Kivesjärven rantaosayleiskaava Kaavaehdotuksen lausunnot ja muistutukset sekä kaavoittajan vastineet:

Transkriptio

1 1 : Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Paltamon kunnanvirastossa. Kaavaehdotukseen tuli 7 lausuntoa ja 28 muistutusta. Vastineita on käsitelty: - suunnittelukokouksessa viranomaisneuvottelussa Viranomaisten lausunnot 1.1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun maakunta kuntayhtymä toteaa, että kaava-asiakirjoissa olisi suotavaa todeta, miten aiemmassa lausunnossamme [kaavaluonnoksesta] mainittu ja maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu vaarantuneen putkilokasvin (Horkkakatkero) esiintymä on huomioitu suunnittelussa tai onko esiintymä mahdollisesti jo hävinnyt. Vastine: Asiasta on oltu yhteydessä Kainuun ympäristökeskukseen. Esiintymästä ei löydy tietoja. Kainuun maakunta kuntayhtymän mukaan kohde on tuhoutunut (viranomaisneuvottelu ). Kaavoittajan huomio: MY-merkintä pois ko. kohdalta. 1.2 Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus toteaa, että hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä on keskusteltu aiemmin suunnittelutyöryhmä palavereissa. 1) Talousjätevesiasetus ja kunnan rakennusjärjestys ohjaavat talousvesien käsittelyä. Kaavamerkinnän teksti voisi olla muodossa: Jätevesien käsittely on toteutettava talousjätevesiasetuksen ja kunnan rakennusjärjestyksen edellyttämällä tavalla. Vastine: Lisätään ko. teksti. 2) Suojeltava rakennus/rakennusryhmä kohteiden tarkistus lienee vielä kesken. Kohteet on tarkistettava ennen ehdotuksen hyväksymistä. Vastine: Inventointimaastokäynnit on tehty ja kaavaehdotuksen kohteet on ko. inventoinnin mukaiset. Kohteista on kohdekuvaukset kaavaselostuksessa (Kohteen 210 kuvaus puuttuu, saadaan aluearkkitehdiltä). Raportti ja inventointikortit valmistuvat myöhemmin. 3) Selostuksen liitteeksi on hyvä lisätä muistiot ja kokouspöytäkirjat. Vastine: Huomioidaan.

2 2 1.3 Kainuun museo Rakennusperintökohteet Kainuun museo toteaa, että joitakin aiemmassa luonnoksessa olleita kulttuurihistoriallisia kohteita on poistettu kaavaehdotuksesta. Kohteet on poistettu aluearkkitehdin tarkistusten perusteella. Kainuun museolla ei ole huomautettavaa poistoista. 1) Suojeltava rakennusryhmä merkinnän tekstissä sanat arvokas rakennus olisi hyvä korvata sanoilla arvokas rakennusryhmä tai pihapiiri. Vastine: Korjataan. 2) Kaavakartan teksti sr (210) tulisi siirtää siten, ettei se jää valtatiemerkinnän alle. Vastine: Siirretään. Muinaismuistokohteet Kainuun museo toteaa, että kaava-alueella sijaitsee kolme muinaismuistolain 295/63 suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä, kaksi kivikautista asuinpaikkaa sekä yksi tervahauta. Kohteet on huomioitu kaavassa asianmukaisesti. 1.4 Museovirasto Ei huomautettavaa. 1.5 Metsäkeskus, Kainuu Ei huomautettavaa. 1.6 Tiehallinto 1) Oulu-Kajaani valtatien 22 yhteydestä puuttuu kaavakartassa vt -teksti.. Vastine: Merkintä lisätään kaavakarttaan. 2) Eri tieluokkien viivanpaksuuksia olisi syytä selventää kaavakartan ja kaavamerkintöjen välillä. Vastine: Huomioidaan. Yhdystiet varustetaan merkinnällä yt. Pääsyteiden karttamerkintää tutkitaan. Määräyksiin lisätään pääsytien kohdalle informatiivinen lisäys ohjeellinen. 1.7 Ratahallintokeskus Kaavaluonnosvaiheessa Ratahallintokeskuksen esiin ottamat seikat on huomioitu kaavaehdotusta laadittaessa. Ei huomautettavaa.

3 3 2 Yksityisten henkilöiden ja maanomistajien muistutukset 2.1 Juntunen Teuvo, Ahola 13:71 Ko. tilalle kaavaehdotuksessa osoitetun uuden rakennuspaikan lisäksi halutaan yksi uusi asuinrakennuspaikka, metriä rantaviivasta. Vastine: Toivottu paikka sijoittuu rantavyöhykkeelle, jota koskee rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys. ssa on kantatilan määrittelyn ajankohtana vuotta 1969, joka on rantakaavalain voimaanastumisvuosi. Rakennuspaikkojen osoittamisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin mitoitusperiaatteisiin. Tilan 13:71 kantatila on 13:24. Kantatilalla on muunnettua rantaviivaa yhteensä 1224 metriä. Kantatilan alueella käytettävä mitoitusarvo (4 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti; luontoselvityksessä ko. rannat ovat rantaa, jonka rakentamisessa on luontoarvot huomioitava) tuottaa laskennallisen rakennusoikeuden Kantatilan alueella on yksi oleva asuinrakennuspaikka. Näin jäljellä oleva rakennusoikeus on 3.90, pyöristyksen jälkeen neljä paikkaa. Jäljellä oleva rakennusoikeus on jaettu kantatilan nykytiloille niiden laskennallisten rakennusoikeuksien suhteessa (muunnettu rantaviiva x paikallinen mitoitusarvo). Aholan 13:71 laskennallinen rakennusoikeus on Koska tilalla ei ole olevia rakennuspaikkoja, kaavaehdotuksessa on osoitettu yksi uusi rakennuspaikka. Kantatilaselvityksen perusteella tilalle 13:71 ei tule toista uutta rakennuspaikkaa. Kantatilan toisen tilan Ahteen 13:77 uudet rakennuspaikat (3) on jätetty merkitsemättä maanomistajan toivomuksesta kaavakarttaan, mistä on maininta kantatilataulukossa. (Mitoitusperiaatteen muutos kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Suunnittelukokouksessa on sovittu, että kantatilan kohdalla laskennallinen kokonaisrakennusoikeus ilmaistaan yhdellä desimaalilla. Ei vaikutusta tilan rakennusoikeuksiin.) 2.2 Hartikainen Pentti ja Pirkko, Korteniemi 8:86 Kaavaehdotuksessa loma-asuinpaikaksi (RA) merkityn olevan rakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos vakituisen asumisen paikaksi (AP). Peruste: Muistutuksen tekijät ovat muuttaneet vapaa-ajan asuntoonsa pysyvästi jäätyään eläkkeelle. Vesi saadaan omasta kaivosta. Nykyinen asuinkerrosala on 49 m2 ja sauna 16 m2. Vastine: Rakennuspaikan sijainti tukee käyttötarkoituksen muutosta. Rakennuspaikka sijoittuu olevan asutuksen yhteyteen, hyvien liikenneyhteyksien varrella (valtatie 22 Oulu-Kajaani). Haetun kaavamerkinnän AP (pientalovaltainen asuinalue) määräyksissä viitataan voimassa olevan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiin. Rakennusjärjestyksestä johtuva asuinrakennuspaikan tontin minimikoko on m2, ja asuinrakennuksen vähimmäisetäisyys rantaviivasta on 50m. Olevan tontin pinta-ala on m2, asumiseen haettavan rakennuksen etäisyys rantaviivasta noin 30m.

