Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys

Transkriptio

1 Työpoli(ikka

2 Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Esikapitalistinen vaihe Merkantilismi Tavaroiden tuottaminen rahan avulla (T 1 -R-T 2 ) Teollinen kapitalismi: esifordismi ja fordismi Rahan tuottaminen tavaroiden tuotannon avulla (R-T- R n ) Kapitalistinen vaihe Postfordismi Rahan tuotanto tietämisen avulla/ ihmisten tuotanto ihmisen avulla

3 Vaihdantatalous Käyttöarvojen vaihtaminen I

4 Käyttöarvo/vaihtoarvo Tavaralla on käyttöarvo ( tarvitsen sitä johonkin) Jos ja kun se on vaihdettavissa toiseen tavaraan sillä on vaihtoarvo: laukulla ja kenkäparilla on jotain yhteistä, niillä on sama vaihtoarvo Vaihtoarvo ei näy eikä kuulu, se on yliaistimellinen ; se voi näyttäytyä vain toisen tavaran käyttöarvon hahmossa Mikä on yhteistä? Inhimillinen työ abstraktina eikä konkreettina työnä:

5 Merkantilismi Fokus: raha, markkinat Hopea, kulta, kolonialismi, orjat Aarteen kasaaminen Tavara-Raha-Tavara (villasukka-raha-kattila)

6 Kapitalismi Fokus: tuotanto, investoinnit tuotantoon Lisävarallisuus, lisäarvo luodaan tuotannossa: Raaka-aineet+työkalut/koneet (kuollut, mennyt työ) + työ(voima), elävä työ (työvoiman käyttö, sen kulutus Luo lisävarallisuuttta) Raha- Tavara- Rahan+1

7 Kapitalismi Tuotannon rahatalous: lisärahaa luodaan tavaroiden tuotannon välityksellä Investoinnit tuotantoon: koneet ja tuotannon/työn järjestäminen. Perusyksikkö yritys, joka muodostuu pääomasta, kuten koneista ja laitteista, työvoimasta, joka käyttää työkykyään ja näiden järjestämisestä. Koneet ja työn järjestäminen strukturoivat yhteiskunnan organisaatiota ja tapoja joilla sitä tuotetaan uudestaan ( uusinnetaan )

8 Rikkautta rikkauden takia Elävä työ kuolleeksi varallisuudeksi Vaihtelevat historialliset muodot: Teollinen kapitalismi (työn ja pääoman suhde sorvin ääressä, tehtaassa, toimistossa) Tehdas, työpaikka tuotannon tilana ja lisävarallisuuden luomisen paikkana Jälkiteollinen kapitalismi/tietokykykapitalismi (elämän ja pääoman suhde ja yritys toiminnan ympäristönä, maailmana)yhteiskunta, elämä tuotannon tilana ja lisäavarallisuuden luomisen tilana Vaihtelevat työpolitiikat ja vallan (palkka/orja/palvelustyöhön ohjaamisen) muodot

9 Työpolitiikan kaksi puolta Konkreetti työ: maailman muokkaaminen asuttavaksi ja työssä tapahtuva itseilmaisu Abstrakti työ: vaihdettavuus, homogeenisyys, pelkkä energian käyttö, pelkkä työssä oleminen Näiden välillä olisi oltava joku yhteys: työ pelkän työn takia, vailla sisältöä, ei ole työtä Ohjaako TP työhön pelkän työn takia?

10 Työpolitiikan ongelma= Työoikeuden romahtaminen, työoikeuden, joka on ymmärretty työn kahden eri puolen harmonisoinniksi: yhtäältä työ kauppahyödykkeenä (tai abstraktina työnä, määrällisen ja ulkoisen rikkauden resurssina) ja toisaalta työ henkilön itseilmaisuna (tai konkreetti työ, sisäisen eikä määrällisen rikkauden resurssina). A. Supiot, Critique du droit du travail, 1994

11 Paskaduunit! Työ pelkästään ulkoisen rikkauden luomisen väline Työssä ei minkäänlaista mahdollisuutta itseilmaisuun, kykyjen kehittämiseen, maailman rakentamiseen

12 Tutkimuksen tasot 1. Koneet ja laitteet (mihin investoidaan) 2. Miten koneet vaativat järjestämään työtä 3. Miten koneet vaativat järjestämään palkkatyöläisten keskinäisiä suhteita (työn organisaatio) 4. Minkälaista työläistä (taidot) vaaditaan 5. Miten palkkatyöläinen (orpo) tuotetaan

13 Tutkimuksen tasot Työ/pääoma suhde: työ työpaikalla, tehtaassa, tuotantolaitoksessa: fyysisen ja henkisen ero Sosiaalipolitiikka, jonka kohteena aika ennen ja jälkeen työn (puuttuu uusintamisen alueelle) Elämä/pääoma suhde: elämä töissä yrityksessä, yritys ympäristönä elämälle: fyysisen ja henkisen sekoittuminen Yhteiskuntapolitiikka ja työpolitiikkaa elämänpolitiikkana, biopolitiikkana (puuttuu elämän mahdollisuuksiin ja edellytyksiin, elämään tuottavana elämänä)

14 Mikä on instituutio? Kodifioi perustavia yhteiskunnallisia suhteita Palkkatyö on yksi keskeinen instituutio Muita: rahan, kilpailun, kv- aseman ja valtion järjestelmät/muodot/rakenteet Instituution kriisi: elämän vakauden ja ennustettavuuden menettäminen

15 Palkkatyösuhde instituutiona Pääoman ja työn suhde (työvoima osana rahan, valtion, kilpailun, kv- aseman järjestelmiä) Työn järjestäminen, palkkatyöläisen tuottaminen, työntekijöiden keskinäissuhteet, vaatimukset työntekijöille, mentaliteetti, elämäntavat Koneiden/investointikohteiden vaikutus

16 Työ/pääomasuhteen osatekijät 1.Tuotantovälineiden tyyppi (materiaalinen/ immateriaalinen) 2. Työnjaon tekniset ja yk muodot (koneet, ruum./ henk.) 3. Työntekijöiden yritykseen ohjaamisen ja kiinnittämisen tavat (keppi/porkkana) 4. Palkkatulon suorat tai epäsuorat määrääjät ( joukkovoima, sosiaalitulo, työmarkkinatilanne) 5. Palkkatyöläisten elämäntapa (kulutus/käyttö)

17 Varallisuuden kasaamisen järjestelmä 1. Tuotanto- organisaation ja palkkatyösuhteen kehittyminen tuotannossa 2. työn ja tuotannon järjestämisen perusperiaatteet kasautumisen näkökulmasta 3. Tulonjako ja sosiaaliryhmien (luokkien) uudelleen tuottaminen 4. Tuotannollisia kykyjä vahvistavan/kannustavan kysynnän sopiva kokoonpano 5. Tuottavan ja tuottamattoman toiminnan suhde

18 Säätelymuoto Kokonaisuus yksilöllisiä ja kollektiivisia käyttäytymis ja menettelytapoja, joille on ominaista: 1.perustavien yk- suhteiden uusintaminen määrättyjen (hist.) instituutiomuotojen yhdistämisen kautta 2. Olemassa olevan kasautumisjärjestelmän tukeminen ja suuntaaminen

19 Säätelymuoto 3. Yksittäisten (de- sentralisoitujen) päätösten kokonaisuuden yhteen sopimisen varmistaminen Kysymys: miten ja milloin kasautumisjärjestelmä muuttuu sillä tavoin, että säätelymuoto ei kykene sitä enää korjaamaan? Kriisi = suhdanne vai järjestelmäkriisi?