Saaristomeren Sanomat. Magazine. helmikuu 2014

Transkriptio

1 Saaristomeren Sanomat Magazine helmikuu 2014

2 Julkaisija Toimituskunta Painopaikka Saaristomeren meripuolustusalue Päätoimittaja Timo Korpela Esikuntapäällikkö Toimituksen osoite Saaristomeren meripuolustusalue Kanslia PL 5, Turku Puh Seppo Järvinen Hanne Paalanen-Aalto Mari Niemi Saku Heinonen Nina Soini Taitto Aleksi Heinonen Juvenes Print Oy Painosmäärä 1500 kpl ISSN Saaristomeren Sanomat Magazine on Saaristomeren meripuolustusalueen yhteisö- ja sidosryhmälehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Kannen kuva: Puolustusvoimat/Nina Soini

3 Saaristomeren Sanomat - Magazine Komentajan kynästä...4 Esikuntapäällikön puheenvuoro Miinalaivue Miinalaivue - lähes valmis Rannikkolaivaston 4. Miinantorjuntalaivue MHC Katanpään ensimmäinen vuosi Kaksi kolmesta kotisatamassa Merivoimat osana Eurooppaa 2030 Deep Divex - merivoimien syväsukeltajat Italiassa 6. Ohjuslaivue Ohjuslaivue muutosten vuosi Rauma-luokan peruskorjaus loppusuoralla Miinalaiva vaihtoi kotisatamassa 6. Ohjuslaivue harjoittelee Turun rannikkopataljoona...28 Turun rannikkopataljoona - vihreän linjan kouluttaja AVPD Turun rannikkopataljoonan taisteluampumaharjoitus Syndalenissa Varusmieskoulutus pyörii Varusmiehenä Pansiossa Meripuolustusalue tarjoaa virka-apua Laivaston soittokunta...42 Tie Soittokunnan päälliköksi Uudistunut Laivaston soittokunta Kunto kasvaa soittaessa Vuoden 2013 tapahtumia...48 Merivoimien tulenkäytön harjoitus METU Laivaston Veteraanit...54 Varuskunnallisia toimijoita...56 Varuskuntaravintola Poiju Terveysasema palvelee Puolustushallinnon Rakennuslaitos

4 Puolustusvoimauudistus eten Rannikkolaivasto syntyy Vuosi 2013 oli Saaristomeren meripuolustusalueella muutoksen aikaa. Puolustusvoimauudistukseen liittyvät hallinnolliset päätökset meripuolustusalueiden lakkauttamisesta ja uusien joukkoosastojen, Rannikkolaivaston ja Rannikkoprikaatin, perustamisesta tehtiin kesällä Saaristomeren Sanomat Magazine Kuva: PV/Nina Soini

5 ee - Komentajan kynästä Puolustusvoimauudistukseen liittyen rannikkojoukkojen koulutus lakkaa Turussa ja rannikkojoukkokoulutus siirretään Kirkkonummen Upinniemeen perustettavaan Rannikkoprikaatiin. Laivastolliseksi joukko-osastoksi perustetaan Rannikkolaivasto. Käytännön suunnittelu on kohta loppusuoralla ja varsinainen uudistuksen toimeenpano voi alkaa. Liikkuva laivasto yhden komentajan alaisuuteen Vuonna 2015 kaikki merivoimien taistelu- ja apualukset ovat osa Rannikkolaivastoa, joka tulee toimimaan kahdesta eri tukikohdasta, Pansiosta ja Upinniemestä. Rannikkolaivaston esikunta sekä laivastoon kuuluvat 4. Miinantorjuntalaivue, 6. Pintatorjuntalaivue ja pääosat 8. Huoltolaivueesta tulevat sijaitsemaan Turun Pansiossa. Kirkkonummelle Upinniemeen sijoitetaan Rannikkolaivaston 7. Pintatorjuntalaivue ja osa 8. Huoltolaivueen aluksista. Tulevaisuudessa 4. Miinantorjuntalaivue keskittyy miinanetsintään, miinanraivaukseen ja laivaston sukeltajatoimintaan. 6. ja 7. Pintatorjuntalaivue vastaavat laivaston ohjustulenkäytön ja merimiinoitusvalmiuden ylläpidosta sekä osallistumisesta liikkuvaan merivalvontaan. 8. Huoltolaivue ottaa vastuun laivaston ja Turun varuskunnan huollosta, tukipalveluista ja merivoimien raskaista merikuljetuksista sekä öljyntorjuntavalmiudesta. Konkreettisia askeleita kohti uutta organisaatiota on jo otettu. Viime kesän ja syksyn aikana vastaanotettiin Raumaluokan ohjusveneitä peruskorjauksesta ja lokakuussa miinalaiva Hämeenmaan kotisatama siirtyi Suomenlahdelle Upinniemen tukikohtaan. Samaan aikaan uusien Katanpää-luokan miinantorjunta-aluksien sarjasta toinen, miinanetsijä Purunpää, otettiin vastaan Saaristomeren meripuolustusalueelle. Lisäksi Laivaston soittokunta siirtyi Merivoimien esikunnan alaisuuteen 2014 alusta. Henkilökunnan osalta on tehtävänmääräyksissä pyritty ennakoimaan uuden organisaation mukainen henkilöstötarve ja -kokoonpano. Esikunnan organisaatiota on muutettu vastaamaan tulevan laivaston esikunnan kokoonpanoa ja huollon osalta on aloitettu laajat materiaalitarkastukset ja varastoinnin uudelleenjärjestelyn suunnittelu osana uuden huoltolaivueen perustamista. Kesällä testattiin tulevan Rannikkolaivaston johtamista ja keskeisiä toimintoja merivoimien tulenkäytön harjoituksessa. Tulokset olivat rohkaisevia ja niiden pohjalta suunnittelua jatketaan. Tämän vuoden keskeisin näkyvä muutos operatiivisella alalla tulee olemaan Saaristomeren merivalvonnan keskittäminen Pansioon sekä Turun vartioston siirtäminen operatiivisen osaston alaisuuteen. Puolustusvoimauudistukseen liittyen puolustusvoimat luopuu Örön ja Reilan alueista ja asiaa valmistellaan parasta aikaa. Tuleva Rannikkolaivasto toimii vuoden 2015 jälkeen vain merellä ja Saaristomerelle jäävien saarikohteiden hallinnasta vastaavat merivoimien rannikkojoukot. Puolustusvoimauudistuksen toteutuminen vapauttaa resursseja varsinaiseen toimintaan. Uudistuksen jälkeen alusten meriharjoittelu voidaan palauttaa muutaman vuoden takaiselle kohtuulliselle tasolle. Tällä turvataan alushenkilöstön osaaminen. Myös kertausharjoitukset aloitetaan jälleen. Alusten tarvitsemat reserviläiset, laivaston maakuntayksiköt ja keskeiset tukiyksiköt ovat eturintamassa. Yhteistyössä eteenpäin Merimies ei voi tuijottaa vain taaksepäin perävanaa, sillä se voi viedä aluksen kiville. On katsottava eteenpäin, seurattava tuulen suuntaa ja voimakkuutta sekä saatava purjeet vetämään mahdollisimman hyvin, jotta alus saadaan kulkemaan hyvin ja turvallisesti eteenpäin. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen moni asia on tehtävä uudella tavalla. Tämä edellyttää meiltä kaikilta uutta ajattelua ja halua irtautua vanhasta. Puolustusvoimien hallinnollisia palveluja ja logistiikkaa keskitetään. Uudistuksessa perustettavat Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Puolustusvoimien palvelukeskus ottavat hoitaakseen osia nykyisten joukko-osastojen tehtävistä. Mitä ohuemmaksi, mutta toimivammaksi kykenemme rakentamaan uudessa Rannikkolaivastossa tehtävän hallinnollisen työn ja tukitoiminnot, sitä paremmin kykenemme keskittymään ja panostamaan ydintehtäviimme - laivastollisen suoristuskyvyn rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttöön. Muutos on aina henkilöstölle voimanponnistus. Tämän vuoksi työskentelyolosuhteisiin, töiden järjestelyyn ja työtovereiden jaksamiseen sekä työtovereiden väliseen yhteistyöhön on panostettava joka päivä. Tässä esimiehillä on tärkeä tehtävä ylläpitää positiivista ilmapiiriä, jakaa työtaakkaa sekä huolehtia alaisistaan. Sotien aikana syntynyt kaveria ei jätetä -asevelihenki kelpaa edelleen ohjenuoraksi moneen muutoksen keskellä olevaan suomalaiseen työpaikkaan. Me kaikki työntekijät voimme nyt ottaa mallia tuosta asenteesta ja huolehtia jokainen osaltamme työpaikan hyvinvoinnista. Pansiolla tulee olemaan vahva rooli Rannikkolaivaston tukikohtana tulevaisuudessa. Tänä vuonna on aihetta juhlaan, sillä tukikohdan perustamisesta tulee kuluneeksi 75 vuotta. Tulemme lokakuussa juhlistamaan Pansion tukikohdan perustamista asiaankuuluvalla tavalla. Kiitän koko meripuolustusalueen henkilöstöä ja asevelvollisia hyvin tehdystä työstä vuonna 2013 ja toivotan voimia muutoksessa koko henkilökunnalle perheineen. Yhteistoimintakumppaneillemme toivotan hyvää alkanutta vuotta. Kommodori Timo Hirvonen Saaristomeren meripuolustusalueen komentaja 5

