Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava Osallistumis ja arviointisuunnitelma

2 2(12) MIKÄ ON OAS? Maankäyttö ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa vaiheessa tulee laatia suunnitelma osallistumis ja arviointimenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa esitellään seuraavat asiat: Mihin suunnitellaan Mitä suunnitellaan Mitä vaikutuksia kaavalla saattaa olla Miten vaikutuksia arvioidaan Miten ja missä vaiheessa voi vaikuttaa kaavan valmisteluun ja sisältöön Mistä saa tietoa kaavoituksesta Suunnittelualue Kaava on nimeltään Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava. Kaava alueen rajaus näkyy kansikuvassa. Suunnittelualue sijoittuu Leppävirran taajamaan ja sen ympäristöön. Suunnittelualueen kokonaispinta ala on noin 3300 hehtaaria, josta vesipinta alan osuus on noin 20%. Suunnittelualueella on rantaviivaa noin 35 kilometriä. Suunnittelun lähtökohdat Leppävirran kunnan tekninen lautakunta on hyväksymässään kaavoituskatsauksessa ( ) päättänyt käynnistää Leppävirran kirkonkylän yleiskaavan päivittämisen. Kaava on tarkoitus laatia kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan keskustan alueesta kaavaluonnos. Toisessa vaiheessa koko kirkonkylän vaikutusalueelle laaditaan osayleiskaavaluonnos, mikä tulee ohjaamaan kunnan yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta, pyrkien olemaan kuitenkin samalla mahdollisimman joustava. Kaavaluonnokset yhdistetään kaavaehdotusvaiheessa ja esitetään yksi kaavaehdotus koko suunnittelualueesta. Osayleiskaavan tavoitteet Laadittavalla osayleiskaavalla mm. ohjataan taajaman tiivistämistä sekä asumisen, liike ja teollisten toimintojen yhteensovittamista. Osayleiskaavalla myös turvataan virkistys ja suojeluintressit. Liikennejärjestelyiden osalta kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen, pyöräilyn ja kävelyn tukemiseen sekä liikenneturvallisuuteen. Laadittavassa osayleiskaavassa paneudutaan myös asumisen kysymyksiin edistämällä keskusta asumista ja hakemalla myös muita houkuttelevia asumisen alueita kilpailukykyisen tonttitarjonnan takaamiseksi. Osayleiskaavan tavoitteena on myös niveltää matkailuelinkeinon tarpeet saumattomasti taajamarakenteeseen erityiskohteina Konnus sekä golfkenttä. Osayleiskaavassa huomioidaan myös loma asumisen sekä maatilojen kehittäminen osayleiskaava alueella. Yleiskaavatyön alkuvaiheessa laaditaan kaavahankkeen yksityiskohtaisemmat tavoitteet, joita tarkennetaan työn edetessä suunnittelua palvelevaksi. Siten edellä mainitut lähtökohdat ja tavoitteet voivat tarkentua ja niitä voi tulla lisää suunnittelun edetessä. Kuva 1. Ensimmäisen vaiheen rajaus.

3 Kuka, miten ja milloin kaavan laatimiseen voi osallistua? 3(12) Maanomistajien lisäksi kaikilla niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallisten toivotaan ottavan osaa kaavoitusprosessiin tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Oheinen luettelo esittää pääosan osallisista, mutta ei ole ketään poissulkeva. Luetteloa voidaan täydentää, ja suunnitteluun voivat osallistua myös muut itsensä osallisiksi kokevat tahot. Osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat ja asukkaat Alueella ja sen läheisyydessä vaikututtavat tahot, joiden toimintaan kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, joita ovat mm.: - elinkeinonharjoittajat - yritykset, yrittäjät ja työntekijät - asukkaita edustavat yhteisöt - kylätoimikunnat - järjestöt - Leppävirran seurakunta - Järvi Suomen uittoyhdistys - Leppävirran riistanhoitoyhdistys - Metsästysseurat - Savon Voima Oy - Savon Voima Verkko Oy - TeliaSonera Finland Oy - Fingrid Oyj - muut itsensä osallisiksi kokevat tahot Viranomaiset ja naapurikunnat - Kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa kaavoitus koskee - Pohjois Savon elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue - Pohjois Savon elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue - Pohjois Savon liitto - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo - Liikennevirasto - Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - Metsäkeskus Pohjois Savo - Metsähallitus Osallistumismenettelyn tavoitteena on luoda hyvä tiedonkulku sekä toimiva vuoropuhelu osallisten ja kaavan laatimisesta vastaavien tahojen välille koko suunnitteluprosessin ajaksi. Suunnitteluprosessin kulku muodostaa rungon vuorovaikutuksen järjestämiselle. Osallistumisen palvelee suunnittelun eri vaiheiden tiedonsaantia ja kussakin vaiheessa tehtäviä valintoja ja päätöksiä. Osallisille jaetaan tietoa suunnittelun vaiheista ja vaikuttamismahdollisuuksista. Osallisilta saatavat tiedot ja mielipiteet huomioidaan suunnitteluprosessissa. Suunnitteluprosessi jaetaan selkeisiin vaiheisiin osallistumisen hallinnan helpottamiseksi. Kussakin vaiheessa tehdään selkeät välipäätökset ja annetaan palaute sitä pyytäneille osallisille. Kaavaehdotus viedään valtuuston hyväksyttäväksi sitten kun se valmistuu. Mikäli osallistumis ja arviointisuunnitelma on puutteellinen, on osallisella mahdollisuus esittää Pohjois Savon ELY keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 64 ).

