TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2018
|
|
- Päivi Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO SSKKY Hallitus xxx SSKKY Valtuusto xx
2 2 (42) Sisällysluettelo 1. Kuntayhtymän yleiset tavoitteet Kuntayhtymän strategia vuoteen 2019 strategiaosa Kuntayhtymän visio ja missio Strategian mukaiset mittarit ja tavoitteet Strategian painopistealueet ja niihin liittyvät tavoitteet Operatiiviset tavoitteet Arvot Talousarvion rakenne Strategiaosa Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Koulutuskuntayhtymän konserni Konsernirakenne Konsernille asetettavat tavoitteet Kuntayhtymän talous ja riskien hallinta Rahoitusjärjestelmä Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan periaatteet Yleiset periaatteet Rahoitus Rahoitusnäkymät taloussuunnitelmakaudelle Riskit ja niiden hallinta Salon seudun koulutus oy Käyttötalous Salon seudun ammattiopisto Koulutuksen järjestämispalvelut Tuloslaskelmaosa Investointiosa Investoinnit kiinteä omaisuus Investoinnit irtain omaisuus Sitovuus Rahoitusosa Vieras pääoma Sitovuus ja seuranta Yhteenveto keskeisistä tulo- ja menoeristä, sitovista eristä sekä seuranta Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma... 36
3 3 (42) 13.1 Johdanto Henkilöstön määrä ja rakenne Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä Työkyky ja työmarkkinakelpoisuus Ammatillinen osaaminen Arvio osaamistarpeista Ammatillisen osaamisen kehittäminen Suunnitelmien toteutumisen seuranta... 42
4 4 (42) 1. Kuntayhtymän yleiset tavoitteet 2018 on Salon seudun koulutuskuntayhtymän kuudeskymmenes toimintavuosi. Sitä vietetään erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon merkeissä, mutta myös asiaan kuuluvasti merkkivuotta juhlistaen. Ammatillisen koulutuksen historian suurimmat muutokset toteutuvat talousarviovuoden 2018 alussa. Silloin tulevat voimaan uusi laki ammatillisesta koulutuksesta, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta sekä iso joukko ammatillista koulutusta koskevia ja sen toimintaa ohjaavia asetuksia. Niiden seurauksena nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus yhdistyvät myös lainsäädännöllisesti, erilaisten ammatillisten tutkintojen määrä vähenee huomattavasti ja rahoitusjärjestelmä muuttuu. Tämän lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen tehdyt leikkaukset toteutuvat täysimääräisinä koulutuksen järjestäjien toiminnassa. Salon seutukunnan työllisyystilanne jatkuu haasteellisena, vaikka työllisyystilanne onkin hieman parantunut vuoden takaisesta. Tarve niin ammatilliselle perus- kuin lisäkoulutuksellekin on suuri. Elinkeinorakenteen ja yhteiskunnan muutosten johdosta koulutuspaikkoja uudelleensuunnataan sellaisille koulutusaloille, ja koulutusten sisältöä kehitetään niin, että valmistuvien opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet ovat mahdollisimman korkeat. Tosin koulutusmäärät tulevat väistämättä pienenemään, kun ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen lisäksi osaamisohjelmien valtionavustukset ja alueelle suunnatun työvoimakoulutuksen rahoitus laskevat. Erityinen opetukseen liittyvä haaste on ammatillisille koulutukselle keskeisen työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntyminen. Elinkeinoelämän ja julkishallinnon vaikeasta tloudellinen tilanne vaikeuttaa paikkojen löytämistä. Kuntayhtymä on onnistunut käynnissä olevien muutosten ennakoinnissa erinomaisesti. Muutoksia tukevia toimenpiteitä on tehty jo vuodesta 2009, jolloin käynnistettiin määrätietoinen toimitilojen kehittämisohjelma. Se saavuttaa päämääränsä talousarviovuoden kuluessa, jolloin toiminta on pystytty keskittämään Taitajankadulle, Hyvoninkadulle ja Peppursuon harjoitusalueelle. Viimeisenä toimenpiteenä tapahtuu Mariankadun kiinteistöstä ja viimeisestä opetuskäytössä olevasta vuokratilastaluopuminen. Mariankatu 20 pyritään myymään vuoden loppuun mennessä. Myös muu kustannusrakenne on sopeutettu reformin vaatimusten ja pienenevän tulopohjan mukaisesti. Valitettavasti se on johtanut henkilökunnan määrän merkittävään pienemiseen. Lisävähennyksille ei tosin näyttäisi olevan tarvetta. Rakenteellisten muutosten lisäksi opetuksen toteuttamisen kehittämiseen on panostettu. Opetustarjottimet, uudet opetusmenetelmät, digitaalisen oppimisen lisäys ja simulaattorit ovat esimerkkejä käynnissä olevasta muutoksesta. Tämä kehitys- ja muutostyö jatkuu myös vuonna Syksyllä 2015 hyväksyttyä strategiaa toteutetaan suunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon toimintaympäristön erittäin nopeat muutokset ja niiden vaikutukset niin
5 5 (42) kuntayhtymän tavoitteisiin kuin toimintamahdollisuuksiinkin. Strategian rungon muodostavat kolme painopistealuetta: pedagogiset ratkaisut, ammattiylpeys sekä palveluiden toteuttaminen. Pääpaino on edelleen opetuksen ja oppimisympäristöjen sekä laadun kehittämisessä. On kuitenkin selvää, että nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä ennakointitiedon perusteella. Niinpä kuntayhtymän strategian uudistaminen käynnistyykin heti keväällä. Kuntayhtymän suurimmat riskit liittyvät edelleenkin tulevaisuuden epävarmuustekijöihin, joista merkittävimpiä ovat rahoituksen ja opiskelijamäärän kehitys. Erityisesti epävarmuus rahoituksen jatkuvuuden ja ennustettavuuden kasvaa, kun kustannusperusteisuudesta luovutaan ja siirrytään talousarvioperusteiseen ja suhteelliseen kokonaisrahoitusmalliin. Epävarmuuden ja niitä seuraavien epäjatkuvuustekijöiden hallitsemiseksi seurataan muutosten valmistelua tarkoin ja myötävaikutetaan mahdollisuuksien mukaan muutoksen suuntaan. Lisäksi operatiivisia riskejä hallitaan kuntayhtymän riskisuunnitelman mukaisesti. Myös kuntalain uudistuneiden vaatimusten edellyttämiä toimenpiteitä toteutetaan vaaditusti. Esimerkkinä tästä on osallistuminen yhdessä omistajakuntien Paimio ja Salo kanssa Kuntaliiton hallinnoimaan OMA-projektiin. Sen tavoitteena on selkeyttää ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien omistajaohjausta. Yhteistyöhön myös muiden sidosryhmien kanssa kiinnitetään erityistä huomiota. 2. Kuntayhtymän strategia vuoteen 2019 strategiaosa Strategia määrittelee suunnittelukauden keskeisimmät kehittämistoimenpiteet. Koska kuntayhtymän toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, vahvistetaan yksityiskohtaiset toimenpiteiden toteutussuunnitelmat ja tavoitteet erikseen kunakin talousarviovuonna toiminta- ja taloussuunnitelman strategiaosassa. Samassa yhteydessä kuntayhtymän hallitus ja valtuusto seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista ja käsittelevät mahdolliset strategian täydennykset ja muutokset. Toimintaympäristön muutosten johdosta strategia kaipaa pikaista uudistamista. Tämä työ alkaa heti keväällä Kuntayhtymän visio ja missio Salon seudun koulutuskuntayhtymän missio eli perustehtävä on: Osaamista työelämän tarpeisiin Missio kuvastaa toteutettavan koulutuksen työelämävastaavuutta ottaen huomioon elinkeino- ja työelämään vaikuttavat toimintaympäristön muutokset. Kuntayhtymän visio
6 6 (42) Kuntayhtymän missiota toteutetaan siten, että toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus kasvavat määritellyn vision, eli strategisen tahtotilan, mukaisesti. Visio kuvastaa kuntayhtymän keskeisiä tavoitteita, joiden on tarkoitus toteutua vuoteen 2020 mennessä. Kaksiosainen visio on määritelty seuraavasti: 1. Olemme Suomen paras ammatillisen koulutuksen järjestäjä 2. Olemme Varsinais-Suomen paras työpaikka Suomen paras ammatillisen koulutuksen järjestäjä tarkoittaa: Valmistuneilla opiskelijoilla on työelämän vaatima osaamistaso. Henkilökunta on huippuosaajia: asenne työntekoon on innostunut; oman osaamisen ja työn kehittämiseen panostetaan; opettajien osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Opetuksen sisältö vastaa työelämän tarpeita. Opetusvälineet ovat ajanmukaiset vastaavat työelämässä käytössä olevia välineitä. Olemme kaikki sitoutuneita omaan työhömme. Jokainen meistä kantaa vastuun siitä, että olemme ammatillisesti ajan tasalla. SSKKY olemme me kaikki yhdessä. Löydämme uusia innovatiivisia tapoja yhdistellä eri alojen tutkinnonosia, millä vastataan työelämän monipuolisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Olemme askeleen edellä muita, eli pystymme visioimaan koulutusaloilla tulevaisuuden työelämän tarpeita. Työelämäyhteistyötä kehitetään aktiivisesti jaostojen työskentelyn, työssäoppimisen resursoinnin sekä opettajien työelämäjaksojen ja työelämän oppilaitosjaksojen kautta. Paras työpaikka: On tasapuolinen, oikeudenmukainen, kaikkien työtä arvostava, avoin ja joustava. Luottaa työntekijöihin ja jakaa heille vastuuta, tehtävänkuvat ovat selkeitä, työkuorma on tasapuolinen, noudattaa yhteisiä sääntöjä ja ohjeita noudattava ja jakaa tietoa. On me-henkinen, on hienoa olla meillä töissä, työilmapiiriltään hyvä, kannustava, työntekijöistä ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiva. On viihtyisä, työympäristöltään ergonominen ja oppimisympäristöiltään joustava. Jakaa kiitoksia, antaa ja vastaanottaa palautetta, on ilmapiiriltään positiivinen. Antaa mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön, kuuntelee näkemyksiä ja mielipiteitä. Luo mahdollisuuksia kehittämistyöhön, ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä tarjoaa henkilöstön työelämäjaksoja.
