Jari VilenIKET. Tutkimusalueen sijainti

Transkriptio

1

2 Jari VilenIKET JUVA, NIINIMAEN AlHE Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen kohteena oleva gabro-peridotiitti intruusio sijaitsee karttalehdella A, tutkimusalue ulottuu kuitenkin hiukan matkaa lehdille C ja 04B. Kyseinen alue on Juvan kunnan alueella, noin 25 km Juvan keskustasta etelaan, Luonterin selan itapuolella. Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli etsia mahdollisia jatkeita niille nikkelimineralisaatioille jotka alueelta jo tunnetaan. Tata tarkoitusta varten muodostuman etelaosa ja sen Iahiymparisto kartoitettiin tarkasti. Aikaisemmat tutkimukset Alueelta on tehty I: kallioperakartta (3944, Sulkava), joka on ainakin kyseessa olevan tutkimusalueen osalta hyvin epatarkka. Myohemmin ( ) Geolog ian tutkimuskesku ksen Vali-Suomen aluetoimisto suoritti alueella malminetsintatutkimuksia, jotka johtivat kairauksiin ja sita kautta nikkelipitoisen kiisuesiintyman loytymiseen Ylemmaisen jarven Iansipuolelta ja jarven alta. Naiden, vuosien , malminetsintatutkimusten yhteydessa alueella tehtiin myos magneettinen, sahkoinen ja gravimetrinen maanpintamittaus. Alueelta on tehty myos magneettinen matalalentomittaus. Lisaksi Hannu Makkosen vaitoskirjassa kasitellaan osaltaan Niinimaen ailietta ja sen liittymista Juvan alueen muuhun mqgmaattiseen toimintaan (Geological Survey of Finland, Bulletin 386, 1996). Outokumpu 0y:n toimesta alueella suoritettiin kevaalla 1997 geokemiallinen naytteenotto moreenista. Maastotutkimu kset Kalliopera Kesalla 1997 Juvan Niinimaen aiheella tehtiin kallioperageologisia maastotutkimuksia kolmen kuukauden ajan. Tutkimukset suoritti Jari Vilen. Tutkimusalueella on runsaasti kalliopaljastumia. Kuitenkin ne alueet joilla kiisuuntumat sijaitsevat ovat joko maanpeitteiden tai jarven alla. Gabro-peridotiitti muodostumaa ymparoivat kivet ovat paaasiassa kiillegneissia. Kiillegneississa puolestaan on kohtalaisen runsaasti graniitti- ja pegmatiittigraniittijuonia, nama juonet esiintyvat seka kerrosmyotaisina etta leikkaavina juonina. OUTOKUMPU MINING OY Malrn~nets~nta

