Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava

Transkriptio

1 Kaavaselostus (luonnosvaihe) Kaavan laatija: Arkkitehti SAFA (YKS 410) Jenni Lautso, Sito Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Luonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä: Hyväksyminen kunnanvaltuustossa:

2 (101) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Perus- ja tunnistetiedot Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo käytetyistä taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Lähtökohdat Tavoitteet Kaavan rakenne SUUNNITTELUN VAIHEET Yleiskaavaprosessin vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Suunnitteluorganisaatio Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat LÄHTÖTILANNE Mitoitus Väestön kehitys, -ennuste ja tavoitteet Asuminen Maankäytön mitoitus Ranta-alueiden mitoitus Selvitys suunnittelualueen oloista Elinkeinot ja työpaikat Keskusta-alueen kehittäminen Palvelut Virkistys Liikenneverkko Melu Maanomistus Teknisen huollon verkostot Rakennuskanta ja rakennusten käyttötarkoitus Rakennusinventointi Pilaantuneen maan riskikohteet Luonnonympäristö Pinta- ja pohjavedet Maisemaselvitys TAVOITTEET Yleistavoitteet Asuminen Elinkeinot ja työpaikat Kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Liikenne Tekninen huolto Virkistys Matkailu Ihmiset Luonto ja ympäristön suojelu Kulttuuriympäristö... 73

3 (101) 5.13 Maisema- ja taajamakuva Maakuntakaavan määräyksistä ja merkinnöistä johdettavat tavoitteet KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VERTAILU Kehityskuva 1, Keskittävä Kehityskuva 2, Kattava Kehityskuvavaihtoehtojen arviointi ja vertailu Yleistä BREEAM Yhdyskuntatekniset kustannukset Johtopäätökset YLEISKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnoksesta saatu palaute Vaihe Mitoitus Tavoitteiden toteutuminen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suhde maakuntakaavaan Aluevaraukset Kokonaisrakenne Keskustatoimintojen alueet Asuinalueet Julkisten palveluiden ja hallinnon alueet Työpaikka-alueet Teollisuus ja varastoalueet Virkistysalueet Loma-asuntoalueet Matkailupalveluiden alueet Vesiliikenteen alue Erityisalueet Selvitysalueet Luonnonsuojelualue Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Vesialue Osa-aluemerkinnät Pohjavesialueet Voimajohto Valtakunnallisesti merkittävät alueet Luontoarvoja sisältävät alueet Kohdemerkinnät Luonnonmuistomerkki Suojeltu rakennus Muinaisjäännös Rakennuspaikat Uimarannat Viivamerkinnät Tiet, kadut ja liittymät Ulkoilureitit Kevyen liikenteen reitit Kanavavaraus ja veneväylät Viheryhteystarve Melualue Tiemelun riskikohta Suunnittelutarvealue Yleiskaavamerkinnät ja määräykset KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön... 94

4 (101) 8.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset matkailuun Vaikutukset maisemaan Vaikutukset kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset VAT-vuokseen Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot Reittivesiluonne Raja-alueen historia ja kulttuuri OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttaminen ja ajoitus Keskusta Asuminen Matkailu Rantarakentaminen ja takamaat Yleiskaavan oikeusvaikutukset Yleiskaavan toteutus ja seuranta

5 (101) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot ja kaava-alueen sijainti: Suunnittelualue käsittää Leppävirran kunnan kirkonkylän taajaman vaikutusalueineen. Kaavan nimi on Leppävirran taajaman ja sen ympäristön. Suunnittelualue on noin 3300 hehtaaria, josta vesipinta-alan osuus on noin 20%. Suunnittelualueella on rantaviivaa noin 35 kilometriä. Leppävirran kunta sijaitsee Pohjois-Savossa. Kunnan rajanaapurit ovat Kuopio, Varkaus, Tuusniemi, Heinävesi, Joroinen, Pieksämäki ja Suonenjoki. Kuva 1.1. Suunnittelualueen seudullinen sijainti.

6 (101) Kaavan vaiheistus: Kaava on laadittu kahdessa vaiheessa, jossa ensimmäisessä vaiheessa laadittiin keskusta-alueen kaavaluonnos, jonka rajaus näkyy alla (Kuva 1.2). Ensimmäisen vaiheen pinta-ala on noin 86 hehtaaria. Kuva 1.2. Ensimmäisen vaiheen suuntaa-antava rajaus Toisessa vaiheessa kaavaluonnos laaditaan koko muulle suunnittelualueelle. Toisen vaiheen suunnittelualueen rajaus näkyy tämän selostuksen kansilehdellä ja seudullista sijaintia osoittavassa kuvassa (Kuva 1.1) sekä suunnittelualueen ilmakuvassa (Kuva 1.3). Kaavaluonnokset yhdistetään vaiheen 2 kaavaluonnosvaiheessa. Vireilletulo: Kaavoitus käynnistyi Leppävirran kunnan teknisen lautakunnan hyväksyttyä Leppävirran kaavoituskatsauksen 2012 ( ), jossa päätettiin käynnistää Leppävirran kirkonkylän yleiskaavan päivittäminen. Pohjakartta: Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään rasterimuotoista maanmittauslaitoksen maastokarttaa (peruskartta) 1:

7 (101) Kuva 1.3. Ilmakuva suunnittelualueesta.

8 (101) 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Leppävirran taajaman ja sen ympäristön n osallistumisja arviointisuunnitelma, 2012 LIITE 2 Luontoselvitys, YS Enviro Oy, 2013 LIITE 3 Kaupan selvitys, Tuomas Santasalo Ky, 2012 LIITE 4 Breeam Communities arviointi, Sito Oy, 2012 LIITE 5 Ranta-alueiden mitoitusperusteet ja mitoituslaskelmat, Sito Oy, 2013 LIITE 6 Taajaman ja lähiympäristön n arkeologinen inventointi, Keski-Pohjanmaan arkeologiapalvelu, 2012 LIITE 7 Leppävirran kunta, Hulevesien käsittelyvaihtoehtoja, 2013 LIITE 8 Yhteenveto muistutuksista ja vastineista LIITE 9 Leppävirran taajaman ja sen ympäristön an liittyvä rakennusinventoinnin päivitys 2013, Arto Mattila, Luettelo käytetyistä taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti n mitoitusperusteet, 2012 Leppävirran arkeologinen inventointi, Keski-Pohjanmaan arkeologiapalvelu, 2012 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (kaava-aineisto), Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille , Pohjois- Savon ELY-keskuksen julkaisuja, 2010 Leppävirran kunnan rakennusjärjestys 2009 Leppävirran kunta- ja hyvinvointistrategia, Leppävirran kunnanvaltuusto, 2009 Leppävirran keskustan ja Oravikosken taajamien laajenemisalueet, maankäytön kehityskuva ja yleissuunnittelu, WSP Finland Oy, 2006 Liikenneturvallisuuden toimenpideselvitys, 2005 Rantojen maankäytön suunnittelu, Ympäristöministeriö, 2005 Keskusta-alueen kehittämissuunnitelma, SCC Viatek ja Entrecon, 2004 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT Vuoksi Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vuoksen vesistöalueella, Etelä-Savon ympäristökeskus, 2007

