Hahmotetaan tätä tavaran luomistyön ja sen valmistamisesta maksamisen välistä suhdetta seuraavilla yksinkertaisilla kaavoilla.
|
|
- Aapo Karvonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Velan puhdistava vaikutus Saska Heino 1. Alkusanat Velka on loppu ja alku. Šiva ja Vishnu. Tuotantotavan lopettaja, mutta myös sen olemassaolon uusintaja. Kapitalistinen tuotantotapa, jota ilmentää [y]leisen voiton suhdeluvun etenevä tendenssi laskemiseen 1 sisältää aina mahdollisuuden niin mahtavien voittojen kuin velkojenkin kasaamiseen. Juuri kasautuminen riippumatta siitä, mikä kasautuu on kapitalismille tyypillinen piirre. Kuin vetovoima, jonka välittäjänä kappaleiden välillä toimii Higgsin bosoni, vetää varallisuus muuta varallisuutta puoleensa rahan avulla. Raha on kasautumisen välittäjähiukkanen. Raha kasautuu harvojen käsiin, mutta näistä käsistä raha myös jakautuu muille. Ei pyyteettä eikä vastikkeetta, vaan velkana. Koron avulla tämä velka palauttaa itsensä kasvaneessa muodossa. Tämä kasvu ei tapahdu itsestään, vaan edellyttää, että rahan lainaaja harjoittaa sen avulla tuotantoa eli ostaa lainallaan pääomaa C, joka koostuu tekijöistä c + v eli kiinteästä ja vaihtelevasta pääomasta, joista jälkimmäinen tunnetaan myös työvoimana. Rahan antolainaajan eli rahakapitalistin ja sen ottolainaajan, tuotantokapitalistin, suhde on kiinteä. Tuotantoa ei voi harjoittaa ilman alkupääomaa tässä C:tä eikä velkaa maksaa takaisin ilman tuotannon hedelmien, tavaroiden, myyntiä. Myös annetun rahalainan kasvu koron i avulla edellyttää tätä tuotantoa. Mikäli tuotantokapitalistilla ei ole tavaroidensa myynnin jälkeen käytettävissään enemmän rahaa kuin ennen niiden valmistusta, ei hän ole kykeneväinen maksamaan rahakapitalistille. 2. Teoriaa Hahmotetaan tätä tavaran luomistyön ja sen valmistamisesta maksamisen välistä suhdetta seuraavilla yksinkertaisilla kaavoilla. M C M '=M+m (1.1.) kuvaa, miten raha M laajenee tavarana C olonsa kautta M':ksi, joka puolestaan kertoo, miten alkuperäinen raha M on C:n myynnin kautta kasvanut suuremmaksi summaksi. 1 Marx 1980, 216.
2 D M D '=D+i (1.2.) kuvaa puolestaan, miten rahakapitalistin lainaama summa D kasvaa tuotantokapitalistin rahana olon kautta D':ksi, jonka osatekijät ovat alkuperäinen velka D + korko i. Tiedetään Marxin työarvoteorian kautta, että vain C = c + v:n toinen osatekijä, v, voi luoda uutta arvoa tuotannossa. Tämä v on työvoima, jonka työstään saamaa korvausta v kuvaa. Tämä uusi arvo tunnetaan nimellä lisäarvo ja sitä kuvataan kirjaimella s. Lisäarvo on arvoa, joka ei kulu kiinteän pääoman c uusintamiseen eikä vaihtelevan pääoman v palkkoihin. Koska c ei voi uusintaa itseään toisin kuin v, se voi vain kuolettaa arvonsa kulumisen kautta. Siksi v on ainoa osatekijä C:stä, joka voi tehdä enemmän työtä kuin oman palkkansa, v:n, verran. Tiedetään myös, että M:llä ostetun C:n tuote on tavara, jota kuvataan tässä kirjaimella w. Koska w on tavara, joka on myytävä M:n laajentumiseksi M':ksi, ja koska M' on D':n edellytys, on w:stä saatava enemmän rahaa kuin sen tuottamiseen on sijoitettu M:nä. Voidaan sanoa, että w:tä kohtaan kohdistuvat paineet ovat suuret mikäli w:n ei onnistu myyntinsä kautta palauttaa tuotantokapitalistille summaa M', ei tuotantokapitalistikaan voi palauttaa rahakapitalistille summaa D'. Tavara w jaetaan osatekijöihin w=c+v+s, (1.3.) jolloin on mahdollista sanoa, että c:n ollessa sen oston jälkeen annettu tekijä, voidaan tuotannon aikana vaikuttaa ennen kaikkea v:n ja s:n väliseen suhteeseen. Sanotaankin, että tuotantokapitalistin pääoman C = c + v kokoonpano on ratkaiseva tekijä sille, miten suuri uuden arvon eli lisäarvon s suhde on tuotantokapitalistin korvattaviin kustannuksiin c + v. 2 Katsotaan pääoman kokoonpanon merkitystä lisäarvon s tuotannolle seuraavassa taulukossa. C c v s s' p' I ,00% 75,00% II ,00% 50,00% III ,00% 25,00% Nähdään, että suhde c:v on ratkaiseva s:n suuruudelle, kun s' eli lisäarvon suhdeluku s '= s v on annettu 100 % eli vaihteleva pääoma, työvoima, v käyttää yhtä suuren osan työajastaan palkkansa arvoisen summan (25 75v) kuin palkkansa ylittävän summan (25 75s) tuottamiseen. Toisin sanoen 2 Tämä edellyttää, että lisäarvon suhdeluku s' ei muutu.
