Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa Saska Heino
|
|
- Tauno Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa Saska Heino i. Johdanto Jos voittoaste laskee enemmän kuin sen koko kasvaa, niin suuremman pääoman bruttovoitto laskee suhteessa pienempään pääomaan, kun sen voiton suhdeluku laskee. Tämä on joka suhteessa nykyaikaisen poliittisen taloustieteen merkittävin laki ja elintärkeä kaikkein vaikeimpien [taloudellisten] suhteiden ymmärtämiseksi. 1 Marxin mukaan voiton suhdeluvun laskutendenssi raamittaa kapitalistisen tuotantotavan kehitystä niin kauan kuin se on yhteiskunnassa vallitsevana. Koska samainen tuotantotapa, tai talousjärjestelmä eli tapa järjestää yhteiskunnassa tapahtuva tuotanto, on ollut vallitsevana myös Suomessa noin luvuilta lähtien, on syytä tarkistella empiirisesti, voidaanko voiton suhdeluvun laskutendenssin olemassaolo todentaa myös täkäläisen taloushistoriallisen todistusaineiston avulla. Voiton suhdeluvun laskutendenssiin liittyy koko joukko arkijärkeämme koettelevia tekijöitä, jotka yhtäältä herättävät siihen syventymättömissä päänpuistatusta ja toisaalta rikastaa siihen perehtyneiden ajatusmaailmaa ja kykyä selittää ympäröivän yhteiskunnan taloudellista kehitystä. Eräs alkuun epäjohdonmukaiselta tuntuva ajatus on, ettei [v]oiton suhdeluku - - laske siksi, että työ tulee tuottamattomammaksi, vaan siksi, että se tulee tuottavammaksi. 2 Tätä voidaan selittää toteamalla voiton suhdeluvun laskevan siksi, että verrattuna käytettyyn pääomaan [käytetään] ylipäätään vähemmän työtä eikä siksi, että työläisiä riistetään vähemmän. 3 Tämäkään ei kuitenkaan aukea kunnolla ennen kuin on määritelty ja käsitelty voiton suhdelukuun vaikuttavat tekijät. Marx itse korosti sitä, kuinka yksittäisen kapitalistin 4 näkökulma näyttäytyy yhteiskunnassa käytävässä taloudellisessa keskustelussa vallitsevana sikäli, että taloudelliset ilmiöt ja tendenssit, kuten työn tuottavuuden parantaminen, näyttäytyvät yleisesti myönteisessä valossa ilman, että niiden taustalla vaikuttavia, kokonaisten kansantalouksien tasoisia tekijöitä otetaan huomioon. Lisäksi on syytä todeta, vaikkapa juuri tuottavuudesta käytävän keskustelun ohella, ettei siinä juurikaan oteta huomioon tarkasteltavien ilmiöiden ja tekijöiden aikaulottuvuutta tai joukkoilmiöitä, joihin yksiöiden on lähes mahdotonta vaikuttaa. Kun yksittäinen kapitalisti nostaa työnsä tuottavuutta ja kykenee sen avulla laskemaan hyödykkeensä hintaa suhteessa kilpailijoihinsa, voi näyttää siltä, että hän on onnistunut ikään kuin pysyvästi muuttamaan asemaansa suhteessa kilpailijoihinsa. Kun kilpailijat parantavat oman tuotantoprosessinsa tuottavuutta ja painavat siten omien, kilpailevien hyödykkeidensä hintoja alemmas, on alun perin kaulaa kilpailijoihinsa kirinyt kapitalisti nopeasti tilanteessa, jossa hänen on jälleen etsittävä keinoja hyödykkeensä suhteellisen hinnan alentamiseksi. Voiton suhdeluvun laskutendenssin todentaminen vaatii sen taustalla vaikuttavien tekijöiden teoreettista käsittelyä. Täten onkin välttämätöntä ennen tulosten esittelyä taustoittaa niitä teoreettisten esimerkkien avulla. 1 Marx 1993, 748. Suom. S. H. 2 Marx 1980, Ibid., Kapitalistilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Marxin tavoin yksittäisen taloudellisen kategorian, pääoman, henkilöitymää yhteen tai useampaan yksilöön, jotka toimivat eräänlaisena kokonaiskapitalistina. Tähän kokonaiskapitalistiin voivat lukeutua niin yhtiön omistajat kuin sen johtoportaassa työskentelevät johtajatkin, jotka pyrkivät toteuttamaan työnantajiensa eli omistajien tavoitteita. Toisaalta kapitalistilla voidaan myös tarkastella omistajayrittäjiä, jotka työskentelevät omistamansa yhtiön johdossa. 1
2 ii. Teoria Voiton suhdeluvun laskutendenssi johdetaan sittemmin työarvoteoriaksi nimetystä arvoteoriasta. Tämän teorian mukaan jonkin kapitalismissa valmistettavan hyödykkeen, kuten vaikkapa lankakerän, arvo perustuu sen valmistamiseksi tarvittuun yhteiskunnallisesti välttämättömään työaikaan. Arvon luonti perustuu puolestaan elävän eli ihmistyövoiman käyttöön; koneellisen eli kuolleen työn avulla ei tuotannossa voida synnyttää uutta arvoa. 5 Yhteiskunnallisesti välttämätön työaika muodostuu taasen (i) tuotantovälineiden yleisen kehitysasteen; ja (ii) kapitalistien välisen kilpailun ristipaineessa. Lankakerän yhteiskunnallisesti välttämätön työaika onkin eräänlainen keskiarvo, joka voidaan laskea jakamalla kaikkien lankakeriä tuottavien kapitalistien käyttämä työaika valmistettujen lankakerien määrällä. Mikäli lankakerän tuottamiseksi tarvitaan keskimäärin esimerkiksi sata minuuttia työtä, on sen yhteiskunnallisesti välttämätön työaika sadan minuutin mittainen. Mikäli sata minuuttia työtä vastaa yhden rahayksikön suuruista hintaa, kuten vaikkapa puntaa, on sata minuuttia työtä ja siten lankakeräkin punnan arvoinen. Tätä voidaan hahmottaa seuraavan esimerkin avulla. Taulukko 1. markkinahinnan muodostuminen π k π t π π m A 0,25 0,50 0,25 1,00 B 0,50 0,50 0,00 1,00 C 0,75 0,75-0,50 1,00 Selitykset: π k = kustannushinta eli tuottajan ostohinta π t = tuotantohinta eli tuottajan myyntihinta π = keskimääräisen markkinahinnan muodostuminen π m = markkinahinta 1 rahayksikkö = 100 min. Taulukosta 1. huomataan, että A kykenee markkinahintojen muodostumisvaiheessa tekemään ¼ suuruisen lisävoiton suhteessa B:hen. Lisäksi huomataan, että C joutuu laskemaan hyödykkeensä tuotantohintaa puolella yksiköllä saavuttaakseen kilpailijansa. Todellisuudessa on selvää, etteivät markkinoilla kilpailevien hyödykkeiden, kuten lankakerien, hinnat pääsääntöisesti kohtaa toisiaan kahden desimaalin tarkkuudella. 