Kaupunginhallituksen ja lautakuntien vastineet vuoden 2015 arviointikertomukseen

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen ja lautakuntien vastineet vuoden 2015 arviointikertomukseen 88/ /2016 Khall (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Valtuusto on merkinnyt vuoden 2015 arviointikertomuksen tie dok si, saattanut arviointikertomuksen hallituksen tiedoksi toimenpiteitä var ten sekä velvoittanut kaupunginhallituksen ja lautakunnat käsittelemään ar vioin ti ker to muk sen ja antamaan vastineet kertomuksen havaintoihin se kä ra por toi maan valtuustolle kuluvan vuoden syyskuun loppuun men nes sä ha vain to jen aiheuttamista toimenpiteistä. Esityslistan oheismateriaalina on vuoden 2015 arviointikertomus. Ar vioin tiker to muk ses sa on esitetty taulukoissa ne havainnot, joihin tar kas tus lau takun ta kiinnittää erityistä huomiota. Kaupunginhallitus: Talousjohtaja: Tarkastuslautakunta on todennut arviointikertomuksessa, että vuoden 2015 talousarviossa ei ollut konserniyhtiöille asetettuja tavoitteita. Tavoitteet ovat jääneet tarkastuslautakunnan epähuomioon, sillä mer kit tävim mil le tytäryhtiöille on talousarviossa 2015 asetettu sekä toiminnallisia et tä taloudellisia tavoitteita (talousarviokirjan sivut 44-45). Vuoden 2015 tase kir jas sa tavoitteiden toteuma on raportoitu ja niiden on todettu to teu tuneen pääosin. Tarkastuslautakunta totesi Kalajoen kaupungin strategiassa ase te tun konsernivelka tavoitteen ylittyneen ja lisäsi, että konsernivelan kehi tys tä on seurattava aktiivisesti. Asetettu tavoite on konsernivelan osalta ylittynyt. Konsernivelan määrään vai kut ta vat sekä kunnan että ty tär yh tei sö jen kehityksen ja in ves toin ti tar peiden eri vaiheet. On kuitenkin hyvä huomioida, että kun ta kon ser nien kes kimää räi nen velka on euroa / asukas, joten Ka la joen kau pun ki kon sernin euroa / asukas on tähän nähden maltillisella ta sol la. Konsernin ta lou del li nen kantokyky on riittävä lainan ta kai sin mak sa mi seen. Kuntalain (410/2015) mu kai ses ti kriisikuntakriteerit määräytyvät jatkossa kun ta konser nin pe rus teel la ja yksi näistä kriteereistä on asukasta kohden laskettu kun ta kon ser nin lai na mää rä, joka ei saa ylittää kaikkien kuntakonsernien kes ki mää räis tä lai na mää rää yli 50 %:lla. Konsernivelan kehitystä seu rataan tästäkin syys tä sekä osavuosikatsauksissa, tilinpäätöksissä että talous ar vio ta laa dit taes sa. Elinkeinopalvelut: Tarkastuslautakunta on todennut arviointikertomuksessa, että talousarvion mu kai nen yrityskantatavoite oli 903 kpl, mistä jäätiin -14 kpl.