7 7 (42) Kohdentaa resurssit oikein, varmistaa työn jatkuvuuden, antaa varmuutta tulevasta, mahdollistaa henkilöstön liikkuvuuden ja liikuteltavuuden kuntayhtymän sisällä. Luo järjestelmiä, jotka tukevat perustehtävää. Ennakoi alueen koulutustarvetta. 2.2 Strategian mukaiset mittarit ja tavoitteet Kuntayhtymän strategian toteutumista seurataan kolmen keskeisen mittarin kautta. Mittarien tavoitearvot asetetaan vuosittain talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Mittarien tavoitearvot on esitetty kuntayhtymän tuloskortissa. Mittareista on poistettu OPH:n toteuttama tuloksellisuusmittaus, koska sitä ei toteuteta enää vuonna Mittari Seloste Tavoite 2018 Käyttöaste Opiskelijavuositavoite yli 2050 Toimintakate % Kuntayhtymän toimintakateprosentti vähintään 6,0% Työtyytyväisyys Henkilökunnalle tehtävä kysely yli 3,5 Taulukko 1: Strategiset mittarit 2.3 Strategian painopistealueet ja niihin liittyvät tavoitteet Strategian painopistealueet ovat pedagogiset ratkaisut, ammattiylpeys sekä palveluiden toteuttaminen. Kaikille kolmelle alueelle on suunniteltu toimenpiteitä, joille on asetettu tavoitteet sekä mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Kuntayhtymätason tavoitteet on edelleen jaettu toteutettaviksi kokonaisuuksiksi niin ammattiopistossa kuin koulutuksen järjestämispalveluissakin. Nämä jaetaan edelleen tulosyksikkötason tavoitteiksi, joista ne muokataan kullekin asiaan vaikuttavalle työntekijälle henkilökohtaisiksi tehtäviksi.
8 8 (42) Taulukko 2: Strategiset tavoitteet 2.4 Operatiiviset tavoitteet Kuntayhtymän päivittäisen toiminnan ensisijainen tavoite on varmistaa opiskelijoiden osaaminen ja mahdollistaa heidän sijoittumisensa joustavasti työmarkkinoille. Se edellyttää, että toiminta vastaa niitä vaatimuksia, joita opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatilliselle koulutukselle asettanut samoin kuin muiden koulutusasiakkaiden ja rahoittajien odotuksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota opintojen edistymiseen ja loppuunsaattamiseen sekä keskeyttämisasteen pienentämiseen.
9 9 (42) Odotusten ja vaatimusten toteutumista seurataan kuntayhtymän tuloskorttiin kootun mittariston perusteella, jotka on määritelty strategisten painopistealueiden mukaan: SSKKY tuloskortti STRATEGINEN PAINOPISTE INDIKAATTORI Tutkintojen suorittaminen MITTARI Tavoite Tavoite Tavoite Suoritettujen tutkintojen määrä (vähintään) Tutkintojen määrä / ko. vuonna opiskelun lopettaneet (vähintään) 70 % 70 % 70 % Tutkinnon osien suorittaminen Valtionosuusrahoitteinen koulutus suoritetut tutkinnon osat (vähintään kpl) Pedagogiset ratkaisut Eroaminen Opiskelijapalaute Koulutuksen ennen tutkinnon suorittamista lopettaneiden osuus kaikista opiskelijoista (ei työhön tai muuhun koulutukseen tms. siirtyneitä tai väliaikaisia keskeytyksiä - enintään) Tulossa valtakunnallinen mittari 9 % 8 % 8 % Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Työelämäpalaute Opiskelijoiden työllistyminen Jatko-opintoihin hakeneet Tulossa valtakunnallinen mittari Tulossa valtakunnallinen mittari Koulutuksen päättymisen jälkeen korkeaasteelle hakeneet opiskelijat (vähintään) Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin 15 % 15 % 15 % Tilojen käyttöaste Teorialuokat + harjoitustilat koulupäivinä klo 8-15 (vähintään) 75 % 75 % 75 % Palveluiden tuottaminen Tilakustannukset Hanketoiminta Nettokustannukset sisältäen laitos- ja kiinteistöhuolto, lämpö, sähkö, korjaus, poistot ja rahoituskulut (enintään /m 2 /kk) Hankkeiden omarahoitusosuus hankkeiden kustannuksista (enintään) 8,80 9,60 9,60 21 % 21 % 21 % Ammattiylpeys Opetustoiminnan kustannukset Hakeutuminen koulutukseen Henkilöstön tyytyväisyys Toimintakate (vähintään) 31,0 % 30,9 % 30,7 % KJP:n osuus kuntayhtymän toimintakuluista (enintään) 28,6 % 28,0 % 27,5 % Aloittavien opiskelijoiden määrä (vähintään) Opiskelijavuodet (vähintään) Opiskelijavirtauma (indikaattori) Henkilöstökysely. Asteikko (vähintään) 3,5 3,5 3,5 Henkilöstön kehittäminen Oman osaamisen kehittämiseen osallistuneiden osuus kaikista työntekijöistä 100 % 100 % 100 % Taulukko 3: Kuntayhtymän tuloskortti
10 10 (42) 3. Arvot Kuntayhtymän arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat niin luottamushenkilöiden kuin työntekijöidenkin valintoja, päätöksentekoa ja päivittäisten tehtävien hoitamista. Arvojen tehtävä on helpottaa koko organisaation yhteistoimintaa ja auttaa ymmärtämään, millaisia asioita pidetään tärkeänä ja mihin kuntayhtymän johtaminen ja siihen liittyvä päätöksenteko perustuu. Salon seudun koulutuskuntayhtymän arvot ovat: UUSIUTUMISKYKY Koulutuskuntayhtymälle uusiutumiskyky tarkoittaa jatkuvaa toiminnan parantamista. Toimintaympäristön muutosten analysoinnin ja asiakasodotusten selvittämisen avulla tulosalueet pystyvät suuntaamaan toimintansa oikein ja osaavat panostaa oikeanlaiseen henkilöstön osaamiseen ja kehittämiseen. Parantamisen tuloksena tulosalueiden toiminta ja henkilöstön kehittäminen saavuttavat koulutuskuntayhtymän strategiset tavoitteet. TULOKSELLISUUS Tuloksellisuus on koulutuskuntayhtymän vaikutusalueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä. Koulutuskuntayhtymä toimii taloudellisesti aiheuttamatta kustannuksia jäsenkunnilleen. Tuloksellinen toiminta mahdollistaa asiakkaiden omien tavoitteiden saavuttamisen ja henkilöstön jatkuvan kehittämisen. YKSILÖLLISYYS Koulutuskuntayhtymä arvostaa asiakkaitaan yksilöinä ja edistää sekä opiskelijoiden että yhteistyöorganisaatioiden kilpailukykyä asiantuntemuksensa avulla. Yhteistoiminnallinen työyhteisö antaa henkilöstölle mahdollisuudet oman osaamisen hyödyntämiseen. Erilaisuus hyväksytään ja se hyödynnetään. VASTUULLISUUS Koulutuskuntayhtymä toimii asiakkaiden odotusten mukaisesti ja pitää heille antamansa lupaukset. Asiakkaan tehtävä on omalla toiminnallaan edesauttaa tavoitteiden saavuttamista. Työnantaja luo mahdollisuudet henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja huolehtii kilpailukykyisestä palkkauksesta. Vastuullinen toiminta edellyttää avoimuutta, arvostusta ja yhteistoiminnallisuutta työyhteisöltä sekä aktiivista yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
11 11 (42) 4. Talousarvion rakenne Koulutuskuntayhtymän talousarvio koostuu strategia-, käyttötalous-, tuloslaskelma- sekä investointi- ja rahoitusosasta. 4.1 Strategiaosa Strategiaosassa määritellään suunnittelukauden keskeisimmät kehittämistoimenpiteet. Kuntayhtymän strategian toteutumista seurataan kolmen keskeisen mittarin kautta. Mittarien tavoitearvot asetetaan vuosittain talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Lisäksi tässä osiossa esitetään operatiiviset tavoitteet, joita seurataan kuntayhtymän tuloskorttiin kootun mittariston perusteella. Kuntayhtymän valtuusto ja hallitus seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista, ja käsittelevät toimintaympäristöstä mahdollisesti aiheutuvat strategian täydennykset ja muutokset. 4.2 Käyttötalousosa Käyttötalousosan avulla ohjataan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Käyttötalousosassa on tulosalueittain merkitty kunkin tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija. Valtuusto asettaa käyttötalousosassa tulosalueiden nettomuotoiset tulostavoitteet. 4.3 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan koulutuskuntayhtymän tasolla, kuinka tilikauden tulorahoitus riittää kattamaan toiminta- ja rahoitusmenot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelmapoistot on tehty valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Tuloslaskelmaosa sisältää koulutuskuntayhtymän sisäiset tulot ja menot. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään toimintakate ja vuosikate. Tulosbudjetin lisäksi esitetään taloudellisen tuloksen muodostamiseen liittyvät tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavien tunnuslukujen tavoitearvot. Nämä tunnusluvut ovat toimintakateprosentti, vuosikatteen osuus poistoista sekä kertynyt yli-/alijäämä. Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan myös ne tilinpäätöserät, joiden toteutuminen on arvioitavissa talousarviota laadittaessa. Koulutuskuntayhtymässä tällaisia eriä ovat investointivarauksen purkaminen ja siihen liittyvä poistoeron muodostaminen koskien talousarviovuonna toteuttavaa kiinteistöinvestointihanketta sekä aiemmin toteutuneisiin investointeihin liittyvä poistoeron purkaminen. Nämä erät eivät ole määrärahoja.
12 12 (42) 4.4 Investointiosa Investointiosan avulla ohjataan kuntayhtymän investointeja. Investointiosa sisältää suunnittelukauden vuosille jaksotetut investointisuunnitelmat ja määrärahatarpeet kuntayhtymän tasolla kiinteän ja irtaimen omaisuuden osalta. Investointien hankintamenot on budjetoitu arvonlisäverottomin hinnoin. Kiinteän omaisuuden hankekohtaisissa tavoitteissa on selvitetty, onko kyseessä uudis-, laajennus- vai korvausinvestoinnista. Hallitus päättää irtaimen omaisuuden investointimäärärahojen kohdentamisesta yksittäisille hankkeille, ja niiden jaksottamisesta talousarviovuonna. Rakennusten osalta investointiosassa esitetään investoinnin kohdistuessa kahdelle tai useammalle suunnitteluvuodelle investointihankkeen kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitteluvuosille. Hallituksella on toimivaltuus tarkistaa investointikohteen hankintamenon jaksottamista suunnitelmakaudella kokonaiskustannusarvion rajoissa. Investointihankintojen lisäksi tässä osiossa esitetään merkittävät talousarviovuoden aikana myytävät kiinteän ja irtaimen omaisuuden erät. 4.5 Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Välisumman ollessa positiivinen investoinnit on pystytty rahoittamaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja/tai omaisuuden myynnillä. Jos välisumma on negatiivinen, välisumma osoittaa sen määrän, joka on rahoitettava kassavaroilla tai pääomarahoituksella. Toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirran yhteen laskettu määrä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Tilinpäätöksen rahoituslaskelmaan verrattuna talousarvion rahoitusosa on suppeampi, koska siinä ei esitetä muut maksuvalmiuden muutokset erää, jota ei voida käytännössä budjetoida etukäteen sen luonteen vuoksi esimerkiksi vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset. Rahoitusosan yhteydessä esitetään myös toiminnan rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavien tunnuslukujen tavoitearvot. Nämä tunnusluvut ovat lainanhoitokate ja kassan riittävyys.
