LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA 59/98 TETR. Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet

Transkriptio

1 LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA 59/98 TETR Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet Liikenneministeriö Helsinki, 1998

2 ISSN OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki 1997

3 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Risto Kulmala, Risto Hyppönen, Jukka Lähesmaa Outi Manunen, Jari Oinas, Hanna Pajunen- Muhonen, Hannu Pesonen, Tomi Ristola VTT Yhdyskuntatekniikka, LT-Konsultit Oy, Traficon Oy Traficon Julkaisun nimi Oy Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Liikenneministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Tiivistelmä Raportti sisältää ohjeet liikennetelematiikkahankkeiden vaikutustarkastelujen tekemiseen siten, että telematiikkahankkeita voidaan vertailla vaikuttavuudeltaan ja taloudellisuudeltaan keskenään ja muihin hankkeisiin. Ohjeet koskevat sekä etukäteis- että jälkiarviointia. Tuloksena on systemaattinen menettelytapa vaikutusten käsittelemiseksi niin, että kaikissa hankkeissa kartoitetaan päätöksenteon kannalta olennaiset seikat. Hankkeen tuloksena syntyvät arviointiohjeet perustuvat YHTALI-kehikkoon ja arvioinnin YHTALIn mukaiseen esitystapaan. Raportti tehtiin osana liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman TETRAn hanketta 5 "Liikennetelematiikan vaikutusten seuranta". Telematiikkahankkeiden uutuuden vuoksi ohjeissa laaditaan mahdollisimman kattava tarkistuslista vaikutuksista, joita erilaisilla telemaattisilla järjestelmillä voi olla liikennejärjestelmään ja sen käyttäjiin sekä logistisen järjestelmän eri osapuoliin. Keskeiset vaikutusindikaattorit ja niiden mittaamismenetelmät esitetään seitsemälle eri vaikutusalueelle: 1) Verkko ja sen kustannukset, 2) kalusto ja sen kustannukset, 3) saavutettavuus, 4) aika, täsmällisyys, 5) onnettomuudet, 6) melu, päästöt ja energia sekä 7) arvostukset ja mukavuus. Logistiikkahankkeiden arviointiperiaatteissa korostuu hankkeiden päätavoite teollisuuden ja kaupan kilpailukyvyn parantamiseksi. Arvioinnissa käytetty DuPont-malli on tarkistuslista hankkeiden vaikutuksille ja tuottaa samalla arvion vaikutusten suuruudesta. Hankkeiden kannattavuusanalyysi voidaan tehdä hyötykustannuslaskelman tai liiketaloudellisen kannattavuuslaskelman avulla, minkä lisäksi hankkeiden vertailussa on syytä käyttää monikriteerianalyysia ja sanallisia arvioita. Liikennetelematiikkahankkeiden toteutettavuuden tarkasteluun esitetään tarkistuslistat markkinoiden, teknisen toteutettavuuden, teknisen, rahoituksellisen, lainsäädännöllisen ja organisatorisen arvioinnin osalta. Arviointiohjeiden helppokäyttöisyyden lisäämiseksi tarkastellaan lisäksi kolmen eri telematiikkahankkeen arviointia ohjeiden mukaisella tavalla. Esimerkkijärjestelmät olivat liikenteen ja kelin seuranta, ajoituksen hallinta tavarantoimituksissa satamasta tukkukauppaan ja linja-autojen liikennevaloetuudet. Lopuksi raportissa esitetään arviointiohjeiden, -menetelmien ja yleensä arvioinnin jatkokehitystarpeet. Avainsanat (asiasanat) Liikenne, logistiikka, telematiikka, vaikutukset, arviointi, tutkimus Sarjan nimi ja numero Liikenneministeriön julkaisuja Kokonaissivumäärä 116 Jakaja Liikenneministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4 The publisher Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) Risto Kulmala, Risto Hyppönen, Jukka Lähesmaa, Outi Manunen, Jari Oinas, Hanna Pajunen- Muhonen, Hannu Pesonen, Tomi Ristola VTT sihteeri: Communities Risto Kulmala and Infrastructure, LT-Konsultit Oy, Traficon Oy Name of the publication Guidelines for the evaluation of ITS projects. DESCRIPTION Date of publication October 31, 1998 Type of publication Research report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Abstract The report contains the guidelines for the evaluation of ITS projects for the purpose of comparing the ITS projects to one another and to other transport projects with regard to their impacts and economic feasibility. The guidelines deal with both pre- and post-evaluations. The guidelines present a systematic method for evaluating the projects so that all essential factors for decision making are investigated. The guidelines are based on the YHTALI framework generally used in Finland for project appraisal, and apply the YHTALI template for presenting the results. The guidelines were developed as a part of task 5 "Assessing the impacts of ITS" of the Finnish National R&D Programme on ITS Infrastructures TETRA. Due to the novelty of ITS projects, the guidelines present extensive checklists of the possible impacts of ITS systems on the transport systems and its users as well as all the actors linked to logistics systems. Lists of primary and secondary indicators cover seven different impact categories: 1) transport network and its costs, 2) fleet and its costs, 3) accessibility, 4) time and predictability, 5) safety, 6) noise, emissions and energy, and 7) valuations and comfort. The guidelines for the evaluation of logistics projects emphasise the main objective of these projects, which is to enhance the competitiveness of the industry and commerce. The Du Pont model applied acts as a checklist for the impacts while producing an estimate of the magnitude of the impacts at the same time. The economic feasibility analyses can build on a cost benefit analysis or a profitability calculation. In addition, multicriteria analyses and verbal assessments should be used. For studying the feasibility of the implementation of the projects, the guidelines present checklists for market assessment, technological, technical, financial, legal and organisational aspects. To make the use of the guidelines as easy as possible, examples of their application are given for three ITS projects. The example projects deal with 1) traffic and road weather monitoring, 2) timing management in the delivery of goods from ports to wholesale stores, and 3) signal priorities for buses. As a conclusion, the report lists the further development needs in evaluation in general, and especially in evaluation guidelines and methods. Keywords Transport, logistics, telematics, impacts, evaluation, assessment, research Serial name and number ISSN Publications of the Ministry of Transport and Communications Pages, total 116 Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 ESIPUHE Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman TETRA:n hankkeen 5 tavoitteena on selvittää uusien liikennetelematiikkajärjestelmien, sovellusten ja palveluiden kokeilujen liikenteelliset, yhteiskuntataloudelliset ja muut oleelliset vaikutukset luotettavalla ja yhdenmukaisella tavalla siten, että vastaavien järjestelmien laajamittaiseen toteuttamiseen voidaan ottaa kantaa objektiivisin perustein. Hankkeiden yhdenmukaisen arvioinnin varmistamiseksi hankkeen 5 johtoryhmä päätti hankkeen ensimmäisenä osahankkeena teettää ohjeet liikennetelematiikkahankkeiden arvioimiseksi. Ohjeiden tekijöiksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen VTT Yhdyskuntatekniikan, LT-Konsultit Oy:n ja Traficon Oy:n muodostama tutkimuskonsortio. Arviointiohjeiden laatimistyötä ohjasi TETRA-ohjelman hankkeen 5 johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Harri Kallberg Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja jäseninä Juhani Bäckström Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta, Rolf Bäckström Merenkulkulaitoksesta, Mikko Karhunen ja Eeva Linkama Tielaitoksesta, Martti Mäkelä Liikenneministeriöstä, Markku Nummelin Ratahallintokeskuksesta ja Jarkko Varjo Ilmailulaitoksesta. Arviointiohjeiden laadintaan osallistuivat Risto Kulmala, Risto Hyppönen, Jukka Lähesmaa, Outi Manunen ja Hanna Pajunen-Muhonen VTT Yhdyskuntatekniikasta, Hannu Pesonen LT-Konsultit Oy:stä sekä Kristian Appel, Jari Oinas ja Tomi Ristola Traficon Oy:stä. Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks-Transport) -rahoitusta. Helsingissä lokakuussa 1998 TETRA-ohjelma, hanke 5 Johtoryhmän puheenjohtaja, TkT Harri Kallberg

