Kuinka simulaatioita käytetään SM:n hallinnonalan perustutkintokoulutuksissa?

Transkriptio

1 Kuinka simulaatioita käytetään SM:n hallinnonalan perustutkintokoulutuksissa? Simunaari Joanna Kalalahti Tutkija

2 Simulaatioiden hyötykäyttö SM:n oppilaitoksissa -hanke Hankkeessa kartoitettu simulaatioiden käyttöä sisäministeriön (SM) oppilaitosten ja koulutusorganisaatioiden (Poliisiammattikorkeakoulu, Pelastusopisto, Kriisinhallintakeskus, Raja- ja merivartiokoulu) perustutkintokoulutuksessa Hankkeen kesto: ( , ) Kuva: Sami Hätönen Rahoitus: sisäministeriö 2

3 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Hankkeen tulosten odotetaan tuottavan tietoa simulaatiopedagogiikan kehittämiseksi opetustoiminnassa ja luovan edellytyksiä käyttää simulaatioita pedagogisesti perustellun mallin mukaan tehostavan simulaatioiden hyötykäyttöä ammatillisen osaamisen kehittämisessä edistävän simulaatio-opetukseen liittyvää yhteistyötä SM:n oppilaitosten sisällä ja niiden välillä Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää: Minkälaisia simulaatioita SM:n oppilaitoksissa käytetään? Mihin vaiheisiin perustutkinto-opiskelijan opintoja simulaatioharjoitukset sijoittuvat eri tutkinnoissa (poliisi, pelastaja, hätäkeskuspäivystäjä, rajavartija)? Minkälaisia hyviä käytäntöjä simulaatioharjoituksen toteutuksesta nousee esiin ja miten hyvät käytännöt toteutuvat hallinnonalan simulaatioharjoituksissa? 3

4 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksen viitekehyksen mukaisesti (Yin 2009): Tapaustutkimus on empiiristä tutkimusta, joka tutkii jotakin ilmiötä syvällisesti todellisessa kontekstissa Tavoitteena voi olla selittää, kuvata, tehdä ymmärrettäväksi tarkasteltavaa ilmiötä Tyypillistä on monenlaisten aineistojen käyttäminen Tutkimusaineistot: Havainnoitiin yhdeksää simulaatioharjoitusta Ennakkoaineistot (materiaalit) Haastateltiin harjoitusten vastuuopettajia / vetäjiä + lyhyesti harjoituksiin osallistuneita opiskelijoita Havainnointi Simulaatioharjoitus Toteutettiin kaksi kyselyä: opettajakysely (62 vastausta) ja simulaatioharjoituskysely (18 raportoitua harjoitusta) Kyselyt Opettajan haastattelu Opiskelijan haastattelu 4

5 Pedagoginen simulaatio Pedagogisiksi simulaatioiksi tässä tutkimuksessa määritellään todellisten tilanteiden jäljittely oppimista jäsentävien rakenteiden tuella ennalta laaditun käsikirjoituksen mukaisesti Simulaatio ja simulaattori: Simulaattori jäljittelee laitetta tai teknistä järjestelmää (Salakari 2007) Simulaatio voi sisältää simulaattorin / simulaattoreita Simulaatio voidaan toteuttaa simulaattorissa 5

6 Hallinnonalan opettajien näkemyksiä ja kokemuksia simulaatio-opetuksesta (opettajakysely ja simulaatioharjoituskysely) 6

7 Miksi simulaatiota käytetään opetusmenetelmänä (raportoidussa harjoituksessa)? Muu syy, mikä? 17 % Halutaan käyttää mahdollisimman kontrolloitavaa opiskeluympäristöä 21 % Halutaan tehostaa opetusta ja opiskelua 25 % Halutaan mahdollistaa itsenäinen opiskelu 2 % Halutaan tarjota opiskelijalle työelämää muistuttavia kokemuksia 35 % 7

8 Simulaatio-opetuksen koettu tärkeys Simulaatio-opetus on opettamani tutkinnon / koulutuksen kannalta mielestäni Ei kovin tärkeää 5 % Ei lainkaan tärkeää 5 % Melko tärkeää 30 % Erittäin tärkeää 60 % Ei lainkaan Simulaatio-opetuksen koettu tärkeys vastaajan opettaman tutkinnon tai koulutuksen kannalta, toteutetun simulaatio-opetuksen määrän mukaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 25% % % % % Ei lainkaan tärkeää Ei kovin tärkeää Melko tärkeää Erittäin tärkeää 8