13 13 (42) 5. Koulutuskuntayhtymän konserni 5.1 Konsernirakenne Koulutuskuntayhtymän konserniin kuuluvat Salon seudun koulutuskuntayhtymä emoyhteisönä ja sen 100 % omistama Salon seudun koulutus oy. Koulutuskuntayhtymä vastaa lakisääteisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan mukaisesti, omistajaohjauksesta, hallinto- ja tukipalveluista sekä tilapalveluista. Koulutus oy:n tehtävänä on tuottaa ei lakisääteistä koulutusta, jossa toimitaan kilpailuilla markkinoilla. Koulutuskuntayhtymän konsernin yhteisinä tukipalveluina toteutetaan talous-, hallinto- ja tietohallintopalvelut, henkilöstöhallinto sekä sisäinen tarkastus. 5.2 Konsernille asetettavat tavoitteet Koko konsernille asetettavat taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4: Kuntayhtymäkonsernille asetettavat tavoitteet
14 14 (42) 6. Kuntayhtymän talous ja riskien hallinta Kuntayhtymän organisaatiorakenne on esitetty alla olevassa kuviossa 1. Kuvio 1: Salon seudun kulutuskuntayhtymän organisaatio 6.1 Rahoitusjärjestelmä Vuoden 2018 alussa voimaan astuvan ammatillisen koulutuksen uuden rahoituslain myötä rahoituksen perusteet tulevat muuttumaan olennaisesti nykyisistä valtionosuusrahoituksen (yksikköhintarahoitus) perusteista. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen perusteena otettaville suoritteille ei enää aseteta etukäteen kiinteää hintaa, vaan koulutuksen järjestäjälle myönnettävä rahoitus vastaa koulutuksen järjestäjän suoritteiden suhteellista osuutta kaikkien koulutuksen järjestäjien suoritteista. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen kohdennettava määräraha muuttuu valtion talousarvioperusteiseksi, ja rahoituksen määräytymisestä toteutuneiden kustannusten perusteella luovutaan kaikilta osin. Rahoituksessa otetaan käyttöön yliopistoissa ja ammikorkeakouluissa käytössä olevaa mallia vastaava menettely. Rahoituksen uudistamisella lisätään vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhdeksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmät. Rahoitukseen sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus sekä osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksen rahoituksesta. Rahoitus muodostuu neljästä peruselementistä, jotka ovat laskennallisesti määräytyvä perus-, suoritus-, vaikuttavuusrahoitus sekä erikseen opetus- ja kulttuuriministeriöstä haettava strategiarahoitus.
15 15 (42) Perusrahoitus perustuu koulutuksen järjestäjille myönnettäviin tavoitteellisiin opiskelijavuosiin ja järjestäjäkohtaiseen koulutusprofiiliin (painotetut opiskelijavuodet). Opiskelijavuosi on suorite, joka muodostuu 365 päivästä, joiden aikana opiskelija otetaan huomioon rahoituksen perusteena. Pääsäännön mukaan opiskelija otetaan huomioon opiskeluoikeuden alkamispäivästä lukien siihen päivään asti, kun opiskelijan opiskeluoikeus päättyy. Rahoituksen lainsäädännössä säädetään kuitenkin poikkeuksista, jolloin opiskelijaa ei oteta huomioon esimerkiksi opiskelijavuoteen kuuluviksi päiviksi ei lueta koulutuksen järjestäjän päättämää yhtäjaksoisesti vähintään neljää viikkoa kestävää lomajaksoa siltä osin kuin tämä ylittää neljä viikkoa. Koulutuksen järjestäjän tavoitteellinen opiskelijavuosi on vähintään ammatillisen tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvassa ilmoitetun mukainen. Kuntayhtymän em. luvan mukainen opiskelijavuosimäärä on Tähän lukuun ei sisälly työvoimakoulutukseen kohdennettavat opiskelijavuodet, jotka OKM ilmoittaa kullekin varainhoitovuodelle erikseen tavoitteellisten opiskelijavuosipäätöksen yhteydessä. Suoritusrahoitus määräytyy suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien perusteella. Vaikuttavuusrahoitus perustuu tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen tai korkeakouluopintoihin tähtääviin jatko-opintoihin siirtymiseen sekä opiskelija- ja työelämäpalautteeseen. Rahoitukseen vaikuttavat tutkintojen sijoittuminen kustannusryhmiin, joita ovat viisi tutkintoon johtavan koulutuksen kustannusryhmää sekä Valma, Telma ja opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot ja muu ammatillinen koulutus -ryhmät. Lisäksi järjestäjän saamaan rahoitukseen vaikuttavat mm. järjestetyn koulutuksen tutkintotyyppi, erityisen tuen järjestäminen ja majoituksen järjestäminen. Alla olevassa kuviossa 2 on esitetty uusi ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä (lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kuvio 2: Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä
16 16 (42) Rahoitusjärjestelmän käyttöönottoon liittyy viiden vuoden siirtymäsäännös eli ensimmäisen kerran rahoitus määrytyy yllä olevassa kuvassa esitetyllä tavalla varainhoitovuoden 2022 rahoitusta määriteltäessä. Taulukossa 5 on esitetty rahoituksen määräytymisen tietopohja siirtymäaikana (lähde: Opetushallitus). RAHOITUS (varainhoitovuosi) PERUS- RAHOITUS %OSUUS TIEDOT VUODELTA SUORITUS- RAHOITUS %OSUUS TIEDOT VUODELTA VAIKUTTAVUUSRAHOITUS %OSUUS (suluissa työllistyminen ja jatko-opintojen tarkasteltavat vuodet) MUUT HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT % % % % % % % % % (2016 tutkinnon suorittaneet / 2017 lopun tilanne 7,5 % + Tutkinnon osat suoritusrahoituksessa, työll.+jatkoopisk. + Erityisen tuen lisät 2,5 % suoriterahoituksessa, opiskelijapalaute + Vaikuttavuusrahoitus (=opiskelijapalaute) % % % (2017 tutkinnon suorittaneet / 2018 lopun tilanne 7,5,% / 2,5 % % % % (2018 tutkinnon suorittaneet / 2019 lopun tilanne 10 % / 2,5 % / 2,5 % + Tutkinnon osia suorittaneiden työllistyminen vaikuttavuusrahoituksessa +Työelämäpalaute vaikuttavuusrahoituksessa Taulukko 5: Rahoituksen tietopohja siirtymäaikana Rahoitus on yleiskatteellista eli rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka päättää rahoituksen käytöstä sen käyttötarkoituksen mukaisesti. 6.2 Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan periaatteet Yleiset periaatteet Valtuuston on kuntalain :n mukaan hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi vuodeksi talousarvio sekä otettava huomioon kuntayhtymän ja sen muodostaman konsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalain :ssä säädetään, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan/kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan/kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kuntalaki ei edellytä muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen. Kuntayhtymässä ammatillisen koulutuksen reformin mukainen merkittävä rahoituksen lasku aiheuttaa suunnitelmakaudella alijäämiä, jotka katetaan taseeseen kertyneellä edellisten tilikausien ylijäämillä.
17 17 (42) Kuntayhtymän talousarvion laadinnassa on noudatettu Valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelmaan kuuluvaa JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja - suunnitelma -suositusta, joka on hyväksytty Suositus on voimassa toistaiseksi. Talousarvioesitykset on koottu tulosalueittain arvioimalla tulokehitys ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset sekä asettamalla toimintakatetavoitteet. Suunnittelukauden sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden asettamiseen on vaikuttanut kuntayhtymän stragiasta tulevien toimenpiteiden lisäksi keskeisesti valtion hallitusohjelman mukaisen ammatillisen koulutuksen reformin toiminnalliset ja taloudelliset toimenpiteet. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään sekä kuntayhtymän että sen konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet Rahoitus Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän talousarvio on laadittu siten, että kuntayhtymä kattaa itse toimintansa aiheuttamat menot. Menot katetaan pääosin valtiolta saatavalta ammatillisen koulutuksen rahoituksella. Kuntayhtymän muita tuloja ovat mm. asiakastyö- ja vuokratulot sekä palveluiden myynti tytäryhtiölle. Investointimenot katetaan tulorahoituksella, kassavaroilla sekä tarvittaessa lainarahoituksella. Toimintakatetavoitteisiin on vaikuttanut kuntayhtymän nykyinen rahoitusasema ja arvio suunnittelukauden investointimenoista sekä toimintaympäristöstä tulevat haasteet. Inflaation vaikutusta ei ole otettu huomioon, koska inflaatio on pysytellyt yhden prosentin tietämillä viime vuosina eikä sen odoteta olennaisesti muuttuvan. Henkilöstökuluihin on varattu 1,5 prosentin korotus palkkoihin. Suunnitelman mukaiset poistot on otettu huomioon valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Tarkasteltavana olevalla toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella ammatillisen koulutuksen rahoituksessa vuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja suoritusrahoituksen osuus 5 prosenttia. Vaikuttavuusrahoitusta ei oteta lainkaan huomioon. Vuosien 2018 ja 2019 suoritusrahoitus määräytyy pelkästään suoritettujen tutkintojen ei tutkinnon osien - perusteella. Suoritusrahoitusta määriteltäessä painotusperusteena ei oteta myöskään huomioon erityisen tuen tai vaativan erityisten järjestämistä, koska tällaista tietoa ei ole vielä käytettävissä. Suunnitelmavuotena 2020 perusrahoituksen osuus on 70 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 20 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 prosenttia. Vaikuttavuusrahoituksesta 7,5 prosenttia myönnetään koko tutkinnon suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella, ja 2,5 prosenttia opiskelijapalautteen perusteella. otetaan huomioon opiskelijapalaute. Tutkinnon osia suorittaneiden työllistyminen tai jatko-opintoihin siirtyminen sekä työelämäpalaute otetaan käyttöön ensimmäisen kerran 2022 rahoituksessa. Rahoituksen perusteena käytettävät suoritetiedot pohjautuvat varainhoitovuotta kaksi vuotta aiemman vuoden tasoon eli vuoden 2018 rahoitukseen vaikuttaa 2016 suoritetiedot.
