MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA RESTONOMI (AMK) OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA RESTONOMI (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Opintojen laajuus 2 opintopistettä Opintojen kestoaika Hyväksytty

2 2 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulun hallituksen hyväksymässä erillisessä Opetussuunnitelmien perusteet -asiakirjassa kuvatut linjaukset ja periaatteet (ks. opetussuunnitelmat) koskevat kaikkia ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia. Tähän Matkailun koulutusohjelman kuvaukseen on koottu koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä. 2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT Koulutusohjelman suunnittelutyössä on huomioitu: a) kansainväliset laatuvaatimukset b) kansalliset koulutuksen kehittämisen linjaukset c) aluekehitystyön painopisteet d) ammattikorkeakoulukoulutuksen yleiset pätevyyskuvaukset (ARENEN kuvaukset) e) soveltuvin osin kansallisen tutkintojen viitekehyksen pätevyyskuvauksien esitykset (ARENEN NQFtyöryhmän tulokset) Matkailun koulutusohjelman tavoitteet ja sisällöt ovat muokkautuneet jatkuvassa vuorovaikutuksessa alueellisen matkailuklusterin yritysten ja organisaatioiden kanssa. Opetussuunnitelmatyö pohjautuu jatkuvan ennakoinnin, koulutusohjelmien arvioinnin, laajan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen tuottamaan tietoon. Tärkeimmät dokumentit kohdassa 1 mainittujen lisäksi ovat: - Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & toimenpideohjelma vuosille Keski-Suomen matkailustrategia ( ) - Toiminta Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen solmukohtana ( ) ja Matkailun ja elämystuotannon klusterin liitännäisjäsenenä ( ) - Palvelut 2020 kohti palvelujen tulevaisuutta Matka2020: matkailukoulutuksen määrällinen ja laadullinen ennakointi Liiketoiminta ja palvelut -yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma Matkailun koulutusohjelman ristiinarviointi Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit. Marata-verkosto Rönnqvist, J. (2005) Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistyminen. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kaikkien koulutusohjelmien pohjana on vuosien strategiatyö, jossa tehtiin alan asemaan, koulutukseen, T&K&I-työhön ja muuhun toimintaan liittyvät linjaukset (Maratavisio 2015, 4/2007). Visiossa koulutusala linjataan toimialojensa pk-palveluyritysten kehittäjäkumppaniksi, mikä tarkoittaa pkkokoluokkaa olevia palveluyrityksiä tai suurten palveluyritysten ja - organisaatioiden yksittäisiä toimipisteitä. Näistä kaikista käytetään tässä opetussuunnitelmassa käsitettä pk-palveluyritys.

3 3 Opiskelijat ovat osallistuneet Matkailun koulutusohjelman arviointityöhön, Maratavisio2015-työhön, Maratan pedagogisen toimintasuunnitelman laatimiseen sekä osaamistavoitteita täsmentävään työpajatyöskentelyyn. Syksyllä 2009 työelämälle tehdyssä kyselyssä pyydettiin arviota yleisistä pätevyyksistä sekä restonomitutkinnon ammatillisen erityisosaamisen pätevyyksistä. Opetussuunnitelman ja oppimisprosessin suunnittelu on edennyt prosessina, jossa osaamistavoitteita, sisältöä ja oppimisprosessia on suunniteltu rinnakkain. Suunnittelun pohjatyön teki ydinryhmä, johon kuuluivat koulutuspäällikkö, yliopettajat, tutorkoordinaattori, liiketalouden ja tutkimusopintojen asiantuntijat sekä suunnittelija. Opettajat ja muu henkilöstö arvioivat organisoidusti säännöllisin välein ydinryhmän