9 Koulutus- ja kokemustausta simulaatioopetuksesta Minkälaista koulutus- ja kokemustaustaa sinulla on simulaatio-opetuksesta? Olen käyttänyt simulaatio-opetusta opetusmenetelmänä 44 Olen ollut apuna simulaatioharjoituksessa roolihenkilönä 41 Olen ollut apuna simulaatioharjoituksessa käytännön järjestelyissä 39 Olen ollut apuna simulaatioharjoituksessa opiskelijoiden suorituksesta palautetta antavana asiantuntijana 35 Olen osallistunut simulaatio-opetukseen opiskelijan roolissa 34 Olen perehtynyt itsenäisesti simulaatio-opetukseen opetusmenetelmänä (tutkimustieto, kirjallisuus) Olen osallistunut simulaatio-opetukseen opetusmenetelmänä perehdyttävään koulutukseen (esim. simulaatio-ohjaajakoulutus, jokin opetusmenetelmäkoulutus) Muunlaista kokemusta, mitä? 8 Minulla ei ole minkäänlaista koulutus- ja kokemustaustaa simulaatioopetuksesta 8 9

10 Käytännön kokemus simulaatio-opettajan tai kouluttajan roolissa organisaatioittain Minkä verran sinulla on käytännön kokemusta simulaatioopetuksesta opettajan tai kouluttajan roolissa? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % PeO Polamk Kriisinhallintakeskus 1 1 RMVK Ei organisaatiotietoa 1 Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän Ei lainkaan 10

11 Simulaatio-oppimista koskevan osaamisen hankkimistavat Simulaatio-oppimista koskevan osaamisen hankkimistavat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kriisinhallintakeskus 1 1 Pelastusopisto Poliisiammattikorkeakoulu Raja- ja merivartiokoulu Ei organisaatiotietoa 1 Koulutus Itsenäinen perehtyminen Koulutus ja itsenäinen perehtyminen Käytännössä tai opiskelijan roolissa hankittu osaaminen Ei minkäänlaista koulutus- ja kokemustaustaa 11

12 Opettajien osaaminen Koetko tarvitsevasi lisää osaamista simulaatio-opetuksesta? En (27%) 16 Kyllä (73%) 44 Koetko tarvitsevasi lisää osaamista simulaatio-opetuksesta? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kriisinhallintakeskus 2 Pelastusopisto 1 14 Poliisiammattikorkeakoulu Raja- ja merivartiokoulu 1 8 Ei organisaatiotietoa 1 En Kyllä 12

13 Yhteistyö Yhteistyön määrä Ei vastausta 10 % En tee yhteistyötä 14 % Jos toteutat simulaatio-opetusta, minkä tahojen kanssa teet siihen liittyvää yhteistyötä? Oman organisaation henkilöstön kanssa 44 Teen yhteistyötä 76 % Muiden SM:n hallinnonalan koulutusorganisaatioiden kanssa Muiden suomalaisten koulutusorganisaatioiden kanssa Ulkomaalaisten turvallisuusalan koulutusorganisaatioiden kanssa Muiden ulkomaalaisten koulutusorganisaatioiden kanssa Yritysten kanssa 3 Järjestöjen kanssa 2 Muiden tahojen kanssa, minkä? 6 13

