Sosiaali- ja terveystoimen osavuosikatsaus 3/2017

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen osavuosikatsaus 3/2017

2 20 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vastuuelin: Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila Tulot: 61,50 % Menot: 71,83 % Netto: 73,59 % 200 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila Sitovat tavoitteet Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Sosiaali- ja terveystoimen asiakkaista vähintään 80 % ilmaisee tyytyväisyytensä saamaansa palveluun. Happy Or Not-asiakaspalautejärjestelmä vaihdettiin maaliskuussa monipuolisempaan Roidun kyselyyn. Asiakastyytyväisyys yksiköissä heinä-syyskuussa - vastaanotto: virka-aikana 90 % ja virka-ajan ulkopuolella 75 % - vuodeosasto: 88 % lääkärityö, 90 % hoitotyö ja 82 % kuntoutus - suun terveydenhuolto 93 % - vanhusten asumispalvelut Mäntylä 97 %, vanhainkoti Hopeasillan ja Kanervalan vanhusten ryhmäkotien asiakastyytyväisyyttä ei ole mitattu - Ikäihmisten asiakasohjauspalvelut 95 % - työikäisten sosiaalipalvelut 50 % - terveysneuvontapalvelut 91 %. - kotihoidossa on tehty asiakaskysely lokakuussa, tuloksia ei vielä käytettävissä, Päivätoiminnassa, kotisairaalassa ja tehostetussa kotikuntoutuksessa asiakaskyselyt ovat meneillään. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön työkyky paranee. Sairaspoissaolot ovat v.2017 enintään 17 pv/hlö. Pitkän aikavälin (v.2020) tavoitteena on vähentää sairaspoissaoloja 15 pv:ään/hlö. Koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön ensimmäisen vuosipuoliskon sairauspoissaolot ajalla ovat 11,1 pv/hlö (2. vuosineljännes 8,7 pv/hlö): - hallinto- ja tukipalvelut 9,3 pv/hlö (8 pv/hlö) - suun terveydenhuolto 3,7 pv/hlö (3,2 pv/hlö) - perusterveydenhuollon lääketieteelliset palvelut 1,0 pv/hlö (1,2 pv/hlö) - perusterveydenhuollon hoitotyön palvelut 9,1 pv/hlö (6,3 pv/hlö) - lapsiperheiden sosiaalipalvelut 6,4 pv/hlö (5,1 pv/hlö) - terveysneuvonta 7,4 pv/hlö (6,8 pv/hlö) - vammaispalvelut 23,8 pv/hlö (20,4 pv/hlö)

3 - työikäisten palvelut 23,8 pv/hlö (15,4 pv/hlö) - kotihoito 15,6 pv/hlö (13,4 pv/hlö) - asiakasohjaus 10,3 pv/hlö (4,7 pv/hlö) - asumispalvelut 10,3 pv/hlö (7,9 pv/hlö) - rekrytointiyksikkö 8,7 pv/hlö (5,8 pv/hlö.) Tulot: 47,13 % Menot: 69,02 % Netto: 88,53 % 230 TERVEYSPALVELUT Vastuuhenkilöt: johtava ylilääkäri Kirsi Timonen Sitovat tavoitteet Asiakkaat kuntoutuvat kotiin. 50 % osastolla olevista kuntoutuspotilaista saa vähintään 5 tuntia kuntoutusta vuorokaudessa. Asiakkaat kuntoutuvat pääosin kotiin. Kuntoutustavoitteen toteutumista on nyt seurattu kahdesti tehdyllä poikkileikkaustutkimuksella, koska alkuvuodesta hankitut aktiivisuusmittarit eivät luotettavasti mitanneet potilaiden kuntoutuksen toteutumista. Toinen poikkileikkaustutkimus, jolla selvitettiin kuntoutusta osastohoidon aikana suoritettiin Potilaita jaksolla oli keskimäärin 34 päivässä. Kuntoutusmittauslomakkeita jaettiin yhteensä 37, mutta potilaista suurimman osan hoitojakso kesti joko alle viikon tai päättyi mittausviikon aikana. Potilaista 13 kpl eli 38 % oli paikalla koko mittausviikon ajan Kuntoutusmittauksen toteuttamiseen osallistuivat sekä hoitohenkilökunta että terapiahenkilöstö. Tarkoituksena oli mitata kuntoutusaikaa kaikilta niiltä asiakkailta, joilla ei ollut lääketieteellistä estettä kuntoutukselle kyseisellä seurantajaksolla. Tutkimukseen otetut asiakkaat, jotka olivat paikalla koko mittausviikon ajan, saivat kuntoutusta keskimäärin 3,5 tuntia vuorokaudessa. Koko jaksolla keskimäärin noin viidesosa potilaista sai kuntoutusta yli 5 tuntia päivässä. Lukumääräisesti tämä tulos on sama kuin ensimmäisessä poikkileikkaustutkimuksessa. Toisaalta niiden potilaiden määrä, jotka saivat kuntoutusta yli 5 tuntia edes yhtenä päivänä seurantajakson päivistä, nousi selvästi. Seurantajakson parhaimpina päivinä 38% mittaukseen osallistuneista potilaista sai kuntoutusta yli 5 tuntia päivässä, mutta 50%:n tavoitteeseen ei edelleenkään päästy. Loppuvuodesta on tarkoituksena tehdä vielä yksi poikkileikkaustutkimusta tavoitteen täyttymisen seuraamiseksi. Myös kuntoutustavoitteen mittaamista kehitetään edelleen. Asiakkaiden oma vastuu vahvistuu. 30 %:lla diabetesta, verenpainetautia tai sepelvaltimotautia sairastavilla on olemassa oleva hoitosuunnitelma

