Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke Luova tie

Transkriptio

1 Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat ja tiukkaan ohjeistetut, kuin kokeilevammat, koulutyössä kaikella on tarkoituksensa ja osansa oman oppinsa perille tuomiselle. Ohjeenani taiteilijan näkökulmasta koulumaailmaa tarkasteltuani haluaisin korostaa myös luovuuden käytön oppimista ja opettamista koulun kuvaamataidon tunneilla. Luovuus tulee esiin ongelmatilanteissa. Luovuus vie asioita eteenpäin ja rikkoo rutiineita. Luovuus ja intuitio luovat uusia ajatuksia ja ratkaisuja ongelmiin. Koulun kuvaamataidon tunneilla ongelmanratkaisu on tekeillä olevan työn eteenpäin työstämistä ja pienien valintojen tekemistä. Mitä tähän piirtäisin? Minkä värin ottaisin? Miten matka jatkuu? Valmiiden mallien ja tiettyyn lopputulokseen johtavien koulutehtävien rinnalla on tärkeää myös korostaa tekemisen vapautta ja kuvaamataidon tunnilla tulisi olla myös tehtäviä, joissa päätöksien viimeinen päätäntävalta työn eri vaiheissa on oppilaalla. Tehtävänanto, joka nojaa oppilaaseen itseensä luo tilanteen, jossa oppilas antaa jotain itsestään ja käyttää omaa ongelmanratkaisukykyään. Keinoja tällaiselle oppimiselle voidaan asettaa tehtävänannoilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita silkkaa vapautta ja kaaosta luokassa. Varsinkin puhuttaessa alaasteelaisista ryhmistä tehtävänannot voivat olla hyvinkin rajattuja ja ohjattuja. Opettaja toteuttaa ohjausprosessia ja suunnitelmaa, mutta sen ei tule perustua valmiisiin malleihin, pyrkimyksiin ja vastauksiin. Sen sijaan tunnin voi rytmittää johdattelevilla tehtävillä ja aiheilla, lapselle voi tarjota virikkeitä, malleja ja vaihtoehtoja, mutta siten, että liikkeen ja valinnan annetun kehän sisällä tekee lapsi itse. Ohjaajana olen huomannut että oppilaita tulee rohkaista ja motivoida käyttämään omaa harkintaansa ja päätöskykyään maalauksen eri tekovaiheissa. Oppimisen kannalta oppilaan on itse lopulta pohdittava miksi päätyy juuri vaikkapa tiettyyn väriin, aiheeseen taikka tekotapaan. Oppilaalle tulee tarjota maalausprosessissa vaihtoehtoja, mutta luovuuden käyttöä ja rohkeutta omiin liikkeisiin ja ajatuksiin tukee oma valinta. Ohjaajan tulisi ohjata jokaista lasta heidän omista lähtökohdistaan ja yksilöllisen työn huomioiden, harkiten oppilaskohtaisesti miten maalausta voisi kehittää. Oppilaan kuvallisien vahvuuksien mukaan opettaja voi ohjata lasta keskittymään niiden ominaisuuksien kehittämiseen, jotka lapsella ovat valmiina, täten kehittymään myös luonnolliseen suuntaan. Lähestymistavan ollessa kuvaamataidossa oppilaasta lähtevä toiminta on usein motivoivampaa, mielenkiintoisempaa ja lopputulos voi olla hyvinkin yllättävä.yllättäen myös luokan "huonommat piirtäjät" pärjäävät kuvaamataidossa ja huonosti keskittyvät saavat enemmän tarttumapintaa tekemiseensä.