3 suhde työvoiman palkan v ja lisäarvon s välillä on aina s:v. Yksinkertaistetaan asioita ajattelemalla, että w:n myynnistä ei koidu mitään vaihdantakustannuksia, jotka liittyvät yleensä kauppaan, kuljetukseen ja markkinointiin eli tavaran kohdentamiseen kuluttajille. Näin ollen w(i) = 25c + 75v + 75s = 175w ja jos w = p eli tavaran arvo w on yhtä kuin sen hinta p, niin tuotantokapitalistin on saatava tavaransa myynnistä takaisin hinta 175p. Koska summasta 175p on korvattava 25c + 75v = 100C, jää jäljelle lisäarvo 75s. Kun tämä lisäarvosumma 75s jaetaan kokonaispääomalla 100C, saadaan voiton suhdeluku p'= s C, joka on tapauksessa I = 75 %. Se miten rahakapitalistin myöntämä velka D, joka tuotantokapitalistin käsissä on rahapääomaa M, muuntuu pääomaksi C ja lopulta tavaraksi w, on prosessi, jota kuvataan kaavalla D M C c v w s M ' D ' p. (1.4.) Havaitaan, että velka D laajenee tuotannon kautta M':ksi, josta taasen vähennetään D'. Mikäli M' on suurempi kuin D', tekee tuotantokapitalisti voittoa p. Mikäli voiton suhdeluku p' on kuitenkin liian pieni ja siten tavaran w myynnistä saatava summa M' on pienempi kuin D', on tuotantokapitalistilla ongelmia selvitä velastaan. Tarkastellaan seuraavaksi yksinkertaista taulukkomallia, jossa otetaan w:n tuotannon lisäksi huomioon D':n maksusta aiheutuvat seuraamukset. Taulukossa ei yksinkertaisuuden nimissä oteta huomioon w:n vaihdannasta aiheutuvia kustannuksia, vaan oletetaan jälleen, että w:n lisäarvo s palautuu markkinoilta takaisin tuotantokapitalistille vailla kauppakapitalistin välikättä. Vuosi D i C c v s s' p' s (D + i) G p ,00% 50,00% , ,00% 50,00% -7, ,75 0, ,00% 50,00% 41,86 50,00% 20, ,93 29,07 29,07 100,00% 29,07% 29,07 50,00% 14, ,47 14,53 14,53 100,00% 14,53% 14,53 50,00% 7, ,74 7,26 7,26 100,00% 7,26% 7,26 50,00% 3,63 Taulukossa on esitetty kuuden vuoden mittainen tuotantojakso, joka alkaa ensimmäisenä vuonna velanotolla D = 100. D:n korko on tässä kiinteä eli i = 5 %. Tuotantokapitalisti ostaa D:llä C:n, jonka suuruus on niin ikään = 100. C jakautuu puolestaan osatekijöihin c = 50 ja v = 50. Lisäarvon suhdeluvun s' ollessa = 100 %, tuottaa v aina yhtä paljon lisäarvoa s kuin palkkaansa vastaavaa arvosummaa v. Toisin sanoen suhde s:v on jälleen oletettu 1:1:ksi. Yleinen laskukaava tälle taulukolle on w (c+v)=s s ( D+i+G)= p (1.5.)