4 Kaavatyön lähtökohdat ja laadittavat selvitykset: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4(12) Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon Valtioneuvoston vuonna 2009 tarkastamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Leppävirran osayleiskaavoitukseen liittyvät muun muassa seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen, elinympäristön laadun parantaminen ja alueiden omien vahvuuksien hyödyntäminen monipuolistetaan elinkeinotoimintaa ja muuta toimintapohjaa alueidenkäytössä otetaan huomioon haja asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: edistetään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luodaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle taajamia kehitetään siten, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa tunnistetaan olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot ja ehkäistään niiden vaikutuksia liikenneturvallisuuden parantaminen kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. yleiskaavan lähtökohtana on perusteltu väestönkehitysarvio huolehditaan, että asunto ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata maaseudun asutuksen sekä matkailu ja muiden vapaa ajan toimintojen suuntaaminen tukemaan maaseudun taajamia, kyläverkostoja ja infrastruktuuria Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. luonnon virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden huomioon ottaminen kehitetään ensisijaisesti jo olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita, sekä osoitetaan matkailun kehittämiselle riittävät alueet rantaan tukeutuvan loma asutuksen suunnittelussa otetaan huomioon luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta alueiden säilyminen ja loma asumisen viihtyvyys Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka palvelevat sekä asutusta, että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneväylien ja verkostojen kehittäminen turvataan olemassa olevien vesiväylien jatkuvuus ja tutkitaan niiden ja satamien kehittämismahdollisuudet Luonto ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet edistetään Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena, samalla varmistaen, että asumisen ja elinkeinotoiminnan edellytykset säilyvät ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä, sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät

5 Kaavoitustilanne: 5(12) Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois Savon maakuntakaava 2030 alueeseen. Pohjois Savon maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu Ympäristöministeriössä Kuva 2. Ote Pohjois Savon maakuntakaavakartasta. Koko suunnittelualueen rajaus merkitty karttaan violetilla ja pienemmän osa alueen rajaus vaaleanpunaisella.

6 Kaava aluetta koskevat seuraavat, koko maakuntakaavaa koskevat suunnittelumääräykset: 6(12) Tulva, sortuma ja vyörymävaara alueet Tulva, sortuma ja vyörymävaara alueet on osoitettava yleis ja asemakaavoissa joko alueina tai rakentamisrajoituksina. Rakennuspaikkoja ei saa suunnitella sijoitettavaksi alueille, joilla on tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Tulvariskialueet tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Kulttuuriperintö Alueidenkäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota arkeologiseen kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöinventointien päivitysinventointeihin erityisesti 1960 luvun ja sitä nuoremman rakennusperinnön osalta. Lisäksi maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: Matkailun vetovoima alue Vesimatkailun kehittämisalue Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta Maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä alue Kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä alue tai kohde Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä perinnebiotooppi Taajaman kulttuuriympäristö Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Taajamatoimintojen alue Alakeskus (ca 11) Tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä Uiton toimintapaikka (lu) Satama alue (lv) Venesatama, rantautumispaikka (lv) Maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Matkailupalvelujen alue Teollisuus ja varastoalue