4 4 Käyttötarkoitusmuutoksen perusteina käytetään yhdyskuntarakenteellisesti edullista sijaintia sekä MRL 116 mukaista minimitonttikokoa. Käyttötarkoitus voidaan muuttaa. 2.3 Väyrynen Seppo, Kujalannokka 9:41 Ko. tilalle lomarakennuspaikka (RA) maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) sijaan. Vastine: Toivottu paikka sijoittuu rantavyöhykkeelle, jota koskee rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys. ssa on kantatilan määrittelyn ajankohtana vuotta 1969, joka on rantakaavalain voimaanastumisvuosi. Rakennuspaikkojen osoittamisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin mitoitusperiaatteisiin. Tilan 9:41 kantatila on 9:20. Kantatilalla on muunnettua rantaviivaa yhteensä 294 metriä. Kantatilan alueella käytettävät mitoitusarvot tuottavat laskennallisen rakennusoikeuden 1.40 rakennuspaikkaa. Kantatilan alueella on kaksi olevaa lomarakennuspaikkaa (paikat tiloilla 1:42 ja 1:45). Näin kantatilan alueella ei ole jäljellä rakennusoikeutta, eikä kaavaehdotuksessa ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. (Mitoitusperiaatteen muutos kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Suunnittelukokouksessa on sovittu, että kantatilan kohdalla laskennallinen kokonaisrakennusoikeus ilmaistaan yhdellä desimaalilla. Ei vaikutusta tilan rakennusoikeuksiin.) 2.4 Haataja Taisto, Metsäranta 10:16 1a) Metsäranta 10:16 omistaa kokonaan Erkki Haatajan kuolinpesä, Haatajanniemen palstalla ei ole kahta omistajaa (kantatilataulukko 110 a-c). Liitteenä virkatodistus. (Toisilla osuuksilla omistajaksi merkitty Anna Riitta Haataja on Erkki Haatajan vaimo, ja kuollut tätä ennen.) Vastine: maanomistajatiedot on saatu maanmittauslaitokselta. Ei vaikuta tilan rakennusoikeuksiin. 1b) Ko. tilalle olisi saatava yksi uusi asuinrakennuspaikka lisää (liitekartta: kaavaluonnoksen muistutus). Perusteet: rantaviivaa on tilalla 579 metriä. Naapuritila on saanut viiden olevan lisäksi yhden uuden asuinrakennuspaikan lisää. Vastine: Toivottu paikka sijoittuu rantavyöhykkeelle, jota koskee rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys. ssa on kantatilan määrittelyn ajankohtana vuotta 1969, joka on rantakaavalain voimaanastumisvuosi. Rakennuspaikkojen osoittamisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin mitoitusperiaatteisiin, samoin muunnetun rantaviivan laskemisessa koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin periaatteisiin. Tila 10:16 on samalla kantatila. Kantatilalla on muunnettua rantaviivaa yhteensä 412 metriä. Kantatilan alueella käytettävä mitoitusarvo (6 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti; tavanomainen ranta) tuottaa laskennallisen rakennusoikeuden Kantatilan alu-

5 5 eella on yksi oleva asuinrakennuspaikka. Näin jäljellä oleva rakennusoikeus on 1.47, pyöristyksen jälkeen yksi paikka. Kaavaehdotuksessa on osoitettu olevan paikan lisäksi näin yksi uusi rakennuspaikka. Mitoitusperiaatteen muutos kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Suunnittelukokouksessa on sovittu, että kantatilan kohdalla laskennallinen kokonaisrakennusoikeus ilmaistaan yhdellä desimaalilla (kantatilataulukossa on käytetty kuitenkin kahden desimaalin tarkkuutta, kun kantatilan rakennusoikeutta on jaettu nykytiloille.) Näin ko. kantatilan rakennusoikeus on 2.5, pyöristyksen jälkeen 3 rakennuspaikkaa. Kaavaehdotuksessa on osoitettu olevan paikan lisäksi näin yksi uusi rakennuspaikka. Mitoitusperiaatteen tarkistuksen jälkeen tilalle 10:16 voidaan osoittaa yksi uusi paikka lisää. Muistutuksessa on toivottu asuinrakennuspaikkaa, kaavaluonnokseen jätetyn muistutuksen mukaiseen paikkaan. Esitetty paikka on maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, mutta sijoittuu olevan lomapaikan viereen. Asiasta on oltu yhteydessä maanomistajaan. Osoitetaan uusi rakennuspaikka maanomistajan esittämään paikkaan. Rakennuspaikka osoitetaan kuitenkin lähiympäristön maankäytön mukaisesti lomapaikkana. 2) Metsärannan 10:16 muunnetun rantaviivan metrimäärissä virheellisyyttä. Peruste: Rantaviiva on osuudella 110c lähes suora. Vastine: Muunnetun rantaviivan laskemisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin periaatteisiin. Muunnetun rantaviivan määrä on tarkistettu jo kaavaluonnoksesta jätetyn muistutuksen yhteydessä ja todettu virheettömäksi. 2) Metsärannan 10:16 muunnettuun rantaviivaan pitäisi laskea sen edessä olevan tilan 878:12 rantaviiva, koska ko. yhteisalue ei yllä rantaan saakka, vaan rantaan jää noin 30 m kaista Metsärannan tilaa. Vastine: Kiinteistö 878:12 ulottuu rantaviivaan asti. Kiinteistön muunnettua rantaviivaa ei näin lasketa Metsärannan 10:16 hyväksi. 2.5 Konttinen Nestori, Virpelä 3:33 1) Uusi (loma)rakennuspaikka Eteissaareen (karttaliite1). 2a) Uusi (loma)rakennuspaikka Hangonsaareen (karttaliite2). Vastine: Toivotut paikat sijoittuvat rantavyöhykkeelle, joita koskee rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys. ssa on kantatilan määrittelyn ajankohtana vuotta 1969, joka on rantakaavalain voimaanastumisvuosi. Rakennuspaikkojen osoittamisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin mitoitusperiaatteisiin. Tilan 3:33 kantatila on 3:12. Kantatilalla on muunnettua rantaviivaa yhteensä 6077 metriä ja lisäksi saaripinta-alaa (<20ha) 6.20 ha. Kantatilan alueella käytettävät mitoitusarvot (mukana

6 6 saarimitoitus 1 rakennuspaikka / 3ha) tuottavat laskennallisen rakennusoikeuden Kantatilan alueella on seitsemän olevaa rakennuspaikkaa (neljä lomapaikkaa ja kolme asuinpaikkaa). Näin jäljellä oleva rakennusoikeus on 17.90, pyöristyksen jälkeen 18 paikkaa. Jäljellä oleva rakennusoikeus on jaettu kantatilan nykytiloille niiden laskennallisten rakennusoikeuksien suhteessa. Virpelän 3:33 laskennallinen rakennusoikeus on Tilalla on kaksi olevaa rakennuspaikkaa. Näin jäljelle jäävä rakennusoikeus on viisi uutta rakennuspaikkaa, jotka on osoitettu kaavaehdotuksessa. Kantatilaselvityksen perusteella tilalle 3:33 ei ole osoitettavissa uusia rakennuspaikkoja kaavaehdotuksessa merkittyjen viiden paikan lisäksi. Uudet rakennuspaikat on osoitettu Änätinselälle mantereen puolelle (kolme paikkaa; yksi asuin- ja kaksi lomapaikkaa) ja Hangonsaareen (kaksi lomapaikkaa) (Mitoitusperiaatteen muutos kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Suunnittelukokouksessa on sovittu, että kantatilan kohdalla laskennallinen kokonaisrakennusoikeus ilmaistaan yhdellä desimaalilla. Ei vaikutusta tilan rakennusoikeuksiin.) 2b) Jos 2a:n mukaista uutta paikkaa ei voida osoittaa, niin kaavaehdotuksessa Juurikkaselälle osoitetun rakennuspaikan siirto esityksen 2a mukaiselle paikalle, Juurikkalahteen (karttaliite 3). Vastine: Saarissa, kuten muuallakin kaava-alueella, on noudatettu periaatteetta, jossa rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan ryppäisiin, jolla on turvattu riittävä yleisesti käytettävissä oleva vapaa ranta sekä rakennuspaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteen ja kunnallistekniikan kannalta edullisesti. Esitetty rakennuspaikan siirto on ristiriidassa ko. periaatetta vastaan. Siirto tuottaisi kaksi yksinäispaikkaa. Kaavoittajana esitän, että rakennuspaikka säilytetään kaavaehdotuksen osoittamalla paikalla toisen tilalle osoitetun uuden paikan vieressä. Lisätieto: Oltu yhteydessä maanomistajaan (aluearkkitehti). Eteissaaren esitetty paikka on ensisijainen (muistiinpanot). Kaavoittajan esitys: Tutkitaan siirtomahdollisuus. Kysytään vielä maanomistajalta. Jos siirto on yksi paikka, ei siirretä. Jos molemmat, siirretään. Oltu yhteydessä maanomistajaan, siirretään molemmat rakennuspaikat Eteissaareen. Yleisempi muutosperiaate: 1) Säilytetään kaavaratkaisu niiden maiden osalta, joilta ei ole tullut muistutusta. 2) Tutkitaan siirtomahdollisuudet (ryhmitykset) niiden maiden kesken, joista tullut muistutus. 3) Paikat osoitetaan vähintään pareittain (milloin se on ylipäänsä mahdollista). 2.6 Karppinen Eeva, Vierelä 16:48 Esitys: Lomarakennuspaikan osoittaminen ko. tilalle. Perusteet: Muistuttaja on maksanut koko ajan veroa rantarakennuspaikan mukaan. Muistuttajalla on nykyisellään mökki toisen maalla

