Manner-Naantalin osayleiskaava

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI osayleiskaava Perusselvitysraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23569

2

3 Perusselvitysraportti 1 (39) osayleiskaava Sisällysluettelo 1 Johdanto Kaupungin seudullinen asema Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun rakennemalli Väestö Väestönkehitys ja väestöennuste Väestön sijoittuminen Työpaikat Työpaikkamäärä Palvelut Kaupan palvelujen sijoittuminen Julkiset palvelut Suunnittelutilanne Naantalin kehityskuva Keskustan rakennemalli Yleiskaavat Keskustan arkkitehtikilpailu Asemakaavat Maanomistus Jätehuolto Vesi- ja viemärijohdot Vesijohdot Pohjavesialueet Jätevesiviemäriverkosto Sadevesiviemäriverkosto Muu kunnallistekniikka Kaukolämpöverkosto Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Liikenne Ajoneuvoliikenne Liikennemäärät Liikenneturvallisuus Joukkoliikenne Pysäköinti Kävely ja pyöräily Raideliikenne Vesiliikenne Kulkumuotojakauma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 Perusselvitysraportti 2 (39) kannen kuva: Google/ Naantalin keskustan ilmakuva FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 3 (39) 1 Johdanto Tähän perusselvitysraporttiin on koottu osayleiskaavoitustyön pohjaksi perusselvitykset, jotka käsittävät Naantalin kaupungin nykytilannetta ja viimeaikaista kehitystä kuvaavat tiedot ja selvitykset. Perustiedot on koottu olemassa olevista lähtöaineistoista ja aiemmista selvityksistä. osayleiskaavoitustyön tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka vastaa alueen maankäytöllisiin tavoitteisiin, strategisissa suunnitelmissa asetettuihin väestö- ja työpaikkatavoitteisiin ja muissa ylemmissä suunnitelmissa asetettuihin tavoitteisiin. 2 Kaupungin seudullinen asema 2.1 Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa osayleiskaavaalueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä: Aluevaraukset: taajamatoimintojen alue (A), työpaikka-alue (TP), keskustatoimintojen alue (C), teollisuustoimintojen alue (T), erityistoimintojen alue (E), satama-alue (LS), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), virkistysalue (V) Osa-alueet ja kohteet: kaupunkikehittämisen kohdealue, pohjavesialue (pv), kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue, luontokohde (SL), suojeltava rakennetun ympäristön kokonaisuus (SR) Verkostot ja liikenne: rautatie, valta-/kantatie, seututie, eritasoliittymät, yhteystarve, ulkoilureitti, veneilyreitti, venesatama, suurjännitelinja (Z), maakaasuverkon reittivaihtoehdot (K) TP alueelle voidaan rakentaa myös pienehköjä asuntoalueita, mikäli alueelle ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Punainen viivamerkintä rajaa maakunnallisen tason kaupunkikehittämisen kohdealueen, johon Naantalin keskusta-alue kuuluu. Alueella yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Tiivistämisen pitää olla ympäristön laatua kehittävää.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 4 (39) Kuva 1. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta (Varsinais-Suomen liitto). Varsinais-Suomen liitossa on aloitettu Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan tekeminen.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 5 (39) 2.2 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Turun seudun rakennemalli 2035, joka ei ole oikeusvaikutteinen, on kuntien yhteistyössä laatima maankäytön suunnitelma, joka on hyväksytty Naantalin kaupunginvaltuustossa Rakennemallissa koko Turun seudulle on asetettu tavoitteeksi uutta asukasta ja uutta työpaikkaa. Naantalin osuus väestötavoitteesta on asukasta, mikä väljyyden kasvu huomioon ottaen tarkoittaa uutta asuntorakentamista asukasta varten. Kuva 2. Turun seudun rakennemalli 2035, ote ydinkaupunkialueen maankäytön muutosalueet - kartasta (Pöyry 2012).

