Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Kuopion valtuustotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42 A, 3.

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Julkinen Kokoustiedot Aika torstai klo 15:00 16:20 Paikka Kuopion valtuustotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42 A, 3. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Pirjo Lind, puheenjohtaja Tiia Laitinen, varapuheenjohtaja Markus Jukarainen Tiina Kainulainen Jouko Hänninen Sakari Pääkkö Henri Ruuskanen Muut saapuvilla olleet Jukka Pulkkinen Kh:n edustaja Minna Kukkonen Maaningan edustaja Päivi Marttila Juankosken edustaja Lea Pöyhönen, ympäristöjohtaja esittelijä Ilkka Korhonen, rakennustarkastaja esittelijä Jouni Hoffren, ympäristötarkastaja poistui kokouksesta kello 15:55 :n 126 käsittelyn jälkeen Timo Perätie, ympäristönsuojelusuunnittelija Eila Pulkkinen, ympäristönsuojelusuunnittelija Riitta Lappalainen, ympäristötarkastaja Hannu Kirjavainen, ympäristöterveyspäällikkö Jouni Pekonen, kaavoitusarkkitehti Pirjo Pääkkönen, ympäristöpalvelusihteeri poistui kokouksesta kello 15:35 :n 122 käsittelyn jälkeen pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Pirjo Lind puheenjohtaja Pirjo Pääkkönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, (Kuopion valtuustotalo), Jouko Hänninen Sakari Pääkkö

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Julkinen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, (ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimisto, Suokatu 42 sekä Suonenjoen kaupungin tekninen osasto, Sairaalapolku 3), Pirjo Pääkkönen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :n osalta liite A seuraava valitusosoitus :n 127 osalta liite vesilain mukaiseen päätökseen

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat * Tiedonanto / Kuopion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman päivitys Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös / / Nuottarannantie 145 / saunarakennuksen laajennus ja puuvajan siirto Selitys korkeimmalle hallinto- oikeudelle / Itä- Suomen hallinto oikeuden päätös 16/0199/3, diaari nro 01944/15/4113, antopäivä * Lausunto Itä-Suomen aluehallintovirastolle Osuuskunta Maitomaan maidonjalostuslaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta, Osuuskunta Maitomaa, Suonenjoki Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle/ Maa-aineslupa / MS-Sora Oy / Käärmelahti, Haapamäki ( ) Ojitusasia/Pajujärvi rno 5:9 ja 6: * Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman päivitys Ympäristöterveydenhuollon maksutaksan tarkistus ja muutokset * Esitys luonnonsuojelualueen rauhoittamisesta Suomi juhlakampanjan osana Tiedonannot ympäristö- ja rakennuslautakunnalle vuonna Muutoksenhaku Liite A Kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / Ympäristö- ja rakennuslautakunta 127 Valitusosoitus vesilain mukaiseen päätökseen 33 Sivu

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Jouko Hänninen ja Sakari Pääkkö. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jouko Hänninen ja Sakari Pääkkö.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Asianro 7670/ /2016 Tiedonanto / Kuopion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman päivitys Kuopion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman päivitystyöryhmä Päivityksen lähtökohdat: Kaikille kaupunkilaisille tarvitaan monipuolinen ja täysipainoinen kaupunkiympäristö. Viihtyisä kaupunkiympäristö, jossa on otettu tasapainoisella tavalla huomioon kauneus, käyttökelpoisuus ja kestävyys, on Kuopion käyntikortti. Hyvä arkkitehtuuri ja kestävä kaupunkirakenne edistävät ja parantavat kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Ne myös tukevat kaupungin kilpailukykyä. Vahvistaakseen asemaansa kansainvälistyvässä kilpailutalouden maailmassa Kuopio haluaa tarjota yrityksille vetovoimaisen toimintaympäristön. Fyysisessä ympäristössä tämä tarkoittaa kaupunkikeskustan, julkisten rakennusten ja elinkeinoalueiden kehittämisen lisäksi panostusta asuntoalueiden viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen. Arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide ovat myös politiikkaa, sillä poliittiset päätökset vaikuttavat väistämättä jo rakennettuun ja rakentuvaan ympäristöön. Kuopion arkkitehtuuripoliittinen ohjelma APOLI on ollut käytössä yhdeksän vuoden ajan.. Tänä aikana se on osoittautunut käyttökelpoiseksi työkaluksi, joka on helpottanut erityyppisten kaupunkiympäristöjen ja kaupunkijärjestelmien tunnistamista sekä lisännyt hyvän kaupunkiyöpariston ja arkkitehtuurin arvostamista. Vuosittain on jaettu rakennetun ympäristön tunnustuspalkinto ja kaupungissa on järjestetty aiempaa enemmän arkkitehtuurikilpailuja. APOLI on myös osaltaan edistänyt keskustelua ja helpottanut asioiden käsittelyä muun muassa rakennusvalvonnassa. Ohjelman hyväksymisen yhteydessä tavoitteeksi asetettiin, että ohjelma uudistetaan viiden vuoden valein. Kaupunginjohtajan nimittämä työryhmä on nyt saanut valmiiksi luonnoksen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Osallistaminen ja päätökset: Kuopion kaupunginjohtaja nimesi päivitystä valmistelevan työtyhmän. APOLIn päivitys käynnistyi yleisellä info- ja keskustelutilaisuudella Työryhmä on tehnyt yhteistyötä myös muiden kaupunkien kanssa, joissa on parhaillaan käynnissä arkkitehtuuripoliittisten ohjelmien päivitys. Osa työryhmästä osallistui muun muassa Jyväskylän, Vantaan, Tampereen ja Oulun yhteiseen APOLI -työpajaan Jyväskylässä

