Valitus 1 (5) Hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen kokonaisuudessaan.

Transkriptio

1 Valitus 1 (5) Korkein hallinto-oikeus PL Helsinki Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Asia Valitus Valituksenalainen päätös Valittaja Valittajan vaatimukset Helsingin hallinto-oikeuden antama päätös 14/0458/5, jolla on kumottu Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymä, päivätty ja muutettu Gobbackan asemakaava, piirustusnumero 6326:n käsittämät korttelialueet sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisalueet. Espoon kaupunki Kaupunginhallitus PL ESPOON KAUPUNKI kirjaamo@espoo.fi, puh. (09) Espoon kaupunki vaatii Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 14/0458/5 kumoamista ja valtuuston asemakaavapäätöksen pysyttämistä voimassa. Helsingin hallinto-oikeuden päätös Hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen kokonaisuudessaan. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa I kaavamääräyksen mukaan rakentamiseen tarkoitetuilla alueilla sallitaan muun ohella tontti- ja kokoojakatujen rakentaminen. Yleiskaavan maa- ja maatalousvaltaisilla alueilla (M) ja virkistysalueilla (V) on sallittu ainoastaan kokoojakatuja alempiluokkaisten katujen ja teiden rakentaminen. Gobbackantien ja Lambertintien -kokoojakatujen osalta kyse ei

2 Valitus 2 (5) Valituksen perusteet ole ainoastaan yleiskaavan rakentamiseen osoitetuista alueista, vaan jotta kaavan tarkoittama kyseisten kokoojakatujen varaan rakentuva liikennejärjestelmä ylipäätään olisi mielekäs ja toteutettavissa, kyseiset väylät sijoittuvat oikeusvaikutteisen kaavamääräyksen vastaisesti myös yleiskaavan M- ja V-alueille. Hyväksytyllä asemakaavalla alueelle sallitaan huomattavan suuren asuntoalueen muodostaminen ilman, että alueelle voidaan rakentaa tiestöä, joka kaavaselostuksen mukaan on myös joukkoliikenteen suunniteltu reitti. Edelleen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan asemakaavan sisältövaatimukseen sisältyy myös se, että uuden asuntoalueen liittyminen pitkämatkaiseen liikenneverkkoon on yleiskaavatasoisesti selvitetty. Kaavaselostukseen liitetystä selvityksestä ilmenee, että Gobbackan alueen ja sen lähialueiden rakentaminen lisää liikennettä niin paljon, että alueelta tulevan kokoojakadun liittyminen Kehä III:een edellyttää eritasoliittymää ja vastaavasti liittyminen itä - länsisuuntaiseeen Perusmäen puistotiehen Gobbackantien rakentamista alueelle, josta hyväksytty asemakaava on valituksen johdosta muun ohella Gobbackantien osalta kumottu (HHAO 13/0294/4). Espoon kaupunki katsoo, että Helsingin hallinto-oikeus on soveltanut virheellisesti maankäyttö- ja rakennuslakia kumotessaan kaupunginvaltuuston päätöksen sillä perusteella, koska hyväksytty asemakaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 2 momentissa tarkoitettua liikenteen järjestämistä koskevaa asemakaavan sisältövaatimusta, eikä yleiskaava ole liikenteen järjestämisen osalta ollut ohjeena asemakaavaa laadittaessa siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n 1 momentissa säädetään. Yleistä Gobbackan kaava-alueen länsiosassa on poikkeusluvin syntynyttä pientaloasutusta Anfallintien, Pikkunevantien ja Kalliomäentien varrelle. Alueella on siirtolapuutarha ja itäosassa golfkenttä. Muutoin aluetta leimaa vaihteleva metsäinen maasto. Pikkunevantien linjausta pitkin kulkee vesirunkoputki ja pääviemäri pohjoiseen Kalliomäentielle, sadevesiviemäröintiä alueella ei ole. Alueella on noin 200 asukasta. Gobbackassa ei ole kauppa- tai muita palveluita. Ympäristöministeriön vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa Gobbackan kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. Gobbackan suunnittelualueella Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:ssä on kaksi isompaa pientalovaltaista asuntoaluetta, joiden väliin on merkitty virkistysaluetta. Suunnittelualueen reunoilla, sekä laajemmin alueen kaakkoisosassa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Pohjoisrajan koillisosassa on merkitty virkistysaluetta ja idässä pääulkoilureitti. Viiskorvesta Gobbackan alueelle johtaa Anfallintie, joka liittyy länsiosassa Röyläntiehen. Nykyinen Gobbackantie suuntautuu Röyläntieltä pohjoiseen Anfallintien liittymän pohjoispuolella. Alueen muita merkittäviä teitä ovat Anfallintieltä pohjoiseen haarautuva Pikkunevantie ja Pikkunevantieltä Kalliomäen asemakaava-alueelle johtava Kalliomäentie. Alueella ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä.