6 Muutoksen tiellä Merivoimauudistus hallitsee koko henkilökunnan arkea Saaristomeren meripuolustusalueella. Olemme muuttumassa aluevastuullisesta meripuolustusalueesta puolustusvoimien ainoaksi laivastolliseksi toimijaksi. Meillä säilyy vastuu Pansion sotilasalueesta ja Turun varuskunnallisista palveluista, mutta alueista sekä vastuista sen ulkopuolella luovumme. Kuva: PV/Aleksi Heinonen 6 Saaristomeren Sanomat Magazine

7 Esikuntapäällikön puheenvuoro Puolustusvoimien toimintaa, tehtäviä ja tavoitteita määritellään hallintonormeissa. Ne kertovat puolustusvoimauudistuksen tulevan hallintorakenteen ja hallintoyksiköiden yleiset tehtävät. Muutoksen ja sitä kautta muuttuvien prosessien (uusi toimintatapa) ymmärtämistä auttaa viime vuonna julkaistu Puolustusvoimien toimintakäsikirja. Edellä mainituissa asiakirjoissa ja vuotuisissa toimintasuunnitelmissa määräytyy, mitä meiltä odotetaan ja miten toimintamme linkittyy niin ylempään johtoportaaseen kuin muiden toimijoiden omistamiin prosesseihin. Toimintakäsikirjassa on kuvattu toimintatavat ja prosessit eli se, miten on suunniteltu, että puolustusvoimissa tulevaisuudessa toimitaan. Puolustusvoimien toimintakäsikirja ei kaikilta osin ulotu hallintoyksikkötasalle. Sen vuoksi tavoitteenamme tämän vuoden aikana on määritellä ja koota yhteen joukko-osaston omat prosessit ja tehtävät, jotta löydämme jokaiselle ihmiselle ne tehtävät ja lopputuotteet, jotka ovat Rannikkolaivaston toiminnan kannalta välttämättömiä ja oleellisia. Ymmärryksen avuksi laadimme oman Rannikkolaivaston toimintakäsikirjan. Kesällä 2012 annettiin päätös Rannikkolaivaston tehtäväkokoonpanosta. Puolustusvoimauudistuksen ratkaisumalli sisälsi henkilöstöresurssit ja lähtökohdat merivoimien kehittämiselle. Jatkossa meitä on vähemmän tekemässä hallintoyksiköille kuuluvia tehtäviä. Jotta toiminta lähtisi käyntiin vuoden 2015 alussa mahdollisimman joustavasti ja kivuttomasti, on asioita valmisteltava ennakolta. Vuonna 2013 uudistusta suunniteltiin ja tänä vuonna toimeenpannaan muutos: suunnitelmia tarkennetaan, meripuolustusalueen työjärjestystä päivitetään vuoden alusta, Rannikkolaivaston työjärjestyksen luonnosta täydennetään syksyyn mennessä ja Rannikkolaivaston mahdollisesti muuttuvia tehtävänkuvauksia tarkistetaan sekä Rannikkolaivaston normeja laaditaan allekirjoituskuntoon. Kevään aikana käydään henkilöstön kanssa henkilökohtaiset yt-neuvottelut. Neuvottelujen jälkeen henkilöstöä määrätään uusiin tehtäviin. Valitettavasti se tarkoittaa, että muutamia henkilöitä joudutaan myös irtisanomaan. Lisäksi tehdään erilaisia toimenpiteitä tietojärjestelmissä ja toteutetaan muut käsketyt tehtävät. Tätä varten henkilöstön osaamista pyritään parantamaan kehityskeskusteluissa sovitulla tavalla. Turun vartiosto siirtyi operatiivisen osaston johtoon lukien, mikä tukee hallittua toimintatavan muutosta Rannikkolaivaston turvallisuustoiminnassa. Vartiostoa johdetaan ja toimintaa ohjaa yksi esimies. Tietotekniikkakeskus siirto Merivoimien esikunnan johtoon edellyttää vuoden 2014 aikana vahvaa osallistumista suunnitteluun ja merkittäviä materiaalihallinnollisia toimia. Merkittävänä haasteena on Saaristomeren meripuolustusalueen kaiken hallussa olevan materiaalin laskenta esikunnan ohjauksessa. Käyttökelvoton materiaali hylätään, tarpeeton lähetetään uudelle käyttäjälle, tarvittava materiaali jää käyttöön ja varastoidaan. Lopulta kaikki siirretään massasiirtona Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen omistukseen. Käyttäjän vastuu materiaalista ei kuitenkaan tulevaisuudessa muutu. Muutama haastava yksityiskohta on syytä tässä tuoda esille. Puolustusvoimien SAP-järjestelmän käytössä siirrymme laajemmin itsepalveluun ja esikunnassa ei ole lähitukea tarjolla niin kuin tähän asti. Jokaisen työntekijän, niin esimiesten kuin alaisten, on tunnistettava oma osaamistarpeensa ja mahdolliset vajeet niissä. Siirrymme hallitusti laajemmin työaika-asioissa itsepalveluun, jokaisen materiaalivastuullisen on aidosti ymmärrettävä toimensa vaikutus ja esimerkiksi varusmiesten tietojen ylläpito SAP:ssa on osattava paremmin. Vuoden 2015 alusta on jokaisen virkamiehen itse osattava laatia virkamatkaesitykset ja laskut, syöttää kulukuitit järjestelmiin ja tilata esimerkiksi hotellit ja matkat itse. Siirrymme tässä toimintamalliin, jotka eri tietojärjestelmät mahdollistavat. Tähän ei ole lähitukea Rannikkolaivastossa vaan tuki hoidetaan etänä. Toki esimiesten pitää tässäkin huolehtia alaisistaan ja olla avuksi joukko-osastossa. Osaaminen on varmistettava myös jatkossa. On tunnistettava kriittiset tekijät, joissa epäonnistuminen saattaa vaarantaa uuden organisaation käynnistymisen. Tätä työtä on jo tehty ja se näyttäytyy alkaneen vuoden toimintakäskyssä ja esikunnan johdolla tapahtuvassa koulutustarjonnassa. Jokaisen henkilökunnasta on asetettava itselleen kysymys, onko osaamiseni kohdallaan? Selviänkö ilman tukea ja ohjausta? Tämän analyysin jälkeen on haettava mahdollisesti lisäkoulutusta tehtäviin. Palvelutaso tulee laskemaan. Edellä kuvattu lähituen puuttuminen omasta hallintoyksiköstä on osa palvelutason laskua. Rannikkolaivaston varastojärjestelyt muuttuvat. Usealla varastolla on yksi varastonhoitaja, jolloin aukioloajat muuttuvat. Tarvitsijoiden, niin oman väen kuin muiden varuskunnassa, on hyväksyttävä tämä tosiasia ja annettava vähentyneelle varastohenkilöstölle työrauha ja pitäydyttävä luodussa palvelumallissa. On kyettävä ennakoimaan, ettei pikatilanteita synny. Puolustusvoimauudistuksen moninaisten tehtävien ohessa jatkuvat valmiuteen, suunnitteluun ja harjoitustoimintaan liittyvät tehtävät. Vuoden 2014 aikana laaditaan Rannikkolaivaston operatiivinen suunnitelma, kehitetään harjoitusjärjestelmää uuden kokoonpanon mukaiseksi ja yksittäisenä suurena ponnistuksena elo-syyskuun aikana osallistutaan monikansallisen Northern Coasts -harjoitukseen ja sen valmisteluun. On katsottava rakentavasti ja rohkeasti eteenpäin! Komentaja Timo Korpela Saaristomeren meripuolustusalueen esikuntapäällikkö PvSAP on Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla integroidaan samaan järjestelmään eri puolustushaaroja ja toimialoja palvelevia osioita. 7