4 Effica-raporttien mukaan kyseiset diagnoosit on mennessä tilastoitu 6777 henkilölle ja hoitosuunnitelma on näistä tehty mennessä 3623:lle henkilölle, joten 53 %:lla diabetesta, verenpainetautia tai sepelvaltimotautia sairastavilla on olemassa oleva hoitosuunnitelma. Sitova tavoite toteutuu. Sähköinen ajanvaraus on käytettävissä vastaanotolla sairaanhoitajan toimenpideaikoja varattaessa (esim. rokotusaika, injektion anto, ompeleiden poisto) maaliskuun 2017 loppuun mennessä ja vähintään 25% toimenpideajoista varataan sen jälkeen sähköisesti. Sähköinen ajanvaraus on käytössä sairaanhoitajan vastaanotolle toimenpideaikojen varaamiseen. Syyskuun loppuun mennessä sähköisellä ajanvarauksella varattujen toimenpidekäyntien osuus kaikista toimenpideajoista on ollut noin 15%. Sähköisen ajanvarauksen laajentamista myös muihin kuin sairaanhoitajan toimenpideaikoihin suunnitellaan. Oman erikoissairaanhoidon tuottavuus kasvaa. Tuotettavat erikoissairaanhoidon suoritteet lisääntyvät vähintään 20 %. Täysin oma erikoissairaanhoitomme on supistunut ja siirtynyt osittain ostopalveluksi. Vuonna 2016 oli erikoispoliklinikalla suoritteita (käynnit, hoitopuhelut, konsultaatiot, asiakirjamerkinnät) kpl ja vuonna 2017 vastaavasti 2445 kpl. Nousua on 32%. Vuoden 2017 luvut pitävät sisällään myös Coronarian tuottamat poliklinikkakäynnit, vaikka ne ovatkin ostopalveluna hankittua erikoissairaanhoitoa. Yhteistyö Coronarian kanssa on alkanut huhtikuussa erikoissairaanhoidossa ja poliklinikat ovat käynnistyneet vaiheittain lähetteiden myötä toukokuun alusta alkaen. Poliklinikkatoiminnat ovat laajentuneet useille eri erikoisaloille ja niiden on tarkoitus korvata muuta ostopalvelua (esimerkiksi PHHYKYstä hankittua erikoissairaanhoitoa). Siten vuoden 2016 ja 2017 luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Heinolassa on enää 2 omaa erikoisalaa osa-aikaisina erikoissairaanhoidon poliklinikalla: sisätaudit ja geriatria. Erikoispoliklinikan henkilöstö on kaupungin omassa toiminnassa vähentynyt siten, että ortopedi ei ole enää Heinolan kaupungin palveluksessa. Leikkaustoiminta on loppunut omana toimintana ja käynnistynyt vasta pikkuhiljaa kesäkuusta alkaen lähetteiden saapumisen myötä, joten leikkaustoiminnan osalta suoritteita ei voi verrata. Leikkaustoiminnassa on ollut usean kuukauden tauko. Vuonna 2016 leikkaustoimenpiteitä on ollut syyskuun loppuun mennessä 122 kpl ja tänä vuonna vastaavasti 66 kpl. Akuutti24 käynnit pysyvät enintään vuoden 2016 tasolla. Tammi-elokuussa v Akuutti24:ssä on PHHYKYn kuntaraportointiohjelman käyttöraportin mukaan ollut suoritteita (DRG, osastohoitopäivät ja pkl-käynti) 3190 kappaletta ja vastaavasti vuonna 2017 suoritteita on ollut 3085 kappaletta. Tulot: 68,89 %

