Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen. Päämäärä

Transkriptio

1 Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen Päämäärä Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. t: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehitt yvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuo ttavuuden ja vaikuttavuude n parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja t yötyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säil yy ja rahoitusasema on tas apainossa. Palveluliikelaitoksen kanss a tehdään sopimukset sisä isistä palveluista ja yhteisto iminta vakiintuu. Sivistystoimen käytössä ol evien kuntalaiskäyttöön so veltuvien tilojen käyttöä ja käytön koordinointia kehite tään. Sivistystoimen johtamista ja esimiestyötä kehitetään ja henstön työhyvinvoin tiin panostetaan. Sivistystoimella on palvelul Sopimukset iiketoimen kanssa sopimu kset sisäisistä palveluista. Tilojen käyttöaste on selvit etty ja suunnitelma kuntalai skäyttöön soveltuvien tiloje n tehokkaasta käytöstä ja k äytön tehostamisen kustan nusvaikutuksista on tehty. Työhyvinvointimatriisin luk uarvo kasvaa vähintään yh dellä vuoden 2013 arvoon verrattuna. Suunnitelma Työhyvinvointimatriisi 1 Tulosyksikkö on osallistunut siton ja Espoo catering-liikel aitoksen sopimuksen laadint aan koskien ateriapalvelujen tuottamista ja järjestämistä t oimialalla. Tulosyksikkö on laatinut palv elualueittaisen selvityksen va rhaiskasvatuksen palveluver kosta, johon sisältyy tilakoht ainen toiminta-aika sekä tilak ohtainen tieto ulkopuolisesta käytöstä. Työhyvinvoinnin parantamis eksi jatketaan Kunta10 -kehi ttämiskohteiden toteuttamist a: Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen muutostilanteiss a, kehityskeskustelujen vaiku ttavuuden parantaminen ja v äkivallan kokemusten vähen täminen. Laaditaan suunnite lma vuonna 2013 toteutetun työpaikkojen vaarojen ja riski en arviontitulosten pohjalta. Titta Tossavainen Tulosyksikkö osallistuu pali n kanssa tehtävien sopimu sten laadintaan siltä osin k un ne koskevat tulosyksikö n toimintaa. Titta Tossavainen/Seija No rdqvist Tilojen kuntalaiskäytön ede llytysten parantaminen (ilm astointi, siivoukset ym.). Käyttöaste määritellään tila kohtaisesti sekä oman käy tön että ulkopuolisen käytö n osalta. Titta Tossavainen / Riikka Kurki /Raija Laine

2 Luodaan prosessia yhteistyö kumppaneiden kanssa siten, että epäkohdat saadaan asi anmukaisesti hoidettua. Työ hyvinvointimatriisin tiedot sa adaan vuoden lopussa. Suu nnitelmassa huomioidaan m yös mahdolliset tarvittavat os aamisen kehittämiseen liittyv ä toiminta. Esimiesten työhyvinvoinnin e distäminen keväällä 2014 te hdyn kyselyn perusteella: ryh mämuotoinen työnohjaus alk aa kolmella ryhmällä syysku ussa Osana esimieste n osaamisen kehittämiseen l iittyvää toiminnan ja esimiest yötä tukevaa työyhteisökoulu tusta suunnitellaan vuosille Väkivallan kokem usten vähentämiseksi on järj estetty turvallisen kasvuymp äristön teemalla henstölle fyysisen rajoittamisen koulu tusta. Vahvistetaan edelleen lasten sosiaalisten taitojen k ehittämistä. Terveysperusteisia poissa oloja on enintään 12,9 päiv ää / htv Terveysperusteisista poiss aoloista aiheutuva kuorma päivää per hentyövuosi Pitkien sairaslomien määrää ja syytä on seurattu kevään aikana. Sairaspoissaolojen v ähentämiseksi on suunnitteill a mm. Selkäyhdistyksen kan ssa järjestettävä pidempi kou lutus/ ohjaus -prosessi kohd ennettuna lastenhoitajille. Titta Tossavainen / Riikka Kurki 2 Sairaspoissaoloja ja niihin jo htaneita syitä seurataan ja to

3 imenpiteitä tilanteiden paran tamiseksi kehitetään yhdess ä Siton henstöyksikön ka nssa. Maahanmuuttajataustaiste n työntekijöiden osuus hen stöstä lähenee maahan muuttajataustaisten osuutt a väestöstä. Tulosyksiköiden keskeiset prosessit on ajantasaistett u sivistystoimen uudistetus sa organisaatiossa Maahanmuuttajataustaiste n työntekijöiden osuus hen stöstä lähenee maahan muuttajataustaisten osuutt a väestöstä udistetut prosessikuvauk set Osuus työntekijöistä % su hteessa osuuteen väestös tä % Palveluohjaukseen ja lasten valintaan liittyvien prosessie n kuvaaminen on aloitettu. Toukokuun 2014 lopussa m aahanmuuttajataustaista he nstöä oli 85, eli 3,2 % he nstöstä. Vuoden vaihtees sa 2012/2013 maahanmuutt ajataustaisia oli 11,3 % väes töstä. Titta Tossavainen / Virpi M attila Tulosyksikkö osallistuu pro sessikuvausten laadintaan siltä osin kun ne koskevat t ulosyksikön toimintaa. Titta Tossavainen / aluepä älliköt Sivistystoimi tekee talousa rvion mukaisen tuloksen v uosittain. Toimintamenot ja tulot tote utuvat hyväksytyn talousar vion mukaisesti. Tuottavuus paranee vähin tään 1 % Toimintamenot Toimintatulot (Sito mittarit - Yksikköhinn at, palveluiden tuottamisen tehokkuus) Kunnallisten päiväkotien v uosikustannukset/kustannu kset ilman sisäisiä eriä hoi dossa olevaa lasta/laskenn allista lasta kohden vuonna 2013 ja vuonna Ennusteen mukaan toiminta menot ja tulot toteutuvat mu utetun talousarvion mukaise sti edellyttäen, että päivähoi dossa olevien lasten määrä pysyy talousarvion mukaisen a. Päivähoitopaikkojen käytön t ehokkuutta lisätään. Täyttöja käyttöasteen toteutumista seurataan ja tehdään tarvitta via toimenpiteitä täyttötehokk uuden lisäämiseksi.yksikköh innoista tieto saadaan tilinpä ätöksen jälkeen. Titta Tossavainen / aluepä älliköt Tulosyksikön käyttösuunnit elma laaditaan palvelujen t uottamisen lähtökohdista s iten, että toimintamenot ja t ulot toteutuvat hyväksytyn talousarvion mukaisesti, ed ellyttäen, että päivähoidoss a olevien lasten määrä pys yy talousarvion mukaisena. Titta Tossavainen / aluepä älliköt (Siton tuloskortista - Tulosy ksiköiden tuloskorteissa m ääritellään seurattavat palv elut ja mittarit tarkemmin.) Yksikköhinnoista tieto saad aan tilinpäätöksen jälkeen.