4 eli tuotannossa syntyneen tavaran w = c + v + s myynnistä jäljelle jäävästä arvosta s on vähennettävä vielä velanhoito- ja investointikustannukset ennen kuin se voi toimia voittona p. Vuosina 1 3 pääoman kokoonpano C = c + v ei muutu, jolloin voiton suhdeluku p' pysyy samana (p' = 50 %). Sarake s (D + i) kuvaa velan lyhennyskustannuksia suhteessa lisäarvoon s. G tarkoittaa investointiastetta s:sta eli sitä, kuinka suuri osa s:sta investoidaan uudelleen tuotantoon. Viimeinen sarake p taasen kertoo, kuinka paljon lisäarvosta s voidaan jakaa voittoina p investointien G jälkeen. Taulukosta on helppo nähdä, että kiinteään pääomaan c investoiminen vaihtelevan pääoman v sijaan laskee voiton suhdelukua p', kun lisäarvon suhdeluku s '= s v otetaan annettuna eli s' = 100 %. Tämä ei tarkoita, etteikö voiton suhdeluku voisi nousta lisäarvon suhdelukua nostamalla. Tuotannon siirtäminen pienempien työvoimakustannusten maihin voi nostaa s':ää. Samoin s' voi nousta tilanteessa, jossa työvoimalta vaaditaan enemmän työtä palkkansa vastineeksi tuottavuuden noston kautta. Jos kaupankäynti mahdollistaa v:n uusintamis- eli elinkustannusten laskun siten, että vaikkapa tuontiruoka laskee ruuan hintaa kotimarkkinoilla, voi tuotantokapitalisti pitäytyä vaikkapa inflaation mukaisista palkankorotuksista tai yksinkertaisesti laskea työntekijöidensä palkkaa v. Kaikkinensa on kuitenkin hyvä torjua harhakäsitys tuottamattomuudesta laskevan voiton suhdeluvun syynä. Marxin mukaan [v]oiton suhdeluku ei laske siksi, että työ tulee tuottamattomammaksi, vaan siksi, että se tulee tuottavammaksi. 3 Kiinteän pääoman c kasvu mahdollistaa suuremman w:n eli kokonaisarvotuotteen tuottamisen, mutta koska c:n kasvu tarkoittaa myös sen kasvua tavaran arvosta w = c + v + s, on sillä vääjäämättä vaikutuksensa voiton suhdeluvun laskulle, sillä kaavaa p'= s C katsoessa on aina muistettava, että C = c + v. Myös lisäarvon suhdeluku s '= s v voi kasvaa ilman, että voiton suhdeluku p' kasvaa. Pikemminkin päinvastoin, sillä [v]oiton suhdeluku laskee Marxin sanojen mukaan siksi, että verrattuna käytettyyn pääomaan käytetään ylipäätään suhteellisesti vähemmän työtä eikä siksi, että työläisiä riistetään vähemmän. 4 Edellä esitetty taulukko esittääkin juuri tilannetta, jossa tuotantokapitalisti sijoittaa (G) puolet lisäarvosta s kiinteään pääomaan c. Koska lisäarvon suhdeluku s' ei muutu, vaan on vakio, laskee voiton suhdeluku p' ja tuotantokapitalistin käteen jäävä voitto p. Jos tuotantokapitalistilla olisi velkaa vuonna 6, jolloin p' on enää 7,26 %, olisi hänen huomattavasti hankalampi maksaa takaisin velkaansa D saati sen korkoja i. Tämä voisi johtaa korkeampiin velan riskilisiin, kun rahakapitalisti suojaisi itseään mahdolliselta tuotantokapitalistin maksukyvyttömyydeltä. Yllä olevassa taulukossa esitetty velan takaisinmaksunopeus voidaan laskea logaritmilaskulla, 3 Emt., Emt., 249. D t =log D (1+i) n (1.6.)
5 jossa D t = velan takaisinmaksuaika, 1 = vakio, i = korko (esim. 15 % = 0,15) ja n = korkomaksujen määrä. Katsotaan esimerkkiä, jossa D = 100, i = 15 % ja n = 6. Tulokseksi kaavasta (1.6.) saadaan D t =log100 (1+0,15) 6 4,63. Mitään kaavan (1.6.) kaltaista takaisinmaksua ei tietenkään tapahdu ilman lisäarvon s tuottamista. Tiedetään lisäarvon suhdeluvun s' kautta, että s '= s v. Jos s = p eli kaupan kustannuksia ei oteta huomioon, niin kaavan Δ s=log C (1+s) n (1.7.) avulla voidaan laskea, miten nopeasti pääoma C tuottaa lisäarvoa s tuotantokierrosten n aikana, jotta velka D saadaan maksetuksi. 1 = kaavassa (1.7.) vakio, joka kuvaa luotua arvoa c + v. Jos esimerkiksi C = 100, s = 5 % eli 0,05 ja n = 6, niin Δ s=log 100 (1+0,05) 6 =2, Voiton suhdeluku velan lähde ja päätepiste Edellä esitetyssä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Velan koron ja lisäarvon välinen erotus on varsin selvästi ratkaiseva tuotantokapitalistin selviytymisen kannalta. Samalla s piirtää rajat myös velan korkotuottojen myötä sijoittajien kyvylle laajentaa sijoituskohteidensa rahallista kokonaisarvoa. Velka ja rahapääoma eivät voi elää omaa elämäänsä. Marxin mukaan käsitys, jonka mukaan [raha]pääoma tuottaisi kapitalistisen tuotantotavan pohjalla voittoa toimimatta tuotantopääomana 5 on laajalle levinnyt ja pitkällä aikavälillä vahingollinen. Tähän syynä on rahapääoman pakko toimia tuotantopääomana. Marx jatkaa sanomalla, että todellisen tuotannon ehdot, [so. voitot] määräävät teollisuuskapitalistien rahapääomakysynnän 6. Lainauksen takana oleva järjenjuoksu on yksinkertainen. Mikäli tuotantokapitalisti kykenee myymään tavaransa w ja palauttamaan sen myynnistä itselleen lisäarvoa s niin w:n myyntihinta ylittää kiinteän ja vaihtelevan pääoman (c + v) vaatimat uusintamiskustannukset, eikä hänellä ole tarvetta lainata rahapääomaa. 7 Voiton suhdeluku p' on ratkaiseva raha- ja tuotantopääoman välisen suhteen avaamiseen. Edellä esitetyistä taulukoista selviää, että lisäarvon suhdeluvun s' ollessa vakio ainoa tekijä, joka vaikuttaa voiton suhdelukuun p' on kokonaispääoman C = c + v koostumus. Tärkein kapitalistien välinen kilpailu on kilpailu tuotanto- ja markkinahinnoista. Kilpailijoita matalampi tuotantohinta mahdollistaa matalamman markkinahinnan. Tämä taas voi parantaa tuotantokapitalistin kykyä muuntaa tavaransa w rahaksi (ks. kaava (1.1.)) ilman hävikkiä myymättä jääneistä tavaroista. Hintakilpailu on 5 Emt., Emt., Tämä ei tarkoita, etteikö vaikkapa tuotannon laajentaminen vaatisi lisäarvon s ylittävän määrän rahapääomaa.
