Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 5977/ /2015

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) 124 Asianro 5977/ /2015 Selitys korkeimmalle hallintooikeudelle / Itä- Suomen hallinto oikeuden päätös 16/0199/3, diaari nro 01944/15/4113, antopäivä Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen rakennusvalvonta Tiivistelmä Itä-Suomen hallinto-oikeus kumonnut päätöksellään, tarkastusarkkitehdin ja ympäristö- ja rakennuslautakunnanpäätökset käsittäen omakotitalon, pihakatoksen, laiturin, maalämpökaivon ja aidan/muurin rakentamiseen kiinteistölle osoitteeseen Rönöntie 3c, Kuopio. Rakennuslupa päätöksen yhteydessä on myönnetty myös MRL 144 :n mukainen rakennustöiden aloittamisoikeus ennen päätöksen lainvoimaisuutta euron vakuutta vastaan käyttöönottokatselmukseen saakka. Luvan hakija on toimittanut vakuuden rakennusvalvontaan. Korkein hallinto-oikeus on lähettänyt valituksiin liittyvät asiakirjat selityksen antamista varten. Esitys antaa selityksen korkeimmalle hallintooikeudelle seuraavasti: Hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hyväksynyt kiinteistön omistajien tekemän valituksen kiinteistön rakennusluvasta ja kumonnut ympäristö- ja rakennuslautakunnan annetun päätöksen, jolla oli pysytetty voimassa vs. tarkastusarkkitehdin tekemä rakennuslupapäätös. Hallinto-oikeus on ratkaisussaan arvioinut, paitsi muuta josta nyt ei ole kysymys, että haettua rakennuslupaa voidaan pitää asemakaavan vastaisena eli kaavamääräyksen l=20 ja/tai h= 7 vaatimusten osalta. Hallinto-oikeus totesi, että hankkeen kaavanmukaisuutta arvioitaessa on ratkaisevaa, kuinka edellä mainittuja rakennuksen suurinta pituutta ja suurinta sallittua keskikorkeutta koskevia kaavamääräyksiä ja niissä mainittua rakennuksen käsitettä on tulkittava. Johtopäätöksenä hallinto-oikeus totesi, että kuvatussa tilanteessa, tulkitaanpa kyseessä sitten olevan yhden rakennuksen tai kaksi eri rakennusta, haetun rakennushankkeen ei ole mahdollista täyttää (yhtä aikaa) molempien kaavamääräysten vaatimuksia. katsoo, että rakennusjärjestyksellä ja asema-kaavalla voidaan antaa paikallisista olosuhteista johtuvia rakentamista koskevia tarkempia määräyksiä. Ne ovat yleensä riittäviä ohjaamaan ympäristön muutoksia asemakaavaa täydentäen. Kuopion rakennusjärjestyksessä, joka on hyväksytty vuonna 2013, 16 :ssä on asetettu koko kaupunkia koskevia kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Kyseisillä

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (2) vaatimuksilla ohjataan asemakaavaa täydentäen rakennuksen sopeutumista ympäristöön. Rakennusjärjestykseen perustuen uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja korjausrakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivunjäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla tai tontilla rakennusten tulee muodostaa ympäristö- ja kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Edelleen rakennusjärjestyksessä on lausuttu, että em. seikkoihin tulee kiinnittää eritystä huomiota alueilla, joilla rakennuskanta on muodostunut yhtenäiseksi kuten luvuilla rakennetuilla omakotitaloalueilla sekä muilla rakennuskulttuuriltaan arvokkailla alueilla. katsoo, että rakennuslupahakemuksen kohteena oleva kiinteistö, joka sijaitsee Rönön saaressa, ei ole kulttuurihistoriallinen merkittävä alue vaan kyseessä on normaali asuinalue. Mainitun alueen läheisyydessä (muutaman sadan metrin