Hallitus Etelä-Karjalan maakuntaohjelma, lausuntopyyntö 1108/ /2017 EKSTPHAL 176

Transkriptio

1 Hallitus Etelä-Karjalan maakuntaohjelma, lausuntopyyntö 1108/ /2017 EKSTPHAL 176 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus ovat nähtävillä ja kommentoitavissa , jolloin sidosryhmillä on yleisöllä on mahdollisuus tutustua ohjelma-asiakirjoihin ja esittää niistä mielipiteensä. Maakuntaohjelma sisältää sekä vuoteen 2030 ulottuvan vision maakunnan tulevaisuudesta että seuraavien neljän vuoden kehittämisen painopisteet, jotka on rakennettu maakunnan vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta. Ne on kiteytetty neljäksi kärkivalinnaksi: - Välitön ja välittävä ekarjala - Yritteliäs ekarjala - Kestävä ja vastuullinen ekarjala - Kansainvälinen ekarjala Etelä-Karjalan maakuntahallitus pyytää lausuntoa maakuntaohjelmaluonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta mennessä. Maakuntaohjelmaluonnos on esityslistan liitteenä. Ympäristöselostuksesta ei esitetä erikseen annettavaksi lausuntoa. LAUSUNTO Eksote toteaa, että maakuntaohjelmaluonnoksen toimintalinjojen sisällöt vastaavat pääsääntöisesti näkemystämme maakunnan kehittämisen painopisteistä ohjelmakaudella Maakuntaohjelmassa on kuitenkin perusteltua korostaa Eksoten toimintaa ja kehittämistyötä nykytilan vahvuutena sekä Etelä-Karjalan keskussairaalan asemaa laajan päivystyksen sairaalana kärkivalintoja tukevina tekijöinä. Yleistä Maakuntaohjelmaluonnos korostaa edelläkävijyyttä - tätä etulyöntiasemaa vahvistavat rohkeus kokeilla uutta ja kehittää. Kuten Eksoten visiolla Toimintakykyisenä kotona, myös ohjelmalla tähdätään tavoitteenmukaiseen toimintaan, jossa maakunnan asukkaat voivat kokonaisuudessaan hyvin. Visio on kannatettava, mutta harkittavaksi voisi ottaa sen muotoilun maakuntalaisen näkökulmasta. Visiona voisi esimerkiksi olla, että

2 maakunnan asukkaat ovat vuonna 2030 hyvinvoivia ja työssäkäyviä. Tämä edellyttää sitä, että Etelä-Karjala on edelläkävijä, muun muassa teknologian hyödyntämisessä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä yrittäjyyden tukemisessa. Seuraavaksi maakuntaohjelmaa on kommentoitu otsikoittain. 2. Etelä-Karjalan nykytila Etelä-Karjalan vahvuuksiksi on perustellusti todettu metsäteollisuus, Venäjän läheisyys ja Saimaan brändiarvo. Vahvuudeksi on tunnistettu myös yhteistyön ilmapiiri ja yhteinen strateginen näkemys. Tätä asiaa ei ole kuitenkaan konkretisoitu. Eksote on saanut nykytilan kuvauksessa yhden maininnan, jonka mukaan Eksote on tarttunut aktiivisesti palvelujen kehittämiseen visionaan Toimintakykyisenä kotona, mikä on tarkoittanut esimerkiksi liikkuvien palvelujen kehittämistä. Etelä-Karjalan kunnat siirsivät vapaaehtoisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle (Eksote) Järjestämisvastuun tavoitteena oli luoda integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joiden avulla on mahdollista muun muassa hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua, vastata väestön ikääntymisen mukana tuomiin haasteisiin ja hyödyntää sähköisiä palveluja. Eksoten toiminta on ollut kustannustehokasta. Esimerkiksi kotihoitoa, kuntoutusta ja kotiin vietäviä päivystyspalveluja kehittämällä ympärivuorokautista hoitoa vaativia paikkoja on saatu vähennettyä viidelläsadalla, eli 2150 paikasta vuonna 2011 nykyiseen 1650 paikkaan. Vähennys on tuottanut 25 miljoonan euron vuosittaisen säästön. Eksoten toiminta on todettu menestyksekkääksi myös eri tutkimuksissa. Esimerkiksi vuonna 2015 Aivoliiton Yksi elämä -projektissa tehdyn, AVH-kuntoutuksen saatavuutta koskeneen tutkimuksen mukaan vain Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä kuntoutusta saavat lähes kaikki sitä tarvitsevat. Eksoten toiminta on myös saanut palkintoja ja tunnustusta. Armilan kuntoutuskeskus sai vuoden 2014 Lean teko -palkinnon.vuonna 2015 Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen palkitsivat Vuoden vanhusteko -tunnustuksella Eksoten kehittämän monimuotoisen ja monialaisen kotikuntoutuksen mallin. Lasten ja nuorten talo -toimintamalli voitti vuotta 2016 yleisöäänestyksen Innokylän innopalkintoilpailussa.