7 7(12) Sähköasema Runkotie/valtatie/kantatie Seututie tai pääkatu Yhdystie tai kokoojakatu Uusi tieyhteys Uusi eritasoliittymä Laiva tai veneväylä ja syväys Uusi laiva tai veneväylä ja syväys Sähkönsiirtolinja ja jännite Päävesijohtolinja Uusi päävesijohtolinja Pohjois Savon kaupan maakuntakaava Kaupan maakuntakaava koskee kaikkia Pohjois Savon liiton 21 jäsenkuntaa ja siten suunnittelualue kuuluu kaupan maakuntakaava alueeseen. Kaupan maakuntakaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä Kaavatyön tavoitteena on, että kaava hyväksytään maakuntavaltuustossa keväällä Kaavan tavoitteet ovat mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen, sekä kilpailunäkökulman huomioiminen Pohjois Savossa. Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa seuraavat yleis ja rantayleiskaavat: Kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaava, vahvistettu , osin valtuuston hyväksymä Kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaavan muutos ja osayleiskaava, vahvistettu Särkilahden ja Särkiniemen rantayleiskaava, vahvistettu (muutos) Konnus ja Virranrannan osayleiskaava (muutos) Unnukan rantaosayleiskaava, hyväksytty Ala Särkijärven rantayleiskaava (1999) Suunnittelualueella on voimassa Kirkonkylän ja sen ympäristön osayleiskaava. Suunnittelualue sijoittuu pohjoisosastaan Konnus Virranranta rantayleiskaava alueelle ja luoteisosastaan Särkilahden ja Särkiniemen rantayleiskaava alueelle Särkilahden eteläisimpien osien osalta. Lisäksi suunnittelualueen eteläisimmät osat kuuluvat Unnukan rantaosayleiskaava alueeseen ja pieni osa suunnittelualueesta kuuluu Ala Särkijärven rantayleiskaava alueeseen. Asemakaavat Suunnittelualueen keskiosa on asemakaavoitettu. Ranta asemakaavoja suunnittelualueella ei ole.

8 Kuva 3 Suunnittelualueella voimassa olevat yleis ja asemakaavat. 8(12)

9 Lähtötietojen kokoaminen ja laadittavat selvitykset: Osayleiskaavatyötä varten on laadittu tai tullaan laatimaan alueesta seuraavat selvitykset: luontoselvitys maisemaselvitys suunnittelualueen kaavoitustilanne maanomistusolot (kunnan maanomistus ja kiinteistörajat) yhdyskuntatekniset verkostot (kauko, vesi ja viemäri) liikennetarkastelu kaupallinen selvitys palveluiden sijoittuminen rakennuskanta rakennusinventointi muinaisjäännösinventointi 9(12) Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään rasterimuotoista maanmittauslaitoksen maastokarttaa (peruskartta) 1: Lisäksi kaavatyössä hyödynnetään jo laadittuja selvityksiä, suunnitelmia, inventointeja ja muita päätöksiä, jotka koskevat aluetta. Vaikutusten arviointi Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) ja asetuksen (MRA) mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 ja MRA 1 ). Arvioitavia vaikutuksia ovat: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan apuna käytetään alueelle laadittavia maisema ja kulttuuriympäristöselvityksiä Vaikutukset luonnonympäristöön vaikutuksia peilataan nykytilanteeseen, joka on esitetty luontoselvityksessä Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset sekä vaikutukset ihmisten elinoloihin lähtökohtana ovat osallisten esille tuomat näkemykset mahdollisista vaikutuksista apuna käytetään selvitystä palveluiden sijoittumisesta Taloudelliset vaikutukset arvio perustuu rakennemalleihin kunnan kehityskuvavaihtoehtojen pohjalta laadittuun kustannusvertailuun Kaupalliset vaikutukset Kauppapalveluiden sijoittumisen ja mitoituksen määrittelyn pohjaksi laaditaan kaupallinen selvitys Liikenteelliset vaikutukset Kaavan vaikutuksia liikenteeseen ja tieverkkoon tutkitaan sovittamalla yhteen suunniteltu maankäyttö ja liikenneverkko. Arvioinnissa tutkitaan, vastaako liikenneverkko maankäytön kehittämistavoitteita. Arvioinnissa käytetään apuna kirjallisia lähteitä sekä tarvittaessa muita selvityksiä ja tutkimuksia. Vaikutuksia koskevaa tietoa kerätään myös annetusta palautteesta, tehdyistä selvityksistä sekä kunnan tulevaisuutta koskevista tutkimuksista ja selvityksistä. Vaikutusten arvioinnin tekijänä on kaavoittaja, mutta menetelminä käytetään myös osallisten, virkamiesten, viranomaisten ja luottamushenkilöiden kanssa käytyjä keskusteluja.