8 4. Miinalaivue Lähes valmis Rannikkolaivaston 4. Miinantorjuntalaivue Puolustusvoimauudistuksen mukana 4. Miinalaivueen nimi muuttuu 4. Miinantorjuntalaivueeksi (4MITOLV). Uusi yksikkö on jo lähes valmis ja uudessa kokoonpanossa, vain yksi alus puuttuu. Vuosi 2013 oli 4. Miinalaivueelle työntäyteinen. Vuonna 2012 käyttöönotetun MHC Katanpään (Mine Hunter Coastal) käyttöönottoa ja testausta jatkettiin. Syksyllä lokakuun alussa Katanpään sisaralus MHC Purunpää saapui Pansion kotisatamaan. Purunpään saapuminen oli laivueessa odotettu, sillä se mahdollisti sen, että koko laivueen henkilökunta saatiin merelle laivapalvelukseen siihen tehtävään, mitä varten miinalaivue on olemassa. Laivueen komentaja, komentaja Rami Keinänen on tyytyväinen täystyöllisyyteen vaikka MHC Vahterpään henkilökunta on vielä jaettuna kahdelle muulle Katanpää-luokan sisaralukselle. Kolmatta ja viimeistä Katanpää-luokan alusta, MHC Vahterpäätä, odotellaan Suomeen tämän vuoden aikana. Vuosi 2013 oli MHC Katanpään ensimmäinen täysi käyttövuosi ja sen aikana aloitettiin osallistuminen varsinaiseen operatiiviseen toimintaan. Keväällä jatkettiin edellisenä vuonna alkaneita testauksia ja Katanpää oli mukana muun muassa merivoimien vuoden tärkeimmässä harjoituksessa METU-13:sta (Merivoimien tulenkäytön harjoitus). Harjoituksessa toteutettiin taisteluval- 8 Saaristomeren Sanomat Magazine

9 miustarkastukset ja harjoiteltiin lukuisia etsintäoperaatioita siirrettävällä AUVkalustolla. MHC Purunpään sopimuksen mukaiset testit aloitettiin syksyllä ja viime vuoden tärkeimpiä testejä uudelle alukselle olivat shokkikokeet, herätemittaukset ja testiammunnat. Katanpäälle sen sijaan toteutettiin mittavampi koesarja viime vuoden aikana. Sisaralukset tulevat pääsemään hieman helpommalla testauksien suhteen. - Onnistumisen kokemuksia on ollut monenlaisia. Toteutuneet testit ja niissä saadut hyvät tulokset olleet suuria ilonaiheita laivueelle, joista vähäisin ei ole ollut järjestelmän odotettua parempi suorituskyky. Meripäivät on käytetty pääasiassa testaustoimintaan, mutta jonkin verran on ollut mahdollisuus myös omaehtoiseen harjoitteluun. Merellä olo on osoittanut laivueelle, että Katanpää-luokan alukset ovat erinomainen ja toimiva työkalu, ynnää laivueen komentaja Rami Keinänen Katanpää-luokan käyttöönottoa yhteen. MHC Purunpään tulon viivästyminen yli kesän oli laivueelle aluksi pieni pettymys, mutta siitäkin yritettiin ottaa kaikki hyödyt irti muun muassa tehostamalla siirrettävien järjestelmien testausta ja koulutusta. Henkilökuntaa kierrätettiin niin, että ensimmäisen aluksen mukana tullut osaaminen ja kokemukset siirtyivät myös Purunpään ja Vahterpään miehistölle. Vaikka vuoden kokemukset ovat olleet laivueelle positiivisia, ei laivue ole lastentaudeilta välttynyt ja haasteita riittää myös tulevaisuudessa. Rutiinin omainen osaaminen, esimerkiksi eri kalustojen operointia vaativat laskut ja nostot mukaan lukien, puuttuu ja niitä ei ole vielä päästy Keinäsen mukaan harjoittelemaan riittävästi. Talvikaudella miinalaivueen toiminnan painopiste oli henkilöstön koulutuksessa, pitäen sisällään muun muassa tyyppikurssin, taisteluohjeen laadintaseminaarin ja osallistumisen johtoportaalla Dynamic Move -johtamisharjoitukseen. Tämä vuosi tuo laivueelle vielä MHC Vahterpään, mutta muuten laivue alkaa olla jo Puolustusvoimauudistuksen mukana tuomassa uudessa organisaatiossa. Laivueen uusi nimi kuvaa paremmin sitä, mikä laivueen jo tämän hetkinen päätehtävä on: miinanetsintä ja sen tuhoaminen. 4. Miinalaivueesta syntyy vuonna 2015 kuvaavasti 4. Miinatorjuntalaivue, kun itse miinoittaminen on siirretty 6. Ohjuslaivueelle. Laivue seisoo siis uudessa asennossa, vain nimi muuttuu. Hanne Paalanen-Aalto Kolme kevyttä 4. Miinalaivueen komentaja, komentaja Rami Keinänen Mikä on lempipaikkasi Katanpää-luokan aluksella? Ehdottomasti upea ohjaamo, mistä avautuu hieno merinäköala. Miinalaiva Katanpäällä on italialainen espressokeitin. Kumpi, suodatinkahvi vai espresso? Vanhan liiton miehenä perinteinen suodatinkahvi. Kumpi on mielekkäämpää: kiinnittäminen Pansion sotasatamaan vai irrottaminen sieltä? Molempi parempi. Irrottaminen merkitsee sitä, että pääsee merelle, mikä on meriupseerin toinen koti. Kiinnittäminen taas sitä, että pääsee ansaitulle levolle varsinaiseen kotiin läheisten luo. 4. Miinalaivue 9 Kuva: PV/Nina Soini Kuva: PV/Joni Lankila