6 kilpailua kohti pohjaa kilpailua, jossa tuotantokapitalistit eivät pysty laskemaan kustannushintojaan 8 riittävän nopeasti tuotantohintojensa tahtiin. Tämä on täysin johdonmukaista: kustannushinnat ovat hintoja, jotka tuotantokapitalistin on maksettava ennen tuotantohintojen laskuttamista kauppakapitalisteilta. Vaikka tuotantokapitalisti saisikin laskettua tuotantohintaansa suhteessa kustannushintoihinsa, eivät jälkimmäiset muutu mihinkään. Olisi varsin kieroa, jos tuotantovälineiden ja -pääoman myyjä palkitsisi tuotantokapitalistin siitä, että tämä on onnistunut laskemaan tuotantohintojaan. 9 Hahmotetaan kustannus- ja tuotantohintoja seuraavalla taulukolla. A C c v s s' p' Ω I ,00% 75,00% 175 II ,00% 50,00% 150 III ,00% 25,00% 125 Yllä olevassa taulukossa A = kustannushinta (alfa) ja Ω = tuotantohinta (omega). Havaitaan, että laskeva voiton suhdeluku p' on lisäarvon suhdeluvun s' pysyessä vakiona syyllinen tuotantohinnan laskuun. Taulukko on yksinkertaistettu oletuksella siitä, että tuotantokapitalisti ei kykene laskemaan kokonaispääomansa C arvoa kierrosten I III aikana. Toinen yksinkertaistus on olettaa, että hinnat vastaavat arvoja. Asioita vedetään suoraksi myös olettamalla, että lisäarvon suhdeluku pysyy vakiona eli työvoiman tuottavuus ei muutu. Lopputulos taulukossa on kuitenkin, että tuotantohinta Ω lähestyy kustannushinta A:ta. Taulukoidaan seuraavaksi kolmen eri tuotantokapitalistin hintakilpailua. A C c v s s' p' Ω λ $ I ,00% 25,00% II ,00% 50,00% III ,00% 75,00% Tässä taulukossa A on jälleen kustannushinta ja Ω tuotantohinta. Lisätyt muuttujat ovat λ, jolla tarkoitetaan markkinoilla muodostuvaa keskimääräistä hintaa ja $, jolla kuvataan lisävoittoa tai -tappiota. Havaitaan, että I tekee matalammasta voiton suhdeluvustaan (p' = 25 %) huolimatta lisävoittoa ($ = 25). II saa tavaransa myytyä tuotantohinnallaan ( Ω = 150), sillä se vastaa keskimääräistä markkinahintaa (λ = 150). Ristiriitaiselta Marxin teorian kannalta tuntuu kuitenkin, että tuotantokapitalisti III:n voiton suhdeluku (p' = 75 %) on korkein, mutta hän joutuu silti laskemaan tuotantohintaansa (Ω = 175). Tuotantokapitalisti on tässä tilanteessa pulman edessä, sillä 8 Kustannushinta (cost-price) on tuotantokapitalistin ostohinta, johon hän hankkii pääomansa, tuotannontekijänsä ja työvoimansa. Tuotantohinta (price of production) on puolestaan hänen myyntihintansa, jolla hän siirtää tavaransa markkinoille kauppakapitalistin välityksellä. 9 Niin sanottu transformaatio-ongelma liittyy juuri kustannus- ja tuotantohintojen väliseen erotukseen. Aiheesta on käyty viime aikoina runsasta keskustelua (ks. vaikka Kallinen et al. 2011, 95).