päässä) sijaitsee Väinölänniemen puisto, joka on listattu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että läheisyydessä sijaitseva Rönön asuinalue olisi tällä perusteella valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. toteaa, että ko. alueella on voimassa asemakaava, joka on hyväksytty ja tullut voimaan Tämän jälkeen kaupunki on hyväksynyt rakennusjärjestyksen, jonka on tarkoitus täydentää asemakaavaa. Edelleen ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että rakennuslupaa käsiteltäessä ja rakennuslupapäätöstä tehtäessä voidaan käyttää ns. viranomaisharkintaa hankkeen asemakaavan mukaisuuksista ja kaavamääräyksien tulkinnasta. Edelleen harkintaa voidaan laajentaa siten, että tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä voidaan lisäksi myöntää vähäisiä poikkeuksia asemakaavasta ja muista rakentamista koskevista määräyksistä ja säännöksistä. katsoo, että asemakaavassa ei tulisi määrätä sellaisista rakennushankkeen yksityiskohdista, jotka tulisi arvioida ja ratkaista sitovasti vasta rakennuslupapäätöstä tehtäessä, jolloin kaikki asiaan liittyvät olennaiset seikat ja selvitykset on käytettävissä. Hyvin yksityiskohtaisten asemakaavojen ongelma on myös se vaara, että tarkemmaksi sääntelyksi tarkoitettua rakennusjärjestystä ei voida kaikilta osin noudattaa ja tämä estää tarkoituksenmukaisen rakennushankkeen toteuttamisen tai ainakin se asettaa rakennuslupaa käsiteltäessä rakennuslupaviranomaiselle velvollisuuden lausua asemakaavaa koskevasta vähäisestä poikkeamasta, ellei tämä poikkeaminen kuulu normaalin rakennuslupaharkinnan piiriin. toteaa, että asemakaavamääräyksiä on eritasoisia ja ne sitovat eri tavoin rakennuslupaviranomaista. Esimerkiksi rakennusalasta, joka on osoitettu kaavassa, voidaan oikeuskäytännön mukaisesti poiketa vähäisessä ilman, että poikkeamisesta lausutaan lupapäätöksessä erikseen vähäisenä poikkeamisena. Tällainen vähäinen poikkeaminen tulee lausuttavaksi käytännössä silloin, kun poikkeaminen on huomattava (yleensä vähintään puolet) ja tästä voidaan arvioida aiheutuvan kaavasta poikkeavia vaikutuksia esim. naapurikiinteistöön nähden. Näin ollen asemakaavamääräys ja sen sisältö ja sovellettavuus eivät ole joka tilanteessa täysin sitovia vaan kaavamääräyksen osalta voidaan ja tulee tehdä tarvittavaa rakennuslupaharkintaa. katsoo, että ko. asiassa on käytetty tätä harkintaa. Tämä ilmenee myös ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä vs. tarkastusarkkitehdin tekemistä päätöksistä, joissa on nimenomaan lausuttu, että: rakennuksen pituus ja keskikorkeus ovat asemakaavamääräysten mukaisia (vertaa asemakaavoituksen lausunto ja julkisivupiirustukset). Mai-

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (3) nitulla teksti sijaitsee lupapäätöksessä kohdassa päätös / rakennusvalvonnan perustelu rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä. Näin ollen asemakaavamääräyksiä on normaalin tulkittu kaikki asiaan liittyvät seikat ja selvitykset huomioon ottaen ja päätös poikkeaman vähäisyydestä on tehty hankkeeseen liittyvien selvitysten perusteella kokonaisharkintaan perustuen. Kuopion alueellinen rakennusvalvonta on lähetteellään pyytänyt kaupungin asemakaavoituksen lausuntoa ko. asiassa mm. asemakaavamääräysten tulkinnan osalta. Asemakaavoitus toteaa, että rakennuksen porrastus ja jakaminen täyttää voimassa olevan asemakaavan asettamat kaupunkikuvalliset tavoitteet. Poiketen useimmista saaren muista yli 20 m pitkistä rakennuksista nyt käsiteltävän rakennuksen julkisivu on jaettu erikorkuisiin massoihin (2-kerroksinen asuinosa ja l-kerroksinen autotalliosa). Tämä vaihtelu jakaa julkisivun hyvin selkeästi alle 20 m pitkiin osiin. Em. ratkaisut tekevät rakennuksesta asemakaavan hengen mukaisen ja esitetyt poikkeamiset ovat näin ollen olleet hyväksyttävissä, mikä on perusteltua myös tasapuolisuussyistä. Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa tältä osin, että asemakaavoituksen tekemää tulkintaa on noudatettu koko asemakaavan voimassa olon ajan. Näin ollen Rönön saaressa on vuosikymmenien ajan noudatettuun yhteistä ja vakiintunutta tulkintaa ko. asemakaavan asemakaavamääräyksistä. Tämä tulkinta on ollut toinen kuin mitä hallinto-oikeus on todennut. Tähän perustuen Rönön saarelle on toteutettu ja rakennettu ko. asemakaavaan perustuen yli 20 kappaletta hallinto-oikeuden tulkinnan mukaista, kokonaispituudeltaan yli 20 m pitkää rakennusta. toteaa vielä, että hallinto-oikeuden tekemä tulkinta asemakaavamääräyksistä on virheellinen, koska se ei jätä rakennuslupaviranomaiselle laissa tarkoitettua harkintavaltaa vaan edellyttää aina vähäisen poikkeaman myöntämisen. Tämä johtaa asemakaavan nopeisiin muutostarpeisiin ja/tai poikkeamistarpeisiin. Vaarana on myös, että rakennuslupaharkinnalle ei jää riittävää ja maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä tilaa, vaan siinä joudutaan pelkästään toteamaan hankkeen olevan asemakaavan mukainen. Rakennusluvassa tulisi sen myötä tutkittavaksi vain lähinnä pelkästään rakennuksen tekniset yksityiskohdat. Maankäyttö- ja rakennuslaissa 117 :ssä on säädetty miten rakentamiselle asetettavia vaatimuksia tulee tulkita. Näin ollen hallinto-oikeuden tekemää tulkintaa asemakaavamääräysten sitovuudesta voidaan pitää maankäyttö- ja rakennuslain mainitun kohdan vastaisena. Suomen perustuslain 107 :n mukaan jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Tähän perustuen ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että asemakaavamääräyksiä ei voida ko. tilanteessa soveltaa vastoin voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä. MRL 117 :n mukaan rakennuslupaa ratkaistaessa on otettava huomioon kaikki ko. kohdassa mainitut seikat ja erityisesti se, että rakentamisessa noudatetaan muutoinkin hyvää rakennustapaa. katsoo, että luparatkaisuissa oli noudatettu ensisijaisesti em. säännöstä ja sen perusteella asemakaavan yksittäisiä asemakaavamääräyksiä ei ole voitu ko. tilanteessa tulkita siten, että se johtaisi hyvän rakennustavan vastaiseen tilanteeseen. Hyvänä rakennustapana on ko. alueella pidetty sitä, että rakennukset voidaan kytkeä katoksella kiinni toisiinsa. Tätä on pidetty myös kaupunkikuvatyöryhmässä hyväksyttävänä rakentamistapana. Näin ollen asemakaavamääräyksen l=20 sisältöä on voitu harkita rakennuslupapäätöstä tehtäessä siten, että siitä on voitu hieman poiketa. Tämä vastaa samaa menettelyä