7 7 Syrjälä 16:17 tilalla, joka on kuitenkin sieltä purettava, koska Syrjälästä ei ole mahdollista saada sille omaa tonttia ja mökki on vanha. Vastine: Syrjälä 16:17: Kantatila 17:17, kantatilalla ei muita tiloja. Laskennallinen mitoitus Kaksi olevaa asuinrakennusta. Toinen on muun asumisen yhteyteen sijoittuvana asuinrakennuspaikkana merkitty ko. mökki. Vierelä 16:48: Tilan kantatila on 16:18. Kantatilalla muunnettua rantaviivaa 191 metriä, ja laskennallinen rakennusoikeus on Kantatilan alueella on yksi oleva asuinrakennuspaikka. Kantatilalla ei ole näin jäljellä rakennusoikeutta. (Mitoitusperiaatteen muutos kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Suunnittelukokouksessa on sovittu, että kantatilan kohdalla laskennallinen kokonaisrakennusoikeus ilmaistaan yhdellä desimaalilla. Ei vaikutusta tilan rakennusoikeuksiin.) Kaavoittajan huomiot: 16:48 ja 16:47: Oleva asuinrakennuspaikka on merkitty rakennustiedoissa Vierelän tilalle 16:48. Rakennuspaikka korjataan kantatilataulukkoon sijoittuvaksi tilalle Pölkkypuro 16:47. Pölkkypuron kantatila on sama kuin tilalla 16:48 eli 16:18. Oleva rakennuspaikka siirtyy kantatilan sisällä, ei vaikutusta kantatilan 16:18 rakennusoikeuteen (ks. yllä). Syrjälä 16:17: Korjataan olevat paikat yhdeksi olevaksi. Kaksi paikkaa vierekkäin, jolloin katsotaan yhtenä (rakennustietojen asuinrakennus ja lomarakennus). Syrjälässä ei ole siirrettävää. Yleinen linjaus: olevia rakennuspaikkoja ei siirretä tilojen välillä, vain laskennallisia rakennusoikeuksia (rakennuspaikkoja) maanomistajan sitä esittäessä, ja laskennallisen rakennusoikeuden omistajan antaessa siirtoon kirjallisen suostumuksen. 2.7 Metsähallitus / Jorma Siira Luonnosvaiheessa jättämämme muistutus on jäänyt ilmeisesti käsittelemättä tiedonkulkukatkoksen takia. Vastine: Muistutus on lähetetty sähköpostilla , muttei ole tullut muiden muistutusten mukana koottuna kunnasta. Jorma Siira on lähettänyt maanomistajakyselyyn päivätyn vastauksen, jossa on toivonut tilalle 10:1 rakennusoikeutta ja tuolloin tilalle 12:79 omarantaista lomarakennusoikeutta. Hän on käynyt lisäksi kaavoittajan toimistolla , jolloin tarkentanut tilaa 12:79 koskevan toiveensa tien varteen sijoittuviksi 1-2 asuinpaikaksi. Edellä mainitut toiveet ovat olennaisissa kohdissaan samansisältöisiä kaavaluonnoksesta annetun muistutuksen kanssa. Kaavaehdotuksen muistutus toistaa kaavaluonnoksen muistutuksen sisällön. Tiloja 10:1 ja 12:79 koskevat toiveet on huomioitu kaavaluonnosta tehtäessä. 1) Paltamon valtionmaa 10:1 Esitys: Ko. tilalle olisi osoitettava ainakin yksi lomarakennuspaikka.

8 8 Peruste rantaviiva yleiskaava alueella on 260 metriä. Palsta jatkuu kaava-alueen ulkopuolella, jossa mittaa on 170 metriä. Yhteensä tilalla on rantaviivaa 430 metriä. Palstan syvyys on keskimäärin 50 metriä. Tarkoitus käyttää muutaman hehtaarin suuruista maa-aluetta luonnonsuojelualueiden vaihdossa. Vaihdoissa on usein tärkeää osoittaa korvaavaa rakennusoikeutta. Vastine: Toivottu paikka sijoittuu rantavyöhykkeelle, jota koskee rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys. ssa on kantatilan määrittelyn ajankohtana vuotta 1969, joka on rantakaavalain voimaanastumisvuosi. Rakennuspaikkojen osoittamisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin mitoitusperiaatteisiin. Vain kaava-alueella olevien palstojen ja palstan osien rantaviivat huomioidaan kantatilaselvityksessä. Muistuttaja tarkoittanee rantaviiva-arvioissaan muunnetun rantaviivan pohjana käytettäviä ns. suurpiirteisiä rantaviivoja. Tila 10:1 on oma kantatilansa. Kantatilalla on muunnettua rantaviivaa yhteensä metriä (todellista rantaviivaa 549 metriä, ja ns. suurpiirteistä noin 260 metriä, josta saadaan muunnetturantaviiva huomioiden lahden leveys, alle 50m (kerroin ¼). Kantatilan alueella käytettävä mitoitusarvo (4 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti; luontoselvityksessä ko. rannat ovat rantaa, jonka rakentamisessa on luontoarvot huomioitava) tuottaa laskennallisen rakennusoikeuden 0.27, joka on pyöristettynä 0 rakennuspaikkaa. Tilalla ei ole olevia rakennuspaikkoja, eikä myöskään jäljellä olevaa rakennusoikeutta. Esitettyä rakennuspaikkaa/paikkoja ei voida osoittaa. 2) 12:79 Kirjola, Oulu-Kajaani tienvarren palsta Esitys: Kaavaan osoitetaan ko. tilalle pienehkö, muutaman rakennuspaikan AP-alue. Peruste: Kivesjärven pohjoispuolelle, ko. tilan välittömään läheisyyteen näyttää kaavassa muodostuvan kylämäinen pientalojen alue. Myös muualla Kivesjärven Ja Oulu-Kajaani tien välisessä maastossa on runsaasti ympärivuotista asutusta. Vastine: Toivotut paikat eivät sijoitu rantavyöhykkeelle, eikä niitä koske rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys, vaan ko. paikkojen osoittamisessa perusteena ovat ennen kaikkea yhdyskuntarakenteelliset näkökohdat. Kaavaluonnosta tehdessä on katsottu, että esitetyt paikat jäävät juuri olevien kahden tihentymän, aseman seudun ja Kivesjärven luoteispään tihentymän väliseen nykyisellään rakentamattomaan jaksoon Oulu-Kajaani tienvartta. Tehty maastotarkistus Osoitetaan muistuttajan esittämä, rantamitoituksesta riippumaton AP-rakentamisalue. Ko. rakentamisalueelle osoitetaan kolme rakennuspaikkaa. 2.8 Samuli Heikkinen 1) Suviranta 12:25 ja Saristo 12:48