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 6 (39) 3 Väestö 3.1 Väestönkehitys ja väestöennuste Naantalin kunnan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa noin asukasta. Väestönkasvu on ollut Naantalissa ja Varsinais-Suomen maakunnassa viime vuosikymmeninä positiivinen. Vuosien välisenä aikana Naantalin väkiluku on kasvanut noin asukkaalla (16 %). Naantalin kaupungin oma väestötavoite vuodelle 2035 on noin asukasta. Keskusta-alueen yleiskaavalla pyritään varmistamaan maankäytölliset valmiudet elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja uusien työpaikkojen muodostumiselle sekä positiiviselle väestökehitykselle. 3.2 Väestön sijoittuminen Väestö on keskittynyt Naantalin keskusta-alueelle Armonlaaksontien länsipuolelle ja luonnollisesti kerrostaloalueille Ruonassa ja Karvetissa. Tiiviimpiä pientalovaltaisia alueita ovat Tammisto, Lietsala, Luikkio, Soininen ja Immanen. osayleiskaava-alueella asui vuonna 2012 noin asukasta. Naantalin kunnan väestötiheys on 60,62 asukasta / km 2.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 7 (39) Kuva 3. Väestön sijoittuminen osayleiskaava-alueella tilastoalueittain. 4 Työpaikat 4.1 Työpaikkamäärä Vuonna 2011 Naantalissa oli yhteensä noin 6155 työpaikkaa. Pääosa työpaikoista Naantalin kaupungin alueella oli jalostuksessa (34 %) ja palvelualoilla (59 %).

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 8 (39) Teollis uus Rakenta minen Tukku- ja vähittäiskaup pa; moottoriajon euvojen ja moottoripyör ien korjaus Kuljet us ja varast ointi Majoitus- ja ravitsemist oiminta Ammatill inen, tieteellin en ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelut oiminta Koulu tus Terveysja sosiaalipa lvelut Taite et, viihd e ja virkis tys Taimo Taulukko 1 Eniten (yli 200 työpaikkaa) työllistävät toimialat osayleiskaavaalueella. Soininen Soiniemi Myllärinm äki Väinölä Sammalk allio Suovuori Suopelto Lietsala Kalevanni emi Pappila Maijamäk i Vanhakau punki Kantakau punki Immanen Luikkio Ruona Ali-Taimo Tammisto Ailostenni emi Humalist o Metsä Luikkio Viluluoto Rautatiea lue Peräniitty Karvetti Vadjo Venka Ladvo Satama Murikko Luolala Kuparivu ori Yhteensä

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 9 (39) Osayleiskaava-alueella oli vuonna 2011 noin 4428 työpaikkaa, eniten teollisuusaloilla (958 kpl) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (760 kpl). Eniten työpaikkoja sijaitsee Ailostenniemella (919) ja Satama-alueella (741 kpl). Kantakaupungissa on noin 220 työpaikkaa. Kuva 4. Työpaikkojen sijoittuminen osayleiskaava-alueella tilastoalueittain.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 10 (39) 5 Palvelut 5.1 Kaupan palvelujen sijoittuminen Naantali on tärkeä matkailun keskus, jossa sijaitsevat mm. Naantalin Muumimaailma ja kylpylä. Naantalissa erikoistavarakaupan tarjonta on väestöpohjaan nähden melko heikkoa; asioinnit suuntautuvat enimmäkseen kauppakeskus Myllyyn sekä Turun keskustaan. Kaupungin keskustassa sijaitsee useita matkailua tukevia palveluita kuten ravintoloita ja kahviloita. Naantalin keskusta on omaleimainen ja tiivis. Alueella on helppo liikkua jalan ja polkupyörällä. Alueella liikkuvat turistit tukevat ostovoimallaan Naantalin keskustan palveluita ja niiden kehittymistä. Naantalin keskustan päivittäistavarakaupan tarjonta on hyvä ja vastaa asukasmäärän asettamiin tarpeisiin. Kuva 5. Kaupan palvelut osayleiskaava-alueella. Naantalin nykyinen kaupan palveluverkko muodostuu 6 päivittäistavara-myymälästä joista valtaosa sijoittuu kaupungin keskustaan ja sen tuntumaan. Osayleiskaavaalueella toimivat seuraavat päivittäistavara-myymälät:

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 11 (39) K-Supermarket Ellen (Alppilankatu 2) K-Supermarket Ukko-Pekka (Venekuja 5) K-Market Etappi (Nuhjalantie 8) Lidl Naantali (Rautakatu 2) Valintatalo Naantali (Tullikatu 14) S-Market Tuulensuunkatu Naantali (Tuulensuunkatu 12) Erikoiskaupan myymälöitä eivät toimi osayleiskaava-alueella. Naantalin Apteeki toimii Luostarinkadulla. Posti toimii Tullikadulla. Naantalin keskustassa toimivat myös kolme pankkia - Turun seudun osuuspankki, Nordea ja S-Pankki. 5.2 Julkiset palvelut Kuva 6. Naantalin kaupan alueiden rajaukset (harmaa viiva) ja kaupan rakennukset (lähde: Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys 2013 ja Naantalin kaupunki 2014). Valtaosa Naantalin julkisista palveluista on sijoittunut kaupungin keskustaan ja sen lähialueille. Suunnittelualueella sijaitsee muun muassa 6 peruskoulua, yksi lukio,