9 (101) 2 TIIVISTELMÄ Leppävirran taajaman ja sen ympäristön -alue on laajuudeltaan noin 3300 hehtaaria. Kaavan alueella on kokonaan tai osittain yhteensä viisi aiemmin laadittua maankäytönsuunnitelmaa, jotka korvautuvat n vahvistamisen myötä. Taajaman ja sen ympäristön kokoaa yhteen ja päivittää eri aikoina laaditut suunnitelmat ja mahdollistaa siten kunnan keskustaajaman kokonaisvaltaisen kehittämisen. Pääperiaatteena kaavoituksessa on maankäytön, liikenteen, palveluiden ja elinkeinoelämän yhteensovittaminen kunnan elinvoimaa tukevalla tavalla. 2.1 Lähtökohdat Leppävirran kirkonkylä palveluineen sijoittuu kaava-alueen keskiöön. Kirkonkylä on myös kunnan merkittävin asumiskeskittymä (4279 asukasta vuonna 2011). Kirkonkylän taajama-asutuksen lisäksi kaava-alueella on jonkin verran haja-asutusta ja maatiloja sekä runsaasti loma-asutusta rannoilla. 2.2 Tavoitteet Liikenteellisen selkärangan muodostaa valtatie 5. Liittyminen Leppävirran keskustaan on järjestetty eritasoliittymällä (Unnukan eritaso), muut liittymät valtatiellä ovat tasoliittymiä. Valtatielle 5 on esitetty Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ohikulkutievaraus nykyisen tien länsipuolelle noin 6 km matkalle. Kaavatyön aikana selviää luovutaanko tästä varauksesta. Suuri osa kaava-alueesta on metsää tai viljelysmaisemaa. Rantaviivaa on runsaasti, noin 35 km. Luontoselvityksen mukaan arvokkaita luontokohteita löytyy eri puolilta kaava-aluetta. Rakennettua kulttuuriympäristöä edustavat mm. valtakunnallisesti merkittävät Leppävirran kirkko ympäristöineen ja Konnuksen kanava-alue. Nikkilänmäen museotie on valtakunnallisesti merkittävä museotie. Alueella on lisäksi lukuisia maakunnallisesti ja paikallisesi merkittäviä kohteita. Leppävirran järvimaisemat, puhdas elinympäristö ja kulttuurihistoria ovat paikallisia voimavaroja. Kävijöitä alueelle houkuttelee lisäksi muun muassa Vesileppis, golf-kenttä, historiallinen kanava, luonnossa liikkuminen, lomakylät sekä loma-asuminen. Osayleiskaavalla ohjataan taajaman tiivistämistä sekä asumisen, liike ja teollisten toimintojen yhteensovittamista. Osayleiskaavalla myös turvataan virkistys ja suojeluintressit. Liikennejärjestelyissä kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen, pyöräilyn ja kävelyn tukemiseen sekä liikenneturvallisuuteen. Osayleiskaavassa paneudutaan myös asumisen kysymyksiin edistämällä keskusta asumista ja osoittamalla myös muita houkuttelevia asumisen alueita kilpailukykyisen tonttitarjonnan takaamiseksi. Tavoitteena on myös niveltää matkailuelinkeinon tarpeet saumattomasti taajamarakenteeseen. Osayleiskaavassa huomioidaan myös loma asumisen sekä maatilojen kehittäminen alueella.

10 (101) 2.3 Kaavan rakenne Kaavan mitoitus lähtee siitä olettamuksesta, että kunnan väestömäärä on tavoitevuonna 2035 noin eli sama kuin vuonna Tämä tarkoittaa, että kaavassa varaudutaan noin 800 asukkaan väestökasvuun kaava-alueella. Kaavatyössä vertailtiin kahta eri rakenneallia (Kattava ja Keskittävä). Kaavoitusta päädyttiin jatkamaan keskittävän mallin mukaan. Sen etuja kattavaan malliin nähden ovat: - alhaisemmat yhdyskuntatekniset kustannukset - palveluiden parempi saavutettavuus ja elinkyky - vähäisempi liikkumistarve Kaavaratkaisu mahdollistaa keskusta-asumisen sekä keskustan kaupallisten palveluiden kehittämisen. Myös julkisten palveluiden alueet sijaitsevat keskustassa. Tiivistyvä kirkonkylä mahdollistaa asumisen palveluiden äärellä nykyistä useammalle, mikä on tärkeää erityisesti ikääntyvälle väestölle. Pääperiaatteena uudet asuinrakentamisen alueet keskitetään maksimissaan kolmen kilometrin säteelle keskustasta. Lisäksi Ukonniemi on mahdollinen asumisen laajenemissuunta. Muuraissaari säilytetään luonnontilassa. Teollisuusalueet keskustan tuntumassa valtatien molemmin puolin palvelevat jatkossakin mm. tilaa vaativan kaupan tarpeita. Nikkilänmäelle osoitetaan mahdollisuus nykyistä laajempaan teollisuustoimintaan pohjavesien kannalta turvalliselle alueelle. Muutoin Nikkilänmäki säilyy tulevaisuudessakin maalaismaisena hevosurheilun ja loma-asumisen alueena. Golfkentän ja Konnuksen kanavan väliselle alueelle sekä Unnukan ja Vesileppiksen kohdalle on merkitty matkailun kehittämisvyöhyke. Matkailua ja luonnossa liikkumista tukee myös n merkittävin uusi kevyen liikenteen reittivaraus, joka johtaa keskustasta Konnuksen kanavalle. Osayleiskaavassa on pyritty pois yksityiskohtaisista merkintätavoista. Viheryhteydet on esitetty kattavalla viheryhteystarvemerkinnällä. Olemassa olevat haja-asutuskohteet ja tilat on kuitenkin merkitty kaavakarttaan alueina. Rantojen osalta kyseessä on mitoittava kaava. Kaavakarttaan on merkitty rantarakentamispaikat ja niille on mahdollista hakea rakennuslupaa ilman asemakaavaa. Kaavassa on osoitettu suojeltavat rakennukset sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet.

11 (101) Kuva 2.1. Alueen nykyinen maankäyttö tai maanpeite tulkittuna Corine Land Cover - aineistosta. Keskustaajama erottuu kohtalaisen selkeärajaisena. Kaavaratkaisulla ehkäistään hajauttavaa kehitystä ja tuetaan rakentamisen keskittämistä keskustan vaikutuspiiriin.