9 9 1a) Kaavassa osoitettujen asuinpaikkojen (AP) kaavamerkinnän muuttaminen merkinnäksi AM (maatilojen talouskeskusten alue). Peruste: Toimivat tällä hetkellä metsätiloina, vaikkakaan ei maatiloina. Kaavan periaatteiden mukaisesti olisi turvattava myös edellytykset toiminnan uudelleen käynnistämiseen maatalouden ja liitännäiselinkeinojen osalta. Vastine: Ko. käyttötarkoitusmuutoksessa maatilojen talouskeskukseksi ratkaisevat rakennuskannan käytettävyys esitettyyn käyttötarkoitukseen sekä se, ettei maanomistaja vastusta muutosta. Maanomistaja esittää käyttötarkoituksen muuttamista. Maanomistajahaastattelu : Maanomistaja on ensisijaisesti huolissaan olevien rakennusten korvausmahdollisuudesta uusilla esim. palon tapahtuessa, haluaa säilyttää myös mahdollisuuden tulevaisuudessa AM-käyttöön. Suunnittelukokous : Käyttötarkoitus muutettavissa myös poikkeamisella, jos haettu toiminta käynnistyy. Tehty maastotarkistus ja oltu yhteydessä vielä maanomistajaan. Tilan 12:48 rakennuspaikka muutetaan AM-paikaksi ja tilan 12:25 rakennuspaikka säilytetään kaavaehdotuksen mukaisesti AP-merkinnällä. 1b) Kantatilaselvityksessä on virheellisesti otettu huomioon käytettynä rakennusoikeutena myös vuotta 1969 ennen olemassa olleet rakennuspaikat. Määritetyn ajankohdan [kantatilojen leikkausvuosi] jälkeen erotetut rakennuspaikat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi, joka kohdistuu nykyisiin tiloihin aiemmin saadun hyödyn suhteessa. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2005, Rantarakentamisen poikkeamisharkintaan liittyviä erityispiirteitä). Muistuttaja vaatii rakennusoikeuden korjaamista vastaamaan ko. tilannetta. Vastine: Käytettynä rakennusoikeutena huomioidaan kaavanlaatimisajankohtana olevat rakennuspaikat, ei vain leikkausvuoden jälkeen erotettuja, mikä on oikeusistuimissa (KHO) koeteltu käytäntö. 1c) Esitys: Kaavamerkintään M liittyvien kaavamääräysten tarkistamista niin, että MRL 72.3 mukainen rakentaminen rantavyöhykkeellä M yleiskaavamerkityllä alueella sallitaan. Vastine: Kaavaehdotuksen M kaavamerkintä: MRL 43.2 :n perusteella määrätään, että alueella saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia ja että rakennuksia ei saa sijoittaa 200 metriä lähemmäksi rantaa. Määräys tarkentuu muotoon: MRL 43.2 :n perusteella määrätään, että alueella saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Rakennuksia ei saa sijoittaa rantavyöhykkeelle. Rantavyöhykkeen rakentamisrajoitus koskee vain rakennuksia, ei maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennelmia. 2) Suviranta II 12:32

10 10 2a) Ko. tilalle ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu rakennuspaikka merkinnällä AP (pientalovaltainen asuntoalue) esitettyyn paikkaan (liitekartta). Vastine: Toivottu paikka sijoittuu rantavyöhykkeelle, jota koskee rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys. ssa on kantatilan määrittelyn ajankohtana vuotta 1969, joka on rantakaavalain voimaanastumisvuosi. Rakennuspaikkojen osoittamisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin mitoitusperiaatteisiin. Tila 12:32 on oma kantatilansa. Kantatilalla ei ole muunnettua rantaviivaa, jolloin tilalla ei ole rakennusoikeutta. Kantatilan alueella ei olevia rakennuspaikkoja. Kantatilaselvityksen perusteella tilalle 12:32 ei voida osoittaa rakennuspaikkoja. 2a1) Suvirannan tilan edessä oleva kapea ranta-alue on saman omistajan tilaa 12:48. Suvirannan 12:32 edessä oleva tilan 12:48 palstan (taulukko 154b) rantaviiva on huomioitu saman omistajan tilan 12:48 rantaviivana. Kaavaehdotus: Tilalla 12:48 on muunnettua rantaviivaa yhteensä 137 metriä, joka on tuottanut laskennallisen tilakohtaisen rakennusoikeuden Tilan alueella on yksi oleva asuinrakennuspaikka. Näin tilakohtainen vertailuluku on Tilan 12:48 kantatila on 12:35. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus on 7.55, pyöristettynä 8 rakennuspaikkaa. Kantatilalla on kaksi olevaa rakennuspaikkaa, jolloin jäljellä oleva rakennusoikeus on 6 rakennuspaikkaa. Jäljellä oleva rakennusoikeus on jaettu kantatilan nykytiloille niiden jäljellä olevien tilakohtaisten vertailulukujen mukaan, jolloin tilalle ei ole tullut uutta rakennuspaikkaa. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehty kantatiloja 12:35 ja 12:22 koskenut tarkistus (ks. muistutus 8, kohta 4a): Tilan 12:48 kantatila on 12:35. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus on 5.13, pyöristettynä 5 rakennuspaikkaa. Kantatilalla on kaksi olevaa rakennuspaikkaa, jolloin jäljellä oleva rakennusoikeus on 3 rakennuspaikkaa. Jäljellä oleva rakennusoikeus on jaettu kantatilan nykytiloille niiden jäljellä olevien tilakohtaisten vertailulukujen mukaan, jolloin tilalle ei ole tullut uutta rakennuspaikkaa. (Mitoitusperiaatteen muutos kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Suunnittelukokouksessa on sovittu, että kantatilan kohdalla laskennallinen kokonaisrakennusoikeus ilmaistaan yhdellä desimaalilla. Ei vaikutusta tilan rakennusoikeuksiin.) Tilan 12:48 ko. palstan (154b) muunnettu rantaviiva on 43 metriä, ja laskennallinen rakennusoikeus Ko. rantaviivan laskeminen tilan 12:32 (tila on ns. takamaa, ei muuta rantaviivaa) eduksi ei anna myöskään uutta rakennuspaikkaa. (Mitoitusperiaatteen muutos kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Suunnittelukokouksessa on sovittu, että kantatilan kohdalla laskennallinen kokonaisrakennusoikeus ilmaistaan yhdellä desimaalilla. Ei vaikutusta tilan rakennusoikeuksiin.)

11 11 2a2) M-alueen MRL 43 2:n kaavamääräykset rajoittavat Suviranta II:n MRL 72 3:n nojalla rantavyöhykkeellä olevaa rakennusoikeutta. Vastine: MRL 72 3 koskee maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista. Alueelle voidaan antaa MRL 43 2:n mukainen rakentamisrajoitus, joka on yksi rantayleiskaavan ohjauskeinoista. Tällöin alueen mahdollinen rantarakennusoikeus on tilakohtaisesti siirretty rakentamisen salliville alueille (A-1-, MA-, AP-, RA- ja RM-alueille). Ks. myös kohta 1c. 2a3) Rakentamattoman kantatilan perusrakennusoikeus tulisi huomioida, perusrakennusoikeus katsota maan kohtuulliseksi hyötykäytöksi (esim. Rantayleiskaava, MTK R.Y. julkaisuja N:o 130, 1994). Useissa yleiskaavoissa ei-omarantaisen kantatilan rakennusoikeus on katsottu yhdeksi rakennuspaikaksi, mikäli tekniset edellytykset ovat olemassa. Tätä on perusteltu nimenomaan maanomistajien tasapuolisella kohtelulla. Muistuttaja viittaa pintaalaperustaiseen rakennusoikeuteen (rakennuspaikkamäärä) ja sen käyttöön tapauksissa, jossa se tuottaa ko. tilalle enemmän rakennusoikeutta kuin rantarakennusoikeus. Vastine: Rantaosayleiskaavassa on kysymys keskeisesti rantavyöhykkeelle sijoittuvana rakentamisen järjestämisestä. Tällöin keskeisenä rakennusoikeuden tuottavana suureena on rantaviiva, tarkemmin muunnettu rantaviiva. ssa olevat maat sijoittuvat pääsääntöisesti rantavyöhykkeelle, jolloin niiden rakennusoikeus on määritetty tilojen rantaviivan mukaan. Kivesjärven rantayleiskaavassa rakennusoikeus määräytyy rantaosayleiskaavan raportissa Tavoitteet ja mitoitus yksityiskohtaisemmin kuvatulla tavalla. Ko. käytäntö on oikeusistuimissa koeteltu. Kaavassa ei ole osoitettu rantavyöhykkeelle rantamitoituksesta ja laskennallisesta rakennusoikeudesta riippumattomia rakennuspaikkoja. Rantavyöhykkeen ulkopuolelle on osoitettu rantamitoituksesta riippumattomia rakennuspaikkoja yhdyskuntarakenteellisin perustein. 2a4) Ko. rakennusoikeuden tulkinta perustuu myös vakiintuneen verotuskäytännön mukaiseen tulkintaan, jossa oma ranta on katsottu olevan kyseessä myös silloin kun rakennuspaikka ja sen edessä oleva rantarakentamiseen soveltumaton kapea ranta-alue ovat saman omistajan omistuksessa vaikka ne olisivat eri kiinteistöä. Vastine: Vaikka tila 12:32 katsottaisiin laskennallisesti omarantaisena, eli edessä olevan tilan 12:48 rantaviiva sille rakennusoikeutta muodostavana, tilan rakennusoikeus (rakennuspaikat) eivät muuttuisi (yllä kohta 2a1). 2a5) Rakennusoikeus (rakennuspaikka) esitetään sijoitettavaksi olevan rakennuspaikan (kaavaehdotuksessa AP ) viereen, peitteisen ja rakennetun rannan (sähkölinja ja venevalkamapengerryksiä) taustamaastoon n. 170 metrin päähän rantaviivasta olevan tien ja sähkölinjan tuntumaan (liitekartta). Vastine: Tilalla ei ole rakennusoikeutta sijoitettavaksi.