2 Em. yrityskannan määrä on esitetty tarkastuslautakunnan kokouksessa Yrityskantatilaston tiedot päivittyivät vasta toukokuussa 2016, jol loin Kalajoen tilastoitu yrityskanta oli 946 kpl eli asetettu tavoite ylittyi +43 kpl. Tilastokeskuksen yritysrekisteritilastoja on myös uudistettu ja muu toksis ta johtuen yritystoiminnan tilastotiedot eivät ole vertailukelpoisia ai empien vuosien tilastojen lukuihin. Talousarviotavoitteiden asetannassa läh töta so on huomioitu aiempien vuosien tilastotietoihin pohjautuen. Tämä otetaan huomioon asetettaessa tulevien vuosien määrätavoitteita ja tar kas teltaes sa elinkeinostrategian tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta on todennut arviointikertomuksessa, että talousarvion mu kai nen työpaikkamäärätavoite on alittunut 93 kpl, mutta lisäystä edel liseen tilinpäätökseen on 1 %. Elinkeinostrategia päivitettiin syyskuussa 2014 ja yhdeksi tavoitteeksi asetet tiin tuolloin työpaikkojen vuosikasvu +80 kpl. Elinkeinopalvelujen ta lousar vion 2015 määrätavoitteisiin on kirjattu tavoitteeksi erehdyksessä työ paik kaa, jossa on tavoitteellista kasvua viimeisimpään tuolloin saatavilla ol lee seen tilastoon +142 työpaikkaa. Todellisuudessa työpaikkamäärän kas vu on ollut edellisvuoteen verrattuna +49 työpaikkaa, joten myös elinkei no stra te gias sa asetetusta tavoitteesta jäätiin. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta toteaa, että tavoitteista jäätiin myös uusien omistajanvaihdosprosessien (-5 kpl) ja Kalajoelle siirtyneiden yri tys ten määrässä (-2 kpl). Uusia omistajanvaihdosprosesseja saatiin yrityspalvelukeskuksen asiantun ti ja pal ve lu jen avulla liikkeelle vuoden 2015 aikana 15 kpl. Omis ta janvaih dok sen asiantuntijapalvelut otettiin yrityspalvelukeskuksen yhdeksi tärkeim mis tä toiminnan painopistealueista vuodesta 2015 alkaen, joten on ole tet ta vaa, että käynnistysvuonna tavoite jää hieman keskiarvovuotta alhai sem mak si. Kalajoelle perustettiin vuoden 2015 aikana uusi tuu li voi malai tos ten huoltoyksikkö. Lisäksi hyvinvointialan yritys teki si joit tu mis pää töksen Kalajoelle, mutta konkreettinen toiminnan aloittaminen tapahtuu vuoden 2016 aikana. Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessa arvioinut lähinnä elin kei nopal ve lu jen määrätavoitteita. Toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen on jätetty arviointikertomuksessa vähemmälle, mutta suurin osa toi min nal lisis ta tavoitteista on toteutunut. Perusturvalautakunta Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta toteaa, että hy vin voin ti pal ve lujen yhdistäminen ennakkoluulottomasti on onnistunut jo hieman las ke maan kustannuksia mittareiden mukaan. Tarkastuslautakunta on painopistealueenaan tarkastanut vanhushuollon ja ym pä ris tö ter vey den huol lon. Vanhuspalvelut

3 Vuoden 2015 talousarviossa tavoitteiksi asetettiin kotihoidon toi min nan ohjaus jär jes tel män hyödyntäminen ja omaishoidon tuen määrärahalisäyksen koh den ta mi nen ikäihmisiin. Kodinhoitajien välittömän työajan tavoite per asiakas oli yli 60 %. To teu tunut asiakastyöaika vaihteli viikoittain kodinhoitajilla välillä %. Tarkas tus lau ta kun ta toteaa, että asetettu tavoite on täyttynyt. Tarkastuslautakunnan toteaa omaishoidon tuen määrärahalisäyksen kohden ta mi sen ikäihmisiin toteutuneen osittain. Omaishoidossa oli yli 75 vuotiais ta noin 3 %, kun tavoite oli 5-6 %. Vanhusten osalta kaikille omaishoidontuen myöntämisperusteet täyttäville ha ki joil le on voitu omaishoidontukea myöntää, koska määrärahaa on tavoit teel li ses ti vuosittain lisätty. Vanhusten omaishoidon osalta on val ta kunnal li sen tavoitteen saavuttaminen kuitenkin todettu haastavaksi PopPSter-hank kees sa koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Omaishoito on vaa tivaa ja ympärivuorokautisesti sitovaa työtä pienellä korvauksella. Yli 75-vuo tiai den omaishoitajiksi soveltuisivat parhaiten lapset tai lap sen lapset, mutta heidän elämäntilanteeseen harvoin sopii omaishoitajuus. Iäkkääl le