4 4

5 Suomenkielinen varhaiskasvatus Asukkaat ja palvelut Päämäärä Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelu t asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. et: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevi en ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Palveluvalikoima muodost aa ennaltaehkäisevien, ter veys- ja hyvinvointieroja ka ventavien, varhaisen puutt umisen, kuntalaisten omat oimisuutta tukevien ja asia kkaan valinnanvapautta lis äävien palvelujen kokonais uuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä ku ntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteist yössä kumppaneiden kans sa, eri palvelukanavat mah dollistavat palvelujen saata vuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöön otossa. Nuorten itsenäistymistä tu etaan antamalla valmiuksi a koulutukseen, työelämää n, asumiseen ja arjen halli ntaan. Lasten, nuorten ja ikäihmis ten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. 5

6 Sivistystoimen palveluja tar jotaan molemmilla kotimais illa kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön t arpeet huomioiden. Sivistystoimen palveluja tu otetaan ja kehitetään yhte istyössä kuntalaisten ja ku mppaneiden kanssa eri pal velukanavia hyödyntäen. Espoon viidelle suuralueel le perustetaan lasten, nuo rten ja perheiden palveluje n alueelliset kehittämisryh mät. Vanhemmilla on mielekkää ksi kokemiaan mahdollisuu ksia osallistua päiväkotien j a koulujen toimintaan. Pääkaupunkiseudun yhteis enpäivähoidon asiakastyyt yväisyyskyselyn (mukana s uva ja sdu) tulokset ovat v ähintään samalla tasolla ku in naapurikunnissa. Kehittämisryhmät Asiakaskyselyn tulokset Pääkaupunkiseudun päivä hoidon asiakastyytyväisyys kyselyn tulokset Alueellisten kehittämisryhmie n toiminta on käynnistynyt. Varhaiskasvatuksessa asiak askysely toteutetaan syksyll ä Pääkaupunkiseudun päiväh oidon asiakastyytyväisyysky selyä valmistellaan ja kysely toteutetaan syksyllä K yselyn tulokset ovat käytettä vissä vuoden loppuun menn essä. Titta Tossavainen (Kaisu T oivonen ja Barbro Högströ m) Titta Tossavainen (Kaisu T oivonen ja Barbro Högströ m) Virpi Mattila Raili Liukkonen / Virpi Ma ttila Lasten mahdollisuutta leik kiä,liikkua,taiteilla ja tutkia arvioidaan ja kehitetään ka ikissa varhaiskasvatusyksi köissä. Yksiköiden lukumäärä Itsearviointimateriaali on yks iköiden käytössä ja arviointi ja kehittämistyö on käynniss ä. Virpi Mattila / aluepäälliköt Itsearviointikriteerit otetaan käyttöön. Vasukatselmukset Raportoidaan 2 x vuodess a Yhteistyössä kaupungin ul kopuolisten koulutusyhteis öjen kanssa kehitetään vä hintään kaksi/kahta sivistys toimen palvelua Palvelumuotoilun avulla ke hitetään vähintään kaksi/ka hta sivistystoimen palvelua Yhteistyössä kehitetyt palv elut Yhteistyössä kehitetyt palv elut 6

7 yhteistyössä kuntalaisten kanssa. 7

8 Suomenkielinen varhaiskasvatus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. et: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metrop olialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenne yhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja ton ttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoon vetovoimaisuus ka Espoo on Suomen osaavin nsainvälisesti kiinnostavan kaupunki a osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaa tioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Es poon verkostomaista kaup unkirakennetta kehitetään t aloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavut ettavuutta joukkoliikenneyh teyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehite tään niiden omiin vahvuuk siinsa tukeutuen viihtyisiks i ja sujuviksi asumisen, asi oinnin, työssäkäynnin ja v apaa-ajan kohtaamispaiko iksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten er ilaisiin asumistarpeisiin tar joamalla edellytykset edull iselle ja monimuotoiselle a suntotuotannolle ja tonttita rjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivis uuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja va 8

9 urautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Sivistystoimen kansainväli stä toimintaa ja kansainväl isten perheiden palveluita kehitetään. Opinmäen palvelukonsepti on suunniteltu. Palvelukonsepti Palvelukonseptia suunnitella an eritoimijoiden kanssa. Titta Tossavainen (Sito - Sampo Suihko / Erk ko Helin) 9