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 122 APOLI -päivitykseen liittyen kaupunkirakennelautakunta teki tutustumismatkan Tanskan Vejleen , jossa arkkitehtuuripolitiikka on strategisessa kehitystyössä. Ohjelmaluonnosta esitellään tiedotusvälineissä ja eri tilaisuuksissa. Se on tarkoitus asettaa yleisesti nähtäville alkuvuodesta 2017, jona aikana järjestetään kaupunkilaisille nettikysely. Samalla pyydetään keskeisiltä tahoilta kannanottoja ja pidetään kaikille avoin yleisöseminaari. Ohjelman tavoitteet sekä suhde muihin strategioihin ja ohjelmiin: Kuopion arkkitehtuuripoliittinen ohjelma asettaa arkkitehtuurin ja kaupunkirakennustaiteen tavoitteet sekä osoittaa toimenpiteet, joilla tavoitteet toteutetaan. Ohjelma on laadittu hyvän rakentamisen oppaaksi, ja se toimii ohjeena kaupunkiympäristön kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä päätöksenteossa ja suunnittelussa. Ohjelma on tarkoitettu oppaaksi myös muille rakennetun ympäristön kanssa toimiville tahoille. Ohjelma on samalla katsaus Kuopion kaupunkiympäristön nykytilaan, erityisesti sen arkkitehtuuriin ja kaupunkirakennustaiteeseen. Ohjelma on pyritty kokoamaan niin, että se auttaisi eri alojen ammattilaisia sekä kaupungin henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja kaupungin asukkaita ymmärtämään ja arvostamaan elin- ja asuinympäristöjään sekä rohkaisisi heitä ottamaan vastuuta kaupunkinsa kehityksestä. Ohjelman mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen vaatii taloudellista ja poliittista sitoutumista, sekä saumatonta ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Ohjelma myös markkinoi Kuopiota sekä auttaa ylläpitämään ja kehittämään eri sidosryhmien välistä hyvää vuorovaikutusta. APOLI täydentää ja havainnollistaa kaupungin strategiaa ja ohjelmia määrittelemällä laadukkaan kaupunkiympäristön kehittymiselle toimenpiteitä, jotka edistävät kaupungin vetovoimaa ja monipuolisen elinkeinoelämän edellytyksiä sekä tulevaisuuteen suuntautunutta ja kestävää kaupunkirakennetta. APOLI täydentää ja havainnollistaa kaupungin strategiaa ja ohjelmia määrittelemällä laadukkaan kaupunkiympäristön kehittymiselle toimenpiteitä, jotka edistävät kaupungin vetovoimaa ja monipuolisen elinkeinoelämän edellytyksiä sekä tulevaisuuteen suuntautunutta ja kestävää kaupunkirakennetta.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 122 APOLI nostaa hyvän rakennetun ympäristön edistämisen osaksi kaupungin strategiaa. Lisäksi se antaa tavoitteet: kaupunkisuunnittelulle lähiöuudistushankkeille, kaupunkikehitysprojekteille ja arkkitehtuurikilpailuille rakennusjärjestyksen uudistamiselle kunnallistekniikan ja viherympäristön suunnittelulle, rakentamiselle ja ylläpidolle kaupungin omistamien kiinteistöjen suunnittelulle, toteutukselle, peruskorjaukselle ja ylläpidolle rakentamiseen liittyvien suunnitelmien arvioimiselle Vaikutusten arviointi - Esitys Esitän ympäristö- ja rakennuslautakunnalle Kuopion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman päivitysluonnoksen tiedoksi. Viiteaineisto * 7670/2016 Kuopion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman päivitysluonnos (jaetaan, julkaistaan internetissä) Valmistelija Liisa Kaksonen puh Jouni Pekonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen. Merkitään, että kaavoitusarkkitehti Jouni Pekonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Asianro 5018/ /2016 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös / / Nuottarannantie 145 / saunarakennuksen laajennus ja puuvajan siirto Rakennuslupainsinööri Niko Karvonen Alueellinen rakennusvalvonta Tiivistelmä Va. rakennuslupainsinööri on myöntänyt rakennusluvan Kotiranta nimiselle kiinteistölle. Rakennusluvan toimenpiteitä ovat saunarakennuksen laajennus ja puuvajan siirto. Kiinteistöjen , 6-57 ja 6-63 Kallioranta, -II ja -III nimisen tilan omistajat hakivat oikaisua päätökseen muutti päätöstä poistamalla siitä viittaukset vuoden 1956 lupaan koska oli osoittautunut, että kyseinen vanha lupa ei koskenut ko. saunarakennusta ja hylännyt oikaisuvaatimuksessa esitetyt muut kohdat perusteettomina. Naapurikiinteistöjen omistajat ovat valittaneet asiasta edelleen Itä- Suomen hallinto-oikeuteen, joka pyytää ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoa asiaan. Valituksessa vaaditaan vanhan saunarakennuksen purkamista tai rakennus olisi siirrettävä ja sisäänkäynnit muutettava. Myös rantaterassi rannan täytöillä tulisi purkaa ja laiturinosa siirtää. Esitys antaa seuraavan lausunnon Itä -Suomen hallinto-oikeudelle: Esitetään lausuntona, että hallinto-oikeus hylkää valituksen ja ympäristö- ja rakennuslautakunta pitää voimassa antaman päätöksen koskien va. rakennuslupainsinöörin myöntämää rakennuslupaa. Kiinteistötietojärjestelmän mukaan oikaisua rakennuslupahakemukseen hakeneen naapurussuhde on muodostunut eli noin 13 ja puoli vuotta sitten. Saunarakennuksen voidaan katsoa muodostaneen pysyvän rakennuspaikkansa. Sauna on ollut paikoillaan 50 vuotta ja laajennusosa 30 vuotta. Nykyisiä rakennusmääräyksiä ei voida soveltaa täten uudessa rakennuslupahakemuksessa. Kiinteistöllä on saunarakennuksen lisäksi olemassa oleva ympärivuotinen asuinrakennus ja talousrakennuksia. Käyttötarkoituksen muutos loma-

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 123 asunnon muutoksesta vakinaiseksi asunnoksi on haettu erillisellä rakennusluvalla vuonna 1996 lupatunnuksella R. Voimassa olevan Kuopion rakennusjärjestyksen mukaan lupaa laiturille ei tarvita jos sen koko ei ylitä 20 neliömetriä. Lautakunta toteaa, että valitus tulee muilta osin jättää kokonaan tutkimatta, koska valituksessa esitetyt asiat eivät koske haettua rakennuslupaa. Lausunnon liitteenä hallinto-oikeudelle lähetetään seuraavat valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat: Lupahakemus Hallintaselvitys Valtakirjat 2 kpl Naapurin huomautukset ja Vastine naapurin huomautuksiin Naapurin kuuleminen 1 kpl Naapurin kuuleminen viran puolesta, kirjeet , 4 kpl Rakennuslupapäätös Teknisen tarkastustyöryhmän lausunnot 5 kpl Jätevesien käsittelysuunnitelma 2 kpl Tonttiasiakirjat Asemapiirustus Pohjapiirustus 2 kpl Julkisivupiirustus Julkisivukuvat Ympäristö- ja rakennuslautakunnan otteet , 3 kpl Ympäristö- ja rakennuslautakunnan pöytäkirja liitteineen Oikaisuvaatimus Vastinepyynnöt oikaisuvaatimukseen , 6 kpl Vastine oikaisuvaatimukseen Kuopion yleiskaava / Itäranta Ym. vahvist Kaavoitusosaston/teknisen lautakunnan lausunto ympäristöministeriölle liittyen poikkeuslupahakemukseen Lainhuutotodistukset 4 kpl Liitteet /2016 Lausuntopyyntö ja valitus (jaetaan vain lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä) Valmistelija Niko Karvonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 123 Päätösehdotus Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi rakennustarkastajan päätösehdotuksen.