10 MHC Katanpään ensimmäinen vuosi Hikeä, väsymystä ja onnistumisen elämyksiä Miinantorjunta-alus Katanpää luovutettiin 4. Miinalaivueelle vuoden 2012 kesäkuussa ja loppuvuosi meni alusta vastaanottaessa, vastaanottoon liittyviä testejä tehdessä ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä turvalliselle tasolle. MHC Katanpään ensimmäinen kokonainen toimintavuosi 2013 ollut luonteeltaan enemmän osaamisen kehittämiseen painottuva vaikka vastaanottotestejä jääkokeilla vielä suoritettiin. Vuosi alkoi reippaasti tammikuussa jääkokeille, missä aluksen jäissäkulkukykyä mitattiin niin itsenäisesti kuin avustettuna. Kokemus oli suurelle osalle miehistöä ainutlaatuinen. Osalla henkilöstöä on aiempaa kokemusta talvimerenkulusta jäissäkulkukelpoisilta taistelualuksilta. Askelmerkit kohdilleen Jääkokeiden jälkeen alkoi kiivas koulutusjakso aina huhtikuulle merikelpoisuuskatsastukseen asti. Koulutusjaksolla oli toimitukseen liittyvää laitetoimittajien antamaa koulutusta ja omin voimin vedettyä koulutusta. Omana koulutuksena toteutettiin muun muassa ensimmäinen alusluokan tyyppikurssi. Ensimmäisen tyyppikurssin teemana oli tiedon tasaaminen. Aluksen Italiassa tapahtuneeseen rakennusvalvontaan ja merikokeisiin osallistui vain osa henkilöstöstä. Tälle henkilöstölle olikin kerääntynyt huomattava määrä hiljaista tietoa, joka kurssilla pyrittiin jalkauttamaan muulle henkilöstölle. Tyyppikurssi oli jaettu useampaan jaksoon ja henkilöstö useaan opetusryhmään. Näin henkilöstö sai omaan tehtävään liittyvää räätälöityä koulutusta ja kaikille yhteistä koulutusta. Varsinainen purjehduskausi aloitettiin perinteisesti merikelpoisuuskatsastuksilla, tykistöjärjestelmän suuntauksilla ja herätemittauksilla. Näillä varmistettiin, että uuteen kauteen lähdettäessä on askelmerkit kohdallaan. Telakointijaksolla tehtiin vuosittaisia aluksen toimintakykyä ylläpitäviä huoltotöitä ja vastaanottokokeisiin liittyviä valmisteluja. Kevään huipennus oli Örön alueella toteutettu shokkikoe, missä todennettiin aluksen ja sen järjestelmien vaatimustenmukaisuus vedenalaista räjähdystä vastaan. Koeohjelma oli merivoimien taistelualuksille ennen näkemättömän laaja ja henkilöstölle uusi elämys. Aluksen henkilöstö oli koko koeohjelman aluksessa ja ennen kokeiden alkua olikin pientä jännitystä aistittavissa. Kokeen lopputuloksista ehkä merkittävimpänä voidaankin todeta henkilöstön luottamuksen alukseen kasvaneen melkoisesti. Shokkikokeiden jälkeen alus telakoitiin uudestaan testijärjestelyjen purkua ja analysointia varten. Telakoinnin jälkeen oli edessä lyhyt retki itäiselle Suomenlahdelle merivoimien vuosipäivän merkeissä. Kotka, joka on MHC Vahterpään kummikaupunki, toimi vuosipäivän isäntäkaupunkina tarjoten hyvät puitteet vuosijuhlalle. Osaamisen huipulle Lyhyen lomajakson päätteeksi elokuussa alkavan syksyn valmiusjakson tavoitteet olivatkin aiempaa enemmän osaamisen kehittämisessä. Toki matkaan mahtui vielä muutama vastaanottoon liittyvä merikoekin, mutta painopiste luotiin osaamisen kehittämiseen. Katanpäällä on ollut sisaraluksia odotellessa ollut poikkeuksellisen hyvä henkilöstötilanne. Lähes kaikki valmiusviikot on voitu ajaa koulutusvahvuudella, mikä tarkoittaa oman henkilöstön lisäksi 6-10 henkeä Purunpään ja Vahterpään henkilöstöstä. Purunpään saavuttua tilanne vähän muuttui, Vahterpään henkilöstö jaettiin molemmille aluksille ja painopisteisesti henkilöstön kokoonpanoa ja vahvuutta vielä tarkennettiin alusten ohjelman mukaan. Esimerkiksi toisen aluksen ampuessa vahvennettiin ampuvan aluksen taisteluvälinehenkilöstöä. Tällä varmistettiin suunnitellun ohjelman läpivientiä ja käytettiin hyväksi oppimistilaisuuksia henkilöstölle. 10 Saaristomeren Sanomat Magazine

11 Kuva: Jani Engberg 4. Miinalaivue 11

12 Syksyn ohjelmaan mahtui vastaanottotesteistä myrskykokeiden osia ja ammunnat. Myrskykokeissa todennettiin aluksen miinanetsintäjärjestelmien vaatimustenmukaisuutta vaativissa keliolosuhteissa. Ammunnoissa luonnollisesti pyrittiin todentamaan aluksen omasuojajärjestelmän toimivuutta. Kaiken kaikkiaan hyvin monipuolinen ja laaja vastaanottotestiohjelma on ollut opettavainen. Testiohjelman varjolla on henkilöstölle kertynyt osaamista ja elämyksiä, joita tulevat käyttäjäsukupolvet eivät luultavasti saa. Testiohjelma on pakottanut etsimään rajoja ja kunnioittamaan niitä. Aluksen etsintäjärjestelmälle on asetettu selkeät vaatimukset merenkäynnistä. Nämä rajat tuntuivat alkuun hyvinkin kovilta, mutta kokemus on osoittanut käytön olevan turvallista, kunhan osaaminen ja ohjeistus ovat ajan tasalla. Merikokeet on ollut hyvä kuntopuntari esimerkiksi keskeisille toiminnoille laadituille toimenpidekorteille. Toimenpidekortit on aikanaan laadittu työryhmätyönä aiemman elämänkokemuksen ja laitetoimittajien antaman koulutuksen pohjalta. Viimeisen vuoden aikana korteista on saatu hiottua pahimmat valuviat pois: osaaminen on karttunut, viestintä tehostunut ja henkilöstö hitsautunut yhteen. Se, mikä viime syksynä näytti melkein mahdottomalta, on tänä syksynä ollut vahdin puitteissa tapahtuvaa rutiinitoimintaa. Mission capable Syksyn huipentumana toteutettiin 4. Miinalaivueessa taisteluvalmiustarkastus. Taisteluvalmiustarkastuksista on monella varsinkin vanhemman sukupolven merisotilaalla varmaan mielikuvia eikä aina niin positiivisia. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja tämän päivän taisteluvalmistarkastukset ovat varsin oivallisia osaamisen ja valmiuden mittareita. Katanpää-luokan osalta erityisesti lähitulevaisuudessa oleva Nato-evaluointi toimii johtotähtenä ja jokainen taisteluvalmiustarkastus on yksi virstanpylväs matkalla kohti operatiivista käyttöönottoa ja luokituksessa arvosanaa Mission capable. Olen aluksen päällikkönä päivittäin saanut hämmästyä henkilöstöni osaamisesta, jaksamisesta kuin yhteishengestäkin. Osaamista on mitattu esimerkiksi yllättäen ja pyytämällä keskellä yötä alkaneesta avustustehtävästä, missä hinasimme ohjauskyvyttömäksi vikaantuneen ruoppausproomun ja hinaajan turvallisille vesille Upinniemen edustalla kovassa syyskelissä. Hinausta ei oltu ehditty harjoitella juurikaan, mutta nopeasti ja turvallisesti hinattavat saatiin autettua ahdingosta. Osan henkilöstöstä jaksamista on mitattu useilla pitkäkestoisilla etsintätehtävillä ja osan mittavilla huolto- ja korjaustöillä. Tässä jaksamisessa on ajoittain koeteltu hyvän maun rajoja, mutta poikkipuoleisia sanoja ei ole kuulunut. Yhteishengen mittareina toimivat niin virallinen työilmapiirikysely kuin päivittäinen tunnelman seuraaminen. Yhdessä tekeminen ja me-henki on yksikkömme vahvuus ja voimavara. Osaaminen kehittyy hiljalleen perässä, mutta tällä asenteella se nousee nopeasti hyvälle tasolle. Katanpään motto on: Quarite et invenientes - etsikää, niin te löydätte. Tämä kuvastaa hyvin henkeä, jolla uusi aselaji on merivoimiin ja 4. Miinalaivueeseen vastaan. Miinanetsintä tässä muodossa on uutta merivoimissa, joten mitään ohjeistusta ja toimintamalleja ei ollut olemassa. Alukselle luotiin toimintatapamallit ja perusasiakirjat taisteluohje mukaan lukien ennen aluksen saapumista maahan. Katanpää-luokka on alusta alkaen suunniteltu täysin Nato-yhteensopivaksi järjestelmien ja varustelun osalta. Luonnollista oli suunnitella myös toimintatapamallit niin ikään yhteensopiviksi. Tämän kauden aikana toimintatapamalleja ja perusasiakirjoja on aktiivisesti testattu ja kokemuksien perusteella päivitetty. Näiden osalta ollaan jo niin hyvällä mallilla, että välillä jopa on helppo unohtaa Katanpään olevan sarjansa ensimmäinen alus, jolla on ajettu vasta reilu vuosi. Tästä on hyvä jatkaa. Komentajakapteeni Heikki Vierelä 12 Saaristomeren Sanomat Magazine

13 Kuva: PV/Joni Lankila 4. Miinalaivue 13

14 Kaksi kolmesta kotisatamassa MHC Purunpää saapui Suomeen ja luovutettiin Saaristomeren meripuolustusalueelle syys- ja lokakuun vaihteessa. Toiminta laivalla aloitettiin aluksen päällikön, kapteeniluutnantti Sampo Nesteen johdolla. Odotus palkittiin Syyskuun lopussa telakkatuvan väki näki kirkkaan valon tunnelin päässä. MHC Purunpää laskettiin MV Happy Dynamicin kannelta veteen Turun satamassa. Vihdoinkin oma alus saapui Suomeen ja kaikin puolin hyvässä kunnossa. Purunpään henkilöstö on saanut tutustua alusluokkaan ennalta. Alukselle sijoitettu henkilöstö on osallistunut Katanpään ja Purunpään merikokeisiin jo Välimerellä. Silti oman aluksen saapuminen konkretisoi odottamisen tuskan päättymisen. Upouuden aluksen varustelu vaati muun muassa visiittejä varusvarastolle aina petivaatteiden hakemisesta alkaen: - Aloitimme heti aluksen varustelun ja tavaroiden inventoinnin sekä katsastusvalmistelut, kertoo kapteeniluutnantti Neste. 14 Saaristomeren Sanomat Magazine