suunnitelmia. Opintojaksojen suunnittelu toteutettiin eri asiantuntijaryhmissä, joka mahdollisti kaikkien Matkailun koulutusohjelman oppimisprosessissa mukanaolevien toimijoiden osallistumisen suunnitteluun. Koulutusohjelman suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppimisprosessin tukeminen, joka on huomioitu osaamisalueiden suunnittelussa ja arvioinnin rakentamisessa. Koulutusohjelman suunnittelun ja oppimisprosessin suunnittelun vastuuhenkilö on koulutuspäällikkö Hilkka Partanen, p Opiskelijaryhmälle nimetään opintojen alkuun mennessä opiskelijan ohjauksesta ja käytännön asioista vastaava opettajatutor ja vertaistutor. 3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE Työelämän osaamistarveanalyysien perusteella Matkailun koulutusohjelman osaamistavoite on kiteytetty seuraavasti: Restonomi ( AMK) Matkailun koulutusohjelma - hallitsee matkailun liiketoimintaprosessien kokonaisuuden ja - osaa asemoida matkailuyrityksen sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla - osaa rakentaa, johtaa ja kehittää asiakaslähtöisiä, innovatiivisia ja kustannustehokkaita elämyspalveluja, palvelujärjestelmiä ja palveluketjuja - osaa johtaa ja kehittää vastuullista palveluliiketoimintaa matkailuyrityksen strategisten tavoitteiden mukaisesti sekä rakentaa tavoitteellisia verkostoja - osaa yhteistyössä henkilöstön kanssa palvelumuotoilun keinoin luoda yritykseen toimintaympäristön, joka tuottaa hyvinvointia asiakkaille, henkilöstölle, itselle ja yritykselle sekä mahdollistaa työyhteisön innovatiivisuuden ja osaamisen hyödyntämisen - osaa toiminnassaan hyödyntää tutkimus- ja ennakointitietoa sekä tuottaa uutta tutki-mustietoa - osaa hyödyntää olemassa olevaa ja olla mukana kehittämässä uutta tarkoituksenmu-kaista teknologiaa sekä muita työkaluja - toimii yrittäjämäisesti ja näkee yrittäjyyden itsensä työllistämisen vaihtoehtona - on viestintä- ja vuorovaikutustaitoinen matkailunyritysten monialaisissa ja monikulttuu-risissa kansainvälisissä toimintaympäristöissä - osaa johtaa monikulttuurista henkilöstöä ja käyttää monikulttuurisuutta kehittämisen voimavarana matkailuyritysten kansainvälistämisessä - ymmärtää työyhteisön elinikäisen oppimisen merkityksen osaamisintensiivisen matkai-luyrityksen kehittämisessä Matkailun muutosta ja tulevaisuuden osaamistarpeita on kuvattu laajasti Maratavisio 2015 :ssa ja Maratan pedagogisessa toimintasuunnitelmassa, 4/2007.

4 4 Palvelujen osuus työllisyydestä on Suomessa tällä hetkellä alle OECD-maiden keskiarvon ja yksityinen palvelusektori on kehittyneiden maiden pienimpiä. Kysynnän kasvaessa palvelujen ennustetaan kuitenkin vastaavan tulevaisuudessa yhä merkittävämmässä määrin uusista työpaikoista ja talouskasvusta. Monet kasvuyrityksistä toimivat palvelualoilla. Julkinen ja yksityinen yhteistyö laajenee ja monipuolistuu luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Palvelusektorin toimialojen rajapinnoille muodostuu uudenlaisia osaamisklustereita, jotka sekä edellyttävät että mahdollistavat uudenlaisten palvelujen kehittymistä. Globalisaation myötä myös Suomen markkinoille tulee enemmän kansainvälisiä palveluyrityksiä ja suomalaiset yritykset kasvattavat omia kansainvälisiä markkinoita. Pk -palveluyritysten verkostoituminen ja uusien osaamisintensiivisten konseptien kehitystyö on välttämätöntä matkailussa. Palvelualojen toimintaympäristön muutosvaateet on tunnistettavissa myös matkailussa. Palvelujen globaali kysynnän kasvu sekä matkailijoiden korkeat ja