3 Jari VilenIKET ltse kiillegneissi (= siniseksi varitetty alue) on asultaan vaihtelevan nakoista ainesta. Paitsi etta em. GR- ja PGGR-juonten maara vaihtelee, niin myos porfyroblastien maara ja uudelleen kiteytymisaste vaihtelevat. Granaatti porfyroblasteja on koko alueella, mutta niidenkin koko ja maara vaihtelevat. Alemmaisen jarven SW-puolella ja W-puolella kiillegneississa on myos kordieriitti ja sillimaniitti (?) porfyroblasteja. Talla alueella porfyroblasteja on paikoin niin runsaasti, etta kivea voisi kuvailla "porfyroblasti pu~.lroksi". Muualla kartoitusalueella muita porfyroblasteja kuin granaattia havaitsee harvemmin, mika ei tarkoita sita, etteiko myos KRD:a ja SIL:a loytyisi hietutkimuksissa. Paikoin KGN on muuttunut plagioklaasibiotiittigneissiksi, tata muunnosta tapaa etenkin Ylemmaisen jarven ita- ja pohjoispuolella. Lisaksi KGN:ssa on vaihtelevia maaria boudinoituneita kerroksen patkia (karsi, KGN tms.). Graniitti esiintyy paitsi juonina KGN:ssa ja GB:ssa myos suurempina intruusioina seka KGN:n etta GB:n keskella. Suurimmat graniitti-intruusiot ovat punaista keskirakeista GR:a ja ne sijaitsevat Vesilammen S-SE-puolella, Ylemmaisen jarven SE-puolella seka Ahvenlammen SE-puolella. Lisaksi on huomattava, etta Ylemmaisen jarven S-paassa punaista GR:a on pieni intruusio keskella GB:a. Toinen pieni GR-intruusio peittaa alleen KGN:n ja GB:n kontaktin Alemmaisen ja Ylemmaisen valissa (paljastumat nro 34 ja 35). Paljastumalla nro 4 PI-~nainen GR esiintyy leveina kerrosmyotaisina juonina KGN:ssa. Ylemmaisen jarven - Ahvenlarnmen - Alenimaisen jarven valiin sijoittuvan gabrointruusion alueella GB:ssa on runsaasti GR-juonia. Nama juonet ovat keskirakeista "valkoista" GR:a. KO. GR-juonet ovat ilmeisesti tunkeutuneet GB:ssa valmiina olleisiin rakoihin. "Valkoinen" GRaines lienee peraisin ymparoivien gneissien osittain sulamisesta? Ainakin "valkoisessa" GR:ssa on paikoin GRA-porfyroblasteja. Naiden juonten leveys vaihtelee noin 10 cm:sta noin 20 metriin. Tutkimuksen paakohteena olleen gabrointn~usion (Ylemmainen-Ahvenlampi-Alemmainen) alueella tavataan myos SY:a (?), kivea jossa on KMS:a ja PL:a mutta vain nimeksi KV:a. KO. aines nayttaisi aina sijoittuvan GB:n ja punaisen GR:n kontaktiin, joten kyseessa lienee jonkinlainen kontaktisula. Jos "valkoisen" GR-juonen leveys on muutama metri, sen molemmilla puolilla on yleensa breksiamainen reunus ennen kuin siirrytaan "terveeseen" GB:oon. Nama breksiareunukset kuvaavat mielestani GB:n OUTOKUMPU MINING OY Malminets~nta

4 0 = outokumpu Jari VilenIKET voimakasta rikkoutumista ja ennen "valkoisen" GR:n tur~keuturnista GB:n. Ylemmaisen S-rannalla, paaosin paljastumalla nro 2 (ilmeisesti myos nro I :n NE-kulmassa) on "migmatiittia" ts. GB-fragmentteja GR:ssa. Kyseessa ei kuitenkaan oikein voi olla GR-juonen kontakti breksia, koska alue on liian laaja (leveys vahintaan 50 m). Outo tapaus. Peridotiittia tutkimusalueella on tavattu vain kairarei'ista. Ylerr~maisen ja Ahettevan valisella alueella Niinimaenvuoren NE-puolella on pieni intruusio, joka koostuu ilmeisesti seka GB:sta etta KVDR:sta (katso naytteet 91-1, 91-2 ja 110-1). Tama intruusio on voimakkaasti deformoitunut ja boudinoitunut (katso kivilajikartta). GB:ssa on jokunen kiisurae. Taman pienen intruusion yhteyteen nayttaisi liittyvan GRA-pitoinen GRrrON (paljastumat nro 110, 115 ja 116). Kaikissa tutkimusalueen kivilajeissa on PGGR-juonia, joten se on viimeisena alueelle tunkeutunut kivilaji. Gabrointruusio Ylemmaisen-Ahvenlammen-Alemmaisen valiselle alueelle sijoittuva GB-intruusio oli kesan 1997 paatutkimuskohde. Maastossa ko. GB nayttaa melko homogeeniselta, paitsi paljastumilla nro I-, 2- ja 3- JAV-97. Nailla paljastumilla on myos variltaan tummemman savyista, ilmeisesti magnetiittipitoista GB:a. Lisaksi paljastuman nro I Iansireunalla on FEK-, NIP-, CUK-pitoinen mineralisaatio. Paljastumalla 19-JAV-97 on kooltaan noin 1 x 2 m voimakkaasti rapautunut ja syopynyt "tasku" jossa oletettavasti on ollut kiisuja. Myos paljastumalla nro 28 on kapea (noin 20 cm) kiisupitoinen "kerros" (katso nayte 28-1 A). Paikoin tutkimusalueen GB:ssa on nahtavissa reliktisia jaanteita suurista PY (?)-hajarakeista. Gabro on ilmeisesti jossakin deformaatiovaiheessa rakoillut/rikkoutunut voimakkaasti, ja naihin rakoihin on tunkeutunut GR-ainesta, joka muodostaa kaikkiin suuntiin haaroittuvan juoniverkoston. Intruusion alueelta kerattiin kaikkiaan 61 kpl GB-naytteita. Naista naytteista tehtiin XRF-analyysit (menetelma MP-10) seka ominaispaino ja suskep'tibiliteetti maaritykset. XRF-analyysien perusteella intruusion kivet voidaan mielestar~i jakaa kolmeen eri ryhmaan: OUTOKUMPU MINING OY Malm~nets~nta