10 10(12) Osayleiskaavatyön eteneminen Käynnistys ja selvitykset 5 9/2012 Suunnittelu käynnistyy lähtötietojen ja selvitysten keräämisellä. Alustavat tavoitteet Alustavat tavoitteet kirjataan ja laaditaan osallistumis ja arviointisuunnitelma. Osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Vuorovaikutus Tässä vaiheessa pidetään ensimmäinen viranomaisneuvottelu, jossa käsitellään lähtötilannetta, OAS:a, tavoitteita, mitoitusta jne. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa osallistumis ja arviointisuunnitelmaan. 8 11/2012 osallistumismahdollisuus osallistumismahdollisuus yleisötilaisuus Perusselvitykset Perusselvitysvaihe käynnistetään elokuussa. Todennäköisesti viimeistään viranomaisneuvottelun jälkeen on tiedossa kaikki täsmennystarpeet selvityksiin. Selvityksistä tehdään tai täydennetään aiemmin tehtyjen selvitysten pohjalta vähintäänkin luonto, maisema ja kulttuuriympäristöselvitys. Muita mahdollisia selvityksiä ovat esim. kaupalliset selvitykset, muinaismuistojen päivittäminen ja liikenneselvitykset. Tavoitteet Tavoitteet täsmennetään selvitysten, viranomaisten kannanottojen ja mahdollisten OAS:an saatujen mielipiteiden perusteella. Alustava mitoitus Alustavaa mitoitusta selvitellään olevien tilastojen ja ennusteiden perusteella. Mitoitus vaikuttaa mahdollisesti tavoitteiden tarkistamiseen. Vaiheen 1 kaavaluonnos Laaditaan osan kirkonkylän alueesta käsittävälle alueelle kaavaluonnos, mikä jää odottamaan toisen vaiheen kaavaluonnoksen valmistumista. Valmisteluvaihe 11/ /2012 Rakennemallit Valmistellaan kaksi rakennemallia, joissa hahmotellaan kunnan kehittämiskohteita sekä vaihtoehtoisia kasvu ja painopistesuuntia. Rakennemalleissa otetaan myös kantaa ongelmakohtiin. Vaikutusten arviointi Rakennemalleihin laaditaan lyhyet vaikutusten arvioinnit (sisältää kustannusvertailun) ja laadittuja malleja vertaillaan keskenään. Tarkennetut tavoitteet Rakennemallien, perusselvitysten ja ensimmäisten vaikutusten arviointien jälkeen tarkistetaan tavoitteet. Mitoitus Mitoitus tarkistetaan vastaamaan tavoitteita ja perusselvitysten tuomia rajoituksia ja mahdollisuuksia. Tehdään päätös siitä, minkä rakennemallin tai rakennemallien yhdistelmän pohjalta ryhdytään valmistelemaan kaavaluonnosta Vuorovaikutus Keskusta alueen luonnoksesta saatujen palautteiden käsittelyn jälkeen ja rakennemallien laadinnan aikana pidetään toinen viranomaisneuvottelu.

11 11(12) 1/ /2013 Kaavaluonnos Laaditaan rakennemallivaihtoehtojen ja niiden vaikutusten arvioinnin perusteella kaavaluonnos. Vaikutusten arviointi Arvioidaan kaavaluonnoksen mukaisen maankäytön vaikutukset tarkentamalla rakennemallivaiheen vaikutusten arviointia /2013 osallistumismahdollisuus, mielipide. yleisötilaisuus Valmisteluvaiheen nähtävillä olo Luonnos, selostukset, perusselvitykset ja muut tähän vaiheeseen mennessä valmistuneet raportit asetetaan nähtäville. Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Viranomaisilta ja muilta vastaavilta tahoilta pyydetään lausunnot. Luonnos on nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin järjestetään myös yleisötilaisuus. Palauteanalyysi Nähtävilläolon jälkeen kootaan palauteanalyysi, jossa tutkitaan saatu palaute ja tehdään siitä johtopäätökset. Tarvittaessa palataan prosessissa taaksepäin lähinnä tavoitteiden, mitoituksen ja rakenteen osalta. Ehdotusvaihe 05/ /2013 osallistumismahdollisuus, muistutus. Ehdotusvaiheen suunnittelu Analyysivaiheen jälkeen tehdään tarvittavat muutokset, korjaukset ja lisäykset kaava asiakirjoihin ja valmistellaan kaava virallista nähtävillä oloa varten. Ennen nähtäville asettamista selvitetään 3. viranomaisneuvottelun tarve. Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutusten arviointi päivitetään. Ehdotusvaiheen nähtävillä olo Kaava asiakirjat asetetaan virallisesti nähtäville. Osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus kaavaehdotuksesta. Viranomaisilta ja muilta vastaavilta tahoilta pyydetään lausunnot. Ehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan. Kaavan hyväksyminen 10/2013 Hyväksymisvaihe Virallisen nähtävillä olon jälkeen saatu palaute analysoidaan ja tehdään niistä johtopäätökset. Kun kaavan osalta on päädytty ratkaisuun, joka on enemmistön mukaan hyväksyttävissä, viedään se kunnan päättävien luottamuselinten käsiteltäväksi. Konnuksen kanava Konnus Kirkkokaarre