6 Siltikin on todennäköistä, että niiden hinnat ovat lähempänä toisiaan kuin jotakin toista hyödykettä, vaikkapa ompelukonetta, jonka valmistamiseksi tarvittava yhteiskunnallisesti välttämätön työaika on paljon pitempi kuin lankakerällä. Taulukko 1. ei sellaisenaan kerro mitään voiton suhdeluvusta saati sen laskutendenssistä. Se auttaa kuitenkin hahmottamaan sitä työarvoteoreettista perustaa, jolle voiton suhdeluvun laskutendenssi viimekätisesti palautuu. Taulukon 1. perusteella esimerkkihyödykkeen, joka voi olla esimerkiksi aiemmin käytetty lankakerä, yhteiskunnallisesti välttämättömäksi työajaksi muodostuu sata minuuttia ja sitä vastaavaksi markkinahinnaksi yksi rahayksikkö, kuten punta. Taulukosta 1. käy myös ilmi, etteivät kapitalistit A, B ja C voi kilpailla keskenään hyödykkeidensä hinnoilla. Hintakilpailu on kuitenkin keskeinen tapa erottautua varsinkin niin sanotuilla kypsillä markkinoilla, joissa hyödykkeiden uusiutumiskierto on suhteellisesti hidasta. Venyttääkseen kaulaa suhteessa kilpailijoihinsa, tulee esimerkkitapauksemme kapitalistien pohtia keinoja hyödykkeensä valmistamiseen tarvittavan työajan lyhentämiseksi. Aluksi B:n ja C:n tulee 5 Ihmistyövoiman arvonluontikyky perustuu sille, että ihmiset kykenevät käyttämään työhönsä enemmän aika kuin tarvitsevat vastaavasti oman työvoimansa uusintamiseen, jolloin käytetyn ja tarvitun työajan erotus muodostaa perustan tuotantoprosessissa luotavalle uudelle arvolle. Kuollut työ eli koneet eivät kykene samaan. 6 Samoin on syytä ymmärtää, että hyödykkeiden markkinahinnat vaihtelevat kuljetuskustannusten, työvoimakustannusten sekä yleisen kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Kauppiaat, joiden myyntimäärät ovat pienet, joutuvat kattamaan kustannuksensa pienemmästä hyödykejoukosta kuin ne, joiden päivittäiset myyntimäärät ovat hyvin suuret. Tähän perustuu hyödykkeiden vähittäismyynnin mittakaavaetu. 2
3 kyetä kirimään umpeen A:n ¼:n suuruinen etumatka. Tämän toteutuminen todetaan taulukossa 2. Taulukko 2. Yhteiskunnallisesti välttämättömän työajan muodostuminen π k π t π π m A 0,25 0,50 0,00 0,75 B 0,25 0,50 0,00 0,75 C 0,50 0,25 0,00 0,75 Huomataan, että B ja C ovat onnistuneet lyhentämään hyödykkeensä tuottamiseen tarvittua työaikaa 75 minuuttiin, jolloin A menettää lisävoittonsa 0,25 yksikköä ja kaikkien hyödykkeiden markkinahinnaksi muodostuu 0,75 yksikköä. Hyödykkeiden tuottamiseen tarvitun työajan lyhentyminen on siis laskenut niiden arvoa 7 ja hintaa. Tämäkään ei vielä sellaisenaan kerro mitään lankakeriä valmistavien kapitalistien voiton suhdeluvusta. Voiton suhdeluvun selvittämiseksi tulee tietää, mikä on valmistettavien lankakerien arvokoostumus eli mistä tekijöistä niiden arvo muodostuu. Minkä tahansa hyödykkeen arvo voidaan ilmaista kaavassa w = c + v + s (1) eli sen arvo w koostuu tekijöistä c, v ja s, joista c tarkoittaa sen valmistamiseen kulunutta kiinteää pääomaa eli raaka-aineita, koneita ja laitteistoja, v sen valmistamiseen kulutettua muuttuvaa pääomaa eli työvoimaa ja s lisäarvoa eli w:n erotusta c:stä ja v:stä. 8 Toisin sanoen lisäarvolla tarkoitetaan tuotannossa syntynyttä arvonlisäystä eli loppuviimeksi työajan lisäystä verrattuna hyödykkeen raaka-aineiden ja kulutetun pääoman c + v valmistamiseksi tarvittuun työaikaan. Muuttujien c, v ja s pohjalta päästään jo pitkälle voiton suhdeluvun laskennassa. Ensimmäinen tarvittava kaava mittaa niin sanottua lisäarvon suhdelukua eli sitä, kuinka pitkän ajan työajastaan työntekijät käyttävät oman työvoimansa arvosta ja kuinka pitkän ajan edestä he tekevät lisätyötä eli työtä, josta he eivät saa korvausta tai jota ei tarvita heidän työvoimansa uusintamiseksi. Lisäarvon suhdelukua mitataan kaavalla s'= s v, (2) jossa muuttujat ovat samat kuin edelläkin. Jos esimerkiksi työaika on kahdeksan tuntia ja työntekijä tarvitsee työvoimansa uusintamiseen neljä tuntia niin sanottua välttämätöntä työaikaa, ovat loput neljä tuntia lisätyötä, joka muodostaa työarvoteoriaan nojaten lisäarvon perustan. Tällä perusteella lisäarvon suhdeluvuksi muodostuu 1:1 eli sata prosenttia, so. s' = 100 %. 9 Lisäarvon suhdeluku ei 7 Tässä kohden on syytä tehdä erottelu hyödykkeen käyttö- ja vaihtoarvojen välille. Hyödykkeen käyttöarvo on sen käytettävyys, joka vaihtelee yksilöittäin kutoja hyötyy lankakerästä enemmän kuin kirjanpitäjä. Lankakerän, kuten minkä tahansa hyödykkeen vaihtoarvo perustuu taasen niiden vaihdettavuuteen toisiin hyödykkeisiin tai rahaan. Koska kaikkien hyödykkeiden vaihtoarvon (eli arvon) perustana on niiden valmistamiseksi tarvittu työaika, perustuu niiden vaihdettavuuskin loppujen lopuksi niiden valmistamiseen tarvittuun työaikaan. 8 Kiinteän pääoman kiinteys perustuu sen arvon pysyvyyteen: kun jokin tuotantoväline, vaikkapa kehruukone, hankitaan, sen arvo ei enää vaihtele sen osto- ja poistohetken välissä kuin alaspäin kuluman myötä. Muuttuvan pääoman muuttuvuus perustuu taasen sen eli työvoiman muuttuvaan arvoon. Työvoiman arvo määräytyy Marxin mukaan sen uusintamiseksi tarvittujen hyödykkeiden, kuten ruuan, vaatetuksen, asumisen ja virkistyksen arvon mukaisesti. Täten muuttuvan pääoman arvon muuttuvuus perustuu työvoiman arvon määrittäjien muuttuvuuteen työntekijöille maksettavat palkat voivat vaihdella sen hankintahetken, so. työsopimuksen allekirjoituksen ja sen luovutushetken eli sopimuksen purkautumisen välisenä aikana. 9 Lisäarvon suhdeluvulla tarkoitetaan samaa asiaa kuin poliittisesti latautuneemmalla käsitteellä riistoaste. Riistävyys perustuu tässä yhteydessä siihen, ettei työntekijä tiedä työvoimaansa myydessään eli työsopimusta laatiessaan, että nimellinen kuukausiansio tai sen ja työajan jakojäännöksenä laskettava tuntipalkka voitaisiin maksaa myös paljon lyhyemmän työajan perusteella, mikäli lisäarvo jätettäisiin huomiotta. Käytännössä lisäarvo on kuitenkin myös välttämättömyys, jota vaihtamalla kapitalistit tekevät voittoa ja laajentavat tuotantoaan. 3
