Muuttuva työ ja merkitykset kuntapalveluissa. Terttu Pakarinen Kuntamarkkinat

Transkriptio

1 Muuttuva työ ja merkitykset kuntapalveluissa Terttu Pakarinen Kuntamarkkinat

2 Työn tulevaisuuden kaksi keskustelua Mikko Dufva, 2017, Lappeenrantaseminaari Työn tuottavuuden ja määrän lisääminen Työ kontrolloituna tuotantona Fokus veroissa, lainsäädännössä, tukirakenteissa, viennin edistämisessä Merkityksellisyys ja työn uudelleenmäärittely Työ merkityksellisenä, keskinäisriippuvaisena vuorovaikutuksena Fokus työn muodoissa, osaamisessa, organisaatioissa, verkostoissa [alatunniste] [p.k.vvvv] 2

3 Kunta-alan työelämä Euroopan parhaaksi, EUWIN 2016 TE2020, työmarkkinakeskusjärjestöt ja ministeriöt, TEM Innovaatio- ja suorituskyky, hyvä työpaikka Kunteko2020, KT ja pääsopijajärjestöt [alatunniste] [p.k.vvvv] 3

4 Työelämäbrändi Hyvä työelämä Suomen kilpailutekijäksi (TEMin julkaisuja 2016) Yhteistyö ja luottamus Osaaminen Turvallisuus Nämä kaikki ovat kunnallisten palvelujen perustehtäviä ja vahvuuksia [alatunniste] [p.k.vvvv] 4

5 Työelämän ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen Työelämän kehittäminen yhteistyössä pääsopijajärjestöjen kanssa KT pitää tärkeänä, että luottamus kansallisella tasolla ja paikallisella tasolla edistää sitä, että kykenemme yhdessä vastaamaan edessä oleviin haasteisiin. KT ja pääsopijajärjestöt ovat yhdessä kehittäneet työelämää, sen tuloksellisuutta ja työelämän laatua sekä yhteistoimintaa jo 40v Esimerkkeinä Lappeenranta-seminaarit, yhteiset suositukset, kehittämisohjelmat 1990-luvun alusta alkaen Viimeisimpänä Kunteko 2020, jonka jatkosta on sovittu Henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kehittäminen yhdessä työnantajien kanssa KT pitää tärkeänä, että henkilöstöjohtamista kehitetään työantajien kilpailukyvyn edistämiseksi Tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuus, muutosten onnistuminen ja hyvä työnantajakuva Esimerkkeinä EKJ-ohjelma lähiesimiehille ja keskijohdolle sekä KT:n verkostot ja Muutostuki KT on tehnyt VNK:lle selvityksen sote-ja maakuntauudistuksen henkilöstövaikutuksista, hyvästä työnantajatoiminnasta ja henkilöstöjohtamisesta [alatunniste] [p.k.vvvv] 5

6 Mikä työssä muuttuu? Pitäisi muuttua? Kohti uudistumista: Poisoppiminen muutoksissa Jari Stenvall, professori, Tampereen yliopisto Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palveluprosesseille? Tarja Korpela, lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu, Miten big datan käyttöönotto muuttaa työntekijöiden arkea? Olli-Pekka Ruuskanen, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto Puheenjohtaja Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT [alatunniste] [p.k.vvvv] 6

7 Yhteystiedot Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen KT Kuntatyönantajat Toinen linja 14, Helsinki puh tai [alatunniste] [p.k.vvvv] 7

8 Miten big datan käyttöönotto muuttaa työntekijöiden arkea? Tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen Pellervon taloustutkimus, PTT Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

9 Mitä on tapahtunut taloudessa? Datasta on tullut keskeinen tuotannontekijä. Datatalous organisoi yhä suurempaa osaa taloudellisesta toiminnasta alustaja jakamistaloudeksi, joiden osapuolina on erityyppisiä toimijoita yrityksiä, yksittäisiä työntekijöitä ja kuluttajia. Massadata mahdollistaa koneoppimisen ja päättelyalgoritmien käytön = tekoäly. Tekoäly haastaa rutiininomaisen asiantuntijuuden.

10 Massadata osana datataloutta Omistajuus/MyData Pääsy Avoin data Tietosuoja Maksullisuus/maksuttomuus Väärinkäyttö Turvallisuus

11 Keskeisiä datatalouden kysymyksiä: 1. Suurten datamassojen käsittelyn organisointi ja niiden omistajuus. 2. Arvon luonti ja siihen osallistuvien tuotannontekijöiden palkitseminen. 3. Panosten, toiminnan ja tuotosten mittarit. 4. Johtaminen datataloudessa.

12 Datatalous työmarkkinoiden näkökulmasta Asiantuntijatyön globalisaatio. Omaisuusesineiden palvelullistaminen. Kotituotannon ja muun tuotannon rajan hämärtyminen. Työtehtävien hajoaminen. Uusien työtehtävien synty.

13 Big data rikastaa työtekijän mahdollisuuksia Rutiiniomaisen tietotyön kognitiivisen rasituksen vähentäminen. Työntekijän osaamisvaatimusten kasvu. Luova ajattelu, kekseliäisyys ja kriittisyys entistä arvokkaampia ominaisuuksia. Fyysisen työn rasittavuutta edelleen keventävät robotit ja automaatio.