puolisolle omaishoitajan tehtävä on usein liian raskas. Vanhusten omais hoi ta jien saaman palkkion korottaminen voisi lisätä kiinnostusta tehtä vään. Omaishoidon tuen määrärahaa tarkastellaan vuosittain tarpeen mukai ses ti talousarvion yhteydessä. Ympäristöterveydenhuolto Vuoden 2015 talousarviossa ympäristöterveydenhuollolle asetettiin seu raavat tavoitteet: toimijat ja päättäjät kokevat valvonnan tarpeelliseksi ja vaikuttavaksi henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen yhteistyö muiden viranomaisten kanssa valvontakohdetietojen näkyminen valtakunnallisessa tie to jär jes telmäs sä Tarkastuslautakunta toteaa, että asiakastyytyväisyys on parantunut vuoden 2015 aikana suoritetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan ja asetettu ta voi te on täyttynyt. Tarkastuslautakunta edellyttää, että tulevaisuudessa mu ka na olisi myös tie to siitä, kuinka paljon kyselyjä on lähetetty ja mikä on ol lut vas taus pro sent ti lähetettyihin kyselyihin. Tarkastuslautakunnan on mahdollista saada jatkossa käyttöön var sinai nen kyselyraportti, josta käy ilmi kyselyaineiston laajuus ja vastaus pro sent ti. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta toteaa, että vanhainkotien ja pal ve lu asu mi sen pesutilojen puhtauden sivelynäytteistä mainitaan ta se kirjas sa, mutta tuloksia ei mainita. Myös elintarvikenäytteiden testitulokset jäivät epäselviksi salaattibaarien ja lounasravintoloiden salaattibuffettien osalta. Samoin epäselväksi jää, miten on päästy asetettuun tavoitteeseen viran omais yh teis työn osalta.

4 Tavoitteiden asetteluun ja toteutumien raportointiin tullaan kiin nit tämään huomiota vuoden 2017 talousarviossa ja 2016 tilinpäätöksessä niin, että toteutuneen toiminnan arviointi on mahdollinen. Tarkastuslautakunnan mukaan työntekijöiden työhyvinvointiin sekä sai raus pois sa olo jen kehitykseen tulee kiinnittää huomiota. Henkilöstöjohtaja yhdessä työterveyshuollon ohjausryhmän kanssa seu raa sairauspoissaoloja ja tekee työhyvinvointia tukevia ratkaisuja. Me nos sa on useita aktiivitoimenpiteitä. Sairauspoissaolojen määrä ei poik kea valtakunnallisesta tasosta. Hyvinvointipalvelujohtaja: Perusturvalautakunta päättää hyväksyä tarkastuslautakunnan huomioiden poh jal ta tehtävät toimenpiteet (vahvennettu tekstissä). Päätös annetaan tie dok si kaupunginhallitukselle. Perusturvalautakunta : Hyväksyttiin. Sivistyslautakunta Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta toteaa, että hy vin voin ti pal ve lujen yhdistäminen ennakkoluulottomasti on onnistunut jo hieman las ke maan kustannuksia mittareiden mukaan. Tarkastuslautakunnan painopistealueina olivat perusasteinen koulutus, keskiaste ja yleishallinto. Vuoden 2015 talousarviossa tavoitteeksi asetettiin oppilaskohtaisen ko konais kus tan nuk sen laskeminen samalle tasolle naapurikuntien (Ylivieska, Ou lai nen, Nivala) kanssa / oppilas. Oppilaskohtainen kustan nus on aiemmin Kalajoella ollut neljänneksi suurin taajaan asuttujen kun tien vertailussa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun (AVI) alueella. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta toteaa, että asetettua ta voi tetta, minkä mukaisesti oppilaskohtainen kokonaiskustannus tulisi olla välillä / oppilas, ei saavutettu. Oppilasmäärät ovat pysyneet ennal laan, mutta toimintakulut ovat pienentyneet n. 5 %, joten kehitys on kuiten kin ollut oikeaan suuntaan. Palvelurakenteen uudistamisen tavoitteena on opetuspalveluiden laadun ja toiminnan taloudellisen perustan kehittäminen. Samalla kun inves toi daan uusiin, uuden opetussuunnitelman mukaisiin ope tus ti loihin, saadaan myös merkittävät säästöt käyttötaloudessa hyvin pienten opetusryhmien (perusryhmät ja jakoryhmät) poistuessa. (1) Tarkastuslautakunta toteaa, että asiakastyytyväisyys on tehdyn kyselyn perusteella hyvällä tasolla. Lautakunta toivoo, että tulevaisuudessa mu kana olisi myös tieto siitä, kuinka paljon kyselyjä on lähetetty ja mikä on ollut vas taus pro sent ti lähetettyihin kyselyihin.