18 18 (42) Kuntayhtymän talousarviossa vuodelle 2018 valtionosuustulot on arvioitu pysyvän OKM:n myöntämän vuoden 2017 rahoituksen tasolla. Valtionavusten, joita myönnetään nuorten aikuisten osaamisohjelmaan vielä vuonna 2018, on arvioitu laskevan. Hankerahoituksen on arvioitu pysyvän vuoden 2017 tasolla. Uuden rahoituslainsäädännön myötä koulutuskuntayhtymässä resurssijohtamisen rooli korostuu aiempaa voimakkaammin. Kustannuspaikkojen tulosjohtaminen kohdentuu erityisesti saavutettaviin rahoituksen perusteena olevien suoritteiden saavuttamiseen: opiskelijavuodet, tutkinnot, tutkinnon osat, työllistyminen, jatkoopintoihin sijoittuminen sekä työelämä- ja opiskelijapalautteet. Tiedot vuoden 2018 suoritepäätöksistä on OKM:n mukaan tarkoitus antaa joulukuun ensimmäisellä viikolla (vko 49). Olennaisista muutoksista tullaan tarvittaessa esittämään valtuustolle talousarviomuutosehdotus. Hallintosäännön 24 :n mukaan muutos on olennainen, jos valtuustotasolla sitoviksi määritellyt tavoitteet muuttuvat yli viisi prosenttia (5%). 6.3 Rahoitusnäkymät taloussuunnitelmakaudelle Tulevaisuudessa koulutuksenjärjestäjän rahoitusta on aiempaa haasteellisempaa ennustaa, koska rahoitus perustuu valtion vuosittaisessa talouarviossa päätettyyn tasoon ja koska kaikkien koulutuksenjärjestäjien tuloksellisuus vaikuttaa suoritteiden tuottamaan tuloon. Lisäksi OKM:n muistiossa Ehdotus opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista todetaan, että kustannusryhmien kertoimia tulisi tarkistaa varainhoitovuodelle 2020, jolloin vaikuttavuusrahoitus otetaan käyttöön. Uudessa asetuksessa kustannusryhmien kertoimien määrittelyssä vuosille on otettu huomioon, että vaikuttavuusrahoituksen osuus on nolla. Suunnitelmavuosina rahoituksen arvioidaan pysyvän vuoden 2018 tasolla. 6.4 Riskit ja niiden hallinta Kuntayhtymän suurimmat riskit liittyvät tulevaisuuden epävarmuuteen. Rahoitusta ja toimintaa ohjaava lainsäädäntö on uudistettu, eikä etenkään muuttuvan rahoitusjärjestelmän yksityiskohtaisista vaikutuksista päivittäiseen toimintaan ole vielä tietoa. Tätä näkökulmaa ei ole tarkasteltu kuntayhtymän riskisuunnitelmassa, vaan asiaa hallitaan erillisin toimenpitein. Niin strategisten kuin operatiivistenkin riskien hallinta toteutetaan kuntayhtymän hallituksen määrittelemien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden sekä ohjeen mukaisesti. Operatiivisten riskien hallitsemiseksi on laadittu riskikartoitus, riskianalyysi ja riskisuunnitelma, jonka keskeinen sisältö on esitetty alla olevassa taulukossa. Riskit on järjestetty suuruusjärjestykseen, joka on saatu kertomalla riskin vakavuus sen toteutumisen todennäköisyydellä ja todennäköisyydellä, jolla riski toteutumisen uhka havaitaan ennen sen toteutumista. Asteikko on 1:stä 160:een. Erityiseen tarkkailuun on otettu ne riskit, joiden RPN on yli 64 tai joiden toteutuminen aiheuttaa henkilövahinkoja.
19 19 (42) Riskin kohde Riskin ilmenemismuoto Riskin toteutumisen seuraukset Vakavuus Henkilöriski Riskin syy / Riskin toteutumisen mekanismi Toteutuminen Riskin toteutumisen estävät tai riskin toteutumisen havaitsemista auttavat nykyisin käytössä olevat menetelmät Havaitseminen R P N Toimenpiteet Vastuuhenkilö Henkilö Henkilövahingot / tapaturmat Taloudelliset menetykset 4 x Vahingot, onnettomuudet 4 Perehdytys, ohjeet, turvakävelyt, työ ja sähköturvallisuuskartoitukset 6 96 Koneiden turvallisuusohjeet QR koodien taakse. Oppilashallinto järjestelmään tieto siitä, mihin koneisiin oppilaat ovat saaneet perehdytyksen. Jokaiselle koneelle nimetään vastuuhenkilö, joka vastaa perhedytyksestä koneen käyttön ja koneen kunnossapidosta. AMO: Pedagoginen johtaja KJP: kiinteistöpäällikkö Opetus Väkivallan uhka Lisää henkilöstön henkistä kuormittumista, työrauhan häiriintyminen 4 x Satunnainen 2 Turvallisuussuunnitelman noudattaminen, opintojen ohjaussuunnitelman toteuttaminen, järjestyssääntöjen noudattamisen valvominen Koulutusta ihmisten kohtaamiseen, pedagogisen osaamisen lisäkoulutus, turvallisuuteen liittyvä koulutus, Henkilöstöpäällikkö perehdytys ja tiedon ylläpito. Varmistetaan, että menettelytapaohjeet ovat ajantasalla. Opetus Liikenne Opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan turvallisuuden vaarantuminen 4 x Piittaamattomuus, sääntöjen noudattamatta jättäminen, 3 Liikenteenohjaus, nopeusrajoitukset, merkityt pysäköintialueet 6 72 Oman kaluston liikenneturvallisuudesta huolehtiminen. Ajokieltomerkit ajoharjoittelualueelle ja alueen rajaus ketjuilla. Autojen vastuuhenkilöt (nimetyt henkilöt). Pihaalueiden osalta kiinteistöpäällikkö. Henkilö Inhimilliset virheet Taloudelliset menetykset, henkilövahingot 4 x Välinpitämättömyys 3 Prosessikuvaukset 6 72 Ei ole menettelytapoja riskin pienetämiseksi. Prosessikuvausten yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Laatukoordinaattori prosessikuvausten osalta Tilat Tilojen kosteuteen ja sisäilman laatuun liittyvät ongelmat Terveyshaitat 4 x Kiinteistön kuluminen 3 Saneeraus, uudisrakentaminen 4 48 Kuntotarkastussuunnitelman mukaiset tarkistukset vuosittain. Tarvittaessa korjauksia. Kiinteistöpäällikkö Tilat Tulipalot yms. Henkilövahingot, ympäristövahingot, toiminnan keskeytyminen, kustannukset 4 x 2 Pelastussuunnitelmat, turvakävelyt, hälytysjärjestelmät 6 48 Poistumisharjoitusten lisääminen Kiinteistöpäällikkö Omaisuus ja keskeytys Laiterikot Toiminnan keskeytyminen 4 x Huolimaton käsittely, puuttelliset huollot 2 Säännölliset huollot, käyttöohjeet, käytön opastus Oppimisympäristöjen vastuuhenkilöiden nimeäminen (1 päävastuullinen ja hänelle varahenkilö), laitteiden AMO: Rehtori, KJP: 6 48 huoltotoimenpiteet tehty ja kirjattu, Kiinteistöpäällikkö käytön opastukset tehty ja kirjattu. Laitteiden huolto ohjelmat päivitettävä. Omaisuus ja keskeytys Tulipalo Toiminnan keskeytyminen 4 x Sähkölaiteviat, varomaton tulenkäsittely, varomaton tulenarkojen materiaalien käsittely 2 Turvallisuuskoulutus, palovaroitin ja sammutusjärjestelmä (Hyvon) 6 48 Turvallisuussuunnitelman noudattaminen, tulityökorttikoulutuksen tarpeen selvittäminen ja koulutuksen Turvallisuuspäällikkö toteuttaminen, säännölliset pelastautumisharjoitukset käytössä Henkilö Työmatkat Tapaturmien vaarat 1 x Liikenneonnettomuudet Ennakoivan ajon koulutusta. Tekniikan alojen koulutusalajohtaja Strateginen Omistajien tahtotilan muutokset Päätösvallan muutokset, kuntayhtymän purkaminen 4 OKM päätökset, kuntarakenteen muutokset 4 Koulutuksenjärjestäjien yhteistyö, lobbaus 6 96 Jatkuva tilannearviointi, koulutuksenjärjestäjien yhteistyö, lobbaus Kuntayhtymän johtaja, hallituksen jäsenet Talous Rahoitusjärjestelmän muutokset Tulojen väheneminen, käytettävissä olevien tulojen ennakoinnin vaikeutuminen 3 Aloituspaikkojen väheneminen, yksikköhintojen lasku, inflaatio 3 Seuranta, toiminnan tehostaminen 8 72 Vaihtoehtoisten suunnitelmien/skenaarioiden laatiminen, lobbaus, jatkuvaa toimintaa, mm Johtoryhmä strategian päivitys. Joustavat rakenteet opetukseen. Opetus Opiskelijareklamaatiot, keskeyttämiset, Opiskelijoiden opetushenkilöstön uudet monimuotoiste ongelmat, 4 osaamistarpeet, opettajien sosiaaliset taidot järjestyshäiriöt, moniammatillisen ohjauksen Vaikeat perhetilanteet, lamatyöttömyys, kulttuurierot, arvomaailman muutokset, lyhytjännitteisyys 3 Opiskelijahuolto, opsikelijavalinnat, pedagoginen koulutus, verkostoyhteistyö, hyvien käytäntöjen levittäminen 6 72 Opiskeluhuoltoon hyvinvointisuunnitelma. Opiskeluhuoltoryhmä Omaisuus ja keskeytys Vuotovahingot Toiminnan keskeytyminen 4 Puutteellinen valvonta >Työvirheet, kuluminen, huolimattomuus 2 Säännölliset kuntokartoitukset kiinteistölle, valvonta 8 64 Vuosikorjaussuunnitelma laadittu ja suunnitelman mukaiset korjaukset toteutettu Kiinteistöpäällikkö Henkilö Ongelmat johtamisessa Toiminnanohjauksen toimimattomuus 4 Ei dokumentoitua toiminnanohjausta > epäselvät roolit ja vastuut > toiminta ei ole tarkoituksenmukaista 4 Henkilöstökysely, asiakaspalautteet, opiskelijapalautteet, sisäiset 'auditoinnit' ja vertaisarvioinnit 4 64 Laatu ja ympäristökäsikirjan dokumentointi, toimintamallien ja prosessien käytön varmistaminen (arvioinnit/auditoinnit) Kuntayhtymän johtaja Taulukko 6: Kuntayhtymän riskisuunnitelman mukaiset keskeisimmät riskit ja niiden hallintakeinot
20 20 (42) 7. Salon seudun koulutus oy TA2018 TA2017 TP2016 LIIKEVAIHTO Materiaalit ja palvelut Materiaalit Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Välittömät verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) Taulukko 7: Salon seudun koulutus oy:n tuloslaskelma (1000 ) Strategia Salon seudun koulutus oy toteuttaa konsernin talous- ja toimintasuunnitelmassa asetettuja strategisia, toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Toiminta-ajatus Yhtiön perustamisen taustalla on kuntalain 126 mukainen yhtiöittämisvelvoite. Osakeyhtiö tuottaa ei lakisääteisestä koulutusta kuten lupakortti- yms. koulutukset, jotka eivät ole tutkintoon johtavaa koulutusta. Osakeyhtiö myy myös toisille oppisopimuskeskuksille myytävää tietopuolista koulutusta. Toiminnan kuvaus Valtuuston päätöksen ( , 23) mukaisesti Salon seudun koulutus oy:n toiminta on organisoitu osaksi kuntayhtymän ammattiopiston tulosaluetta. Koulutusten toteuttaminen ja tukipalvelut ostetaan koulutuskuntayhtymältä. Tukipalveluita ovat opintotoimisto-, opetuksen hallinto-, talous- ja henkilöstöhallinto- sekä tietotekniikka- ja arkistointipalvelut. Kuntayhtymä vuokraa myös osakeyhtiön tarvitsemat tilat laitoshuoltopalveluineen. Toiminnan painopistealueet 2018 Salon seudun koulutus Oy jatkaa toimintaa samoilla periaatteilla kuin vuonna Koulutuksen toteuttamisen lisäksi vuoden 2018 aikana selvitetään muita liiketoimintamahdollisuuksia.