12 (101) 3 SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Yleiskaavaprosessin vaiheet PÄIVÄMÄÄRÄ KUVAUS Yleiskaavan laatimispäätös teknisen lautakunnan hyväksyttyä vuoden 2012 Leppävirran kaavoituskatsauksen Viranomaisneuvottelu Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Kuulutus kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta. OAS on nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla Ensimmäinen yleisötilaisuus Kaavaluonnos (vaihe 1) nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja Internetissä Valtuuston iltakoulu 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maanomistajien lisäksi kaikilla niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Tässä kaavassa osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat ja asukkaat Alueella ja sen läheisyydessä vaikututtavat tahot, joiden toimintaan kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, joita ovat mm.: - elinkeinonharjoittajat - yritykset, yrittäjät ja työntekijät - asukkaita edustavat yhteisöt - järjestöt - Leppävirran seurakunta - Järvi-Suomen uittoyhdistys - Leppävirta Varkaus riistanhoitoyhdistys - Metsästysseurat - Pohjois-Savon pelastuslaitos - Savon Voima Oy - Savon Voima Verkko Oy - TeliaSonera Finland Oy - Fingrid Oyj - muut itsensä osallisiksi kokevat tahot Viranomaiset ja naapurikunnat: - Kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa kaavoitus koskee

13 (101) - Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue - Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue - Pohjois-Savon liitto - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo - Liikennevirasto - Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - Metsäkeskus Pohjois-Savo - Metsähallitus Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Internet Osayleiskaavan vaiheista tiedotetaan osoitteessa Kunnan ilmoitustaulu Kaava-aineistot asetetaan nähtäville kunnan kaavoituksen ilmoitustaululle nähtävillä olo aikoina. Lehti-ilmoitukset Osayleiskaavan eri vaiheista on tiedotettu Soisalon Seudussa, Warkauden lehdessä ja Savon sanomissa. Lisäksi alueella maita omistavia ulkopaikkakuntalaisia on lähestytty kirjeitse. Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuuksia järjestetään kaksi. Ensimmäinen pidetään ja toinen syksyllä 2013, kun koko kaava-alueen kaavaluonnos on valmis. 3.3 Suunnitteluorganisaatio Yleiskaavatyötä varten kunta on valinnut konsultiksi Sito Oy:n, jossa projektipäällikkönä ja kaavanlaatijana toimii arkkitehti SAFA Jenni Lautso (YKS 410). Kunnan virkamiehistä konsulttityötä ohjaa tekninen johtaja Virve Wright. 3.4 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Osayleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon Valtioneuvoston vuonna 2000 laatimat ja vuonna 2009 tarkastamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Leppävirran osayleiskaavoitukseen liittyvät erityisesti seuraavat tavoitteet: Toimiva aluerakenne: - olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen, elinympäristön laadun parantaminen ja alueiden omien vahvuuksien hyödyntäminen - monipuolistetaan elinkeinotoimintaa ja muuta toimintapohjaa

14 (101) - alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: - edistetään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luodaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle - taajamia kehitetään siten, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen - palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa - tunnistetaan olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot ja ehkäistään niiden vaikutuksia - liikenneturvallisuuden parantaminen - kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. - yleiskaavan lähtökohtana on perusteltu väestönkehitysarvio - huolehditaan, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata - maaseudun asutuksen sekä matkailu- ja muiden vapaa-ajan toimintojen suuntaaminen tukemaan maaseudun taajamia, kyläverkostoja ja infrastruktuuria Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: - edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. - luonnon virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden huomioon ottaminen - kehitetään ensisijaisesti jo olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita, sekä osoitetaan matkailun kehittämiselle riittävät alueet - rantaan tukeutuvan loma-asutuksen suunnittelussa otetaan huomioon luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen ja lomaasumisen viihtyvyys Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: - liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä - ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneväylien ja -verkostojen kehittäminen - turvataan olemassa olevien vesiväylien jatkuvuus ja tutkitaan niiden ja satamien kehittämismahdollisuudet Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet: - edistetään Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena, samalla varmistaen, että asumisen ja elinkeinotoiminnan edellytykset säilyvät

15 (101) - ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä, sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 alueeseen. Pohjois-Savon maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu Ympäristöministeriössä Kuva 3.1.Ote Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaavassa on osoitettu violetilla koko suunnittelualueen (ns. Vaihe 2) sijainti ja kirkkaanvaaleanpunaisella keskusta-alueen (ns. Vaihe 1) rajaus. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu lähes kokonaan matkailun vetovoima-alueeseen ( ), sekä vesimatkailun kehittämisalueeseen ( ).

16 (101) Kaava-alueesta noin puolet on merkitty taajamatoimintojen alueeksi ( ), ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnat ( ) ovat osoitettu sekä taajamatoimintoalueen etelä- että pohjoispuolelle. Kaava-alueen keskiosaan, kirkonkylän taajamaan on osoitettu alakeskus ( ). Tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä ( ) on osoitettu alakeskuksen länsipuolelle. Lisäksi suunnittelualueen länsiosassa on pohjavesialue ( ). Kirkonkylän taajama on merkitty taajaman kulttuuriympäristöalueeksi ( ). Lisäksi suunnittelualueella on sekä maiseman vaalimisen kannalta ( tai ) että kulttuuriympäristön kannalta ( tai ) valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeitä alue- ja kohde- merkintöjä. Alueella on myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä perinnebiotooppikohde ( ). Kaava-alueen keskiosasta etelään päin on osoitettu Nikkilänmäen museotie, mikä on mukana valtakunnallisesti merkittävien kohteiden kohdeluetteloissa. Suunnittelualueella on kolme satama-aluetta ( ja lv), joista kaksi on suunnittelualueen keski- ja yksi eteläosassa. Lisäksi yksi uiton toimipaikka ( ja lu) on suunnittelualueen pohjoisosassa. Myös venesatamia ( jotka sijaitsevat pohjois- ja eteläosissa suunnittelualuetta. ) on alueella, Alueen pohjoisosassa on sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta ( ) että matkailupalvelujen alue ( ). Alueen länsi osaan on osoitettu teollisuus- varastoalue ( ) sekä sähköasema ( ( ). ). Suunnittelualueelle on myös osoitettu uusi päävesijohtolinja Suunnittelualueen läpi etelä-luodesuunnassa on osoitettu uusi tieyhteysmerkintä ( ) nykyisen valtatie 5 länsipuolelle. Lisäksi alueen läpi itälänsisuunnassa kulkee seututie, sekä seututieltä haarautuu Konnuksen suuntaan yhdystie. Osittain Valtatien suuntaisesti, sen itäpuolella kaavassa on osoitettu myös sähkönlinja ( ). Alueen keskiosaan uuden tieyhteyden kanssa risteämään on merkitty Savon kanavavaraus merkinnällä uusi laiva- tai veneväylä ( ). Lisäksi suunnittelualueen vesialueelle on merkitty laiva- tai veneväylä ( ).