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Asianro 5977/ /2015 Selitys korkeimmalle hallinto- oikeudelle / Itä- Suomen hallinto oikeuden päätös 16/0199/3, diaari nro 01944/15/4113, antopäivä Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen rakennusvalvonta Tiivistelmä Itä-Suomen hallinto-oikeus kumonnut päätöksellään, tarkastusarkkitehdin ja ympäristö- ja rakennuslautakunnanpäätökset käsittäen omakotitalon, pihakatoksen, laiturin, maalämpökaivon ja aidan/muurin rakentamiseen kiinteistölle osoitteeseen Rönöntie 3c, Kuopio. Rakennuslupa päätöksen yhteydessä on myönnetty myös MRL 144 :n mukainen rakennustöiden aloittamisoikeus ennen päätöksen lainvoimaisuutta euron vakuutta vastaan käyttöönottokatselmukseen saakka. Luvan hakija on toimittanut vakuuden rakennusvalvontaan. Korkein hallinto-oikeus on lähettänyt valituksiin liittyvät asiakirjat selityksen antamista varten. Esitys antaa selityksen korkeimmalle hallintooikeudelle seuraavasti: Hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hyväksynyt kiinteistön omistajien tekemän valituksen kiinteistön rakennusluvasta ja kumonnut ympäristö- ja rakennuslautakunnan annetun päätöksen, jolla oli pysytetty voimassa vs. tarkastusarkkitehdin tekemä rakennuslupapäätös. Hallinto-oikeus on ratkaisussaan arvioinut, paitsi muuta josta nyt ei ole kysymys, että haettua rakennuslupaa voidaan pitää asemakaavan vastaisena eli kaavamääräyksen l=20 ja/tai h= 7 vaatimusten osalta. Hallinto-oikeus totesi, että hankkeen kaavanmukaisuutta arvioitaessa on ratkaisevaa, kuinka edellä mainittuja rakennuksen suurinta pituutta ja suurinta sallittua keskikorkeutta koskevia kaavamääräyksiä ja niissä mainittua rakennuksen käsitettä on tulkittava. Johtopäätöksenä hallinto-oikeus totesi, että kuvatussa tilanteessa, tulkitaanpa kyseessä sitten olevan yhden rakennuksen tai kaksi eri rakennusta, haetun rakennushankkeen ei ole mahdollista täyttää (yhtä aikaa) molempien kaavamääräysten vaatimuksia. katsoo, että rakennusjärjestyksellä ja asema-kaavalla voidaan antaa paikallisista olosuhteista johtuvia rakentamista koskevia tarkempia määräyksiä. Ne ovat yleensä riittäviä ohjaamaan ympäristön muutoksia asemakaavaa täydentäen.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 124 Kuopion rakennusjärjestyksessä, joka on hyväksytty vuonna 2013, 16 :ssä on asetettu koko kaupunkia koskevia kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Kyseisillä vaatimuksilla ohjataan asemakaavaa täydentäen rakennuksen sopeutumista ympäristöön. Rakennusjärjestykseen perustuen uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja korjausrakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivunjäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla tai tontilla rakennusten tulee muodostaa ympäristö- ja kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Edelleen rakennusjärjestyksessä on lausuttu, että em. seikkoihin tulee kiinnittää eritystä huomiota alueilla, joilla rakennuskanta on muodostunut yhtenäiseksi kuten luvuilla rakennetuilla omakotitaloalueilla sekä muilla rakennuskulttuuriltaan arvokkailla alueilla. katsoo, että rakennuslupahakemuksen kohteena oleva kiinteistö, joka sijaitsee Rönön saaressa, ei ole kulttuurihistoriallinen merkittävä alue vaan kyseessä on normaali asuinalue. Mainitun alueen läheisyydessä (muutaman sadan metrin päässä) sijaitsee Väinölänniemen puisto, joka on listattu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että läheisyydessä sijaitseva Rönön asuinalue olisi tällä perusteella valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. toteaa, että ko. alueella on voimassa asemakaava, joka on hyväksytty ja tullut voimaan Tämän jälkeen kaupunki on hyväksynyt rakennusjärjestyksen, jonka on tarkoitus täydentää asemakaavaa. Edelleen ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että rakennuslupaa käsiteltäessä ja rakennuslupapäätöstä tehtäessä voidaan käyttää ns. viranomaisharkintaa hankkeen asemakaavan mukaisuuksista ja kaavamääräyksien tulkinnasta. Edelleen harkintaa voidaan laajentaa siten, että tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä voidaan lisäksi myöntää vähäisiä poikkeuksia asemakaavasta ja muista rakentamista koskevista määräyksistä ja säännöksistä. katsoo, että asemakaavassa ei tulisi määrätä sellaisista rakennushankkeen yksityiskohdista, jotka tulisi arvioida ja ratkaista sitovasti vasta rakennuslupapäätöstä tehtäessä, jolloin kaikki asiaan liittyvät olennaiset seikat ja selvitykset on käytettävissä. Hyvin yksityiskohtaisten asemakaavojen ongelma on myös se vaara, että tarkemmaksi sääntelyksi tarkoitettua rakennusjärjestystä ei voida kaikilta osin noudattaa ja tämä estää tarkoituksenmukaisen rakennushankkeen toteuttamisen tai ainakin se asettaa rakennuslupaa käsiteltäessä rakennuslupaviranomaiselle velvollisuuden lausua asemakaavaa koskevasta vähäisestä poikkeamasta, ellei tämä poikkeaminen kuulu normaalin rakennuslupaharkinnan piiriin. toteaa, että asemakaavamääräyksiä on eritasoisia ja ne sitovat eri tavoin rakennuslupaviranomaista. Esimerkiksi rakennusalasta, joka on osoitettu kaavassa, voidaan