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 12 (39) Naantalin ammatti-instituutti, kaupungin kirjasto sekä pääterveysasema. Julkisten palveluiden sijoittuminen on esitetty kuvissa 7, 8, 9. Kouluverkko ja oppilaitokset Naantalin keskusta-alueella toimii tällä hetkellä kaksi yläkoulua Kristofferinkadulla (Maijamäen koulu) ja Rimpikujalla (Suopellon koulu). Alakouluja (luokat 1-6) toimivat Kuparivuorentiella (Kuparivuoren koulu), Teräskadulla (Karvetin koulu), Soinistentiella (Taimon koulu) ja Tiilenkantajantiella (Lietsalan koulu). Naantalin lukio toimii Vadstenanpollulla. Naantalin musiikkiopisto ja opisto toimivat Kalevanniemen koulussa. Kuva 7. Kouluverkko ja oppilaitokset osayleiskaava-alueella. Päiväkodit ja esiopetus Kunnalliset päiväkodit sijaitsevat Karvetissa, Keskustassa, Kreivinniityssä, Kultarannassa (lakkautetaan 2014), Merimaskussa, Nuhjalassa, Ruonassa, Soinisissa, Suovuoressa, Taimossa, Tammistossa ja Viialassa. Kaikissa päiväkodeissa annetaan

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 13 (39) esiopetusta ja lisäksi keskustan alueella toimii osapäiväinen esiopetusyksikkö lapsille, jotka eivät tarvitse päivähoitoa. Naantalin varhaiskasvatussuunnitelman laadittiin joulukuussa Kuva 8. Päiväkodit osayleiskaava-alueella.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 14 (39) Terveys- ja sairaalapalvelut, vanhustenhoito Naantalin terveyskeskus toimii Tuulensuunkadulla. Naantalin laajentuneen saaristokaupungin hoito- ja vanhuspalvelujen tehtäväalue jaetaan neljään tulosyksikköön, mm: Tehostettu palveluasuminen: Ryhmäkodit Viiala, Myllynkiventie, Katavakodin Onnela Rymättylässä ja Kummelin ryhmäkoti Velkualla. Naantalin vanhainkoti Kuva 9. Naantalin terveys- ja vanhustenhoitopalvelut sijaitsevat pääosin keskustan alueella.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 15 (39) 6 Suunnittelutilanne 6.1 Naantalin kehityskuva 2035 Naantalin kaupunginvaltuuston hyväksymä Naantalin kehityskuva 2035 on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle. Kuten Turun seudun rakennemallissa myös Naantalin kehityskuvassa tavoitellaan asukkaan väestönlisäystä ja uuden työpaikan syntymistä Naantaliin vuoteen 2035 mennessä. alueen osuus tavoitteesta on uutta asukasta, jonka lisäksi mitoituksessa tulee huomioida asumisväljyyden kasvu (yhteensä reilu 5000 asukasta). Kuva 10. Ote Naantalin kehityskuva 2035:stä (Pöyry 2011), maankäytön muutosalueet.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti osayleiskaava 16 (39) Kuva 11.Ote Naantalin kehityskuva 2035:stä (Pöyry 2011), alueiden ja keskusten profilointi.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti osayleiskaava 17 (39) 6.2 Keskustan rakennemalli Naantalin keskustan rakennemalli on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Keskustan rakennemallityön tarkoituksena on ollut luoda suuntaviivat asemakaavoitukselle keskustassa. Rakennemalli on asemakaavoihin liittyvä yleiskaavallinen tarkastelu, mutta siellä ei ole oikeusvaikutuksia. Keskustan rakennemallityöllä on ollut tarkoitus luoda edellytyksiä keskustan lisärakentamiselle, tarjota ratkaisuja liikenteen toimivuuden ja pysäköintijärjestelyjen parantamiseksi sekä kehittää kaupunkikuvaa. Kuva 12. Naantalin keskustan rakennemalli kartta. 6.3 Yleiskaavat alueella on kaksi oikeusvaikutteista osayleiskaavaa: Pohjoistenalueiden osayleiskaava (1993) ja Humaliston osayleiskaava (2002). Pääosalla MannerNaantalin suunnittelualuetta ainoa yleiskaavallinen suunnitelma on vuodelta 1982 oleva Naantalin yleiskaava, joka on vanhentunut. Pohjoisten alueiden osayleiskaavan ja Humaliston osayleiskaavojen rajaukset on osoitettu kuvassa.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 18 (39) Kuva 13. Pohjoisten alueiden osayleiskaavan ja Humaliston osayleiskaavojen rajaukset sinisellä. osayleiskaavan rajaus (punainen pistekatkoviiva).