14 Kehittämistoiveet ja -tarpeet Resursseihin liittyvät toiveet (aika, raha, opetuksen toteuttamisresurssit, simulaatio-opetusta tukevat oppimisympäristöt) (12 mainintaa) "Ollakseen tehokasta ja tarkoituksenmukaista simulaatio-opetuksessa tulee olla käytössä riittävät opettajaresurssit. Yksinkin voi harjoituksia vetää, mutta usein tämä vie harjoitukselta tehoa ja yksipuolistaa palautetta sekä kuormittaa opettajaa." "Oppimisympäristöjen tulee tukea simulaatiokoulutusta. Ympäristöjen kehitys ja ylläpito on tärkeässä roolissa ja sen pitää vastata työelämän tarpeita." Verkostoituminen, yhteistyö ja hyvien käytänteiden jakaminen niin henkilökohtaisesti, omassa oppilaitoksessa kuin hallinnonalan organisaatioissakin sekä myös muiden tahojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti (10 mainintaa) "Pidetään yhteisiä päiviä lähinnä niitten henkilöitten kanssa jotka toimii simulaatio opetuksen kanssa, ja onhan niitä pidettykin." "Kehittäen yhteistyötä sisäisesti mutta myös ulkoisesti koko SM:n hallinnonalan koulutusorganisaatioiden kanssa sekä myös muiden sidosryhmiemme kanssa." Simulaattoreihin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin ja niiden kehittämiseen liittyvät toiveet (osaamisen kehittäminen, järjestelmien kehittäminen, simulaattoreiden hankinta) (6 mainintaa) Yhteisharjoitukset hallinnonalan organisaatioiden ja muidenkin tahojen kanssa (3 mainintaa) "Yhteistoimintaharjoitusten lisääminen ja kehittäminen SM:n alaisten koulutusorganisaatioiden välillä on tarpeen ja niitä olisi pystyttävä suunnittelemaan ja kehittämään. Ne ovat kuitenkin toteutukseltaan vaativia, jotta niistä saadaan kaikki hyöty irti kaikille osapuolille." 14

15 Minkälaisia ovat SM:n hallinnonalan simulaatioharjoitukset (havainnointi, haastattelut, simulaatioharjoituskysely) 15

16 Tutkitut simulaatioharjoitukset Havainnoidut (lihavoidut raportoitu myös kyselyssä): Rajatuntilan paloharjoitus Potilaankohtaamisharjoitus 3 Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen Simulaatiot-opintojakso Taktinen FX-harjoitus Monipa-harjoitus Kokoava rikospaikkaharjoitus Siviilikriisinhallinnan peruskurssin kenttäharjoitus Rajojen valvonnan pienryhmäharjoitukset MOALA-harjoitus Kyselyssä raportoidut: Pelastusopiston harjoitusalueen simulaattoriharjoitukset Hätäkeskusopetuksen simulaatioharjoitukset Sovellettu harjoitus 2 simulaatioympäristössä Sovellettu harjoitus 6 Sovellettu harjoitus 1 Voimankäytön opetus kokonaisuudessaan VIRVE-radion käyttö Ajoneuvon tarkastus Teemoittainen harjoituspäivä Yleisen poliisiopin näyteharjoitus Rajaturvallisuusharjoitus 16

17 Aineiston analysointi Analysointi Dieckmannin et al. (2012, 629) simulation setting -jäsennyksen elementtien mukaisesti: Esitiedot ja -taidot Orientaatio Skenaario Palaute Harjoituksen jälkikäteistoimenpiteet 17

18 Esitiedot ja perustaidot ennen simulaatioharjoitusta miksi? Oppiminen simulaatioissa tehokasta, kun oppijalla on esitietoja, jotka auttavat ymmärtämään tilannetta, jossa käytännön toiminta tapahtuu sekä perustaitoja, jotka antavat valmiuksia toimia tilanteessa Mentaaliset mallit Kokemuksellisen oppimisen sykli (mukaellen Kolb & Kolb 2009, 299) ja esitietojen integroituminen osaksi kokemusta 18

19 Esitiedot ja perustaidot ennen simulaatioharjoitusta tutkimustuloksia Kaikkien havainnoitujen simulaatioharjoitusten osalta harjoitukseen kytkeytyvää tietoainesta oli käyty läpi jo aikaisemmin, samoin simulaatioharjoituksissa opeteltavaa asiaa edeltäviä perustaitoja Simulaatioharjoituskyselyn mukaan kaikkia simulaatioharjoituksia ennen vaadittiin tiettyjä esitietoja 11 harjoituksessa 18:sta toteutettiin harjoitukseen liittyviä teoriaopintoja ennen simulaatioharjoitusta Lähes kaikki havainnoidut harjoitukset sijoittuvat vähintään opintojen puoliväliin ja suurimmaksi osaksi opintojen loppuvaiheeseen, jolloin perusasiat oletettiin olevan jo opiskelijoilla hallussa Ongelmia aiheuttaa erityisesti teoreettisluontoisten esitietojen opiskelun sijoittuminen joissakin tapauksissa ajallisesti etäälle simulaatioharjoituksesta, jossa tietoja ja taitoja on tarkoitus soveltaa käytäntöön kertaus, teorian opiskelu käytännön yhteydessä pieninä pätkinä 19