yksilölliset laatuodotukset ovat keskeisiä vaurastumiseen liittyviä trendejä. Lisääntyviin ja monimuotoistuviin odotuksiin ja tarpeisiin ei kyetä vastaamaan nykyisillä matkailupalveluilla. On kehitettävä matkailuyritysten tuottavuutta, lisättävä palvelutarjontaa sekä ennen muuta siirryttävä palvelutuotannosta elämystuotantoon. Siirtyminen elämystalouteen ja tuottavuuden parantaminen yhtäaikaisesti edellyttävät muutoksia matkailuyritysten strategisessa johtamisessa, kehittämistoiminnassa ja henkilöstön osaamisessa. Matkailustrategian mukaan Keski-Suomen tavoitteena on kehittyä 2015 mennessä yhdeksi Suomen merkittävimmäksi ympärivuotiseksi matkailualueeksi. Kehittymisen myötä alueen matkailutulot moninkertaistuvat ja työpaikkojen määrä lisääntyy useilla tuhansilla. Alueelle kehitetään 2-3 kansainvälisesti, 6 kansallisesti sekä useita alueellisesti merkittäviä matkailukeskittymiä. Keskittymien asiakasmäärien kasvu perustuu kansainvälisten asiakkaiden määrän kasvuun. Alueen strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusien matkailuyritysten perustamista, yritysten verkostoliiketoiminnan kehittämistä, innovatiivisten elämystuotteiden kehittämistä, tehokasta kansainvälistä markkinointia ja kaupankäyntiä, teknologian optimaalista hyödyntämistä sekä innovatiivisia, elämyksellisiä ja katkeamattomia matkailun palveluketjuja ja alueen tarpeiden mukaista ennakointi-, tutkimus- ja kehitystoimintaa. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan syvällinen ymmärtäminen vapaa-ajan toimijana ja matkailijana on olennaista matkailuyritysten toiminnan kehittämisessä. Kulutusrakenteiden muutos kohti yksilöllisyyttä jatkuu, joten matkailijoille on tarjottava yhä yksilöllisempiä matkailutuotteita ja -palveluita massatuotannon tehokkuudella. Väestörakenteen muutos kiihdyttää muutostarvetta. Matkailun uudistamistarpeita korostaa väestön ikääntymisen ohella elämäntyylien monipuolistuminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen. Tulevaisuuden innovaatiot ovat asiakkaalle lisäarvoa tuottavia uudistuksia, joissa teknologia on yhä merkittävämmässä osassa. Pelkän teknologian korostamisen sijaan on tarkasteltava teknologian tuomaa lisäarvoa elämyspalvelu- ja liiketoimintaprosesseissa. Esim. asiakasrajapinnan järjestelmät palvelevat entistä paremmin matkailijaa, mutta samalla tehostavat yrityksen toimintaa monin tavoin. Teknologian tehokas hyödyntäminen säästää palveluyrityksen henkilöstön aikaa henkilöresursseja vaativaan asiakaspalvelu- ja kehittämistoimintaan. Uusien teknologioiden kehittämisen ja vakiintuneiden teknologioiden tehokkaan hyödyntämisen avulla on mahdollista kehittää kokonaan uudenlaisia elämyspalveluja, jotka mahdollistavat menestyksen globaaleilla markkinoilla. Vastuullisen liiketoiminnan käsite liittyy osana yhteiskuntavastuuseen. Se kattaa taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen vastuun ja näkee vastuut olennaisena osana yrityksen liiketoimintaa. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että yritykset ymmärtävät vastuullisuudesta saatavat hyödyt ja tukevat kestävää kehitystä esim. liittämällä ennakoiden vastuisiin liittyviä toiminta-ohjeita liiketoimintaansa. Kestävien eettisten periaatteiden noudattaminen edistää liiketoimintaa, auttaa hallitsemaan riskejä ja varmistamaan lainmukaisen toiminnan sekä tukee yrityksen mainetta sidosryhmien keskuudessa. Kun matkailuyrityksen liiketoiminta on vastuullista, myös sen arvot, viesti ja teot ovat yhdenmukaiset.