7 [v]aikka voitto syntyy - - pelkästään lisätyöstä, siis pelkästään vaihtelevan pääoman käytöstä, yksittäisestä kapitalistista voi asia näyttää siltä, että elävä työ on tuotantokustannusten kallein elementti, joka on ennen muuta supistettava minimiin. 10 Edellä esitetty väittämä siitä, että hintakilpailu on kilpailua kohti pohjaa, tulee käsitettävämmäksi, kun mietitään, miten tuotantokapitalisti III pyrkii laskemaan tuotantohintaansa. Kuvitellaan tilanne, jossa kaikkien tuotantokapitalistien I, II ja III tuotanto- ja kustannushinnat ovat samat. Tällaisessa tilanteessa ainoaksi voittoa määrittäväksi tekijäksi jäisi voiton suhdeluku. Kapitalistilta III tämä edellyttäisi työvoiman v korvaamista kiinteällä pääomalla c. Koska hänen voiton suhdelukunsa on korkea (p' = 75 %), on hänen mahdollista käyttää lisäarvoaan s ja ostaa sillä lisää kiinteää pääomaa. Tämä on mahdollista siitä huolimatta, että hintojen tasoittuminen keskimääräiseksi markkinahinnaksi (λ = 150) syö hänen lisäarvostaan pois 25 yksikköä. Mikäli kapitalisti III toimisi samanlaisella pääomalla kuin I, hänellä olisi varaa lisävoiton ($ = 25) ansiosta käyttää 50 yksikköä c:n hankkimiseen. Tuotantokapitalistit I, II ja III ovat noidankehässä, jossa laskevat voitot korreloivat laskevien tuotantohintojen kanssa. Mikäli he eivät kykene joko laskemaan kustannushintojaan (A) tai parantamaan työvoimansa tuottavuutta lisäarvon suhdelukua korottamalla, heidän edessään on ennemmin tai myöhemmin kamppailu hupenevasta lisäarvosta. Määrittämättömän mittaisen aikavälin ratkaisu on velan otto. Mikäli tuotantokapitalistit haluavat vaikuttaa tuotantokustannuksiinsa (A + Ω), tulee heidän muuttaa pääomansa hintaa. Tämä voi onnistua rahakapitalistilta ostetulla rahalla tehtävin lisäinvestoinnein. 11 Mikäli velkarahalla ei kuitenkaan onnistuta nostamaan lisäarvon ja voiton suhdelukuja, ajautuvat tuotantokapitalistit aiempaa suurempiin ongelmiin, pahimmillaan jopa konkursseihin. Nykyään yleisesti käytetty keino lisäarvon ja voiton suhdelukujen kasvattamiseen on tuotannon siirtäminen halvempien työvoimakustannusten maihin. Tämä tarkoittaa, että työntekijät voivat käyttää pienemmän osan työpäivästään omien elinkustannustensa kattamiseen ja suuremman osan lisäarvon tuottamiseen. Voiton suhdeluvun lasku on ainoastaan tendenssi. Se on kuitenkin hyvin voimallinen tendenssi, joka ennemmin tai myöhemmin vaikuttaa tuotantokapitalistien velkaantumishalukkuuteen ja -kykyyn. Koska rahakapitalistien elo on sidottu tiukasti arvoa luovien tuotantokollegojensa onneen ja menestykseen, eivät korot ja velkojen ehdot voi nekään koskaan vapautua voiton suhdeluvun ehdollistavalta vaikutukselta. 10 Emt., 680. Kursiivi lisätty. 11 Edellä esitetyissä esimerkeissä lisäarvon ja voiton suhdeluvut ovat paljon todellista maailmaa korkeampia. Näin ollen yritykset tuotantokapitalistit ovat oikeassa maailmassa paljon riippuvaisempia ulkoisesta rahasta kuin tässä. Mitä kilpaillummilla markkinoilla jokin yritys toimii, sitä enemmän sen toiminnan sointi muistuttaa kireäksi viritetyn viulun kieltä. Katkeaminen on lähellä!
8 4. Together as one ylämäki, alamäki, ylämäki... Marxin kyky sitoa kaikki kapitalistisessa talousjärjestelmässä esiintyvät ilmiöt toisiinsa saa todistuksensa seuraavassa lainauksessa. Asettaessaan erilaisia luottokierron muotoja rahan paikalle pankkijärjestelmä osoittaa edelleen, että raha ei tosiasiassa ole mitään muuta kuin työn ja sen tuotteiden yhteiskunnallisen luonteen erikoinen ilmaus, jonka täytyy yksityistuotannon perustan kanssa ristiriidassa olevana kuitenkin aina loppujen lopuksi esiintyä esineenä, erikoisena tavaran muiden tavaroiden rinnalla. 12 Tuotannon ja rahoituksen ykseys on kapitalistisen tuotannontavan kannalta kuolettavan vahva. Kummallakin on vahva pyrkimys eroon toisistaan. Tuotantokapitalistit pyrkivät toimimaan ilman lainarahaa, rahakapitalistit taas jättävät mieluusti tuotannosta huolehtimisen toisille. Rahan sitominen tuotantoon koneisiin, työvoimaan, tuotannontekijöihin on riskialtista toimintaa. On joka tavalla helpompaa jättää raha mahdollisimman helposti käytettävään, likvidiin, muotoon. Marxin mukaan [f]iktiivisen pääoman muodostamista seuraa usko siitä, että yhteys pääoman todelliseen arvonlisäysprosessiin katoaa, jolloin käsitys pääomasta arvoaan itsesäätävänä automaattina vahvistuu 13. Kaikki edellä esitetty todistaa kuitenkin päinvastaista rahaa ja tavaraa ei voi erottaa toisistaan lopullisesti. Päinvastoin, [n]iin kauan kuin työn yhteiskunnallinen luonne ilmenee tavaran rahamuotoisena olemassaolona ja noin ollen todellisen tuotannon ulkopuolella olevana oliona, eivät rahakriisit, todellisista kriiseistä riippumattomina tai niiden kärjistyminä, ole vältettävissä. 14 Velan paisuminen voi olla armonlaukaus ja alkulaukaus lamalle. Samalla velka pitää sisällään mahdollisuuden koko kapitalistisen tuotantotavan elämään ja kuolemaan. Marxin mukaan ei ole mitään epäilystä siitä, että luottojärjestelmä tulee toimimaan mahtavana vipuna siirryttäessä kapitalistisesta tuotantotavasta yhteenliittyneen työn tuotantotapaan, kuitenkin vain yhtenä elementtinä itse tuotantotavan muiden suurten elimellisten mullistusten yhteydessä. 15 Niin tai näin. Velalla on puhdistava vaikutus. Se puhdistaa pöhöttyneen tuotantotavan itse itsestään niin kuin tupakka lopettaa polttajansa tai viina juojansa. Luojaansa tavaraa velka ei pääse pakoon, vaikka keskustelu virtuaalirahasta tai fiktiivisestä pääomasta voikin joskus kasvattaa pakohaaveita. Velka mahdollistaa toisaalta uuden elämän kapitalistiselle tuotantotavalle. Kun luottotappiot, maksuhäiriöt, irtisanomiset, kiinteän omaisuuden 12 Emt., Emt., Emt., Emt., 599.