4 kuitenkaan vielä mittaa voiton suhdelukua. Sen laskemiseksi kaavan (2) nimittäjään lisätään tekijä c eli kiinteä pääoma. Kiinteän ja muuttuvan pääoman summaa kutsutaan myös niin sanotuksi kokonaispääomaksi C. Tämä kokonaispääoma toimii voiton suhdeluvun kaavan nimittäjänä osoittajan pysyessä s:nä. p ' = s C. (3) Tällä kaavalla mitataan voiton suhdelukua eli sitä kuinka paljon lisäarvoa työntekijät synnyttävät työvoimaansa käyttämällä suhteessa kokonaispääoman C tuottamiseen tarvittuun työaikaan. Kolmas voiton suhdeluvun muutoksen ymmärtämiseen tarvittava kaava mittaa niin sanottua pääoman arvokokoonpanoa tai sen elimellistä koostumusta eli sitä, kuinka paljon kiinteää pääomaa kapitalistit käyttävät tuotannossaan suhteessa muuttuvaan pääomaan. Tätä mitataan kaavalla k '= c v. (4) Kun tiedetään, että vain elävä työ eli ihmistyövoima kykenee luomaan tuotannossa uutta arvoa eli lisäarvoa s, auttaa k' voiton suhdeluvun selittämisessä mitä korkeampi k' on, sitä korkeampi s':n on oltava suhteessa, jotta p' ei laske. Taulukossa 3. katsotaan, miten tilanteessa, jossa edellä esitettyjen kolmen kapitalistin hyödykkeiden valmistamiseksi tarvittujen työaikojen ollessa samat, niiden tuotantoprosessiin pohjautuvat voiton suhdeluvut voivat poiketa toisistaan merkittävästikin. Taulukko 3. Suhdeluvut ja pääoman elimellinen koostumus w c v s s' k' p' A % 200% 25% B % 50% 33% C % 17% 43% C = c + v s' = s/v k' = c/v p' = s/c Taulukossa 3. huomataan selvästi, että lisäarvon suhdeluku ja pääoman elimellinen koostumus vaikuttavat voiton suhdelukuun siten, että mitä alhaisempi ensimmäinen ja mitä korkeampi toinen tekijöistä on, sitä pienemmäksi voiton suhdeluvun prosentuaalinen lukema jää. Muistetaan taulukon 1. perusteella, että A:n lankakerän valmistamiseen tarvitsema työaika oli lyhyempi kuin B:n ja C:n. Koska A käyttää enemmän kiinteää pääomaa kuin B ja C, kuluu sen valmistaman hyödykkeen valmistamiseksi vähemmän ihmistyövoimaa ja työaikaa. Tämä mahdollistaa taulukossa nähtävän lisävoiton, kun A kykenee myymään hyödykkeensä markkinoilla sen arvoa korkeammalla hinnalla. Kun taulukon 2. tilanteessa B ja C ovat kirineet A:n lisävoiton umpeen, menettää A ihmistyövoiman säästön kautta saavuttamansa edun. Koska kilpailu markkinoilla on, kuten aiemmin jo todettiin, usein kilpailua hinnoissa, ja koska hinnat palautuvat hyödykkeiden arvoihin ja niiden valmistamiseen kuluneisiin työaikoihin, on hintakilpailussa olennaisesti kyse hyödykkeiden arvojen alentamisesta. Voiton suhdeluvun laskutendenssi perustuukin juuri tähän arvonalennuspyrkimykseen ja siitä sikiävään ristiriitaan: tietyn pisteen jälkeen työntekijöiden työtahdin kiristämisen rinnalle tarvitaan kiinteää pääomaa eli koneita, joilla hyödykkeiden valmistamiseen käytettyä työaikaa voidaan lyhentää, mutta koska vain ihmistyövoima kykenee uuden arvon eli lisäarvon luomiseen, johtaa tarvittavan työajan lyhentyminen (i) joko lisäarvon suhdeluvun supistumiseen; tai (ii) pääoman elimellisen koostumuksen kasvuun; tai, mikä on kenties yleisempää, (iii) kummankin samanaikaiseen, käänteiseen kehitykseen. Tämän ristiriidan taustalla on myös kapitalistisen tuotantoprosessin aikaulottuvuus tuotannossa tarvittava kokonaispääoma hankitaan ennen tuotantoprosessin alkua, jolloin sen valmistamiseen tarvittu työaika on suhteellisesti pitempi kuin 4
5 sen avulla tuotettavien hyödykkeiden vaatima työaika. Herää kysymys: miksi kapitalistit, ainakin näennäisen vapaaehtoisesti, pyrkivät voiton suhdelukunsa laskuun? Ensinnäkin heidät pakottaa siihen kilpailu muiden kapitalistien kanssa. Toiseksi yksittäisen kapitalistin näkökulmasta kilpailuetua on mahdollista saavuttaa usein yksinomaan hintaedun avulla. 10 Kolmanneksi kapitalistien on mahdollista etsiä tuotantolaitoksilleen uusia sijoituskohteita alueilta, joilla kiinteän ja muuttuvan pääoman hankintakustannukset ovat alhaisemmat. 11 Yhtä kaikki, mainittujen tekijöiden vaikutuksena on, mikäli ne eivät kumoudu joidenkin tässä mainitsemattomien tekijöiden vaikutuksesta, voiton suhdeluvun laskutendenssi. Yhtäältä voiton suhdeluku määrittää kapitalistiseen tuotantoon sijoitetun pääoman laajennetun uusintamis- eli kasvunopeuden. Toisaalta pääoman laajennetun uusintamisen hidastuminen vaikuttaa yritysten investointipäätöksiin ja -halukkuuteen. 