6 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 7 SISÄLLYSLUETTELO TAVOITTEET JA LAAJUUS ARVIOINTIKEHIKON ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT TELEMATIIKKAHANKKEIDEN ARVIOINNILLE HANKEARVIOINNIN YLEISKEHIKKO (YHTALI) HANKEARVIOINTIKEHIKON SOVELTAMINEN TELEMATIIKKAHANKKEISSA LIIKENNETELEMATIIKAN VAIKUTUSMEKANISMIT YLEISTÄ TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄASIALLISET VAIKUTUKSET LIIKENNEPOLIITTINEN TAVOITEALUE VAIKUTUSTEN ARVIOINTI INDIKAATTORIT JA ARVIOINTIMENETELMÄT Yleistä Liikenneverkko ja sen kustannukset Kalusto ja sen kustannukset Palvelun saavutettavuus Aika ja täsmällisyys Onnettomuudet Melu, päästöt ja energia Arvostukset ja mukavuus TUTKIMUSASETELMA OSAJÄRJESTELMIEN VAIKUTUSARVIOINTI LOGISTISTEN TELEMATIIKKAHANKKEIDEN ARVIOINTI VAIKUTUSTASOT HANKELUOKITUS ARVIOINTIKEHIKKO VAIKUTUSARVIOINTIMENETELMÄ Yleiskuvaus Vaikutuskenttäanalyysi Toimintoanalyysi Yritystaloudelliset vaikutukset Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Hankkeen toteutettavuuden arviointi... 57

7 6. YHTEISKUNTATALOUDELLINEN ARVIOINTI KANNATTAVUUSANALYYSI Liiketaloudellinen analyysi Hyöty-kustannusanalyysi Monikriteerianalyysi VAIKUTUSTEN ANALYSOINTI TOTEUTETTAVUUDEN ARVIOINTI Markkinoiden arviointi Teknisen toteutettavuuden arviointi Tekninen arviointi Rahoitukseen liittyvien seikkojen arviointi LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN JA ORGANISATORINEN ARVIOINTI ESIMERKKITAPAUKSET YLEISTÄ LIIKENTEEN SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Lähtökohdat Hankekuvaus Vaikutusselvitykset Yhteiskuntataloudelliset analyysit Yhteenveto AJOITUKSEN HALLINTA TAVARANTOIMITUKSISSA SATAMASTA TUKKUKAUPPAAN Lähtökohdat Hankekuvaus Vaikutusten kohdentuminen Vaikutusten arviointi Yhteenveto JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUS Lähtökohdat Hankekuvaus Vaikutusselvitykset Yhteiskuntataloudelliset analyysit Yhteenveto JATKOTOIMENPITEET KIRJALLISUUS... 79

8 LIITTEET 1 Hankearvioinnin yhteenvedot 1.1 Liikenteen seurantajärjestelmä valtatiellä 1.2 Ajoituksen hallinta tavarantoimituksissa satamasta tukkukauppaan 1.3 Joukkoliikenteen liikennevaloetuus 2 Logistiikan toiminnot kohteittain 3 Esimerkki Du Pont mallin käytöstä 4 Eräiden toimialojen Du Pont-mallit

9 1. TAVOITTEET JA LAAJUUS Hankkeen tavoitteena on laatia ohjeet liikennetelematiikkahankkeiden vaikutustarkastelujen tekemiseen siten, että telematiikkahankkeita voidaan vertailla vaikuttavuudeltaan ja taloudellisuudeltaan keskenään ja muihin investointihankkeisiin. Tuloksena on systemaattinen menettelytapa käsitellä vaikutuksia niin, että kaikissa hankkeissa kartoitetaan päätöksenteon kannalta olennaiset seikat. Hankkeen tuloksena syntyvät arviointiohjeet perustuvat YHTALI-kehikkoon ja arvioinnin YHTALIn mukaiseen esitystapaan (Liikenneministeriö 1994 ja 1998c). Telematiikkahankkeiden uutuuden vuoksi ohjeissa laaditaan mahdollisimman kattava tarkistuslista vaikutuksista, joita erilaisilla telemaattisilla järjestelmillä voi olla liikennejärjestelmään ja sen käyttäjiin (loppukäyttäjiin, operaattoreihin, viranomaisiin jne.) sekä logistisen järjestelmän eri osapuoliin. Työn alkuvaiheessa kartoitetaan hankearvioinnin yleiset lähtökohdat sekä selvitetään näiden antamat lähtökohdat telematiikkahankkeiden arvioinnille. Toisaalta kartoitetaan telematiikkahankkeiden kenttä. Telemaattisten järjestelmien pääasialliset vaikutusmekanismit kuvataan ja määritellään tekijät, jotka vaikutustarkasteluissa tulisi huomioida. Lopuksi tuotetaan ohjeet, miten hankearvioinnin kehikkoa sovelletaan erilaisten telematiikkahankkeiden arvioinnissa ja mitkä ovat eri hanketyyppeihin soveltuvat arviointimenetelmät. Kolmen eri tyyppisen hankkeen arviointimenettelystä esitetään esimerkit. Raportti koostuu kuvan 1 mukaisista osista. Arviointiohjeissa hyödynnetään aiempia eurooppalaisia kokemuksia liikennetelematiikkahankkeiden arvioinnista ja arviointiohjeista (Bobinger et al 1991, European Commission 1997, Lind 1997) kuitenkin siten, että pyritään mahdollisimman konkreettisiin ja helposti sovellettaviin ohjeisiin. Yksittäisen telematiikkahankkeen vaikutusten jälkiarviointia arviointiohje ei kuitenkaan kata kaikissa yksityiskohdissaan. Niiltä osin Suomessa on julkaistu vaikutusten arviointiohjeet muuttuvien nopeusrajoitusten kokeilujen (Kulmala & Rämä 1998) ja julkisen liikenteen telematiikkakokeilujen osalta (Liikenneministeriö 1998a). 11

10 YHTALI-kehikko liikennetelematiikan arvioinnin lähtökohtana (luku 2) Tarkistuslistat mihin ja miten liikennetelematiikka vaikuttaa (luku 3) Logistiikan telematiikan vaikutusten arviointi (luku 5) vaikutustasot hankekategoriat arviointikehikko Vaikutusten indikaattorit ja arviointimenetelmät (luku 4) arviointimenetelmä Yhteiskuntataloudellisen arvioinnin tekeminen (luku 6) Esimerkit hankearvioinnin toteutuksesta ja esittämisestä (luku 7 ja liite 1) Jatkotoimenpiteet (luku 8) Kuva 1. Raportin osat ja eteneminen. 12