17 (101) Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Kaupan maakuntakaava koskee kaikkia Pohjois-Savon liiton 21 jäsenkuntaa ja siten suunnittelualue kuuluu kaupan maakuntakaava-alueeseen. Kaupan maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä Kaavatyön tavoitteena on, että kaava hyväksytään maakuntavaltuustossa keväällä Kaavan tavoitteet ovat mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen, sekä kilpailunäkökulman huomioiminen Pohjois-Savossa Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa seuraavat yleis- ja rantayleiskaavat: - Kirkonkylän ja ympäristön, vahvistettu , osin valtuuston hyväksymä - Kirkonkylän ja ympäristön n muutos ja, vahvistettu Särkilahden ja Särkiniemen rantayleiskaava, vahvistettu (muutos) - Konnus ja Virranrannan (muutos) - Unnukan ranta, hyväksytty Ala- Särkijärven rantayleiskaava (1999) Suunnittelualueella on voimassa useita yleiskaavoja (Kuva 3.2). Leppävirran kirkonkylän keskustaajaman alueella on Kirkonkylän ja sen ympäristön (Kuva 3.4). Suunnittelu-alue sijoittuu pohjoisosastaan Konnus- Virranranta rantayleiskaava-alueelle ja luoteisosastaan Särkilahden ja Särkiniemen rantayleiskaava-alueelle Särkilahden eteläisimpien osien osalta. Lisäksi suunnittelualueen eteläisimmät osat kuuluvat Unnukan ranta-alueeseen sekä pieni osa suunnittelualueesta kuuluu Ala-Särkijärven rantayleiskaava-alueeseen. Yleiskaavoissa osoitettu maankäyttö suunnittelualueelle käy ilmi kuvasta (Kuva 3.3), johon on koottu alueella voimassa olevien kaavojen maankäyttövaraukset Asemakaavat Suunnittelualueen keskiosa on asemakaavoitettu (Kuva 3.2 ja Kuva 3.5). Ranta-asemakaavoja suunnittelualueella ei ole.

18 (101) Kuva 3.2. Suunnittelualueella voimassa olevat yleiskaavat sekä kirkonkylän asemakaava-alue.

19 (101) Kuva 3.3. Kokoelma suunnittelualueella voimassa olevien yleiskaavojen maankäytöstä. Harmaat alueet ovat asemakaavoitettuja alueita.

20 (101) Kuva 3.4. Ote Kirkonkylän n vahvistettujen osien maankäytöstä.

21 (101) Kuva 3.5 Ajantasa-asemakaava - ote voimassa olevien asemakaavojen maankäytöstä (kuvalähde: Leppävirran kunta, Maankäyttö ja mittauspalvelut).

22 (101) 4 LÄHTÖTILANNE 4.1 Mitoitus Väestön kehitys, -ennuste ja tavoitteet Väestön kehitys Leppävirran kunta on tällä hetkellä muuttotappiokunta. Kunnassa asui vuoden 2012 kesäkuun lopussa Tilastokeskuksen ylläpitämässä väestötietojärjestelmärekisterin mukaan asukasta. Taulukoissa (Taulukko 4.1) on esitetty Leppävirran kunnan väestökehitys viimeisen 10 vuoden ajalta. Taulukko 4.1. Leppävirran kunnan väestön kehitys aikavälillä Lähde: Tilastokeskus. Kunnassa on kolme taajamaa, joiden asukasmäärät ovat ( ): Kirkonkylä (4 279), Sorsakoski (899) ja Oravikoski (344). Kylistä suurimmat ovat Timola (545) ja Paukarlahti (592). Suunnittelualue kattaa koko kirkonkylän taajaman ja sen lähiympäristön. Väestöennuste Taulukosta (Taulukko 4.2) käy ilmi Tilastokeskuksen syksyllä 2012 julkaisema väestöennuste ja ikärakenteen kehitysennuste sekä niiden nykytila.

23 (101) Taulukko 4.2. Väestöennuste ja ikärakenteen kehitys Leppävirralla, Lähde Tilastokeskus. Uusimmassa väestön trendiennusteessa Leppävirran kunnan väestömääräksi on ennustettu vuonna 2030 yli 1000 henkilöä vähemmän. Väestön kehityksen tavoite Kaavan mitoitus lähtee siitä, että väestömäärä säilyy ennallaan, vuoden 2012 mukaisena, kaavan tavoitevuonna Kaava-alueella asuu kunnan väestöstä noin 4330 ja tavoitteena olisi, että kaavan tavoite vuonna noin puolet kunnan väestöstä asuisi kaava-alueella. Tämä tarkoittaa, että kaavassa varaudutaan n. 800 asukkaan lisääntymiseen kaava-alueelle Asuminen Valmistuneiden omakotitalojen sijoittuminen Leppävirrankunnan alueelle vuosina käy ilmi kuvasta (Kuva 4.2). Taulukosta (Taulukko 4.3) käy ilmi Leppävirralle myönnettyjen rakennuslupien, valmistuneiden asuntojen ja loma-asuntojen määrä vuosien välillä. Kuva 4.1 Rakennustyömaa kaava-alueella kesällä (J. Lautso)

24 (101) Kuva 4.2 Vuosina valmistuneiden omakotitalojen sijoittuminen kunnan alueelle (yht. 148 kpl). (Kuvalähde: Leppävirran kunta, Rakennusvalvonta) Taulukko 4.3 Rakennuslupien, valmistuneiden asuntojen ja loma-asuntojen määrä Leppävirralla vuosina Lähde: Leppävirran kunta, Rakennusvalvonta

25 (101) Asuinrakennusten ja asukkaiden määrä ja kaava-alueella käy ilmi taulukosta (Taulukko 4.4). Kaava-alueella on asuinrakennuksia noin 1200 ja asukkaita yli Kaava-alueella perheen keskimääräinen koko on noin 3,6 asukasta/ asuinrakennus. Taulukko 4.4. Asuinrakennusten ja asukkaiden määrä ja laatu kaava-alueella rakennustenkäyttötarkoitusluokituksen perusteella. Asuinrakennukset Koko kaava-alueella Rakennus luokiteltu pientaloksi (omakoti tai paritalo) Rakennus luokiteltu rivitaloksi Rakennus luokiteltu kerrostaloksi Vaihe 1 -rajauksen alueella Asukkaita rakennuksissa Maankäytön mitoitus Kaavan asumisen mitoituksessa on huomioitu alueiden välillä tehtävät valinnat. Valinnat ohjaavat esimerkiksi kaavoituksen ja toteuttamisen ajoittumista ja vaiheita Ranta-alueiden mitoitus Ranta-alueiden osalta mitoitusperiaatteet ja mitoituslaskelmat on esitetty kaavan liiteaineistossa (Liite 5). Kaavan lähtökohtana on mitoitusnormi 6 rantarakennuspaikkaa / kilometri. Kaava-alueen rannat on suurimmaksi osaksi rakennettu täyteen ja tiloille laskettiin ensin maksimaalinen rakennusoikeus ja verrattiin sitä tilojen olemassa olevien rakennuspaikkojen määrään. Tämän jälkeen mitoitus laadittiin sellaisille tiloille, joiden maankäyttöä ei ratkaista asemakaavalla ja jotka maksimaalisen rakennusoikeuden tarkastelussa eivät olleet käyttäneet kaikkia rantarakennuspaikkoja. Mitoituksessa kunkin maanomistusyksikön rantarakennuspaikkojen määrä lasketaan rantaviivan pituuden mukaan. Mitoitusrantaviivana käytetään ns. muunnettua rantaviivaa, mikä lasketaan todellinen rantaviiva kerrottuna paikallisten olosuhteiden perusteella määräytyvällä kertoimella (0-1 välillä). Kertoimeen vaikuttaa vastarannan läheisyys ja niemen tai lahden leveys. Mitoituslaskelmien perusteella osoitettiin uudet rantarakennuspaikat sellaisille alueille, joiden rakennettavuus on hyvä. Uusien rakennuspaikkojen mukaisilla alueilla ei ole suojelu- tai maisema-arvoja, jotka vaarantuisivat rakentamisesta. Myös voimassa olevien kaavojen mukaiset uudet rakennuspaikat on sisäl-

