typpihappo 60 % tekn UN2031 VLK 30 kg/960kg n. 1,4 PFIK5 Phosfik* ,14 0,28 0,28 0,28 0,014 VLK 5 l n. 1,4 PFIK20 Phosfik* ,14 0,28 0,28 0,28 0,014 VLK 20 l n. 1,4 GBCA20 GliborCa* VLK 20 l n. 1,4 DLPN Dissolvine LPN* , ,8 9 VLK 20 l n. 1,3 DFE6 Dissolvine D Fe 6* VLK 20 l n. 1,3

24 Metsälannoitteet Tuotetunnus Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Ca-vl Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA MNP1 YaraMila Metsän NP ,15 0,1 Tilausaikatuote x 650 Suursäkki kg Irto Kuiva rakeistettu RPK Rauta-PK ,5 0,5 4 0,3 0,06 2,5 Tilausaikatuote x 40/ x BORA Booriravinne 20 10,5 2 14,5 0,75 x 35/ x MSS YaraBela Metsäsalpietari ,15 Tilausaikatuote x 650 SS YaraBela Suomensalpietari ,02 0,0015 Irto vain Uki x x 40/ x Turvelannoitteet Tuotetunnus Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat N-P-K % Ca Mg S B Cu Fe Mn Mo Zn Se PCTIK Peatcare ,6 13 0,03 0,1 0,2 0,2 0,05 0,04 VLK 25 kg/1050 kg PGM50 PG-Mix Control ,9 1,8 3,6 0,03 0,15 0,09 0,16 0,2 0,04 Hidasliuk. VLK 25 kg/1200 kg Pakkaus Ominaispaino Maanparannusaineet Tuotetunnus Maanparannusaine Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Mg K S UKI SVI HVA Suursäkki kg Irto Ominaispaino MK Yara magnesium pitoinen kalkki 28 3 Neutralointikyky 33 % x x 1600 kg/m 3 B Yara Biotiitti Neutralointikyky 13 % x x 1350 kg/m 3 AP Yara Apatiitti Happoliukoinen P 14% x x 1500 kg/m 3 BAP Yara Bio-Apatiitti Neutralointikyky 18 % x x 1550 kg/m 3 PEKI Yara Maanparannuskipsi 0-0, x x 1500 kg/m 3 Muut tuotteet Tuotetunnus Lannoite Käyttö Muuta Pakkaus RW1 Reciclean W1 Kastelujärjestelmien puhdistukseen UN l/320 l RW2 Reciclean W2 Kastelujärjestelmien puhdistukseen UN l/320 l Tuotetunnus Lannoite Käyttö Muuta Pakkaus RW1200 Reciclean W1 Kastelujärjestelmien puhdistukseen UN l/800 l RW2200 Reciclean W2 Kastelujärjestelmien puhdistukseen UN l/800 l Tuotteet valmistettu Suomessa, tähdellä (*) merkittyjä tuotteita ei ole valmistettu Suomessa. Vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (VAK) alaisille tuotteille on ilmoitettu UN-numero. Tarkista typen ja fosforin jakaumat sekä ravinnepitoisuudet painoprosentteina osoitteesta YaraVita tankkiseokset osoitteessa

25 Kysy lisää! Kasvikohtainen neuvonta Viljat ja öljykasvit Anne Kerminen Puh Nurmet Minna Toivakka Puh Peruna, sokerijuurikas ja avomaan vihannekset Aleksi Simula Puh Kasvihuonetuotanto, marjat, hedelmät ja taimistot Raija Roos Puh Metsä Petri Kortejärvi Puh Neuvontapuhelin : kasvukaudella (heinäkuun loppuun) ark. klo 8 19 ja muina vuodenaikoina ark. klo (Puheluiden hinnat ovat: GSM 8,28 snt/ puh + 16,56 snt/min ja lankapuhelin 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min). Alueellista ja kasvikohtaista neuvontaa saat alla olevilta yaralaisilta. Asiakkuuspäälliköt Yhteyspäälliköt Pohjanmaa Stefan Dahlvik Puh stefan.dahlvik@yara.com Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa, Pohjanmaa Jorma Peippo Puh jorma.peippo@yara.com Pohjois-Suomi Ilkka Mustonen Puh ilkka.mustonen@yara.com Keski-Suomi, Savo, Etelä-Suomi Simo Ylä-Uotila Puh simo.yla-uotila@yara.com Etelä-Suomi Pekka Lipsanen Puh pekka.lipsanen@yara.com Keski- ja Itä-Suomi Ilkka Suur-Uski Puh ilkka.suur-uski@yara.com Lue lisää lannoituksesta yara.fi farmit.net Seuraa ajankohtaisia Pidätämme oikeuden muuttaa tässä luettelossa esitettyjä tietoja. Lounais-Suomi Antti Pakkanen Puh antti.pakkanen@yara.com