11 2. ARVIOINTIKEHIKON ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT TELEMATIIKKA- HANKKEIDEN ARVIOINNILLE 2.1 Hankearvioinnin yleiskehikko (YHTALI) Väylähankkeiden hankearviointia on vuodesta 1994 alkaen ohjannut Liikenneministeriön ns. YHTALI-raportti Liikenteen väylähankkeiden vaikutusselvitysten yhdenmukaistaminen (Liikenneministeriö 1994). Hankearvioinnin kehittämistarpeita on selvitetty edelleen Liikenneministeriön raportissa Liikenteen hankearvioinnin kehittämistarpeet (Liikenneministeriö 1998c), jossa on mm. esitetty tarkistuksia YHTALI-kehikkoon. Hankearvioinnin kehittämiseen liittyy myös hiljattain käynnistynyt LM:n esiselvitys liikennejärjestelmän tavoitteiden toteutumisen mittaamismenetelmistä (Liikenneministeriö 1998b). Liikenteen hankearvioinnin kehittämistarpeet -raportissa esitetään seuraavanlainen arviointikehikko: HANKEKUVAUS hankkeen määrittely lähtökohdat ja ennusteet yhteys strategisiin ohjelmiin ja tavoitteisiin kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma VAIKUTUSSELVITYKSET liikenne ja liikennetalous turvallisuus ympäristö maankäyttö talouden kehitys YHTEISKUNTATALOUDELLINEN KANNATTAVUUSANALYYSI liiketaloudellinen analyysi hyöty-kustannusanalyysi monikriteerianalyysi sanallinen arviointi HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO johtopäätökset kooste Hankearvioinnin yleiskehikkoja käytetään vaikutusarvioinnin jäsentelyssä sekä ohjaamaan vaikutusarviointeja siten, että hankearvioinnin kannalta keskeisimmät vaikutukset tulevat riittävästi huomioiduksi. Kehikko on tarkoitettu ensisijaisesti suurten uus- ja täydennysinvestointien arviointiin, mutta sen periaatteet ovat sovellettavissa myös muiden liikennehankkeiden arvioinnissa. Liikenteen hankearvioinnin kehittämistarpeet -raportissa on myös esitetty mallit hankearvioinnin yhteenvedon esittämistavasta. 13

12 2.2 Hankearviointikehikon soveltaminen telematiikkahankkeissa Telematiikkahankkeille on tyypillistä niiden heterogeenisuus. Tämä aiheutuu suurelta osin alueen uutuudesta ja vakioratkaisujen puutteesta. Hankkeet poikkeavat käyttäjäryhmien ja teknisten ratkaisujen osalta enemmän toisistaan, kuin perinteiset liikenneväylähankkeet. Lisäksi osa telematiikkahankkeista on sellaisia, jotka eivät tähtää suoraan sovellukseen, vaan ovat luonteeltaan enemmänkin tutkimus- ja kehitysprojekteja. Tämän takia hankearvioinnin tulee olla joustavaa ja alla olevia soveltamisohjeita tulee tulkita tilanteen mukaan. Telematiikkahankkeiden uutuuden vuoksi tässäkin raportissa painotetaan jo toteutettujen telematiikkahankkeiden vaikutus-, toimivuusyms. selvitysten tekemistä ja annetaan niitä koskevia ohjeita sen lisäksi, että tarkastellaan hankkeiden arviointia ennen niiden toteuttamispäätöksiä. Telematiikkahankkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutusten laajuus poikkeavat perinteisten väylähankkeiden vaikutuksista. Telematiikkahankkeiden arviointiin soveltuu hyvin hankearviointikehikon pääjaotus (hankekuvaus, vaikutusselvitykset, yhteiskuntataloudellinen kannattavuusanalyysi, yhteenveto), mutta yksityiskohtaisemmassa jaotuksessa on syytä tuoda paremmin esille telematiikkahankkeiden erityispiirteitä korostavat näkökulmat. Telematiikkahankkeiden toteuttamisen taustalla saattaa olla myös tutkimus- tai kokeilumotiivi, jolla parannetaan lähtökohtia tulevaisuuden mahdollisuuksien varalle. Telematiikkahankkeiden osalta on tärkeää määritellä, mikä on arvioitava hankekokonaisuus ja mikä puolestaan osahanke. Usein yksittäisillä osahankkeilla (esim. monitorointi) ei ole yksinään vaikutusmekanismeja, vaan vaikutukset syntyvät laajemmasta kokonaisuudesta. Toisaalta osahanke voi palvella useampia kokonaisuuksia, jolloin vaikutusten jyvittäminen voi olla vaikeaa. Telematiikkahankkeidenkin vertailukohta on ns. 0-vaihtoehto, joka kuvaa liikennejärjestelmän ennustettua tilaa siinä tapauksessa, että hanketta ei toteuteta. Vertailutilanteeseen ei tule sisällyttää hanketta korvaavia toimenpiteitä, vaan mahdollinen ns. 0+ -vaihtoehto tulisi analysoida vastaavasti kuin tarkasteltava hankekin. Eräissä tapauksissa telematiikkahanke voi itsessään olla osa 0+-vaihtoehtoa, jonka avulla pyritään välttämään esimerkiksi infrastruktuuri-investointia. Tällöin vaikutustarkasteluissa tulee käsitellä myös ns. investointivaihtoehtojen kustannukset ja vaikutukset sekä arvio siitä, miten hyvin telematiikkahankkeella voidaan korvata tai siirtää investointia. Telematiikkahankkeiden arviointikehikoksi esitetään kuvassa 2 esitettyä, hankearviointikehikosta johdettua sovellutusta. 14

13 HANKEKUVAUS * hankkeen kuvaus, osahankkeet, toteutusvalmius * lähtökohdat, ennusteet ja ratkaistava ongelma * yhteydet laajempiin ohjelmiin ja tavoitteisiin * kustannusarvio VAIKUTUSSELVITYKSET * infratruktuurin määrä ja sen kustannukset * kalustotarve ja -kustannukset * saavutettavuus * matka-aika ja täsmällisyys * liikenneturvallisuus * melu, päästöt, energiankulutus * käyttömukavuus, arvostukset, imago * vaikutusten kohdentuminen YHTEISKUNTATALOUDELLISET ANALYYSIT KANNATTAVUUS- VAIKUTUSTEN TOTEUTETTAVUUDEN LASKELMA ANALYSOINTI ARVIOINTI * hyödyt ja kustannukset sekä * vaikutusten arviointi * rahoitustarkastelut niiden kohdentuminen liikennepoliittisten tavoit- * hyväksyttävyysarviot * H/K-suhde teiden näkökulmasta * tekniset ja taloudelliset riskit * herkkyystarkastelut * vaikutusten tulkinta * lait ja organisatoriset tekijät YHTEENVETO * johtopäätökset * kooste Kuva 2. Telematiikkahankkeiden arviointikehikko Hankekuvaus Hankekuvauksessa selostetaan aluksi, mistä hankkeessa on kysymys (hankkeen olemus, sijainti, määrälliset tiedot jne.) Hankekuvausta voidaan havainnollistaa hankkeen sijaintia tai ratkaisuperiaatetta selostavalla kuvalla. Tämän jälkeen selostetaan hankkeella ratkaistava ongelma, sekä miten ongelman on ennustettu kehittyvän ilman hanketta. Tässä yhteydessä esitetään myös hankkeen kysyntä sekä sen ennustettu kehitys. Mikäli hanke liittyy laajempaan kokonaisuuteen tai ohjelmaan, tuodaan nämä taustat esille. Telematiikkahankkeissa on tyypillistä, että kokonaisuus muodostuu osahankkeista, jotka vasta yhdessä muodostavat vaikutusmekanismin. Mikäli hankearviointi koskee erillistä osahanketta, jolla yksinään ei ole vaikutusmekanismia, voidaan arviointi rajata hankekuvaukseen kuitenkin siten, että hankkeen hyödyt ja haitat tuodaan esille mahdollisuuksien mukaan. Jos kysymyksessä on hankekokonaisuus, esitellään myös osahankkeiden hankekuvaukset. Hankkeen kustannukset esitetään keskeisimmät kustannustekijät ja osahankkeet eriteltyinä. Vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannusarviot esitetään var- 15