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 19 (39) 6.4 Keskustan arkkitehtikilpailu Rakennemallityötä täydentämään järjestettiin kesällä 2012 keskeisten ydinkorttelien osalta arkkitehtuurikutsukilpailu, jonka tulokset julkistettiin helmikuussa Kilpailun tulokset toimivat asemakaavatyön pohjana. Kuva 14 ja Kuva 15. Voittanut ehdotus Taikurin hattu.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 20 (39) 6.5 Asemakaavat Suurella osalla osayleiskaavan suunnittelualueesta on voimassa asemakaava. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laadintaa silloin kun on tavoitteena muuttaa asemakaavaa. Kuva 16. Naantalin ajantasa-asemakaava yleiskaava-alueen suhteen.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 21 (39) Osayleiskaavatyötä varten arvioitiin ajantasa-asemakaavaan (2014) rakennusoikeutta sekä aluetehokkuudet. Ajantasa-asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on keskimäärin noin 48 % jokaisessa korttelissa rakentamatta, yhteensä noin k-m 2 osayleiskaava-alueella. Tarkastelu on teoreettinen, mikä täytyy ottaa huomioon karttaa tutkiessa. Kuva 17. Ajantasa-asemakaavan vapaiden k-m 2 tarkastelu.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 22 (39) Keskustakorttelien asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu kaavoituskatsauksessa Noin 4,7 ha:n laajuinen suunnittelualue sijaitsee Naantalin ydinkeskustassa. Tavoitteena on saada ydinkeskustan keskeiset korttelit ja niihin liittyvät katualueet rakentumaan korkeatasoiseksi asuin- ja liikepaikaksi sekä oleskelualueeksi, vahvistaa Tullikadun asemaa pääliikekatuna sekä yhdistää kantakaupunki luontevasti Järveläntien marketalueeseen. Lisäksi tavoitteena on luoda toimivammat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, uusi linja-autoasema oheistoimintoineen sekä jalankulkua ja pyöräilyä korostavat viihtyisät kadut ja aukiot. Kuva 18. Keskustakorttelien asemakaavamuutoksen rajaus.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 23 (39) 7 Maanomistus Naantalin kaupungin omistamat maat sijoittuvat pääasiassa asemakaavoitetuille alueille. Suurin osa kaupungin omistamista maista on asemakaavojen Y-, V-, VR- ja L- alueita. Lisäksi kaupunki omistaa Luolalassa EV-, ET- ja T-alueita, Järveläntien vieressä T-alueita, Rautakadulla ja Maskuntien itäpuolella TY-alueita ja Immasentien pohjoispuolella MT- ja M aluetta. Kuva 19. Naantalin kaupungin maanomistukartta.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 24 (39) 8 Jätehuolto Koko kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen alueeseen, lukuun ottamatta pieniä saaria, joihin ei ole kulkuyhteyttä ja joiden jätekertymät ovat vähäiset. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvat kaikki kiinteistöiltä, yhteisistä keräysvälineistä ja aluekeräyspaikoista kuljetettavat yhdyskuntajätteet, lukuun ottamatta tuottajavastuulle määrättyjä jätteitä ja järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Turun Seudun Jätehuolto Oy hoitaa Naantalin jätehuollon organisointi- ja käsittelytehtäviä. Kuva 20. Jätehuollon järjestäminen osayleiskaavan alueella.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 25 (39) 9 Vesi- ja viemärijohdot 9.1 Vesijohdot Naantalin vesihuoltolaitos huolehtii käyttöveden toimittamisesta kiinteistöille, vesijohtoja viemäriverkostojen kunnossapidosta sekä jäte- ja sadevesien poisjohtamisesta. Kaupunginhallitus hyväksyi Naantalin vesihuollon kehittämissuunnitelman. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisuja. Kehittämissuunnitelman ennusteet on laadittu vuoteen 2030 saakka ja toimenpiteet vuoteen 2020 saakka. Kehittämissuunnitelman mukaan kaupungin vesihuoltolaitos vastaa toiminta-alueidensa ja tulevien asemakaava-alueiden vesihuoltoverkostoista (lukuun ottamatta rantaasemakaavat), ei haja-asutusalueista. Koko kaupungin alueen verkostoissa on noin liittyjää. Liittymisaste vesijohtoverkostoon koko kaupungin alueella on 78 % asukkaista. Kaikkiaan ominaisvedenkulutus on noin 280 l/as/d. Ennusteen mukaan liittymisprosentin odotetaan kasvavan nykyisestä 78 %:sta noin 81 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Vesijohto- on kaikilla asemakaava-alueilla. Vesijohtoverkoston pituus on koko osayleiskaava-alueella n. 305 km. Naantali hankkii vetensä Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Naantaliin vesi johdetaan Raisio - Naantali kuntayhtymän vesilaitokselta. Raakavetenä käytetään Virttaankankaalta johdettua tekopohjavettä ja TSV Oy:n tekopohjavettä. Naantalin vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan Lietsalan pohjavesialueen (VHA3) käyttöä varavesilähteenä ja suojelua jatketaan. 9.2 Pohjavesialueet Lietsalan pohjavesialue 1 Lietsalan I luokan pohjavesialue on lähes kolme kilometriä pitkä kaakko-luode - suuntaiseen kallioperän ruhjelaaksoon kerrostuneessa harjumuodostumassa sijaitseva pohjavesiesiintymä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,22 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 1,06 km 2. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 700 m 3 vuorokaudessa. Alueella sijaitsevat Naantalin kaupungin Koivukummun vedenottamo ja Torkkelin lisäkaivo. Suurimmat riskit Lietsalan pohjavesialueella ovat liikenne ja tienpito, teollisuus ja yritystoiminta sekä golfkenttä. Lietsalan pohjavesialue on mainittu vesihuoltolaitoksen valmius- ja varautumissuunnitelmassa kriisivesilähteenä. Vesihuoltolaitoksen kannalta Lietsalan pohjavesialue on suhteellisen helposti käyttöönotettavissa oleva kriisiajan vesilähde ja nykyisen luokituksen perusteella riittävä. Kriisin toteutuessa vedenottamon klooraus- ja ilmastuslaitteet tulee ottaa käyttöön. Laitteet on käyttöönotettavissa noin vuorokauden kuluessa, jonka jälkeen juomakelpoista vettä voidaan kriisin ajaksi johtaa verkostoon. 1 Naantalin kaupunki 2013, Lietsalan, Taattisen ja Kauppilan pohjavesialueet Suojelusuunnitelma

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 26 (39) Kuva 21. Ote Naantalin kaupungin vesihuollon toiminta-aluekartasta Manner-Naantalissa.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 27 (39) Kuva 212. Vesijohto osayleiskaava-alueella.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 28 (39) 9.3 Jätevesiviemäriverkosto Naantalin kaupungin viemäriverkosto jakaantuu neljään verkostoon: Naantalin keskusta, Rymättylä, Merimasku ja Velkua. Viemäriverkostoihin on liittynyt yhteensä asukasta ja liittymisaste on noin 73 %. Naantalin kaupungin jätevesimäärä vuonna 2013 oli m 3 /d. Naantalin kaupungin liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 73 %:sta 77 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Jätevesiviemäriverkostoa on kaikilla asemakaava-alueilla. Jätevesiviemäriverkoston pituus on koko osayleiskaava-alueella n. 240 km. Jätevedet käsitellään Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen puhdistamolla, kuten myös jatkossa esimerkiksi Rymättylän jätevedet. Kuva 223. Jätevesiviemäriverkosto osayleiskaava-alueella.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 29 (39) 9.4 Sadevesiviemäriverkosto Sadevesiviemäriverkosto kattaa melkein koko asemakaavoitetun alueen. Sadevesiviemäriverkosto pituus on koko osayleiskaava-alueella n. 700 km. Kuva 234. Sadevesiviemäriverkosto osayleiskaava-alueella.