oikeuskäytännön mukaisesti poiketa vähäisessä ilman, että poikkeamisesta lausutaan lupapäätöksessä erikseen vähäisenä poikkeamisena. Tällainen vähäinen poikkeaminen tulee lausuttavaksi käytännössä silloin, kun poikkeaminen on huomattava (yleensä vähintään puolet) ja tästä voidaan arvioida aiheutuvan kaavasta poikkeavia vaikutuksia esim. naapurikiinteistöön nähden. Näin ollen asemakaavamääräys ja sen sisältö ja sovellettavuus eivät ole joka tilanteessa täysin sitovia vaan kaavamääräyksen osalta voidaan ja tulee tehdä tarvittavaa rakennuslupaharkintaa. katsoo, että ko. asiassa on käytetty tätä harkintaa. Tämä ilmenee myös ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 124 vs. tarkastusarkkitehdin tekemistä päätöksistä, joissa on nimenomaan lausuttu, että: rakennuksen pituus ja keskikorkeus ovat asemakaavamääräysten mukaisia (vertaa asemakaavoituksen lausunto ja julkisivupiirustukset). Mainitulla teksti sijaitsee lupapäätöksessä kohdassa päätös / rakennusvalvonnan perustelu rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä. Näin ollen asemakaavamääräyksiä on normaalin tulkittu kaikki asiaan liittyvät seikat ja selvitykset huomioon ottaen ja päätös poikkeaman vähäisyydestä on tehty hankkeeseen liittyvien selvitysten perusteella kokonaisharkintaan perustuen. Kuopion alueellinen rakennusvalvonta on lähetteellään pyytänyt kaupungin asemakaavoituksen lausuntoa ko. asiassa mm. asemakaavamääräysten tulkinnan osalta. Asemakaavoitus toteaa, että rakennuksen porrastus ja jakaminen täyttää voimassa olevan asemakaavan asettamat kaupunkikuvalliset tavoitteet. Poiketen useimmista saaren muista yli 20 m pitkistä rakennuksista nyt käsiteltävän rakennuksen julkisivu on jaettu erikorkuisiin massoihin (2-kerroksinen asuinosa ja l-kerroksinen autotalliosa). Tämä vaihtelu jakaa julkisivun hyvin selkeästi alle 20 m pitkiin osiin. Em. ratkaisut tekevät rakennuksesta asemakaavan hengen mukaisen ja esitetyt poikkeamiset ovat näin ollen olleet hyväksyttävissä, mikä on perusteltua myös tasapuolisuussyistä. Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa tältä osin, että asemakaavoituksen tekemää tulkintaa on noudatettu koko asemakaavan voimassa olon ajan. Näin ollen Rönön saaressa on vuosikymmenien ajan noudatettuun yhteistä ja vakiintunutta tulkintaa ko. asemakaavan asemakaavamääräyksistä. Tämä tulkinta on ollut toinen kuin mitä hallinto-oikeus on todennut. Tähän perustuen Rönön saarelle on toteutettu ja rakennettu ko. asemakaavaan perustuen yli 20 kappaletta hallinto-oikeuden tulkinnan mukaista, kokonaispituudeltaan yli 20 m pitkää rakennusta. toteaa vielä, että hallinto-oikeuden tekemä tulkinta asemakaavamääräyksistä on virheellinen, koska se ei jätä rakennuslupaviranomaiselle laissa tarkoitettua harkintavaltaa vaan edellyttää aina vähäisen poikkeaman myöntämisen. Tämä johtaa asemakaavan nopeisiin muutostarpeisiin ja/tai poikkeamistarpeisiin. Vaarana on myös, että rakennuslupaharkinnalle ei jää riittävää ja maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä tilaa, vaan siinä joudutaan pelkästään toteamaan hankkeen olevan asemakaavan mukainen. Rakennusluvassa tulisi sen myötä tutkittavaksi vain lähinnä pelkästään rakennuksen tekniset yksityiskohdat. Maankäyttö- ja rakennuslaissa 117 :ssä on säädetty miten rakentamiselle asetettavia vaatimuksia tulee tulkita. Näin ollen hallinto-oikeuden tekemää tulkintaa asemakaavamääräysten sitovuudesta voidaan pitää maankäyttö- ja rakennuslain mainitun kohdan vastaisena. Suomen perustuslain 107 :n mukaan jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Tähän perustuen ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että asemakaavamääräyksiä ei voida ko. tilanteessa soveltaa vastoin voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä. MRL 117 :n mukaan rakennuslupaa ratkaistaessa on otettava huomioon kaikki ko. kohdassa mainitut seikat ja erityisesti se, että rakentamisessa noudatetaan muutoinkin hyvää rakennustapaa. katsoo, että luparatkaisuissa oli noudatettu ensisijaisesti em. säännöstä ja sen perusteella asemakaavan yksittäisiä asemakaavamääräyksiä ei ole voitu ko. tilanteessa tulkita siten, että se johtaisi hyvän rakennustavan vastaiseen tilanteeseen. Hyvänä rakennustapana on ko. alueella pidetty sitä, että raken-

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 124 nukset voidaan kytkeä katoksella kiinni toisiinsa. Tätä on pidetty myös kaupunkikuvatyöryhmässä hyväksyttävänä rakentamistapana. Näin ollen asemakaavamääräyksen l=20 sisältöä on voitu harkita rakennuslupapäätöstä tehtäessä siten, että siitä on voitu hieman poiketa. Tämä vastaa samaa menettelyä kuin rakennusalan osalta noudatetaan. Edelleen hallinto-oikeus on tulkinnut kaavamaisesti h=7 kaavamääräystä. katsoo, että kaavoitusosasto on yksityiskohtaisesti perustellut, miksi haettua rakennuslupaa voidaan pitää myös hyvän rakennustavan mukaisena. Tähän nähden rakennuslupia myönnettäessä on voitu perustellusti tehdä ratkaisu ensisijaisesti MRL:n 117 :ään perustuen ja h=7 kaavamääräyskin mahdollistaa sen, että osa rakennuksesta ylittää määrätyn korkeuden, kun keskikorkeus ylity. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan mukaan tästä keskikorkeudestakin voidaan tarvittaessa tehdä vähäinen poikkeama esim senttimetriä. Haetussa rakennusluvassa keskikorkeus on 6,767 metriä eli hanke on tältä osin kaavamääräyksen mukainen ja hallinto-oikeuden tältä osin tekemät johtopäätökset ovat myös tähän perustuen virheelliset ja lainvastaiset. Kaupungin maaomaisuuden hallinta (ent. mittausosasto) suoritti tonttien rajan tuntumassa tarkistusmittauksen Hanke oli vaiheessa, jossa maanpinnat oli lopulliseen korkeusasemaan rakennettu. Mittauksen perusteella voidaan edelleen todeta, että lupahakemuksessa esitetyt korkeuskäyrät ja -lukemat on molempien tonttien puolella, rajan tuntumassa, riittävällä tarkkuudella oikein esitetty. Mittaustulos osoittaa, että hanke on tarkasti oikein toteutettu sekä sen, että tonttien raja-alue on korkeusasemiltaan ympäristöön sopiva ja molempien naapurusten kannalta tasapuolinen (Liitekuva A). Rakennusvalvonta on kuvannut hankkeen venereitiltä kaupungin päälähestymissuunnasta (Liitekuvat B, C JA D) sekä vastakkaiselta Väinölänniemen rannalta (Liitekuvat E ja F). Kuvat kertovat, miten hyvin hanke sopeutuu järvimaisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Rakennus on arkkitehtuuriltaan tyypillinen suomalaisessa saaristo- ja rannikkomaisemassa. Useisiin rannan vanhempiin rakennuksiin verrattuna se on korkeusasemaltaan ja korkeudeltaan vaatimattomampi. Muilta osin ympäristö- ja rakennuslautakunta viittaa lupapäätöksissä todettuihin perusteluihin ja asiassa aiemmin toimitettuihin lausuntoihin ja kannanottoihin. Tähän perustuen hallinto-oikeuden tekemä päätös on virheellinen ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä vs. tarkastusarkkitehdin tekemä päätös tulisi saattaa voimaan. Joka tapauksessa ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että rakennuksen pituuden osalta viranhaltija on voinut päätöksessään myöntää vähäisen poikkeamisen asemakaavamääräyksestä L=20, MRL 175 nojalla vaikka sitä ei ole erikseen päätöksessä mainittu. Hallinto-oikeus on eräässä toisessa valitusasiassa todennut, että vaikka viittaus vähäistä poikkeamista koskeviin säännöksiin on puuttunut, asiassa on tosiasiallisesti myönnetty vähäinen poikkeama rakennusluvan yhteydessä. Tätä tulkintaa tukee myös se, että viranomainen voi hallintolain mukaisesti korjata ilmeisen kirjoitusvirheen myös jälkikäteen. Lainkohtien puuttuminen on ilmeinen kirjoitusvirhe, koska hanke ei muutu miltään osin sisällöltään toiseksi. Rakennusluvan myöntäminen on laillisuusharkintaa ja kyseinen asemakaavamääräys on ollut tiedossa päätöksenteko hetkellä eikä lupahakemusta ole voitu hylätä sillä perusteella, että asemakaavamääräyksen yksittäistä määräystä on tulkittu eri tavalla. Hallinto-oikeuden olisi tullut katsoa, että kyseinen poikkeaminen on myönnetty rakennuslupapäätöksen yhteydessä.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 124 Liitteet /2015 Selityspyyntö ja valitukset (jaetaan vain lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä) /2015 Liitevalokuvat A-F (jaetaan vain lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä) Valmistelija Ilkka Korhonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi rakennustarkastajan päätösehdotuksen.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Asianro 7043/ /2016 Lausunto Itä-Suomen aluehallintovirastolle Osuuskunta Maitomaan maidonjalostuslaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta, Osuuskunta Maitomaa, Suonenjoki Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on pyytänyt Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen / Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoa Osuuskunta Maitomaan lupahakemuksesta (Dnro ISAVI/4803/2014), joka koskee Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunnan vuonna 2003 Osuuskunta Maitomaan meijerille myöntämän ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Lausunnon antamiselle on annettu lisäaikaa saakka. Lausunto pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.ita(at)avi.fi (word-, rtf- tai pdf-tiedostona). Osuuskunta Maitomaa on alueen maidontuottajien omistama ja hallinnoima meijeriosuuskunta. Kiinteistöllä on harjoitettu maidontuotantoa vuodesta Meijeri tuottaa raakamaidosta nestemaitoja, raejuustoa, ravintorasvoja sekä maitopohjaisia välipala- ja urheilujuomia (UHT tuotteet) ja sen maksimikapasiteetti (vastaanotettavan maidon enimmäismäärä) on noin 334 tonnia vuorokaudessa eli noin 120 milj. litraa vuodessa. Sivutuotteena voin valmistuksessa syntyvä kirnumaito ja raejuuston valmistuksessa syntyvä hera myydään rehukäyttöön. Tuotantolaitos on siirtynyt kaukolämpöön vuonna 2009 ja kattilan polttoaine vaihtunut polttoöljystä nestekaasuun. Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen ohella on Savon Voima Oy:llä vireillä ympäristölupa vuonna 2017 rakennettavaksi suunnitellulle energiatuotantolaitokselle, joka tuottaa prosessihöyryä meijerille. Esitys Lautakunta esittää Itä-Suomen aluehallintovirastolle lausuntonaan seuraavaa: Ympäristölupahakemuksen liitteenä 26 oleva laitoksen päästö- ja käyttötarkkailuohjelma vuodelta 2004 (päiväys ) tulee päivittää vastaamaan kaikilta osin nykytilannetta. Ajoittaiset vaihtelut laitoksen viemäriin johdettavan jäteveden ph:ssa ovat Suonenjoen Veden mukaan vaikuttaneet jätevedenpuhdistamon toimintaan. Pesukeskuksen jätevesien nykyiset tasaussäiliöt (2 kpl a 35 m 3 ) ovat viemäriin johdettavan jäteveden laadun ja määrän tasaamisen kannalta kooltaan liian pienet syntyvään jätevesimäärään nähden. Laitoksella tulee olla tieto kaikesta viemäriin johdettavasta jätevesimäärästä. Jätevesimäärän mittaus tulee järjestää tarvittaessa yhteistyössä Suonenjoen