14 sinaisen investointikustannuksen ohella. Lisäksi osoitetaan kustannusten jakautuminen eri tahoille, sekä mahdolliset rahoitukseen liittyvät näkökohdat. Vaikutusselvitykset Telematiikkahankkeen vaikutukset arvioidaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muidenkin liikennehankkeiden. Tavallisesti osoitetaan hankkeen liikenteelliset vaikutukset sekä hankkeen luonteen mukaan turvallisuus- ja ympäristövaikutukset. Vaikutusselvitykset ovat luonteeltaan toteavia, eikä niissä oteta kantaa vaikutusten hyödyllisyyteen tai haitallisuuteen. Vaikutukset arvioidaan ensisijaisesti määrällisesti. Mikäli määrällistä tietoa ei ole saatavissa kuvataan vaikutukset sanallisesti. Vaikutusten kohdentuminen eritellään ainakin henkilö- ja tavaraliikenteen osalta. Jos hankkeella on merkittäviä vaikutuksia liikennemarkkinoilla toimivien yritysten tuloihin ja kustannuksiin tuodaan nämä esille. Yhteiskuntataloudellinen kannattavuusanalyysi Telematiikkahankkeiden osalta esitetään hankearviointikehikon soveltamista siten, että kannattavuusanalyysi muodostuu kolmesta osasta: 1. Hyöty-kustannuslaskelma 2. Vaikutusten analyysi 3. Hankkeen toteutettavuuden arviointi. Hyöty-kustannuslaskelma Mikäli hankkeen liikenteelliset vaikutukset ovat arvioitavissa määrällisesti, tulee siitä laatia myös hyöty-kustannusanalyysi. Telematiikkahankkeiden hyötyerät vaihtelevat hanketyypin mukaan, mutta ainakin säästöt aika-, ajoneuvo-, onnettomuus- ja ympäristökustannuksissa tulee ottaa laskelmaan, mikäli niitä on vaikutusselvityksissä osoitettu. Mikäli hanke vaikuttaa merkittävästi matka-ajan täsmällisyyteen, tulisi laskelmassa ottaa huomioon myös säästöt aikamarginaaleissa. Laskelma tehdään liikenneministeriön ohjeiden mukaisesti (Liikenneministeriö 1994, 1998c). Liitteenä on esitetty esimerkkihankkeiden hyöty-kustannuslaskelmat. Mikäli hankkeen vaikutuksista on olemassa vain summittaisia arvioita, tehdään hyöty-kustannuslaskelmakin karkeasti. Laskelmalla voidaan osoittaa kannattavuus esimerkiksi vaikutusten minimi- ja maksimiarvioilla. Mikäli hankkeesta ei ole saatavissa konkreettisia vaikutusarvioita, ei hyötykustannusanalyysin laadinta ole perusteltua. Tällöin hankkeen kustannustehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi suhteuttamalla sen kustannukset ennustettujen käyttäjien tai hankkeesta hyötyvien lukumäärään. Hyöty-kustannuslaskelma tulee YHTALI:n mukaisesti nähdä vain yhtenä osana koko yhteiskuntataloudellista kannattavuusanalyysia, joka on selvästi laajempi käsite kuin hyöty-kustannussanalyysi. 16

15 Hankkeen vaikutusten analysointi Hankkeen vaikutusten analysointi perustuu vaikutusselvityksissä osoitettuihin vaikutuksiin. Analyysivaiheessa vaikutustarkasteluihin liitetään arvosidonnaisuutta, toisin sanoen arvioidaan vaikutusten hyvyyttä ja merkittävyyttä. Lähtökohdat arvosidonnaisuuteen saadaan Liikenneministeriön (1997a) julkaisemista yleistavoitteista, jotka ovat kuvan 3 mukaiset. Hankkeen vaikutuksia tulee peilata seuraavassa esitettyihin yleistavoitteisiin. Tällä hetkellä käytettävissä ei ole kuitenkaan selkeitä menetelmiä, joilla voitaisiin tuottaa määrällistä ja analyyttista tietoa hankkeiden vaikuttavuudesta yleistavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Liikenneministeriössä on parhaillaan käynnissä selvitys (Liikenneministeriö 1998b), jonka tuloksena saadaan lähtökohdat tavoitteiden mittaamismenetelmien kehittämiselle. Telematiikkahankkeen toteutettavuuden arviointi Telematiikkahankkeet ovat usein tekniikan ja toteutuskonseptin suhteen edelläkävijöitä, jolloin hankkeisiin liittyy myös merkittäviä toteutettavuuteen liittyviä riskejä ja muita näkökohtia, jotka tulee nostaa esiin tasavertaisesti hankkeen muiden analyysien rinnalle. Telematiikkahankkeiden osalta selvitetään vaikutus- ja kannattavuusarvioiden lisäksi muita hankkeen toteutettavuuden kannalta olennaisia tekijöitä. Näitä voivat olla mm. seuraavat tekijät: hankkeen ja siinä kehitettävän teknologian markkinoiden arviointi tekniseen toteutettavuuteen liittyvät riskit kokeiluhankkeen tuottaman tiedon tarve ja arvo kustannusarvioon liittyvät riskit hankkeen rahoitukseen liittyvät näkökulmat käyttäjien hyväksyttävyys yhteiskunnallinen hyväksyttävyys lainsäädännölliset ja organisatoriset näkökohdat vaiheittain toteuttamismahdollisuudet. Mikäli hanke toteutetaan liiketaloudellisin perustein tai liiketaloudellisessa organisaatiossa, laaditaan lisäksi liiketaloudellinen analyysi. Hankearvioinnin yhteenveto Telematiikkahankkeiden osalta laaditaan vastaava, nelisivuinen yhteenveto kuin muidenkin liikennehankkeiden arvioinnin yhteydessä. Yhteenvedon ensimmäinen sivu toimii itsenäisenä tiivistelmänä koko hankearvioinnista. Muilla sivuilla esitellään yksityiskohtaisemmin hankkeen kuvaus, vaikutukset sekä yhteiskuntataloudellisten analyysien tulokset. Otsikoinnissa voidaan soveltaa telematiikkahankkeiden arviointikehikossa esitettyjä pää- ja väliotsikoita. Liitteessa 1 on esitetty esimerkkihankkeiden hankearvioinnin yhteenvedot. 17

16 YHTEISKUNTA- POLIITTISET TAVOITEALUEET Talous Alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo Ympäristö ja turvallisuus taloudellinen LIIKENNE- JÄRJESTELMÄN TAVOITEALUEET Yhteiskunta- tehokkuus Yritystalous (kilpailukyky, logistiikka) Liikkumisen alueellinen tasa-arvo Ihmisiin kohdistuvien haittavaikutusten minimoiminen Liikkumisen sosiaalinen tasa-arvo Luontoon kohdistuvien haittavaikutusten minimoiminen Liikennejärjestelmän sopeutuminen rakennettuun ympäristöön Luonnonvarojen säästäminen TAVOITE Tarvittava liikenne ja kuljetukset hoidetaan mahdollisimman pienillä yhteiskuntataloudellisilla kustannuksilla. Liikenneverkon pääoma-arvo pidetään sellaisena, että yhteiskunnan ja käyttäjien kustannukset ovat optimissa. Liikennejärjestelmä mahdollistaa elinkeinoelämän järkevän sijoittumisen siten, että se tukee alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä sekä luo edellytykset kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavalle logistiikan kehitykselle. Liikennejärjestelmän kehittämisellä ja kansainvälisellä yhteistyöllä varmistetaan kotimaiselle kuljetuselinkeinolle hyvät toimintaedellytykset kotimaassa, lähialueilla ja kansainvälisesti. Liikennejärjestelmällä taataan tavaraliikenteen sujuvuus ja toimintavarmuus. Liikennejärjestelmä tukee alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Maan eri osiin tarjotaan alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät yhteydet ja liikennepalvelut. Kaikille väestöryhmille (ikä, sukupuoli, liikuntakyky, taloudellinen asema jne.) tarjotaan liikkumisen mahdollisuus ja peruspalvelujen saavutettavuus Liikenneonnettomuuksissa kuolee ja loukkaantuu mahdollisimman vähän ihmisiä ja onnettomuuksista aiheutuu nykyistä selvästi vähemmäm kustannuksia. Liikennejärjestelmän aiheuttamat terveyshaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Luontoon (eliöt, kasvillisuus, ilmasto, vesi, maaperä, ilma, monimuotoisuus jne.) kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Liikennejärjestelmä tukee alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan, rakennuksiin ja kulttuuriperintöön liittyviä tavoitteita. Luonnonvaroja (energia, maa-ainekset, maa-ala jne) käytetään mahdollisimman vähän Kuva 3. Liikennejärjestelmän yleistavoitteet 18