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (4) kuin rakennusalan osalta noudatetaan. Edelleen hallinto-oikeus on tulkinnut kaavamaisesti h=7 kaavamääräystä. katsoo, että kaavoitusosasto on yksityiskohtaisesti perustellut, miksi haettua rakennuslupaa voidaan pitää myös hyvän rakennustavan mukaisena. Tähän nähden rakennuslupia myönnettäessä on voitu perustellusti tehdä ratkaisu ensisijaisesti MRL:n 117 :ään perustuen ja h=7 kaavamääräyskin mahdollistaa sen, että osa rakennuksesta ylittää määrätyn korkeuden, kun keskikorkeus ylity. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan mukaan tästä keskikorkeudestakin voidaan tarvittaessa tehdä vähäinen poikkeama esim senttimetriä. Haetussa rakennusluvassa keskikorkeus on 6,767 metriä eli hanke on tältä osin kaavamääräyksen mukainen ja hallinto-oikeuden tältä osin tekemät johtopäätökset ovat myös tähän perustuen virheelliset ja lainvastaiset. Kaupungin maaomaisuuden hallinta (ent. mittausosasto) suoritti tonttien rajan tuntumassa tarkistusmittauksen Hanke oli vaiheessa, jossa maanpinnat oli lopulliseen korkeusasemaan rakennettu. Mittauksen perusteella voidaan edelleen todeta, että lupahakemuksessa esitetyt korkeuskäyrät ja -lukemat on molempien tonttien puolella, rajan tuntumassa, riittävällä tarkkuudella oikein esitetty. Mittaustulos osoittaa, että hanke on tarkasti oikein toteutettu sekä sen, että tonttien raja-alue on korkeusasemiltaan ympäristöön sopiva ja molempien naapurusten kannalta tasapuolinen (Liitekuva A). Rakennusvalvonta on kuvannut hankkeen venereitiltä kaupungin päälähestymissuunnasta (Liitekuvat B, C JA D) sekä vastakkaiselta Väinölänniemen rannalta (Liitekuvat E ja F). Kuvat kertovat, miten hyvin hanke sopeutuu järvimaisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Rakennus on arkkitehtuuriltaan tyypillinen suomalaisessa saaristo- ja rannikkomaisemassa. Useisiin rannan vanhempiin rakennuksiin verrattuna se on korkeusasemaltaan ja korkeudeltaan vaatimattomampi. Muilta osin ympäristö- ja rakennuslautakunta viittaa lupapäätöksissä todettuihin perusteluihin ja asiassa aiemmin toimitettuihin lausuntoihin ja kannanottoihin. Tähän perustuen hallinto-oikeuden tekemä päätös on virheellinen ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä vs. tarkastusarkkitehdin tekemä päätös tulisi saattaa voimaan. Joka tapauksessa ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että rakennuksen pituuden osalta viranhaltija on voinut päätöksessään myöntää vähäisen poikkeamisen asemakaavamääräyksestä L=20, MRL 175 nojalla vaikka sitä ei ole erikseen päätöksessä mainittu. Hallinto-oikeus on eräässä toisessa valitusasiassa todennut, että vaikka viittaus vähäistä poikkeamista koskeviin säännöksiin on puuttunut, asiassa on tosiasiallisesti myönnetty vähäinen poikkeama rakennusluvan yhteydessä. Tätä tulkintaa tukee myös se, että viranomainen voi hallintolain mukaisesti korjata ilmeisen kirjoitusvirheen myös jälkikäteen. Lainkohtien puuttuminen on ilmeinen kirjoitusvirhe, koska hanke ei muutu miltään osin sisällöltään toiseksi. Rakennusluvan myöntäminen on laillisuusharkintaa ja kyseinen asemakaavamääräys on ollut tiedossa päätöksenteko hetkellä eikä lupahakemusta ole voitu hylätä sillä perusteella, että asemakaavamääräyksen yksittäistä määräystä on tulkittu eri tavalla. Hallinto-oikeuden olisi tullut katsoa, että kyseinen poikkeaminen on myönnetty rakennuslupapäätöksen yhteydessä. Liitteet /2015 Selityspyyntö ja valitukset (jaetaan vain lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä) /2015 Liitevalokuvat A-F (jaetaan vain lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä)

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Valmistelija Ilkka Korhonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi rakennustarkastajan päätösehdotuksen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (6)