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 125 Vesi Oy:n kanssa. Laitoksella käytettävien mittalaitteiden tulee olla kunnossa ja ne tulee huoltaa säännöllisesti. Raejuuston valmistuksessa syntyvän heran johtaminen jätevesiviemäriin tulee kieltää kokonaan. Hera tulee toimittaa markkinahinnasta riippumatta hyötykäyttöön. Lupahakemuksesta puuttuvat tiedot laitoksen rasvanerotuskaivosta (koko, varustus sekä hoito/kunnossapito). Osuuskunta Maitomaalta tarkastuksessa saadun tiedon mukaan laitoksen viemärissä on hälyttimellä varustettu 8 m 3 :n rasvanerotuskaivo, joka on tyhjennetty 3-4 kertaa vuodessa (laitoksen ohjeistus 2 kertaa vuodessa). Suonenjoen Vesi Oy:ltä saadun tiedon mukaan laitoksen jätevedessä on todettu korkeita rasvapitoisuuksia vaihdellen mg/l ja jopa 1800 mg/l. Rasva on aiheuttanut haittaa puhdistamon toiminnalle sekä rasvoittanut siirtoviemärilinjaa. Laitoksen nykyisen rasvanerotuskaivon mitoitus on riittämätön ja kaivon hoidossa on havaittu puutteita. Jätevesimäärän suhteen mitoitettu rasvanerotuskaivo tulee varustaa asianmukaisella alarajahälyttimellä, josta on valvontayhteys kunnossapitoon. Rasvanerotuskaivo on tyhjennettävä säännöllisesti. Lupahakemuksen mukaan laitosalueen jätevesien ja hulevesien viemäröinnistä ei ole tarkkaa tietoa. Näin ollen laitosalueen jäte- ja hulevesiverkostosta on tarpeen laatia ajantasainen asemapiirros. Laitoksen sijainti välittömästi vesistön läheisyydessä aiheuttaa mahdollisissa ympäristövahinkotilanteissa haitallisten aineiden päästöjä vesistöön hulevesiverkoston kautta. Ympäristönsuojelun kannalta olisi tärkeää selvittää mahdollisuus laitosalueen hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn siten, ettei niitä jatkossa johdettaisi suoraan Suonenjokeen. Hulevesiverkosto tulee varustaa tarkastus- ja sulkukaivoilla. Viiteaineisto * 7043/2016 Sijaintikartta Valmistelija Riitta Lappalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi rakennustarkastajan päätösehdotuksen.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Asianro 8656/ /2015 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle/ Maa-aineslupa / MS-Sora Oy / Käärmelahti, Haapamäki ( ) Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut on myöntänyt MS-Sora Oy:lle maa-ainesluvan kiinteistölle Haapamäki Päätöksestä on tehty valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle. Itä-Suomen hallinto-oikeus kehottaa Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakuntaa valituksen johdosta 1) antamaan lausuntonsa kaikista valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista, 2) liittämään asiakirjoihin alkuperäisinä tai jäljennöksenä kaikki asiassa kertyneet asiakirjat, 3) Liittämään asiakirjoihin muut valituksen ratkaisemisen kannalta oleelliset selvitykset sekä 4) laatimaan luettelon lausunnon liitteenä toimitetuista asiakirjoista, jotta asianosainen saa myöhemmin vastinepyynnön yhteydessä tietoonsa viranomaisen hallinto-oikeuteen toimittaman oikeudenkäyntiaineiston. Määräaikaa lausunnon antamiselle on pyynnöstä jatkettu saakka. Valitus AA Minä AA joka asun Maaningalla käärmelahdessa mäntyrinteentiellä Ms-sora Oy:n soran ottoalueen läheisyydessä haluan valittaa päätöksestä maa-aineslupa hakemuksesta / MS-Sora Oy/ Käärmelahti Haapamäki ( ). Kuopion Kaupungin nettisivuilla oli ilmoitus, että kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnassa on vireillä lupahakemus MS-sora Oy hakee lupaa maa ainesten ottoon Kuopion Kaupungin käärmetlahden kylällä, tilalle ( ). Tämä kuulutus pidettiin nähtävillä Kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaspalvelussa (Suokatu 42) samoin asiakirjat olivat nähtävissä samassa osoitteessa. Menin palvelupisteeseen (Suokatu 42) katsomaan asiakirjoja ja pyysin kopion MS soran maa-ainesten jatkolupa hakemuksesta. Tässä hakemuksessa MS-sora haki lupaa maa ainesten ottamiseen 2 vuoden jatkoa, ja hakemuksen jättöpäivä Kuopion kaupungin leimassa on asianumero 8656/2015 asialuokka (LIITE 1 kopio hakemuksesta) Tämän lupahakemuksen perusteella tein muistutuksen maa-aineslupa hakemiseen ja keräsin Mäntyrinteen- Repomäen- ja Tervahaudantien asukkaiden nimet ja toimitin muistutuksen Kaupunginympäristön palvelualue asiakaspalveluun (LIITE 2 kopio muistutuksesta luettavaksi).

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 126 Asiat jotka mielestäni ei ole oikein. Päätöspöytäkirjassa 8/2016 sivulla 17(45) mainitaan, Asian vireilletulo kappaleessa, että Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle ja hakemuksen sisältö kappaleessa mainitaan, että lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Kuinka on mahdollista, että samalla hakemuksenpäivämäärällä haetaan maa-ainesten ottolupaa kuulutusaikana kahtavuotta ja päätöspöytäkirjassa kymmentävuotta. Päätöspöytäkirjassa 8/2016 sivu 19 (45) Ely keskukselta pyydetyssä lausunnossa joka on päivätty esittää, että lupa myönnettäisiin vain kaksivuotiseksi, kuten oli itsekkin alun perin tarkoittanut. Myöskin maa-aineksen ottomääräksi ilmoitetaan m3, josta mainitaan, että se on myönnetty jo aiemmin ja kaikkea maa-ainesta ei ole vielä otettu. Tämä aiempi jatkolupa on Maaningan kunnanhallituksen myöntämä ja oli voimassa Asiat joiden mukaan päätöstä on muutettava tai käsiteltävä uudelleen. Päätös pöytäkirjassa oleva maa-aineksen lupahakemuksen päivämäärä kymmeneksi vuodeksi ei ole paikkansa pitävä. (haetaan 10 vuodeksi lupaa vaikka kahdeksi vuodeksi Liite 1) Eikö kokouksen tulisi käsitellä asiat kuulemisaikana ilmoitetuiden asioiden mukaisesti. Maa-aineksen ottomäärä ilmoitetan m3, mutta ei sitä kuinka paljon ainesta on jo otettu. Varmaankin yrittäjältä löytyy muistiinpanot ja kirjanpito siltä kuinka paljon maa- ainesta on otettu edellisen maa-ainesluvan aikana, ja kuluvan 2016 vuoden aikana (lupa ei voimassa, mutta ympäristöviranomainen antanut luvan). on antanut kymmenen vuoden luvan maaainesten ottamiseen, ja yrittäjä on ilmoittanut maa-aineslupa hakemuksessa, että vuotuinen ottomäärä on 8000 m3, kuinka paljon ja mistä ainesta riittää kymmeneksi vuodeksi. Eikö maa-aineslupia voi myöntää myös sen mukaan kun on tarpeen. Myös asutusalueen läheisyys, asutusalueen tuleva laajeneminen ottoalueen läheisyyteen sekä harjujen suojeluelue ja tärkeä pohjavesi alue, myös Ely keskuksen lausunnot puoltavat lyhempään maa-ainesten ottoon ja alueen maisemointiin. Jo aikaisemman Maaningan kunnan ympäristölautakunnan kokouspöytäkirjassa Pohjoissavon ympäristökeskus toteaa seuraavaa "Harjujensuojelu ohjelmaan kuuluvan vierialueen kyseessä ollessa tulisi harkita myös ottotoiminnan päättämistä alueella mahdollisimman pian".