15 Kaikki toiminta on tähdännyt siihen, että on turvallista lähteä merelle, hän kiteyttää. Henkilöstön on tietenkin tunnettava aluksensa ja tiedettävä mitä missäkin on. Purunpään miehistöllä on sikäli hyvä tilanne, että meillä on jo Katanpäältä saatua kokemusta aluksesta. Sisaralus Purunpää oli Suomeen saapuessaan samassa Turn-Key Solution -valmiusasteessa kuin Katanpääkin. Purunpäälle ei tehty rakennusvaiheessa Katanpään kayttökokemusten valossa merkittäviä muutoksia. Käytännössä Purunpää ei eroa mitenkään Katanpäästä ja se on tarkoituksellinen tavoitetila. Ainoastaan aluksen kylkinumero erottaa sisaret toisistaan. Sopimus italialaisen Intermarinen telakan kanssa toimii siten, että mikäli suorituskykyvaatimuksiin liittyvissä asioissa löytyy epäkohtia takuuaikana, korjataan nämä kaikille kolmelle alukselle. Aluksen kuljetus Suomeen tapahtui saman varustamon toimesta kuin sisaraluksensakin. Tämä helpotti aluksen vastaanoton suunnittelua merkittävästi. 700 tonnia painavan aluksen nosto, kuljetus ja lasku ovat aina haasteellisia ja maailmassa on vain muutamia kuljetusvarustamoja, jotka siihen kykenevät. Aluksen käyttöönotto haasteellisissa olosuhteissa MHC Purunpään sopimuksen mukaiset merikokeet toteutettiin syksyllä Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Niiden laajuus oli hieman suppeampi kuin Katanpäällä. Lokakuun puolivälissä Purunpää lähti merikelpoisuuskatsastukseen tähtäävälle ensiajolle. Loppuvuoden aikana ajettiin reilu neljäkymmentä meripäivää kahden ja puolen kuukauden aikana. Tänä aikana toteutettiin sopimuksen mukaiset EDD-testit eli herätemittaukset ja ammunnat, kaikkien sensoreiden testaukset ja lukuisia hälytysharjoituksia. Lisäksi koeajoilla toteutettiin vauriontorjuntaharjoituksia ja testattiin aluksen muita toimintoja, kuten ohjaustapoja, hätäpysäytyksiä, magneettikompassin kompensointia ja lokin kalibrointia. Meripäivien ajoittuminen loppuvuodelle toi mukanaan haasteelliset olosuhteet sillä valtaosa päivistä ajettiin kohtalaisissa, paikoin jopa vaativissa keleissä. Henkilöstö osoitti osaamisen tason olevan korkealla ja tehtävät pystyttiin toteuttamaan vaativammissakin syyskeleissä. Saatujen kokemusten perusteella jatkamme luottavaisin mielin suorituskyvyn rakentamista alkaneella purjehduskaudella, toteaa kapteeniluutnantti Neste. - Tarkoituksena on päästä käyttämään aluksen sensoreita maksimaalisesti. Sitä kautta myös henkilöstön osaaminen kasvaa tehokkaimmin, hän lisää. Vuosi 2014 Aluksen teknisen testaamisen lisäksi toiminnassa otetaan korostetummin huomioon myös taktinen ajattelu. Menestyäkseen taistelussa miinantorjuntaaluksella tulee olla taistelun periaatteet kunnossa ja harjoiteltuna. Tässä onnistuminen punnitaan keväällä ja syksyllä toteutettavissa NATO OCC E&F-ohjelman (Operational Capability Concept, Evaluation and Feedback) mukaisissa ensimmäisen tason evaluoinneissa. Evaluoinnin tiivistä aikataulua on mahdoton toteuttaa ilman ammattitaitoista, motivoitunutta ja sitoutunutta henkilöstöä. Alusluokan kolmas sisar - MHC Vahterpää MHC Vahterpää on tällä hetkellä satamakoevaiheessa La Speziassa, Italiassa ja seuraavaksi alus suuntaa merelle kokeisiin. Vahterpäätä odotetaan tämänhetkisen arvion mukaan Suomeen kesällä Mari Niemi Kuva: PV/Nina Soini 4. Miinalaivue 15

16 Merivoimat osana Eurooppa Nuorten upseereiden Eurooppa-seminaari järjestettiin tänä vuonna Belgian Bruggessa Seminaariin osallistuivat Suomesta kapteeniluutnantti Kristiina Baumgardner Suomenlahden meripuolustusalueelta ja luutnantti Perttu Kuosmanen Saaristomeren meripuolustusalueelta. Mitä ovat CHENS ja ESYO? CHENS (The Chiefs of European Navies) on epävirallinen, itsenäinen ja ei poliittinen foorumi. Jäseniä ovat merivoimien komentajat Euroopan maista, jotka ovat NATO:n (North Atlantic Treaty Organisation) tai Euroopan Unionin jäsenvaltioita. CHENS pyrkii edistämään yhteisymmärrystä merivoimien välillä, vastaamaan yleisiin ja keskinäisiin kysymyksiin sekä lisäämään tietoisuutta merellisen tilanteen osalta. ESYO (European Seminar for Young Officers) on vuodesta 1999 järjestetty viikon mittainen seminaari, jossa CHENS:n jäsenvaltioiden nuoret upseerit tapaavat. Seminaarin tarkoituksena on keskustella ajankohtaisesta aiheesta ja samalla luoda keskinäistä ymmärrystä yksittäisten osallistujien keskuudessa. Tämän vuoden aiheena oli Euroopan merivoimat Miksi tarvitsemme yhteistyötä ja mitä se edellyttää? EU:n ja Naton jäsenmaat ovat tehneet yhteistyötä sotilaallisten suorituskykyjen ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja käyttämiseksi jo pitkään. Yhteistyön tiivistämistä on eurooppalaisten pyrkimykset kantaa lisää vastuuta omasta turvallisuudesta ja talouskriisistä. Nämä seikat ovat olleet osaltaan nostamassa yhteistyötä tekniseltä tasolta myös poliittiselle tasolle. EU:ssa yhteistyötä kutsutaan nimellä Pooling and Sharing (P&S) ja Natossa älykkääksi puolustukseksi Smart Defence. Maailmanlaajuinen talouskriisi ja sotamateriaalin hinnan nousu ohjaavat merivoimien toimintoja suuntaan, jossa yhteistoiminnan merkitys korostuu. Merivoimien laskeva budjetti suhteessa materiaalin hintaan ja tulevaisuudessa rahoitusten leikkaaminen johtavat tilanteeseen, jossa kaikkien valtioiden merivoimat eivät enää kykene suorittamaan niille käskettyjä tehtäviä riittävän tehokkaasti. Toimivan yhteistyön taustalla ovat yhteinen päämäärä, politiikka ja luottamus osapuolten välillä. Admiral BENELUX, ABNL Alankomaiden ja Belgian merivoimien välinen yhteistoiminta on toimiva esimerkki yhteistyöstä. Valtioilla on kaksi yhteistä alusluokkaa, Tripartite-luokan miinantorjunta-alukset ja Karel Doorman -luokan fregatit. Alankomaat vastaavat fregattien ja Belgia vastaavasti miinantorjunta-alusten huollosta sekä henkilöstön koulutuksesta. Fregattien huollon keskittämiseksi on luotu CPS-varaosajärjestelmä (Common Pool of Spares), mikä nopeuttaa alusluokan varaosien hankintaa osana huoltoa. Yhteisen varaosajärjestelmän avulla saavutetaan säästöjä. CPS:n piiriin kuuluvat lisäksi Chile ja Portugali, joilla on saman alusluokan aluksia. Alankomaiden ja Belgian välinen erikoistuminen tiettyyn alusluokkaan edellyttää luottamusta yhteistoiminta osapuolten välillä. Belgian osallistuessa operaatioon, josta Alankomaat jättäytyvät aluksilla pois, pitää Belgialaisten kuitenkin pystyä luottamaan Alankomaiden huoltokykyyn ja varaosatoimituksiin. Henkilöstövaihto maiden välillä on kasvussa. Belgialaisia työskentelee Alankomaiden aluksilla ja esikunnissa sekä päinvastoin. Aluksilla henkilöstövaihto ei kuitenkaan vielä ole mahdollista I-upseerin ja päällikön tehtävien osalta. Henkilöstön kouluttamisen ja kaluston yhteisen huollon lisäksi Alankomaat ja Belgia harjoittelevat ja toteuttavat yhteisiä operaatioita. Työryhmämme näkemys Euroopan merivoimista 2030 Täysin integroidut Euroopan merivoimat edellyttäisivät yleiseurooppalaista yhteisymmärrystä ja politiikkaa sekä integraatiota merivoimien asiantuntemuksen, varojen ja osaamisen kesken. Tavoitteena on tuottaa palveluita, jotka asiakas (euroopan kansalainen) kokee rahan arvoisiksi ja realistisiksi. Palveluiden tulee kohdata niin kansalliset kuin Euroopan laajuiset vaatimukset. Näin kykenemme perustelemaan merivoimien merkityksen yhteiskunnassa, joka ei enää hyväksy huonoa varainhoitoa. Toimiakseen tämä vaatisi valtavaa muutosta siinä, miten kansalaiset kokevat eurooppalaisuuden. Asenteiden ja katsontakannan tulisi muuttua kansallisesta yleiseurooppalaiseksi. Siinä missä yksilö nykyään näkee Irlannin merirajan, tulisi hänen tulevaisuudessa nähdä koko Euroopan meriraja. Alueellinen yhteistoiminta vs. Euroopan merivoimat Työryhmämme ei kokenut täysin integroituja Euroopan merivoimia mahdolliseksi vuoteen 2030 mennessä. Kuten edellä esitin, osapuolilla tulee olla yhteinen päämäärä, politiikka ja luottamus. Näkemyksemme mukaan vuonna 2030 Euroopan merivoimat koostuvat alueellisista yhteistoimintaosapuolista, joiden kesken edellä mainitut vaateet täyttyvät. Uskomme, että toiminta-alueellamme NORDEFCO:n (Nordic Defence Cooperation) toiminta laajenee ja välimeren alueen valtiot sekä Länsi- ja Keski-Eurooppa tiivistävät yhteistyötään. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö alueellisten ryhmittymien välillä olisi yhteistyötä. 16 Saaristomeren Sanomat Magazine

