Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Rolf Nyströmin tekemästä valituksesta koskien Tehtaanniemen asemakaavan muutosta

Transkriptio

1 1 Helsingin hallinto-oikeudelle Viite: Helsingin hallinto-oikeuden diaarinumero 04755/17/4103 Asia: Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Rolf Nyströmin tekemästä valituksesta koskien Tehtaanniemen asemakaavan muutosta Rolf Nyström on tehnyt kunnallisvalituksen valtuuston tekemästä asemakaavan hyväksymispäätöksestä. Hän vaatii päätöstä lainvastaisena purettavaksi asemakaavaselostuksen puutteiden ja virheiden sekä valmistelussa tehtyjen menettelytapavirheiden takia. Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon asiasta mennessä. Lausunnon antamiselle on myönnetty jatkoaikaa saakka. Hangon kaupungin hallintosäännön 20 :n nojalla kaupunginhallituksella on ratkaisuvalta asiassa, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen (kohta 27). ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa: Rolf Nyström nostaa valituksessaan esiin virheet ja puutteet Tehtaanniemen asemakaavaselostuksessa sekä neljä menettelytapavirhettä. 1. Virheet ja puutteet Tehtaanniemen asemakaavaselostuksessa - Selostuksesta, eikä siihen osana kuuluvasta asemakaavakartastakaan, löydy merkittynä alueella jo olevia ( ) rakennuksia - Asemakaavaselostuksessa ja päätökseen liittyvissä asiakirjoissa ei kerrota, eikä niistä käy ilmi kyseisen tontin, , Merikatu 2 koon, määräalan kasvua yli kymmenellä (10%+) prosenttiyksiköllä, eikä myöskään perusteita rakennusoikeuden lisäämiseen alueella. - vuorovaikutus ja kuntalaisten osallistuminen asioiden valmisteluun on ollut mahdotonta rakentamisen edettyä samaa tahtia kaavoituksen kanssa Rakennukset, joihin Nyström valituksessaan viittaa, ovat kaavan hyväksymispäätöksen aikaan rakenteilla olleita (ei valmiita) majoitusrakennuksia, joiden rakennusluvat on myönnetty ennen asemakaavamuutosta voimassa olleen asemakaavan pohjalta rekisterissä olevalla tontille Kun Tehtaanniemen asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa, eivät rakennukset vielä olleet valmiita, mistä syystä niitä ei ole kaavan pohjakartalla. Asemakaavakarttaan niitä ei ole missään vaiheessa ollut tarkoituskaan merkitä, koska ne eivät ole suojeltavia rakennuksia.