5 0 I outol<umpu Jari VilenIKET 1. Metapyrokseniitti: metapyrokseniittia on paljastuman nro 1 Iansiosassa (naytteet 1-1 B, 1-16, 1-1 L-, 1-1 I-, 1-1 H- ja JAV-97 seka GTK:n naytteet HTL , HTL ?). Lisaksi paljastumasta nro 3 tavataan MPYR:a sulkeut~~mana "tavallisesta" GB:sta (naytteet 3-5A-, 3-5Bja 3-5C-JAV-97). Paljasturrlien nro 1 ja nro 3 MPY R:t poikkeavat toisistaan siten, etta paljastuman nro 3 MPYR:ssa on selvasti alhaisempi Cr203- ja Ni-pitoisuus. MPYR:n liittyy korkea MgO-pitoisuus, yleensa korkea Cr203 pit. seka alhaiset AI,03- Na20-, CaO ja SrO-pitoisuudet. Tulkittuna tama tarkoittanee oliviinipitoista gabroa, jossa on hyvin vahan PL:a. Hietatutkimusten perusteella MPYR:n yhteyteen liittyy MN0:ja (esiintyvat kapeina kerroksina vuorotellen?) MNO ovat ainakin naytteet 1-1 J, I-IQ, I-1P ja 1-1 R). Malminetsinnan kannalta merkittavaa on, etta MPYR:ssa ja MNO on 4-5 kertaa suurempi Ni-pitoisuus kuin alueen muissa gabroissa. Tama nakyy myos siina, etta MPYR:- ssa ja MN0:ssa on vaihtelevasti kiisuja (palj. nro 1) 2. Gabrot, joilla on korkea rauta- ja titaanipitoisuus: tahan ryhmaan kuuluvat naytteet 5-1 -, 6-2A-, 19-I A-, , 30-I-, 31-I-, seka 60-1A-JAV-97. On syyta huomauttaa, etta nayte 60-1A on kyseenalainen tapaus: kyseessa on voimakkaasti muuttunut kivi (GRA-pf!), joka on saanut runsaan kalium lisayksen (K20-4,14 %); myos ko. naytteen A1203-pitoisuus on poikkeuksellisen korkea. Yhteisena piirteena taman ryhman gabroille on korkean FeO- ja Ti02-pitoisuuden lisaksi hiukan kohonnut V203- pitoisuus. 3. "Tavalliset" gabrot: tahan ryhmaan kuuluvat loput GB-naytteet. Nania gabrot edustavat ilmeisesti runsaasti PL:a sisaltavaa intruusion osaa, jossa ei ole rrritaan suuria poikkeamia. Lisaksi on todettava, etta osa naytteista on ilmeisesti kontaminoitunut GR:n vaikutuksesta (=korkeat A120,- ja K20- pitoisuudet). Myos hyvin tulkinnanvaraisia tapauksia esiintyy. OUTOKUMPU MINING OY Malminetsinta