26 (101) lytetty kaavaratkaisuun ja ne vähentävät mitoituslaskelmien mukaista rakennusoikeutta. 4.2 Selvitys suunnittelualueen oloista Elinkeinot ja työpaikat Vuonna 2010 Leppävirralla oli 3109 työpaikkaa, joista alkutuotannossa 11 %, jalostuksessa 33 % ja palveluissa 54 % ja tuntemattomilla toimialoilla 2 %. Maaliskuussa 2012 työttömiä oli 555, mikä oli 12,3 % työvoimasta. Leppävirran kunta ja Parmaco ovat kunnan merkittävimpiä työnantajia. Leppävirran suurimmat työnantajat vuonna 2011 näkyvät seuraavasta taulukosta (Taulukko 4.5). Taulukko 4.5 Leppävirran suurimmat työnantajat vuonna Työnantaja Leppävirran kunta 674 Parmaco 150 Iittala Oy Ab 97 Gebwell Oy 89 Ukonhattu ry 66 Keski-Savon Metsänhoitoyhdistys ry 59 HögforsGST Oy 57 Kohmansalon metsäkuljetus Oy 56 Sokos Hotel Vesileppis 55 YIT Teollisuus Oy 49 Pivaset Oy 46 Parmarine Oy 41 Metos Oy 40 Mikenti Oy 36 Oplatek Oy 36 Työpaikkamäärä Keskusta-alueen kehittäminen Vuonna 2004 keskusta-alueelle tehtiin kehittämissuunnitelma, minkä painopistealueita olivat kaupunkikuva, maankäyttö ja maisema liikennejärjestelyt ja liikennealueiden parantaminen sekä kaupan kehittäminen.

27 (101) Kuva 4.3 Vuonna 2004 esitetty näkemys keskusta-alueen toiminnallisuudesta teemoina julkinen rakentaminen, liikerakentaminen ja teollisuusrakentaminen (Kuvalähde: SCC Viatek ja Entrecon). Kuva 4.4 Vuonna 2004 esitetty näkemys keskustan taajamakuvasta (Kuvalähde: SCC Viatek ja Entrecon).

28 (101) Palvelut Leppävirran ydinkeskusta on kunnan kaupallinen ja hallinnollinen keskus. Keskustan länsipuolella etelästä pohjoiseen kulkee valtatie 5. Ydinkeskustassa on kauppojen asuinkerrostalojen ja pientaloasutuksen lisäksi muun muassa kirkko, kunnantalo, paloasema, linja-autoasema ja kaupallisia palveluita. Ydinkeskustan kiertoliittymän tuntumaan on sijoittunut suuri osa palveluista. Kaava-alueella sijaitsevat palvelut on esitetty seuraavilla sivuilla olevissa kuvissa (Kuva 4.5 ja Kuva 4.6). Päiväkoteja kaava-alueella on kirkon läheisyydessä Puistolan ja Ilopillerin päiväkodit sekä terveyskeskuksen pohjoispuolella perhepäiväkoti Liukontupa. Lisäksi Alapihan koulun läheisyydessä on esikoulu Omenatarha. Alapihan koulun ja esikoulun läheisyydessä sijaitsee myös kunnan nuorisotalo. Kunnan kirkonkylän päiväkoteja ollaan yhdistämässä samaan rakennukseen kirjaston läheisyyteen. Terveyskeskus on kirkon kaakkoispuolella, minkä läheisyydessä myös vanhainkoti sijaitsee. Kylpylähotelli Vesileppiksen läheisyydessä sijaitsee jäähalli ja hiihtoputki. Kalmalahden toisella puolella, vastapäätä Vesileppistä, sijaitsee Mansikkaharjun leirintäalue. Santasalo Ky laati syksyllä 2012 alueelle kaupan selvityksen, joka on tämän selostuksen liitteenä (liite 3) ja jossa on esitetty alueen kaupalliset palvelut kokonaisuudessaan. Raportin yhteenvedossa todetaan, että Leppävirran kauppapalvelut ovat keskittyneet kunnan keskustaan ja alakeskuksiin ja ne vastaavat kohtuullisen hyvin Leppävirran kunnan kokoisen keskustan palveluita. Kauppapalveluista kuitenkin puuttuu erityistarjontaa mikä johtaa ostovoiman siirtymistä Kuopion ja Varkauden suurempiin keskuksiin. Ostovoiman parempi pysyminen Leppävirralla voitaisiin saavuttaa vahvistamalla palvelutarjontaa ja suurin osa ostovoimasta tulee kuntalaisilta. Kuitenkin vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat tuovat pienen lisän kaupan myynteihin ja tämä osuus on lähivuosina kasvussa ja kokonaisostovoiman kasvu edellyttää varautumista kauppapalveluiden tarjonnan kasvuun. Kaupan mitoituksessa lasketaan, että liiketilan kokonaiskasvu vuoteen 2030 mennessä olisi yli k-m2 ja siitä pääosa tulee kohdentaa ydinkeskustaan ja Unnukan alueelle (Kuva 4.7.). Lisäksi teollisuusalueilla tulee varautua myös tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilan kasvutarpeisiin. Kaupallisen selvityksen mukaan, Leppävirran keskustan kauppapalveluiden kehittämiseksi, yleiskaavassa tulee mahdollistaa liiketilan kasvutarpeet keskustassa. Keskus taajamassa on jo nyt kaupan tilatarpeita, joita ei voida ratkaista täyttämällä tyhjiä tiloja, vaan alueelle tulisi rakentaa uusia ja kaupan toimintaan soveltuvia tiloja. Uusien liikerakennusten myötä keskustan eheyttäminen mahdollistetaan ja parannetaan sen kaupallista toimivuutta.