2 Usein myös päämäärähakuisuus ja tuloksellisuus ovat läsnä kuvaamataidon tunneilla. Luovuuden oppimisessa päämäärää tulee muuttaa. Valmiin työn sijaan päämääränä voi olla myös itse matka. Prosessin ollessa avoimempi jää tilaa myös kokeilulle, hyvälle epäonnistumiselle ja uuden oppimiselle. Näennäinen virhe voikin olla uuden alku, polulta eksyminen ei tarkoitakkaan epäonnistumista vaan uutta reittiä. Saavutettu konkreettinen lopputulos, eli tässä tapauksessa valmis maalaus ei ole tärkein vaan sen tekemisprosessi ja mitä sen aikana tapahtuu. Usein hyvä lopputulos ja rikas tekemisprosessi kulkevat kuitenkin käsi kädessä, uusien asioiden kokeilu ja oppilaasta itsestään lähtevät ajatukset ovat lopputuloksenakin usein tekijänsäkin yllättäviä ja miellyttäviä. Omassa pajassani oman päätöksentekemisen laukaisijana ja kulmakivenä toimi erilaiset vaihtuvat maalausvälineet, jotka irrottivat ajattelun automaattisesti päämäärätietoisesta tai jäljittelevästä maalaamisesta. Erilaisten välineiden tuomat puuttuvat säännöt pakottivat oppilaat kokeilemaan itse ja luomaan oman maalikerroksensa maalaukseensa, lähtökohtanaan "kuka voi oikeasti tietää miten tiskiharjalla maalataan"? Myös hauskat mielikuvat liittyen välineisiin ja poikkeavat tilanteet ovat omiaan irrottamaan iloa ja hauskuutta maalaamiseen. Erilaisten välineiden käyttö maalaamisessa piti myös prosessia ja mielenkiintoa maalausta kohtaan pitempään yllä, sekä ohjaajan langat käsissä. Taide on oiva oppiaine opettaa luovuutta ja intuition käyttöä. Luovan ajattelun oppiminen ja kehittäminen on tärkeää meille kaikille jokaisella elämänalueella. Seuraaville sivuille olen koonnut tiivistelmän omasta Pintaan!-maalausmatka-työpajastani, jonka toteutin keväällä 2011 osana Taiteilija koulussa-hanketta Oulussa. kuvat: Kaija Hinkula, Anna Vepsä, kuvissa Kaakkurin 5. luokkien sekä Laanilan 9. luokkien Pintaan!-maalausmatka-kuvataidepajoista antia keväällä 2011 Kaija Hinkula 2011

3 PINTAAN! -maalausmatka Kaija Hinkula Kohderyhmä: ala-aste, ylä-aste, lukio Työpajan kesto: 2 x 2h Sisältö ja tavoitteet: Työpajassa tutustutaan erilaisiin pintoihin ja niiden ominaisuuksiin, tarkastellaan pintoja maalaustaiteen näkökulmasta sekä tutustutaan erilaisten välineiden ja materiaalien käyttöön maalauksen pinnan rakentamisessa. Työpajassa oppilas toteuttaa oman maalauksen, jossa yhdistyy maalauksen pinnan rakentaminen reliefimäisesti eri materiaalein sekä eri välineiden ja tekniikoiden kokeilu maalaten. Työpajan tavoitteena on tutustuttaa oppilas eri välineiden ja materiaalien hyödyntämiseen maalaamisessa niin kuvien kuin oman tekemisen kautta. Esimerkkitaiteilijoiden kautta oppilas saa kosketuksen myös ei-esittävään maalaustaiteeseen. Työpaja kehittää kuvan tulkinnan taitoja, mielikuvitusta sekä abstraktia hahmotuskykyä, erilaisten pintojen tunnistamista sekä erilaisten välineiden ja materiaalin luovaa käyttöä kuvan tekemisessä.

4 Oppituntien sisältö ( 2 x 2h): 1. oppitunti (2h) : PINTA -erilaiset pintastruktuurit Mitä on pinta? Tarkastellaan erilaisia pintoja niin ympäristössämme kuin maalaustaiteessa. Tutustutaan taiteilijoihin ja kollaasitekniikoihin sekä erilaisiin materiaaleihin nykytaiteessa. Keskustellaan oppilaiden kanssa kuvien sisällöistä ja taiteilijoiden käyttämistä materiaaleista kuvan pinnan rakentamisessa ja lähestytään abstraktia kuvakerrontaa. Kokeillaan erilaisten pintojen rakentamista maalaukseen paperimassan avulla. suunnitellaan ja toteutetaan oma reliefimäinen kuvio vahvalle paperille sanomalehtipaperimassasta.

5 2. oppitunti (2h) : PINTA- erilaiset maalipinnat Mitä on abstrakti? Tutustutaan abstraktiin maalaustaiteeseen eri taiteilijoiden kautta. Tarkastellaan kuvien avulla erilaisia taitelijoiden käyttämiä lähestymistapoja, tekniikoita, välineitä ja maalaustekniikoita. Keskitytään erilaisiin tapoihin rakentaa maalipintoja. Kokeillaan erilaisten maalipintojen tekemistä. Jatketaan edellisen tunnin työtä erilaisten maalikerrosten lisäämisellä eri vaihtoehtoisin välinein, esim. tiskiharjalla. lastoilla, teloilla, veitsillä, ruiskuilla, pumpulipuikoilla, käsin, raaputtaen yms. muilla vapaamuotoisilla välineillä vuorotellen. Kaija Hinkula 2011

6