17 3. LIIKENNETELEMATIIKAN VAIKUTUSMEKANISMIT 3.1 Yleistä Seuraavien sivujen taulukoissa 1a-1g tarkastellaan eri liikenteen telematiikan toimintojen vaikutusmekanismeja. Lähestymistapa käy ilmi sivun 20 kuvasta 4. Vaikutusmekanismit tarkastellaan erikseen eri telematiikan toiminnoille siten, että ensiksi määritellään toimintojen pääasialliset toiminnalliset kohteet eli mihin toiminnolla pyritään vaikuttamaan. Seuraavaksi tarkastellaan, millä tavalla toiminto kohteisiin vaikuttaa eli tunnistetaan toimintojen päävaikutukset. Lopuksi vielä tarkastellaan, mihin liikennepoliittisiin tavoitealueisiin vaikutukset kohdistuvat. Taulukot 1a-1g sisältävät: liikenteen telematiikan toiminnot (vaakariveillä), joiden vaikutuksia tarkastellaan ja pystysarakkeissa kuvauksen siitä 1) mihin toiminnallisiin kohteisiin liikennetelematiikalla voidaan vaikuttaa, 2) mitä päävaikutuksia telematiikasta syntyy ja 3) mitä liikennepoliittisia tavoittealueita kyseinen liikennetelematiikan toiminto palvelee Taulukkoissa on esitetty Tummalla värillä liikennetelematiikan toiminnon tärkeimmät vaikutusmekamismit, joihin vaikutustarkastelussa tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomio. Vaalealla värillä yleensä vähempimerkityksiset vaikutusmekanismit, jotka tulisi kuitenkin vaikutustarkasteluissa huomioida. Liikennetelematiikan toiminnolla voi olla myös muita vaikutusmekanismeja, mutta niiden merkitys liikennetelematiikan toiminnon kokonaisvaikutusten kannalta on useimmiten pieni. Esitetyt taulukot pyrkivät kokonaisuutena kuvaamaan, miten suoria ja kuinka merkittäviä vaikutuksia tässä ohjeessa pidetään oleellisina. Taulukot on tarkoitettu ohjeellisiksi ja käyttäjää neuvoviksi pikemminkin kuin niihin merkittyihin mekanismeihin sitoviksi. Taulukkojen ymmärtämisen helpottamiseksi tarkastellaan esimerkiksi liikennetelematiikan toimintojen Tiedotus vaihtoehtoisista kulkumahdollisuuksista (T1) ja Joukkoliikennekaluston hallinta (KAL1) vaikutusmekanismeja. 3.2 Toiminnallinen kohde Liikennetelematiikan toiminto Tiedotus vaihtoehtoisista kulkumahdollisuuksista vaikuttaa ensisijaisesti kulkumuodon valintaan, mutta myös kysynnän määrään ja suuntautumiseen, matkan ajoitukseen ja reitin valintaan. Joukkoliikennekaluston hallinta vaikuttaa lähinnä liikennejärjestelmän ylläpitoon helpottamalla joukkoliikenteen operointia ja suunnittelua mutta myös usein 19

18 kuljettajien ajotapaan järjestelmään liittyvien aikataulussapysymisen tarkkailun ja muiden vastaavien valvontamekanismien kautta. 3.3 Pääasialliset vaikutukset Vaihtoehtoisista kulkumuodoista tiedottamisen aiheuttamat muutokset toiminnallisissa kohteissa vaikuttavat siten, että liikenneverkon käyttö, lisärakentamisen tarve ja verkon ylläpitokustannukset muuttuvat (verkko ja sen kustannukset). Lisäksi tiedotus vaikuttaa kuljetuskaluston tarpeeseen ja käyttöön (kalusto ja käyttökustannukset). Tiedotuksella pyritään parantamaan palvelun saavutettavuutta sekä tiedotuksen kohteena olevan kulkumuodon imagoa (arvostukset, mukavuus, imago). Joukkoliikennekaluston hallinta vaikuttaa lähinnä kaluston käytön tehokkuuteen ja kustannuksiin (kalusto ja käyttökustannukset) sekä joukkoliikennematkojen matka-aikaan ja aikataulujen pitävyyteen (aika, täsmällisyys). Kaluston hallinta vaikuttaa myös joukkoliikennepalvelujen laatuun ja saavutettavuuteen. 3.4 Liikennepoliittinen tavoitealue Tiedotuksen vaihtoehtoisista kulkumahdollisuuksista vaikutukset ovat sellaisia, että niillä on merkitystä erityisesti liikennepalveluja järjestävien yritysten kannalta (yritystalous). Lisäksi mm. infrastruktuurin hyödyntämisessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoranaisesti yhteiskuntatalouteen. Palveluiden saavutettavuuden paraneminen vaikuttaa sosiaaliseen tasa-arvoon. Joukkoliikennekaluston hallinta vaikuttaa lähinnä joukkoliikenneoperaattorin yritystalouteen ja välillisesti yhteiskuntatalouteen joukkoliikenteen muuttuvan käytön kautta. On huomattava, että tarkastelutapa on karkea ja perustuu käsitykseen telemaattisen toiminnon tavanomaisesta toteuttamistavasta. Yksittäisissä toteutuksissa toiminnon tavoitteet ja vaikutukset voivat luonnollisesti poiketa tavanomaisista huomattavassakin määrin. Vaikutusarviointi pitää aina räätälöidä kunkin hankkeen ominaisuuksien mukaiseksi. Taulukoiden täyttämisessä on lisäksi oletettu liikennejärjestelmän olevan nykyisen kaltainen, esimerkiksi tienpitäjänä olevan yhteiskunnan. Liikennepoliittisten tavoitealueiden kohdalla on hyvä pitää mielessä, että vaikuttavuus tavoitealueisiin on jossakin määrin päällekkäistä. Ihmisiin ja luontoon kohdistuvat haitat esiintyvät esimerkiksi rahaksi muutettuina vaikutuksina yhteiskuntatalouteen. 20

19 A. LIIKENTEEN HALLINNAN B. TOIMINNALLINEN KOHDE C. PÄÄASIALLISET D. LIIKENNEPOLIITTINEN TOIMINNOT VAIKUTUKSET TAVOITEALUE 1. TIEDOTUS (T) 2. KYSYNNÄN HALLINTA (KYS) 3. LIIKENTEEN OHJAUS (O) 4. KALUSTON JA KULJE- TUSTEN HALLINTA (KAL) 5. HÄIRIÖIDEN HALLINTA (HÄH) 6. KULJETTAJAN TUKITOI- MINNOT (KULJ) 7. VALVONTA (V) 1. KYSYNNÄN MÄÄRÄ JA SUUNTAUTUMINEN 2. MATKAN AJOITUS 3. KULKUMUODON VALINTA 4. REITIN VALINTA 5. AJOTAPA JA AJONEUVO 6. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN YLLÄPITO 1. VERKKO JA SEN KUST. 2. KALUSTO - JA KÄYTTÖ- KUSTANNUKSET 3. PALVELUJEN LAATU JA SAAVUTETTAVUUS 4. AIKA, TÄSMÄLLISYYS 5. ONNETTOMUUDET 6. MELU, PÄÄSTÖT JA ENERGIA 7. ARVOSTUKSET, MUKAVUUS 1. YHTEISKUNTATALOUS 2. YRITYSTALOUS 3. ALUEELLINEN TASA- ARVO 4. SOSIAALINEN TASA-ARVO 5. IHMISIIN KOHDISTUVA HAITTA 6. LUONTOON KOHDISTUVA HAITTA 7. LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ 8. RAKENNETTU YMPÄRIS- TÖ Kuva 4. Liikennetelematiikan vaikutuskenttä. 21