5 Menot: 73,93 % Netto: 74,23 % PHHYKYstä on saatu 7/2017 toteuman mukaan alustava arvio toimialakohtaisista palvelujen käytön nettokustannuksista Heinolan osalta vuonna 2017 sekä tilinpäätösennuste. Sen mukaan Heinolan PHHYKYn kustannukset olisivat ylittymässä (TPE:n mukainen ylitys olisi erikoissairaanhoidossa , päivystyskeskuksessa sekä ensihoitokeskuksen osalta Kokonaisuudessaan PHHYKYn osalta erotus TA 2017 ja TPE 2017 olisi siten ). Tähän mennessä PHHYKY on veloittanut pelkästään ennakkolaskuja. 270 HOITO- JA VANHUSPALVELUT Vastuuhenkilö: vanhus- ja hoitopalvelujohtaja Riitta West Sitovat tavoitteet Vanhukset voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Raskaimmissa asumispalveluissa asutaan korkeintaan 2,5 vuotta ennen kuolemaa (seuranta x1/v). Hoitopaikkajonot eivät kasva vuoden 2016 lopun tasosta. Asumispalvelujen paikkaresurssi on hyödynnetty tehokkaasti. Asumispalveluissa asuvien asukaspaikkojen täyttö tapahtuu viiveettä neljän päivän sisällä paikan vapautumisesta. Asumispalvelujen hoitopaikkaa odotti yhteensä 12 asiakasta ( yhteensä 8 asiakasta). Keskimääräinen jonossa odotusaika oli 39 vuorokautta ( n. 9 vuorokautta). Jonotilanne ja jonotusaika on siis pidentynyt vuoden 2016 lopun tasosta. Vanhuspalvelulain mukaan odotusaika voi olla enimmillään kolme kuukautta. Mäntylässä on alkanut jo ns. arviointi-/kuntoutusjaksotoiminta, jolloin korkeintaan 10:llä paikalla on asiakkaita arviointi-/kuntoutusjaksolla. Tavoite on, että näillä paikoilla voitaisiin asiakas vielä kuntouttaa tukipalvelujen avulla kotiin ja siirtää 24 tunnin hoivajakson alkamista. Palvelusetelien myöntämistä jouduttiin vähentämään, että palvelusetelimääräraha riittää jo myönnetyille asiakkaille koko vuodelle. Nyt näyttää siltä, että erityisesti tehostetun palveluasumisen ostopalveluista jää rahaa käyttämättä, kun palveluseteleitä on myönnetty enemmän. Uusia palveluseteleitä voidaan siis myöntää vielä loppuvuoden aikana. Asumispalvelujen vapautuneen paikan täyttöaika on kolmannen neljänneksen aikana ollut omissa yksiköissä keskimäärin 8,34/pv. Täyttöaikaa on pidentänyt mm. ulkoiset tekijät muuttoaikataulujen osalta, kun asukkaiden siirtoja on tehty omien asumispalveluyksiköiden välillä. Siirtoja yksiköiden sisällä on tehty, koska Kanervalan palvelukeskukseen keskitetään omana toimintana kevyemmän laajennetun tuetun asumisen paikkoja ja sieltä on siirtynyt tehostetun palveluasumisen tarpeessa oleva asiakas toiseen yksikköön vapautuneelle paikalle. Joitakin vapautuneita paikkoja on saatu täytettyä myös tilapäisillä jaksottaishoidon asiakkailla.