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 30 (39) 10 Muu kunnallistekniikka 10.1 Kaukolämpöverkosto Naantalilaisten kiinteistöjen kaukolämmön vastuulliseksi jakelijaksi ja myyjäksi vaihtui alkaen Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab. Turku Energia huolehtii lämmön toimittamisesta kiinteistöille, kaukolämpöjohtojen kunnossapidosta ja niiden asennustöiden valvonnasta. Kaukolämpöverkosto kattaa noin puolet asemakaavoitetusta alueesta. Kaukolämpöverkosto ei ole saatavilla Soinisessa, Immasella ja Lietsalassa sekä Luikkion ja osittain Taimon ja Viluluodon alueilla. Kaukolämpöverkosto pituus on koko osayleiskaava-alueella n. 79 km. Kuva 245. Kaukolämpöverkosto osayleiskaava-alueella.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 31 (39) 11 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Argeologinen selvitys vanhankaupungin osalta sekä kulttuuriympäristön inventointi erityisesti luvun rakennuskannan osalta on käynnistynyt. 12 Liikenne Manner-Naantaliin on hyvät liikenneyhteydet sekä kotimaasta että ulkomailta. Kaupungin keskusta sijoittuu Turun kehätien (E-18, Kt. 40) tuntumaan. E-18 on osa Euroopan laajuista TEN-T verkkoa. Kaupunkiin johtaa rautatie ja satamaan syväväylä. Naantalin satama on osa TEN-T verkkoa. Lähin lentokenttä on Turun lentokenttä kehätien tuntumassa. Kuvassa 25 on esitetty suunnittelualueen ajoneuvoliikenteen verkko. Kuvassa yleisten teiden pääväylät on esitetty punaisella ja tärkeimmät katuyhteydet keltaisella värillä.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 32 (39) Kuva 256. Osayleiskaava-liikenneverkko Ajoneuvoliikenne Ajoneuvoliikenteellä on kolme pääreittiä Naantaliin. Turun kehätie on yksi kolmesta merkittävästä sisääntuloväylästä Naantaliin. Turun kehätien kautta on yhteydet valtateille 1, 8, 9 ja 10 Helsingin, Porin, Tampereen ja Hämeenlinnan suuntiin. Muut ajoneuvoliikenteen pääreitit ovat seututie 185 (Naantalintie) Turun keskustasta ja Aurinkotie Raision keskustan suunnasta. Maskun suuntaan johtaa maantie 1893 (Maskuntie, Vantontie). Seututie 189 (Rymättyläntie) johtaa keskustasta saaristoalueelle. Katuverkon pääyhteydet ovat Aurinkotien lisäksi E-18 tien eteläpuolisella alueella Patenttikatu Viestitie ja Satamatie sekä keskustassa Järveläntie, Tuulensuunkatu, Käsityöläiskatu ja Uolevi Raaden katu. Taimontie, Soinistentie, Immasentie ja Ruonan yhdystie ovat merkittäviä kokoojakatuja ydinkeskustan ulkopuolella. Ajoneuvoliikenteellä ei ole merkittäviä yhteyspuutteita. Saariston suunnasta saavuttaessa keskustan saavutettavuus on puutteellinen. E18 Turun kehätie kuuluu valtakunnalliseen suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon (SEKV), joten yhteysvälin mitoitustavoitteet ovat 7 metriä korkean, 7 metriä leveän ja 40 metriä pitkän kuljetuksen mukaiset. Naantalin keskustasta tullaan kaavoituksen myötä poistamaan nykyisin SEKV:oon kuuluvat reittiosuudet Naantalin keskustaan sekä sataman länsipuoleinen yhteys. Idän puoleinen satamayhteys sen sijaan säilyy ja sitä pyritään parantamaan erikoiskuljetusten tarpeisiin sopivammaksi.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 33 (39) 12.2 Liikennemäärät Liikennemäärältään vilkkain tie suunnittelualueella on E-18, missä keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustassa Ruonan yhdystie ja Aurinkotie ovat liikennemääriltään vilkkaita. Aurinkotien liikennemäärä on yli 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Ruonan yhdystiellä liikennemäärä on yli ajoneuvoa vuorokaudessa. Naantalin liikennemäärissä on voimakas kausivaihtelu. Kesäaikaan keskustan liikenne kasvaa huomattavasti. Raskaan liikenteen pääreitti on myös E-18. Raskaan liikenteen osuus on 7,4 %. Viestitie ja Patenttikatu ovat raskaan liikenteen reittejä teollisuusalueelle ja satamaan E-18 tien lisäksi. Naantalin sataman tuottamia, kunnan rajan ylittäviä raskaan liikenteen kuljetuksia (kotimainen kalusto) on keskimärin 1,1 milj. tonnia vuodessa. Tämä vastaa keskimäärin 300 raskasta kuormattua ajo-neuvoa vuorokaudessa. Kuvassa 27 on esitetty alueen liikennemäärät. Kuva 267. Osayleiskaava-alueen liikennemäärät.