6 0 m outol<umpu Jari VilenIKET Gabroista maastossa ja laboratoriossa mitatut suskeptibiliteetit Gabroista tehdyt ominaispaino maaritykset Ni-pitoinen mineralisaatio paljastuman 1-JAV-97 W-reunalla nayttaisi sijoittuvan MPYR:n, MN0:n ja FEM-pitoisen "tavallisen" GB:n kontaktiin. Seka MPYR:ssa, MN0:ssa etta FEM-pit. "tavallisessa" GB:ssa on kiisuja, mutta GTK:n analyysien (H-I-L-90-1.I-1.22) korkeimmat Ni- (ja Cu-)pitoisuudet ovat kiisulinsseissa, jotka sijaitsevat FEM-pit. "tavallisen" GB:n puolella. Lyhyesti sanottuna GB-naytteiden suskeptibiliteetti arvo nousee jos ne sisaltavat kiisuja. Kuitenkaan suskis ei ole suorassa suhteessa malmimineraalien maaraan (katso esim. hav. nro 1 analyysi- ja ominaisvakiotulokset). Tama johtunee osaksi magnetiitin esiintymisesta ja osaksi siita etta malmimineraalit esiintyvat alueella seka pirotteena etta erillisina rakeinappisaroina" ("pisarat" eivat anna yhta voimakasta "hairiota" kuin pirote?). Selkea osoitus siita, etta paljastun-lien nro 1, 2 ja 3 MPYR:ssa ja GB:ssa on magnetiittia ovat naytteet 3-5A, 3-56 ja 3-5Cl joideli suskeptibiliteetti on alueen yleiseen tasoon nahden poikkeuksellisen korkea, mutta ko. naytteissa on vain mitattoman vahan kiisuja. M~lualla tutkimusalueella kiisuttomien gabrojen suskisarvot ovat hyvin alhaiset, paitsi paikoin GR-juonien kontaktissa ne nayttaisivat kohoavan hiukan. Kiisupitoisten MPYR:n ja MN0:n ominaispainojen keskiarvo on 3,04 (suurin arvo 3,17). Gabrojen, joilla on korkea FeO- ja Ti0,-pitoisuus, ominaispainojen keskiarvo on 3,02 (suurin arvo 3,8). "Tavallisten" gabrojen ominaispainojen keskiarvo on 2,92. llman kiisuja MPYR:n ominaispaino on noin 2,93 (naytteet 3-5A, 3-5B ja 3-5C1, Magneettiset anomaliat (GmrK:n suorittama maanpintamittaus) Ylemmaisen-Ahvenlammen-Alemmaisen valisella alueella voiniakkaimmat magneettiset hairiot sijoittuvat aivan Ylemmaisen etelarantaan tai vahan siita etelaan pain. Paljastumien nro 1, 2 ja 3 kohdalle sijoittuvat anomaliat johtuvat paaosin magnetiittipitoisesta GB:sta seka osaksi siita etta GB:ssa on paikoin magneetti kiisua (esim. M PYR:t, MN0:t ja GB:t paljastumalla nro 1). GB-intruusiot paloittelevat taman paljastumilla nro 1, 2 ja 3 sijaitsevan anomalian kolmeen erilliseen osaan. Samoin runsaasti esiintyvat GR-juonet aiheuttanevat sen, etta OUTOKUMPU MINING OY Malmlnetslnta

7 TUTKIMUSRAPORTTI Jari VilenIKET Gravimetrinen anomaliakuva Sahkoinen maanpintarnittaus Moreenin geokemiallinen naytteenotto magneettinen anomaliakuva on kovin pirstaleinen muuallakin GB-intruusion alueella. Paljastumien nro 4 ja 8 kohdalla oleva magneettinen hairio on KGN:n puolella. Paljastumalla nro 4-JAV-97 on KGN-kerroksia, joissa on magneettikiisu pirotetta. Naissa kerroksissa suskeptibiliteetti on noin 600 (paljastumarr~ittaus) ja koska kyseessa on levy, joka on kallellaan (kaade 55'-75') rriin voidaan mielestani olettaa, etta FEK-pitoinen KGN aiheuttaa ko. anomalian. Yksi syy Ylemmaisen-Ahvenlammen-Alemmaisen alueen tarkempaan tutkimiseen on alueella oleva voimakas positiivinen painovoimahairio. KO. hairio on voimakkaimmillaan Ylemmaisen ja Ahvenlammen valisella alueella ja jatkuu Ahvenlammelta W-pain heikentyen vahitellen Alemmaista kohti mentaessa. Gravimetrisen hairion paalta paljastumista tavatut GB:t ovat ominaispainoltaan "kevyita" eivatka nain ollen selita ko. hairiota. Yksi selitysta vaativa piirre on myos Ahvenlammen kohdalle osuva NE-SW-suuntainen gravimetrinen minimi, joka nayttaisi jakavan painovoima-anomalian kahteen osaan. Tutkimusalueen sahkoinen anomaliakuva on melko sekava ja hajanainen. Kuitenkin siinakin on joitakin samoja piirteita kuin magneettisessa ja gravimetrisessa anomaliakuvassa. Moreenin geokemiallinen naytteenotto ei tutkimusalueella anna kuvaa alla olevasta kallioperasta. Tama johtunee liian kivikkoisesta pohjamoreenista. Rikkipitoisuudessa on kuitenkin havaittavissa kiisu~~ntumista indikoivaa vaihtelua. Tektoniikka Tehtyjen tektonisten havaintojen perusteella esitan Ylemmaisen- Ahvenlammen-Alemmaisen alueen rakenteeksi seuraavaa: gabro intruusiossa on nahtavissa kaksi paapoimutus vaihetta. Ensimmaisessa vaiheessa poimutus lienee ollut tyypiltaan tiukka antiformi, joka tapauksessa poimuakselin kaateen suunta on ollut S-pain. Tama poimutus on myohemmassa vaiheessa edelleen "taivutettu mutkalle" ja samassa yhteydessa ensimmaisen vaiheen poimutuksen pysty (tai Iahes pysty) akselitaso on "koodattu" vinoon (= Ahvenlammen-Alem- OUTOKUMPU MINING OY Malminetsinta