21 21 (42) Toimintaympäristön keskeiset muutokset ja vaikutukset taloussuunnitelmakaudella Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen toteutuminen vuonna 2018 on talousarviota laadittaessa avoin. Sen osuus talousarvion mukaisesta liikevaihdosta on yli 20 %. Mikäli sopimusta ei synny, jää liikevaihto alle arvioidun. 8. Käyttötalous 8.1 Salon seudun ammattiopisto Vastuuhenkilö: Salon seudun ammattiopiston rehtori Kuvio 3: Salon seudun ammattiopiston organisaatio
22 22 (42) Takuulla parhaita tekijöitä Olemme asiakasta varten, vastuullinen, merkittävä uudistaja. Tulevana toimintavuotena keskitytään ammatillisen koulutuksen reformin vaatimusten toimeenpanoon. Vaikka muutoksiin onkin valmistauduttu jo usean vuoden ajan, on opetuksen suunnittelussa, rakenteissa ja toteuttamistavoissa vielä runsaasti tehtävää. Koulutuksen toteuttamisen osalta jatketaan rakenteellisten muutosten tekemistä siten, että ne mahdollistavat sekä nuorille että aikuisille opiskelijoille yksilöllisen etenemisen niin aikataulun kuin osaamisen hankkimisen osalta. Osaamisen arviointi perustuu työpaikoilla, todellisissa työtilanteissa tehtäviinnäyttöihin, mikä muuttaa erityisesti nuorten opiskelijoiden osaamisen arviointia. Aikaisempaa enemmän korostetaan jo hankitun osaamisen tunnistamista. Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Tämä edellyttää toimintatapaa, jolla varmistetaan, että jokaiselle opiskelijalle on heti opintojen alussa laadittu oma suunnitelma. Henkilökohtaistamisen onnistuminen vaatii vastuukouluttajan roolin vahvistumista, tutkinnon perusteiden vahvaa hallintaa sekä selkeää koulutuksen toteutuksen rakennetta, josta opiskelijalle voidaan poimia tarvittavat opintokokonaisuudet ja suunnitella tarkoituksenmukainen toteutusmenetelmä. Opiskelijoiden opintojen etenemisessä on suuria eroja, tämän vuoksi on kehitettävä uudenlaisia menetelmiä, jotka mahdollistavat nopean etenemisen ja toisaalta tukea tarvitsevat opiskelijat saavat riittävän tuen opinnoissa etenemiseksi. Ohjaus- ja opetusmenetelmien kehittäminen on entistä tärkeämpää; toteutustavat suunnitellaan yksilöille ei ryhmille. Samalla on kyettävä ottamaan huomioon erilaisten oppijoiden toisistaan poikkeavat, myös erityiset, tuen tarpeet. Koulutuksen toteuttamiselle on asetettu haasteeksi vastata nopeasti työelämän osaamistarpeisiin. Ammatillisessa koulutuksessa tehdään entistäkin tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa niin koulutuksen toteuttamisen suunnittelussa kuin opiskelijoiden tutkinnon ohjaamisessa ja arvioinnissa. Opiskelija voi jatkossa hankkia entistä enemmän osaamista työpaikalla. Jotta opiskelijalla, työpaikan ohjaajalla ja opettajalla on yhteinen näkemys siitä, mitkä työtehtävät kartuttavat tutkinnon edellyttämää osaamista, tulee nämä käytännön taidot tehdä näkyväksi ohjausmenetelmäksi. Lisäksi on löydettävä keinot opettajan ja työpaikkaohjaajan säännölliseen yhteydenpitoon ja opiskelijan ohjauksen toteuttamiseen. Ammatillisen koulutuksen ohella tapahtuu myös työvoimakoulutuksessa muutoksia. Osa koulutuksesta siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Miten uuden järjestelmän toiminta käynnistyy on vielä avoin.
23 23 (42) Työelämän koulutustarpeiden muutokset ovat nopeita ja tulevaisuuden työntekijöiden odotetaan olevan moniosaajia. Henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunitelmat vastaavat hyvin tähän tarpeeseen, mutta on oletettavaa, että lisä-, täydennys- ja jatkokoulutustarpeet lisääntyvät tulevaisuudessa. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat muuttuvat vuoden 2018 alussa tutkintokohtaisiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi. Niissä kunkin koulutuksen järjestäjän tehtävä on entistä tarkemmin rajattu, mikä ei välttämättä täysin tue työelämästä tulevia nopeaa toteutusta edellyttäviä tarpeita. Vaikka jatkuvan haun ulottaminen myös nuoriin opiskelijoihin lisää joustavuutta aivan samalla tavoin kuin henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmatkin, eivät ne täysin korjaa järjestämislupien uuudistuksen tuomaa jäykkyyttä. TP2016 TA2017 TAM TA2017 TAE 2018 TA-% SV 2019 SV 2020 MUUTOSTEN JÄLKEEN Toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakate (SITOVA) % Rahoitustuotot ja -kulut *** 0 0 Vuosikate % Poistot ja arvonalentumiset % Tilikauden tulos Laskennalliset erät Tilikauden voitto/tappio TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT TOIMINTAKATE% (SITOVA) 36 % 32 % 31 % 31 % 31 % 31 % Taulukko 8: Salon seudun ammattiopiston tuloarviot ja määrärahat (1000 )
24 24 (42) 8.2 Koulutuksen järjestämispalvelut Vastuuhenkilö:Talousjohtaja Kuvio 4: Koulutuksen järjestämispalveluiden organisaatio Kuntayhtymän strategiassa asetetut tavoitteet ja tehtävät ohjaavat koulutuksen järjestämispalveluiden toimintaa suunnittelukaudella. Koulutuksen järjestämispalvelut muodostuvat henkilöstö- ja taloushallinnon, tilapalveluiden sekä tietohallinnon tulosyksiköistä. Tilapalvelut-tulosyksikkö muodostuu kiinteistö-, laitos- ja ruokahuollosta. Tulosaluetasolla koulutuksen järjestämispalveluiden tavoitteena on laadukkaiden palveluiden tuottaminen opetukselle mahdollisimman kustannustehokkaasti. Strategisten toimenpiteiden lisäksi keskeisiä toimenpiteitä talousarviovuonna ovat: Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien kilpailuttaminen ja käyttöönotto. Tavoitteena on, että uusiin järjestelmiin siirrytään viimeistään kesällä Tietosuoja-asetuksen siirtymäsäännöksen loppuessa toukokuun lopussa 2018 kuntayhtymän tietotekniikan tietosuoja on vaaditulla tasolla. Tähän liittyen tarvittavat tietosuojaprosessit kuvataan sekä varmistetaan, että lokiautomatikka on vaaditulla tasolla. Tavoitteena on myös laatia tietotilinpäätös vuodelta Tietotekniikassa yhtenä toimenpiteenä on AD-ympäristön päivitys uudempaan. Kiinteistöhuollossa keskeinen tavoite on tarjota opetukselle aito oppimisympäristö rakennusaikataulun sallimissa puitteissa.