12 Taulukko 4. esittelee edellä sanotun hivenen muodollisemmin. Taulukko 4. Voiton laskeva suhdeluku ja pääoman hidastuva kasautumisvauhti Vuosi C c v s s' k' p' % 33% 75% % 133% 43% % 233% 30% C = c + v c.p. c.p. c.p. Taulukon 4. mallissa lisäarvon suhdeluku s' pysyy muuttumattomana ja työntekijöiden työvoimallaan luoma lisäarvo sijoitetaan kokonaan uudestaan tuotantoon kiinteänä pääomana c. Lisäarvoa luodaan jokaisena vuonna määrällisesti yhtä paljon (s = 75), mutta sen suhteellinen määrä laskee kokonaispääomaan C nähden. Koska lisäarvo sijoitetaan kokonaisuudessaan kiinteään pääomaan, kohoaa pääoman elimellinen koostumus k' ja voiton suhdeluku p' laskee. Taulukon 4. kaltainen laajennettu uusintaminen on tilanteena teoreettinen, mutta silti mahdollinen, mikäli saatavilla ei ole riittävän edullista työvoimaa. Koska vain elävä ihmistyö voi luoda uutta arvoa, on talous, jonka vuosi- tai kansantuote kasvaa nopeammin kuin siinä tarjolla olevan työvoiman määrä, nopeasti tilanteessa, jossa tuotannon laajentaminen edellyttää sen koneistamista eli pääoman elimellisen koostumuksen kasvua. Suomessa vuotuinen kansantuote asukasta kohden on kasvanut luvuilta lähtien sekä erityisesti toisen maailmansodan jälkeisellä kaudella erittäin ripeästi. Täten myös Suomessa on pitänyt sijoittaa entistä suurempi osa työntekijöiden luomasta lisäarvosta kiinteään pääomaan työvoiman eli muuttuvan pääoman sijaan. Näin ollen vaikuttaa lähtökohtaisesti mahdolliselta, että voiton suhdeluku olisi voinut laskea esitetyn teorian pohjalta myös Suomessa. 13 Nyt, kun voiton suhdeluvun laskutendenssin selittämiseksi vaadittava teoria on pääpiirteittäin läpikäyty, voidaan katsoa, minkälaisia tuloksia Suomesta saatavat historialliset taloustilastot antavat käsitellyille kysymyksille. 10 Uusilla markkinoilla, kuten esimerkiksi älypuhelinten tapauksessa, tuotettujen hyödykkeiden uutuudenviehätys sekä kilpailun vähäisyys pitävät usein hyödykkeiden valmistamiseen tarvittavan yhteiskunnallisesti välttämättömän työajan pitempänä kuin kypsillä, kilpaillummilla markkinoilla, jotka eivät ole vielä muuttuneet oligo- tai monopoleiksi. Kun tuottajia ilmestyy markkinoille useampia ja alkuperäisten markkinajohtajien uudet ajatukset on menestyksekkäästi siirretty uusien tuottajienkin hyödykkeisiin, eikä uusia keksintöjä enää synny vanhaan tapaan, alkavat kyseiset markkinat kypsyä, jolloin kilpailu muuntuu ennen kaikkea hintakilpailuksi. 11 Tässä esimerkissä on kyse voiton suhdeluvun laskutendenssin vastatendenssistä, joka pyrkii pitämään voiton suhdeluvun ennallaan. Toinen keino on lisäarvon suhdeluvun s' kohottaminen lisätyöajan suhteellisella tai absoluuttisella kohottamisella. Kolmantena Marxin mainitsemana vastatendenssinä on kiinteän pääoman c suhteellinen halventuminen (ks. Marx 2010, ). 12 Tästä lisää kappaleessa iii. 13 Voiton suhdeluvun maailmanlaajuisesta laskutendenssistä tehdyn tutkimuksen osalta, ks. Michael Roberts, A world rate of profit revisited with Maito and Piketty. Michael Roberts blog < [haettu ] 5
6 iii. Tulokset Lisäarvon suhdeluku raamittaa voiton suhdeluvun kehitystä. Täten on syytä alkuun katsoa, miten s' on kehittynyt Suomessa vuosina Valitun tarkastelujakson alku- ja loppuvuodet perustuvat saatavilla olevaan tilastoaineistoon. 14 Kuvaaja 1. Lisäarvon suhdeluku Suomessa s' = s/v 180% 170% 160% 150% 140% 130% 120% 110% 100% 90% 80% Lähde: Tilastokeskus Lisäarvon suhdeluku on tässä laskettu kaavalla s' n = s n v n, jossa n tarkoittaa vuotta. Huomataan, että suhdeluku laski vuodesta 1961 vuoteen 1991 yhteensä 46,8 prosenttiyksiköllä. Pohjavuodesta 1991 suhdeluku kasvoi kuitenkin nopeasti noin 34,7 prosenttiyksiköllä vuoteen 2000 tultaessa. Vuoden 2007 jälkeen suhdeluku on kuitenkin jälleen laskenut alle tarkastelujakson keskiarvon. 15 Kuten aiemmin on sanottu, lisäarvon suhdeluku raamittaa voiton suhdeluvun kehitystä toimiihan lisäarvo s osoittajana kummankin suhdeluvun yhtälöissä. Koska voiton suhdeluvun kehitykseen vaikuttaa lisäarvon suhdeluvun ohella pääoman elimellinen koostumus, ei kuvaajan 1. perusteella voi tehdä pitäviä johtopäätöksiä tai arvioita voiton suhdeluvun kehityksestä Suomessa käsiteltävänä tarkastelujaksona. Täten onkin syytä aluksi esittää, miten pääoman elimellinen koostumus k' on kehittynyt Suomessa vuosina Tämä pätee myös myöhemmin esitettäviin aikasarjoihin. Kaikkinensa voidaan todeta, että tässä esitettävien aikasarjojen yhtenäisyyteen liittyy niiden laadintatapojen erilaisuuteen liittyviä täsmällisyyspuutteita. Alkupään vuodet ( ) perustuvat SNA 53- ja SNA 68 -tilinpitosuositusten käyttöön, vuosien tiedot on laskettu EKT 95 -suositusten mukaisesti. Olen yhdistänyt aikasarjat toisiinsa jakamalla niiden liitoskohtien alkuvuoden arvon edellisen sarjan loppuvuoden arvolla ja kertomalla loppuvan sarjan arvot saadulla jakojäännöksellä. Vaikka menetelmä ei sellaisenaan poistakaan aikasarjojen yhteensopivuuteen perustuvia ongelmia, on se menetelmällisesti yksinkertainen tapa muutoin vaikeasti yhteensovitettavien sarjojen sidostamiseen. 15 On syytä huomauttaa, että aikasarjan vuodet on jätetty piirtämättä. Kyseisiltä vuosilta saatavat arvot ovat kirjoitushetkellä tuntemattomista syistä niin alhaiset, että niiden oikeellisuutta on syytä epäillä. Niinpä ne on ollut syytä jättää tarkastelun ulkopuolelle. Sama pätee myös pääoman elimellisen koostumuksen osalta esitettävään sarjaan. 6