8 maisen valinen osuus muodostumasta). Alemmaisen ja Ahvenlammen valisella intruusion osalla intruusion poimutus lienee isokliininista ja akselitason kaade noin 75'-85':tta ja kaateen suunta N-NE. (Toinen vaihtoehto on, etta poimun N-kyljella kaade on noin 75' ja S-kyljella se on zpysty). Vaikuttaisi silta, etta Alen- mai is en rar~nasta Ahvenlarnmen kautta Ylemmaisen rantaan siirryttaessa poimutuksen akselitaso nousee pystyyn (tai Iahes pystyyn) ja samalla liuskeisuuden kaade vahitellen loivenee. Havainnon nro 36 kohdalla liuskeisuuden kaade saa olla enaa 65' (jos mittaustu- 10s on oikein ja viela pohjoisempana = GTK:n kairaaman "malmin" kohdalla) kaateet ovat vielakin loivempia. Ylemmaisen-Ahvenlammen valisella alueella poimutuksen akselitason kulkusuunta lienee noin 155'. Jos oletetaan Ylemmaisen-Ahvenlammen-Alemmaisen alueelle gabrojen "kerrosjarjestyksen" olevan ylir~na Hig h-feo- ja Ti0,-GB, "tavallinen" GB, MPYR IMNO, ja alimmaisena magneettipitoinen GB?, niin ensimmaisen vaiheen poimutuksen kaateen taytyy olla etelaan pain, jotta MPYR ja MNO, kiisuuntuma ja magneettipitoinen GB saadaan nakyviin muiden GB:jen alta. Ts. nykyisen leikkaustason pitaa olla "kerrossarjana" alempana Ylemmaisen etelarannassa kuin mita se on Alemmaisen itarannassa. (Jos oletetaan, etta MPYRIMNO, mineralisaatio ja magnetiitti GB haihtuvat pois kerrossarjasta paljastuman rlro 3 kohdalla niin poimutuksen ensimmaisen vaiheen poimuakseli voi olla vaakasuorassa). Alussa esittamani tektoninen malli edellyttaa mielestani myos sita, etta (toisin kuin kivilajikartalla on esitetty) Ahvenlammen E-puolella olevat GB:t kuuluvat eri muodostumaan kuin Ahvenlammen W-puolella olevat GB:t. Toisin sanoen gravimetrisella kartalla nakyva painovoima minimi, joka kulkee Ahvenlammen NE-karjesta sen SW-osaan, on kahden erillisen GB-intruusion raja. Tehtyjen tektonisten havaintojen per~~steella Ahvenlammen itapuolen gabroja on vaikea sovittaa samaan malliin Iansipuolen kanssa. Lisaksi on todettu, etta naytteen 7-1 -JAV-97 XRF-analyysitulos ei sovi yhteen esitetyn tektonisen mallin kanssa (= linssi "tavallista" GB:a "high-feo ja -TiO," GB-kerroksen keskella). Myoskaan paljastumalta nro 7 mitattu liuskeisuuden suunta ei sovi yhteen mallin kanssa. KO. poikkeama voidaan kuitenkin selittaa siten, etta tutkimusalueella on edella esitettyjen lisaksi viela yksi poimutusfaasi (mahd. ensimmainen alueella tapahtunut poimutus?). Tama poimutus aiheuttaa sen, etta tektonisen mallin Iahtokohtana olevan antiformin kerrokset eivat ole tasaisia "levyja" vaan antiformia on tehty aaltopellista. Ts. antiformin poimun harjan kohdalla taman kolmannen poimutustyypin (= tiukka OUTOKUMPU MINING OY Malm~netslnta