17 a 2030 Alueellinen yhteistoiminta perustelee itse itsensä. Tämä mahdollistaa erikoistumisen ja yhteiset kalustohankinnat valtioiden välillä. Yhteinen kalusto on materiaalisen yhteistyön lähtökohta. Ilman yhteistä kalustoa yhteistoimintaa ei tältä osin voida viedä kovin pitkälle. Keskitetyllä harjoitustoiminnalla, kaluston huollolla ja henkilöstön koulutuksella saavutetaan säästöjä infrastruktuurissa ja henkilöstössä. Lisääntyvä yhteistoiminta aiheuttaa myös uusia haasteita ja riskejä osapuolille. Osapuolten on arvioitava hyödyt ja haitat tarkasti ennen mahdollisen toiminnan aloittamista. Sääntöjen tulee olla selkeitä ja osapuolten tulee sitoutua yhteistyöhön. Samalla tulee muistaa, että kansalliset velvoitteet tulee kyetä suorittamaan kaikissa tilanteissa. Lopuksi haluan kysyä, että onko Euroopan merivoimat jotain, mitä tulee tietoisesti tavoitella vai onko se luonnollinen jatkumo siitä, mitä jo tällä hetkellä tapahtuu? Luutnantti Perttu Kuosmanen 4. Miinalaivue The pessimist complains about the wind; the optimist expects it to change; the realist adjusts the sails. - William Arthur Ward 17 Kuvat:: Perttu Kuosmanen

18 Deep Divex - merivoimien Ryhmä merivoimien syväsukeltajia osallistui Italian Gardajärvellä järjestettyyn monikansalliseen Deep Divex 13-syväsukellusharjoitukseen. Deep Divex -harjoituksessa raivaajasukeltajat ympäri läntistä palloamme kokoontuivat suorittamaan vaativia raivaus- ja avustustehtäviä yli 60 metrin syvyyteen. Harjoituksessa sukellettiin syväsukeltamiseen tarkoitetuilla seoskaasulaitteilla, joissa käytetään HELI- OX -kaasua. Laitteet on suunniteltu erityisesti miinantorjuntaan ja ovat erittäin hiljaisia ja antimagneettisia. Kansainvälinen kokoonpano Viime vuonna Deep Divex:ssä mukana olivat Suomi, Norja, Ruotsi, Hollanti, Portugali, Belgia, Kanada ja isäntämaa Italia. Harjoitukseen osallistui noin satakaksikymmentä sukeltajaa ja avustustehtävissä toimivaa sotilasta. Suomesta mukana oli neljä sukeltajaa, joista kolme palvelee MHC Katanpäällä Saaristomeren meripuolustusalueella. Italian merivoimien sukellusyksikkö oli perustanut konteista ja teltoista kootun leirin Gardajärvellä sijaitsevaan pienvenesatamaan, mikä toimi harjoituksen tukikohtana. Leiriin kuului johtokontti, useita huoltokontteja mukaan lukien kansallisuuksien omat huoltokontit, lääkintäkontti kammioineen ja tilannekatsausteltta. Vaativat harjoitteet syvyyksissä Rastit, joita harjoituksessa suoritettiin, oli suunniteltu hyvin. Kahden viikon aikana päästiin harjoittelemaan muun muassa pilotin nostamista F-16 heittoistuimesta 73 metrin syvyydestä ja helikopterin lentäjien ylöstuontia. Myös sukellus vaativalle auto-onnettomuusrastille oli erinomainen. Rastilla odotti auton lisäksi terroristiksi epäilty kuljettaja pommeineen ja laukaisimineen. Sukelluksia harjoituksessa suoritettiin yhteensä 74, yhteensä yli 24 tunnin ajan. Ajan suhteesta sukellusten määrään selviää hyvin syväsukellusten luonne. Tilanteissa on vain vähän pohja-aikaa, koska inertikaasua imeytyy kehoon kovalla vauhdilla. Mitä enemmän tuota inertikaasua kehossa on, sitä pidempään sukeltaja joutuu viettämään etappipysähdyksissä, jottei saa sukeltajantautia pintaan noustessaan. Esimerkkinä 10 minuutin pohja-ajalla 60 metrin syvyydessä sukeltaja joutuu viettämään etappipysähdyksissä noin 40 minuuttia ennen pintaan nousua. Tukea Katanpää-luokan valmiuteen Harjoitus tuki erityisesti Katanpääluokan miinantorjunta-alusten operatiivisen valmiuden nostamista. Sukeltajatoiminta kuuluu Katanpää-luokan Suomalaiset valmistautuvat sukeltamaan 18 Saaristomeren Sanomat Magazine Kuva: Sami Jalonen

19 syväsukeltajat Italiassa aluksille ikään kuin yhtenä sensorina muiden joukossa, mitä voidaan käyttää niin miinojen tunnistamiseen kuin niiden tuhoamiseen ja vaarattomaksi tekemiseen. Harjoituksessa suomalaisilla oli mahdollisuus nähdä ja kokea, kuinka kärkiosaajat ja suomalaisia huomattavasti pidempään syvälle sukeltaneet valtiot työskentelevät. Oman kotimaisen toiminnan oikeaan suuntaan kehittämisen kannalta tällaiset harjoitukset ovat hyvin tärkeitä. Vanha sanonta ei ruutia kannata keksiä uudestaan pätee tässäkin yhteydessä yhtä lailla. Tiiviin yhteistyön myötä ryhmä sai harjoituksesta paljon kotiin tuotavaa. Keskeisimpinä seikkoina ehdottomasti uudet turvallisuutta lisäävät välineet ja toimintatavat. Esimerkiksi norjalaisilla käytössä olevia etappikaasujärjestelmiä on lähestulkoon kaikilla tänä päivänä ja merivoimissakin sellainen ehkä tulee koekäyttöön lähitulevaisuudessa. Turvallisuusseikat otettava vakavasti Parhaimmatkin taistelijat joutuvat toisinaan vaikeuksiin, kun puhutaan työskentelystä veden alla ja vielä todella syvällä. Kanadalaiselle sukeltajalle tuli sukeltaessa hiilidioksidimyrkytys, mikä johtui liian raskaasta työstä ja sitä myöten väärästä hengitystekniikasta. Kyseistä sukeltajaa jouduttiin hoitamaan painekammiossa. Nopean toiminnan ja erittäin ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan ansiosta mies selvisi tapahtuneesta kuuden tunnin kammiohoidolla ja vammoitta. Tapaus oli hyvä esimerkki siitä, miten vakavasti turvallisuusasioihin on suhtauduttava sukellustoimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tapahtuneen onnettomuuden myötä voimme kuitenkin muuttaa toimintaamme turvallisempaan suuntaan suoritettaessa sukellusoperaatioita miinantorjunta-aluksilta. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan entistä korkeampaa valmiutta hoitojen aloittamiseen. Painekammioin varustetut miinantorjunta-alukset toimivat tässä asiassa suunnannäyttäjinä. Kapteeniluutnantti Harri Mykkänen Sukeltajatehtävistä ja sukeltajakurssille hakeutumisesta löydät tietoa osoitteesta: meripuolustusalue/varusmieskoulutus/sukeltajakoulutus Kuvat:: Henri Savisaari 4. Miinalaivue 19