7 Kuvaaja 2. Pääoman elimellinen koostumus Suomessa k' = c/v 700% 600% 500% 400% 300% 200% 100% 0% Lähde: Tilastokeskus Pääoman elimellinen koostumus on tässä laskettu kaavalla k ' n = c n 1 v n, jossa osoittajana toimiva kiinteän pääoman kanta c valitaan vuoden n laskutoimitukseen edeltävältä vuodelta. 16 Täten yllä esitetty aikasarja ottaa kaavamaisesti huomioon sen, että vuoden n voiton suhdeluku mittaa tuottoa edellisenä vuonna sijoitetulle pääomalle. On tietenkin selvää, ettei suurinta osaa tuotantoon sijoitetusta kiinteästä pääomasta ole hankittu yksin tulosta edeltävänä vuonna, mutta näin laskettuna esitettävät aikasarjat tulevat vertailukelpoisemmiksi ja yhteneväisemmiksi. Musta vaakaviiva osoittaa k':n lineaarisen trendin vuosina Huomataan, että k' kohosi nopeasti 332,1 prosentista vuonna 1974 aina 535,9 prosenttiin vuonna Kasvupyrähdyksen takana on työttömyyden ja kiinteään pääomaan tehtyjen sijoitusten yhtäaikainen kasvu vuosikymmenen alkupuoliskon öljykriisin jälkeisessä lamassa. Pääoman elimellinen koostumus kasvoi nopeasti jälleen 1990-luvun lamassa, jolloin se saavutti tarkastelujakson lakipisteensä 636,7 prosentissa vuonna Vaikka k' onkin sittemmin laskenut lähelle 500 prosenttia, on tärkeää huomata, ettei se ole lähelläkään vuotta 1974 edeltänyttä tasoaan. Kun vertaillaan tähän mennessä esitettäviä kuvaajia keskenään, huomataan, että niiden trendit ovat kulkeneet vastakkaisiin suuntiin. Täten onkin mielenkiintoista katsoa, onko niiden yhteisvaikutuksena ollut voiton suhdeluvun trendinomainen lasku, vai onko lisäarvon suhdeluvun kohoaminen 1990-luvun laman jälkeisenä aikana ollut riittävän voimakas kääntämään voiton suhdeluvun kasvuun. Kuvaaja 3. näyttää voiton suhdeluvun kehityksen Suomessa vuosina Koska saatavilla olevat kansantalouden tilinpidon taulukot alkavat vuodesta 1948, ei kyseisen vuoden pääoman elimellistä koostumusta tai voiton suhdelukua ole voitu laskea. Johtuen k':n laskukaavan yhteydessä esitetystä syystä em. aikasarjat alkavat vuodesta
8 Kuvaaja 3. Voiton suhdeluku Suomessa p' = s/c 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% Lähde: Tilastokeskus Kuvaajasta nähdään selvästi, että laskeva lisäarvon suhdeluku ja kohoava pääoman elimellinen koostumus ovat ehdollistaneet voiton suhdeluvun kehitystä vuosina Kuvaajan 3. aikasarja on myös mielenkiintoinen Suomen toisen maailmansodan jälkeisen talous- ja yhteiskuntahistorian olettaen marxilaisittain annetuksi sen, että kapitalistisen tuotantotavan muodostama taloudellinen perusrakenne ehdollistaa poliittisen ja yhteiskunnallisen päällysrakenteen toimintaa selittämisessä. Aikasarjan alun piikki vuonna ,8 prosenttia selittyy ainakin osittain Korean sodan muodostamalla kysyntähuipulla, joka nosti suomalaisten hyödykkeiden hintoja voimakkaasti. 17 Käyrän notkahtaminen vuosina selittyy taasen ensimmäisen öljykriisin jälkeisellä maailmantalouden lamaannuksella, joka saapui maahan hivenen jälkijunassa. Kuvaaja 3. näyttää hyvin myös sen, miten voiton suhdeluvun notkahdukset vaikuttivat 1990-luvun lamassa ja jälleen vuoden 2008 jälkeisessä maailmantalouden kriisissä. Kuvaajan 1. perusteella olisi ollut mahdollista olettaa, että lisäarvon suhdeluvun kohoaminen 1990-luvun laman jälkeisenä vuosikymmenenä olisi korjannut myös voiton suhdeluvun lähemmäs öljykriisiä edeltäneelle tasolle. Kuvaajasta 3. nähdään kuitenkin selkeästi, että vaikka voiton suhdeluku kohosikin luvun jälkipuoliskolla selvästi yli 1980-luvun tason, ei se missään määrin elpynyt aikasarjan alkuvuosien tasolle. Selittävänä tekijänä tälle on pääoman elimellisen koostumuksen oman aikasarjansa lopun selkeästi sen alkupäätä korkeampi taso. Taulukko 5. näyttää, miten lisäarvon ja voiton suhdeluvut sekä pääoman elimellinen koostumus vertautuvat toisiinsa nähden, kun s' ja k' toimivat selittävänä tekijänä p':lle. Taulukko 5. Pearsonin korrelaatiomatriisi (R) s' p' k' s' 1,000 p' 0,799 1,000 k' -0,648-0,952 1,000 Huomataan, että lisäarvon suhdeluku selittää noin 80 prosenttia voiton suhdeluvun muutoksesta ja pääoman elimellinen koostumus vastaavasti noin 65 prosenttia lisäarvon suhdeluvun ja yli 95 prosenttia voiton suhdeluvun muutoksesta (R = -0,952). Täten niiden välistä korrelaatiota voidaan 17 Kyse oli siis samankaltaisesta lisävoitosta kuin aiemmin esitetyssä taulukossa 1. 8
9 pitää tilastollisesti merkitsevänä. Suomen talous- ja yhteiskuntahistorian, miksei myös nykytilanteen selittämiseksi on mielenkiintoista tutkia, miten voiton suhdeluvun lasku on näkynyt kansantalouden investointiasteessa. Investointiaste lasketaan jakamalla vuotuinen kansantuotteen arvonlisäys, tässä vuosittainen kokonaislisäarvo s, kiinteän pääoman kannan c arvonmuutoksella. 18 Hivenen matemaattisemmin ilmaistuna I n = Σ s n Δ c n (5) eli vuoden n investointiaste on yhtä kuin vuoden n kokonaislisäarvo jaettuna vuoden n kiinteän pääomakannan vuosimuutoksella. Kuvaaja 4. osoittaa investointiasteen (jatkuva viiva) ja voiton suhdeluvun (katkoviiva) välisen keskinäisvaihtelun Suomessa vuosina Kuvaaja 4. Investointiaste ja voiton suhdeluku Suomessa 60% 50% 40% 30% 20% 10% Lähde: Tilastokeskus Keskeistä investointiasteen ja voiton suhdeluvun välisen suhteen selittämisessä on se, että kummankin laskutoimituksessa tarvittavan yhtälön osoittaja on s eli lisäarvo ja se, että voiton suhdeluvun laskukaavassa myös toinen nimittäjä, c, on sama kuin investointiasteessa. Täten kummankin aikasarjan mittakaava on sama. Voiton suhdeluku ei sellaisenaan selitä kuin noin 54 prosenttia investointiasteen muutoksesta (R = 0,538). 19 Kuvaajan perusteella voidaan kuitenkin nähdä kolme toisistaan erottuvaa ajanjaksoa, joista ensimmäisellä, vuosina voiton suhdeluku oli investointiastetta korkeampi. Toisella jaksolla, vuosina Suomessa investointiin velkarahalla, kun vuotuiset voitot eivät enää riittäneet investointien tuloperustaiseen kattamiseen. 20 Kolmannella jaksolla, vuosina , voitot ovat jälleen ylittäneet investointiasteen eli Suomessa toimivat yritykset ovat säästäneet verrattuna kyseistä jaksoa edeltäneisiin 18 vuoteen. Voiton suhdeluku ei sinällään, ainakaan tässä esitettävän aineiston perusteella, kokonaan 18 Johtuen siitä, että saatavilla olevat taulukot ovat tältä osin laskettu bruttokannoissa, ei esitettävässä laskelmassa voida ottaa huomioon kiinteän pääoman poistumaa eli investointiasteen kuvaaja ei mittaa todellista investointiastetta, joka on jonkin verran nyt esitettävää alempi. 19 Vertailun vuoksi voidaan todeta, että pääoman elimellinen koostumus selittää noin 71 prosenttia investointiasteen muutoksesta (R = -0,708). 20 Toisaalta on hyvä muistaa, että ja 1980-lukujen voimakas vuosi-inflaatio yhdistettynä hyvin säänneltyyn, Suomen Pankin luottokiintiöiden varassa tapahtuneeseen liike- ja säästöpankkien luotonantoon teki velkaperustaisesta liikainvestoimisesta kannattavaa toimintaa, kun ennenaikaisesti poistetut tuotantovälineet voitiin myydä hyväkuntoisina eteenpäin ja nauttia näin saaduista helpoista luovutusvoitoista, joihin ei korkeampien lainakorkojen oloissa olisi ollut mahdollisuutta. 9
