PALVELUTASON KÄSITTELY

Transkriptio

1 PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos

2 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä ja palvelutason käsittelystä jatkuvassa prosessissa. Tavoitteena on edistää palvelutason määrittelyn konkreettisuutta, kohdistuvuutta alueen omiin tarpeisiin ja käytettävyyttä alueen ulkoisen saavutettavuuden edistämisessä. Palvelutasokäsitettä on pohdittu mm. vastikään valmistuneissa Pohjanmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja Oulu Vaasa yhteysväliselvityksessä. Selvitysten kautta on saatu käytännön kokemusta kehittämistarpeista. Työssä palvelutasoa käsitellään strategisen tason työvälineenä. Lähtökohtana on tunnistaa, mitkä ovat palvelutason vaikuttavimmat osa-alueet, miten testataan palvelutasovalintojen hyväksyttävyys valtakunnallisen ohjauksen suhteen ja miten palvelutaso ohjaa tarkempia selvityksiä ja suunnittelua. Työssä muodostetaan menettelykuvaus (prosessi ja sisältökehikko), jolla palvelutasoa voidaan yhtenäisesti käsitellä strategisen tason työssä maakuntatasolla. Kuvauksen avulla tunnistetaan palvelutason todelliset käyttäjäryhmät TUNNISTAMINEN määritellään konkreettiset palvelutasotavoite ko. ryhmille MÄÄRITTELY määritellään palvelutason käyttökelpoiset ja ylläpidettävät mittarit YLLÄPITO

3 Strategian testauskehikko, esimerkkinä vientiteollisuus A) TODELLISET TEOLLISUUS Vientiteollisuus (esim. metsä, metalli) ja teollisuuden alihankinta Kauppamerenkulun satamat pavelevat ympärivuotisesti Asiointi pääkaupunkiseudulla onnistuu työpäivän aikana Asiointi Suomen lähialueilla (Skandinavia, Baltia, Venäjä) onnistuu 12 tunnin aikana Asiointi Suomen lähialueilla (Skandinavia, Baltia, Venäjä) onnistuu 12 tunnin aikana kilpailukykyiseen hintaan Tietoliikenneyhteyksien kattavuus on 100 % ja tehokas verkko on saatavilla toiminnallisissa solmupisteissä Kuljetuksille määritetyt aikaikkunat toimivat Yhteysvälin toimimattomuudesta johtuvaa kuljetushävikkiä ei ole Kauppamerenkulun satama ympärivuotisesti auki (kyllä/ei) Osuus tarkateltavan alueen väestöstä tavoitteen piirissä (%), RHR-aineisto ja etäisyys asemalle/kentälle linnuntietä Osuus tarkateltavan alueen väestöstä tavoitteen piirissä (%), RHR-aineisto ja etäisyys lentokentälle linnuntietä Hinta suhteessa vastaavien matkaketjujen hintaan Operaattorien palvelujen peittävyys 5 liikevaihdoltaan suurimman yrityksen tyytyväisyys kuljetusten aikaikkunoiden ennakoitavuuteen (1 heikko - 2 tyydyttävä - 3 hyvä - 4 kiitettävä) 5 liikevaihdoltaan suurimman yrityksen arvio yhteysvälin toimimattomuudesta johtuvasta kuljetushävikistä (%)

4 A) TODELLISET TUNNISTAMINEN: strategisella tasolla määritellään todelliset sateenvarjoryhmät, joiden palvelutason ollessa kunnossa, myös muut käyttäjäryhmät saavat riittävää palvelua. Esim. Vaasa-Oulu yhteysvälillä vientiteollisuus kuvasi koko elinkeinoelämän palvelutasotarpeita. Sateenvarjoryhmän alta on tarkemmalle tasolle siirryttäessä pystyttävä määrittelemään pienempiä ryhmiä kuten kauppa ja työmatkaliikenne. Käytäntö kohdistaa palvelutason käsittelyn alueen strategisesti tärkeimpiin toimijoihin, joka helpottaa kehittämistarpeiden perustelemista. Palvelutasokehikko on yhteinen kaikille toimijasektoreille alueella ja valtakunnallisesti. Ryhmittelyä ei kukaan voi tehdä yksin (MALPE). Suunta asiantuntijakohtaisesta menettelystä läpinäkyvään ja laajasti hyväksyttävään menettelyyn. Jatkotehtäviä Sateenvarjoajattelun testaaminen piloteissa Sateenvarjoryhmien yhteydenpidon ja yhteistyömuodon testaaminen piloteissa mikä on riittävästi, mutta ei liikaa? Miksi kyseinen käytäntö on hyvä? Mitä käytännöllä saavutetaan? Mitä käytäntö vaatii eri osapuolilta? Mitä käytäntö vaatii menetelmänä? Mikä lj-suunnittelussa muuttuu käytännön myötä?

5 A) TODELLISET MÄÄRITTELY: määriteltävä palvelutaso on yhteinen konkreettinen lupaus, jota seurataan käytännön tasolla. Sateenvarjoryhmille määritellään tiiviissä yhteistyössä oleelliset, konkreettiset palvelutasotavoitteet, jota voidaan jatkosuunnittelussa tarkentaa ja viedä eteenpäin yksittäisinä hankkeina. Palvelutasotavoitteissa otetaan huomioon sekä kysyntään vastaaminen että kysynnän ohjaaminen. Esimerkkejä palvelutasotavoitteista on esitetty testauskehikossa. Käytäntö kohdistaa palvelutason käsittelyn alueen strategisesti tärkeimpiin toimijoihin. Palvelutasokehikko on yhteinen kaikille toimijasektoreille alueella ja valtakunnallisesti. Ryhmittelyä ei kukaan voi tehdä yksin (MALPE). Jatkotehtäviä Kehikon palvelutasotavoitteiston tarkentaminen ja testaaminen käytännössä Palvelutasotavoitteiden roolin kirkastaminen, missä määrin tavoitteiden tulisi olla kysyntää ohjaavia? Palvelutasotavoitepankin muodostaminen, Best Practise valikoima Sanktioidaanko palvelutason alitukset? Miksi kyseinen käytäntö on hyvä? Mitä käytännöllä saavutetaan? Mitä käytäntö vaatii eri osapuolilta? Mitä käytäntö vaatii menetelmänä? Mikä lj-suunnittelussa muuttuu käytännön myötä?

6 A) TODELLISET YLLÄPITO: palvelutasotavoitteen seuranta toteutetaan konkreettisten mittareiden kautta todellisten ajallisten, laadullisten tai kustannusperusteisten tietolähteiden kautta. Toimiva tietolähde on kaikkien saatavilla tai kustannustehokkaasti kaikkien hankittavissa, lisäksi sitä ylläpidetään säännöllisesti. Mittarit ovat aikasarjakelpoisia. Esimerkkejä palvelutasomittareista on esitetty testauskehikossa. Prosessien kustannustehokkuus paranee Vaikutusten vertailtavuus paranee Läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys lisääntyvät kaikille osapuolille Poikkitieteellinen yhteistyö helpottuu Jatkotehtäviä Mittaristopankin muodostaminen, Best Practise valikoima Valtakunnallisen lähtötiedon määrittely ja täydentäminen Ehdotus tiedon dokumentoinnista ja avaamisesta oppivan prosessi edellyttämällä tavalla Miksi kyseinen käytäntö on hyvä? Mitä käytännöllä saavutetaan? Mitä käytäntö vaatii eri osapuolilta? Mitä käytäntö vaatii menetelmänä? Mikä lj-suunnittelussa muuttuu käytännön myötä?