12 12 2b) Esitys AP-alueen rakennuspaikan rakennusoikeuden nostamista korkeammaksi kuin 250 m2. RA-paikan rakennusoikeutta on nostettu 200 m2:iin. AP-alueen rakennusoikeus on siten alhainen suhteessa lomarakennuspaikkaan. Vastine: Ko. rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta ei määritellä kaavassa, vaan se määritellään voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä. AP-merkinnän kaavamääräys: Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Kaavaehdotuksen kaavamääräykset ovat muuttuneet tältä osin kaavaluonnoksessa olleista. Uuden rakennusjärjestyksen valmistelutyöhön liittyen muistuttajan kannattaa olla yhteydessä kuntaan. 3) Uutela 12:77 Poronsaaren palsta (kantatilataulukko 24d) 3a1) Esitys: Ko. tilan Poronsaaren palstan kaavamerkinnän muuttaminen MY-merkinnästä M- merkintään. Peruste: MY-merkintä rajoittaa maankäyttöä, koska siinä on velvoite maisematyöluvasta. Toimenpidekielto koskee merkittävää osaa tilan kaava-alueella olevasta metsätalousmaasta. Kaavan tavoitteena on kuitenkin maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen ja edistäminen. Vastine: Aiempien kaavojen oikeuspäätökset huomioiden on pyritty kiinnittämään erityistä huomioita luonto- ja maisema-arvoihin sekä saariin. Saarten merkitys järvimaisemassa ja luonnossa on huomioitu sekä alimmalla mitoitusarvolla, syntyneiden rakennusoikeuksien siirroilla mannermaalle että harjoitettavaa maa- ja metsätaloutta ohjaavalla ja rajoittavalla merkinnällä MY. MY-merkintä ei kiellä maa- ja metsätalouskäyttöä. 3a2) Rantaviivan mitoitusarvon palauttaminen aiemman luonnoksen mitoitusarvoon 5, kuten kaavan aiemmassa vaiheessa. Peruste: Ko. mitoituslukua on käytetty alueilla, joilla on erityisiä luontoarvoja ja tilalta ei ole luontoselvityksessä inventoitu näitä. Poronsaari on kooltaan iso, yli 50 ha, jota tarkastellaan kaavassa mitoituksellisesti mannerrantana (saari > 20 ha), jolloin olisi käytettävä mannerrantojen mukaista mitoitusarvoa. Vastine: Ks. edellinen kohta. Lehminiemen palsta (kantatilataulukko 24a) 3b1) Esitys M-alueen kaavamerkinnän muuttaminen siten, että hajarakennusoikeus rantavyöhykkeen ulkopuolella säilytetään. Nykyinen merkintä on rajoittava. Vastine: Muutos kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, suunnittelukokous : Kaavaan merkitään näkyviin rantavyöhyke. M-alueen kaavamääräys tarkentuu muotoon: MRL 43.2 :n perusteella määrätään, että alueella saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Rakennuksia ei saa sijoittaa rantavyöhykkeelle.

13 13 M-alueelle rantavyöhykkeen ulkopuolella saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Muu rakentaminen (esim. asuinrakentaminen) vaatii kaavasta poikkeamisen. 3b2) Ko. palstalle rakennusoikeutta kaavamerkinnällä AP (pientalovaltainen asuntoalue). Lehminiemen palsta sijaitsee rantavyöhykkeen ulkopuolella. Vastine: Toivottu alue ei sijoitu rantavyöhykkeelle, eikä sitä koske rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys, vaan ko. paikkojen osoittamisessa perusteena ovat ennen kaikkea yhdyskuntarakenteelliset näkökohdat. Esitetty rakentamisalue sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Naapuriin on osoitettu jo rakennuspaikka samoin perustein. Esitetty rakentamisalue osoitetaan. Ollaan yhteydessä muistuttajaan vielä tarkemmasta rakennuspaikkamäärästä. Muistuttajan kanssa on keskusteltu 28:9.2005: Muistuttajan toive: Ainakin yksi rakennuspaikka. Maastotarkistus on tehty alueelle Osoitetaan kaksi asuinrakennuspaikkaa. Nuottiniemen palsta (kantatilataulukko 24b) 3c) Selvitys käytetystä muunnetun rantaviivan mitoitusmenetelmästä, sekä perusteltu selvitys sen soveltamisesta kyseisessä tapauksessa. Mitoituksen tarkistaminen tarpeen mukaan. Palstan todellinen rantaviiva on 81 m, mutta muunnettua rantaviivaa ainoastaan 39m. Tavoitteet ja mitoitus osassa esitetty laskentaperiaate näyttäisi edellyttävän vähintään ¾-kertoimen käyttöä ko. rantaviivan osalla. Vastine: Rantaviiva on tarkistettu. Palstan todellinen rantaviiva on 81 m kuten kantatilataulukossa jo mainittua, mutta muunnettua rantaviivaa 65 m. Muunnettu rantaviiva korjataan kantatilataulukkoon. Ko. palsta kuuluu tilaan 12:77, jonka kantatila on 12:35. Korjauksella ei ole vaikutusta rakennusoikeuksiin. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus olisi ollut ennen korjausta 4.98, korjauksen jälkeen (Luvut kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyn kantatiloja 12:35 ja 12:22 koskeneen korjauksen mukaisia; muistutus 8, kohta 4a) 4) Kantatilataulukossa oleva virheellisyys 4a) Virheellisyyden korjaus, mitoituslukujen ja rakennusoikeuden vastaava muutos: Tilan Kirjola 12:79 palsta Kirjavaisenniemi (taulukko 20b) kuuluu omaan kantatilaansa Kirjola 12:22 tarkasteluvuonna 1969, ei siis emätilaan Uutela 12:35, kuten kantatilataulukossa virheellisesti esitetään. Tilan Kirjola 12:79 palsta Lehminiemi kuuluu kuitenkin emätilaan Uutela 12:35. Vastine: Kantatilat perustuvat maanmittauslaitokselta saatuun aineistoon. Map Infossa ja taulukossa kantatila 12:35.

