TRAUMAATTISTEN KOKEMUSTEN VAIKUTUS ASIAKASTILANTEISIIN. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat asiakkaina

Transkriptio

1 TRAUMAATTISTEN KOKEMUSTEN VAIKUTUS ASIAKASTILANTEISIIN Pakolaiset ja turvapaikanhakijat asiakkaina 1

2 Maahanmuuttaja Pakolainen Kiintiöpakolainen Turvapaikanhakija Maahanmuuttaja tulee Suomeen; perhesyistä, töihin, opiskelemaan, humanitaarisista syistä. Yleiskäsite, koskee kaikkia maahan muuttavia henkilöitä. Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn etniseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Kiintiöpakolainen on henkilö jolle YK myöntää oleskeluluvan jo ennen maahan saapumista pakolaiskiintiön puitteissa. Turvapaikanhakija jättää turvapaikkahakemuksen maahan saapuessaan ja odottaa ratkaisua hakemukseensa vastaanottokeskuksessa. Valtaosa maahanmuuttajista tulee muista kuin humanitaarisista syistä. Vuonna 2010 Suomeen tulleista kaikista maahanmuuttajista 12,5% pakolaisia (25650 maahanmuuttajaa, joista pakolaisia 3207). 2

3 Maailman pakolaistilanteesta UNHCR:n (United Nations High Comissioner for Refugees) arvion mukaan maailmassa on n. 43 miljoonaa konfliktin tai vainon vuoksi paennutta ihmistä (v.2010 lopulla). 80 % maailman n. 15 miljoonasta kotimaansa ulkopuolelle paenneista ihmisistä on pakolaisena kehitysmaissa (Pakistan, Kongon demokraattinen tasavalta, Kenia ja Tsad). Maailmassa jätettiin vuoden 2010 aikana turvapaikkahakemusta. 3

4 JOKAINEN PAKOLAINEN ON MENETTÄNYT JOTAIN NÄISTÄ TAI KAIKKI NÄMÄ Kotimaa Koti Perheenjäsenet, sukulaiset Ystävät Työ Omaisuus Sosiaalinen asema Oma kulttuuri ja oma kansa Menetykset ovat yleensä tapahtuneet yllättäen ja ilman omaa tahtoa tai suunnitelmaa. Myös pakomatkan aikana voi tulla uusia menetyksiä ja muutoksia; perheenjäseniä syntyy, kuolee, sairastuu, katoaa. 4

5 Uuteen elämäntilanteeseen sopeutumiseen ja uuteen maahan kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä Oma persoona, ikä, elämänkokemukset, elämänkatsomus Sen hetkinen elämäntilanne (esim. turvapaikanhakijalla epävarmuus tulevaisuuden suhteen merkittävä sopeutumista vaikeuttava tekijä), käytännön asiat; taloudellinen tilanne, työ, kotiolosuhteet, perheenjäsenten tilanne Omat ongelmanratkaisutaidot, kielitaito Traumaattisten kokemusten laatu, määrä, niihin saatu apu ja tuki Oma sosiaalinen tukiverkosto, ammatillinen tuki Uuden kotimaan yleinen asenne pakolaisia kohtaan 5

6 PAKOLAISUUDEN VAIKUTUKSISTA MIELENTERVEYTEEN Pakolaisuus on prosessi, joka aiheuttaa paljon erilaisia tuntemuksia ja reaktioita, ja vaatii kokijaltaan sopeutumista ja kestokykyä. Pakolaisuus sinällään on mielenterveysriski (traumaattiset kokemukset, menetykset, epävarmuus tulevaisuudesta). Yleisimmät mt-diagnoosit pakolaisilla; PTSD (Post Traumatic Stress Disorder) ja masennus, ovat lähes aina seurausta niistä traumaattisista tapahtumista, jotka johtivat asiakkaan pakolaisuuteen. Muut mt-diagnoosit harvinaisempia. 6

7 PSYYKKINEN TRAUMA Voi syntyä tilanteessa, jossa ihminen kokee olevansa uhattuna tai kuolemanvaarassa ja puolustuskyvytön, tai näkee toisen ihmisen tällaisessa tilanteessa voimatta mitenkään vaikuttaa asiaan. Yksilöllinen; kidutus, raiskaus yhteisöllinen; vaino etnisistä syistä, sota Vaikuttaa ihmisen käsitykseen maailmasta ja toisista ihmisistä, sekä horjuttaa tunnetta oman elämänsä hallitsemisesta. Traumaattinen tapahtuma pysyy ihmisen muistissa monessa muodossa (tapahtumana, aistimuistoina, mielikuvina) ja voi palautua mieleen yllättäen ja yllättävillä tavoilla. Mikäli traumaattisen tapahtuman aiheuttamat oireet eivät mene ohi kohtuullisessa ajassa ja vaikeuttavat jokapäiväistä elämää, voi trauman seurauksena kehittyä traumaperäinen stressihäiriö PTSD. 7

8 PSYYKKINEN TRAUMA Psyykkiset vammat voivat joskus näkyä vasta vuosien kuluttua. Esimerkiksi kidutuksen uhrit tai sotavangit voivat selvitä vankeuden/sodan loppuun saakka, ja vielä vuosia sen jälkeenkin ilman huomattavaa psyykkistä oireilua. Yleensä selvitään niin kauan kuin tilanne on niin vaikea, että apua ei ole mahdollista hakea. Kun päästään pois vaaratilanteesta ja avun ulottuville, tapahtuu psyykkisiä romahduksia. Muistettava, että traumaattinen kokemus vaikuttaa aina yksilöllisesti, yleistyksiä vältettävä. Pitkäkestoisesti traumakokemuksille altistuminen vahingoittaa todennäköisemmin ja syvemmin kuin yksittäinen traumaattinen kokemus. Toisen ihmisen/ihmisten aiheuttamat tai tai muutosvaiheeseen osuvat traumat koetaan usein muita traumatapahtumia voimakkaammin. 8

9 PTSD Traumaperäinen stressihäiriö Post traumatic stress disorder Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluva psykiatrinen häiriö Tahdosta riippumattoman hermoston jatkuva, ylivirittynyt tila Voi syntyä kun joutuu itse, tai näkee toisen tilanteessa johon liittyy kauhu, oman koskemattomuuden loukkaaminen, kuolemanpelko, vakava uhka. Tapahtuma tunkee mieleen ja uniin takaumina ja ajatuksina, mielikuvina valveilla ollessa, unitilassa painajaisina. Vaikeuttaa elämää hallitsemalla ajatuksia ja heikentämällä toimintakykyä. Keinot, jolla tavallisesti on päässyt yli vaikeista tilanteista eivät toimi ; neuvottomuuden tunne ja jatkuva jännitystila eivät poistu tai helpotu normaalisti ajan kuluessa. 9

10 Traumaattiseen tapahtumaan reagointi on luonnollista; tyypillisiä PTSD-oireita ovat muun muassa seuraavat: Trauman uudelleen kokeminen; takaumat, painajaiset, pakkoajatukset Välttämiskäyttäytyminen; tapahtumasta muistuttavien tekijöiden välttely Liiallinen varuillaan olo, jatkuva ylivireystila Monenlaiset fyysiset oireet (myös ilman fyysisiä löydöksiä, somatisaatio) Unihäiriöt; vaikeus päästä uneen, pysyä unessa, painajaiset Keskittymiskyvyttömyys ja muistiongelmat Itsetunto-ongelmat Tunteiden puutuminen, vieraantuminen muista Kehon kuvan vääristyminen Arvottomuuden ja häpeän tunne 10

11 KIDUTUS Kidutus on äärimmäistä toisen ihmisen nöyryyttämistä ja tarkoituksellista kivun ja kärsimyksen aiheuttamista. Kidutus on usein systemaattista ja harkittua. Aiheuttaa kauhua, pelkoa ja tuskaa. Aiheuttaa aina sekä fyysistä että psyykkistä kärsimystä. Psyykkiset menetelmät suosituimpia, koska eivät jätä näkyviä jälkiä. KIDUTUKSEN VAIKUTUKSET OVAT HYVIN MONINAISET JA ULOTTUVAT PALJON KIDUTUSTAPAHTUMAN AIKAISTA KÄRSIMYSTÄ PIDEMMÄLLE AJALLE. 11

12 Kidutuksen uhreiksi voivat joutua.. Vallassa olevien tahojen kannalta ei-toivottuun poliittiseen puolueeseen, uskonnolliseen ryhmään kuuluvat henkilöt Etnisten vähemmistöjen edustajat Ihmisoikeusaktivistit, toimittajat, opiskelijajärjestöjen johtajat Muut vangittuna tai pidätettynä olevat Tutkimusten mukaan n.35% pakolaisista on joutunut kidutuksen kohteeksi. 12