12 12(12) Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen: Tiedottaminen ja nähtävillä olo Kaavahankkeen vastuuhenkilönä toimii Tekninen johtaja Virve Wright. Leppävirran kunta vastaa kaavahankkeeseen liittyvästä tiedottamisesta ja kaavan vireille tulon ilmoittamisesta. Kaavoituksen ja OAS:n vireille tulosta, sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan, kuten kunnassa on tapana. (kunnan ilmoitustaulu, ja Soisalon seutu lehti) Mahdollisuudet palautteen antamiseen: Osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus antaa palautetta ja siten osallistua suunnitteluun. Vuorovaikutuksesta säädetään maankäyttö ja rakennuslaissa (MRL) 62, 63, 64, 65 ja 67 sekä maankäyttö ja rakennusasetuksessa (MRA) 19, 30, 31 ja 32. Yleisötilaisuudet Kaavahankkeen aikana pidetään kaksi yleisötilaisuutta, joissa kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ajatuksiaan hankkeesta. Yleisötilaisuuksien ajankohdat on esitetty edellä kohdassa Yleiskaavatyön eteneminen. Tilaisuuksista tiedotetaan, kuten kunnassa on tapana. Nähtävillä olo Osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä valmisteluvaiheen kuulemisen (luonnosvaihe) aikana. Mielipide tulee tehdä mielellään kirjallisena ja osoittaa se Leppävirran kunnanhallitukselle. Osallisilla ja kuntalaisilla on myös mahdollisuus esittää kantansa kaavahankkeesta virallisen nähtävillä olon aikana (ehdotusvaihe). Muistutus osayleiskaavasta tulee jättää kirjallisena ja osoittaa se Leppävirran kunnanhallitukselle. Palaute osallistumis ja arviointisuunnitelmasta Osallistumisen ja yhteistyön tavat ja laajuus ovat kunnan, osallisten ja Pohjois Savon ELYkeskuksen sovittavissa. Mikäli ilmenee tarvetta OAS:n tarkistamiseen kaavaprosessin kuluessa, voidaan sitä muuttaa tai täydentää. Mahdollisista OAS:n muutoksista tiedotetaan alkuperäisen suunnitelman tiedotuksen tapaan, muutoksen laajuus huomioiden. Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteensä tästä osallistumis ja arviointisuunnitelmasta. Osallinen voi esittää Pohjois Savon ELY keskukselle neuvottelun järjestämistä OAS:n sisällöstä ja riittävyydestä. Osallisia kehotetaan tutustumaan tähän osallistumis ja arviointisuunnitelmaan ja antamaan siitä palautteensa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esitys on kuitenkin tehtävä ennen kuin kaava on asetettu julkisesti nähtäville. Mikäli ELY keskus pitää OAS:aa selvästi riittämättömänä, neuvottelu järjestetään ja keskustelun pohjalta OAS:aa muutetaan tai täydennetään. Palaute pyydetään antamaan kirjeellä, telefaksilla tai sähköpostilla kaavan valmistelusta vastaaville henkilölle: Leppävirran kunta / tekninen osasto / Virve Wright. Yhteystiedot Leppävirran kunta Tekninen johtaja Virve Wright, p Kaavoittaja Suvi Nenonen, p etunimi.sukunimi@leppavirta.fi Sito Oy (toimii kaavakonsulttina) Projektipäällikkö Jenni Lautso, arkkitehti SAFA YKS410 p , etunimi.sukunimi@sito.fi