14 14 Aineisto on tarkistettu tältä osin. Saadussa aineistossa on ollut virhe, tilanne on muistuttajan esittämän mukainen. Kantatilataulukkoon tehdään ko. korjaus. Kaavakartassa huomioidaan mahdolliset rakennuspaikkamuutokset. Muutoksessa siirtyy Kirjolan 12:79 Kirjavaisenniemen palsta kantatilan Uutela 12:35 alta kantatilalle 12:22. Kantatilaan 12:35 jäävien tilojen rakennusoikeudet eivät muutu. Kantatilaan 12:22 korjauksen jälkeen kuuluvien tilojen rakennusoikeus putoaa yhdellä. Korjauksen jälkeen kantatilaan 12:22 kuuluvat tilan 12:78 Poronsaaren palsta (tilakohtainen vertailuluku 0.50) ja tilan 12:79 Kirjavaisenniemen palsta (tilakohtainen vertailuluku 2.57). Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus on Kantatilalla ei ole olevia rakennuspaikkoja, joten sillä on käytettävissä 3 uutta paikkaa. Kaikki uudet rakennuspaikat jyvittyvät vertailulukujen mukaan tilan 12:79 Kirjavaisenniemen palstalle. (Kaavaehdotuksessa johtuen pyöristyksien edullisuudesta ko. tiloille on osoitettu 4 uutta paikkaa.) 4b) Kaavoituksen keskeinen periaate kantatilojen ja maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta (MRL39.4 ) olisi otettava tarkemmin huomioon emätila Uutela 12:35 osalta. Tilan kaavan mukainen rakennustehokkuus (2.3 rakennuspaikkaa / todellinen rantaviivakm) on jopa alhaisempi kuin ennen kaavaa olemassa oleva kaava-alueen lähtötilanne (3.0 rp/ tod. rv km) ja vapaan rannan osuus 86% (Ainolan rantakaavan mukaisella 62 m rantaviivaa / rp varauksella). Vastine: Tiheyttä tarkastellaan kaavassa suhteessa muunnettuun rantaviivaan, ei todelliseen. Kantatilan Uutela 12:35 muunnettu rantaviiva on 1545m, rakennusoikeutta on osoitettu 8 paikkaa (2 olevaa ja 6 uutta). Kantatilan kohdalla toteutuvaksi rakentamistiheydeksi muodostuu 5.2 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Kantatilan rannat sisältävät mitoituksellisesti sekä ns. tavanomaista rantaa (6 rp/mrvkm) että luontoarvoja sisältävää tai saarirantaa (4 rp/mrvkm). Ko. kantatilan rakennusoikeus muodostuu koko kaavan alueella käytettyjen yhtenäisten mitoitusperiaatteiden mukaan. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehty kantatiloja 12:35 ja 12:22 koskenut tarkistus (ks. muistutus 8, kohta 4a): Kantatilan Uutela 12:35 muunnettu rantaviiva on 1142m, rakennusoikeutta osoitetaan 5 paikkaa (2 olevaa ja 3 uutta). Kantatilan kohdalla toteutuvaksi rakentamistiheydeksi muodostuu 4.4 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Kantatilan rannat sisältävät mitoituksellisesti sekä luontoarvoja sisältävää tai saarirantaa (4 rp/mrvkm, 863 mrv-m) että ns. tavanomaista rantaa (6 rp/mrvkm, 280 mrv-m). Ko. kantatilan rakennusoikeus muodostuu koko kaavan alueella käytettyjen yhtenäisten mitoitusperiaatteiden mukaan. Vapaan rannan osuudesta huolehditaan tilakohtaisesti rakennuspaikkojen sijoittamisella. Vapaan rannan prosentuaalista osuutta tarkastellaan koko kaava-alueen mittakaavassa. 5) Kaavaselostuksen epäjohdonmukaisuus

15 15 Koskien matkailupalvelujen aluetta (RM): kohta ja yleiskaavamääräysten selosteessa: Alueen maankäyttö vaatii yleissuunnitelman, mutta kohdassa 3.2. matkailupalvelujen alueella edellytetään osayleiskaavan toteuttamiseksi yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa detaljisuunnitelmaa. Vastine: Kaavaehdotuksen selostuksessa kohdassa ja yleiskaavamääräysten selosteessa ei lue: Alueen maankäyttö vaatii yleissuunnitelman, vaan: Alueen rakennusoikeudet määritellään tarkemmalla suunnitelmalla, esim. ranta-asemakaavassa. Kaavaluonnosvaiheen selostuksessa on olleet muistuttajan mainitsemat tekstit. 6) Muistuttaja pyytää perusteltuja kannanottoja seuraaviin esityksiinsä, mikäli niihin ei suostuta: Kohdat (alakohtineen) 1 a-c, 2 a-b, 3 a-b, 4 a-b ja 5. Vastine: Kunta toimittaa. 2.9 Karjalainen Toivo, Rusala 9:15 Ko. tilalle kaksi uutta lomarakennuspaikkaa (liitekartta). Vastine: Toivotut paikat sijoittuvat rantavyöhykkeelle, joita koskee rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys. ssa on kantatilan määrittelyn ajankohtana vuotta 1969, joka on rantakaavalain voimaanastumisvuosi. Rakennuspaikkojen osoittamisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin mitoitusperiaatteisiin. Tila 9:15 on oma kantatilansa. Kantatilalla on muunnettua rantaviivaa yhteensä 144 metriä. Kantatilan alueella käytettävät mitoitusarvot tuottavat laskennallisen rakennusoikeuden 0.85 pyöristyksen jälkeen yksi paikka. Kantatilan alueella on yksi oleva asuinrakennuspaikka. Näin jäljellä olevaa rakennusoikeutta ei ole. Esitettyjä rakennuspaikkoja ei voida osoittaa tilalle (Mitoitusperiaatteen muutos kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Suunnittelukokouksessa on sovittu, että kantatilan kohdalla laskennallinen kokonaisrakennusoikeus ilmaistaan yhdellä desimaalilla. Ei vaikutusta tilan rakennusoikeuksiin.) Kaavoittajan huomio: Oleva asuinrakennuspaikan rakentamisalue osoitetaan rantaviivaan ulottuvaksi Mykkänen Eira ja Matti Kaavassa on osoitettu liian tiheästi rakentamista ja liikaa vapaita rantoja. (Liitekartassa on esitetty jakso Karjalan ja Rahulan välinen rantaosuus, Kivesjärven itärannalla. Muistuttajien rakennuspaikka sijaitsee ko. osuudella Olavinniemi 5:41.) Loma-asuminen on Paltamon kunnan vahvuuksia, ja vaatii väljää mitoitusta, maisema- ja luontoarvojen huomioonottamista sekä eri intressitahojen asettamien tavoitteiden huomioimista. Kainuun 3. seutukaavassa on osoitettu kaksi loma-asuntoaluetta pohjois- ja itärannalle. Yleisötilaisuudessa

16 on mainittu käytettävä mitoituksena 6-8 rakennuspaikkaa / km, kun liitteen 1 osoittamassa paikassa on jo 12 olevaa rakennuspaikkaa. Yleisiin tarpeisiin ei pitäisi osoittaa liian laajoja alueita. Kaavan yhteydessä on tehty luonto- ja liito-oravaselvitys, joita ei ole kuitenkaan riittävästi huomioitu. Yleistä: Rakentamisen tiheyttä ja väljyyttä tarkastellaan kaava-alueella kokonaisuutena. Rakentamisen tiheys koko kaava-alueella on n. 6.5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivaa kilometriä kohti. Kaavassa käytetyt kolme mitoitusvyöhykettä ovat 4, 6 ja 7 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivaa kilometriä kohti. Väljyys: Kaava-alueen väljyydestä pyritään huolehtimaan mm. jättämällä riittävästi vapaita, yhteisessä käytössä jokamiehen oikeuden nojalla olevia, rantaosuuksia. Vapaiden rantaosuuksien olisi oltava riittävän pitkiä, jotta ko. käyttö olisi mahdollista. Suositeltavana pidetään vähintään 500 metrin osuuksia, laskennallisesti mukaan otetaan yli 250 metrin osuudet. Kaavan yksi tavoite on, että ko. osuuksia on riittävästi. Luonto- ja maisema-arvot: Luontoselvityksessä esiin nousseet arvot on huomioitu sekä mitoitusvyöhykkeiden että rakennuspaikkojen sijoittamisen kautta. Luonto- ja maisema-arvot ovat vaikuttaneet mitoitukseen: Kaava-alue on jaettu mitoitusvyöhykkeisiin, jolloin laskennallinen rakennusoikeus, ja näin kantatiloille syntyvä rakennusoikeus, on alempi luontoarvoja sisältävien rantojen kohdalla. Luontoarvoja sisältävien rantaosuuksien kohdalla mitoitustiheys on 4 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Saaret on myös mitoitettu tällä alimmalla kaavassa käytetyllä mitoitusluvulla. Luonto- ja maisema-arvot ovat vaikuttaneet rakennuspaikkojen sijoitukseen: Tiloille jyvittyneet rakennuspaikat on pyritty osoittamaan mikäli mahdollista muualle kuin luontoarvoja sisältäville rantaosuuksille. Rakennusoikeutta on siirretty saarista mantereelle, mikäli se on ollut luontevasti mahdollista. Rakentamattomat saaret on pyritty säilyttämään rakentamattomina. Kulttuuriympäristöohjelmassa mainitut ja kaavatyön yhteydessä todetut kulttuuriympäristön arvot on pyritty huomioimaan rakennuspaikkojen sijoittamisessa, jotta ko. arvot säilyisivät. Liito-oravaselvityksessä todetut mahdolliset liito-oravien elinympäristöt on huomioitu omalla osa-aluemerkinnällään. Näiden säilymisen turvaaminen on huomioitava rakennuslupavaiheessa. Paikallinen tiheys: Tiheyttä tarkastellaan kaavassa kokonaisuutena. Rakennusoikeudet määrittyvät kantatiloittain. Kantatilan rakennusoikeuteen vaikuttavat kantatilan (muunnettu) rantaviiva, kantatilan alueelle osuvat mitoitusvyöhykkeet sekä jäljellä olevaan rakennusoikeuteen kantatilalla jo olevat rakennuspaikat. Kantatiloille syntyvä rakennusoikeus on pyritty sijoittamaan luonto- ja maisema-arvojen yhteydessä kuvattujen sijoitusperiaatteiden mukaan. Näiden lisäksi on pyritty sijoittamaan uudet, syntyvät rakennuspaikat ensisijaisesti olevan rakentamisen yhteyteen, yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Näin on syntynyt kaavaalueelle kaavan tavoitteiden mukaisesti paikoin tiheämpiä, paikoin väljempiä rantaosuuksia.