20 Orientaatio miksi? Orientaatiovaihe luo pohjan simulaatioharjoitukselle. Se on useiden tutkijoiden* mukaan tärkeä vaihe erityisesti harjoitukselle otollisen ilmapiirin, turvallisen ja sitouttavan oppimisympäristön luomisen ja odotusten selkiyttämisen kannalta Orientaatiovaiheen yksityiskohtaisempi tarkastelu: oppimiselle otollisen ilmapiirin luominen esitietojen ja perustaitojen kertaus ja aktivointi simulaatioharjoitusorientaatio välineorientaatio oppimistavoitteisiin liittyvä orientaatio käsikirjoitus (ml. roolien kuvaus ja niihin orientointi) opettajien orientointi turvallisuusalan simulaatioharjoituksissa turvallisuusorientaatio * Davies 2013; Der Sahakian et al. 2015; Dieckmann et al. 2012; Fanning & Gaba 2007; Keskitalo

21 Orientaatio tutkimustuloksia ELEMENTIT JOLLAIN LAILLA MUKANA KAIKISSA, MUTTA VAIHTELUA PERUSTEELLISUUDESSA JA TOTEUTUKSESSA!!! Oppimiselle otollinen ilmapiiri: Rentous, oppimistilanteen korostaminen, virheiden salliminen, motivointi Vain yhdessä havainnoidussa harjoituksessa käytiin läpi perusteellisemmin simulaatioharjoittelun luonnetta, sääntöjä ja simulaatio-opetusta menetelmänä Esitiedon kertaus: Ei mukana, jos simulaatioharjoittelu heti tietojen ja taitojen opiskelun jälkeen tai toiminnan tunnustelu harjoituksen tavoitteena Simulaatioharjoitusorientaatio: Harjoitukseen kuuluvien asioiden rajaus Välineorientaatio: Joissain harjoituksissa piti itse osata varata tehtävänmukainen varustus Yhdessä harjoituksessa sai kokeilla välineen käyttöä Oppimistavoiteorientaatio: Lähes kaikissa havainnoiduissa harjoituksissa kevyttä, vaikka tiedostetaankin tärkeäksi Myös asenteelliset ja piiloopetussuunnitelmalliset tavoitteet Harjoituskäsikirjoitus (ja roolit): Joissakin harjoituksissa perusteelliset kirjalliset kuvaukset Jousto mahdollista (ohjausväline) oppimistavoitteet eivät saa vaarantua Runsaasti rooleja Briefaus rooleihin selkeää omille opettajille ja tuntiopettajina toimiville alan ammattilaisille Opettajien orientointi: Pidemmällä aikavälillä tapahtuvaa tiimin sisällä Ulkopuolisille tuntiopettajille perehdytystä kirjallisesti tai harjoitusta ennen suullisesti, pohdittu myös koulutusta Puuttuminen voi aiheuttaa ongelmia! Turvallisuusorientaatio: Tärkeä!!! Työturvallisuus kytköksissä kiinteästi harjoitusturvallisuuteen 21

22 Simulaatioskenaario miksi? Simulaatioharjoituksen toiminta tapahtuu skenaarioiden aikana skenaarion kautta oppiminen on kuitenkin luonteeltaan melko implisiittistä Hyvä skenaario suuntaa toimintaa oppimistavoitteiden mukaiseksi ja auttaa siten myös palautteen toteuttamisessa Skenaarion tulisi aktivoida opiskelijaa ajatuksellisesti ja lisätä siten opiskelijan tietoisuutta omasta osaamisestaan Skenaario ei saisi keskeytyä tarpeettomasti Suoritusta pitäisi voida toistaa niin kauan että kukin opiskelija saavuttaa vaaditun vähimmäistason kokonaisoppimisen malli (mastery learning)! 22

23 Simulaatioskenaario tutkimustuloksia Opiskelijat joutuivat aidosti soveltamaan osaamistaan ja ratkomaan itsenäisesti vastaan tulevia haasteita skenaarioissa Skenaariot vaikuttivat etenevän jouhevasti ilman häiritseviä katkoksia Ohjaus harjoituksen aikana: Ohjauksen määrä ja luonne näyttää vaihtelevan opiskelijoiden kokemuksen perusteella Suoraa ohjausta annetaan vain, jos menee pahasti väärin tai vaarana on väärien käsitysten jääminen Ohjaus roolin puitteissa Toistot ja vähimmäisosaamisen varmistaminen jossain määrin ongelma! Harjoituksen jakautuminen pidemmälle aikavälille ja toistojen mahdollisuus Simulaatioharjoitus jakautuu pidemmälle aikavälille Suoritusta on mahdollista toistaa niin kauan, että vaadittava vähimmäisosaamistaso saavutetaan Simulaatioharjoitus tarjoaa mahdollisuuden toistoihin saman harjoituskerran aikana