5 5 Matkailun liiketoimintaosaamisen kannalta olennaista on eri johtamistasojen, kuten operatiivisen, taktisen sekä strategisen tason, tunnistaminen ja ymmärtäminen. Kukin taso edellyttää eri-laista johtamisosaamista. Operatiivisen johtamisen haasteena on liiketoimintamallin jalkauttaminen henkilöstön käytännöiksi. Taktisen johtamisen taso edellyttää tulosyksikön vastuunkantoa ja strategisen johtamisen tasolla osaamista tarvitaan kokonaisvaltaisen ajattelun viemiseen toiminnan ohjaukseen. Matkailun koulutusohjelman keskeinen arvo on opastaa tulevia matkailun yritystoiminnan johtajia ja kehittäjiä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen yrityksissä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-. ravitsemis- ja talousalalla hyvinvointialaan kuuluvaksi hahmotetaan laajasti toimialat, jotka tuottavat yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitä-viä/edistäviä palveluja. Yksilön näkökulmasta California State University Psychological Counse-ling and Wellness Center määrittelee hyvinvoinnin tasapainoksi fyysisen, sosiaalisen, kulttuurisen, psykologisen, henkisen, älyllisen sekä tunne-elämän toiminnan, elämänhallinnan ja toimintaympäristön välillä. Olennaista on se, että yksilö ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja tekee hyvinvointiaan edistäviä valintoja. Määritelmä on toimiva lähtökohta matkailupalvelujen tuotekehitykselle ja hyvinvointijohtamiselle. Hyvinvointijohtamisen tavoitteena on edistää asiakkaiden, työntekijöiden ja yrityksen hyvinvointia. Matkailu on luonteeltaan monitieteistä ja siinä pyritään ymmärtämään ilmiötä sellaisenaan, jolloin tarvitaan monien tieteenalojen tuntemusta. Tästä syystä Matkailun koulutusohjelmassa oppimisen tiedollisena perustana on eri tieteiden tuottama tutkittu tieto. Matkailutoiminnan ilmiöitä eri toimintaympäristöissä tarkastellaan tutkivalla ja kehittävällä otteella olemassa olevaa tietoa soveltaen ja uutta tietoa tuottaen. Koko matkailun kenttä kehittyäkseen edellyttää entistä enemmän systemaattista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 4 KOULUTUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 4.1 Koulutusohjelman rakenne Koulutusohjelman rakenne ja opintojen eteneminen esitetään seuraavassa kaaviossa. op 60 OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOVUOSITTAIN MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA 2 op 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI PAKOLLISET AMMATTIOPINNOT OPINNÄYTETYÖ PAKOLLISET PERUSOPINNOT VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT HARJOITTELU VAPAASTI VALITTAVAT

6 6 4.2 Osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Restonomi (AMK)-tutkinnon tavoitteena oleva osaamisen rakentuminen Matkailun koulutusohjelmassa on kuvattu kuviossa 1. KUVIO 1 Osaamisen rakentuminen Matkailun koulutusohjelmassa Opintojen ensimmäisessä vaiheessa (vuosi 1) opiskelija rakentaa oppimiselleen kivijalan perehtymällä pkpalveluyrityksen liiketoiminnan perusteisiin, toimintaympäristöön, toimialoihin sekä kuluttajan ja asiakkaan käyttäytymiseen vaikuttaviin asioihin. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyvä harjoittelu syventää opittua ja orientoi tulevaan. Opintojen toisessa vaiheessa (vuosi 2) opiskelija perehtyy pk-palveluyrityksen ydin- ja tukiprosesseihin ydinprosessien tuottamisen ja johtamisen näkökulmasta. Vaiheeseen liittyvässä harjoittelussa opiskelija soveltaa oppimaansa harjoitteluun liittyvissä kehittämistehtävissä.