9 paniikinomaiset myynnit ja kurjuuden lisääntyminen vähennetään yhtälöstä, jää jäljelle laihtunut, mutta terve kapitalismi, joka aamulla heräävän pillerinpyörittäjän tavoin on valmis aloittamaan uuden lantapallon pyörittämisen. Jossain kohtaa pallo kasvaa liian suureksi, eikä pillerinpyörittäjä jaksa sitä enää liikutella. Uudestaan voi kuitenkin aina yrittää... Lähteet Kallinen Yrjö et al., Kurssi kohti konkurssia. Talouskriisin syyt ja seuraukset. Vastapaino, Tampere Marx Karl, Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. Osa 3. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Progress, Moskova 1980.
Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa
Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu
LisätiedotPilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?
LisätiedotVoiton suhdeluvun vertailua
Saska Heino Voiton suhdeluvun vertailua Teollisuus ja rahoitusmarkkinat vuosina 1976 2010 1. Aluksi [L]iiketoiminta näyttää juuri välittömästi ennen romahdusta miltei kohtuuttoman terveeltä. 1 Marxin mukaan
LisätiedotKapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi
SISÄLTÖ Lukijalle Alkusanat 5-6 7-29 KOLMAS KIRJA Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi ENSIMMÄINEN JAKSO ENSIMMÄINEN OSASTO Lisäarvon muuttuminen voitoksi ja lisäarvon suhdeluvun muuttuminen voiton
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotKansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotKasvun edellytykset. Saska Heino
Kasvun edellytykset Saska Heino 1. Aluksi Pääoman kasvunopeus asettaa rajan kansantuotteen kasvulle. Mitä nopeammin pääoma kasvaa, sitä nopeammin kasvaa myös mahdollisuus tuotannollisiin sijoituksiin eli
LisätiedotMarx ja raha. Saska Heino. Aluksi
Marx ja raha Saska Heino Aluksi Tämä kirjoitus tutkii Marxin ja rahan välistä suhdetta. Marxin käsitys rahasta poikkeaa ratkaisevasti tavallisesta taloustieteellisestä näkemyksestä, jonka mukaan raha on
LisätiedotYritystoiminta Pia Niuta HINNOITTELU
HINNOITTELU Hinta on keskeinen kilpailukeino. sen muutoksiin asiakkaat ja kilpailijat reagoivat herkästi. toimii tuotteen arvon mittarina. vaikuttaa yrityksen imagoon. on tuotteen/palvelun arvo rahana
LisätiedotKapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014
Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?
LisätiedotFinancial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS
YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
LisätiedotMAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.
KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen
LisätiedotArkijärjen koettelua. Saska Heino
Arkijärjen koettelua Saska Heino Ajatellaan niin sanotulla arkijärjellä. Kumpi ala kuulostaa kannattavammalta: korkean tuottavuuden pääomavaltainen ja matalien työvoimakustannusten paperiteollisuus vai
LisätiedotEnnen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino
Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta
LisätiedotNyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F
Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan
LisätiedotOpetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1
Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156
LisätiedotMenot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %
Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella
LisätiedotMat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008
Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot
Lisätiedot(1) Katetuottolaskelma
(1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto
LisätiedotDiskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä
Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson
LisätiedotLaskentatoimi. Kirjanpito = ulkoinen laskentatoimi Kustannuslaskenta = sisäinen laskentatoimi
Laskentatoimi Kirjanpito = ulkoinen laskentatoimi Kustannuslaskenta = sisäinen laskentatoimi Kannattavuus, maksuvalmius, vakavaraisuus Yrityksen on huolehdittava: -kannattavuudesta -maksuvalmiudesta -vakavaraisuudesta
LisätiedotOsa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista
LisätiedotTunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä?
Tunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä? Saska Heino Vuoden 2008 jälkeiset maailmantaloudelliset tapahtumat on lähes kaikkialla pyritty ymmärtämään käsitteen kriisi avulla. Sanakirjamaisesti
LisätiedotTunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.