24 Palaute miksi? Palaute on jopa simulaatioharjoituksen tärkein elementti tehostaa simulaatio-oppimista keskimäärin 25 % (Tannenbaum & Cerasoli 2013)! Simulaatio-oppimiskokemusta tulee käydä läpi ennalta opiskelijoiden tiedossa olevien selkeiden periaatteiden ja asetettujen oppimistavoitteiden mukaan Useita eri palautteenantomalleja, esim. Steinwachs (1992): Reaktio- tai kuvailuvaiheessa ei ole tarkoitus mennä liian syvälle skenaarion tapahtumiin, vaan kuvata tapahtumia melko yleisellä ja neutraalilla tasolla Analysointivaiheessa käydään läpi tapahtuneen syitä, analysoidaan tapahtumia sekä oppimistavoitteiden saavuttamista ymmärrys Yhteenvetovaiheessa keskitytään siihen mitä skenaariosta opittiin ja miten opittu siirretään tulevaan, myös henkilökohtaisia osaamistavoitteita voidaan käydä läpi Eräässä tutkimuksessa hyvän palautteen elementtejä olivat vastaajien mukaan avoimet kysymykset, positiivinen vahvistaminen, kognitiivisten apujen ja audiovisuaalisten apuvälineiden käyttäminen, lisäksi osallistujien roolin tulisi olla aktiivinen ja ohjaajan vain fasilitoida palautekeskustelua (Fanning & Gaba 2007) 24

25 Palaute tutkimustuloksia Sekä opettajat että opiskelijat tiedostavat palautteen merkityksen havainnoiduissa simulaatioharjoituksissa Palaute mukana kaikissa havainnoiduissa simulaatioharjoituksissa vaihtelua systemaattisuudessa, palautteenantoperiaatteissa ja samankin harjoituksen sisällä opettajittain! Simulaatioharjoituskyselyssä raportoiduissa harjoituksissa palaute on mukana kaikissa paitsi yhdessä harjoituksessa Havainnoiduissa harjoituksissa vain yhdessä oli käytössä varta vasten palautteenantoon tarkoitettu tila Palautteen antamisen ajankohta yleisimmin välittömästi harjoituksen jälkeen Jos simulaatioharjoitukseen sisältyy palautetta, milloin palautetta annetaan? 10 Simulaatioharjoituksen aikana (esim. harjoituksen keskeyttäminen tietyin väliajoin palautetta varten tai simulaattorin suorituksen aikana antamaa palautetta) 16 Välittömästi simulaatioharjoituksen jälkeen 8 Myöhemmin harjoituksen jälkeen (esim. useampi tunti myöhemmin, seuraavana päivänä) 25

26 Palaute tutkimustuloksia Videota, kuvia ja järjestelmissä olevaa tietoa käytettiin palautteessa apuna joissakin harjoituksissa Useat eri vaihtoehdot oikeita ei niinkään virheitä korostavaa Muutaman harjoituksen opettajat toivat haastatteluissa esiin tiedostaneensa positiivisen palautteenannon tärkeyden Opiskelijoiden aktivointi ja reflektointiin ohjaaminen Opiskelijat kertovat itse ensin Opiskelijoita aktivoiva kysely Opiskelijoiden roolit palautetilanteessa Simulaation ja todellisuuden välisten erojen esiin tuominen työelämävastaavuuteen pyrkiminen Ongelmallista saada kaikki opiskelijat aktivoitua palautetilanteessa palautteenantomalli 26

27 Palaute tutkimustuloksia (palautteen luonnehdintaa) Jos simulaatioharjoitukseen sisältyy palautetta, minkälaista palaute on? Harjoituksen aikana tehtyjen spontaanien huomioiden mukaista, vaikutelmiin perustuvaa 15 Ryhmäpalautetta 14 Vuorovaikutteista, opiskelijaa aktivoivaa 13 Suorituksesta taltioitua aineistoa hyödyntävää (esim. videot, valokuvat) Opiskeluprosessiin sisältyvää, suoritusta kehittävää Systemaattista (ennalta määriteltyjen arviointikohteiden mukaista, faktoihin perustuvaa) 9 Loppuarviotyyppistä, kokoavaa 8 Opiskelijalle simulaatioharjoituksen aikana annettuja ratkaisuvihjeitä Yksilöpalautetta 7 7 Yksisuuntaista palautteen antajalta opiskelijalle 3 27