3 Valitus 3 (5) Kaavoitus Gobbackan asemakaava on laadittu samanaikaisesti laajempana kokonaisuutena muun muassa liikenteen osalta lähialueiden Viiskorven (vireillä osa-alueineen) sekä lainvoimaisten Kalliomäen ja Perusmäen asemakaavojen kanssa. Gobbackan kaavan yhteydessä on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Espoon kaupunki 2009), joka sisältää suunnitellun Gobbackan ja lähialueiden liikenneverkon. Espoon kaupunki katsoo, että tavoiteltu joukkoliikenneverkko toteutuu alueiden rakentuessa. Gobbackan asemakaava-alueella joukkoliikenneyhteydet on mahdollista järjestää Gobbackan-, Röylän- ja Lambertintietä pitkin. Gobbackan- ja Lambertintietä pitkin kulkevat joukkoliikenneyhteyksien päättyvien reittien toimivuus ja riittävyys on arvioitu kunnallisteknisessä tarkastelussa. Asemakaavoituksen edetessä joukkoliikennereitit ulotetaan näille uusille alueille. Joukkoliikennettä on suunniteltu koko kaavaprosessin ajan kaupunkisuunnittelukeskuksen ja HSL:n yhteistyönä. Joukkoliikenteen ohella muun liikenteen järjestämisen osalta todetaan seuraavaa. Valituksenalaisessa asemakaavassa Gobbackantie liittää Gobbackan ympäröivään liikenneverkkoon. Alueellisen kokoojakadun, Gobbackantien linjaus siirtyy länteen lähemmäksi Röyläntietä yhtyen siihen Gobbackanportin kautta. Lambertintie toimii alueen itäisenä paikallisena kokoojakatuna. Lambertintie erkanee Gobbackantiestä alueen eteläpäässä ja yhtyy siihen pohjoispäässä. Tulevaisuudessa Lambertintie on tarkoitus kaavoittaa yhtenäiseksi kokoojakaduksi, josta valituksenalaisessa Gobbackan asemakaavassa ovat mukana alku- ja loppupäät. Lambertintieltä on katuyhteys (Nyppylätie) pohjoiseen Kalliomäen kaava-alueelle. Alueen liikenteen tavoiteverkko on kuvattu liitteessä 1. Alueella erotetaan kevyt liikenne ajoneuvoliikenteestä Gobbackantiellä, Lambertintiellä, Pikkunevantiellä, Joriinitiellä ja Valssitiellä (nykyisen Kalliomäentien eteläosalla). Pysäköinnin edellyttämät autopaikat sijaitsevat lähinnä tonteilla. Viheralueiden ulkoilureitit täydentävät kevyen liikenteen verkostoa. Alue on yhteydessä kaava-alueen itälaitaa pitkin kulkevalle pääulkoilureitille, joka jatkuu edelleen pohjoiseen Perusmäen kaava-alueelle. Liikenteen järjestäminen Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I tavoitteena on joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen ja liikenteen mahdollisimman tehokas ja taloudellinen hoito. Espoon kaupunki toteaa joukkoliikenteen osalta Helsingin hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoonsa viitaten, että Gobbackan asemakaava luo edellytykset joukkoliikenteen järjestämiselle ja sen hyödyntämiselle. Gobbackaa kehitetään yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ottaen samalla huomioon alueen nykyinen luonne. Asemakaava mahdollistaa tiivistyvän yhdyskuntarakenteen ja ehkäisee irrallista hajarakentamista (Liite 2 Gobbackan asemakaavan liikennejärjestelmä).