5 Kyselyn toteuttamisesta on laadittu raportti tulosten käsittelyn yh teydes sä. Tarkastuslautakunnan on mahdollista saada jatkossa käyttöön var si nai nen kyselyraportti. (2) Lautakunta toteaa, että Kalajoella perusopetuksen kustannuksissa ollaan tällä hetkellä lähellä maakunnallista keskiarvoa. Lautakunnan näkemyksen mukaan lisäsäästöt vaarantaisivat opetuksen laatua. Palvelurakenteen ja eri osaamisalueiden henkilöstön tiivistämisen avul la voidaan käytettävissä olevat resurssit suunnata nykyistä te hokkaam min ydintoimintoihin eli oppimisen ja kasvun tukeen. (3) Hyvinvointipalvelujohtaja: Meneillään olevan palvelurakenteen uu dis tami sen lisäksi sivistyslautakunta päättää hyväksyä tarkastuslautakunnan huo mioi den pohjalta tehtäväksi toimenpiteeksi kohdan (2) mukaisen menet te lyn (vahvennettu tekstissä). Sivistyslautakunta : Hyväksyttiin. Tekninen lautakunta Kalajoen kaupungin tarkastuslautakunta on ottanut kantaa kaupungin os taman raakamaan ja luovutetun tonttimaan hintojen epäsuhtaan ja raa kamaan hintatasoon viimeaikaisissa maakaupoissa. Tarkastuslautakunta on to den nut arviointikertomuksessaan vuodelta 2015 seuraavasti: Yleisellä ta sol la lautakunta kiinnittää huomiota ostetun ja myydyn maan hintojen epä suh taan. Lautakunta on huomannut, että ostetun maan hinta yk si tyi sil tä ostettuna on noussut viimeaikoina. Vaikka ostettujen maiden kaupat ovat tavoitteellisia, on lautakunnan mielestä syytä kiinnittää huomiota hin ta ke hityk seen. Lisäksi myydyn yleensä kaavoitetun maan neliöhinta on ma ta lampi kuin ostetun kaavoittamattoman maan. Toisaalta nykyisessä ti lan tees sa on kuitenkin tärkeää saada sekä asuintontteja että lo ma-asun tont te ja, jotta kaupunki kykenee vastaamaan kysyntään. Lisäksi lautakunta on huolestunut vuotovesien suuresta määrästä, var sinkin kun vuonna 2018 Vesikolmio laskuttaa myös vuotovedet täy si mää räi senä Yleistä Kalajoen kaupungin maanhankinnan strategiasta. Kalajoen kaupungin maanhankintaa pyritään keskittämään ensisijaisesti kaa voi tet ta van raakamaan hankintaan. Raakamaan hankintaa ohjaa kaupun gin val tuus ton hyväksymä kaavoitusohjelma. Vuosittain hy väk syt tä vässä kaavoitusohjelmassa on mainittu mm. meneillään olevat ja seu raa van vii den vuoden aikana käynnistettävät yleis- ja asema- kaa va hank keet, joil la pyritään varmistamaan riittävä tonttivaranto asumisen, lo ma-asu mi sen, liike-elä män ja teollisuuden tarpeisiin. Kalajoen kaupungin stra te gi nen lin jaus on ollut, että kaupunki kaavoittaa vain omistamaansa maa ta. Raa ka maan hankinta on perustunut vapaaehtoiseen kauppaan. Ka la joen kiin teis tönmuo dos tus asettaa eräissä osissa kuntaa haasteita raa ka maan han kin nal le ja sekä kaavoitukselle. Kaavoitettavaa raakamaata han kit taes sa jou du taan

6 usein neuvottelemaan lukuisten eri maan omis ta jien kanssa. Haas teel li set maanomistusolosuhteet ovat usein ai heut ta neet kaa va hank kei den vii väs tymis tä tai todennäköistä raakamaan hinnan nou sua. Riittävän tont ti va rannon turvaamiseksi olisi perustelua pohtia maa po liit ti sen strategian lin jauksia, sekä tarkastella eri vaihtoehtoja tont ti tuo tan non turvaamiseksi. Asemakaava-alueelle kohdistuvan maanhankinnan taustalla on usein asema kaa van muutostarve ja/tai yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Kalajoen kes kus tan asemakaava-alueella on noin 150 kpl rakentamattomia yk si tyisten tontteja. Usein tällaiset kaava-alueen sisälle jääneet tyhjät tontit tulevat no peam min rakennetuiksi kaupungin markkinoimina. Tonttimenekki , asuintontit ja loma-asuntontit Kaupunki myy ja vuokraa vuosittain keskimäärin 27 asuin tonttia ja 39 loma-asuntotonttia. Maan vuokratulossa on tapahtunut merkittävää nousua vuodesta 2013 / vuoteen 2015 / Vuok ra tu lo jen kehitys on jatkunut edelleen positiivisena vuoden 2016 alkupuoliskolla. Loma-asun to tont tien myynnissä on tapahtunut kahden edellisen vuoden ai kana selkeä notkahdus, joka johtuu siitä, että myytäviä tontteja ei ole ol lut tarjolla. Syynä loma-asuntotonttipulaan on eri syistä johtuva kaa va hank keiden viivästyminen. Tonttimenekki, ote Kalajoen kaupungin kaavoitusohjelmasta 2016 Kaupungin ostaman raakamaan hintakehitys Raakamaan hintakehitystä tarkasteltaessa on syytä huomioida erikseen jokai sen maakaupan kohteen sisältämät alueet käyttötarkoituksittain. Samaan kiinteistö- tai määräalakauppaan on saattanut sisältyä sekä raa kamaa ta ja kaavoitettua maata. Tarjouksia valmisteltaessa kaupan kohteena ole vat alueet on lähtökohtaisesti hinnoiteltu käyttötarkoituksittain. Tarkasteluvälillä Kalajoen kaupunki on ostanut maata yh teensä 31 kauppakirjalla, joista 15 kauppakirjalla oli hankittu raa ka-maa ta. Muut kaupan kohteet ovat olleet asemakaavoitettua aluetta tai maa- ja met sä talous maa ta. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuo si na kaupungille hankitut maa-alueet käyt tö tar koi tuk sien mukaan eri tel ty nä. Taulukosta käy ilmi, että raakamaan hin ta ke hi tys on viime vuosina ollut var sin maltillista. Kaupunki on ostanut vuo si na raakamaata yh teen sä noin 189 ha. Kaupungille os te tun raakamaan hinta on ollut edellä mai ni tul la ajanjaksolla noin 0,77 /m2. Mukana on eräitä pinta-alallisesti iso ja maa-alueita, joiden kaa voi tus on todennäköistä useiden vuosien kulut tua. Mainittujen kaup po jen vaikutus raakamaan hinnassa näkyy ne liö hintaa alentavana tekijänä.