28 Jälkikäteistoimenpiteet Opiskelijat: Varusteiden huolto ja palauttaminen työelämävastaavuus! Opettajat: Simulaatioharjoituksen läpikäyminen ja edelleen kehittäminen toteutettu suurimmassa osassa harjoituksia epäsystemaattisesti Miten havainnoituja harjoituksia halutaan kehittää? opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittämisen painottaminen harjoitukseen liittyvien materiaalien ja simulaatioskenaarion tukiympäristön kehittäminen muiden toteuttamien harjoitusten havainnointi ja vertaistuki kehittämistyöhön yhteisharjoitukset tiloihin liittyvät resurssit teknologia mukaan ja erityisesti itsenäistä opiskelua varten skenaarioiden läpikäynti tehtävien ja tavoitteiden osalta ja nousujohteisen etenemisen varmistaminen harjoituksen skenaarioissa 28

29 Simulaatio-opetuksen parhaat käytännöt, lääketieteen simulaatio-opetus (Cook et al. 2013, McGaghie et al. 2010, Issenberg et al. 2005) Selkeät, ennalta määritellyt tavoitteet (myös mitattavat tulokset) Tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen Mahdollisuus toistoihin (enemmän kuin yksi suorituskerta) Harjoituksen jakautuminen pidemmälle aikavälille (enemmän kuin yksi päivä) Simulaation yhtäpitävyys todellisuuden kanssa (oppimistavoitteiden ja simulaatiovälineiden yhtäpitävyys) Tiimiharjoittelu (useampi kuin yksi opiskelija, käytännössä virheitä ilmenee usein juuri puutteellisten tiimitaitojen vuoksi) Opettajan osaaminen (pelkkä substanssiosaaminen ei riitä) Opetuksellisen ja ammatillisen kontekstin yhtäläisyys (etenkin arvioitaessa kontekstin tulisi olla vastaavanlainen kuin aidossa työkontekstissa) Integroituminen muuhun opetukseen (suunniteltua, aikataulutettua, kontekstina laajempi opetussuunnitelma, täydentävä osa muulle opetukselle) Kontrolloitu ympäristö (antaa mahdollisuuden tehdä, tunnistaa ja korjata virheitä ilman vakavia seurauksia) Variaatio simulaatioharjoituksissa (erilaiset skenaariot) Tehtävän vaikeustason vaihtelu Tiedollisten prosessien herättäminen (voidaan käyttää erilaisia strategioita kuten toistot, palaute, tehtävän vaihtelu) Useiden erilaisten oppimista edistävien strategioiden hyödyntäminen (case-harjoittelu, esimerkki, keskustelu, palaute, jaksotus, tehtävän variaatio) Yksilöllinen oppiminen (vastaavuus kunkin opiskelijan omiin tavoitteisiin, räätälöity tai sovitettu) Tarkoituksenmukainen harjoittelu, deliberate practice (korkea motivaatio, hyvin määritelty oppimistehtävä tai tavoite, sopiva vaikeustaso, mahdollisuus toistoihin, tarkasti mitattava suoritus ja sen pohjalta informatiivinen palaute, oman kokemuksen monitorointi ja sen pohjalta strategioiden korjaus, hallinnan saavuttamisen evaluointi, eteneminen seuraavalle tasolle tai tehtävään) Kokonaisoppiminen, mastery learning (vaaditun standardisuorituksen oppiminen kaikkien opiskelijoiden osalta) Opitun siirtyminen käytäntöön eli transfer Palaute (harjoituksen aikana ja/tai jälkeen, opettajalta/kanssaopiskelijalta/koneelta) Tarvittavien taitojen saavuttaminen ja taitojen ylläpitäminen (myös muut kuin substanssitaidot alalta joita tarvitaan työssä, eri taidot näyttävät säilyvän erilaisia aikoja) 29