20 Taulukko 1a. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Tiedotus. TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNEPOLIITTINEN TAVOITEALUE Nro Liikenteen telematiikan toiminto Kys. määrä & suunt. Matk. ajoitus Kulkumuod. valinta Reitin valinta Ajotapa & ajoneuvo Liik. järjestelmän ylläpito Verkko ja sen kust. Kalusto ja käyttökust. Melu, päästöt, energ. ihmisiin kohd haitta Palvelun saavutettav. Aika, täsmällisyys Onnettomuudet Arvostukset, mukavuus Yhteiskuntatalous Yritystalous Alueellinen tasaarvo Sosiaalinen tasaarvo Luontoon kohd. haitta Luonnonvarojen käyttö Rakennettu ympäristö 1. TIEDOTUS (T) T1 T2 T3 Tiedotus vaihtoeht. kulkumahdollis. Tied. liik. sujuvuud, häiriöistä ja tietöistä Tiedotus säästä ja kelistä T4 T5 T6 Tiedotus reiteistä, palvel., matkailupalv Tiedotus senhetk. pys.paikkojen tarj. Tiedotus joukkoliikennematkustajille 22

21 Taulukko 1b. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Kysynnän hallinta. TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNEPOLIITTINEN TAVOITEALUE Nro Liikenteen telematiikan toiminto Kys. määrä & suunt. Matk. ajoitus Kulkumuod. valinta Reitin valinta Ajotapa & ajoneuvo Liik. järjestelmän ylläpito Verkko ja sen kust. Kalusto ja käyttökust. Melu, päästöt, energ. ihmisiin kohd haitta Palvelun saavutettav. Aika, täsmällisyys Onnettomuudet Arvostukset, mukavuus Yhteiskuntatalous Yritystalous Alueellinen tasaarvo Sosiaalinen tasaarvo Luontoon kohd. haitta Luonnonvarojen käyttö Rakennettu ympäristö 2. KYSYNNÄN HALLINTA (KYS) KYS1 KYS2 KYS3 Liityntäpysäköinnin järjestäminen Kysyntäohjatun joukkoliik. järjest. Matkojen yhdistäminen KYS4 KYS5 KYS6 KYS7 Henkilöautojen yhteiskäyttö Yleisten tienkäyttömaksujen käyttöönot. Ruuhka- t. muiden aluemaks.käyttöönott Pääsyn säätely (access control) KYS8 KYS9 Joukkoliikenteen maksujärjestelmät Usean palvelun (integr.) maksujärj. 23

22 Taulukko 1c. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Liikenteen ohjaus.. TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNEPOLIITTINEN TAVOITEALUE Nro Liikenteen telematiikan toiminto Kys. määrä & suunt. Matk. ajoitus Kulkumuod. valinta Reitin valinta Ajotapa & ajoneuvo Liik. järjestelmän ylläpito Verkko ja sen kust. Kalusto ja käyttökust. Melu, päästöt, energ. ihmisiin kohd haitta Palvelun saavutettav. Aika, täsmällisyys Onnettomuudet Arvostukset, mukavuus Yhteiskuntatalous Yritystalous Alueellinen tasaarvo Sosiaalinen tasaarvo Luontoon kohd. haitta Luonnonvarojen käyttö Rakennettu ympäristö 3. LIIKENTEEN OHJAUS (O) O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 Liittymien ja väylien ohj. liikennevaloin Verkon ohjaaminen liikennevaloin Liikennevalojen etuustoiminnot Paikallinen varoittam. muuttuvin opastein Olosuhteiden muk. muutt. nopeusrajoitus Vaihtoehtoisille reiteille opastaminen Kaistankäytön ohjaaminen 24

23 Taulukko 1d. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Kaluston ja kuljetusten hallinta, Häiriönhallinta. TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNEPOLIITTINEN TAVOITEALUE Nro Liikenteen telematiikan toiminto Kys. määrä & suunt. Matk. ajoitus Kulkumuod. valinta Reitin valinta Ajotapa & ajoneuvo Liik. järjestelmän ylläpito Verkko ja sen kust. Kalusto ja käyttökust. Melu, päästöt, energ. ihmisiin kohd haitta Palvelun saavutettav. Aika, täsmällisyys Onnettomuudet Arvostukset, mukavuus Yhteiskuntatalous Yritystalous Alueellinen tasaarvo Sosiaalinen tasaarvo Luontoon kohd. haitta Luonnonvarojen käyttö Rakennettu ympäristö 4. KALUSTON JA KULJ. HALLINTA (KAL) KAL1 KAL2 Joukkoliikenne kaluston hallinta Kuljetuskaluston hallinta KAL3 Riskikuljetusten hallinta KAL4 Tavarakuljetusten hallinta KAL5 Kunnossapitokalust. ja toimintojen hallinta 5. HÄIRIÖNHALLINTA (HÄH) HÄH1 HÄH2 HÄH3 HÄH4 Yksilöliikenteen häiriötil. havaitsem. Yksiköliikenteen häiriötil. hoitaminen Joukkoliikenteen häiriötil. havaitsem. Joukkoliikenteen häiriötil. hoitaminen 25

24 Taulukko 1e. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Kuljettajan tukijärjestelmät. TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNEPOLIITTINEN TAVOITEALUE Nro Liikenteen telematiikan toiminto Kys. määrä & suunt. Matk. ajoitus Kulkumuod. valinta Reitin valinta Ajotapa & ajoneuvo Liik. järjestelmän ylläpito Verkko ja sen kust. Kalusto ja käyttökust. Melu, päästöt, energ. ihmisiin kohd haitta Palvelun saavutettav. Aika, täsmällisyys Onnettomuudet Arvostukset, mukavuus Yhteiskuntatalous Yritystalous Alueellinen tasaarvo Sosiaalinen tasaarvo Luontoon kohd. haitta Luonnonvarojen käyttö Rakennettu ympäristö 6. KULJETTAJAN TUKIJÄRJ. (KULJ) KULJ 1 KULJ 2 KULJ 3 KULJ 4 KULJ 5 KULJ 6 KULJ 7 KULJ 8 KULJ 9 KULJ 10 Vakionopeuden pitäminen Dynaaminen maksimi - nopeuden säätäminen Turvavälistä opastaminen Riittävän ajoet. autom. ylläpito Törmäyksien esto (ml. kevyt liik. Ja eläimet) Kaistalla pysymisen tukeminen Näkemisen parantaminen Kuljettajan tilan tarkkaileminen Suunnistus- ja reitinopastus Hätäpalvelut 26

25 Taulukko 1f. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Valvontajärjestelmät. TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNEPOLIITTINEN TAVOITEALUE Nro Liikenteen telematiikan toiminto Kys. määrä & suunt. Matk. ajoitus Kulkumuod. valinta Reitin valinta Ajotapa & ajoneuvo Liik. järjestelmän ylläpito Verkko ja sen kust. Kalusto ja käyttökust. Melu, päästöt, energ. ihmisiin kohd haitta Palvelun saavutettav. Aika, täsmällisyys Onnettomuudet Arvostukset, mukavuus Yhteiskuntatalous Yritystalous Alueellinen tasaarvo Sosiaalinen tasaarvo Luontoon kohd. haitta Luonnonvarojen käyttö Rakennettu ympäristö 7. VALVONTAJÄR- JESTELMÄT (V) V1 V2 V3 V4 V5 Automaattinen nopeusvalvonta Autom. risteysval-vonta (pun.päin ajo) Vaarallisten aineiden kuljetusten valvonta Kuljetusten painon valvonta (WIM) Automaattinen kais tan käytön valvonta 27