7 7 Opintojen kolmannessa vaiheessa (vuosi 3) oppimisen painopiste on pk-palveluyrityksen prosessien kehittämisessä ja suunnittelussa, yrityksen strategisen tason kehittämisessä sekä oman erityis-osaamisen syventämisessä. Opiskelun jokaisessa vaiheessa oppimiseen liittyy ilmiöihin ja asioihin perehtyminen aidoissa, oppimisvaiheeseen soveltuvissa työelämän toimeksiannoissa niitä analysoiden ja tehtäviin sopivia menetelmiä ja työkalujen käyttäen. Koulutusohjelmakohtaisen erityisosaamisen taustalla on pääosin matkailu-, ravitsemis- ja talous-alan ectsprojektin vuosina laatima selvitys restonomin ydinosaamisesta. Tässä koulutusohjelmassa ko. pätevyyksiä on jäsennetty ja niitä painotetaan tulevaisuuden työelämän vaatimusten mukaan. Matkailun koulutusohjelmasta valmistunut Jyväskylän restonomi (AMK) toimii matkailuklusterin asiantuntija-, johtamis- ja kehittämistehtävissä erityisosaamisenaan palvelujärjestelmäosaaminen, vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen, hyvinvointijohtamisen osaaminen, palvelualan teknologiaosaaminen sekä ennakointi-, innovointi- ja verkostoitumisosaaminen. Tutkinnon suorittaneiden ammatillisen erityisosaamisen pätevyydet on kuvattu taulukossa 2. TAULUKKO 1. Jyväskylän restonomi (amk):n erityisosaaminen Kompetenssi Palvelujärjestelmäosaaminen Vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen Hyvinvointijohtamisen osaaminen Palvelualan teknologiaosaaminen Kompetenssin kuvaus Palvelujärjestelmäosaaminen rakentuu tuote-, tuotantojärjestelmä-, palvelukulttuurija laatuosaamisesta. Restonomi hallitsee palvelutoimintaan liittyvät käsitteet, tuntee tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä osaa ennakoida asiakastarpeiden muutoksia. Hän osaa toiminnallistaa tutkitustietoa yrityksen /organisaation tavoitteiden mukaisten palvelujärjestelmien kehittämistyössä. Hän osaa hyödyntää teknologian mahdollisuuksia ja käyttää toimivia työkaluja kehittämistyöhön. Hän osaa rakentaa kustannustehokkaita ja innovatiivisia palvelujärjestelmiä, jotka tuottavat hyvinvointia asiakkaille, henkilöstölle ja verkoston muille toimijoille. Hän osaa konseptoida palvelujärjestelmät monistettavaan muotoon. Hän osaa työskennellä tavoitteellisissa verkostoissa ja rakentaa katkeamattomia palveluketjuja. Restonomi hallitsee ja ymmärtää palveluliiketoiminnan talousprosessin sekä strategisen suunnittelun ja johtamisen merkityksen sekä kannattavan liiketoiminnan välttämättömyyden, toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä. Hän hallitsee alan hinnoittelu-, markkinointi - ja myyntiosaamisen sekä johtamisosaamisen sen kaikilla osa-alueilla käyttäen tehokkaita menetelmiä sekä halliten toiminnan edellyttämän juridiikan ja tekniikan. Restonomi hallitsee palvelualan PK- yrittäjäosaamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen turvaa toiminnan kannattavuuden, ympäristön, sosiaalisten ja kulttuuristen osa-alueiden hallinnan. Restonomi osaa edistää asiakkaiden ja kuluttajien, työntekijöiden ja organisaatioiden hyvinvointia palvelualoilla. Hän pystyy kehittämään asiakkaille ja kuluttajille tarkoitettuja tuotteita ja palveluja hyödyntäen koulutuksen aikana rakentamaansa käyttöteoriaa hyvinvoinnista. Hän kykenee johtamisessaan käyttämään ja arvioimaan menetelmiä ja keinoja, joilla edistetään työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia sekä luodaan turvallisuuden tunnetta ja hyvää tuloksentekokulttuuria. Hän ymmärtää esimiesten ja johdon hyvinvoinnin merkityksen organisaation, koko työyhteisön ja sidosryhmien kannalta sekä ymmärtää yrityksen kannattavuuden ja eettisesti kestävän liiketoiminnan merkityksen hyvinvoinnin edistämisen edellytyksenä. Restonomi kykenee hyödyntämään kulttuurista pääomaa ja arjen luovuutta palvelualan kulttuurin kehittämisessä. Restonomi osaa arvioida tulevaisuuden teknologioiden luomia mahdollisuuksia oman alansa kehittymisen näkökulmasta. Yrityksen kehittämistoiminnassa hän osaa ottaa huomioon tekniikan hyödyntämisen. Hän osaa yhteistyössä teknologiaasiantuntijoiden kanssa määritellä, valita ja kehittää optimaalisia järjestelmiä alansa yrityksiin. Hän käyttää sujuvasti yleisiä atk-järjestelmiä sekä alansa käytetyimpiä ammatillisia järjestelmiä.