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 126 Onko lupahakemus kuulutuksilla merkitystä, kun päätökset tehdään erilaisten ehtojen mukaan. Samoin muistutuksillakaan ei tunnu olevan merkitystä. Vaan päätökset taitavat tulla valmistelijan esityksen mukaan. Kuopion kaupungin laajentuessa kuntallitosten myötä taitavat uusien alueiden lupa-asiat jäädä lautakunnilta vähemmälle tutkimiselle (käydäänkö paikanpäällä) olo suhteisiin. Luotetaan mitä valmistelija esittää ja päätös sen mukaan. Kysyn myös onko ympäristötarkastaja Jouni Hoffren sukua MS-soran BB:n vävylle CC:lle jolla on kuljetys yritys HOPE logidtics ja suorittaa kuljetuksia (kenties maa ainesten myyntiäkin) MS-saralle. Tämä toimiva soran otto toiminta asutus-alueemme läheisyydessä vaikuttaa asuntojemme arvoon ja mahdolliseen myyntiin. Itsenäisen Maaningan kunnanhallituksen päätöksissä otettiin huomioon myös asutusalueen vaatimuksia. Tämän valituksen käsittelyn ajaksi mielestäni ei tarvitse maa-ainesten ottoa keskeyttää, vaan antaa päätös kuinka kauan maa-ainesten ottolupa on voimassa lakien ja asetusten mukaisesti. esittää valituksen johdosta lausuntonaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle seuraavaa: Hakija on muuttanut hakemusta maa-ainesten ottamisalueella pidetyssä katselmuksessa siten, että lupaa haetaan kahden vuoden sijaan kymmeneksi vuodeksi. Nähtävillä olleeseen hakemukseen ja sen liitteisiin tuo muutos oli jäänyt epähuomiossa korjaamatta. Pohjois-Savon ELY-keskukselle esitettyyn lausuntopyyntöön tuo korjaus oli tehty, mikä ilmenee Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnon sisällöstä. Lisäksi ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa muihin valituksessa esitettyihin asioihin seuraavaa: Päätöksen mukaisesti maa-aineksen ottamismäärä on enintään m 3, jonka lisäksi ottaminen tulee tapahtua hakemuksen liitteenä olevan ottamissuunnitelman mukaisesti. Ottamissuunnitelman mukaisen kaivualueelta otettavissa olevan maa-aineksen määrä voi täten olla merkittävästikin vähäisempi kuin hakemuksessa esitetty ottamismäärä. Luvan haltijalla on velvollisuus ilmoittaa vuotuinen ottomäärä ja valvova viranomainen seuraa otetun aineksen määrää. Ottamisalueen laadukkaan jälkihoidon ja maisemoinnin kannalta ottotoimintaa tulee jatkaa ottamissuunnitelman mukaisesti. Tällöin, johtuen maaaineksen markkinoiden vaihtelusta, nopea ottamistoiminnan päättäminen ei välttämättä ole mahdollista.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 126 Hakija on jo vastineessaan todennut, että luvan valmistelija ja hakijan yhteistyökumppani eivät ole sukua toisilleen. Lisäksi ympäristö- ja rakennuslautakunta toistaa päätöksessään esitetyt perustelut ja toteaa, että edellytykset maa-ainesluvan myöntämiselle on olemassa. Luettelo lausunnon liitteenä Itä-Suomen hallinto-oikeudelle lähetettävistä asiakirjoista: Lupahakemus / MS-Sora Oy Kuulutus Naapurin kuuleminen Lausuntopyyntö Muistutus AA asiakumppaneineen Lausunto Pohjois-Savon ELY-keskus Hakijan vastine Päätös ympäristö- ja rakennuslautakunta Harjualueen yleiskaava Valmistelija Jouni Hoffren puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen. Merkitään, että ympäristötarkastaja Jouni Hoffrén poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Asianro 5420/ /2013 Ojitusasia/Pajujärvi rno 5:9 ja 6:2 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Kiinteistön Pesäpönttö 5:9 omistaja ja haltija Nilsiän Lammasahossa ovat lähettäneet päivätyn kirjeen Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle ja pyytäneet toimenpiteitä hulevesien ja likavesien salaojitusten kunnostamiseksi kiinteistön rajalla. Esitys Esitys on liitteenä. Liitteet 4 Esitys (jaetaan vain lautakunnan jäsenille, ei julkaista netissä) 5 Liite 2 Muistio (jaetaan vain lautakunnan jäsenille, ei julkaista netissä) 6 Liite 1 Muistio (jaetaan vain lautakunnan jäsenille, ei julkaista netissä) 7 Liite 3 Kirje (jaetaan vain lautakunnan jäsenille, ei julkaista netissä) Valmistelija Eila Pulkkinen puh Pirkko Nevalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Asianro 7490/11.02/2014 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman päivitys 2017 Elintarvikelain, terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, riskiperusteista ja terveyshaittoja estävää. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään tarkastuksen sisällön määrittely, valvontakohteiden tarkastustiheydet, kunnan toimesta tapahtuvan näytteiden otto ja näytteiden tutkiminen, valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi sekä hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Kunnan valvontasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset valvontaohjelmat. Tarkempia säännöksiä valvontasuunnitelman sisällöstä on annettu valtioneuvoston asetuksella kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmista. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa otetaan huomioon lainsäädännön valvonnalle asettamat vaatimukset. Valvonnan painopistealueita määritettäessä lähtökohtana ovat olleet valtakunnalliset toimialakohtaiset valvontaohjelmat lisäksi Kuopion kaupungin strategia ja Kuopion toiminta- ja taloussuunnitelma. Suunnitelma perustuu valvontakohteiden kartoitukseen, valvontakohteiden riskinarviointiin ja käytössä oleviin voimavaroihin. Valvontasuunnitelmassa on määritelty valvontakohteiden tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävä aika yleisellä tasolla sekä myös tarkemmin tarkastuskohteiden tarkastustiheyksiä ja tarkastuksiin keskimääräisesti käytettävää aikaa. Valvontasuunnitelma sisältää myös näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmat. Lisäksi suunnitelmassa on käsitelty varautumista erityis- ja poikkeustilanteisiin. on hyväksynyt ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman vuosille Valvontasuunnitelma on päivitetty vuodelle 2016 ( ). Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa päivitetään ainoastaan siltä osin, kun lainsäädäntö on muuttunut ja valtakunnalliset valvontaohjelmat edellyttävät. Valvontasuunnitelmaan on lisätty Juankosken valvontakohteet. Elintarvikevalvonnan osalta päivityksessä on otettu huomioon uusi Eviran tarkastustiheysohje sekä päivitetty kohdekohtainen tarkastussuunnitelma vuodelle Terveydensuojelun valvontasuunnitelman päivitys sisältää lainsäädännöstä aiheutuvia muutoksia ja tarkennuksia suunnitelmallisen valvonnan kohteista ja tarkastustiheyksistä. Uuden tupakkalain muutokset on otettu huomioon päivityksessä. Kuluttajaturvallisuusvalvonta on poistettu valvontasuunnitelmasta. Kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyi kokonaisuudessa Tukesin vastuulle alkaen.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 128 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi tulee tehdä vuosittain ympäristö- ja rakennuslautakunnassa. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi tehdään vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Esitys Lautakunta hyväksyy ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman päivityksen vuodelle Valvontasuunnitelman päivitys toimitetaan Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Toimivalta Palvelualueiden johtosääntö 2. luku 7 kohta 22 ja 23. Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen ympäristö- ja rakennuslautakunnalle. Valitusosoitus on liitteenä. Liitteet /2014 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma päivitys 2017 Viiteaineisto * 7490/2014 Elintarvikevalvonnan tarkastussuunnitelma ja arvio ajasta 2017 (Liite 1.) 7490/2014 Toimintaohje ruokamyrkytys (Liite 2. ) 7490/2014 Omavalvonnan valvontanäytesuunnitelma 2017 (Liite 3.) 7490/2014 Projektisuunnitelma 2017(Liite 4.) 7490/2014 Terveydensuojelun valvonta kohdeluettelo (Liite 5.) 7490/2014 Tupakkalain valvonta (Liite 6.) 7490/2014 Koulutussuunnitelma (Liite 7.) Valmistelija Hannu Kirjavainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Asianro 862/ /2013 Ympäristöterveydenhuollon maksutaksan tarkistus ja muutokset Ympäristöterveydenhuollon maksutaksaan on tehty tarkistuksia ja päivityksiä muuttuneen lainsäädännön takia. Evira on antanut uuden elintarvikehuoneistojen tarkastustiheysohjeen, joka on otettu huomioon maksutaksan tarkistuksessa. Maksutaksan liitteessä maksut on luokiteltu paremmin vastaamaan uutta ohjetta. Terveydensuojelulain muutos, joka tulee voimaan alkaen, poistaa vaatimuksen, että kunnan viranomaisen tulisi aina tehdä ilmoituksen johdosta päätös. Ilmoituksesta tulee antaa ilmoituksen tekijälle todistus ilmoituksen vastaanottamisesta. Todistuksen antamisesta ja tietojen rekisteröimisestä peritään vastaava maksu, kun elintarvikehuoneistojen ilmoituksen vastaanottamisesta ja rekisteröinnistä. Lakimuutoksen yhteydessä on myös poistettu joidenkin vähäriskisten kohteiden ilmoitusvelvollisuus kokonaan. Näiden osalta kohteet poistetaan maksutaksasta. Uusi Tupakkalaki (549/2016) tuli voimaan Kunta voi periä maksun myyntilupien ja ilmoitusten käsittelystä ja asuntoyhteisön tupakointikieltohakemusten käsittelystä. Nämä maksut tulee määritellä siten, että ne vastaavat enintään suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Myyntilupien vuotuisesta valvonnasta perittävät valvontamaksut ovat selvästi veroluonteisia, eikä niiltä edellytetä kustannusvastaavuutta. Kuntaliitto suosittaa kuntia perimään lain mahdollistamat maksut 500 /myyntipiste tupakka ja 500 / myyntipiste nikotiinineste. Kaikki tupakkalain mukaisen valvonnan kustannukset katetaan myyntipisteiden valvonnasta perittävillä vuosittaisilla valvontamaksuilla. Tupakointikieltojen valvonnasta eikä suunnitelmallisesta valvonnasta voi enää periä erillistä maksua. Maksutaksassa esitetään, että myyntilupien vuotuisesta valvonnasta peritään kuntaliiton suosittelemat maksut. Kuluttajaturvallisuuslainsäännön muutoksen mukaan kuluttajaturvallisuusvalvonta ei kuulu alkaen kunnan ympäristöterveydenhuollon tehtäviin. Maksutaksasta poistetaan kuluttajaturvallisuusvalvonnan maksut. Maksutaksassa määriteltyä työtunnin hintaa ei ole muutettu ja se on edelleen 65.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) 129 Esitys Lautakunta hyväksyy uuden ympäristöterveydenhuollon maksutaksan liitteiden mukaisena. Uusi maksutaksa tulee voimaan alkaen. Maksutaksaa noudatetaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. Toimivalta Palvelualueen johtosääntö 2. luku 7 kohta 32. Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen ympäristö- ja rakennuslautakunnalle. Valitusosoitus on liitteenä. Liitteet 9 Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa 10 Maksutaulukkoliite 1 Valmistelija Hannu Kirjavainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (34) Asianro 8368/ /2016 Esitys luonnonsuojelualueen rauhoittamisesta Suomi juhlakampanjan osana Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on avannut kampanjan, jossa maanomistajia kannustetaan perustamaan omille mailleen suojelualueita. Alueet voivat olla metsiä tai soita. Valtio sitoutuu omasta puolestaan kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella. Suojelu tapahtuu vapaaehtoisesti ja ilman korvausta perustamalla luonnonsuojelulain mukainen yksityinen luonnonsuojelualue. Kampanja on kertaluonteinen ja toteutetaan vuoden 2017 aikana. Kampanjan tavoitteena on saada jokaiseen maakuntaan vähintään 100 hehtaaria pysyvästi suojeltuja metsä- tai suoalueita. Koko maahan tavoitellaan tätä kautta merkittävää määrää uusia luonnonsuojelualueita. Suomi 100 juhlakampanjan toteuttamisesta on sovittu yhteistyössä valtion toimijoiden, yksityisten tahojen sekä järjestöjen kesken. Kuopion kaupunki omistaa noin 580 hehtaaria luonnonsuojelualueita, mikä on vajaat 6 % kaupungin maapinta-alasta. Merkittävimmät kaupungin omistamat luonnonsuojelualueet ovat Kolmisoppi- Neulamäki (228 ha) ja Puijo, jossa kaupunki omistaa 208 hehtaarin suojelualueesta 105 ha. Nämä ja eräät muut kaupungin suojelualueet kuuluvat myös Natura 2000 verkostoon, mikä kertoo alueiden kansainvälisestä merkityksestä. Paitsi arvokkaita suojelukohteita, alueet ovat myös hienoja ulkoilu- ja virkistysalueita. Monet kaupungin omistamista luonnonsuojelualueista ovat lehtoja ja lahopuustoisia vanhoja metsiä. Kuopiolla on erityinen vastuu lehtometsien suojelussa, koska kaupungin omistamat metsät sijaitsevat suurelta osin Pohjois-Savon lehtokeskuksen ydinalueella. Kuopion kaupungilla on pitkät perinteet luonnonsuojelun edistäjänä. Vuosituhannen vaihteeseen saakka kaupunki hankki suojelualueita aktiivisesti omistukseensa ja rauhoitti niitä luonnonsuojelualueiksi. Jo 1970-luvulta alkaen laaditut luontoselvitykset ja niiden pohjalta tehdyt yleiskaavavaraukset ovat turvanneet arvokkaiden luontokohteiden säilymistä erityisesti vanhan Kuopion alueella. Kaupungin viimeisimmistä luonnonsuojelualueiden rauhoituspäätöksistä on aikaa jo yli 15 vuotta. Vuonna 2000 Pohjois-Savon ympäristökeskus rauhoitti kaupungin hakemuksesta noin 360 hehtaaria Kuopion kaupungin omistamia yleiskaavojen suojeluvarauksia 15 kohteella. Tämän jälkeen kaupungin omistukseen on tullut muutama suojelualue laajempien muussa tarkoituksessa tehtyjen maakauppojen osana. Useat suuret kaupungit ovat olleet viime vuosina aktiivisia luonnonsuojelun edistäjiä toteuttaen omia luonnonsuojeluohjelmiaan hakemalla luonnonsuojelualueiden rauhoituspäätöksiä omistamilleen kohteille tai myymällä valtiolle arvokkaita luontokohteita. Kaupungin metsien suojelullisesta arvosta saatiin lisää tietoa vuoden 2013 METSO -kartoituksessa. Siinä arvioitiin, että noin 10 % (1000 ha) kaupungin metsistä ylitti silloin käytössä olleiden kriteereiden perusteella luonnonsuoje-