9 Jari VilenIKET pienoispoimutus?) akselitaso on kohtisuorassa akselitasoa vastaan. Paljastuma nro 7 edustaisi siten taman kolmannen poimutustyypin harjaa ja siksi "tavallinen" GB on samassa leikkaustasossa "high FeOTTiO," GB:n kanssa. On myos syyta huomata, etta tutkimusalueella esiintyvat sul-~remmat ja pienemmat siirrokset sotkevat entisestaan tektonista kuvaa. Kuten aikaisemmin todettiin GB-intruusio on eri (?) deformaatiovaiheissa rakoillut/rikkoutunut voimakkaasti. Tama viittaisi siihen, etta GB-intruusio olisi kayttaytynyt deformaation yhteydessa enemman jaykanlhauraan kappaleen tavoin, toisin kuin sita ymparoiva plastisempi KGN. Nainollen ei ole taysin varmaa, etta KGN:sta havannoitu tektoniikka on suoraan siirrettavissa GB-muodostuman "sisalle". Ennuste Ni-malmin esiintymisesta ttukimusalueella Jos oletetaan, etta tektoniikkaosan alussa esittamani tektoninen malli on oikea ja jos lisaksi oletetaan, etta Ni-malmilmineralisaatio sijaitsee samassa kohtaa stratigrafiassa kuin tunnettu kiisuuntuma paljastuman 1-JAV-97 W-reunalla, voidaan todeta, etta Ni-malmin pitaisi painua alaspain Ylemmaiselta Ahvenlammelle pain mentaessa ja yha syvemmalle Ahvenlammelta Alemmaiselle pain mentaessa. Ylemmaisen- Ahvenlammen valisella alueella malmia peittaa paksuudeltaan kasvava kerros "tavallista" GB:a. Ahvenlammen ja Alemmaisen valilla malmia peittaa "tavallisen" GB:n ja korkean FeO- ja Ni-pitoisuuden GB:n muodostama kerros, jor~ka paksuus kasvaa Alerr~maista kohti mentaessa. Mallin perusteella Ylemmaisen ja Ahvenlammen valilla malmin paalla oleva GB-kerros vaimentaisi malmin aiheuttamaa magneettista anomaliaa. Ahvenlammen ja Alemmaisen valilla puolestaan "tavallisen" GB seka high FeO ja TiO, GB yhdessa vaimentaisivat ja malmin aiheuttamaa painovoima anomaliaakin. "Ni-malmi" voi olla linssimainen ts. sita ei tavoita GB-intruusiosta joka kohdasta, ei ainakaan yhta paksuna kerroksena. Jari Vilen OUTOKUMPU MINING OY Malmlnets~nta