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 34 (39) 12.3 Liikenneturvallisuus Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelmatyössä on käsitelty liikenneturvallisuusasiat Naantalin osalta. Siinä laadittiin naantalilaisille asukaskysely, mikä tehtiin keväällä Suunnitelman lähtöaineistona käytettiin Naantalin vaaranpaikatkarttaa, johon on koottu asiantuntijoiden, asukkaiden ja koululaisten mielestä liikenteellisesti vaaralliset kohteet Naantalissa sekä onnettomuustilastojen mukaiset ongelmakohdat. Joitain ongelmakohtia on tämän jälkeen parannettu. Ajoneuvoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn osalta ongelmallisimmat kohdat ovat Aurinkotien Tuulensuunkadun liittymä, Tullikadun kevyen liikenteen väylä sekä Ruonantien liittymä E-18 tielle. Meri-Naanatalissa ongelmia aiheuttaa kylpylän liikenne ja sen pysäköinti. Liikenteen ongelmakohtia on esitetty kuvassa 27. Kuva 278. Naantalin keskustan liikenneturvallisuuden vaaranpaikat. Naantalissa onnettomuuksien kokonaismäärä on kasvanut 2000-luvulla. Väestön määrä on kasvanut 10 % 2000-luvulla. Myös henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on hieman kasvanut. Asukaslukuun suhteutettuna henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä oli Naantalissa selvästi

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 35 (39) 12.4 Joukkoliikenne alhaisempi muihin seudun kuntiin verrattuna (Naantalissa keskimäärin 75 onn./vuosi/ asukasta, Turun seudulla 132 onn./vuosi/ asukasta ja koko maassa 126 onn./vuosi/ asukasta vuosina ). Viimeisten viiden vuoden aikana Naantalissa tapahtui keskimäärin 13 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Onnettomuuksien osalta yleisin onnettomuusluokka Naantalissa olivat yksittäisonnettomuudet. Mopedionnettomuuksia tapahtui seudun keskiarvoa enemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia tapahtui vuotiaille, mutta myös 15-vuotiaiden ikäryhmälle tapahtui useita onnettomuuksia. Onnettomuusanalyysin perusteella vuotiaiden juuri ajokortin saaneiden nuorten aikuisten lisäksi 15-vuotiaat mopoilla, skoottereilla ja mopoautoilla liikkuvat nuoret ovat tärkeä liikenneturvallisuustyön kohderyhmä Naantalissa. Henkilövahinkojen osalta E18-tiellä on vuosina tapahtunut kuolemaan johtaneet onnettomuus Naantalissa Ruonan yhdystien kohdalla (1 kuollut). Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpideohjelmiin on kerätty vaikutuksiltaan tehokkaita toimenpiteitä, joiden toteuttaminen on mahdollista lähivuosien aikana. Pienimmillään toimenpiteet ovat nopeuden alentamisia sekä näkemien raivauksia, mittavimpia ehdotettuja kohteita ovat mm. korotetut liittymät ja kiertoliittymät. Naantalista on Turun suuntaan vuoroväliltään tiheä linja-autoliikenne ja kaupungin sisäiseen liikkumiseen voi lisäksi käyttää täydentävää joukkoliikennettä, kuten palveluliikennettä tai kutsutaksia. Lähin matkustajaliikenteen rautatieasema sijaitsee Turussa. Turun kaupunkiseudulla on valittu kehityssuunnaksi siirtyminen bussien muodostamaan runkobussilinjastoon. Bussien runkolinjaston vaiheittainen toteuttaminen vahvistaa jo olevia joukkoliikennekäytäviä, mikä luo laajemminkin edellytyksiä kestävien kulkutapojen lisäämiselle. Naantali on mukana Naantali-Raisio-Turku-Kaarina-Lietoseudullisessa joukkoliikennejärjestelmässä (Föli Turun seudun joukkoliikenne).. Naantalin osalta runkobussilinja kulkee Naantali- Kaarina välillä. Saariston suuntaan ovat käytettävissä yhteysalukset ja kauemmaksi matkaavien palvelutkin ovat lähellä: Noin 15 kilometrin säteeltä löytyvät niin lentokenttä, rautatieasema kuin matkustajalauttasatama.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 36 (39) Naantalin sisäinen palveluliikennekartta N1 osana Föli-liikennettä.