29 (101) Kuva 4.5. Suunnittelualueen palvelut. Kaava-alueen kaupallisista palveluista on esitetty vain osa, sillä kaavatyötä varten laaditaan erillinen kaupanselvitys, mikä on kokonaisuutena liitteenä.

30 (101) Kuva 4.6 Kirkonkylän keskustaajaman palvelut.

31 (101) Kuva 4.7. Liiketilan lisätarpeiden sijoittelu pääpiirteissään keskusta-alueelle. (Kuvalähde: Leppävirran kaupallinen selvitys, 2012 Santasalo Ky) Virkistys Alueella on virkistys- ja ulkoilureittejä, jotka on esitetty kuvassa (Kuva 4.10) yhdessä kevyen liikenteen verkon kanssa. Suunnittelualueella on paljon rantaviivaa ja etenkin Leppävirran keskustaajaman eteläpuolella useat reitit kulkevat veden läheisyydessä. Tärkeitä virkistyksen paikkoja ovat Konnuksen kanavat ympäristöineen, Konnus Golf sekä Vesileppiksen urheilukeskus Liikenneverkko Ajoneuvoliikenne Maantiet Ulkoisen ajoneuvoliikenteen selkärangan muodosta valtatie 5, jota osittain käytetään myös paikalliseen liikkumiseen. Liittyminen Leppävirran keskustaan on järjestetty eritasoliittymällä (Unnukan eritaso), muut liittymät valtatiellä ovat tasoliittymiä. Valtatielle 5 on esitetty Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (Kuva 3.1) ohikulkutievaraus nykyisen tien länsipuolelle noin 6 km matkalle. Osayleiskaavatyön aikana selvitetään tullaanko varauksesta luopumaan. Tienpidon arvioidulla rahoitustasolla tulee varautua siihen, että valtatie säilyy vielä pitkään nykyisellä paikallaan, vaikka varaus säilyisi ja otettaisiin mukaan an. Valtatien nykyinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 6700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kesällä liikennemäärä on noin 13 prosenttia vuoden keskimääräistä suurempi. Vilkkain viikonpäivä on perjantai.

32 (101) Valtatien rooli matkailuliikenteen välittäjänä näkyy siinä, että kesällä sunnuntai on viikon toiseksi vilkkain päivä, kun se vastaavasti talvisin on toiseksi hiljaisin. Poikittaisina seudullisina liikenteen välittäjinä toimivat Leppävirralta Sorsakosken kautta Pieksämäen suuntaan johtava seututie 533 sekä Leppävirralta itään Heinäveden ja valtatien 23 suuntaan johtava seututie 534. Molemmat tiet toimivat myös merkittävinä paikallisen liikenteen välittäjinä. Molempien seututeiden pitkän matkan keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä suunnittelualueella on noin 1900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muita tarkastelualueen maanteitä ovat keskustasta pohjoisen asuinalueille johtavat yhdystie ja yhdystie Yhdysteiden keskimääräinen vuorokausiliikenne on muutamia satoja ajoneuvoja vuorokaudessa. Maantieliikenteen verkko on esitetty kuvassa (Kuva 4.9). Erikoiskuljetuksia tarkastelualueella kulkee valtatiellä 5, joka kuuluu suurten erikoiskuljetusten runkoreitistöön. Vaarallisia aineita tarkastelualueella kulkee lähinnä valtatietä 5 pitkin. Kuva 4.8. Leppävirran keskustan saavutettavuus (SCC Viatek & Entrecon 2004)

33 (101) Kuva 4.9. Ote tienumerokartasta. Kaava-alueen yleispiirteinen sijainti merkitty punaisella. Verkollisesti merkittävimmät kadut ja yksityistiet Maankäyttö kytkeytyy valtatiehen ja seututeihin pääsääntöisesti katujen ja yksityisteiden välityksellä. Niiden verkolliseen rakenteeseen ovat merkittävästi vaikuttaneet maantieverkon kehittyminen sekä aluetta sivuavat vesistöt. Keskustan katuverkon rungon muodostaa valtatien ja Heinävedentien (mt 534) yhdistävä Leppävirrantie ja sitä täydentää keskustan toinen pääkatu Savonkatu. Leppävirrantien eteläpuolella keskustan katuverkko on Savonkadun molemmin puolin melko homogeeninen. Selkeimmät kokoojakadut ovat Petäiköntie, Suomalanpurontie, Kalliontie, Riihitie, Laivurintie, Leivolantie, Juottorannantie, Karlvikintie, Majurintie ja Saviportintie. Leppävirrantien ja Heinävedentien välillä (Kauppilanmäki) merkittävimmät kokoojakadut ovat lähinnä asutusta palvelevat Kauppilanmäentie, Tuikkalantie ja Oksmanintie sekä myös teollisuusaluetta palveleva Teollisuustie. Heinävedentien pohjoispuolella (Paajalanmäki) kokoojakatuverkko muodostuu Heinävedentien kanssa eritasossa risteävä Oksmanintie sekä Petäjämäentie ja Paajalanmäentie.

34 (101) Valtatien länsipuolella keskeisenä kokoojakatuyhteytenä toimii Unnukan eritasoliittymästä Härkäjärven yksityistien kautta takaisin valtatiehen liittyvä lähinnä teollisuutta palveleva Kokoojatie Tervonlammentie. Unnukan eritasoliittymän eteläpuolella liittymät valtatiehen on minimoitu valtatien viimeisimmän parantamisen yhteydessä. Siellä alemman tieverkon selkärankana toimivat valtatien rinnakkaistiet länsipuolella Museotie ja itäpuolella Kalmalahdentie. Kuva 4.10 Liikenneverkko Valtatien nopeusrajoitus tarkastelualueella on keskustan kohdalla 80 km/h ja sen molemmin puolin 100 km/h. Seututeiden 533 ja 534 nopeusrajoitus keskustan kohdalla on 60 km/h ja yhdystien alkuosalla nopeusrajoitus on 40 km/h ja muutoin 50 km/h sekä yhdystiellä alkuosalla 50 km/h ja muutoin 80 km/h. Katuverkolla nopeusrajoitus on pääosin 40 km/h ja joillakin asuinalueilla 30 km/h Nykyisellä maankäytöllä tarkastelualueen ajoneuvoliikenteen verkko on suhteellisen kattava. Väylästön kehittämistarpeet liittyvät lähinnä valtatien turvallisuustason varmistamiseen sekä joidenkin yksittäisten katuosuuksien rakenteelliseen parantamiseen. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen rungon muodostaa valtatietä 5 käyttävä pohjoiseteläsuuntainen linja-autoliikenne. Joukkoliikenteen käyttäjät ovat pääsääntöisesti töissä tai opiskelemassa Varkaudessa ja Kuopiossa käyviä.