10 Jari VilenIKET VALOKUVAUSKOHTEET (JAV-97) FILM1 I Ruutu Havainto Aihe (karttalehti on A, ellei toisin mainita) n ro 1, 2 1 -JAV-97 Kiisupitoinen linssi GB:ssa paljastuman NW-osassa (nayte 1-1 L- JAV), kompassi osittaa pohjoiseen pain. 3 1 GRIPGGR-juonien esiintyminen GB:ssa, paljastuman E-reuna, kompassi osoittaa pohjoiseen. 4 1 SY:n ja GB:n kontakti, huomaa kontaktireunus GB:ssa, GB:ssa on sisainen suuntaus (naytteet 1-1 N- ja 1-3-JAV-97), kompassi osoittaa pohjoiseen. 5 3-JAV-97 PGGR- ja SY-juonten esiintyminen GB:ssa. Huomaa SY-juonen "pullistuma" kuvan vasemmassa ylakulmassa (nayte 3-1 C-JAV), kompassi osoittaa pohjoiseen. 6, 7 3 OLGB-fragmentin ja "tavallisen" GB:n kontakti (OLGB vasemmalla). Huomaa siirrosrako kuvan alareunassa (naytteet 3-5A- ja 3-1 B- JAV), kompassi osoittaa N pain. 8,9 3 OLGB-sulkeuma "tavallisessa GB:ssa (nayte 3-5C-JAV), kompassi osoittaa pohjoiseen "PGSY":n ja GB:n kontakti. Huomaa kapea kontaktireunus GB:ssa kuvassa oikealla ja reunuksen puuttuminen kuvassa vasemmalla JAV-97 GR-juonen haaroja GB:ssa (laatan pituus on n. 16,5 cm) JAV-97 GB-fragmentteja GR:ssa. Yleinen ilmio leveiden GR-juonien ja GB:n kontaktissa JAV-97 KGN:a, jossa on siirrosrako ja raossa on rakojuoni. Paljastuman E-osa. Kompassi osoittaa pohjoiseen JAV-97 KGN:a, jossa on budinoituneita kerroksen patkia paljastuman W-osa. Kompassi osoittaa pohjoiseen Yksityiskohta edellisesta kuvasta JAV-97 Poimutusta KGN:ssa, kompassi osoittaa pohjoiseen JAV-97 Kiharaista liuskeisuutta (= pienoispoimutus), budinoituneita kerroksia, leikkaava GR-juoni. Kompassi osoittaa N-pain. OUTOKUMPU MINING OY Malm~nelsinta

11 Jari VilenIKET Ruutu Havainto Ai he n ro JAV-97 KGN:a, jossa on siirrosrako ja raossa on rakojuoni. Siirros katkaisee kerrosmyotaisen juonen ja budinoituneen kerroksen. Kompassi osittaa N pain ( B) JAV-97 Koostumukseltaan vaihtelevaa KGN:a ja GR-ainesta. Paljastuman N-osa. Kompassi osoittaa pohjoiseen Ruosteisen ja muuterlkin poikkeavan nakoinen kerros KGN:ssa. Korrlpassi osoittaa pohjoiseen. 21,22 99-JAV-97 Lahekkain (noin 15 cm) sijaitsevat siirrosraot pilkkovat KGN:ssa olevia kerroksia. Siirrosraot ovat tayttyneet GR-aineksella ( B) VALOKUVAUSKOHTEET (JAV-97) FILM1 II 1 96-JAV-97 Runsaasti porfyroblasteja seka poikkeuksellisen paljon boudinoituneita kerroksen patkia KGN:ssa. Kompassi osoittaa pohjoiseen Runsaasti porfyroblasteja, KV-erkaumaa seka kerroksen patkia KGN:ssa. Kompassi osoittaa pohjoiseen JAV-97 KGN:a, r~~nsaasti neosomisuonia seka leikkaavia neosomijuonia, GRA-pt. Kompassi osoittaa pohjoiseen. 4, 5 25-JAV-97 GB:n ja GR:n muodostamaa intrusiivibreksiaa. Kompassi osoittaa pohjoiseen. 6, 7 45-JAV-97 PLBTGN:a, KGN:a ja neosomiainesta, runsaasti GRA-porfyroblasteja. Kompassi osoittaa pohjoiseen. 8 4-JAV-97 Punainen keskirakeinen GR JAV-97 GR-juoni (kuvan alaosa) josta Iahtee haaroja GB:n rakoihin. Huomaa GB:n sisainen rakenne. Kompassi osoittaa pohjoiseen. OUTOKUMPU MINING OY Malm~nets~nta

12 JUVA NIINIMAKI

13 JUVA NIINIMAKI N:O NIM VUOX Y KL OMVANA N:O MENE Tiheys Suskis Vastus OH PH 100 L1 L JAV JAV JAV KGN XRFIMP XRFIMP-10 2,75 2,94 2,

14

15

16

17 JUVA NllNlMAKl GEOKEMIAN NAY~TEET Sivu I

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46