8 8 Ennakointi-, innovointi- ja verkostoosaaminen Restonomi on tulevaisuussuuntautunut ja osaa luoda innovaatiojärjestelmän ja - kulttuurin, joka tuottaa uusia palvelu- ja yritysinnovaatioita. Hän hallitsee innovaatioprosessissa tarvittavat työkalut, osaa hyödyntää henkilöstön osaamista ja innovaatiokykyä, kuluttaja-/asiakas- ja tulevaisuustietoa, tutkimustietoa sekä ideoiden tuottamisen ja arvioinnin menetelmiä. Hän osaa käyttää verkostoitumista edistäviä toimintatapoja ja teknologiaa, suunnata toimintaansa yrityksen strategioiden mukaisiin verkostoihin sekä hyödyntää niiden tarjoamia mahdollisuuksia yritystoiminnassa. Jyväskylän restonomien osaamisessa painottuvat lisäksi yrittäjyys ja kuluttaja- ja asiakasosaaminen sekä siihen liittyvä hyvä kulttuurien tuntemus. Kilpailukykyä lisäävät myös työelämäläheisten oppimismenetelmien kautta hankittu toimintaympäristön laaja tuntemus erityisesti Suomessa mutta myös kansainvälisesti, hyvä kyky toiminnallistaa tietoa, oikea asenne työntekoon (rohkeus, tarttuminen, aktiivisuus, päämäärätietoisuus, itseohjautuvuus) sekä hyvä oman osaamisen ja itsensä johtaminen. Ammattikorkeakoulututkintojen yleiset pätevyydet kytketään koko oppimisprosessin ajan tiiviisti osaamisalueisiin ja opintojaksoihin, mikä kehittää opiskelijan yleisiä työelämävalmiuksia sekä oppimaan oppimisen ja elinikäisen oppimisen valmiuksia. Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset sekä pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa. 4.3 Joustavat toteuttamistavat Aikuisopiskelijoille tarjotaan mahdollisuus opiskella monimuotoisesti lähi- ja/tai etäopiskeluna. Lähiopiskelu koostuu parin päivän intensiivijaksoista, joihin opiskelija osallistuu oman opintosuunnitelmansa mukaan. Aikuisopiskelijat voivat ottaa opintoja myös päiväopintotarjonnasta. Nuorten koulutuksessa olevat opiskelijat voivat vastaavasti ottaa opintoja myös aikuisten opintotarjonnasta. Hyväksilukemiseen liittyviä täydentäviä opintosuorituksia räätälöidään opiskelijan osaamisen ja työelämän vaatimusten mukaisesti etätehtävillä tai näytöillä (esim. opetustuokiot). 4.4 Koulutusohjelman työelämäyhteydet Koulutusohjelman keskeinen oppimisympäristö rakentuu ammattikorkeakoulun ja työelämän osaamis- ja asiantuntijaverkostoista alueellisesti, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Koulutuksen tiivis työelämälähtöisyys ja ongelmaperustaisuus edellyttävät opiskelun projektoitumista yhteistyössä työelämän kanssa, työn opinnollistamista ja erityisesti aikuisten tutkinnossa kehittämisprojekteja suoraan opiskelijan työelämään. Opettajan rooli sekä oman alansa substanssiasian-tuntijana että oppimisen asiantuntijana korostuu entisestään yhteistyöverkostoissa. Matkailun koulutusohjelmassa opiskelijan työelämäyhteydet