25 25 (42) Laitoshuollossa jatkuu toiminnan mukauttaminen tilastrategian mukaisiin uusiin neliömääriin sekä työnkierron vakiinnuttaminen osaksi toimintaa. Ruokahuollossa tavoitteena on yhteistyön muuttaminen suunnitelmalliseksi tekemiseksi majoitus- ja ravitsemiskoulutusalan kanssa ottaen huomioon koulutusalan pedagogiset tavoitteet. Tähän liittyy myös räätälöidyn työpaikkaohjaajakoulutus yhteistyössä opetusalan kanssa. Hankinnoissa keskeisenä tavoitteena on päivitetyn hankintaohjeen jalkauttaminen sekä uuden sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönotto. Koulutuksen järjestämispalveluiden tulosyksiköt tarjoavat aikaisempien vuosien mukaisesti työssäoppimispaikkoja koulutuskuntayhtymän opiskelijoille vähintään 21 paikkaa. Kokonaisuutena talousarviovuonna 2018 koulutuksen järjestämispalveluiden toimintatuotot alenevat viidenneksellä. Tähän vaikuttaa kuntayhtymän tytäryhtiön tilatarpeen lasku. Konsernissa tilapalvelut tuotetaan keskitetysti. Toimintakulut nousevat kuusi prosenttia. Nousu johtuu pääosin Taitajankatu 6 kiinteistön saneeraussekä kuntayhtymän tietojärjestelmien hankintoihin liittyvistä leasingkustannuksista. Tilastrategian mukaisesti suunnitelmakaudella suurimmat peruskorjaus- ja korjausrakentamisen kustannukset kohdistuvat Taitajankatu 6:teen. Saneerauskustannusten takia koulutuksen järjestämispalveluiden osuus koko kuntayhtymän toimintamenoista kasvaa. Henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2018 koulutuksen järjestämispalveluiden henkilötyövuosiksi on arvioitu yhteensä 44,75. Koulutuksen järjestämispalveluiden tuloslaskelma on esitetty taulukossa 9. Haasteena taloussuunnitelmavuosina tulee olemaan toiminnan sopeuttaminen säästötavoitteisiin. TP2016 TA2017 TAM TA2017 MUUTOSTEN JÄLKEEN TAE 2018 TA-% SV 2019 SV 2020 Toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset *** 0 0 Muut toimintakulut % Toimintakate (SITOVA) % Rahoitustuotot ja -kulut *** Vuosikate % Poistot ja arvonalentumiset % Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden voitto/tappio TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT KJP:N KULUJEN OSUUS SSKKY:N KULUISTA (SITOVA) 25 % 27 % 27 % 29 % 28 % 27 % Taulukko 9: Koulutuksen järjestämispalveluiden tuloarviot ja määrärahat (1000 )
26 26 (42) Koulutuksen järjestämispalveluiden kustannuksista kiinteistö- ja laitoshuollon nettokustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan ammattiopiston kustannuspaikoille. Muut kustannukset vyörytetään ammattiopiston hallinnon kustannuspaikalle. Kiinteistö- ja laitoshuollon kustannukset ovat noin kaksi kolmannesta koulutuksen järjestämispalveluiden kokonaiskustannuksista. Alla olevassa kuviossa 5 on esitetty koulutuksen järjestämispalveluiden nettokustannusten jakautuminen eri tukipalveluiden kesken. Kuvio 5: Koulutuksen järjestämispalveluiden nettokustannusten jakautuminen eri tukipalveluiden kesken
27 27 (42) 9. Tuloslaskelmaosa TP2016 TA2017 (sis. JRE I 2018 TA-% SV 2019 SV 2020 TAM) Toimintatuotot % Myyntituotot % Maksutuotot *** 0 0 Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakate % Rahoitustuotot ja -kulut (SITOVA) % Korkotuotot *** 0 0 Muut rahoitustuotot *** 0 0 Korkokulut % Muut rahoitustuotot % 0 0 Vuosikate % Poistot ja arvonalentumiset % Tilikauden tulos % Varausten ja rahastojen muutos % Poistoeron muutos Varausten muutos Tilikauden yli-/alijäämä TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT TOIMINTAKATE% (SITOVA) 16 % 9 % 6 % 7 % 7 % VUOSIKATTEEN OSUUS POISTOISTA 155 % 63 % 57 % 67 % 71 % KERTYNYT YLIJÄÄMÄ Taulukko 10: Salon seudun koulutuskuntayhtymän tuloslaskelma (1000 ) Kuntayhtymän vuoden 2018 talousarviossa toimintatuotot vähenevät edellisen vuoden talousarvioon verrattuna kolme prosenttia (0,662 milj. euroa) ja toimintakulut ovat suunnilleen talousarviovuoden 2017 tasolla. Toimintatuotoissa valtionavustusten nuorten aikuisten osaamisohjelmaan sekä työvoimakoulutuksen volyymin arvioidaan laskevan edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Toimintamenoihin vaikuttaa kuntayhtymän siirtyminen vuoden 2017 aikana koneiden ja laitteiden sekä henkilöautojen hankintojen rahoittamisessa leasingrahoitukseen. ITlaitteiden hankinnat ovat olleet jo aikaisemmin leasingrahoitusjärjestelyssä. Leasingvuokrat näkyvät tuloslaskelmassa ennen toimintakatetta muissa toimintakuluissa. Siirtyminen leasingrahoitukseen vaikuttaa poistojen pienentymiseen. Talousarviossa 2018 koneiden ja laitteiden, it-laitteiden ja henkilöautojen leasingvuokrien määrä on yhteensä 0,923 milj. euroa. Henkilöstökulujen pieneneminen koko kuntayhtymän tasolla on neljä prosenttia (0,476 milj. euroa) vuoden 2017 talousarvioon nähden. Toimintatuotto- ja toimintakulurakenne on esitetty alla olevissa kuviossa 6 ja 7.
28 28 (42) Kuvio 6: Kuntayhtymän toimintatuottorakenne talousarviossa 2018 Kuvio 7: Kuntayhtymän toimintakulurakenne talousarviossa 2018 Kuntayhtymän talousarvion 2018 toimintakatteeksi tulee 1,369 milj. euroa. Toimintakate pienenee edellisen vuoden talousarvioon verrattuna kolmanneksen 0,620 milj. euroa. Kuntayhtymän toimintakateprosentiksi muodostuu kuusiprosenttia, kun vuoden 2017 talousarviossa talousarviomuutosten jälkeen se on yhdeksän prosenttia. Kun toimintakatteeseen lisätään rahoitustuottojen ja -kulujen netto, saadaan vuosikatteeksi 1,196 milj. euroa. Vuosikate pienenee vuoden 2017 talousarvioon verrattuna 0,618 milj. euroa (34 %). Vuosikate ei riitä kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja, jotka ovat 2,091 milj. euroa. Talousarviovuoden 2018 tilikauden tulos ennen tilinpäätöseriä jää tappiolliseksi 0,895 milj. euroa. Kun otetaan huomioon investointivarauksen purkaminen ja poistoerot, tilikauden tulos
29 29 (42) muodostuu alijäämäiseksi 0,362 milj. euroa. Poistoerot ovat syntyneet aikaisempien tilikausien investointivarauksista, jotka on käytetty kuntayhtymän kiinteistöjen rakennushankkeisiin. Tilikauden alijäämä katetaan taseeseen kertyneillä edellisten vuosien ylijäämillä. Talousarviovuonna 2018 taseen kertyneen ylijäämä on 9,223 milj. euroa. Tunnusluku vuosikatteen osuus poistoista osoittaa, että kuntayhtymän tulorahoitus on 43 prosenttia alijäämäinen. Suunnitelmavuosina 2019 ja 2020 toimintatuottojen arvioidaan pysyvän vuoden 2018 tasolla. Toimintakulujen arvioidaan laskevan tänä ajanjaksona noin kaksi prosenttia verrattuna talousarviovuoteen Vuosikate ei tule riittämään suunnitelmapoistojen kattamiseen suunnitelmavuosinakaan. Tilikauden tulos ennen tilinpäätöseriä (varausten muutos ja poistoeron muutos) ennakoidaan olevan tappiollinen molempina vuosina. Kun otetaan huomioon tilinpäätöserät, suunnitelmavuosina tilikauden tulos olisi vielä vuonna 2019 alijäämäinen, mutta vuonna 2020 tilikausi olisi +/- 0. Tuloslaskelmaosassa sitova taso valtuustoon nähden on rahoituskulujen netto. Tunnusluvuista sitova on kuntayhtymän toimintakateprosentti. 10. Investointiosa Investointiosa käsittää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Jos investointihanke toteutetaan useampana vuotena, se jaetaan eri vuosille. Investoinneiksi kirjataan yksittäiset, yli euron hankinnat. Investointi voi olla yksittäinen kone tai laite, kiinteistö, kiinteistönsaneeraus sekä ensikertaisen kalustamisen ollessa kyseessä selkeä oppimisympäristön kalustekokonaisuus. Investoinnin tulee synnyttää lisäarvoa myös hankintavuottaan seuraavina vuosina. Aikaisempiin vuosiin nähden merkittävä muutos näkyy irtaimen omaisuuden investoinneissa. Suurin osa näistä hankinnoista toteutetaan rahoitusleasingjärjestelyn kautta, joten investointimääräraha kattaa ainoastaan pienen osan kuntayhtymän käyttöön tulevasta kone- ja laitekannasta. Aikaisemmista talousarvioista poiketen nämä kustannukset näkyvät tuloslaskelman muut toimintakulut rivillä. Talousarviovuonna 2018 investoinnit ovat yhteensä 0,75 milj. euroa. Kaikki suunnitellut investoinnit toteutetaan tulorahoituksella ja kassavaroilla. INVESTOINNIT TA2017 sis. muutokset TAE 2018 SV 2019 SV 2020 Irtain omaisuus Kiinteä omaisuus INVESTOINTIMÄÄRÄRAHA YHTEENSÄ Taulukko 11: Investointimäärärahat yhteensä (1000 )
30 30 (42) 10.1 Investoinnit kiinteä omaisuus Kuntayhtymän pitkän tähtäimen tilasuunnitelman laatiminen on aloitettu vuonna Sen mukaisesti toimintaa on keskitetty Taitajankadulle ja Hyvoninkadulle. Viimeiset jäljellä olevat hankkeet ovat Mariankadun kiinteistön myyminen sekä puu-, rakennus- ja varastoalan koulutuksen tarvitsemien tilojen rakentaminen Taitajankatu 8:aan. Mariankadun myyntitulosta ei ole mahdollista tehdä arviota. Kiinteistössä on aikaisemmin toiminut auto- ja konekorjaamo, minkä johdosta alueella on tehty maaperätutkimus. Sen tuloksena on havaittu pieniä määriä epäpuhtauksia, josta aiheutuu rajallinen määrä maanvaihtoa. Suunnitelman tavoitteena on ollut muodostaa koulutusalakohtaisia osaamiskeskuksia joiden avulla luodaan mahdollisuuksia entistä paremmin ja tehokkaammin hyödyntää nuorten ja aikuisten koulutuksen synergioita. Samalla oppimisympäristöjä kehitetään siten, että ne entistä paremmin vastaavat tämän päivän työympäristöjä ja mahdollistavat joustavasti erilaisten opetusmenetelmien ja opetuksen toteutustapojen käytön. Myös taloudellisten resurssien pienenemiseen on varauduttu siten, että tilojen kokonaismäärä vähenee noin 15% vuoden 2018 loppuun mennessä. Opetuksen keskittyessä pienemmälle alueelle, voidaan myös opetusta tukevat toiminnot toteuttaa aiempaa tehokkaammin. Tilasuunnitelman toteuduttua siirrytään kiinteistöjen osalta olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon. Tavoitteena on jatkuvilla peruskorjausinvestoinneilla huolehtia rakennusten hyvässä käyttökunnossa säilymisestä. Suunnittelukaudella kiinteistöhankkeiden kokonaiskustannusarvion arvioidaan olevan yhteensä n. 2,1 milj. euroa. Merkittävin saneerauskohde on Taitajankatu 6. Kiinteä omaisuus TA2017 TAE 2018 SV 2019 SV 2020 sis. muutokset Uudisrakennus, Taitajankatu Logistiikka/varasto-, rakennus- ja puuala Taitajankatu Hiusalan uusien tilojen muutostyöt 380 Ilmanvaihtokoneiden uusiminen 65 Peruskorjaus, käyttövesiputkien uusiminen Peruskorjaus, katto 800 Osakkeet ja osuudet (Apportti tytäryhtiölle) 664 KIINTEÄ YHTEENSÄ, investointimenot Taulukko 12: Kiinteän omaisuuden investointisuunnitelma (1000 ) 10.2 Investoinnit irtain omaisuus Irtaimen omaisuuden investoinnit koostuvat sellaisista hankinnoista, joiden arvo ylittää invetoinnin rajan, mutta joita ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista hankkia voimassa olevien rahoitus- tai huoltoleasingsopimuksia käyttäen. Investointimäärärahat käyvät ilmi taulukosta 7.