10 selitä Suomessa toimineiden kapitalistien investointikäyttäytymistä. Kuvaajan 4. perusteella voidaan kuitenkin hyvällä syyllä esittää, että se on kuitenkin tärkeä kapitalistien sijoituskäyttäytymistä ohjaava tekijä, ja investointiaste näyttää historiallisesti seuranneen voiton suhdelukua, varsinkin 1970-luvun puolivälissä ja 1990-luvun laman jälkeen. Miksi voiton suhdeluku on laskenut toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina? Vastausta tähän on haettava jälleen työarvoteoriasta. Muistetaan, että teorian mukaan vain elävä ihmistyö muodostaa kapitalistisessa tuotantotavassa uuden arvon lähteen. Pääoman elimellisen koostumuksen nähtiin kuvaajassa 2. kasvaneen vuosina Miksi kapitalistit ovat sijoittaneet Suomessa ennemmin kiinteään (c) kuin muuttuvaan pääomaan (v)? Vastausta tähän tulee hakea väestöllisistä tekijöistä. Taulukko 6. näyttää suomalaisen työikäisen väestön kehityksen vuosilta Taulukko 6. Työssä käyvän väestön osuus kokonaisväestöstä (1 000 henkilöä) Vuosi Väestö Työlliset % ,2% ,8% ,1% ,1% ,0% ,9% ,6% Δ Väestö 0,0% 10,3% 14,1% 18,8% 24,0% 28,6% 33,4% Δ Työlliset 0,0% 2,7% 6,8% -0,9% 8,2% 1,5% 10,0% Selite: Δ = muutos verrattuna vuoteen 1950 Keskihajonta (%): 3,7 % % = työlliset/väestö vuonna n Keskiarvo (%): 43,5 % Lähde: Tilastokeskus Huomataan ensinnäkin, että työllisten osuus väestöstä on laskenut 49,2 prosentista vuonna 1950 aina 40,6 prosenttiin vuonna 2010 eli yhteensä noin 8,6 prosenttiyksiköllä. Kokonaisväestö kasvoi samalla aikavälillä noin kolmanneksen (33,4 %), kun työllisten määrä kasvoi vain kymmenellä prosentilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suhteessa entistä pienemmän työllisten joukon on pitänyt elättää entistä suurempi työtä tekemättömän väestön joukko. Tämä on kohottanut työvoiman arvoa, sillä työläisten on pitänyt elättää työvoimansa myynnistä saatavalla korvauksella eli palkoilla ja palkkioilla entistä suurempi ihmisjoukko paitsi suoraan (perheenjäsenet) myös epäsuoraan (työnantajan sosiaaliturvamaksu, poistunut Kela-maksu, pakollinen sairausvakuutusmaksu, TyELmaksu jne.) Taulukko 7. näyttää, miten tässä esitetyt väestölliset tunnusluvut ovat näyttäytyneet taloudellisissa luvuissa samaisina vuosina Taulukko 7. Raamittavia tunnuslukuja (milj. euroa) Vuosi c v s Δ c ,0% ,8% ,9% ,2% ,3% ,3% ,3% Δ v 0,0% 143,6% 1228,8% 2661,4% 7570,0% 9647,7% 14289,4% Δ s 0,0% 148,3% 595,8% 2305,0% 5966,7% 9257,5% 12397,6% c/λ s/λ Selite: Δ = muutos verrattuna vuoteen 1950 λ = työlliset Lähde: Tilastokeskus Tästä taulukosta pystyy lukemaan helposti, miten kiinteän pääoman kanta c on kasvanut selvästi lisäarvon summaa s nopeammin. Vuosina kiinteän pääoman kanta kasvoi noin
11 kertaiseksi ( c = 24040,3 %), kun lisäarvon kanta vain noin 124-kertaistui ( s = 12397,6%). Vastaavasti myös muuttuvan pääoman kanta eli palkansaajakorvausten summa v kasvoi noin 143- kertaiseksi ( v = 14289,4 %). Taulukon kaksi alinta riviä näyttävät kiinteän pääoman c ja lisäarvon s kannat kunakin vuonna suhteessa työntekijöiden määrään eli työntekijää kohden lasketun kiinteän pääoman ja lisäarvon kannan. On hyvä huomata, että viimeisen rivin viimeisen sarakkeen luku euroa voi tuntua verrattain korkealta. Rivillä s/λ viitataan tässä kuitenkin palkansaajakorvauksiin, joihin lasketaan, kuten aiemmin todettiin, myös niin sanotut työvoiman sivukulut. Lisäksi mainittu summa viittaa keskimääräisiin palkansaajakorvauksiin, jolloin johdon suorittavaa porrasta usein korkeammat ansiot nostavat keskiarvon selvästi mediaania ylemmäs. Yhtä kaikki, työvoimakustannusten (v) kasvu yhdistettynä taulukoissa 1., 2. ja 3. esiteltyyn teoriaan siitä, miksi keskinäistä kilpailua käyvien kapitalistien kamppailu hyödykkeidensä valmistusaikojen lyhentämiseksi näyttää selittävän hyvin sen, miksi pääoman elimellinen koostumus on Suomessa kasvanut tämän tutkielman tarkastelujaksolla Samainen elimellinen koostumus vaikuttaa esitetyn perusteella myös selitysvoimaisimmalta tekijältä sen ymmärtämiseksi, miten ja miksi voiton suhdeluku on laskenut vuosina Tätä vahvistaa myös kuvaajassa 5. esitettävä regressioanalyysi, jossa k' on selittävä ja p' selitettävä tekijä. Kuvaaja 5. Voiton suhdeluku ja pääoman elimellinen koostumus 700% % 500% 400% 300% 200% 100% 0% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% Lähde: Tilastokeskus f(x) = -13,37x + 8,2 R = -0,952 n = 125 R 2 = 0,907 iv. Johtopäätökset Esitettyjen tulosten pohjalta voidaan todeta, että marxilaisen talousteorian avulla voidaan rakentaa selityskelpoisia malleja meitä ympäröivän talous- ja yhteiskuntahistoriallisesti rakentuneen todellisuuden ymmärtämiseksi. Historia ei ole vain satunnaisten ja sattumanvaraisten tapahtumien summa. Sen taustalla vaikuttaa kehityskulkuja, jotka ehdollistavat ihmisten toimintaa heistä itsestään riippumattomilla tavoilla. Osa ehdollistavista tekijöistä on voimakkaampia kuin toiset. Tässä esitetty selitysmalli palautuu lopulta väestöllisiin tekijöihin, joista erityisen keskeiseen asemaan valikoituu työvoiman kasvu suhteessa kapitalistisessa tuotantoprosessissa kasautuvaan pääomaan. Niiden välinen suhde on ristiriitainen ja ne kehittyvät dialektisessa suhteessa toisiinsa. Tässä tutkielmassa esitetyn aikarajauksen puitteissa ei ole mielekästä rakentaa ennusteita tämän dialektisen suhteen tai voiton suhdeluvun näkymistä tulevaisuudessa. Mielenkiintoista tulee kuitenkin olemaan se, kykenevätkö suomalaiskapitalistit alentamaan työvoimakustannuksiaan ilman 11