17 17 Muistutuksen liitekartan alueella on olevaa rakentamista, jolloin on ollut luontevaa sijoittaa uutta rakentamista olevan yhteyteen. Osa rantaosuuden rakennuspaikoista on siirtoja saariin ja merkittäville luonto-osuuksille syntyneistä rakennuspaikoista. Siirroilla on turvattu ko. luonto- ja maisema-arvojen säilyminen Aalto Sisko-Maria, Jaakko 3:29 1) Ko. tilalle olisi osoitettava toinen uusi rakennuspaikka. Peruste: tontin koko (2 ha). Vastine: Toivottu paikka sijoittuu rantavyöhykkeelle, jota koskee rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys. ssa on kantatilan määrittelyn ajankohtana vuotta 1969, joka on rantakaavalain voimaanastumisvuosi. Rakennuspaikkojen osoittamisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin mitoitusperiaatteisiin. Tilan 3:29 kantatila on 3:12. Kantatilalla on muunnettua rantaviivaa yhteensä 6077 metriä ja lisäksi saaripinta-alaa (<20ha saaret) 6.20 ha (Kainuansaari). Kantatilan alueella käytettävät mitoitusarvot (mukana saarimitoitus 1 rakennuspaikka / 3ha) tuottavat laskennallisen rakennusoikeuden Kantatilan alueella on seitsemän olevaa rakennuspaikkaa (neljä lomapaikkaa ja kolme asuinpaikkaa). Näin jäljellä oleva rakennusoikeus on 17.90, pyöristyksen jälkeen 18 paikkaa. Jäljellä oleva rakennusoikeus on jaettu kantatilan nykytiloille niiden laskennallisten rakennusoikeuksien suhteessa. Jaakon 3:29 laskennallinen rakennusoikeus on 0.88, joka on pyöristyksen jälkeen yksi rakennuspaikka. Tilalla ei ole olevia rakennuspaikkoja. Näin jäljelle jäävä rakennusoikeus on yksi uusi rakennuspaikka, joka on osoitettu kaavaehdotuksessa. Eteissaaren rakennusoikeus ei määräydy tontin pinta-alan vaan (muunnetun) rantaviivan mukaan. Kantatilaselvityksen perusteella tilalle 3:29 ei ole osoitettavissa uusia rakennuspaikkoja kaavaehdotuksessa merkityn lomarakennuspaikan lisäksi. (Mitoitusperiaatteen muutos kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Suunnittelukokouksessa on sovittu, että kantatilan kohdalla laskennallinen kokonaisrakennusoikeus ilmaistaan yhdellä desimaalilla. Ei vaikutusta tilan rakennusoikeuksiin.) 2) Saareen kärkeen sijoittuva rakennuspaikka on parempi kuin kaavaehdotuksessa esitetty. Vastine: Saarissa, kuten muuallakin kaava-alueella, on noudatettu periaatteetta, jossa rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan ryppäisiin. Tällä on turvattu riittävä yleisesti käytettävissä oleva vapaa ranta sekä rakennuspaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteen ja kunnallistekniikan kannalta edullisesti. Esitetty rakennuspaikan siirto on ristiriidassa ko. periaatetta vastaan. Kaavoittajana esitän, että rakennuspaikka säilytetään kaavaehdotuksen osoittamalla paikalla naapuritilalle osoitetun uuden paikan vieressä. Saaria koskevat siirtoesitykset ja siirrot, ks. muistutus 5, kohta 2b.

18 Ruskonmäki Irja ja Vähärautio Oili, Vesala 10:11 Ko. tilalle pitäisi osoittaa rakennuspaikka. Perusteet: Miksi ei saisi rakentaa, vaikka omaa rantaa ei olisi? Yleinen uimaranta on vieressä. Vesalan tilalla on osuutensa mukainen osa vesija muihin yhteisalueisiin. Mukana ovat liitteet koskien jakokunnan ranta-alueen ostoanomusta (tila 878:1:1, hylkäävä päätös) ja rakennuslautakunnan myöntämästä rakennusluvasta Vastine: Toivottu paikka sijoittuu rantavyöhykkeelle, jota koskee rantaviivaan perustuva kantatilamitoitus. ssa on kantatilan määrittelyn ajankohtana vuotta 1969, joka on rantakaavalain voimaanastumisvuosi. Rakennuspaikkojen osoittamisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin mitoitusperiaatteisiin. Tilan 10:11 on oma kantatilansa. Kaavassa osoitettu rakennusoikeus perustuu kantatilan rantaviivaan. Kantatilalla ei ole rantaviivaa, jolloin rakennusoikeutta ei ole myöskään voitu osoittaa. Kantatilalla ei ole olevia rakennuksia, eikä sille ole voitu osoittaa kaavaehdotuksessa uutta rakennuspaikkaa. Muistutuksessa mainittu rakennuslupa on vanhentunut, eikä sitä huomioida kaavan mitoituksessa olevana rakennuspaikkana Moilanen Pasi ja Heli Tilalle Honkaranta 10:54 olisi osoitettava yksi uusi ympärivuotinen asuinpaikka. Perusteet: Haatajanniemi on harvoja asutustihentymiä Kivesjärvellä. Tila on metsätila, ja sukupolven vaihdon edellytykset on turvattava. Liitteenä on metsäkeskuksen lausunto metsänhoidosta. Uusia paikkoja ei ole saatu muillekaan muistuttajien omistamille maille Leinolaan 10:78 ja Pitkänpohjaan 12:72. Vastine: Toivottu paikka sijoittuu rantavyöhykkeelle, jota koskee rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys. ssa on kantatilan määrittelyn ajankohtana vuotta 1969, joka on rantakaavalain voimaanastumisvuosi. Rakennuspaikkojen osoittamisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin mitoitusperiaatteisiin. Tilan 10:54 kantatila on 10:25. Kantatilalla on muunnettua rantaviivaa yhteensä 2377 metriä. Kantatilan alueella käytettävä mitoitusarvot tuottavat laskennallisen rakennusoikeuden Kantatilan alueella on 13 olevaa rakennuspaikkaa. Näin kantatilan laskennallinen rakennusoikeus on käytetty, eikä sille ole voitu osoittaa uusia rakennuspaikkoja.. Muistutuksessa mainittu Leinola 10:78 on saman kantatilan tiloja, ja sitä koskee edellä mainittu. Pitkänpohjan 12:72 tilan kantatila on 12:27, jossa samoin on rakennusoikeus jo käytetty (muunnettu rantaviiva 317 m, laskennallinen rakennusoikeus 1.74 ja olevia rakennuspaikkoja neljä).