26 Taulukko 1g. Liikennetelematiikan toimintojen vaikutusmekanismit. Tiedon keruu- ja hallintajärjestelmät. TOIMINNALLINEN KOHDE PÄÄVAIKUTUKSET LIIKENNEPOLIITTINEN TAVOITEALUE Nro Liikenteen telematiikan toiminto Kys. määrä & suunt. Matk. Ajoitus Kulkumuod. valinta Reitin valinta Ajo-tapa & ajoneuvo Liik. järjestelmän ylläpito Verkko ja sen kust. Kalus-to ja käyttökust. Palvelun saavutettav. Melu, pääs-töt, energ. ihmi-siin kohd haitta Aika, täsmällisyys Onnettomuudet Arvostukset, mukavuus Yhteiskuntatalous Yritystalous Alueellinen tasaarvo Sosiaalinen tasaarvo Luontoon kohd haitta Luonnonvar käyttö Rakennettu ympäristö 8. TIEDON KERUU- JA HALL.JÄRJ. (KH) KH1 Liikenteen seuranta KH2 Sään ja kelin seuranta KH3 KH4 KH5 Ympäristöolosuhteiden seuranta Liikenteen ohjaus- ja tiedotuskeskukset Keskusten operaat-torien tukijärjestelmät Tiedon keruu- ja hallintajärjestelmät samoin kuin häiriötilanteiden havaitsemisjärjestelmät (HÄH1, HÄH3) eivät vaikuta suoraan liikennejärjestelmän käyttäjiin vaan välillisesti näitä järjestelmiä hyödyttävien liikennetelemaattisten toimintojen ja suunnittelun kautta. Tämän vuoksi näiden järjestelmien toiminnallinen kohde on liikennejärjestelmän ja siihen liittyvien toimintojen ylläpito ja mahdollistaminen sekä liikennepoliittinen tavoitealue yhteiskuntatalous, jota kautta järjestelmien välilliset vaikutukset voidaan yleensä kuvata. Vaikutukset liikennejärjestelmän käyttäjiin näkyvät taulukoissa järjestelmiä hyödyntävien toimintojen vaikutusmekanismien kohdalla. 28

27 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Indikaattorit ja arviointimenetelmät Yleistä Luvussa 3 esitettiin liikennetelematiikan vaikutusmekanismit, joiden perusteella pystytään määrittelemään, minkä päävaikutusten tarkastelu on olennaista. Tässä luvussa 4 esitetään, mitä indikaattoreita ja arviointimenetelmiä päävaikutusten arvioinnissa tulisi käyttää. Liikennetelematiikan päävaikutuksille esitetään tärkeimmät indikaattorit ja arviointimenetelmät taulukoissa 2-8. Indikaattorit kuvaavat liikennetelematiikan toimintojen tuloksia, joita seuraamalla voidaan arvioida mihin telematiikka vaikuttaa ja miten paljon. Arviointimenetelmä kertoo, miten indikaattorin arvo saadaan selville jälkikäteisarvioinnissa. Arviointimenettelyjä etukäteisarvioinnissa tarkastellaan taulukoihin liittyvässä tekstiosassa. Esimerkiksi luvun 3 vaikutusmekanismitaulukoista nähdään, että liikennetelematiikan toiminnon olosuhteiden mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset päävaikutukset kohdistuvat aikaan ja täsmällisyyteen sekä onnettomuuksiin. Tämän luvun kohdan taulukosta nähdään, että päävaikutuksen onnettomuudet eräs indikaattori on liikenneonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärä, jota seurataan ennen-jälkeen-analyysillä poliisin onnettomuusilmoitusten tai sairaaloiden ilmoituksiin perustuvien onnettomuustilastojen avulla. Indikaattorin valinta riippuu telematiikkahankkeen tyypistä ja ominaisuuksista. Yksittäisen hankkeen vaikutuksia ei aina pystytä arvioimaan mittaamalla suoraa haluttua indikaattoria. Esimerkiksi paikallisesti rajatun telematiikkahankkeen vaikutuksia kuolleiden tai vammautuneiden määrään ei yleensä pystytä mittaamaan muutaman vuoden seuranta-ajan puitteissa. Tällöin on pakko käyttää joitakin muita indikaattoreita turvallisuusvaikutuksia kuvaamaan Liikenneverkko ja sen kustannukset Taulukossa 2 tarkastellaan liikenneverkkoon ja sen kustannuksiin kohdistuvien vaikutusten indikaattoreita ja niiden arviointimenetelmiä. Verkon ja sen kustannusten tärkein indikaattori on muutos, jonka liikennetelematiikka aiheuttaa verkon liikennesuoritteessa. Liikennetelematiikka voi kuitenkin vaikuttaa verkon hyötykäyttöön muutenkin kuin muuttamalla liikennesuoritetta, esimerkiksi parantamalla kapasiteetin hyötykäyttöä. Muutokset verkon käytössä vaikuttavat tarpeeseen tehdä väyläinvestointeja ja verkon ylläpitokustannuksiin. 29

28 Taulukko 2. Päävaikutuksen Verkko ja sen kustannukset arviointi. INDIKAATTORI Verkon käyttö (muutos verkon liikennesuoritteessa tai tietyn alueen käytössä) Verkon investointi- ja ylläpitokustannusten muutos Muutos ajassa, jona liikenteen kysyntä ylittää kapasiteetin Keskinopeuksien muutos liikenteen huipputuntien aikana Verkon kapasiteetin loppumisesta aiheutuvien häiriötilanteiden määrä Verkon kapasiteetin loppumisesta aiheutuvat aikamenetykset Muutokset verkon kunnossapitotoimenpiteiden sisällössä ja ajoituksessa Verkon lisäkapasiteetin rakentamisen tarpeellisuus ja kiireellisyys ARVIOINTIMENETELMÄ Liikennelaskenta, kenttämittaukset Kustannusseuranta, hankevertailu Automaattinen liikennemittaus Automaattinen liikennemittaus Kenttämittaukset, häiriötilanteiden seuranta Kenttämittaukset, liikennemittaukset, häiriötilanteiden seuranta Kunnossatoimenpiteiden seuranta, kyselyt Kyselyt Liikennetelematiikalla on usein myös suora, ei liikennesuoritteen muutoksen mukaan määräytyvä, vaikutus verkon ylläpitokustannuksiin, kuten kunnossapidon tehostuessa seurantajärjestelmien avulla. Tällöin liikennetelematiikka vaikuttaa myös kalustoon ja sen käyttöön, esimerkiksi kunnossapitokaluston käytön ajoitukseen (vertaa taulukko 3). Verkon ja sen käytön kustannuksia mitattessa tai arvioidessa olennaista on muodostaa malli, jossa kuvataan nykytilanne ja miten liikennetelematiikka muuttaa tilannetta. Esimerkiksi, miten liityntäpysäköinti muuttaa eri katujen liikennesuoritetta ja vaikuttaako tämä tarpeeseen tehdä väyläinvestointeja. Etukäteisarvioinnissa liikennetelematiikan vaikutukset liikennesuoritteeseen tai kapasiteetin hyötykäyttöön on tehtävä aikaisemmista tutkimuksista saatujen tulosten perusteella ja asiantuntija-arvioina Kalusto ja sen kustannukset Taulukossa 3 tarkastellaan kalustoon ja sen kustannuksiin kohdistuvien vaikutusten indikaattoreita ja niiden arviointimenetelmiä. Kalusto ja sen kustannukset päävaikutuksen arviointi tulee aloittaa kuvaamalla, miten liikennetelematiikka muuttaa kaluston käyttöä. Tämän kuvauksen perusteella voidaan arvioida muuttaako liikennetelematiikan hyödyntäminen tarvittavan kaluston määrää tai kaluston käyttökustannuksia, jotka ovat tämän päävaikutuksen tärkeimmät indikaattorit. Käyttökustannuksista voidaan tapauskohtaisesti seurata suunnittelu-, ajo- ja huoltokustannuksia. 30