31 31 (42) 10.3 Sitovuus Investointiosassa valtuustoon nähden sitovaa ovat kiinteän omaisuuden hankekohtaiset määrärahat ja irtaimen omaisuuden kokonaismäärärahat. Kiinteän omaisuuden investointihankkeen kohdistuessa kahdelle tai useammalle suunnitteluvuodelle hallituksella on toimivaltuutus tarkistaa hankintamenon jaksottamista suunnittelukaudella kokonaiskustannusarvion rajoissa. Kokonaiskustannusarvion ylityksen uhatessa asia tuodaan valtuustoon talousarviomuutosesityksenä. Irtaimen omaisuuden osalta hallitus päättää talousarvion käyttösuunnitelmaan liittyen tarkemmasta investointien kohdentamisesta ja hankintojen jaksottamisesta talousarviovuonna. 11. Rahoitusosa TP2016 TA2017 TAM TA MUUTOSTEN JÄLKEEN TAE 2018 SV 2019 SV 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Investointitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (SITOVA) Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Oman pääoman muutos (SITOVA) Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Lainanhoitokate, VÄH. >2 (SITOVA VALTUUSTOON NÄHDEN) Kassan riittävyys VÄH. >30 PVÄ (HALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVA) LAINAHOITOKATE 6,2 3,2 3,2 2,6 3,0 3,1 KASSAN RIITTÄVYYS Kassavarat Kassavarat Taulukko 13: Salon seudun koulutuskuntayhtymän rahoitusosa (1000 ) Suunnitelmakaudella toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirran netto on positiivinen eli vuosikate riittää yksistään kattamaan suunnitellut investoinnit ja vieraan pääoman lyhennykset. Suunnitelmavuonna 2020 rahavirtojen neton arvioidaan olevan negatiivinen. Tarvittava rahoitus katetaan kassavaroilla. Suunnitelmakautena ei ole tämän hetkisen tiedon valossa tarvetta lainarahoitukseen. Alla olevassa taulukossa 14 on esitetty investointien omarahoitusosuuden kehittyminen viiden vuoden tarkastelujaksolla.
32 32 (42) TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Taulukko 14: Toiminnan ja investointien omarahoitusosuuden kehitys tarkasteluajanjaksolla Koska kertymä on positiivinen suunnitelukauden lopussa 2020, investoinnit pystytään rahoittamaan kokonaisuudessaan omarahoituksella. Koulutuskuntayhtymän talouden pitäminen vakaalla pohjalla edellyttää tiukkaa taloudenpitoa tulosalueilla ja toiminnan sopeuttamista muuttuviin toimintaympäristön tekijöihin. Kuntayhtymätasolla pitkän aikavälin tavoitteena on saada vuosikate kattamaan vähintään suunnitelman mukaiset poistot Vieras pääoma Valtuuston hyväksymän rahoituksen perusteiden (valt ) mukaisesti pitkäaikaista vierasta pääomaa ei käytetä käyttötalouden menojen kattamiseen, vaan ainoastaan toiminnallisesti ja taloudellisesti mielekkäiden investointien rahoittamiseen. Velkaantumisen on oltava kuntayhtymän taloudellisten toimintamahdollisuuksien rajoissa. Vieraan pääoman lyhennysohjelma pyritään pääsääntöisesti laatimaan sellaiseksi, että se vastaa käyttöomaisuuden kulumista eli suunnitelman mukaisia poistoja. Mahdollisuuksien mukaan maksuvalmiuden salliessa koulutuskuntayhtymä pyrkii lyhentämään vierasta pääomaa etupainoitteisesti. Kuviossa 8 on esitetty kuntayhtymän lainapääoman kehitys ajanjaksolla Kuvio 8: Lainapääoman kehittyminen Kuntayhtymä hajauttaa rahoitusperusteiden mukaisesti lainapositionsa korkoriskiä eri korkoperusteisiin.
33 33 (42) Lyhytaikaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi täysimääräisesti kuntayhtymä voi ylläpitää euron kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä Sitovuus ja seuranta Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovaa ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys ja oman pääoman muutokset sekä tunnusluvuista lainanhoitokate (vähintään). Hallitukseen nähden sitova on kassan riittävyys (vähintään). Tunnusluvuista lainanhoitokatteen ja maksuvalmiuden odotetaan pysyvän koko suunnittelukaudella hyvällä tasolla. Lainanhoitokyky on hyvä tunnusluvun ollessa yli kahden. Maksuvalmiutta kuvaavan tunnusluvun kassan riittävyyden lopullista toteutumista suunnitelmavuosina on haasteellista ennustaa, koska siihen vaikuttaa mm. muiden maksuvalmiuden muutokset erä sekä talousarviovuoden 2017 rahoituslaskelman toteutuminen tilinpäätöksessä. Muiden maksuvalmiuden muutokset -erää ei oteta huomioon talousarvion rahoitusosassa, koska mainittuun erään sisältyviä vaihto-omaisuuden ja saamisten muutoksia sekä korottomien velkojen muutoksia ei käytännössä voida ennustaa etukäteen. Valtuuston hyväksymien rahoituksen perusteiden 3 :n mukaisesti kuntayhtymävaltuustolle raportoidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä vieraan pääomanmäärästä ja erääntymisaikataulusta, rahoituksen oleellisimmista riskeistä ja mahdollisten koronvaihtosopimusten markkina-arvoista taseen liitetiedoissa. Kuntayhtymän hallitus hyväksyy erikseen tarvittaessa kerran vuodessa lainojen nostosuunnitelman. Kuntayhtymän hallitukselle raportoidaan kolmannesvuosittain vieraan pääoman määrästä ja rahoitusriskien tunnusluvuista normaalin yhtymän toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä.
34 34 (42) 12. Yhteenveto keskeisistä tulo- ja menoeristä, sitovista eristä sekä seuranta Alla olevasta taulukosta 15 käyvät ilmi kuntayhtymän keskeiset tulo- ja menoerät TP 2016 TA217 (sis. Talousarviomuut okset ) TAE 2018 TS2019 TS 2020 Toimintatuotot Toimintamenot SIITÄ Henkilöstökulut Palvelujen ostot Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Investointimenot yhteensä (BRUTTO) Investointihyödykkeiden luovutustulot (BRUTTO) Toiminnan ja investointien rahamäärä Lainakanta Henkilöstön määrä Taulukko 15: Yhteenveto keskeisistä tulo- ja menoeristä Strategiaosassa valtuustotasolla sitovia ovat strategian mukaisille mittareille asetetut kuntayhtymätason tavoitteet sekä tuloskorttiin kirjatut strategisten painopisteiden mukaisille mittareille asetetut tavoitteet. Käyttötalousosassa valtuustotasolla sitovia ovat ammattiopiston sekä koulutuksen järjestämispalveluiden tilikauden toimintakatteet. Tuloslaskelmaosassa sitova taso valtuustoon nähden on rahoitustuottojen ja -kulujen netto. Tunnusluvuista sitova on kuntayhtymän toimintakateprosentti. Investointiosassa sitovia eriä ovat kiinteän omaisuuden investointihankkeille hyväksytyt määrärahat ja irtaimelle omaisuudelle hyväksytty kokonaismääräraha. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä tunnusluvuista lainanhoitokate (vähintään). Hallitukseen nähden sitova erä on kassan riittävyys (vähintään). Valtuustolle raportoidaan toiminnan ja talouden toteutuminen tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion ja tuloskorttien tavoitteiden toteutuminen raportoidaan hallitukselle kaksi kertaa vuodessa tammi-huhtikuun ja tammi-elokuun tilanteen mukaisina. Tarvittaessa hallitukseen viedään loppuvuoden ennuste. Taulukossa 16 on esitetty yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden sitovista eristä.
35 35 (42) SITOVUUS MÄÄRÄ- RAHAT TULO- ARVIOT KÄYTTÖTALOUSOSA Nettoyksiköt Koulutuksen järjestämispalvelut N Ammattiopisto N TULOSLASKELMAOSA Rahoitustuotot ja -kulut, netto N 173 INVESTOINTIOSA Kiinteä omaisuus 693 Taitajankatu 8, uudisrakennus B 400 Taitajankatu 6 /Käyttövesiputkien uusiminen (peruskorjaus) B 293 Irtain omaisuus B 55 Koulutuksen järjestämispalvelut 0 Ammattiopisto 55 RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 350 Oman pääoman muutokset B 0 YHTEENSÄ Vaikutus maksuvalmiuteen 98 TALOUSARVION LOPPUSUMMA Taulukko 16: Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden sitovien erien yhteenveto (1000 )
36 36 (42) 13. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 13.1 Johdanto Ammatillisen koulutuksen reformin uudistukset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta. Reformissa uudistetaan koko ammatillinen koulutus. Nykyiset lait yhdistetään uudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. Lisäksi uudistetaan koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta. Henkilöstön vahva ammattitaito ja sen oma-aloitteinen ylläpito on asiantuntijaorganisaation kivijalka. Näiden lisäksi kunkin työntekijän terve nöyryys, positiivisuus ja työkyvystä huolehtiminen vahvistavat työyksikön hyvinvointia. Kuntalain vaatimuksesta kaikki ei-tutkintoon johtava työvoimakoulutus on siirretty Salon Seudun Koulutus Oy:n järjestettäväksi. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2018 on konsernitasoinen. Ammatillisen koulutuksen taloudellisten haasteiden ratkaisemisessa henkilöstösuunnittelu on entisestään korostunut. Koulutuskuntayhtymässä toiminto- ja alakohtaista henkilöstösuunnittelua tehdään talousarvion laatimisen yhteydessä sekä strategiasta johdetussa toiminnansuunnittelussa. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan henkilöstön osaaminen ja työkyky, joiden vaikutus näkyy myös henkilöstökuluissa. Kuntayhtymän strategian mukaan henkilöstöjohtamisessa keskeisimpiä arvoja ovat työhyvinvointi, työkyvyn ylläpito sekä jatkuva osaamisen kehittäminen. Koulutuskuntayhtymän strategia korostaa toiminnan jatkuvaa kehittämistä, rohkeutta uudistaa ja uudistua sekä sitä, että kaikki ovat ylpeitä omasta osaa-misestaan. Sisäisen yrittäjyyden ja yrittävän toimintakulttuurin vahvistamisessa lähtökohtana on, että jokainen osallistuu ja ottaa vastuun toiminnan ja oman työn jatkuvasta kehittämisestä. Voin oppia jotain jokaisena työpäivänä. Jos onnistun, voin oppia siitäkin. Jos epäonnistun, voin oppia siitäkin. Jos joku muu epäonnistuu, voin oppia siitäkin. Jos joku muu onnistuu, voin iloita ja oppia siitäkin Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä Salon seudun koulutuskuntayhtymässä 09/2017 oli 248 ( hlöstömäärä 265), joista ammattiopistossa työskenteleviä on 203 ja koulutuksen järjestämispalveluissa 45. Henkilöstön määrän lasku on seurausta erityisesti määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisestä sekä tilanteista, joissa eläkkeelle jääneen henkilön tilalle ei ole palkattu uutta työntekijää. Määräaikaisia koko henkilöstöstä on 28 eli 11,3 %.