14 Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu

15 Palvelu on noussut strategisella tasolla kriittiseksi menestystekijäksi! Hyvä palvelu on missiomme (Päijät- Hämeen hyvinvointikuntayhtymä) Potilasta arvosta palvelu ja hyvä palvelukokemus (TAYS 2016). Asiakaskohtaaminen on onnistunut ja asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla (Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä). Toimintaa ohjataan väestön sairaanhoidon tarpeiden ja hyvän palvelun periaatteiden mukaisesti ( Lapin sairaanhoitopiiri)

16 Mitä on palvelu julkisessa terveydenhuollossa? Kustannusvaikuttavan, riittävän, oikea-aikaisen- ja paikkaisen sekä ammattitaitoisen, palvelun tuloksena asiakkaan/potilaan terveys, toimintakyky ja hyvinvointi kasvavat tai pysyvät ennallaan tai ihminen kuolee arvokkaasti Ruohonjuuri tasolla Hyvä palvelu vaikuttavana lopputuloksena HYVÄ PALVELU Asiakkaan/potilaan ja hänen läheisensä hyötyvät palvelusta niin, että he kokevat pärjäävänsä arjessa paremmin Hyvä palvelu potilaan ja hänen läheistensä kokemana

17 Miten ruohonjuuritason työntekijät ymmärtävät palvelun? (Korpela 2017) Palvelu ei liity omaan työhön Palvelu ei liity omaan työhön Palvelu liittyy omaan työhön Palvelu ei liity omaan työhön

18 Palvelu-sana on vieras ja vaikea (Korpela 2017) Mutta sitä sanaa me ei koskaan käytetä, ei kukaan oo koskaan. H11 Ää se on tommonen abstrakti määritelmä, mutta ei mun tarvitse käyttää sitä. H31 Mulle palvelu on, jos mä ihan rehellinen oon ni on ihan vieras niin ku tässä. Avaaks sä, mitä sä ajattelet siitä? Onks se palvelu sitä? Onks tää mun työ, mitä mä teen palvelutapahtuma ikään kuin tälle potilaalle? H28 Must tuntuu, et se on näitä uusia sanoja. H21 Tässä kulttuurissa sitä sanaa ei käytetä. H35 Niin toi palvelu on jotenkin vieras sana. H26 Mä en muista, et mä olisin kuullu ennen kuin sä sanoit, et tässä sairaalassa sanaa palvelu, et se ei oo, se ei oo meidän tässä yksikössä oo millään tavalla korostunu. H23 Oikein nyt aloin palvelu sanaa miettimään, niin ei se välttämättä sairaalamaailmaan sovi. H29

19 ja osin myös vastenmielinen "Jotenkin se palvelusana, jotenkin se, koetaanko se sitten jotenkin, että oltais piikoja tai muuta sitten. H35 Passuuttaa on varmaan oikea sana. Sä oot hoitsu, et tee tää. H2 Hoitosana kuvaa, mitä me täällä tehdään. Tavallaan me ei olla näiden orjia tai alaisia, vaan näiden potilaiden hoitajia, me ollaan täällä hoitamassa. Must jotenkin toi palvelu. Et jos mä meen johonkin kauppaan, ni mä odotan et mua palvellaan, et ne tulee kysymään multa mitä mä tarvin, mitä mä haluan. H3..mut mun korviin se kalskahtaa et jotkut potilaat sanoo, et kiitos hyvästä palvelusta, mussa se ei herätä positiivisia tunteita, et mulle palvelu on sellasta jotenkin alaspainavaa. H28 Kyllä mä oon aina sanonut, että potilas on tyytyväinen hoitoonsa, ei palveluun. Mutta en ikinä kuvittele, että sanoisin, että potilas on tyytyväinen palveluun. Siitä tulee mieleen joku roomservice taikka näin. H16

20 Mitä tästä voi ajatella? Ruohonjuuritason henkilöstön kokema työn mielekkyys syntyy potilaiden hyvästä hoidosta ja professionismista! Työn mielekkyys ei synny tehokkuus- ja kustannusorientoituneesta toiminnasta!

21 Voiko näin olla? Kun 1) Valtion taloudessa on kestävyysvaje 3 miljardia 2) Väestön elinikä nousee, vanhusten määrä kasvaa, Huoltosuhde vinoutuu 4) Palveluiden kysynnän ja tarjonnan välillä on epäsuhta 5) Asiakkaat yhä enemmän monisairaita ja ongelmaisia 7) Asiakkaan rooli muuttuu 8) Sote-reformi toteutuu Palveluiden vaikuttavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta parannetaan

22 Mitä pitäisi tehdä? 1) Palvelu tulisi konseptoida julkisen terveydenhuollon konteksteihin sopivaksi. 2) Luoda julkisen terveydenhuollon palvelulogiikka, joka huomioi sekä professionaalisen että markkinaorientoituneen näkökulman. Työn tulee olla merkityksellistä organisaation kaikilla tasoilla!

23 Kiitos mielenkiinnosta!