29 Taulukko 3. Päävaikutuksen Kalusto ja sen kustannukset arviointi. INDIKAATTORI Kaluston määrä Kaluston käyttöaste Investoinnit kalustoon Kaluston käytön kustannukset (henkilöstö- ja ajoneuvokustannukset) Kaluston käytön suunnittelussa tapahtuvat muutokset (ajankäyttö, helppous) Lisäkaluston tarve Kaluston kunnossapidossa tapahtuvat muutokset Kaluston käytön ajoituksessa tapahtuvat muutokset (huippuaikoina tarvittavan kaluston määrä, vajaakäyttöaika) Kaluston käytöstä aiheutuvien reklamaatioiden määrä ARVIOINTIMENETELMÄ Kaluston määrän seuranta, tilinpäätösanalyysit Liiketoiminnan seuranta Liiketoiminnan seuranta, tilinpäätösanalyysit Liiketoiminnan seuranta, tilinpäätösanalyysit Työnseuranta, kyselyt Kyselyt Työnseuranta, kyselyt Liiketoiminnan seuranta Reklamaatioiden seuranta Etukäteisarvioinnissa liikennetelematiikan vaikutukset kaluston käyttöön arvioidaan aikaisemman kokemuksen perusteella tai asiantuntija-arvioina. Jotta todelliset vaikutukset voidaan selvittää, tulee liiketoiminnan seuranta järjestää siten, että liikennetelematiikan vaikutukset voidaan yksilöidä. Tämä tarkoittaa, että seuranta järjestetään niille toiminnoille ja kustannustekijöille, joihin liikennetelematiikalla on etukäteisarvioinnissa uskottu voitavan vaikuttaa. Näitä toimintoja ja kustannustekijöitä seuratessa on myös esitettävä arvio, mitkä muut seikat kuin liikennetelematiikan käyttö ovat mittausaikana voineet muuttaa tilannetta. Yritysten ja elinkeinoelämän kannalta logistiikan telematiikan vaikutusten arviointi on käsitelty luvussa Palvelun saavutettavuus Taulukossa 4 tarkastellaan palvelun saavutettavuuteen kohdistuvien vaikutusten indikaattoreita ja niiden arviointimenetelmiä. Saavutettavuuden pääindikaattorina on käyttäjämäärä. Tällöin voidaan käsitellä joko jotain kohdetta tai aluetta (esim. kylä, turistikohde) tai liikennepalvelua (esim. palvelulinja). Arviointi voidaan yleensä toteuttaa yksinkertaisin kenttämittauksin esimerkiksi automaattisilla mittauslaitteilla. Viimeksimainitut voivat jo sisältyä toteutettavaan telematiikkajärjestelmään valmiina. 31

30 Taulukko 4. Päävaikutuksen Palvelun saavutettavuus arviointi. INDIKAATTORI Kävijä- tai käyttäjämäärä (esim. keskustassa, terminaalissa, liikkeessä) Vaikutusalueen laajuus Liikennemäärillä painotettujen matkapituuksien suhde linnuntieetäisyyksiin (tavoitettavuus) Palveluja käyttävien yritysten tulot Kuljetusten keskipituus Keskimääräinen matkan pituus Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus (matkoista tai henkilökilometreistä) Joukkoliikenteen palvelualueen laajuus (asukkaita 500 metrin etäisyydellä pysäkistä) Joukkoliikenteen palvelutarjonta (lähtöä/asukas) Matalalattiabussien käyttö Liikuntaesteisten tekemien matkojen määrä Liikuntaesteisten osuus matkustajista Matkustamisen helpottaminen Kokonaismatka-aika verrattuna henkilöautomatkaan Palvelun ajallinen saatavuus ARVIOINTIMENETELMÄ Kenttämittaus, liikenteen automaattinen mittaus Matkapäiväkirjat, haastattelut, kyselyt Matkapäiväkirjat, kenttämittaukset Tilastot Tilastot, kenttämittaukset Kenttämittaukset, matkapäiväkirjat Kenttämittaukset, haastattelut, kyselyt Kenttämittaukset, paikkatietojärjestelmän tiedot Aikataulukirjat, tilastot Kenttämittaukset, matkapäiväkirjat Kenttämittaukset, matkapäiväkirjat Kenttämittaukset Haastattelut, kyselyt Kenttämittaukset Kyselyt Etukäteisarvioinnissa saavutettavuutta voidaan arvioida esimerkiksi kohteesta tietyllä etäisyydellä olevien tai tietyn matkustusajan päässä olevien käyttäjämäärien avulla. Kulkumuotokohtaisia saavutettavuuksia voidaan arvioida palvelutarjonnan määrän ja jakaumien kautta sekä vertailemalla eri kulkumuotojen kokonaismatka-aikoja. Eri matkustajaryhmien matkamäärät ja matkustusosuudet kuvaavat heidän kannaltaan saavutettavuutta Aika ja täsmällisyys Taulukossa 5 tarkastellaan päävaikutuksen aika, täsmällisyys arviointia. 32

31 Taulukko 5. Päävaikutuksen Aika, täsmällisyys arviointi. INDIKAATTORI Matka-aika (keskihajonta ja keskiarvo) Kokonaismatka-aika ovelta ovelle Odotusaika (terminaali, pysäkki, liittymä, jne.) Häiriöiden vuoksi kulunut lisämatka/kuljetusaika Julkisen liikenteen poikkeamat aikatauluista Pistenopeus (keskiarvo ja -hajonta) Ruuhkasuorite (henkilökm, ajoneuvokm, tonnikm, henkilöh, tonnih) Liikennevirran tasaisuus (nopeusmuutosten määrä) Liikennevirran häiriöalttius (lyhyiden aikavälien tai TTC-arvojen osuus) kts. Onnettomuudet Väylän/liittymän välityskyky Ohitustarve Myöhästymisten määrä Sujuvuuden kokeminen Häiriöistä tiedottamisen onnistuminen Vaihtomahdollisuudet ja niistä tiedottaminen Maksimivaihtoaika Joukkoliikenteen aikataulujen saatavuus Joukkoliikenteen vuorotiheys Liikenteen estevaikutus ARVIOINTIMENETELMÄ Rekisteritunnusmenetelmä, kelluvan auton menetelmä, car following, ajattaminen instrumentoidulla autolla, ajo-/matkapäiväkirjat, ajopiirturikiekot, automaattinen mittaus Matkapäiväkirjat Kenttämittaus, matkapäiväkirjat Ajopiirturikiekot, ajo-/matkapäiväkirjat, haastattelut, kyselyt Kenttämittaus, matkapäiväkirjat, haastattelut, kyselyt Liikenteen automaattinen mittaus Ajo-/matkapäiväkirjat, ajopiirturikiekot, liikenteen automaattinen mittaus Car following, ajopiirturikiekot, ajattaminen instrumentoidulla autolla Liikenteen automaattinen mittaus Kenttämittaukset, liikenteen automaattinen mittaus Kenttämittaukset, liikenteen automaattinen mittaus Haastattelut, kyselyt, automaattinen mittaus Haastattelut, kyselyt Haastattelut, kyselyt Kenttämittaukset, haastattelut, kyselyt Kenttämittaukset, matkapäiväkirjat Kenttämittaukset, haastattelut, kyselyt Kenttämittaukset, haastattelut, kyselyt Haastattelut, kyselyt Pääindikaattorina on matka-aika sen eri osatekijöineen, joista käyttäjien kannalta kriittisimmät ovat yllättävät aikahävikit ja myöhästymiset häiriöiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi sekä odotusajat. Matka-aikojen mittaaminen on usein hankalaa ja resursseja vaativaa, joskin telemaattisten järjestelmien lisääntyminen ajoneuvoissa ja julkisessa liikenteessä antaa uusia mahdollisuuksia niiden mittaamiseen automaattisesti ilman merkittävää lisäpanostusta. 33