37 37 (42) Henkilöstömäärä vakituiset määräaikaiset määräaikaisista sijaisia KJP AMO YHT Taulukko 17: Henkilöstömäärä 09/2017 Henkilötyövuosien määrän kehittyminen vuosina on kuvattu alla olevassa kuviossa 9. Kuvio 9: Henkilötyövuodet Määräaikaisen henkilöstön määrän ei arvioida lisääntyvän, vaikka määräaikaiset palvelussuhteet ovatkin tyypillisiä opetusalalla perustelluissa ja lainmukaisissa tilanteissa. Talouden tasapainottamistarpeet määrittelevät reunaehdot henkilöstösuunnittelulle. Eläköitymisen myötä vapautuvien tehtävien täyttäminen yksi-yhteen periaatteella ei ole kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaisinta. Kaikkiin tehtäviin ei automaattisesti rekrytoida uutta työntekijää, vaan osa eläköitymisistä korvataan töiden uudelleen organisoinnin ja tehtävämuutosten kautta.
38 38 (42) Kuvio 10: Henkilökunnan ikäjakauma eläkeuudistuksen myötä eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen 63 vuodesta asteittain 65 ikävuoteen. Kullekin tulee oma tavoite-eläkeikä, joka kompensoi elinaikakertoimen vaikutusta. Tulosaluekohtaisia henkilöstösuunnitelmia tarkennetaan vuosittain osana toiminnan suunnittelua. Henkilöstösuunnitelmissa tulosalueet tuovat esiin rekrytointitarpeitaan, ennakoivat poistuvia tehtäviä ja muita mahdollisia muutoksia tulosalueen toimintaan strategia huomioiden Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä Henkilöstö palkataan kuntayhtymän palvelukseen pääsääntöisesti vakituisiin palvelussuhteisiin. Kuntayhtymän johtaja päättää toistaiseksi voimassa olevien työsopimussuhteisten tehtävien perustamisesta talousarvion sallimissa puitteissa hallituksen määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen lähtee strategisesta henkilöstösuunnittelusta, jossa tarkastellaan kriittisesti jokaisen rekrytoinnin tarpeellisuus. Rekrytointi perustuu henkilöstösuunnitteluun, jossa tarkastellaan toiminnoissa ja tehtävissä tarvittava resurssi, osaaminen ja rekrytoinnin kustannukset. Määräaikaisen henkilöstön palkkaamisessa tulee huomioida: - Määräaikaisella palvelussuhteella tulee olla työsopimuslain 1 luvun 3 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 2 luvun 3 :n mukaiset perusteet. - Määräaikaisuuden peruste tulee ilmetä webtallennuksessa tehtävästä virkamääräyksestä tai työsopimuksesta.
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2019
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 TALOUSARVIO 2019 20.11.2018 SSKKY Hallitus 122 29.11.2018 SSKKY Valtuusto 29 2 (42) Sisällysluettelo 1. Kuntayhtymän yleiset tavoitteet... 4 2. Kuntayhtymän strategia...
Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma
UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto
TALOUSARVIO Käyttötalous yhteensä (suluissa ed.vuosi) Investoinnit (-1,1 M ) Rahoitus, netto Yli-/alijäämä
TALOUSARVIO 2019 (ulkoinen) Käyttötalous yhteensä (suluissa ed.vuosi) Menot -17 479 450 (-17,2 M ) Poistot -1 300 000 (- 1,1 M ) Tulot 18 819 900 (18,4 M ) Investoinnit -1 295 000 (-1,1 M ) Rahoitus, netto
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
Hallituksen kokous
SALON SEUDUN KOULUTUS- ESITYSLISTA Julkinen Hallitus Aika 17.9.2019 klo 17:00-18:00 Paikka Neuvotteluhuone, Taitajankatu 6 Käsiteltävät asiat: 78 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 79 Pöytäkirjantarkastajien
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.
Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista
Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen
Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
Hall 8/ Liite nro 3
Hall 8/31.8.2017 Liite nro 3 Sisällys vertailu 1.1. 30.6.2017... 1 Tuloslaskelmat 2014 17... 2 Talousarvion toteutumavertailu 2017... 3 Toimintakate 2014 17... 4 Palkkojen toteutumat 1.1. 30.6.2017...
TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015
TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP
1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen
Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall liite 2
Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall 4.12.2017 240 liite 2 Yleishallinto Tulot 175 433 175 433 Palkat ja palkkiot -603 049 15 000-588 049 Henkilösivukulut -330 205 3 000-327 205 Muut kulut -1 983
SALON SEUDUN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄ
SALON SEUDUN KOULUTUS- ASIALISTA Hallitus 16/2017 Kokoustiedot Aika Tiistaina 7.11.2017 klo 17:00 Paikka Salon Seurahuone, Asemakatu 1 Käsiteltävät asiat: 153 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti
Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017
VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma
Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli
Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2017
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 TALOUSARVIO 2017 15.11.2016 SSKKY Hallitus 148 23.11.2016 SSKKY Valtuusto 28 2 (42) Sisällysluettelo 1. Kuntayhtymän yleiset tavoitteet... 4 2. Kuntayhtymän strategia
Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset
SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä
TULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
Hallituksen kokous
SALON SEUDUN KOULUTUS- ESITYSLISTA Hallitus Aika 4.6.2019 klo 17:00-18:00 Paikka Neuvotteluhuone, Taitajankatu 6, Salo Käsiteltävät asiat: 55 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 56 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN
Hallituksen kokous
Aika Paikka 17.9.2019 klo 17:00-17:53 Neuvotteluhuone, Taitajankatu 6 Käsitellyt asiat: 78 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 79 Pöytäkirjantarkastajien valinta 80 Työjärjestyksen hyväksyminen 81
VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi
LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013
TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot
Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen
TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
TA 2013 Valtuusto
TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot
4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,05 94, , , ,
00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -1.920-1.045,81 54,5-1.286,61 240,80-1.055,48-2.342-2.101-1.920 4300 Palvelujen ostot -8.200-8.880,87 108,3-5.240,33-3.640,54-5.792,97-11.033-14.674-14.260
UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011
UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016
TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400
31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
Vuoden 2018 tilinpäätös
Vuoden 2018 tilinpäätös Yhtymäkokous 20.5.2019 Martti Tokola, toimitusjohtaja Seitsemänneksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä Opiskelijavuodet taloussuunnittelussa (VOS) Opiskelijavuosimäärät
Osavuosikatsaus 1-8 / 2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta
Osavuosikatsaus 1-8 / 2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 21.09.2017 Puhtaan veden tekijät Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1-8 / 2017... 1 Rahoituslaskelma 1-8 / 2017... 2 Tavoitteet 2017... 3 Toiminta-ajatus...
LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015
TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot
SASKY koulutuskuntayhtymä. Ammatillisen koulutuksen reformi
SASKY koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen reformi A.Kakkuri 8.5.2017 Yksi lainsäädäntö - Nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi
RAHOITUSOSA 2012 2015
271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP
1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten
TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL
1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,
Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL
Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona
Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot
Rahoitusosa 2013 2016
Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma
Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos
Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -1.920-1.920-1.045,81-874,19 4300 Palvelujen ostot -8.200-8.200-8.880,87 680,87 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -370-370
Tilinpäätös Kaupunginhallitus
Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105
ESPOON KAUPUNKI 81 Taloussuunnitelma LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS
ESPOON KAUPUNKI 81 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2019 ESPOON KAUPUNKI 82 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
Lukuohje alustavaan rahoituslaskelmaan
Lukuohje alustavaan rahoituslaskelmaan Ammatillisen koulutuksen rahoitus varainhoitovuodelle 2018 Ammatillisen koulutuksen määräraha jakautuu laskennalliseen ja strategiarahoitukseen. Laskennallisella
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124
4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, ,
00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.997,66-1.998-1.998-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-4.971,72 64,7-4.032,56-939,16-5.746,45-9.779-10.718-6.000 4500 Aineet, tarvikkeet ja
4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, ,
00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.286,61 42,2-1.338,83 52,22-658,83-1.998-1.945-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-5.180,88 67,4-5.731,55 550,67-4.047,46-9.779-9.228-6.000
TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 2/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 35 32 1 347 3 Menot -4
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4
VUODEN 2012 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Hallitus 21.9.2012 LIITE 1 VUODEN 2012 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1-2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen, RAMK, LAO, LAMO ja Urheiluopisto mittarit 3-4 Yhteenveto tulosalueiden tuloksista /31.8.2011-10,
TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009
TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden
Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat
Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610
00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000
Käyttötalousosa TOT 2014 TA 2015
1.12.2015 Käyttötalousosa TOT 2014 TA 2015 TA muutokset 2015 TA siirrot 2015 TA yhteensä 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimielin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunt Määrärahat Käyttötalousosa
MERI-LAPIN KUNTAPALVELUT
1 / 9 MERI-LAPIN KUNTAPALVELUT liikelaitoskuntayhtymä TALOUSARVIO 2013 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2015 20.9.2012 2 / 9 1 Yleistä... 3 2 Toiminnalliset tavoitteet... 4 3 Talousarvion laskentaperusteet...
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017
TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016
TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite
TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA
TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen
Yhteenveto vuosien talousarviosta
Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon
Lisätalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Maakuntavaltuusto
Liite 2 Lisätalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019 2021 Maakuntavaltuusto 10.6.2019 1 Sisällysluettelo: 4. Talousarvion ja -suunnitelman rakenne... 2 5. Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet...
Sisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL
1 (17) Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu 2018 27.4.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma maaliskuun lopussa,
KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660
// TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset
Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös
Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.
Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Tulosohjausmekanismi, aikajänne
Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos
Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280
Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset
Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018
Valtuusto 3/2018. Kokoustiedot. Aika klo 18:30. Salon seudun kuntayhtymä, Taitajankatu 6, auditorio. Asialista
SALON SEUDUN KOULUTUS- KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA Valtuusto 3/2018 Kokoustiedot Aika 29.11.2018 klo 18:30 Paikka Salon seudun kuntayhtymä, Taitajankatu 6, auditorio Asialista 23 KOKOUKSEN AVAUS 2 24 KOKOUKSEN
Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.
HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen
Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila
Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa