KOUKKUNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Äänekosken kaupunki KOUKKUNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS Kaavaselostus 226-P13283 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN HYVÄKSYMISPÄÄTÖS ON VOIMASSA KAUPUNGINHALLITUKSEN TEKEMÄN PÄÄTÖKSEN PERUSTEELLA ENNEN KUIN SE ON SAANUT LAIN- VOIMAN. VOIMAANTULO EI KOSKE KORTTELIN 791 TONTTIA

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Luonto- ja maisemaselvitykset Muut suunnitelmat ja selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN ToteutUS YHtEYSTIEDOT... 18

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus II LIITTEET LIITE 1 Ote luontoselvityksestä LIITE 2 Ote maisemaselvityksestä LIITE 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) LIITE 4 Liito-oravien kulkureitin järjestäminen (FCG Oy 2011) LIITE 5 Asemakaavan seurantalomake

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 1 (18) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOUKKUNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Koukkuniemen asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee: 7. kaupunginosan kortteleita 718 ja 721 sekä suojaviher- ja katualueita. Asemakaavan laajennus koskee: L. Äänekosken kylässä osaa tiloista 2:36 ja 2:44. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: 7. kaupunginosan korttelit 719 (osa), 791, 792 ja 793, maa- ja metsätalousvaltaista aluetta sekä suojaviher- ja katualueita Kaavan laatijat: VALMISTELUVAIHE Tuomo Järvinen, arkkitehti YKS-321 Pekka Seppänen, ins. AMK FCG Finnish Consulting Group Oy Puistokatu 2 A JYVÄSKYLÄ puh , tuomo.jarvinen@fcg.fi EHDOTUSVAIHE Olli Kinnunen, kaavoituspäällikkö YKS-352 Henriikka Nieminen, ins. AMK Äänekosken kaupunki puh , olli.kinnunen@aanekoski.fi

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 2 (18) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken taajaman länsipuolella pohjoisen sisääntuloliittymän tuntumassa. Suunnittelualue rajautuu lounaassa rautatiehen, idässä nelostiehen ja etelässä Koukkuniemen teollisuusalueen asemakaavaan. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole palveluja. Äänekosken keskustaan on noin 3 kilometriä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti rajattu sinisellä. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitukseen on ryhdytty kaupungin aloitteesta. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2010 yhteydessä kaupunginhallituksessa Vireilletulosta on kuulutettu ja (kaupungin ilmoitustaulu, kotisivut, Pikkukaupunkilainen, Sisä-Suomen lehti). Kaavahanke on ollut esillä muiden Äänekosken kaavahankkeiden kanssa viranomaisneuvottelussa , jossa todettiin ettei erillisen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestäminen ole tässä työssä tarpeen. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin (asemakaavan laajennusalue) ja (voimassa olevan asemakaavan muutos, ks. sininen alue kuvassa s. 4). Ehdotusvaiheessa osat yhdistetään samaan kaavaan.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 3 (18) 2.2 Asemakaava Asemakaavan laajennuksella ja muutoksella muodostuvat Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelit 719 (osa), 791, 792 ja 793 sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, suojaviheraluetta ja katualueita. Korttelit 719, 792 ja 793 koostuvat pinta-alaltaan eri kokoisista teollisuustonteista. Suurin osa tonteista on kooltaan noin m 2 :ä. Eri kokoisilla tonteilla pyritään tehostamaan Äänekosken teollisuustonttitarjonnan monipuolisuutta. Kortteli 791 on kaavoitettu jätteenkäsittelyalueeksi, jolle on mahdollista rakentaa myös teollisuus- ja varastorakennuksia. Jätteenkäsittelyalue rajautuu Koukkuniemenkadun vartta kulkevan 110 kv:n Kuhnamo-Viitasaari voimalinjan ja rautatien väliin. Asemakaavan pohjoisosassa on kapeimmillaan 10 m:n levyinen maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka palvelee liito-oravien liikkumiseen kuuluvana alueena. Asemakaavan itäosa koostuu teollisuusalueen ja valtatie 4:n väliin jäävästä suojaviheralueesta, jonka maisemallinen merkitys on myös huomattava. Ortokuva alueesta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa heti kaavan vahvistuttua ja sen saatua lainvoiman. Asemakaavan toteutuksen yhteydessä tontteja joudutaan tasaamaan. Maaston muodot ovat erityisen haastavia osassa suunnittelualueen tonteista.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 4 (18) Alustava toteutussuunnitelma maaston muodoiltaan erityisen haastavien tonttien osalta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty tarpeesta lisätä teollisuustonttien tarjontaa Äänekoskella. Suunnittelualue sijaitsee sellaisella alueella, jossa voidaan sallia myös jossain määrin häiriötä aiheuttava teollisuus. Alue on pääosin rakentamaton. Koukkuniemenkadun päässä sijaitsee kaupungin vuokramaalla sorayrittäjän laanivarasto. Kaava mahdollistaa toiminnan kehittämisen. Koukkuniemen alue sijaitsee valtatie 4:n varrella nelostien ja Saarijärvelle johtavan rautatien rajaamalla alueella. Alueen länsiosan kautta kulkee 110

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 5 (18) kv:n sähkölinja. Alueen sijainti on teollisuustoiminnan kannalta liikenteellisesti edullinen. Suunnittelualueen pohjoispuolelta on tehty liito-oravahavaintoja ja sille sijoittuu liito-oravan ruokailualuetta. Liito-oravakohde on myös radan eteläpuolinen Niittuniemi. Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa tehokas, toimiva ja maastonmuodot huomioiva teollisuusalue. Viistokuva suunnittelualueelta Luonnonympäristö Kaavoitettava alue on pääosin tiheää, kuusivoittoista sekametsää. Erityisesti alueen itäosa koostuu pääosin varttuneista kuusikankaista, mutta kosteimmilla alueilla on myös huomattavissa korpisoistumista. Alueen keskiosissa vallitsevat kuivahkot mäntykankaat, kun taas eteläosissa tyypillisiä ovat lehtipuuvaltaiset nuorehkot metsät. Maaston korkeusvaihtelu (topografia) on paikoin huomattavaa ja vaikuttaa alueen suunnitteluratkaisuun. Pinnanmuodoiltaan alue on kumpareista mäkimaastoa, jossa on paikoin jyrkkiä rinteitä ja niiden väliin jääviä kosteita, kasvillisuudeltaan reheviä, notkelmia. Alue ei kuulu pohjavesialueeseen. Suunnittelualue on pääosin hieta- /moreenipitoista maaperää. Alueen luoteisosasta alkaa kallioperäistä maaperää.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 6 (18) Kuvaus alueen maaperästä. Ruskealla merkitty alue on hieta/moreenipitoista maaperää, violetti ja punainen merkitsee kallioperäistä maaperää Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen pohjoisosa on rakentamatonta aluetta. Alueen eteläosa ja kaakkoispuoli on teollisuusaluetta, jossa on erikokoisia tuotanto- ja varastorakennuksia. Yksi suunnittelualueen eteläosan teollisuusalueen rakennuksista. Rakennettu ympäristö koostuu ulkonäöltään ja mittasuhteiltaan erilaisista teollisuus- ja varastorakennuksista. Uusi suunniteltava rakennuskanta pyritään toteuttamaan mahdollisimman yhtenäisenä ja toimivana kokonaisuutena, jotta alueen yleisilme muodostuu tyylikkääksi.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 7 (18) Itäiseltä sivulta suunnittelualue rajautuu valtatie 4:ään ja länsipuolelta Jyväskylä-Äänekoski-Haapajärvi junarataan. Rakennetun ympäristön kannalta merkittävää on myös 110 kv:n Kuhnamo-Viitasaari voimalinjan sijainti suunnittelualueen läntisellä puolella. Linja kulkee korttelin 791 itäistä rajaa pitkin suunnittelualueen läpi etelä-pohjois-suunnassa. Suunnittelualueen etelänpuoleisella teollisuusalueella on kaupungin (Ääneseudun Energia Oy) kunnallistekninen verkko, johon uusi alue tukeutuu. Vesiosuuskunnan vesihuoltoverkko jatkuu alueelta luoteeseen voimalinjaa seuraten. Oleva johtoverkosto ja suunnittelualue Maanomistus Kaavan laajennusalueen maanomistaja on kaupunki, lisäksi suunnittelualueella toimii muutama yritys omistamillaan/vuokraamillaan maa-alueilla. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava (ympäristöministeriön vahvistama), jossa suunnittelualue on osin työpaikka-

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 8 (18) aluetta (TP). Alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk2), vierestä kulkevat itäpuolella rautatie ja valtatie (4). Rautatien kohdalle valtatielle on merkitty uusi eritasoliittymä, josta etelään on merkitty ohjeellinen moottoritie (Vehniä-Äänekoski). Ote maakuntakaavasta ja kaavoitettavan alueen likimääräinen sijainti Yleiskaava Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016:ssa (oikeusvaikutukseton, hyväksytty kaupunginvaltuustossa ) suunnittelualue on osoitettu kehittyväksi yritystoiminnan ja työpaikkojen alueeksi (harmaa rasteri).

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 9 (18) Ote Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavasta. Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävilläolo ) alue on pääosin merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi. Osayleiskaavan suunnittelu on toistaiseksi keskeytyksissä valtatien 4 linjaus- ja liittymävaihtoehtojen selvittämisen johdosta. Ote yleiskaavasta. Kaavoitettava alue rajattu punaisella.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 10 (18) Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta. Osalla aluetta on voimassa vahvistettu asemakaava. Alueen rajautuu eteläpuolella on kaavoitettuun teollisuusalueeseen, joka on pääosiltaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T) ja teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT). Nelostietä vastaan asemakaavassa on laaja suojaviheralue (EV). Ote voimassa olevasta asemakaavasta Luonto- ja maisemaselvitykset Suunnittelualueelta on laadittu Rakenneyleiskaava 2016:n sekä Äänekoski 2020 osayleiskaavatyön yhteydessä luonto- ja maisemaselvitykset: Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy 2006 (LIITE 1)

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 11 (18) Taajamien laajennusalueiden maisemaselvitys, Äänekosken kaupunki 2006 (LIITE 2) Lisäksi alueen liito-oravatilanne on kartoitettu konsultin (FCG Oy) toimesta ja selvitetty liito-oravien kulkumahdollisuudet alueen pohjois- ja eteläpuolilla sijaitsevien liito-oravakohteiden välillä. Alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä Muut suunnitelmat ja selvitykset Kaavoitettavan alueen itäosan kautta on alustavasti suunniteltu kulkevaksi valtatien 4 rinnakkaistie. Tiehanke on tällä hetkellä ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA). Tien linjausvaihtoehdot on otettu huomioon kaavasuunnittelussa. Alueella on voimassa Äänekosken kaupungin rakennusjärjestys. Kartta-aineistona käytetään 1:2000 karttaa. Pohjakartta on tarkistettu vuonna 2010 ja se hyväksytään kaavan hyväksymisen yhteydessä. Kaupunki vastaa asemakaava-alueen kiinteistörekisteristä, kaavoittamaton alue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laatimisen tarpeen on käynnistänyt tarve lisätä teollisuustonttien tarjontaa Äänekoskella. Teollisuustonttien osalta Äänekosken kaupunki haluaa varmistaa mahdollisuuden tarjota yrityksille eri kokoisia tontteja, jolloin saadaan mielekkäästi sijoitettua samalle teollisuus- ja varastoalueelle toiminnaltaan vaihtelevaa liiketoimintaa. Suunnittelualue sijaitsee sellaisella alueella, jossa voidaan sallia myös jossain määrin häiriötä aiheuttava teollisuus. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitukseen on ryhdytty kaupungin omasta aloitteesta. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2010 yhteydessä kaupunginhallituksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat:

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 12 (18) - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ent. Keski- Suomen ympäristökeskus ja Keski-Suomen tiepiiri) - Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo - Liikennevirasto - Ääneseudun Energia Oy, Vattenfall Oy Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 65 ja MRA 27 ). Kaavan vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ( sekä virallisissa ilmoituslehdissä. Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja sitä on täydennetty suunnittelun edetessä (LIITE 3) Kaavasta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Liikennevirastolta, Keski-Suomen liitolta, Ääneseudun Energia Oy:ltä ja Vattenfall Oy:ltä Viranomaisyhteistyö Kaavahanke on ollut esillä muiden Äänekosken kaavahankkeiden kanssa viranomaisneuvottelussa , jossa todettiin ettei erillisen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestäminen ole tässä työssä tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa tehokas, toimiva ja maastonmuodot huomioiva teollisuusalue, jolla on tarjolla eri kokoisia teollisuus- ja varastotontteja erityyppisen yritystoiminnan tarpeisiin. Suunnittelualueen erityisenä haasteena on maastonmuotojen suuri vaihtelevuus, jolloin tonttien tasaaminen voi osoittautua haasteelliseksi. Tonttien maastonmuodot ja tasaukset pyritään huomioimaan jo kaavoitusvaiheessa, jotta alueesta muodostuisi toimiva ja helposti toteutettava kokonaisuus. Tavoitteena on kaavoittaa tehokas ja toimiva teollisuusalue unohtamatta kuitenkaan ympäristön merkitystä. Rakennusten ja katumiljöön tasapainoisuuden ja yhteensopivuuden korostaminen, esimerkiksi Koukkuniemenkadun varrella, ovat tulevan teollisuusalueen ympäristön ja miljöön kulmakiviä. Tonttien aitauksen osalta alueelle halutaan luoda mahdollisimman käytännönläheinen ja toimiva aitausratkaisu, joka palvelee niin tontin haltijan kuin ympäristön laadun tavoitteita. Suunnittelualueella kulkevan 110 kv:n voimalinjan huomiointi ja yhteensovittaminen suunniteltavan alueen toimintojen kanssa on yhtenä asemakaavoituksen tavoitteena. Voimalinja-alueella ympäristö suunnitellaan linjan toiminnan kannalta mahdollisimman helpoksi, mutta alue pyritään silti hyödyntämään tehokkaasti osana teollisuusaluetta.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 13 (18) Alue liittyy kiinteästi valtakunnalliseen liikenneverkkoon ja yhteydet valtatielle 4 tulee suunnitella toimiviksi ja turvallisiksi. Kaavassa tulee myös varautua mahdollisiin uusiin rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyihin. Lisääntyvän liikenteen vuoksi suorat liittymät Koukkuniemenkadulta pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä. Tavoitteeksi asetetaan tonttiliittymien järjestäminen pääasiassa kokoojakadun poikkikatujen kautta. Myös kevyenliikenteen yhteyksien järjestäminen keskustan ja pohjoisen suuntiin tulee ottaa huomioon. Alueella liikkuva raskasliikenne huomioidaan liikennejärjestelyissä. Aluetta sivuavan rautatien varrella tulee ottaa huomioon raideliikenteen aiheuttama tärinä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue rakentuu kokoojakatuna toimivan Koukkuniemenkadun ympärille. Koukkuniemenkadun ja Verkkotien väliin jäävä alue muodostaa osan korttelista 719, joka toimii teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevat korttelit 792 ja 793 on myös kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Suunnittelualueen länsireuna muodostuu jätteenkäsittelyalueesta, joka rajautuu junarataan. Alueen itäinen osa toimii suojaviheralueena valtatie 4:lle päin. Suunnittelualueen pohjoisen reunan maa- ja metsätalousvaltainen alue toimii liito-oravien kulkuväylänä ja teollisuusaluetta muutoin rajaavana viheralueena. Kaavan toimintojen keskinäiset suhteet sekä liittyminen ulkoiseen tieverkkoon toimivat hyvin. Vaikka kyseessä onkin teollisuusalue, on suunnittelualueella haluttu huomioida myös viherympäristön maisemallinen merkitys. Puuryhmät ja rivit jäsentävät tilaa ja tekevät lähiympäristöstä miellyttävän. Koukkuniemenkadun vartta ja lähialueita pitkin kulkeva 110 kv:n voimalinja asettaa omalta osaltaan mittakaavallisia ja suunnittelullisia haasteita alueen suunnitteluun. Johtoaukeaa ja katutilaa on pyritty jäsentämään puu- ja pensasistutuksin. Mitoitus Asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 32,5 hehtaaria, johon muodostuu: Aluevaraus Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [k-m 2 ] [e] T 15, ,594 0,5 EJ 4, ,939 0,35 E-1 0,560 M 1,308 EV 8,214 ET 0,015 Katu 2,355 Kaikki 32,52

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 14 (18) 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavan laajennuksella ja muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelit 719 (osa), 792 ja 793, jotka osoitetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi (T) sekä jätteenkäsittelyalueeksi (EJ) kaavoitettu kortteli 791. T Alueelle on kaavoitettu kolmeen kortteliin ohjeellisen tonttijaon mukaan 25 uutta teollisuus- ja varastorakennusten tonttia, joiden lisäksi kaavamuutosalueelle muodostuu kolme T-tonttia. Kaavamuutoksella poistetaan asemakaavasta Riimutie ja muodostetaan alueella toimivalle yritykselle (Earthpac Oy) tontti 719-1, jonka pinta-ala on noin 4,5 ha. Pääosa alueelle suunnitelluista uusista tonteista on pinta-alaltaan m2, joten alue soveltuu erityisen hyvin pienyrityksille. Ohjeellisesta tonttijaosta ja kaavan rakenteesta johtuen myös tonttien yhdistäminen kokoluokaltaan suuremmiksi on vaivatonta. Suunnittelualueen rakennusten sijoittelulla pyritään tasapainoiseen ja viihtyisään yleisilmeeseen. Kaavan ohjeelliset rakennusalat kuvaavat kaavoittajan näkemystä alueen toteuttamisesta. Korttelin 719 eteläosa on jo rakentunut ja se koostuu uusista, massoittelultaan ja ilmeeltään vaihtelevista teollisuusrakennuksista. Erityistä huomiota rakennusten sijoittelussa on kiinnitetty Koukkuniemenkadun varren rakentumiseen. Alue liittyy Koukkuniemenkadun välityksellä erittäin luontevasti ulkoiseen tieverkkoon (valtatie 4 ja Äänekoskentie) ja sen merkitys voi korostua jatkossa valtatien 4 rinnakkaistiejärjestelyjen myötä. Koukkuniemenkadun varressa rakennukset tulee sijoittaa samaan linjaan toistensa kanssa ja niiden harjasuunta tulee toteuttaa samansuuntaisena tasapainoisen ja tyylikkään katunäkymän toteuttamiseksi. Rakennusten pääasiallisen värityksen tulee olla vaalea. Rakennusten muoto ja koko määräytyvät tontin haltijan tarpeiden mukaisesti, mutta mittasuhteiltaan samansuuruisissa rakennuksissa tulee käyttää samaa kattokaltevuutta. Myös kattojen värin määrittely kaavassa (musta tai tummanharmaa) luo edellytyksiä alueen yhtenäiselle rakennustavalle. Koukkuniemenkadun varrella näkymäksi muodostuvaa avovarastointia ei sallita, ellei alueita aidata 1,8 m korkealla rakennuksen julkisivun värisellä peittävällä aidalla. T-alueen suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,5. EJ Jätteenkäsittelyalueeksi on kaavoitettu noin 4,5 hehtaarin tontti 791-1, joka sijoittuu rautatien ja Koukkuniemenkadun väliselle alueelle. Alueella sallitaan myös teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen sekä polttoaineen jakelu. Alue soveltuu ensisijaisesti yksityisen tahon toimesta toteutettavaa jätteiden vastaanottoa, hyödyntämistä ja käsittelyä varten tarkoitetuksi kohteeksi, mutta ei varsinaiseksi kaatopaikaksi. Kaavassa on varauduttu myös siihen, että jätteiden hyödyntämisen seurauksena alueelle on mahdollista sijoittaa myös polttoaineen jakelupiste. Tontille tuotavien jätteiden laadusta ja tontilla harjoitettavasta toiminnasta määrätään ympäristöluvassa. EJ-alueen suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,35.