Tunnuslukuopas TM Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua www.mediatili.com Kannattavuus Kannattavuus on eräs yritystoiminnan tärkeimpiä mittareita. Mikäli kannattavuus on heikko, joudutaan
LisätiedotTaloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys
Työpoli(ikka 2 2014 Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Esikapitalistinen vaihe Merkantilismi Tavaroiden tuottaminen rahan avulla (T 1 -R-T 2 ) Teollinen kapitalismi: esifordismi ja fordismi
LisätiedotPilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen
Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen Mari Hakkarainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Laskelmapohjat: Timo Värre, JAMK Esimerkki hyvästä tuotteistamisesta Menestyvän yrityksen talous Kasvu - Onko
LisätiedotOPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000
OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki
LisätiedotLaskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen
Laskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen Seppo Ikäheimo Tehtävä 1 Marraskuu Oy:n tilinpäätöksen laadinta Laadi seuraavista 1.-31.11 välillä toteutuneista liiketapahtumista tuloslaskelma
LisätiedotTietoa hyödykeoptioista
Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden
LisätiedotMat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.
Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun
LisätiedotOn olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.
Rahoitusmuodot HUOM. Tässä esitetään vain teoriaa ja joitakin esimerkkejä. Enemmän esimerkkejä ja laskuja löytyy ratkaistuina EXCEL-tiedostosta "Rahoitusmuodot - laskut ja esimerkit", joka on MOODLESSA
Lisätiedota) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on
Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)
LisätiedotNAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN. TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi
NAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi 19.2.2016 Nahkamarkkinoiden historiaa Nahkamarkkinat ovat kautta historian seilanneet nousu- ja laskusuhdanteissa
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotVoidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10
Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola
Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset
LisätiedotMitä tilinpäätös kertoo?
Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää
LisätiedotTunnetko asuntolainariskisi?
Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit
LisätiedotThis watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina
Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen
Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa
Lisätiedot4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen
LisätiedotViime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto
Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotOikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi. Saska Heino
Oikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi Saska Heino i. Johdatukseksi Kuten tässä viitekehyksessä julkaistuja kirjoituksia lukeneet tietävät, olen käsitellyt yhtä aihetta ylitse
LisätiedotArvo, hinta ja verotus
Arvo, hinta ja verotus Saska Heino i. Mistä on kyse Yhteisöjen tulovero kannetaan kirjanpidollisesta liikevoitosta. Tämä voitto on yhteisöjen kirjanpidossa näytetty rahana. Kuten Pääoman 3. osan lukeneet
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen
Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran
LisätiedotPK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen
LisätiedotKello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia
Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa Saska Heino Aluksi Vuonna 2012 suomalaiset palkansaajat tekivät 3 547 000 000 tuntia töitä. 2 214 000 palkansaajaa kohden tunteja kertyi näin ollen 1602. 1
LisätiedotRatkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2
Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku
Lisätiedot8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa
Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran / m kertaa vuodessa / jatkuvasti Diskonttaus
LisätiedotKäytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä
Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen
LisätiedotMonopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu
Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida
LisätiedotOikean hinnan asettaminen
Oikean hinnan asettaminen Hinnoittelu on yrityksen kannattavuuden kannalta tärkeä tekijä. Tuotteen myyntihintaa voidaan ajatella o markkinoiden kannalta = kuinka paljon asiakkaat ovat valmiita tuotteesta
LisätiedotModuuli 7 Talouden hallinta
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 7 Talouden hallinta Osa 3 Talouden suunnittelu ja ennusteet Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija,
Lisätiedotw = c + v + s (1.1.) Lisäarvon suhdeluku puolestaan pohjustaa voiton suhdelukua p', joka kirjoitetaan
Sosialismista Saska Heino 1. Saatteeksi Taloussaippuakupla on leijaillut nyt noin vuoden päivät. Tänä aikana sen kautta on julkaistu lähinnä kapitalismia käsittelevää kirjoittelua. Mikään yhteiskunnallinen
LisätiedotVoiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012. Saska Heino
Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012 Saska Heino i. Johdanto Jos voittoaste laskee enemmän kuin sen koko kasvaa, niin suuremman pääoman bruttovoitto laskee suhteessa pienempään pääomaan,
LisätiedotBBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase
Tuloslaskelma ja tase 30.6.2018 BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-30.6.2018 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 Liiketoiminnan muut tuotot * 2 237 121,94 13 879,38 20 466,26 Materiaalit
LisätiedotMoraalinen uhkapeli: laajennuksia ja sovelluksia
Moraalinen uhkapeli: laajennuksia ja sovelluksia Sisältö Kysymysten asettelu Monen tehtävän malli Sovellusesimerkki: Vakuutus Sovellusesimerkki: Palkkion määrääminen Johtajan palkitseminen Moraalisen uhkapelin
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotKARL MARX P Ä Ä O M A KOLMAS KIRJA. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Ensimmäinen jakso ENSIMMÄINEN OSASTO ENSIMMÄINEN LUKU
KARL MARX P Ä Ä O M A KOLMAS KIRJA Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi Ensimmäinen jakso ENSIMMÄINEN OSASTO Lisäarvon muuttuminen voitoksi ja lisäarvon suhdeluvun muuttuminen voiton suhdeluvuksi
LisätiedotHaitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli
Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Mikko Hyvärinen 29.1.2008 Haitallinen valikoituminen kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen tarkoittaa että päämies
Lisätiedot9 VEROTUS, TALLETUKSET JA LAINAT
9 VEROTUS, TALLETUKSET JA LAINAT ALOITA PERUSTEISTA 370A. Kunnallisveroprosentti oli 19,5, joten 31 200 tuloista oli maksettava kunnallisveroa 0,195 31 200 = 6084. Vastaus: 6084 euroa 371A. a) Hajuveden
Lisätiedothttps://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ
06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria
Lisätiedotdiskonttaus ja summamerkintä, L6
diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson
LisätiedotNiku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa
Lisätiedot4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen
LisätiedotAsymmetrinen informaatio
Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,
LisätiedotSidottu välikäsi julkinen valta tulojensa käyttelijänä
Sidottu välikäsi julkinen valta tulojensa käyttelijänä Saska Heino Mitä on oikeudenmukainen jako? Eivätkö porvarit väitä, että nykyinen jako on oikeudenmukainen? Ja eikö se nykyisen tuotantotavan perusteella
LisätiedotRahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011
Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotYksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.
KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään
LisätiedotTilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1
Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ
LisätiedotViimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC.
Kotitehtäviä 6. Aihepiiri Rahoitusmuodot Ratkaisuehdotuksia 1. Pankki lainaa 100000 bullet-luoton. Laina-aika on 4kk ja luoton (vuotuinen) korkokanta 8% Luoton korot maksetaan kuukausittain ja laskutapa
LisätiedotSOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA
SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus
LisätiedotTilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta
Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VOIDAAN LASKEA 1) tuloslaskelmapohjaisesti eli suoriteperusteisesti tai 2) rahoituslaskelmapohjaisesti eli maksuperusteisesti. MITTAAMISEN
LisätiedotKun uutta työtä ei synny marxilainen taloustiede, tietokoneistaminen ja työpaikat. Saska Heino
Kun uutta työtä ei synny marxilainen taloustiede, tietokoneistaminen ja työpaikat Saska Heino i. Aluksi Syys lokakuussa 2013 maailmalla uutisoitiin laajalti tutkimuksesta, jonka mukaan puolet yhdysvaltalaisista
LisätiedotInformaatio ja Strateginen käyttäytyminen
Informaatio ja Strateginen käyttäytyminen Nuutti Kuosa 2.4.2003 Sisältö Johdanto Duopoli ja epätietoisuutta kilpailijan kustannuksista Kilpailijan tietämyksen manipulointi Duopoli ja epätietoisuutta kysynnästä
LisätiedotKannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa
Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
Lisätiedot7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)
7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotMarx ilmaisee Pääoman 2. osassa pääoman kiertokulun seuraavan prosessikaavion avulla. Tässä kaaviossa
VEROPOLITIIKKA, PALAUTEVAIKUTUS JA PÄÄOMAN TUOTTO Saska Heino I. JOHDANTO Ajalla ja tapahtumajärjestyksellä on merkitystä, kun puhutaan pääoman tuotosta. Sillä, missä kohtaa pääoman kiertokulkuprosessia
LisätiedotLuentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikav
Luentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikavälillä Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Mitä on raha? Rahan määrä ja hintataso pitkällä aikavälillä.
LisätiedotMAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014
MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi
Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotYrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotPalvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010
Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta
LisätiedotVerkkokurssin tuotantoprosessi
Verkkokurssin tuotantoprosessi Tietotekniikan perusteet Excel-osion sisältökäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Aiheen esittely... 3 2 Aiheeseen liittyvien käsitteiden esittely... 3 2.1 Lainapääoma...
LisätiedotIndeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 % % % % % % % % Lappi Teollisuus (D) - - - - 10 9 9 9 9 9 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa
LisätiedotVoiton suhdeluku Suomessa 2012 lasku jatkuu. Saska Heino. Aluksi. Käytetyistä kaavoista
Voiton suhdeluku Suomessa 2012 lasku jatkuu Saska Heino Aluksi Karl Marx määrittelee Pääoman kolmannessa osassa voiton suhdeluvun p' tuotteen arvon ylijäämän [suhteeksi] sijoitetun kokonaispääoman arvoon.
LisätiedotMonopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu
Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV
LisätiedotMikä on paras hinta? Hinnoittele oikein. Tommi Tervanen, Kotipizza Group
Mikä on paras hinta? Hinnoittele oikein Tommi Tervanen, Kotipizza Group v VAIN 54 % YRITTÄJISTÄ OSAA HINNOITELLA TUOTTEEN TAI PALVELUN OIKEIN. LÄHDE: Y-STUDION HALLITSE TALOUTTASI -TESTI Hinnoittelun perusteet
LisätiedotEkonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun
Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa
Lisätiedot, , , ,5 48,75 52
1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen
Lisätiedot