12 laajamittaista lamaa ja kiinteän pääoman kannan osittaista alaskirjausta sekä ulosmittausta. Lähteet Kirjallisuus Marx Karl, Grundrisse. Penguin Books, Lontoo Internet Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Progress, Moskova Capital. A Critique of Political Economy. Volume III. The Process of Capitalist Production as a Whole. Toim. Friedrich Engels. Marxists.org 2010 (1999). < Marx_Capital_Vol_3.pdf> [haettu ] Michael Roberts, A world rate of profit revisited with Maito and Piketty. Michael Roberts blog < a-world-rate-of-profit-revisited-with-maito-and-piketty/> [haettu ] Tilastot ja taulukot Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito. Aikasarjat vuosilta Tilastokeskus, Helsinki Tilastollinen Suomen kansantalouden tilinpito vuosina , taulut. Tilastollisia päätoimisto, tiedonantoja N:o 43. Valtion painatuskeskus, Helsinki Suomen tilastollinen vuosikirja Toim. Mauri Järvinen. Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja Toim. Eila Laakso. Valtion painatuskeskus, Helsinki Suomen tilastollinen vuosikirja Toim. Eila Laakso. Valtion painatuskeskus, Helsinki Suomen tilastollinen vuosikirja Toim. Eila Laakso. Valtion painatuskeskus, Helsinki Suomen tilastollinen vuosikirja Toim. Eila Laakso. Valtion painatuskeskus, Helsinki Suomen tilastollinen vuosikirja Toim. Kai Enkama et al. Painatuskeskus, Helsinki
13 Suomen tilastollinen vuosikirja Toim. Eila Laakso ja Kai Enkama. Otava, Keuruu Suomen tilastollinen vuosikirja Toim. Eila Laakso. Edita Prima, Helsinki
Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino
Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta
LisätiedotRavintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa
Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu
LisätiedotArkijärjen koettelua. Saska Heino
Arkijärjen koettelua Saska Heino Ajatellaan niin sanotulla arkijärjellä. Kumpi ala kuulostaa kannattavammalta: korkean tuottavuuden pääomavaltainen ja matalien työvoimakustannusten paperiteollisuus vai
Lisätiedot1990-luvun laman edellytyksistä. Saska Heino
1990-luvun laman edellytyksistä Saska Heino i Johdanto 1990-luvun lama oli Suomen talous- ja yhteiskuntahistorian mitassa poikkeuksellisen syvä. Kansantuote supistui kahtena peräkkäisenä vuotena 1991 1992
LisätiedotKello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia
Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa Saska Heino Aluksi Vuonna 2012 suomalaiset palkansaajat tekivät 3 547 000 000 tuntia töitä. 2 214 000 palkansaajaa kohden tunteja kertyi näin ollen 1602. 1
LisätiedotMAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.
KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen
LisätiedotTyöarvoteoria päteekö se Suomessa? Saska Heino
Työarvoteoria päteekö se Suomessa? Saska Heino 1. Saatteeksi Klassisen poliittisen taloustieteen keskeinen opinkappale on arvolaki eli laki siitä, mikä tai mitkä tekijät määrittävät hyödykkeiden ja muiden
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotKasvun edellytykset. Saska Heino
Kasvun edellytykset Saska Heino 1. Aluksi Pääoman kasvunopeus asettaa rajan kansantuotteen kasvulle. Mitä nopeammin pääoma kasvaa, sitä nopeammin kasvaa myös mahdollisuus tuotannollisiin sijoituksiin eli
LisätiedotKvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen
LisätiedotTunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä?
Tunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä? Saska Heino Vuoden 2008 jälkeiset maailmantaloudelliset tapahtumat on lähes kaikkialla pyritty ymmärtämään käsitteen kriisi avulla. Sanakirjamaisesti
LisätiedotKuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa
Onko korkea investointiaste tasoittanut tuloeroja? 10/2015 Saska Heino i. Johdanto 1990-luvun taitteessa alkanutta tuloerojen kasvua on Suomessa tavattu selittää seuraavin sanankääntein: kasvaneet voitot
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotKun uutta työtä ei synny marxilainen taloustiede, tietokoneistaminen ja työpaikat. Saska Heino
Kun uutta työtä ei synny marxilainen taloustiede, tietokoneistaminen ja työpaikat Saska Heino i. Aluksi Syys lokakuussa 2013 maailmalla uutisoitiin laajalti tutkimuksesta, jonka mukaan puolet yhdysvaltalaisista
LisätiedotMarx ja ekonometria joitakin laskelmia
Saska Heino Marx ja ekonometria joitakin laskelmia 1. JOHDANTO Taloudellisia teorioita on koeteltava tilastojen avulla. Marxilainen taloustiede ja -tutkimus ei ole tästä velvoitteesta vapaa, mikäli se
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotKapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi
SISÄLTÖ Lukijalle Alkusanat 5-6 7-29 KOLMAS KIRJA Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi ENSIMMÄINEN JAKSO ENSIMMÄINEN OSASTO Lisäarvon muuttuminen voitoksi ja lisäarvon suhdeluvun muuttuminen voiton
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...