13 MIHIN KIDUTUKSELLA PYRITÄÄN Tuhoamaan kidutettavan persoona ja muuttamaan tämän maailmankuva Pitämään kidutettava jatkuvan intensiivisen pelon vallassa Saamaan tietoa Saamaan tunnustus Saamaan todistusaineistoa jostain toisesta, kidutettavan tuntemasta henkilöstä Levittämään kauhua ja pelkoa periaatteella näin käy mikäli Kostamaan, osoittamaan valtaa 13

14 KIDUTUKSEN SEURAUKSIA Psyykkinen trauma Pahimmillaan tunne siitä, että on elävä kuollut Syyllisyyden, avuttomuuden ja haavoittuvuuden tunne Itsearvostuksen menettäminen Intensiivinen pelko Fyysiset vammat ja kivut Sosiaaliset vammat Muutokset persoonassa ja käsityksessä itsestään Muutokset kehon kuvassa Muutokset maailmankuvassa 14

15 KIDUTETTUJEN KUNTOUTUS Kuntoutustoimintaa Helsingissä ja Oulussa (KITU) Tampereella Psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa kidutuksen kokenutta ihmistä rakentamaan persoonallisuutensa uudelleen niin, että kidutuskokemusten muisto ja seuraukset eivät enää hallitse ja hankaloita hänen elämäänsä. 15

16 HDL Kidutettujen kuntoutuskeskus Kidutettujen kuntoutuskeskus on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvia kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä heidän perheenjäseniään. Kidutettujen kuntoutuskeskuksen toiminta on valtakunnallista, mutta kliininen työ painottuu Etelä-Suomen alueelle. Kidutettujen kuntoutuskeskus kehittää uusia toimintamenetelmiä ja toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena muille kidutettuja hoitaville tahoille. Keskus kouluttaa, konsultoi ja työnohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, viranomaisia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä. Yhteystiedot Kidutettujen kuntoutuskeskus Mäkelänkatu 58-60, 4. krs HELSINKI Puh. (09) , arkisin klo Faksi (09) Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen (Lähde, HDL, nettisivut; 16

17 Oulun Kidutettujen kuntoutuspalvelut Kidutettujen kuntoutuspalvelujen asiakkaina ovat kidutuksen kohteeksi kotimaissaan joutuneet pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Hoitoon pääseminen edellyttää kidutuskokemusta tai siihen verrattava traumatisoitumista. Myös kidutuksen uhrien lähiomaiset kuuluvat hoidon piiriin. Kidutettujen kuntoutus perustuu kidutusmenetelmien ja niistä aiheutuvien seurausten tuntemukseen. Hoito perustuu asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin ja hoito toteutetaan konsultatiivisesti ja moniammatillisesti. Hoito- ja kuntoutusmenetelminä käytetään psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hoidon tarpeen arviointia, psykiatrista hoitoa, psykoterapiaa, fysioterapiaa, perhe-ja verkostotapaamisia ja ryhmäkuntoutusta. Toiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Asiakkaan matka- ja tulkkikustannuksista, samoin kuin omavastuumaksuista vastaa lähettävä taho. Hoitoon tuloon tarvitaan lähete ja maksusitoumus (alempana hyödyllisissä linkeissä). Lähetteen voivat kirjoittaa vastaanottokeskusten tai kuntien sosiaali- ja terveysviranomaiset. Asiakkaille tarjotaan myös palveluohjausta, esimerkiksi voidaan ohjata ODL:lla toteutettavaan maahanmuuttajille tarkoitettuun ammatilliseen kuntoutukseen. Tarvittaessa vastaanotoilla tavataan asiakkaan perhettä, ja tehdään myös kotikäyntejä. Muu toiminta: Projekti tarjoaa koulutusta ja ohjausta eri terveydenhuollon toimijoille. Näin lisätään kidutettujen ja muutoin traumatisoituneiden asiakkaiden kanssa työskentelevien tahojen valmiuksia kohdata asiakkaidensa erityistarpeet. Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projekti on Oulun diakonissalaitoksen säätiön toteuttama ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke. Yhteystiedot: Kidutettujen kuntoutuspalvelut Isokatu 41 A 7, Oulu (käyntiosoite) Isokatu 41 A 13, Oulu (postiosoite) fax (08) etunimi.sukunimi(at)odl.fi Niina Jorma, projektipäällikkö Puh Anni Ahtola, kuntoutusohjaaja/ fysioterapeutti Puh Nina Kekkonen, psyk.sairaanhoitaja Puh Sanna Mäki-Runsas, LL Kaarin Sorvari LL, psykiatriaan erikoistuva lääkäri Lähde; ODL nettisivut; 17