30 Yhteenveto Tutkimuskohteena olevien oppilaitosten simulaatioharjoitukset ovat jossain määrin samankaltaisia Suurin osa simulaatioharjoituksista on kehittynyt kokemuspohjaisen tiedon ja näkemyksen myötä Simulaatioharjoituksen peruselementit löytyvät jossain määrin kaikista Määritelmällisesti liikutaan usein harjoituksen ja simulaatioharjoituksen rajamailla Simulaatioharjoitukset sisälsivät useita simulaatio-opetuksen parhaiden käytäntöjen mukaisia piirteitä mutta myös keskenään erilaisia: Pelastusopistossa erityisesti paneuduttu simulaatiopedagogiikkaan Simulaatio-opetuksen yleisesti hyväksi havaittujen periaatteiden noudattaminen ei läheskään aina ole riittävää, vaan niitä täytyy osata soveltaa opetettavan asian ja opetustilanteen erityisvaatimukset huomioiden 30

31 Yhteenveto Kehittämiskohteita: Simulaatioharjoituksissa kehittämisvaraa systemaattisemman ja yhtenäisemmän toteutusmallin sekä parhaiden käytäntöjen mukaisiksi, jotka voivat myös tarjota vastauksia havaittuihin opetuksellisiin ongelmiin Opettajien simulaatio-opetukseen liittyvän osaamisen kehittäminen Opiskelijoiden orientointi simulaatio-opetukseen menetelmänä Lisää pohtimista kaipaavia asioita: Opetusresurssien niukentuminen ja simulaatio-opetus Uusien opiskelijasukupolvien odotukset teknologian käytölle? Teorian ja käytännön opettamisen irrallisuus Opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioiminen ( kokonaisoppiminen) Simulaatioharjoituksiin on sitoutunut niiden kehittämisessä mukana olleen henkilökunnan kautta arvokasta osaamispääomaa miten vaalia ja vahvistaa sitä? Yhteisharjoitukset? Simulaatioharjoitusten vakiointi 31

32 Mitä itse opin? Simulaatioiden tarkastelu toimivinta tutkinnoittain integroituna jatkumona 32

33 Lähteet Cook, D.A., Hamstra, S.J., Brydges, R., Zendejas, B., Szostek, J.H., Wang, A.T., Erwin, P.J. & Hatala, R Comparative effectiveness of instructional design features in simulation-based education: Systematic review and meta-analysis. Medical Teacher 35(1), e844 e875. Davies, A.J The impact of simulation-based learning exercises on the development of decision-making skills and professional identity in operational policing. Academic dissertation. Faculty of Education. Wagga Wagga, Australia: Charles Sturt University. Der Sahakian, G., Alinier, G., Savoldelli, G., Oriot, D., Jaffrelot, M. & Lecomte, F Setting Conditions for Productive Debriefing. Simulation & Gaming 46(2), Dieckmann, P., Friis, S.M., Lippert, A. & Østergaard, D Goals, Success Factors, and Barriers for Simulation-Based Learning: A Qualitative Interview Study in Health Care. Simulation & Gaming 43(5), Fanning, R.M. & Gaba, D.M The Role of Debriefing in Simulation-Based Learning. Simulation in Healthcare 2(1), Issenberg, S.B., McGaghie, W.C., Petrusa, E.R., Gordon, D.L. & Scalese, R.J Features and uses of high-fidelity medical simulations that lead to effective learning: a BEME systematic review. Medical Teacher 27(1), Keskitalo, T Developing a Pedagogical Model for Simulation-based Healthcare Education. Academic Dissertation. Rovaniemi: University of Lapland. Kolb, A.Y. & Kolb, D.A The Learning Way. Meta-cognitive Aspects of Experiential Learning. Simulation & Gaming 40(3), McGaghie, W.C., Issenberg, S.B., Petrusa, E.R. & Scalese, R.J A critical review of simulation-based medical education research: Medical Education 44(1), Salakari, H Taitojen opetus. Saarijärvi: Saarijärven Offset. Steinwachs, B How to Facilitate a Debriefing. Simulation & Gaming 23(2), Tannenbaum, S.I. & Cerasoli, C.P Do Team and Individual Debriefs Enhance Performance? A Meta-Analysis. Human Factors 55(1), Yin. R.K Case Study Research. Design and Methods. Fourth Edition. Applied Social Research Methods Series, volume 5. Los Angeles: Sage Publications, Inc. 33

34 Kiitos 34