20 6. Ohjuslaivue Muutosten vuosi 6. Ohjuslaivueelle viime vuosi oli monessa mielessä muutosten leimaama. Puolustusvoimauudistus ja Rauma-luokan peruskorjaaminen ovat ohjanneet laivuetta priorisoimaan ydinasioihin. Vuoden 2013 lopussa kaikki neljä Rauma-luokan alusta oli vastaanotettu telakalta ja niiden vastaanottokokeet voitiin aloittaa. Toisekseen, yksi seitsemästä laivueen taistelualuksesta, miinalaiva Hämeenmaa luovutettiin Suomenlahden meripuolustusalueelle osana puolustusvoimauudistusta. 20 Saaristomeren Sanomat Magazine Kuva:Kai Korolainen

21 6. Ohjuslaivue ei ole välttynyt haasteilta viime vuonna. Rauma-luokan käyttöönotto on viivästynyt ja yhden aluksen vähennys on heikentänyt joustavuutta. Muutoksesta huolimatta ohjuslaivueessa nähdään kuitenkin kolikon toinen puoli: kehitys, jota uuteen organisaatioon siirtymisen valmistelu on tuonut mukanaan. Vuoden lopussa laivue oli paremmassa tilanteessa osaamisen, henkilöstön ja kaluston suhteen kuin vuoden alussa. - Yhden aluksen vähennys on heikentänyt joustavuuttamme, mutta Ohjusviirikön henkilöstötilanne parani. Kantahenkilökunnan koulutuksen määrä on aiempia vuosia merkittävästi suurempi, kuvaa laivueen komentaja, komentaja Patrik Lillqvist mennyttä vuotta. Miinalaiva Hämeenmaa siirtyi viime syksynä Suomenlahden meripuolustusalueelle, kun MLC Pohjanmaa (Mine Layer Coastal) poistettiin käytöstä. Hä- Kolme kevyttä 6. Ohjuslaivueen komentaja, komentaja Patrik Lillqvist Mikä on parasta laivueen komentajan tehtävissä? Asioiden aikaansaaminen. Juoksulenkki vai kuntosali? Kuntosali. Voiman kasvattaminen on palkitsevaa. meenmaan henkilöstön pääosa siirtyi kesällä laivueen sisällä Ohjusviirikköön Rauma-luokan ohjusveneille ja heidät koulutettiin vaihtuvaan alusluokkaan useita viikkoja kestäneellä tyyppikurssilla. Suomenlahdelle siirtynyt miinalaiva Hämeenmaa miehitettiin Pohjanmaan väellä ja sen tuleva miehistö koulutettiin oman henkilöstön voimin ennen varsinaista siirtoa syksyllä Pohjanmaan henkilöstö myös osallistui talven ja kesän harjoituksiin 6. Ohjuslaivueen mukana. Vaikka Rauma-luokan vastaanotot ovat viivästyneet monilta osin, odotukset ovat jopa ylittyneet. Esimerkiksi taistelunjohtojärjestelmä, ohjaamo ja syvyytettävä kaikumittain vaikuttavat Lillqvistin mielestä erinomaisilta. Rauma-luokan viivästykset ja alati muuttuvat aikataulut ovat heijastuneet kaikkeen toimintaan. Työkuorma koko laivueessa on tänä vuonna ollut suuri. Kiinnittäminen Pansion sotasatamaan vai irrottaminen sieltä? Irrottaminen, koska liityin laivastoon päästäkseni merelle enkä laiturille. Laivueen toiminta painottui suurilta osin harjoitustoimintaan ja henkilöstön kouluttamiseen. Erityisen paljon lisääntyi suunnittelu. Alusluokalta toiselle siirtyminen on vaatinut pitkät koulutusrupeamat. Henkilökunnalle siirtyminen uuteen alusluokkaan ei ole aina helppoa, sillä tehtävien menestyksekäs hoitaminen edellyttää pitkää kokemusta alusluokalta. Tilanne korjaantuu vasta kokemuksen kertyessä, mutta vuosi osoitti laivueelle, että osaaminen ja henkilöstön monikäyttöisyyden myötä taistelunkestävyys on vuoden aikana karttunut merkittävästi. Rauma-luokan vastaanotot ovat edenneet haasteista huolimatta. MLC Hämeenmaan luovutus valmisteluineen meni hyvin, samoin alkukesän ilmatorjuntaohjusammunnat olivat erinomaisesti valmisteltu ja toimeenpantu kaikilla aluksilla. - Miinalautta Pansio on vuoden aikana kehittynyt yhdeksi merivoimien parhaista taistelualuksista, kehuu komentaja Lillqvist. Osaava henkilöstö on sotalaivalla kaikki kaikessa, eikä tässä asiassa oiottu. Osa laivueen henkilöstöstä koulutti muita ja oli vastaavasti tulevan työnsä mukaisella tyyppikurssilla. Mennyt vuosi oli koulutuspainotteinen, tulevana vuosina painopiste tulee olemaan organisaation toimintojen kehittämisessä. Kokonaisuudessaan laivue suhtautuu uudistukseen myönteisesti. Vuonna 2015 laivue muuttuu 6. Pintatorjuntalaivueeksi ja laivueen henkilöstötilanne on jo nyt parantunut, joten pääosassa tänä vuonna on arkinen aherrus. Hanne Paalanen-Aalto 6. Ohjuslaivue 21