18 Psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille Psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille puhelin , Pohjolankatu 25 B (2. krs) Tampere Pohjolankadulla toimiva psykiatrian poliklinikka järjestää hoitoa ja hoidon arviointia erityisesti äskettäin maahan muuttaneille täysi-ikäisille pakolaisille. Poliklinikalla arvioidaan vaikeasti traumatisoituneiden pakolaispotilaiden (kidutus- ja sotatraumat) hoidon tarvetta. Hoitoonohjauksessa tarvitaan lääkärin lähete. Kliinisen työn lisäksi Pohjolankadun poliklinikka järjestää työnohjausta ja koulutusta pakolaisten kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille, opiskelijoille ja tulkeille. Poliklinikan henkilökuntaan kuuluvat psykiatrian erikoislääkäri, sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti. (lähde; Tampereen kaupungin nettisivut) 18

19 PAKOLAINEN/TURVAPAIKANHAKIJA ASIAKKAANA - ASIAKASSUHTEEN ALUSSA: Jos maahanmuuttaja/pakolaisasiakkaan kanssa työskentely on työntekijälle uutta, voi herätä paljon kysymyksiä ja epävarmuutta on hyvä muistaa että: Tilanne on asiakkaalle vielä oudompi, hän on vieraassa maassa ja kulttuurissa. Asiakkaalla voi olla huonoja, pelottavia kokemuksia viranomaisista, hän voi pelätä tilannetta ja/tai olla epäluuloinen. Rauhallisuus, kiireettömyys, kohteliaisuus, sekä puheen ja selitysten selkeys luovat luottamusta ja helpottavat kommunikointia. Työntekijän ei tarvitse muuttaa toimintatapojaan tai käytöstään asiakkaan kulttuurin mukaan; Suomessa toimitaan suomalaisittain, aito kiinnostus ja kunnioitus asiakasta ja hänen asioitaan kohtaan välittyy kyllä yli kulttuurierojen. 19

20 ASIAKASSUHTEEN ALUSSA Jos tietää/epäilee työskentelevänsä traumatisoituneen asiakkaan kanssa, on hyvä ymmärtää perusasiat psyykkisestä traumasta: mitä se tarkoittaa, mitä siitä voi seurata, miten se voi vaikuttaa asiakkaan käytökseen. Kerrotaan asiakkaalle mistä tapaamisessa on kysymys; työntekijän nimi ja tehtävä, ja selostus siitä millaisia asioita hänen kanssaan voi hoitaa. Kerrotaan että kysellään asioita, jotta päästään perille asiakkaan tilanteesta, ja että myös asiakas saa kysyä aina kun on kysyttävää. Kerrotaan selkeästi vaitiolovelvollisuudesta (koskee tulkkiakin). Tarvittaessa, ja tilanteen ollessa sopiva, kerrotaan asiakkaalle psyykkisestä traumasta. Kerrotaan myös että traumaattiseen tapahtumaan reagointi on tervettä ja normaalia, ja traumasta VOI TOIPUA 20

21 asiakassuhteen alussa on hyvä muistaa että Vaikeasti traumatisoituneen asiakkaan maailmankuva voi olla muuttunut ja vääristynyt Psyykkisen ongelman "takana", sen ulkopuolella on ihminen. Ihminen ei ole ongelma itse, vaan hän on kohdannut ongelman. On hyvä katsoa tilannetta asiakkaan silmin, miten tähän tilanteeseen on tultu. Asiakasta pitää varoa syyllistämästä, trauman kokenut ihminen tuntee helposti olevansa taakka ja syyllinen kaikkeen tapahtuneeseen. 21

22 TUNNISTAMINEN JA TIEDON ANTAMINEN Traumatisoituneiden asiakkaiden tunnistaminen voi viedä aikaa ja olla haastavaa. Esimerkiksi kidutus tai raiskaus ovat asioita, joita ei kerrota ennen aidon luottamuksen syntymistä. Asiakkaat eivät aina tiedä että traumaattisista asioista voi ja uskaltaa puhua. Käsitteet voivat olla asiakkaalle outoja (esim. psyykkinen, trauma, masennus) ja niihin voi liittyä häpeää ja pelkoa. On tärkeää kertoa asiakkaalle psyykkisestä traumasta ja sen tyypillisistä oireista. 22