7 Raakamaan hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. alueen sijainti, suun ni tel tu alueen kaavoitus- ja rakentamisaikataulu tai jokin erillinen hanke tai seikka, jonka vuoksi hankinta on ollut perusteltavissa. Raakamaan hin nan nousua on ollut havaittavissa alueellisesti. Vuosina hankitut maa-alueet käyttötarkoituksittain eritel ty nä (maa-alueiden vaihtoja ei ole mukana tarkastelussa) Kaupungin luovuttaman (myynnit ja vuokraus) maan hintakehitys. Kalajoen kaupunki on myynyt vuosina kaavoitettuja tai mui ta maa-alueita yhteensä 134 kauppakirjalla. Myydyn kaavoitetun maan keskihinta on ollut 6,17 /m 2. Eri osissa kaupunkia myytävien kaa va tont tien hinnanmuodostus saattaa poiketa merkittävästi. Kaupun gil la on tälläkin hetkellä myynnissä tontteja vanhoilla kaa vaalueil la tai kaava-alueiden reunamilla, joilla valtuuston vah vis ta mat myyn ti hin nat varsin maltilliset. Vanhojen kaava-alueiden jäännöstonttien hintoja ei syytä lähteä mer kit tä väs ti korotta- maan, mikäli tonttien halutaan rakentuvan. Uu sien kaava-alueiden tonttihinnoittelussa on viime vuosina pyritty mah dol li sim man kattavasti huomioimaan maanhankinnan, kaa voituk sen sekä kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen kus tannuk set. Esimerkiksi Rahvon teollisuusalueen laajennuksessa ton tinmyyn ti tu lot kattavat edellä mainitut kulut noin 75 %. Kulujen täy simää räi nen huomioiminen myyntihinnassa vaikuttaisi to den nä köi ses ti negativiisella tavalla tonttimenekkiin ja rakentamiseen. Jo kai nen rakentunut tontti tuottaa kunnalle tuloja rakennusaikana ja myö hemmin erilaisten verotulojen muodossa. Tonttien hinnoittelun yh tey dessä on tehty vuosittain hintatason tarkastelua lähikuntiin. Kau pun gin myymien tonttien hinnat ovat linjassa vertailukelpoisten lä hi kun tien kanssa.

8 Vuosina kaupungin myymien tonttien sekä muiden koh tei den hintakehitys (maa-alueiden vaihtoja ei ole mukana tarkas te lus sa) Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää vastineenaan seuraavaa. Raakamaan hin ta ke hi tyk ses sä ei ole havaittavissa merkittävää nousua tarkas te lu vä lil lä Ly hyel lä aikajänteellä tarkasteltuna yksittäiset kau pat saattavat poiketa jon kin verran tavanomaisesta hintatasosta. Kil pai lu ky kyi sen hintatason mää rit tä mi sek si maankäyttöpalveluissa seu rataan aktiivisesti raakamaan hin ta ke hi tys tä sekä myytävien tonttien hin ta tasoa vertailukelpoisissa lä hi kun nis sa. Kaavoitetun tonttimaan myyn ti hin nas sa on viime vuosina kiinnitetty eri tyis tä huomiota kaupungille aiheutuneisiin kus tan nuk siin. Maan han kin nan, kaavoi tuk sen ja kunnallistekniikan kuluja on pyritty huo mioi maan tont tien myyn ti hin nas sa mahdollisimman kat ta vas ti. Vuotovesien vähentämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Vuo to ve si selvi tyk sen on tehty vuonna Vuotovesien vähentämisen on käytetty vuo sit tain noin Tekninen lautakunta : Päätösesitys hyväksyttiin yk si mie lises ti. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle,

9 1) että valtuusto hyväksyy ylläesitetyt vastineet vuoden 2015 ar vioin tiker to muk sen havaintoihin ja toimenpiteisiin Kaupunginhallitus: Merkittiin, että talousjohtaja Pirjo Männistö osallistui tämän asian kä sit telyyn asiantuntijana klo 08:17 08:30. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.