2 2 Tontti on tällä hetkellä rekisterissä oleva tontti, jonka pinta-ala on m2. Varsin alkuvaiheessa kaavoitusta todettiin, että toimintojen sovittamiseksi paremmin kaavamuutosalueelle, on perusteltua laajentaa/muokata korttelin aluetta luoteeseen/luoteessa. Tärkeä kaavamuutoksen tavoitehan oli mahdollistaa 1500 m2 suuruisen hotellin rakentaminen. Tämä muutos laajensi korttelialuetta 1397 m2, mutta ei suinkaan rekisteritontin aluetta. Uusi aluerajaus esitettiin jo valmisteluvaiheen vuorovaikutusmateriaalina käytetyssä luonnoslehtiössä ja sittemmin nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa. Myöhemmin aluetta päätettiin vielä laajentaa 4 m kaakkoon ja lounaaseen. Tästä on päätetty jo lokakuussa 2016, kun ehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditut vastineet on käsitelty kaupunginhallituksessa. Alkuperäisessä asemakaavassa rakennusoikeus oli e = 0,5 ja uudessa se on 8800 krsm2 eli e= 0,4986 eli n. 0,5. Kaavahankkeesta on järjestetty kaksi vuorovaikutustilaisuutta maaliskuussa Toinen oli suunnattu alueen toimijoille ja toinen oli kaikille avoin yleisötilaisuus, johon osallistui 170 henkilöä. On mahdoton ymmärtää, miten voimassa olevan kaavan mukainen rakentaminen voisi vaikuttaa kuntalaisten osallistumiseen asioiden valmisteluun. 2. Menettelytapavirhe I - Tehtaanniemen kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaavan muutos on sisällöltään oleellisesti ja merkittävästi muuttunut, täysin toisenlainen kuin vuonna 2015 nähtävillä ollut asemakaavaehdotus. Se olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville, jota ei ole tehty. Nyström listaa 10 mielestään olennaista muutosta. Kaikki nämä muutokset eivät ole tämän kaavaprosessin sisällä tapahtuneita muutoksia vaan osa on muutoksia suhteessa nykykaavaan (kohdat 4 ja 5). Toki listaa pitää tarkastella siltä pohjalta, ovatko ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset niin olennaisia, että kaavaehdotus olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville. Korttelin kokonaisrakennusoikeus oli kaavaehdotuksessa KL alueen osalta e=0,5 eli 8671 krsm2 ja lopullisessa asemakaavassa vastaavalla alueella 8700 krsm2 (AL+KL). Muutos ei ole merkittävä/olennainen. Korttelialueen ulkopuolella on molemmissa vaiheissa ollut rakennusoikeutta 100 krsm2. (kohdat 2 ja 3) Muutosta, jolla osasta korttelialuetta on tullut AL-aluetta (kuten myös luonnoslehtiössä) oli, ei voida pitää vaikutuksiltaan sillä tavalla olennaisena, että se olisi edellyttänyt kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Korttelin ulkorajat sekä rakentamisen määrä ovat pysyneet samoina, samoin rakennusten paikat ja korkeudet; muutos asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta sataman puolella ei vaikuta alueen käyttöön olennaisesti. Kaavan tavoite voida toteuttaa kylpylä ja hotelli on mahdollista toteuttaa edelleen. (kohta 1) Lasten leikkipuistovaraus oli merkitty alamerkintänä puistoalueelle. Sen

3 3 poistaminen ei ole sellainen olennainen muutos, että kaavaehdotus olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville. Pääkäyttötarkoitusmerkintä VP on pysynyt ennallaan. Sille on edelleen mahdollista puiston tarkemman suunnittelun yhteydessä tarvittaessa toteuttaa myös lasten leikkialue (kohta 6). Merikadun linjaus on pysynyt koko kaavaprosessin ajan samana, ja se noudattaa pitkälti Merikadun nykyistä linjausta. Hyväksymiskäsittelyn yhteydessä valtuusto muutti Merikadun merkinnän kokonaan kaduksi. Siitä huolimatta se voi jatkossa olla myös pihakatu tai kävelykatu, riippuu siitä, miten se tarkemmassa suunnittelussa (katusuunnitelma) toteutetaan. Sama koskee Uimahuoneenkadun käyttötarkoitusmuutosta (kohdat 7 ja 8). Uimahuoneen kadun linjausmuutoksen osalta kuultiin erikseen alueen toimijaa, jolle sillä olisi voinut olla merkitystä. Ehdotuksessa ajo uimahuoneelle ja mahdollisuus lyhytaikaiseen paikoitukseen oli merkitty alamerkintänä viheralueelle. Muutos samassa kohtaa kulkevaksi kapeaksi katualueeksi ei ole olennainen muutos (kohta 9). Merkinnästä ajo/h on keskusteltu sekä kaavahankkeen ohjausryhmässä että pelastuslaitoksen edustajan kanssa ennen kuin /h-merkintä poistettiin. Kävelypolun varaus on ohjeellinen (kohta 10). 3. Menettelytapavirhe II - Uudesta kaavaehdotuksesta ei ole pyydetty Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausuntoa, vaikka siitä on poistettu pelastustie. Lausuntoa ei ole myöskään pyydetty Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunnalta; eikä toisten viranomaisten antamista lausunnoista ole tietoa. Kaupungin vastine Nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunto sekä Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselta että Eteläkärjen ympäristöterveydeltä. Muidenkin saatujen lausuntojen tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet ovat olleet valtuuston esityslistan liitteenä kaavan hyväksymiskäsittelyn yhteydessä. Lisäksi pöytäkirjaan on kirjattu kaupunginhallituksen kokouksen kohdalle ne tahot, joilta lausunnot on pyydetty, ja ne jotka lausunnon ovat antaneet. Pelastuslaitoksen lausuntoon laaditun vastineen kohdassa 3 todetaan. Merkintä ajo/h on tarkoitus poistaa uimahuoneen jälkeen, koska sitä ei välttämättä tarvita pelastustienä. Asiasta oli keskusteltu pelastuslaitoksen edustajan Marcus Hinderssonin kanssa. Tästä löytyy seuraava merkintä kaupungingeodeetin muistikirjasta: Tehtaanniemi ajo/h pois uimahuoneen jälkeen = ok. 4. Menettelytapavirhe III - Toteuttamisyhteistyösopimus on tosiasiallisesti maankäyttösopimus, josta olisi pitänyt tiedottaa kaavan laatimisen yhteydessä sekä mainita kaavaasiakirjoissa. Lisäksi kaupunki on sopinut sitovasti etukäteen kaavoituksesta ja kaavoitukseen liittyvistä asioista.