Lisätiedot12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu
12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä
LisätiedotMarxilaista taloustiedettä visualisoimassa
Marxilaista taloustiedettä visualisoimassa Saska Heino Uusklassinen taloustiede esittää asiansa usein kuvaajien avulla. Jokainen taloustieteen oppikirjoja lukenut tietää, että kuvaajien avulla on mahdollista
LisätiedotLainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä
Lainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä Saska Heino Tämä kirjoitus jatkaa siitä, mihin edelliset kirjoitukset Marxilaista taloustiedettä visualisoimassa ja Tunteeko marxilainen
LisätiedotKotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen
Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto
LisätiedotOikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi. Saska Heino
Oikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi Saska Heino i. Johdatukseksi Kuten tässä viitekehyksessä julkaistuja kirjoituksia lukeneet tietävät, olen käsitellyt yhtä aihetta ylitse
LisätiedotVoiton suhdeluku Suomessa 2012 lasku jatkuu. Saska Heino. Aluksi. Käytetyistä kaavoista
Voiton suhdeluku Suomessa 2012 lasku jatkuu Saska Heino Aluksi Karl Marx määrittelee Pääoman kolmannessa osassa voiton suhdeluvun p' tuotteen arvon ylijäämän [suhteeksi] sijoitetun kokonaispääoman arvoon.
LisätiedotValtion tuottavuustilasto 2007
Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotHarjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä
Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3
Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen
LisätiedotVoiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia
Voiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia Saska Heino Teoria Marxilainen voiton suhdeluku on käsite, jota ei voida suoraan johtaa kansantalouden tilinpidosta. 1 Yksikään kansantalous ei harjoita
LisätiedotMetalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
LisätiedotVoiton suhdeluvun vertailua
Saska Heino Voiton suhdeluvun vertailua Teollisuus ja rahoitusmarkkinat vuosina 1976 2010 1. Aluksi [L]iiketoiminta näyttää juuri välittömästi ennen romahdusta miltei kohtuuttoman terveeltä. 1 Marxin mukaan
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
Lisätiedotsuurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille
KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita
LisätiedotKulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa
Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa / sisällys Keskeiset huomiot 1. Mihin suomalainen käyttää rahansa? Koko kulutus asukasta kohden eri kohteisiin 2016 Suomalaisten
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä
Lisätiedot4 LUKUJONOT JA SUMMAT
Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 0.7.08 4 LUKUJONOT JA SUMMAT ALOITA PERUSTEISTA 45A. Määritetään lukujonon (a n ) kolme ensimmäistä jäsentä ja sadas jäsen a 00 sijoittamalla
LisätiedotRahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011
Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00
LisätiedotKansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotAjatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.
Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta
LisätiedotOpetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen
Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.
LisätiedotMetsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotAbstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma. Saska Heino
Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma Saska Heino 1. Johdanto Niin arkisessa elämässä kuin yhteiskuntatieteissäkin käsite luokka samastetaan usein ammattiin, koulutusasteeseen tai tulotasoon.
LisätiedotSidottu välikäsi julkinen valta tulojensa käyttelijänä
Sidottu välikäsi julkinen valta tulojensa käyttelijänä Saska Heino Mitä on oikeudenmukainen jako? Eivätkö porvarit väitä, että nykyinen jako on oikeudenmukainen? Ja eikö se nykyisen tuotantotavan perusteella
LisätiedotYritystoiminta Pia Niuta HINNOITTELU
HINNOITTELU Hinta on keskeinen kilpailukeino. sen muutoksiin asiakkaat ja kilpailijat reagoivat herkästi. toimii tuotteen arvon mittarina. vaikuttaa yrityksen imagoon. on tuotteen/palvelun arvo rahana
LisätiedotTyötulojen osuus tulokakusta pienentynyt
Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus
LisätiedotRahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa
Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa / sisältö Keskeiset havainnot: Suomalaisten rahankäyttö vaatteisiin ja kodintekstiileihin...3 Rahankäyttö
LisätiedotOikean hinnan asettaminen
Oikean hinnan asettaminen Hinnoittelu on yrityksen kannattavuuden kannalta tärkeä tekijä. Tuotteen myyntihintaa voidaan ajatella o markkinoiden kannalta = kuinka paljon asiakkaat ovat valmiita tuotteesta
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
LisätiedotTyöeläkelaitokset julkisessa taloudessa
Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden
Lisätiedot4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta
4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,
LisätiedotMitä jää käteen tekijälle työn? Laskelmia lisäarvosta ja työntekijän siivusta
1. Aluksi Mitä jää käteen tekijälle työn? Laskelmia lisäarvosta ja työntekijän siivusta Saska Heino Mikä on ollut työntekijöiden tai työläisten keskimääräinen osuus työnsä tuloksista Suomessa? Miten tämä
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4
Taloustieteen perusteet 31A00110 2018 Ratkaisut 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotHahmotetaan tätä tavaran luomistyön ja sen valmistamisesta maksamisen välistä suhdetta seuraavilla yksinkertaisilla kaavoilla.
Velan puhdistava vaikutus Saska Heino 1. Alkusanat Velka on loppu ja alku. Šiva ja Vishnu. Tuotantotavan lopettaja, mutta myös sen olemassaolon uusintaja. Kapitalistinen tuotantotapa, jota ilmentää [y]leisen
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotAluehallintoviraston päätös kumottiin ja asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi.
Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 17/2015, annettu 22.3.2016 Aluehallintoviraston päätös kumottiin ja asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. PÄÄTÖS OIKAISUVAATIMUSASIASSA
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006
Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotAskel Suomen taloushistoriaan. Laskelmia vuosilta Saska Heino
Askel Suomen taloushistoriaan. Laskelmia vuosilta 1900 2013 Saska Heino i. Aluksi Ajassa taaksepäin liikkuminen ei ole helppoa, sen tietävät kaikki mennyttä tavalla tai toisella tutkineet. Mitä kauemmas
LisätiedotJos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella
Lisätiedot8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4
Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotKulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa. Syyskuu 2017
Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa Syyskuu 2017 Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa / sisällysluettelo Keskeiset huomiot 1. Mihin suomalainen käyttää rahansa? Koko kulutus asukasta kohden eri
LisätiedotLaskun vaiheet ja matemaattiset mallit
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta
LisätiedotVoidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10
Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,
LisätiedotLakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys
1 (8) Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys Tässä selvityksessä tarkastellaan vain lakisääteisiä eläkkeitä. Eläkkeensaajien muita tuloja, esimerkiksi ansiotuloja, yksityisistä eläkevakuutuksista
LisätiedotTalouden tunnusluvut tutuksi. Opas lukujen tulkintaan
Talouden tunnusluvut tutuksi Opas lukujen tulkintaan Yrityksen taloutta kuvataan useiden eri tunnuslukujen avulla. Lyhenteet ja termit vaativat tulkitsijaltaan paneutumista ennen kuin ne avautuvat. Vaivannäkö
LisätiedotMikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne
Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi
LisätiedotYLEISKUVA - Kysymykset
INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotTALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT
TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä
LisätiedotKunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?
1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2009
Julkinen talous 2010 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä aleni vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
LisätiedotMartikaisen mallin taloudelliset vaikutukset
Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien
LisätiedotKotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto
Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).
LisätiedotJatkuvat satunnaismuuttujat
Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015
PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)
LisätiedotYksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.
KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään
LisätiedotTurun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 22.1.2014 Ratkaisuita
Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 22.1.2014 Ratkaisuita 1. Laske 3 21 12 3. a) 27 b) 28 c) 29 d) 30 e) 31 Ratkaisu. 3 21 12 3 = 63 36 = 27. 2. Peräkylän matematiikkakerholla on kaksi tapaa
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä
Lisätiedot