6 Rekrytointiyksikön henkilöstörakenne on optimaalinen suhteessa sijaistarpeisiin ja henkilöstöä kohdennetaan optimaalisesti resurssien mukaan: - vastataan 85 %:iin yksiköiden sijaistarpeista - max 5 % rekrytointiyksikön henkilöstön työvuoroista jää varaamatta Rekrytointiyksikössä on pystytty vastaamaan heinä-syyskuussa 89,90 % yksiköiden sijaistarpeista. Heinä-syyskuussa 6,47 % käytettävissä oleviin työvuoroihin ei tullut yksiköiltä pyyntöjä (ns. varaamattomat vuorot). Työntekijä/t, joille ei ole tullut varausta työvuoroon ennakkoon tai akuutisti on sijoitettu virkistys- ja ulkoilutehtäviin vanhuspalveluihin, asumispalveluyksikkö Hopeasillan muuttotehtäviin, uuden Hopeasillan toiminnan käynnistämiseen ja yksiköihin, joissa on tilapäisesti ollut asiakkaiden/potilaiden korkeasta hoitoisuudesta johtuva lisäavun tarve. Varaamattomat vuorot johtuvat yksiköiden äkillisten pyyntöjen ja varahenkilöstön suunniteltujen työvuorojen kohtaamattomuudesta. Luvut on laskettu käsin tehdyn kirjanpidon pohjalta. Heinäkuu Elokuu Syyskuu Heinä-syyskuu Vastattu yksiköiden sijaistarpeisiin 89,14 86,79 90,65 % 89,90 % Vuorot, joihin ei ole tullut yksiköiltä pyyntöä 6,8 % 5,15 % 7,46 % 6,47 % Sisäilma-asioista johtuvat poissaolot ovat lisääntyneet tänä vuonna, tuoden lisätarvetta varahenkilöstön käyttöön. Tulot: 60,25 % Menot: 70,06 % Netto: 74,19 % Rekrytointiyksikön tulot kohdennetaan sisäisenä laskutuksena käytön mukaan, eikä kaikkia tuloja ole vielä kohdennettu rekrytointiyksikköön. 280 SOSIAALIPALVELUT Vastuuhenkilö: sosiaalipalvelujohtaja Päivi Nykänen Sitovat tavoitteet

7 Kehitysvammaisten asumispalvelujen oma toiminta ei ole vuonna 2016 toteutunut suunnitellusti vaan on jouduttu turvautumaan väistötiloihin. Poikkeustilanteesta huolimatta tavoite on, että avopalvelujen toimintamalleja kehitetään niin, että asumispalvelujen ostot ( ) ovat enintään vuoden 2016 tasossa. Heinolan kaupunki tuottaa vammaisten asumispalveluja kahdessa asumisyksikössä ja lisäksi palvelua ostetaan. Kaupungin omana toimintana tehostettu palveluasuminen tuotetaan Sahanniemen asumisyksiköissä ja palveluasuminen Kanervalan Kaislakodissa. Kaislakoti tuottaa myös tuettua asumispalvelua Kaislakodin läheisyydessä asuville kehitysvammaisille. Tavoite ei ole toteutunut vaan asumispalvelujen ostot ovat ylittyneet eurolla (4,9 %) mennessä vuoden 2016 vastaavaan aikaan verrattuna. Tehostettua palveluasumista on jouduttu ostamaan enemmän vaikeimmin kehitysvammaisille, joille ei ole pystytty tarjoamaan heidän tarpeisiinsa vastaavaa asumismuotoa Sahanniemen väistötiloissa. Lisäksi kotona asuville vaikeasti kehitysvammaisille joudutaan ajoittain ostamaan tehostettua palveluasumista. Mielenterveys- ja päihdetyön peruspalveluja kehitetään niin, että laitos- ja asumispalvelujen ostot ( ) ovat enintään vuoden 2016 tasossa. Vuonna 2016 ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen laitos- ja asumispalvelujen ostot olivat euroa ja vuonna 2017 vastaavana aikana euroa, joten tavoitetta ei ole saavutettu. Mielenterveys- ja päihdetyöryhmä pyrkii ottamaan erikoissairaanhoidosta asiakkaita nopeasti kevyempään asumispalveluun erikoissairaanhoidon kustannuksien ehkäisemiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalvelujen piirissä on myös tällä hetkellä viisi yli 70-vuotiasta asiakasta, joista koituvat vuosittaiset asumis- ja hoitokustannukset ovat huomattavia. Mielenterveys- ja päihdetyöryhmä tekee kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen aikana perusteellisen asumispalvelutarpeen kartoituksen Coronarian kanssa MT-Rai:ta apuna käyttäen kaikille asumispalvelun piirissä oleville asiakkaille. Kokonaisvaltaisen kartoituksen avulla pyritään siirtämään tehostetun asumispalvelun piirissä olevia asiakkaita tuettuun asumispalveluun sekä itsenäiseen asumiseen. Yhteistyössä tehtävän arvioinnin keskeisenä tavoitteena on tehdä perusteelliset palvelutarpeen arvioinnit ja tavoitteelliset asiakassuunnitelmat. Itsenäisen asumisen lisäämisen tueksi tarvitaan kotiin vietäviä palveluita ja tätä tarvetta arvioidaan kartoituksen yhteydessä. Mielenterveys- ja päihdetyöryhmässä käynnistettiin alkaen avovastaanotto toiminta, jossa asiakkaita otetaan vastaan arkisin klo 9:15-11:00 välisenä aikana. Vastaanotolla asiakkaat pääsevät tapaamaan sosiaaliohjaajaa, päihdesairaanhoitajaa ja psykiatrista sairaanhoitajaa. Mielenterveys- ja päidetyöryhmän sosiaalityöntekijä on myös tavoitettavissa avovastaanoton aikana. Avohoito- ja kotiin vietävien palvelujen lisäämisellä pyritään vaikuttamaan laitos- ja asumispalveluiden kustannusten kasvuun. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18-vuotiaiden lasten määrä vähenee ja on vuosineljänneksien lopussa enintään 1,9 prosenttia 0-17-vuotiaiden määrästä.