syvenevät systemaattisesti opiskeluprosessin edetessä ja harjoitteluilla sekä opinnoilla on tiivis kytkentä työelämään koko opiskelu-prosessin ajan. 4.5 T&K&I:n ja opetuksen integrointi Matkailun koulutusohjelman työelämäyhteyksiä on kehitetty systemaattisesti koko toiminnan ajan sekä opetuksessa että T&K&I -toiminnassa. Konkreettisia näyttöjä työelämäyhteistyöstä ovat suoritettujen T&K&I -opintopisteiden suuri määrä, opettajien T&K&I -työn korkea osuus, toiminta valtakunnallisessa Matkailun ja elämystuotannon klusterissa sekä alueellinen strategiatason työ ruokaketjun ja matkailun kehittämisessä.

9 9 4.6 Yrittäjyys koulutusohjelmassa Palveluyrittäjyydelle on asetettu kasvuodotuksia palvelujen tuottajana ja alan työllistäjänä. Yrittäjyysosaaminen integroituna restonomin erityisosaamiseen on matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kaikkien koulutusohjelmien ydinosaamista. Koulutusohjelmassa yrittäjyyteen kannustetaan tuomalla yrittäjyyden ajattelu- ja toimintamalli koulutusohjelman kaikkeen toimintaan. Osaamisalueisiin liittyvät oppimistehtävät opiskelun eri vaiheissa tehdään aitoihin työelämätarpeisiin. Lisäksi opiskelija voi vahvistaa yrittäjyysosaamistaan valitsemalla valinnaisia opintoja sekä harjoittelupaikat ja opinnäytetyön aihealueen yrittäjyyttä painottaen. 4.7 Kansainvälisyys koulutusohjelmassa Matkailu on globaali toimiala. Siksi kansainvälisyys on olennainen osa koulutusohjelman toimintaa ja keskeinen osa alalla toimivien osaamista. Tavoitteena on, että Jyväskylässä opiskellut restonomi tiedostaa kansainvälisyyden olennaiseksi osaksi ammattitaitoaan, mikä on valttina työelämään siirryttäessä. Restonomiopiskelijalla on mahdollisuuksia tutustua toimialaan maailmalla ja luoda omia kansainvälisiä verkostojaan. Kansainväliseen toimintaan voi valmentautua osallistumalla Jyväskylän ammattikorkeakoulun tarjoamiin kieli- ja kulttuuriopintoihin, vieraskieliseen opintotarjontaan ja virtuaaliopintoihin. Opiskelijat tekevät kansainvälistymissuunnitelman osana HOPS:a. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan laaja yhteistyöverkosto tarjoaa mahdollisuuksia opiskeluun ja/ harjoitteluun ulkomailla. Study tour -opintojakso voi toimia monelle opiskelijalle ensimmäisenä kimmokkeena lähteä maailmalle. Myös erilaiset kansainväliset tapahtumat, promootiot ja konferenssit sekä kotimaassa että ulkomailla edistävät kansainvälistä osaamista. Jokaiseen restonomitutkintoon sisältyy 30 opintopistettä englanninkielellä suoritettuja opintoja, jotka voivat kertyä oman koulutusohjelman englanninkielisistä opinnoista tai ulkomaisista vaihto-opintojaksoista. 5 OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Osaamisen kehittymisen arvioinnin yleisperiaatteet kuvataan Opetussuunnitelmien perusteissa.