35 (101) Arkivuorokauden aikana on pohjoisen suuntaan Varkaudesta Leppävirralle ja Leppävirralta Kuopioon 18 linja-autovuoroa, joista 9 on pikavuoroja. Vastaavasti etelän suuntaan on Kuopiosta Leppävirralle 18 vuoro (8 pika) ja Leppävirralta Varkauteen 19 (pika 9). Vakiovuorojen ajoaika Leppävirran ja Varkauden välillä on minuuttia ja pikavuorojen minuuttia. Vakiovuorojen ajoaika Leppävirran ja Kuopion välillä on minuuttia ja pikavuorojen minuuttia. Vastaavasti henkilöautolla ajoaika Leppävirralta Kuopioon on vuodenajasta ja kelistä riippuen noin ja Varkauteen minuuttia. Pyöräily- ja kävelyliikenne Pyöräily- ja kävelyliikenteen väylien verkko on keskusta-alueella melko tiheä ja väylät on rakennettu pääsääntöisesti katujen ja maanteiden varteen. Pyöräily- ja kävelyliikenteen väylien verkostoa täydentää Kalmalahden ja Leppävirran välinen keskustan kiertävä pururata/hiihtolatu. Leppävirran liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty pyöräily- ja kävelyliikenteen verkon laajentamista seututeiden varressa länteen ja itään sekä yhdystien ja Petäjämäentien varressa pohjoiseen. Kevyen liikenteen verkko on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 4.11). Valtatien itäpuolella jatkuu osittain rinnakkaistienä toimiva päällystetty kevyen liikenteen väylä Unnukan eritasoliittymästä noin 2,5 kilometrin päähän Savonniementiehen saakka. Kevyenliikenteen laatukäytävät ovat nopeita kevyen liikenteen reittejä asuinalueiden ja keskustan välillä ja ne eroavat ulkoasunsa ja varustelutason puolesta muista kevyen liikenteen pääreiteistä (esim. valaistukseltaan tai leveydeltään).

36 (101) Kuva Pyöräily- ja kävelyliikenteen verkko. Kuva Viherverkko (Kuvalähde: Leppävirran kunta, Maankäyttö ja mittauspalvelut).

37 (101) Liikennemäärät Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. Kuvassa (Kuva 4.13) on esitetty Leppävirran kaava-alueella ja sen ympäristössä olevien teiden keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät. Kuva 4.13 Ote Pohjois-Savon ELY-keskuksen koostamasta liikennemäärä 2011 kartasta Leppävirran kohdalla Melu Tie- ja katuliikenteen melu Liikennemelun leviäminen on esitetty alla kuvassa (Kuva 4.14) ja se on laskettu vuoden 2009 liikennemäärätietojen perusteella. Kuvassa olevat numerot

38 (101) osoittavat metrejä ja tarkoittavat, että 55 desibelin teoreettinen melualue ulottuu kyseisen metrimäärän etäisyydelle tien keskilinjasta. Kuva Liikennemelun leviäminen. Kuvan metrimäärät osoittavat sitä etäisyyttä tien keskilinjasta, jolle 55 desibelin teoreettinen melualue ulottuu tasaisessa pehmeässä esteettömässä maastossa. Tiedot perustuvat v laskettuihin liikennemäärätietoihin. (Kuvalähde: Pohjois-Savon ELY-keskus.)

39 (101) Maanomistus Leppävirran kunnan maanomistus ja alueet -alueella elokuussa 2012 on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 4.15). Kunta omistaa kaavaalueella yli 800 hehtaaria maata. Kuva Kunnan maanomistus.

40 (101) Teknisen huollon verkostot Seuraavassa kuvassa on esitetty alueen kaukolämpöverkosto. Savon Voimalla on Leppävirran alueella kaukolämmön erillistuotantoa yhdessä paikassa sekä vesivoiman tuotantoa kahdessa paikassa. Kuva Kaukolämpöverkko.

41 (101) Suunnittelualueella on kattava vesi- ja viemäriverkosto, joka on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 4.17). Kuva Vesi- ja viemäriverkosto.

42 (101) Rakennuskanta ja rakennusten käyttötarkoitus Leppävirran keskustaajama ja sen lähiympäristö on rakennettu tiiviimmin kuin muu suunnittelualue. Kuvissa (Kuva 4.18 Kuva 4.20) on esitetty rakennuskannan sijoittuminen kaava-alueelle. Lisäksi taulukossa (Taulukko 4.4) on esitetty rakennusten käyttötarkoitusluokituksen mukaan asuinrakennusten- ja niissä asuvien asukkaiden määrät kaava-alueella. Kaava-alueella on asuinrakennuksia noin 1200 ja asukkaita yli Kaava-alueella perheen keskimääräinen koko on noin 3,6 asukasta/ asuinrakennus.

43 (101) Kuva Asuinrakennusten sijainti kaava-alueella.

44 (101) Kuva Lomarakennusten sijainti kaava-alueella.

45 (101) Kuva Koko rakennuskanta suunnittelualueella.

46 (101) Rakennusinventointi Syksyllä 2013 valmistui Leppävirran taajaman ja sen ympäristön an liittyvä rakennusinventoinnin päivitys. Päivitysinventointi tehtiin vuonna 1985 valmistuneen inventoinnin pohjalta ja työn suoritti Arto Mattila (arkkitehti SAFA). Työssä selvitettiin alueen kulttuurihistorialliset arvot ja määriteltiin kohteiden osalta ne ominaisuudet, jotka ovat arvojen kannalta olennaisia. Inventointikohteille tehtiin päivitysinventoinnin myötä myös arvotus, jossa kohteet arvotettiin kolmeen luokkaan (1 = valtakunnallisesti arvokas kohde, 2= maakukunnallisesti arvokas kohde, 3 = paikallisesti arvokas kohde). Leppävirran keskustaajaman ja sen lähiympäristön inventoidut rakennuskohteet on esitetty kartalla (Kuva 4.21) ja listattu taulukkoon (Taulukko 4.6), mistä käy myös ilmi päivitysinventoinnissa määritelty kohteen arvoluokka. Rakennnusinventointi kohteista yleiskaavaan on merkitty maakuntakaavakarttaan merkityt kohteet sekä arvoluokkien 1 (valtakunnallisesti arvokas kohde) ja 2 (maakunnallisesti arvokas kohde) mukaiset kohteet. Kaava-alueella olevista rakennusinventointikohteista maakuntakaavakarttaan on merkitty Leppävirran kirkko (Kuva 4.22), Kotiseutumuseo (Kuva 4.23), Nykyisin Mansikkaharjun retkeilymajana toimiva Kalmalahden koulu (Kuva 4.24) Karlvikin kartano (Kuva 4.25), Kallion pappila (Kuva 4.26), Vanha Pappila (Kuva 4.27), Myllymäki (Kuva 4.28), Anttola (Kuva 4.29), Nuorisoseurantalo (Kuva 4.30), Neliapila (Kuva 4.31), Kotikallio (Kuva 4.32), Nykyisin palvelukotina (Jussintupa) toimiva sairaalarakennus (Kuva 4.33) sekä Pikabaari (Kuva 4.34). Lisäksi yleiskaavaan on merkitty Erityiskoulu ja Anttila arvoluokan 2 mukaisina kohteina.