23 On tärkeä muistaa että ihmisten kyky ottaa vastaan ja käsitellä asioita vaihtelee yleensäkin, vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä nämä erot korostuvat. asiakkaan traumaattiset kokemukset eivät välttämättä ole vielä ohi (painajaiset, flashbackit). kaikkea voi kysyä, kiinnostus ei ole loukkaavaa missään kulttuurissa. Jos ei ole varma voiko jostain asiasta puhua, voi asiakkaalta kysyä mitä mieltä hän siitä on. 23

24 ASIAN MOLEMMINPUOLINEN YMMÄRRYS ON TÄRKEÄ VARMISTAA Tulkkia käytetään aina tarvittaessa. Asiakkaalla on oikeus tulla ymmärretyksi. Varmistetaan että tulkki on sopiva kyseiselle asiakkaalle (oikea kieli, murre, ei sukulainen tai tuttava ). Varmistetaan että asia on ymmärretty, sekä ilman tulkkia että tulkin välityksellä asioitaessa. Tarvittaessa pyydetään asiakasta kertomaan miten hän ymmärsi asian. Kohtelias nyökyttely ja hymy kiitosten kera ei tarkoita että asiakas on ymmärtänyt. Myös kehonkieli kertoo paljon! Muistettava myös tulkin oikeudet! Esim. tauot, haastaviin tulkkaustilanteisiin valmistautuminen. 24

25 Tulkkauksesta Vaativissa asiakastilanteissa käytettävä vain päteviä ammattitulkkeja. Pätevyys ja sopivuus varmistettava. Tulkkaustilanne on keskeytettävä, mikäli joku osapuoli ei ymmärrä jotain toista osapuolta. Luottamuskysymys varmistettava tarvittaessa asiakkaalta ilman tulkkia, sillä asiakas ei kohteliaisuussyistä useinkaan ilmaise epäluottamustaan tulkkiin kyseisen tulkin välityksellä. Myös tulkille annettava mahdollisuus tulla kuulluksi, jos joku asia tilanteessa ei hänen mielestään toimi. 25

26 TRAUMAATISEN TAPAHTUMAN KOKENUT PAKOLAINEN SOSIAALITYÖN ASIAKKAANA Asiakas on sosiaalityön asiakas johtuen niistä samoista seikoista jotka aiheuttivat hänen pakolaisuutensa. Tilanne on hänelle uusi. Asiakkaan elämä on muuttunut täydellisesti, usein täysin odottamatta ja ilman omaa pyrkimystä. Sosiaaliturva voi olla asiakkaalle tuntematon käsite, kerrotaan siitä. Asiakas voi kokea häpeällisenä sen, että ei kykene itse huolehtimaan perheensä toimeentulosta. 26

27 TRAUMAATTISEN TAPAHTUMAN KOKENUT PAKOLAINEN TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Asiakkaalla on oikeus tietää terveyteensä liittyvät asiat, ei riitä että työntekijä tietää kaiken olevan kunnossa. Asiakas ei ehkä tunne Suomen terveydenhuoltojärjestelmää - - siitä pitää kertoa. Asiakas ei välttämättä tunne terveydenhuollon käsitteitä --- kerrotaan ja selitetään. Ei testejä ja kokeita ilman selityksiä. Korostetaan luottamuksellisuutta. Muistetaan että asiakas voi pelätä ja hävetä esim. psyykenlääkitystä. Esitellään pelokkaalta vaikuttavalle asiakkaalle etukäteen instrumentit ja se mitä niillä aiotaan tehdä. 27

28 On tärkeä huomioida että asiakas voi pelätä tilannetta ja toimenpiteitä, tai ympäristö, välineet, hajut yms.voivat aiheuttaa takauman. Hammaslääkärikäynti voi olla kauhistuttava kokemus esim. kidutetulle (hampaiden repiminen on yksi kidutusmenetelmä), valmistelu tärkeää! Kysyminen, kuunteleminen ja aito kiinnostus ovat tärkeitä työkaluja asiakkaan tilanteen ymmärtämisessä. Jos huomataan, että asiakas pelkää kysymyksiä, kerrotaan miksi kysytään, mihin tietoja tarvitaan. 28

29 Asiakas voi kokea kipua ja tuskaa, vaikka fyysistä selittävää tekijää ei löytyisikään, tällöinkin kipu on asiakkaalle todellinen asiakkaan tuntemusta ei pidä vähätellä, vaan antaa tietoa koetun kivun mahdollisista psyykkisistä syistä. Asioita ei kuitenkaan pidä selittää somatisaatiolla ennen tutkimuksia, sillä somaattisin oirein psyykkistä pahaa oloa oireileva asiakaskin voi sairastua fyysisesti. 29

30 Epäluuloinen, vihamielinen, aggressiivinen asiakas Epäluuloisen ja vihamielisen asiakkaan taustalta löytyy hyvin usein hätääntynyt, pelokas, katkeroitunut, epätoivoinen asiakas. Huonoa käytöstä ei tarvitse sietää ja sen voi asiakkaalle sanoa. Rajat tuovat turvallisuutta turvattomalle. Epäluuloiselle tai aggressiiviselle asiakkaalle pitää rauhallisesti kertoa, että vaikka hän ehkä onkin epäoikeudenmukaisen kohtelun seurauksena tottunut siihen, että on varminta olla puolustuskannalla ja epäluuloinen, on muistettava sekin mahdollisuus, että kaikki eivät halua hänelle pahaa, oikeudenmukaisuuskin on mahdollista. 30

31 Jo sen kertominen, että asiakkaan epäluuloisuuden syyt voidaan ymmärtää, helpottaa useimmiten. Sovitusta kiinni pitäminen, muutosten selittäminen ja katteettomien lupausten välttäminen tärkeää -- epäluuloisen asiakkaan luottamus saavutetaan ja säilytetään konkreettisten asioiden kautta. 31

32 Itsetuhoinen asiakas Tärkeää on välittää asiakkaalle tieto ja tunne siitä, että itsetuhoisista ajatuksista voi ja kannattaa puhua, yksin ei pidä jäädä. Yhtä tärkeää on välittää tieto siitä, että apua on saatavilla ja toivoa on olemassa, ja yritettävä auttaa asiakasta näkemään nämä. Yritetään auttaa asiakasta vaihtamaan näkökulmaa, katsomaan asiaansa ulkopuolelta ja myöhemmin. Itsetuhoisen asiakkaan kanssa työskentelevän on tärkeintä olla aito, empaattinen ja turvallinen. Asiakkaan turvallisuus on varmistettava. Omaiset huomioitava. Itsemurha-aikeista voi ja pitää kysyä!! 32

33 PERHETYÖ PAKOLAISPERHEISSÄ Perhe on tärkeä pakolaiselle, myös menetetty tai kadotettu perhe. Neuvoja ja tukea otetaan mielellään vastaan. On hyvä tiedostaa, että pakolaisperhe ei uudessa maassa (maahanmuuton alkuvaiheessa) toimi aina niin kuin se kotimaassaan toimisi. Perheen sisäiset roolit voivat olla sekaisin, tästä voi ja pitää puhua. Myös pakolaisperheissä ilmenee ikäkausi- ja muita tavallisia ongelmia ja kriisejä

34 Perhetyö pakolaisperheissä Lasten vointi peilaa vanhempien vointia. Lapset voivat pyrkiä huolehtimaan vanhemmistaan, jos huomaavat näiden voivan huonosti. Lasten kaksoisidentiteetti pakolaisperheissä; oltava lojaaleja vanhemmille ja omalle kulttuurille, mutta samalla samanlaisia kuin tämän kulttuurin kaverit syyllisyyden tunne. Lasten mahdolliset käytöshäiriöt voivat aiheuttaa syyllisyyttä ja hämmennystä vanhemmille. Keskustelu, tuki tärkeää! 34

35 ASIAKASTAPAAMINEN ON ONNISTUNUT KUN ASIAKAS TAPAAMISEN JÄLKEEN KOKEE: Työntekijä oli aidosti kiinnostunut tilanteestani. Työntekijä kohtasi minut yksilönä. Sain sanottua asiani ja uskalsin kysyä jos joku jäi epäselväksi. Työntekijällä oli aikaa kuunnella minua. Työntekijä ymmärsi tilanteeni, eikä epäillyt uskottavuuttani. 35

36 Työntekijä tietää nyt tilanteestani niin paljon, että hän voi auttaa minua siinä asiassa, missä tarvitsen apua. Voin luottaa siihen, että asiat etenevät kuten sovimme. Voin luottaa siihen, että työntekijä ja tulkki eivät kerro asioitani eteenpäin. Minun on helppo ottaa yhteyttä tähän työntekijään jatkossakin. 36