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 15 (18) EV Muut alueet Valtatien 4 varteen kaava-alueen itäosaan on osoitettu suojaviheralue (EV), joka toimii vyöhykkeenä valtatien ja teollisuusalueen välissä. Alueelle tulee laatia maisemanhoitosuunnitelma. Suojaviheralue on jatkuvan hoidon ja kunnossapidon avulla pidettävä elinvoimaisena. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sen maisemallisen ja suojaavan merkityksen korostamiseen. E-1 Jätteenkäsittelyalueen itäpäähän rautatien ja Koukkuniemenkadun väliselle alueelle on kaavoitettu erityisaluetta (E-1). E-1 aluetta voidaan käyttää maamassojen sijoittamista varten: alue ei erityisen hyvin sovellu rakentamiseen sen itärajalla kulkevan 110 kv:n voimalinjan asettamien rajoitusten johdosta. Voimalinjan sijainti asettaa erityisvaatimuksia linjan läheisyyteen sijoitettavien toimintojen tai rakennusten suhteen, joten toimivimmaksi ratkaisuksi on katsottu alueen kaavoittaminen omaksi erityisalueeksi. ET Verkkotien varrelle rakennettu puistomuuntamo on merkitty ET-alueeksi. M Suunnittelualueen pohjoisrajalla sijaitseva maa- metsätalouskäyttöön kaavoitettu alue M toimii liito-oravien kulkuväylänä alueen pohjoispuolelle rajatun lisääntymis- ja levähdyspaikan (ELY-keskus ) ja alueen eteläpuolella sijaitsevan Niittuniemen liito-oravakohteen välillä. Ratkaisu on tehty FCG:n suorittaman liito-oravainventoinnin ja esityksen mukaisena (ks. liite?). Suunnittelualueen luoteisosassa maastonmuodot ovat erittäin haastavia tonttikaavoituksen osalta, joten luontevimpana vaihtoehtona on ollut sen säilyttäminen metsävaltaisena alueena. v 110 kv:n Kuhnamo-Viitasaari voimalinjan ympärille on merkitty 26m leveä (keskilinjasta 13m + 13m) vaara-alue, joka säilyttää linjan ympärille vaadittavan johtoaukean rakenteen linjan omistajan (Vattenfall) esittämässä muodossa. Vaara-alueelle ei saa sijoittaa ilman voimajohdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia, rakennelmia tai istutuksia. Vaara-aluetta ei saa käyttää varastoalueena. Istutettavan kasvillisuuden luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää neljää metriä. Jätteenkäsittelyalueeksi (EJ) kaavoitetun tontin itäinen raja kulkee voimalinjan keskellä, jolloin tontin puolelle tulee 13m vaara-alueesta ja loput 13 m jäävät kaupungin omistamalle katu-alueelle. Tonttia rajaava aita sijoitetaan viiden metrin päähän voimalinjan laitimmaisesta langasta (8,5 metrin päähän voimalinjan keskilinjasta). (kts.s.16)

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 16 (18) Leikkauskuva korttelin 719 itäisellä rajalla kulkevasta 110 kv:n Kuhnamo-Viitasaari voimalinjasta. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne ja palvelut Liikenne Työpaikat Yhdyskuntatalous Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Virkistys Alueella ei ole tällä hetkellä asutusta eikä sitä kaavassa alueelle osoiteta. Ei vaikutuksia. Alue tukeutuu jo olemassa olevaan kaavoitettuun teollisuusalueeseen. Aluetta rajaavat liikennealueet eikä lähietäisyydellä ole asutusta minkä johdosta se sopii hyvin myös jossain määrin häiriötä aiheuttavalle teollisuustoiminnalle. Alueelle ei osoiteta palveluja. Alue sijaitsee valtatien 4 ja rautatien varrella. Alueelta on myös hyvät yhteydet Äänekosken keskustaan (Äänekoskentietä noin 3 km). Uuden teollisuusalueen