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 37 (39) 12.5 Pysäköinti Naantalissa yleinen pysäköinti on järjestetty pääasiassa kadunvarsipysäköintinä tai pysäköintialueilla. Keskustassa on rajoitettu pysäköintiä vanhan kaupungin alueella. Pysäköinnin osalta ongelma on voimakas kausivaihtelu, kesällä pysäköinti paikkojen kysyntä on huomattavasti vilkkaampaa kuin talvella. Yksittäisistä kohteista terveyskeskuksen pysäköintialue on kysyntään nähden liian pieni. Polkupyöräpysäköintiä tulisi kehittää. Kuvassa 28 on esitetty keskustan pysäköintijärjestelyt. Kuva 289. Naantalin keskustan pysäköintijärjestelyt Kävely ja pyöräily Naantalissa on kattava kävelyn ja pyöräilyn verkko. Asuin- ja työpaikka-alueet ovat pääosin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Nykytilanteessa ei ole merkittäviä yhteyspuutteita. Keskustan vanhoissa liiketiloissa on jonkin verran ongelmia esteettömyyden osalta. Verkon huomattavin kehittämistarve liittyy virkistyskäyttöön rantareitin osalta sekä keskustan kävelyolosuhteiden kehittämiseen. Kuvassa 29 on esitetty kävely ja pyöräilyn nykyverkko. Kuvassa vihreällä esitetyt osuudet ovat vuonna 2012 verkkoon esitettyjä täydennystarpeita.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 38 (39) Kuva 30. Osayleiskaava-alueen kävelyn ja pyöräilyn verkko Raideliikenne 12.8 Vesiliikenne Naantaliin johtaa liikennöity rautatie, jossa kulkee tavaraliikennettä. Junat ovat suomalaisista tavaravaunuista koostuvia junia. Naantaliin kulkee säännöllisesti maksimissaan 2 junaa/vuorokausi, operaattorilta saadun tiedon mukaan junaliikennettä on nykytilanteessa noin kahtena päivänä viikossa. Meriliikenteessä syväväylän valmistuminen on turvannut sataman mahdollisuudet ottaa vastaan kaiken kokoisia Itämerellä liikennöiviä aluksia. Suunnittelualueella on Naantalin satama, minne on aikataulun mukaista liikennettä. Osalla laivoista on myös matkustajaliikennettä.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Perusselvitysraportti 39 (39) Naantalin sataman kokonaisliikenne (lastattu + purettu) vuonna 2013 oli yhteensä noin 7,07 miljoonaa tonnia, mikä on 6 % eli lähes tonnia enemmän verrattuna vuoden 2012 liikenteeseen. Aluskäyntejä oli Naantalin satamassa vuonna 2013 yhteensä 1757 kappaletta. Yli puolet Suomen ja Ruotsin välisestä rekka- ja trailerliikenteestä lautoilla kulkee Naantalin sataman kautta. Rekkoja ja perävaunuja kulki sataman kautta lautoilla yhteensä noin kappaletta, henkilöautoja vastaavasti noin kappaletta. Varsinaisen sataman lisäksi Naantalissa on useita venesatamia, joissa venepaikkoja on yhteensä noin 900 kpl. Talvisäilytyspaikkoja noin 200 kpl. Venesatamia kaava-alueella ovat: - vanhan kaupungin ranta vieras- ja kotivenesatama - Väinölä - Kalevanlahden pappilan ja Ruonan kotivenestamat - Taimo 12.9 Kulkumuotojakauma Keskustaan saapuvista ihmisistä noin 50 % tekee matkan henkilöautolla. Kävelijöiden osuus on sama kuin keskustan asuinpaikakseen ilmoittaneiden. Pyöräilyn osuus kulkumuodoista on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Yleisesti kestävän liikkumisen osuus on korkea. Kuvassa 30 on esitetty kulkumuotojakauma Naantalin keskustaan suuntautuvilla matkoilla. Kuva 291. Naantalin keskustaan suuntautuvien matkojen kulkumuotojakauma.