47 (101) Kuva Rakennusinventointikohteet kaava-alueella. Alla olevassa taulukossa on inventointikohteiden nimet.

48 (101) Taulukko 4.6 Rakennusinventointikohteiden nimet. Numero (kaavakartassa osoitettu merkintä) Inventointikohde Arvoluokka 1. (sisältyy sraluemerkintään) Kirkko (Maakuntakaavassa kaavamerkintä sr ) 2. (sr-2) Kotiseutumuseo (maakuntakaavassa merkintä MA ) 3 3. Untola (Kievari) 3 4. (sr-4) Kalmalahden entinen koulu (Maakuntakaavassa merkintä MA ) 2 6. (sr-6) Karlvikin kartano (Maakuntakaavassa merkintä ma ) 7. (sr-7) Kallion Pappila (Maakuntakaavassa merkintä MA ) 8. Alapihan kartano 3 9. (sr-9) Vanha Pappila (Maakuntakaavassa merkintä MA ) 10. Kanttorila (sr-11) Myllymäki (Maakuntakaavassa merkintä MA ) 12. Kotiteollisuuskoulu (soitinverstas, mylly, meijeri) Erityiskoulu (Tietola) Lukio (Tietola) Kivelä (Puupää) 3 16.(sr-16) Anttola (Maakuntakaavassa merkintä ma ) 17. (sr-17) Nuorisoseurantalo (maakuntakaavassa MA ) 18. Vanha Hännilä (Hiekkaharju) Jokirinne ei erityistä arvoa 20. (sr-20) Neliapila (maakuntakaavassa MA ) Peltola Ortodoksinen rukoushuone Konnuksen kanavat (sr-26) Kotikallio (Maakuntakaavassa merkintä MA ) 27. Hutrosenpuro Leppävirran vanhan sillan ympäristö

49 (101) Numero (kaavakartassa osoitettu merkintä) Inventointikohde Arvoluokka 31. Marjola Ryöpänharju Lepola Kalmalahden taistelumuistomerkki ja ympäristö (alue) 38. Nikkilänmäki Anttila Pekkala (Kinnula) Lötjölä (sr-42) Sairaala (Jussintupa) (maakuntakaavassa MA ). 46. Kauppilanmäki (sr-80) Pika-Baari (Maakuntakaavassa kaavamerkintä 3 MA ) 340. Rahasampo (päivitysinventointikohde) Aikala (päivitysinventointikohde) Kauppala (päivitysinventointikohde) Merilä (päivitysinventointikohde) Rengastien, Ryynärannantien ja Tuomitien alueet (päivitysinventointikohde) 3

50 (101) Kuva 4.22 Leppävirran kirkko (rakennettu 1846) on säilynyt kylän keskuspisteenä. (Kuvalähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2, Pohjois-Savon liitto) Kuva 4.23 Kotiseutumuseo (vanhin osa rakennettu 1848) rakennettiin aluksi viljamakasiiniksi. Nykyisin se toimii museokäytössä. (Kuvalähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2, Pohjois-Savon liitto)

51 (101) Kuva 4.24 Vanha Kalmalahden koulu (rakennettu 1907) sijaitsee näkyvällä paikalla valtatie 5 varrella. Kuva 4.25 Karlvikin kartano sijaitsee Kalmalahden puistomaisella rantavyöhykkeellä. Päärakennuksen 1800-luvun nikkarityyliset julkisivut ovat säilyneet hyvin. (Kuvalähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2, Pohjois-Savon liitto)

52 (101) Kuva 4.26 Kallion Pappila (rakennettu 1840). Kuva 4.27 Vanha Pappila sijaitsee Savonkadun varrella puistoalueen keskellä. Vanhasta rakennuskannasta on jäljellä 1800-luvun lopulla rakennetut riviaitta ja kivikellari. (Kuvalähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2, Pohjois- Savon liitto)

53 (101) Kuva 4.28 Myllymäki rakennettiin 1900-luvun alussa yksi kerroksiseksi asuinrakennukseksi luvulla rakennukseen rakennettiin toinen kerros ja tällöin rakennus sai myöhäisjugendin piirteet. Kuva 4.29 Anttola (rakennettu 1854, muutoksia 1900-luvun alussa).

54 (101) Kuva 4.30 Nuorisoseuran talo (rakennettu 1902). Kuva 4.31 Neliapila (rakennettu 1904). (Kuvalähde: Arto Mattila, 2013)

55 (101) Kuva 4.32 Kotikallio (rakennettu 1917) on Kalmalahden länsirannalla sijaitseva jugendvaikutteinen huvila. Kuva 4.33 Maatilan sairaalarakennuksessa (rakennettu 1927) toimii nykyisin yksityinen palvelukoti (Jussintupa). (Kuvalähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2, Pohjois-Savon liitto)

56 (101) Kuva 4.34 Pika-Baari (rakennettu 1930) sijaitsee kirkonkylän keskustassa kahden pääväylän välissä. Hirsinen rakennus edustaa 1930.luvun tyypillistä puutalo rakennustyyliä. Kuva 4.35 Erityiskoulu (Kuvalähde: Arto Mattila).

57 (101) Kuva 4.36 Anttila (Kuvalähde: Arto Mattila) Pilaantuneen maan riskikohteet Pilaantuneen maan riskikohteiden selvitys tehdään asemakaavoituksen yhteydessä tarpeen mukaan. Osayleiskaavan ehdotusvaiheessa aineistoa täydennetään riskikohteiden osalta. Riskikohteita mm. ovat entiset tai nykyiset ampumaradat, huoltoasemat, autokorjaamot ja teollisuustontit, joilla on käytetty esimerkiksi liuottimia Luonnonympäristö YS Enviro Oy laati syksyllä 2013 alueen luonnonaloista luontoselvityksen, mikä on kaavaselostuksen liiteaineistossa (Liite 2). Selvitykseen liittyvät maastotyöt tehtiin kahdessa osassa, heinäkuussa 2012 ja toukokuussa Selvityksen mukaan kaava-alueella tai sen välittämässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000-alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita tai suojeltuja luontotyyppejä. Luontoselvityksen luontokohteiden rajaukset on koottu kuvaan (Kuva 4.37) ja yksittäisten luontokohteiden rajaukset käyvät on ilmi kuvista (Kuva 4.38-Kuva 4.58). Kaava-alueella on yksi luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kohde, Karlvikin kuusi (Kuva 4.38). Vesilain 2 luvun 11 :n mukaisiksi kohteiksi selvityksessä on todettu Itko lampi (Kuva 4.39), Törkymäen koillispuolella sijaitseva nimetön lampi (Kuva 4.40) sekä Nikkilänmäellä sijaitsevat lähteet (Kuva 4.41).