rakentuminen tulee lisäämään alueen liikennettä huomattavasti. Lisääntyvän liikenteen tarpeisiin on varauduttu suunnittelemalla katualueet tarpeeksi leveiksi ja liittymät toimiviksi myös raskasta liikennettä ajatellen. Alueelle osoitettavat teollisuustontit luovat uusia työpaikkoja alueelle ja tekevät alueesta houkuttelevamman yritystoiminnalle. Alueelle on rakennettava uutta kunnallistekniikkaa, joka kuitenkin tukeutuu eteläpuolisen teollisuusalueen olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon. Alueella ei ole kulttuuriympäristöllisiä arvoja eikä myöskään kiinteitä muinaismuistoja. Alue liitetään eteläpuolisen teollisuusalueen johtoverkostoon (vesi- ja jätevesijohdot sekä sähköverkko). Alue ei ole ominaista virkistäytymiselle. Alueen ympärillä säilyy kuitenkin paljon metsäaluetta.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 17 (18) Sosiaalinen ympäristö / asumisen olosuhteet Ei vaikutuksia. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pohjavedet Luonnonsuojelu Alueen maasto on vaihtelevaa, mutta korkeuserot eivät ole merkittäviä. Alue nousee valtatien 4 suunnasta, mutta ei ole erityisen näkyvällä paikalla maisemassa. Alue on lähes kokonaan tiheää metsää, pääosin havupuustoa. Rakentuminen harventaa metsäalueita merkittävästi. Suunnittelualue tai sen lähialueet eivät ole pohjavesialueita. Kaavassa on muodostettu kulkureitti liito-oraville alueen pohjoispuolelle rajatun lisääntymis- ja levähdyspaikan (ELY-keskus ) ja alueen eteläpuolella sijaitsevan Niittuniemen liitooravakohteen välille Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Asemakaavakadut on suunniteltu leveydeltään raskaan kaluston kuljettaviksi. Koukkuniementien varteen on osoitettu erillinen kevyen liikenteen reitti. Alue on kauttaaltaan teollisuusaluetta ja lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 200 metriä (rautatien länsipuolella Naarajärven rannassa). Pohjoisessa lähimmät asuinrakennukset ovat noin 350 metrin päässä. Alue sijoittuu rautatien ja valtatien väliin ja asuinalueet ovat siitä kaukana, joten häiriötä ei käytännössä synny. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat selostuksen liitteenä olevan kaavakartan yhteydessä. 5.5 Nimistö Suunnittelualueen halki kulkee kokoojakatuna toimiva Koukkuniemenkatu, jonka jatkumiseen samannimisenä pohjoisen suuntaan on kaavassa varauduttu. Uusien lyhyiden pussikatujen nimissä noudatetaan samaa kalastusaiheista teemaa kuin alueen olemassa olevassa tienimistössä (Verkkotie, Koukkuniemenkatu). Uusia kadunnimiä ovat Nuottatie, Rysätie ja Sumpputie. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kunnallistekniikan rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 2012 tai vuonna Äänekosken kaupungin rakennusvalvonta valvoo rakennuslupamenettelyn kautta rakennushankkeiden toteuttamista kaavan rakentamista ohjaavissa määräyksissä suunnitellulla tavalla.

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 18 (18) 7 YHTEYSTIEDOT VALMISTELUVAIHE: FCG Finnish Consulting Group Oy Tuomo Järvinen, arkkitehti YKS-321 Pekka Seppänen, ins. AMK FCG Finnish Consulting Group Oy Puistokatu 2 A JYVÄSKYLÄ tuomo.jarvinen@fcg.fi puh EHDOTUSVAIHE: Äänekosken kaupunki Olli Kinnunen, kaavoituspäällikkö YKS-352 Henriikka Nieminen, ins. AMK Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu ÄÄNEKOSKI olli.kinnunen@aanekoski.fi puh henriikka.nieminen@aanekoski.fi puh Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Nieminen