3 Nykytilan kuvauksessa olisi hyvä mainita, esimerkkinä maakunnan yhteistyön ilmapiiristä ja yhteisestä strategisesta näkemyksestä, maakunnan kuntien vapaaehtoiseen sopimukseen perustuva innovatiivinen järjestely, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut integroitiin ensimmäisenä Suomessa. 5. Etelä-Karjalan tulevaisuus Alaotsikon 5.2. ekarjala on vuonna 2030 etevä edelläkävijä alla on todettu, kohtuullisen vaatimattomasti, että Etelä-Karjala on ottanut muutostilanteessa rohkean edelläkävijän roolin esimeriksi Eksoten perustamisessa ja kehittämisessä sekä LUT-konsernin määrätietoisessa rakentamisessa. Edelläkävijyyden näkökulmasta kommentti on kohtuullisen vaatimaton. Visio keskittyy ehkä hieman yksipuolisesti työikäiseen väestöön. Visiossa olisi perusteltua korostaa kaikenikäisten onnellisuutta, hyvinvointia ja toimintakykyisyyttä. 5.3 Edelläkävijyys on valintoja Maakunnan yleistä kehitystä kuvaavat mittarit vuodelle 2021 korostavat väkiluvun tasapainoa ja työllisyysasteen nousua/työttömien määrän vahvaa pienentymistä. Mittareissa tulisi myös näkyä terveyden ja hyvinvoinnin merkitys maakunnan kehitykselle. 6. Etelä-Karjalan kärkivalinnat Terveydenhuoltolain mukaan erikoissairaanhoito kootaan alkaen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköihin, jolla tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä. Sosiaalinen päivystys ja psykososiaalinen tuki ovat myös osa tätä kokonaisuutta. Yksikön tulee pystyä tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja sillä on oltava voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Etelä-Karjalan keskussairaala on yksi valtakunnan 12 niin sanotusta laajan päivystyksen sairaalasta. Vaikka esimerkiksi otsikon 6.1. Välitön ja välittävä ekarjala alla yhdeksi kehittämistavoitteeksi on asetettu hyvinvoinnin edistäminen, niin Etelä-Karjalan keskussairaalan asemaa laajan päivystyksen sairaalana ei ole millään tavoin huomioitu. Tällä on kuitenkin olennainen merkitys maakunnan asukkaiden hyvinvoinnille, ja itse asiassa hyvin todennäköisesti myös maakunnan väestönkehitykselle Yritteliäs ekarjala Digivoima ja uudella tavalla ajatteleminen ja toimiminen vahvistavat yhteistyötä ja luovat pohjaa kokeilukulttuureille. Ketterän

4 kehittämisen toimintakulttuuria on tuonut vahvasti esille myös Eksote strategianmukaisella toiminnalla asiakkaalle arvoa tuottaen. Tässä ovat olleet mukana useat yritys-, tutkimus- ja koulumaailman sekä järjestösektorin toimijat. Asiakaslähtöisyyden sijaan koulutuksessa olisi perusteltua puhua asiakkaalle lisäarvon tuottamisesta, jota Eksote vahvasti peräänkuuluttaa. Yritteliäs ekarjala panostaa tuloksentekijöihin: yritteliäisyys ja yrittäjämäinen asenne opastavat meitä Eksotessakin aktiiviseen ja innovatiiviseen toimintaan. Maakunnan vetovoiman ja houkuttavuuden lisääminen kuuluu myös Eksoten velvollisuuksiin. Kouluttautuminen ja erikoistuminen mahdollistuvat maakunnassa eri tavoin: Eksotella opiskelijat pääsevät kehittymään palveluintegraation maailmassa, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut kulkevat rinta rinnan yhdessä. Terveydenhuollon oppia on mahdollista saada esim. akuuttisairaalassa sekä terveys- ja hyvinvointiasemilla, kun taas sosiaalipalvelujen mielenkiintoiset toimintatavat avautuvat palvelukeskittymissä kuten lasten ja nuorten taloissa, aikuisten keskuksissa tai Iso apu -palvelukeskuksissa. Yritteliäisyyttä ovat myös liikkuvat palvelut ja tulevaisuuden koordinaatiokeskukset Kestävä ja vastuullinen ekarjala Kestävä ja vastuullinen ekarjala panostaa luontoon ja digitaalisuuteen. Esimerkiksi Eksotessa tiedolla johtaminen, toiminnanohjaus ja kansalaisten sähköiset asiointikanavat tukevat kaikki osaltaan digitaalisuuden myötätuulta. Innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksia on myös tulevassa maakunnassa pyrittävä hyödyntämään. Kansainvälinen ekarjala korostaa maakuntaa kauppapaikkana, jossa monella markkinalla on omat mahdollisuutensa. Maakunnan asukkaissa on myös maahanmuuttajia, joiden kulttuuri ja osaaminen rikastuttavat maakuntaa. Toimiva tieverkosto tukee myös Eksoten liikkuvien palvelujen toimintaa. Kansainväliset yhteydet sote-alalla mahdollistavat hyvien mallien ja käytäntöjen löytämisen toisaalta, eri puolilta maailmaa. Maakuntaohjelman indikaattoripohjainen seuranta, erilaiset arviot ja tilannekuvat kertovat osaltaan maakuntaohjelman ja maakunnassa tehdyn työn toteutumisen onnistumisesta ja jatkokehittämisen kohteista. Tj Hallitus päättää antaa edellä esitetyn mukaisen lausunnon maakuntaohjelmaluonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta.

5 Hallitus Hyväksyttiin. Valmistelija/lisätiedot: Tuula Karhula, terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja, p Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, p Merja Tepponen, kehitysjohtaja, p Minna Lignell, projektipäällikkö, p Keijo Siiskonen, hallintojohtaja, p