4 Valitus 4 (5) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) joukkoliikennesuunnitelmassa on huomioitu muun muassa maankäytön tehostamista silmällä pitäen Gobbackan alueen linjastomuutokset. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Gobbackantien ja Lambertintien kokoojakatujen osalta kyse ei ole ainoastaan yleiskaavan rakentamiseen osoitetuista alueista, vaan jotta kaavan tarkoittama kyseisten kokoojakatujen varaan rakentuva liikennejärjestelmä ylipäätään olisi mielekäs ja toteutettavissa, kyseiset väylät sijoittuvat kaavamääräyksen vastaisesti myös yleiskaavan M ja V -alueille. Espoon pohjoisosien yleiskaavan, osa I yleiskaavamerkintöjen ja -määräysten mukaan maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla (M) ja virkistysalueilla (V) sallitaan alueiden erityismääräyksissä mainittujen toimenpiteiden lisäksi: kokoojakatuja alempiluokkaisten katujen ja teiden sekä pysäköintialueiden rakentaminen sekä yleismääräysten mukainen yhdyskuntateknisen huollon rakennusten ja laitteiden rakentaminen; väestönsuojien rakentaminen; asumista palvelevien talousrakennusten rakentaminen; rakennusten ja rakenteiden kunnostus; asuinrakennusten laajentaminen siten, että asuntojen lukumäärää ei lisätä ellei aluekohtaisista määräyksistä muuta johdu; sekä meluesteiden rakentaminen ja maisemanhoidolliset toimenpiteet. Espoon kaupunki toteaa, että Gobbackan asemakaavan kaduista Gobbackantie toimii alueellisena ja Lambertintie paikallisena kokoojakatuna. Kokoojakadut perustuvat yleiskaavatyön yhteydessä laadittuun Tieverkko selvitykseen. Kokoojakatujen sijaintia on edelleen yleiskaavaan nähden täsmennetty asemakaavassa. Asemakaavan ratkaisussa on perustellusti otettu huomioon eri liikennemuodot ja edistetty joukkoliikenteen toimivuutta alueen sijainnin ja suunnitellun tulevan käytön ja muiden olosuhteiden mukaisesti. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan liikenteen järjestämistä koskevaan asemakaavan sisältövaatimukseen sisältyy myös se, että uuden asuntoalueen liittyminen pitkämatkaiseen liikenneverkkoon on yleiskaavatasoisesti selvitetty ja viittaa lisääntyvän liikenteen edellyttävän Kehä III:lle eritasoliittymän ja Gobbackantien rakentamista alueelle josta asemakaava on kumottu. Espoon kaupunki katsoo, että hallinto-oikeus perustaa lisääntyvän liikennemäärän vaikutukset väärälle oletukselle. Valituksenalaisen asemakaava-alueen liikennemääriä arvioitaessa on otettava huomioon ennusteen perustuvan oletukseen, että koko Gobbackan alue ja sen pohjoispuolella sijaitsevat Kalliomäki ja Perusmäki rakentuvat koko asemakaavojen sallimassa laajuudessa. Liikennemäärät ovat siis todennäköisesti ainakin alkuun selvästi ennustetta pienempiä (Gobbackan kaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, s. 13). Näin ollen Gobbackan asemakaava täyttää liikennejärjestelmän osalta maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyt sisältövaatimukset myös liikenteen järjestämisen osalta. Yhteenveto Espoon kaupunki katsoo, että Gobbackan asemakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Asemakaavan liittyminen laajempaan liikennejärjestelmään on selvitetty asianmukaisesti. Gobbackan

5 Valitus 5 (5) asemakaava on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukainen ja alueella vireillä olevan kaavoituksen yhteisvaikutukset laajempaan liikennejärjestelmään on selvitetty. Gobbackan asemakaava noudattaa muun ohella myös liikenteen osalta yleiskaavan ohjausvaikutusta. Lisäksi Gobbackan asemakaava täyttää liikenteen tavoiteverkon 2035 mukaisena yhdyskuntarakenteen sekä alueen olosuhteet huomioiden maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä asetetut edellytykset liikenteen järjestämiselle. Asemakaavan kumoamiselle ei ole ollut lainmukaisia perusteita. Edelleen Espoon kaupunki katsoo, että valituksenalainen asemakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita toteutumista joukkoliikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta ja on muutoinkin alueidenkäyttötavoitteiden osalta lainmukainen. Edellä todettuun ja aiemmin asiassa esittämäänsä perustuen Espoon kaupunki pyytää kunnioittavasti, että korkein hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen Helsingin hallintooikeuden päätöksen ja valtuuston asemakaavapäätös saatetaan voimaan. Olavi Louko Kaupunginjohtajan poissa ollessa Teknisen toimen johtaja Valmistelu: Kaupunkisuunnittelukeskus Mauri Hämäläinen, lakimies PL 43, ESPOON KAUPUNKI mauri.hamalainen@espoo.fi, p Liitteet Liite 1 Liikenteen tavoiteverkko Liite 2 Gobbackan asemakaavan liikennejärjestelmä Tiedoksi -