19 19 (Mitoitusperiaatteen muutos kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Suunnittelukokouksessa on sovittu, että kantatilan kohdalla laskennallinen kokonaisrakennusoikeus ilmaistaan yhdellä desimaalilla. Ei vaikutusta tilan rakennusoikeuksiin.) Kaavoittajan huomio: Muistuttaja ei hae rakennuspaikkansa muuttamista AM-merkinnän alle, jolloin sukupolvenvaihdos olisi toteutettavissa olevan asuinrakennuksen samaan pihapiiriin sijoitettavalla asuinrakennuksella. Tarkistetaan haetun rakennuspaikan käytettävyys maatilojen talouskeskuksen paikkana. Maastotarkistus on tehty : Rakennuspaikan rakennuskanta ei vastaa maatilan talouskeskuksena käytettäviä rakennuksia. Rakennuspaikkaa ei voida osoittaa AM-paikkana. Samassa yhteydessä tarkistetaan naapuritilan 11:29 käytettävyys vastaavaan tarkoitukseen (AM). Maastotarkistus on tehty ja oltu yhteydessä maanomistajiin: Rakennuspaikalla on maatilan talouskeskuksen rakennuskanta. Merkitään AM-paikkana. Tilan 11:29 kantatila on 11:6, kantatilalla ei ole muita tiloja. Kantatila ja tila saavat uuden rakennuspaikan, koska samassa pihapiirissä olevat kaksi asuinrakennusta lasketaan yhtenä AM-rakennuspaikkana. Uusi rakennuspaikka osoitetaan AM-paikan kanssa samaan Haatajanniemelle sijoittuvaan rakennusryppääseen, maanomistajan toiselle tilalle 11: Karppinen Lilja ja Mauno, Jokela 11:75 1) Ko. tilan alue lukuun ottamatta jo kaavaehdotuksessa esitettyä RA-paikkaa AP-alueeksi. 2) AP-alueelle liitekartan mukaisesti kaksi asuinrakennuspaikkaa. Perusteet: Voimassa oleva vuoden 1989 osayleiskaava sekä kaavoituksen tavoitteet ja periaatteet: 1989 laaditussa oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa esitetty alue on AP-aluetta. Perusteita muuttaa aluetta MU-alueeksi ei ole. Aluetta ympäröivät 1989 yleiskaavassa esitetyt ja nykyisessä kaavaehdotuksessa pääosin säilytetyt - palveluiden, hallinnon, lomailun, matkailun, virkistyksen ja vesiliikenteen alueet. Vuoden 1989 osayleiskaavan mukainen ratkaisu vastaa Jokelan tilan ja sen lähiympäristön osalta myös vireilläolevan kaavan mukaista alueiden toiminnallisten ja ympäristöllisten mahdollisuuksien tunnistamista ja tukemista parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 1989 kaavassa osoitetun käyttötarkoituksen pysyttämisen puolesta puhuu myös maanomistajien siihen nojaavien perusteltujen odotusten suojaaminen. Voimassa oleva vuoden 1989 osayleiskaava perustuu ajatukseen rakentamisen keskittämisestä ns. asutustihentymiin, mikä vastaa täysin myös vireillä olevan kaavan julkituotuja tavoitteita. Jokelan tila sijoittuu vireillä olevaa kaavaa koskevassa selostuksessa asutustihentymänä mainittuun Kivesjärven rautatieaseman ympäristön alueeseen. Esitetyistä rakennuspaikoista toinen on jo aiemmin osoitettu rakennuspaikkana (liitekartta 2), mutta vireillä oleva kaava ei huomioi tätä. Tilan pinta-ala ja käyttö: Tilan pinta-ala on 2,5 ha. Samoin rakennusjärjestyksen ja MRL:n vaatimukset rakennuspaikoilla täyttyvät.

20 20 Alueen ehdotettua käyttöä tukevat rakenteet: Valtatie 22 ja palvelut lähellä, osa asutustihentymää. Edullinen sijainti suhteessa kunnallistekniikkaaan. Yhdenvertaisuusnäkökohdat. Ei ota huomioon maanomistajien ja tilojen yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta. Rantaviivaan perustuva mitoitus ei ole kestävä peruste rakennuspaikkojen epäämiselle Jokelan tilalta. Kivesjärven koulun puolella, samoin kuin eri puolilla Kivesjärveä, on osoitettu täysin ilman omaa rantaviivaa olevien kiinteistöjen alueita AP-alueiksi., joille on osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Myös useille RA-alueille on osoitettu huomattavia rakennuspaikkatiheyksiä. Ehdotetut uudet rakennuspaikat sijoittuvat välittömän ranta-alueen ulkopuolelle, joten ne eivät myöskään vaikuta haitallisesti kaavan tavoitteeseen turvata riittävä määrä rakentamiselta vapaita ranta-alueita. Tilan toteutunut ja suunniteltu käyttö. Tilaa ei ole käytetty maa- ja metsätalouteen, eikä käyttöä ole suunnitteilla. Alue ei sovellu maaperän puolesta maanviljelykseen. Maanomistajien tavoitteissa ja intresseissä ei ole myöskään alueen käyttö ulkoiluun. Vastine: Toivotut paikat sijoittuvat rantavyöhykkeelle, jota koskee rantaviivaan perustuva kantatilaselvitys. ssa on kantatilan määrittelyn ajankohtana vuotta 1969, joka on rantakaavalain voimaanastumisvuosi. Rakennuspaikkojen osoittamisessa nojaudutaan koko kaava-alueella yhtenevästi käytettäviin mitoitusperiaatteisiin. Tila 11:75 on oma kantatilansa. Kantatilalla on muunnettua rantaviivaa yhteensä 151 metriä. Kantatilan alueella käytettävä mitoitusarvo (4 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti; luontoselvityksessä ko. rannat ovat rantaa, jonka rakentamisessa on luontoarvot huomioitava) tuottaa laskennallisen rakennusoikeuden 0.61, pyöristyksen jälkeen yksi paikka. Kantatilan alueella on yksi oleva lomarakennuspaikka. Näin jäljellä olevaa rakennusoikeutta ei ole, eikä uusia paikkoja voida osoittaa. Vuoden 1989 Kivesvaaran osayleiskaava on oikeusvaikutukseton, kuten muistuttaja mainitseekin. Osayleiskaavan asema on ollut alunperinkin ohjeellinen. Ko. osayleiskaava on olennaisesti käynnistynyt ja laadittu Kivesvaaran silloista (suunniteltua) laskettelukeskuskäyttöä silmällä pitäen. Taloudellisten suhdanteiden muututtua ja laskettelukeskustoiminnan loputtua voidaan ko. osayleiskaavaa pitää vanhentuneena keskeisiltä osiltaan. Osayleiskaavan nostamia odotuksia on katsottava tässä yhteydessään. Samalla myös sen Kivesjärvelle ulottuvaa osaa on tarkasteltava nykyisessä tilanteessaan. Voimassa oleva 1989 osayleiskaava on ilmaisuna siinäkin mielessä paikkansapitämätön, ettei osayleiskaavaa ole hyväksytty koskaan edes kunnanvaltuustossa, mikä on ollut silloinen oikeusvaikutuksettomien yleiskaavojen hyväksymistapa. Käsillä olevassa rantaosayleiskaavassa Jokelan tilanne kuuluu rantavyöhykkeeseen ja sen rakennusoikeus on tarkasteltu sen mukaisesti rantaviivaan ja kantatiloihin perustuvana. Jokelan tilan kohdalla on jouduttu käyttämään alinta mitoitusarvoa, koska ko. kohdassa rannassa on luontoarvoja. Kaavassa on osoitettu rantamitoituksesta riippumattomia, yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti sijoittuvia rakentamistihentymiä rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Muistuttaja viittaa kaavan muilla osin takamaalle osoitettuihin kohteisiin. Ko. rakennuspaikat ovat kuitenkin rantavyöhykkeen ulkopuolisia, rantamitoituksesta riippumattomia, yhdyskuntaraken-