22 Rauma-luokan peruskorjaus loppusuoralla Rauma-luokan ohjusveneet ovat vuosina valmistuneita aluksia, jotka ovat läpikäyneet peruskorjauksen vuosina Alusten käyttötarkoitukset ovat pinta- ja vedenalainen torjunta, alueellisen koskemattomuuden turvaaminen ja meriliikenteen suojaaminen. Peruskorjauksessa alusten käyttöikää jatketaan laivateknisillä ratkaisuilla. Lisäksi Rauma-luokan osalta peruskorjauksessa nykyaikaistettiin aluksen taistelunjohtojärjestelmä ja sen osajärjestelmiä. Peruskorjattu alusluokka muodostaa keskeisen osan merivoimien vedenalaisen valvonnan, vaikuttamisen ja pintatorjunnan suorituskyvyistä. Ohjusveneen vastaanotto, monipuolista testausta ja koulutusta Rauma-luokan käyttöönotto aloitettiin varustelemalla alukset täyttämään taistelualuksille asetut vaatimukset. Osana käyttöönottoa ovat uusien järjestelmien koulutukset, joita on järjestetty peruskorjaushankkeen aikana ja jotka jatkuvat alusyksiköiden sisäisenä koulutuksena. Telakasta valmistuneiden alusten ensimmäiset merimatkat muodostuivat erilaisista koneiston ja hallintajärjestelmien käsittelykokeista, joissa alus- ten uudistetut ja huolletut järjestelmät joutuvat perusteelliseen tarkasteluun. Kokeita on suoritettu vaihtelevissa olosuhteissa tyynellä, myrskyävällä ja jäiselläkin merellä. Laivan koneiston ja merenkulkuun liittyvien laitteiden läpäistyä merikokeet, oli aika siirtyä haastamaan uusittu taistelunjohtojärjestelmä. Taistelunjohtojärjestelmän merikokeet ovat merisotilaan arkea parhaimmillaan. Ruuti tuoksuu, erilaiset lentokoneet lentävät maalilentokuvioita ja vedenpinnan alla vaani vedenalainen maali. Taistelunjohtojärjestelmän vastaanottotoiminta ei ole kuitenkaan pelkästään valmiin tuotteen toimivuuden testaamista vaan oleellisena osana siihen on liittynyt alusten taistelukeskushenkilöstön ja hankehenkilöstön osallistuminen käytettävyyden ja toiminnallisuuksien kehittämiseen. Osallistumalla laitevalmistajien kehitystyöhön on käyttöliittymistä saatu räätälöityä omiin toimintatapamalleihin sopivia parhaalla mahdollisella tavalla. Rauma-luokasta merkittävä pala Suomen meripuolustusta Rauma-luokan peruskorjaus huipentuu alusten operatiiviseen valmiuteen, joka saavutetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämä edellyttää onnistumista käyttöönotoissa laivateknisellä ja taisteluteknisellä puolella. Harjoituksiin on osallistuttava koko henkilöstön voimin ja niiden sisältö on suunniteltava tukemaan yhteisen tavoitteen saavuttamista. Näiden tavoitteiden myötä tämä vuosi tulee olemaan Ohjusviirikön kannalta työntäyteinen. Yhdistettäessä 6. Ohjuslaivueen henkilöstön osaaminen merivoimien moderneimpaan ja suorituskykyisimpään taistelunjohtojärjestelmään ei lopputulos voi olla muuta kuin vertaansa vailla oleva kynnysasejärjestelmä. Kapteeniluutnantti Johan Alanko 22 Saaristomeren Sanomat Magazine Kuva: PV/Vilho Heikelä

23 Miinalaiva vaihtoi kotisatamaa Miinalaiva Hämeenmaan siirto Suomenlahden meripuolustusalueelle tuli ajankohtaiseksi kun korkeaan ikään ehtineestä miinalaiva Pohjanmaasta luovuttiin viime vuonna. Merivoimien kevään 2012 tuloskeskustelussa käskettiin yhden Hämeenmaa-luokan aluksen siirtämisestä Suomenlahden meripuolustusalueelle. Miinalaiva Hämeenmaan siirrolla mahdollistettiin johtoalustoiminta molemmilla meripuolustusalueilla ja yhtenäistettiin tulevien Rannikkolaivaston pintatorjuntalaivueiden kokoonpanoja. MLC Hämeenmaan siirron suunnittelu ja valmistelu annettiin tehtäväksi Saaristomeren meripuolustualueelle. Suunnittelun alkuvaiheessa laadittiin roadmap, jonka tavoitteeksi ohjuslaivueen komentaja asetti sen, ettei aluksen luovuttamisen jälkeen jää yhtään häntää Saaristomeren meripuolustusalueen hoidettavaksi. Luovuttaminen vaati paljon ennakkotyötä, muun muassa 6. Ohjuslaivueen piti ottaa kantaa aluksen taisteluohjeeseen ja sen päivittämiseen vastaamaan alusluokan sen hetkisiä toimintatapoja. Organisaation kannalta piti valmistella työjärjestykset ja toteuttaa hallinnolliset perusyksikkömuutokset. Harjoituskohta sisälsi koulutustarpeiden tunnistamisen, joka tehtiin yhteistoiminnassa 5. Miinalaivueen kanssa, johon MLC Hämeenmaa siirtyi. Suurin käytännön työmäärä projektin aikana liittyi materiaaliin ja sen hallintaan. Aluksen materiaali tarkastettiin, jonka jälkeen osa poistettiin alukselta ja osa siirtyi aluksen mukana Suomenlahden meripuolustusalueelle. Henkilöstön osalta tuli miettiä Saaristomeren meripuolustusalueen Hämeenmaan henkilöstön uudet sijoitukset ja määrittää Suomenlahden meripuolustusalueen henkilöstö Hämeenmaan tehtäviin. Ennen uusien henkilöiden nimeämistä tehtäviin kaikki tehtävänkuvaukset tarkistettiin ja päivitettiin vastaamaan todellista tehtävää. Lisäksi tarkastettiin ja suunniteltiin Hämeenmaan tukeutuminen Upinniemen sotasatamaan laituripaikasta, valvontajärjestelmistä ja ylläpidosta lähtien. Materiaalihallinta todettiin haastavimmaksi osa-alueeksi siirtoon liittyen. Projektin onnistumisen mahdollisti sille varattu aika ja sen suunnitelmallinen läpivieminen. Ilman eri joukko-osastojen yhteistoimintaa ei projekti olisi toteutunut yhtä hyvin. Siirto onnistui hyvin ja se saatettiin loppuun , kun Saaristomeren meripuolustusalueen komentaja, kommodori Timo Hirvonen luovutti MLC Hämeenmaan juhlallisesti Suomenlahden meripuolustusalueelle Laivaston soittokunnan säestyksellä. Ainakaan toistaiseksi, yhtään häntää ei ole jäänyt. Kapteeniluutnantti Mirva Salokannel-Lehtimäki 6. Ohjuslaivue 23

24 6. Ohjuslaivue harjoittelee Vuonna 2013 ohjuslaivueen harjoitustoiminta oli monipuolista ja runsasta. Kotimaassa laivue osallistui ITH-1 ja tulenkäytönharjoitus METU. Kansainvälisistä harjoituksista keskeisimmät olivat Ruotsin järjes ITH-1 Puolustusvoimat järjestää kahdesti vuodessa ison ilmatorjuntaharjoituksen. Harjoitusalue on Kokkolan lähellä oleva Lohtajan ampuma-alue läheisine merialueineen. Touko-kesäkuun vaihteessa merivoimat osallistui ITH-1:en isolla taisteluosastolla. Aluskalusto oli koottu taisteluosastoon, jota johti 6. Ohjuslaivueen komentaja Patrik Lillqvist. 6. taisteluosaston esikunta oli miinalaiva Hämeenmaalla. Aluksista mukana oli MLC Uusimaa, PGG Naantali, PGG Pori ja PGG Tornio. SWENEX Suomi osallistui ensimmäistä kertaa Ruotsin kansalliseen SWE- NEX 2013 harjoitukseen marraskuun 2013 alussa. Vaikka harjoitus on Ruotsin kansallinen harjoitus, tänä vuonna Suomi pääsi mukaan SWE-FIN yhteistyön merkeissä. Harjoitus toteutettiin Blekingen rannikolla sekä Gotlannin ja Tukholman saariston välisellä merialueella. SWENEX-harjoitus toteutetaan Ruotsissa kahdesti vuodessa ja sen tavoitteena on yhdistää merivoimien eri yksiköiden harjoitustarpeet ja parantaa yhteistoimintaa vaativissa kansainvälisissä kriisinhallinta tehtävissä. Vuonna 2013 harjoituksen pääpaino oli alustykistöammunnoilla, pinta- ja ilmatorjuntaharjoituksissa, saattueharjoituksissa sekä palo- ja vauriontorjuntaharjoituksissa. MLC Uusimaa sai kunnian osallistua ensimmäisenä suomalaisena sotaaluksena Ruotsin kansalliseen harjoitukseen. Uusimaan osalta harjoitus toimeenpantiin lyhyellä aikataululla kesken kiireisimmän harjoituskauden. Panostus kuitenkin kannatti ja harjoituksen tavoitteet saavutettiin. Harjoitukseen osallistui Uusimaan henkilöstön lisäksi 31 varusmiestä ja kaksi esikuntaupseeria. Harjoituksen ensimmäinen vaihe koostui ammunnoista. Kaikki alukset osallistuivat ilmamaaliammuntoihin alusten tykistöaseilla. Miinalaiva Hämeenmaa ja ohjusvene Pori ampuivat kumpikin ilmatorjuntaohjuksia mallia ITO-04. Ohjus on infrapunahakuinen ja niiden kantama on 12 km. Ammunnat suoritettiin vaativiin maalitilanteisiin maalin ollessa miehittämätön Banshee-ilma-alus. Kummankin aluksen ammunnat olivat onnistuneita ja osaaminen erinomaisen korkealla tasolla ja rutiininomaista. Komentaja Patrik Lillqvist 24 Saaristomeren Sanomat Magazine