4 4 Maankäyttö- ja rakennuslain 12a luvun 91 a :n mukaan asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin jäljempänä säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain 12a luvun 91 b :n mukaan kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä. Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen maankäytön muuttamiseen liittyvistä tavoitteista ja näiden muutosten toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä velvoitteista. Maankäyttösopimus solmitaan silloin, kun asemakaava laaditaan yksityisen maanomistajan maalle ja asemakaavan laatimisesta tai sen muuttamisesta seuraa maanomistajalle merkittävää hyötyä. Valittajan esiintuoma toteutusyhteistyösopimus ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ja tarkoittama maankäyttösopimus, koska kaavoitettavan alueen omistajana on Hangon kaupunki. Tämän vuoksi valittajan esittämillä väitteillä ei tältä osin ole oikeudellista relevanssia. Toisaalta voidaan todeta, että valittajan esiintuoma toteutusyhteistyösopimuksen olemassaoloa ja sen sisältöä on hyvinkin monipuolisesti tuotu esiin viime vuosina sekä hankolaisille ja hankolaisille kuntapäättäjille lehdistön ja sosiaalisen median avustuksella. Tältä osin voidaan todeta, että epätietoisuutta toteutusyhteistyösopimuksen olemassaolosta ei ole ollut. 5. Menettelytapavirhe IV - Valtuutetuille ei ole annettu hyvän hallintotavan mukaisesti riittävää, oikeata ja todenmukaista tietoa hyvän päätöksen tekemiseksi mm., koska valtuuston jäsenille toimitetussa päätöksen tekoon tarvittavaan materiaaliin ei ole kuulunut edellistä nähtävillä ollutta kaavaehdotusta v.2015, eikä voimassa olevaa asemakaavakarttaa v Kaupunginhallituksen johtosäännön (voimassa saakka) 3 :n mukaan kaupunginhallituksen erityisenä tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan, ohjata kaupungin maapolitiikka ja kaavoitusta Kaupunginvaltuusto tekee päätöksensä kaupunginhallituksen esityksestä. Kuntalain mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina. Tämä merkitsee, että luottamushenkilöllä on oikeus saada päätöksentekoon liittyen kaikki tiedot. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta käy selville asian käsittelyn eteneminen. Jokaisen valtuutetun on ollut mahdollista seurata käsittelyä ja halutessaan pyytää

5 5 lisätietoja tai materiaalia. Asian käsittely on noudattanut sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista menettelyä että hallintolain mukaista hyvää hallintotapaa. Edellä esitetyin perustein Hangon kaupunginhallitus katsoo, että kaupunginvaltuuston päätös ei loukkaa valittajan oikeutta. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä. Kaupunginvaltuusto ei ole myöskään ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Näillä perusteilla Hangon kaupunginhallitus pyytää Helsingin hallinto-oikeudelta, että valitus hylätään. Hangossa Hangon kaupunginhallitus Denis Strandell kaupunginjohtaja Lasse Tallqvist kansliapäällikkö