8 kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli 1,6 % 0-17 vuotiaiden määrästä. Sähköisten palvelujen käyttö lisääntyy. Lastenneuvolan ajanvarauksista 25 % tapahtuu sähköisen ajanvarauksen kautta. Sähköisten palveluiden markkinointia asiakkaille on tehostettu jakamalla kirjallisia esitteittä ja ohjeita palveluihin kirjautumiseen. Sähköisen ajanvarauksen kautta tehtyjen lastenneuvolan ikäkausitarkastusten ajanvarausten tietoja ei ole käytettävissä Terveysneuvontapalvelujen käytössä olevista lomakkeista (esim. esitieto- ja hyvinvointilomakkeet) käytetään sähköisiä lomakkeita 95 %:sti. Terveysneuvontapalveluissa laajoihin määräaikais- ja ikäkausitarkastuksiin osallistuneet perheet ovat käyttäneet sähköisiä Lasta odottavan perheen- ja Vauvaperheen hyvinvointilomakkeita ja 100%:sti. Sähköinen Synnyttäjän esitietolomake on ollut käytössä äitiysneuvolassa 100 %:sti. Tulot: 66,40 % Menot: 70,00 % Netto: 70,37 % 82 INVESTOINNIT Määrärahat euroa, josta - ICT-ohjelmistohankinnat (sote) euroa - Seniorikuntosalilaitteet (fysio- ja toimintaterapia) (leasing) euroa Investoinnit ovat toteutuneet vasta vähäisessä määrin. Seniorikuntolaitteiden hankintaprosessi on käynnissä. Menot: 14,74 %

9 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMISTA UHKAAVAT RISKIT Erikoissairaanhoidon ostopalveluiden kasvuennuste vuoden 2016 talousarviosta vuoden 2017 talousarvioennusteeseen on +8,63 % ( ). Talousarviota on tasapainotettu karsimalla peruspalveluista (perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista) ja tämä aiheuttaa riskin sille, että peruspalveluista vuotaa aikaisempaa enemmän asiakkaita erikoissairaanhoitoon ja erityispalvelujen piiriin nostaen entisestään näiden kustannuksia. Lisäksi talousarvion euromääräisen toteutumisen riskinä on, että sosiaali- ja terveystoimen hallitsemattomissa olevat tekijät vaikuttavat palvelutarpeen lisääntymiseen mm. Akuutti24:ssä ja erikoissairaanhoidossa. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän heinäkuun lopun talousarvion toteutuman mukaan erikoissairaanhoidon, päivystyskeskuksen, ensihoidon (ja ympäristöterveydenhuollon) määräraha olisi ylittymässä (TPE2017).